HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

39 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

31.10.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Lausunto sisäasiainministeriölle kotikuntatyöryhmän loppuraportista

3

 

4

Määrärahan myöntäminen Eiranrannan hiekkasiilojen uuden ajoluiskan rakentamiseen

10

 

5

Jäsenen nimeäminen ATK-instituutti säätiön edustajistoon

13

 

6

Konserniohjaukseen kuuluvien asioiden käsittely kaupunginhallituksessa

14

 

7

Kaupunginjohtajan palkaton virkavapaa

16

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kannanotto Prova Oy:n ja XXXX XXXX:n Munkkiniemen tonttien asemakaavan muutosta koskevaan muistutukseen (nro 11373)

17

 

2

Helsingin Ykköspesu Oy:n hakemus suunnittelutarveratkaisua varten

21

 

3

ConocoPhillips Finland Oy:n hakemus suunnittelutarveratkaisua varten

26

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

17.10.2005 ja 24.10.2005 pöydälle pantu asia
Kaupungin edustajien valitseminen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiön edustajistoon

31

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Malisen (varalla Pajamäki) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE KOTIKUNTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA

 

Khs 2005-1933

 

Sisäasiainministeriö pyytää (29.8.2005) lausuntoa 15.10.2005 mennessä kotikuntatyöryhmän loppuraportista. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 25.10.2005 saakka.

 

                                            Sisäasiainministeriön kirje ja kotikuntaryhmän 7.6.2005 jättämä loppuraportti ovat liitteinä 1 ja 2.

 

Kj toteaa, että alue- ja kuntaministeri Manninen asetti 20.8.2004 työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä hoitoa ja huoltoa saavan muutto-oikeutta rajoittavan kotikuntalain säännöksen eli rajoitussäännöksen suhdetta perustuslain liikkumisvapaussäännökseen.

 

Kotikuntalain 2 luvun 2 §:n mukaan henkilön kotikunta on jäljempänä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössä asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan tai johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

 

Kotikuntalain 2 luvun 3 §:ssä on säädetty kotikunnan muuttumista koskevista rajoituksista. Kotikunta ei muutu, jos asuminen johtuu pääasiassa 1 kohdan mukaan enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. 3-6 kohdissa on säädetty perusteita, joiden perusteella kotikunta ei muutu asumisen kestosta riippumatta. Näitä ovat merillä olo laivaväkeen kuuluvana, rangaistuksen suorittaminen rangaistuslaitoksessa, eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyys, julkinen luottamustoimi, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen.

 

Kotikuntalain 3 §:n 2 kohdan mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä tai muutoin vastaavissa olosuhteissa.

 

Työryhmän selvityksen mukaan rajoitussäännös koskee kolmea palvelumuotoa eli laitoshoitoa, asumispalveluja ja perhehoitoa. Näitä palveluja käyttävät henkilöt voidaan jakaa seitsemään ryhmään.

 

Perustuslain 2 luvussa on säädetty perusoikeuksista. 2 luvun 9 §:ssä on säädetty liikkumisvapaudesta. Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

 

Työryhmän raportissa on todettu, että kotikuntalain rajoitussäännöksessä on kyse henkilön kotikunnan muuttumisrajoituksesta, jolla on käytännössä yhteys palvelujen saamiseen ja mahdollisuuteen muuttaa asuinpaikkaa.           

 

Raportissa on todettu, että perustuslain 9 §:n asuinpaikan valintaoikeuden ei ole katsottu edellyttävän, että henkilöllä olisi subjektiivinen oikeus saada hoitopaikka omasta kotikunnastaan tai valita hoito- tai hoivapaikkaansa. Henkilön kotikuntaan liittyy perustuslain 14 §:n mukaisen vaali- ja osallistumisoikeuden käyttäminen. Kunnan asukkuus antaa oikeuden käyttää monia kunnallisia palveluja. Perusoikeuksia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa on liikkumisvapaussäännöksen osalta edellytetty, että henkilöllä tulee olla tosiasiallinen oikeus valita asuinpaikkansa. Kotikuntalain rajoitussäännös rajoittaa laitoksessa, asumispalveluyksikössä ja perhehoidossa olevan oikeutta valita perustuslain 9 §:n mukaisesti asuinpaikkansa. Rajoitussäännös rajoittaa perustuslain 14 §:ssä säädettyä vaali- ja osallistumisoikeuden käyttöä siinä kunnassa, jossa henkilön tosiasiallinen elämänpiiri sijaitsee. Hoidon ja huollon järjestäminen toteuttaa henkilön perustuslain 19 §:n mukaisia sosiaalisia perusoikeuksia. Rajoitussäännöksen tarpeellisuutta on perusteltu hoidon ja huollon saatavuuden turvaamisella. Rajoitussäännös ei täytä yleisiä perustuslain rajoituskriteereitä eli tarkkarajaisuus-, hyväksyttävyys- ja suhteellisuusvaatimuksia. Työryhmä on päätynyt siihen, että nykyinen rajoitussäännös ei ole perustuslain liikkumisvapaussäännöksen mukainen.

 

Työryhmä toteaa, että jo laitoksissa, asumispalveluyksikössä ja perhehoidossa olevien kotikunnan vaihto-oikeus voitaisiin toteuttaa kotikuntalakia muuttamalla ja kuntien välisellä laskutusjärjestelmällä. Niiden henkilöiden, jotka eivät vielä ole hoidossa ja huollossa siinä kunnassa, johon he haluavat muuttaa, kotikunnan vaihto-oikeuden toteutuminen käytännössä edellyttää kotikuntalain ja rahoitusratkaisun lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tarkentamista.

 

Työryhmä ehdottaa, että jo laitoksessa, asumispalveluyksikössä tai perhehoidossa hoitoa tai huoltoa saavalla henkilöllä olisi oikeus vaihtaa kotikuntaansa. Kotikunnan vaihtaminen edellyttäisi, että henkilö itse haluaisi vaihtaa kotikuntaansa laitoksen, asumispalveluyksikön tai perhehoidon sijaintikuntaan ja että henkilö tosiasiallisesti olisi jo hoidossa ja huollossa tässä kunnassa. Kotikunta ei siis vaihtuisi automaattisesti.  Valintaoikeus koskisi siten henkilön nykyisen kotikunnan säilyttämistä tai kotikunnan vaihtamista laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon sijaintikuntaan. Tätä on pidetty tärkeänä, koska henkilö ei voi yleensä vaikuttaa siihen, missä kunnassa kunta järjestää hänen hoitonsa ja huoltonsa. Kotikunnan vaihtamiselta edellytettäisiin lisäksi joko toistaiseksi tehtyä määriteltyä pidempiaikaiseksi arvioitua hoitoa tai huoltotarvetta. Hoito tai huolto katsottaisiin pidempiaikaiseksi, jos hoidon tai huollon arvioidaan kestävän tai se on kestänyt yli vuoden.

 

Työryhmän mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä tulisi tarkentaa siten, että laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa saavilla henkilöillä olisi oikeus tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa hakea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sellaisesta kunnasta, johon he ovat muuttamassa. Työryhmä toteaa, että tältä osin jatkovalmistelu tulisi tehdä sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

 

Raportissa todetaan edelleen, että jos sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä muutetaan työryhmän ehdottamin tavoin siten, että kunnilla olisi velvollisuus järjestää laitoshoitoa, asumispalveluja ja perhehoitoa myös toisen kunnan vastaavia palveluja saaville asiakkaille, tulee kotikuntalaissa varautua myös sen varalta, että tämä uusi kotikunta järjestää palvelun kolmannessa kunnassa. Tällöinhän henkilö muuttaa vanhasta kotikunnastaan suoraan uuden kotikunnan järjestämään hoitoon kolmanteen kuntaan eikä tosiasiallisesti muuta asumaan palveluja järjestävään kuntaan. Tällaisten tilanteiden varalta kotikuntalaissa tulisi säätää, että henkilön muutettua uuden kunnan järjestämään laitoshoitoon, asumispalveluyksikköön tai perhehoitoon toiseen kuntaan, hänen kotikuntansa olisi palveluja järjestävä kunta.

 

Kuntalaskutus perustuisi siihen, että henkilölle ensimmäistä laitoshoitoa, asumispalvelua tai perhehoidon järjestämistä koskevan hoitopaikka tai maksuosoituspäätöksen tehnyt kunta maksaisi jatkossakin kotikunnan vaihtumisesta huolimatta laitoshoidon, asumispalvelun tai perhehoidon sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset kuntalaskun perusteella. Uusi kotikunta päättäisi palvelujen järjestämisestä. Vanha kotikunta maksaisi uudelle kotikunnalle kuntalaskun, joka muodostuisi henkilön tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksista vähennettynä henkilön maksamilla asiakasmaksuilla ja valtionosuusvähennyksellä, joka perustuisi uuden kotikunnan saamaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen.

 

Työryhmän mukaan kuntalaskutus koskisi henkilöitä, jotka kunnan päätöksen perusteella ovat hoidossa ja huollossa laitoksessa, asumispalveluyksikössä tai perhehoidossa ja jotka vaihtavat kotikuntaansa kotikuntalain säännöksen perusteella muutoin kuin perheensä muuttamisen tai asumisen perusteella ja jolle uusi kotikunta järjestää laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa. Ehdotettava laki olisi erityislakeihin toissijainen. Kunnat voisivat sopia kuntalaskutuksen perusteena olevista kustannuksista sekä laskutuksesta toisin kuin laissa on säädetty. Kuntalaskutus ei koskisi omaishoitoa. Laskutusoikeus lakkaisi hoito- tai huoltotarpeen lakatessa kokonaisuudessaan sekä sen muuttuessa olennaisesti. Laskutusoikeus seuraisi henkilöä hänen muuttaessaan edelleen toiseen kuntaan.

 

Työryhmä toteaa, että kotikunnan vaihto-oikeuteen liittyvät lainsäädäntömuutokset muodostavat kokonaisuuden, joten kotikuntalain muutosta sekä kuntalaskutusta koskevaa osuutta ei tulisi toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntömuutoksista erillisenä lainsäädäntöhankkeena. Asian jatkovalmistelu kuuluu ensisijaisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle.

 

Terveyskeskuksen (26.9.2005), sosiaaliviraston (28.9.2005), kaupunginkanslian oikeuspalveluiden (28.9.2005) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (5.10.2005) asiassa antamat lausunnot ovat tämän asian liitteinä 3-6.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa lähtökohtanaan, että perusoikeuksiin kuuluu vapaus valita asuinpaikka ja kotipaikan valintavapauden rajoittaminen sopii huonosti oikeusperiaatteisiimme.

 

Kotikuntatyöryhmän loppuraportti on valmistunut samanaikaisesti, kun vireillä on kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen tähtäävä hanke. Uudistusten yhteydessä nousevat väistämättä esiin laajemminkin kuntien sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuuta ja palvelujen saamisedellytyksiä koskevat säännökset sekä palvelujen rahoituksen turvaaminen lisääntyvään palvelukysyntään.

 

Sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännössä ratkaistaan kysymys kuntien järjestämisvastuun jakautumisesta myös kuntien välisiä ristiriitatilanteita varten, jolloin asiakkaana olevalla henkilöllä olisi aina oikeus saada tarpeenmukaiset palvelut kotipaikkaratkaisun viipyessä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, ettei työryhmän esittämää kotikuntakuntalain muutosta ja kuntalaskutusta koskevaa osuutta tulisi toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntömuutoksista erillisinä lainsäädäntömuutoksina.

 

Kotikuntalain rajoitussäännöksen kumoaminen

 

Kotikunnan vaihtamisen rajoituksia pohtinut työryhmä on käsitellyt laajasti eri vaihtoehtoja, joilla nykyisen rajoitussäännöksen poistaminen voitaisiin toteuttaa. Ongelmaksi muodostuu kuntien rahoitusvastuun jakaminen ja palvelujen saanti.

 

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana ulottaa vapaus vaihtaa kotipaikkaa myös laitoksiin tai muualle kunnan päätöksellä asumaan sijoitettuun väestöön. Samanaikaisesti on kuitenkin välttämätöntä huolehtia, ettei tästä vapaudesta ole seurauksena suurten sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten siirtyminen uuden kotikunnan maksettaviksi. Työryhmän esityksessä onkin pyritty järjestelmään, jossa kustannusvastuu ei siirtyisi uudelle kotikunnalle ja tämän periaatteen toteutumista kaupunginhallitus pitää ehdottomana vaatimuksena muutoksen toteuttamiselle.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että erityisesti työryhmän esittämässä laajassa muodossa toteutuessaan tämän kotikunnan vaihtamisoikeuden harjoittamisen lasku tulee mitä todennäköisimmin lankeamaan Helsingin ja muiden kasvukeskusten maksettavaksi. Sellaisten mahdollisten kotikunnan vaihtajien määrä on melko pieni, jotka tällä hetkellä ovat muiden kuntien sijoittamina Helsingissä hoidossa. Helsingistä muihin kuntiin sijoitettujen asiakkaiden määrä on suurempi ja osa näistä saattaisi haluta vaihtaa kotikuntaa, jolloin lasku hoidosta tulisi edelleen Helsingille. Tässä ryhmässä molempiin suuntiin tapahtuva muutos saattaisi olla jopa edullinen Helsingille poismuuttajien määrän ollessa tänne muuttajia suurempi ja lasku hoidosta muualla pienempi (alemmat kustannukset ja suurempi valtionosuusvähennys) kuin Helsingissä.  Mutta jos laitoshoidossa, asumispalveluyksikössä ja perhehoidossa olevat henkilöt saavat mahdollisuuden hakea tarvitsemiaan palveluja muista kuin sen hetkisestä kotikunnastaan, nykytilanne muuttuisi ratkaisevasti. Muuttovirta suuntautuisi muista kunnista pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo nyt maan kalleimpia ja palvelurakenteen laitosvaltaisuuden katsotaan olevan keskeisin syy tähän. Valtakunnallisestikin hyväksytty tavoite vähentää laitospaikkoja vaarantuisi kasvavan kysynnän takia. Muuttajien mukana lisääntyvä tarve pitkäaikaiseen laitoshoitoon lisäisi kustannuspaineita edelleen. Muutos vaikeuttaisi myös palvelujen suunnittelua Helsingissä kun suunnittelun pohjana ei voisi pitää kunnan väestörakenteen kehitystä vaan pitäisi varautua vanhusväestön vaikeasti ennakoitavaan kasvuun muuton myötä.

 

Vanhan kotikunnan kustannusvastuun toteutuminen mahdollisesti jopa vuosikymmeniä kestävän laitoshoidon ajan ei tunnu uskottavalta ja mahdolliselta.  Potilaskohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen todellisten kustannusten seuranta aiheuttaisi kohtuuttomasti työtä ja asettaisi suuria vaatimuksia tietojärjestelmille.

 

Ehdotettu kuntalaskutusmalli

 

Työryhmän ehdottama kuntalaskutusjärjestelmä vaikuttaa erittäin monimutkaiselta, työläältä, keskeneräiseltä ja kalliilta toteuttaa, joten jos siihen päädytään, se edellyttää runsaasti jatkovalmistelua ja yksinkertaistamista. Lisäksi esityksestä puuttuu kokonaan ehdotukset eräiden terveydenhuoltokustannusten jakotavasta.

 

Jo valtionosuusvähennyksen huomioiminen laskutuksessa esitetyllä tavalla on Helsingille epäedullinen koska verotulotasauksen vaikutusta ei huomioida. Teoreettinen valtionosuus on suurempi kuin todellinen, joten vanhaan kotikuntaan lähetettävä lasku olisi vastaavasti pienempi, jolloin osa kustannuksista jäisi Helsingin maksettavaksi. Ehdotettujen kustannusluokkien vaikutusta ei ole mahdollista arvioida koska niitä ei ole olemassa. Elleivät luokitukset ole riittävän lähellä todellisia kustannuksia, jää osa kustannuksista uuden kotikunnan maksettavaksi. Raportista ei käy ilmi kuinka muuttajien tarvitsemien erikoissairaanhoidon palvelujen kustannusten korvaus tapahtuisi. Palvelujen käytöstä laskutettaisiin uutta kotikuntaa mutta kustannusten erittely potilaskohtaisesti edelleen laskuttamista varten lienee melko mahdotonta. Oman ongelmansa muodostaisivat lisäksi psykiatriset pitkäaikaispotilaat, joiden osalta tulee laskutettavan summan suuruuden määrittelyssä mukaan eri sairaanhoitopiirien erilaiset kalliin hoidon tasausjärjestelmät.

 

Kaupunginhallitus huomauttaa, ettei kuntalaskutusmallissa voitaisi huomioida pelkästään muuttohetken tilannetta vaan myös henkilön muuttuva tarve (yleensä lisääntyvä) palveluihin ja tukitoimiin. Olisi varmistettava, että asiakkaan vastaanottava kunta saa täysimääräisenä kaikki tosiasialliset kustannukset, joita kuntaan muuttaneen hoidosta on aiheutunut ja jotka kuntalaskutus aiheuttaa.  

 

Edellä esitetyn perustella kaupunginhallitus ei pidä ehdotettua kuntalaskutusmallia toteuttamiskelpoisena.

 

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että mikäli esitetyt muutokset toteutuisivat, niiden vaikutuksia väestökehitykseen ja palvelutarpeisiin olisi etenkin alkuvuosina mahdotonta ennakoida. Kyseessä ovat yksilölliset ratkaisut, joihin vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät. Muuttoliikettä olisi kuitenkin enemmän Helsinkiin kuin poispäin.

 

Helsingissä esimerkiksi erilaisten yksityisten, ”seniori-ikäisille” tarkoitettujen asuin- ja palvelutalojen määrä on suuri ja edelleen kasvava. Niitä markkinoidaan näkyvästi ja houkuttelevasti. Hoitoyksiköissä palvelutaso on voinut kuitenkin osoittautua niukemmaksi ja asuminen kalliimmiksi kuin niihin muuttaneet henkilöt ovat odottaneet. He voivatkin päätyä kunnallisten palvelujen varaan, etenkin kun palvelujen tarve lisääntyy iän myötä.  Palvelujen kustannusvastuun oikeudenmukainen jakaminen kuntien kesken tulisi turvata myös tällä tavoin kotikuntaansa vaihtaneiden henkilöiden osalta.

 

Kirje sisäasiainministeriölle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sisäasiainministeriön kirje 29.8.2005

 

Liite 2

Kotikuntaryhmän 7.6.2005 jättämä loppuraportti

 

Liite 3

Terveyskeskuksen lausunto 26.9.2005

 

Liite 4

Sosiaaliviraston lausunto 28.9.2005

 

Liite 5

Kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunto 28.9.2005

 

Liite 6

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 5.10.2005

 

 

 

 


4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN EIRANRANNAN HIEKKASIILOJEN UUDEN AJOLUISKAN RAKENTAMISEEN

 

Khs 2005-2247

 

Kiinteistölautakunta toteaa esityksessään 17.10.2005, että Eiranrannan asemakaavan muutos nro 10800 on tullut lainvoimaiseksi 13.2.2004.

 

Hylkeenpyytäjänkentän alueella on maanalainen yhteiskäytössä oleva ajoyhteys rakennusviraston kallioon louhituille Hernesaarenkadun ala-puolella sijaitseville kahdelle hiekkasiilolle, Helsingin Energian huippu-lämpökeskuksen huoltotilaan ja Helsingin Veden puhdistettujen jätevesien purkutunnelin ajotunneliin. Tämä yhteys säilyy käytössä myös kortteleiden rakentamisen jälkeen. 

 

Alueelle hyväksytyn asemakaavan muutoksen mukaan mainittujen hiekkasiilojen tyhjennys tapahtuu jatkossa osin Birgittalaiskadulle ja osin tontille 20033/1 sijoitettavan uuden ajoluiskan sekä siihen liittyvän ajotunnelin kautta.

 

Tämän vuoksi korttelialueen rakennustöiden yhteydessä nykyisen hiekkasiilojen ajoluiskan yläosa on rakennettava uudelleen. Ajoyhteys siirretään myytävien tonttien 20030/1, 20031/1, 20032/1 ja 20033/1 yhteisen maanalaisen pysäköintilaitoksen ajoluiskan ja Hylkeenpyytäjänkentän alueelle mahdollisesti rakennettavan pysäköintitilan alle. Hiekkasiilojen ajoluiska on lisäksi katettava tontin 20033/1 kohdalla sen rakennuttajan toimesta.

 

Mainittujen tonttien myyntiä koskevan tarjouspyynnön mukaan kaupunki tilaa erikseen laadittavalla sopimuksella tontin 20032/1 rakennuttajalta (SRV Westerlund Oy) hiekkasiilojen ajoluiskan ja sen rakenteiden rakennustyöt (myös pysäköintikannen alapuoliset rakenteet ja tontin 20033/1 tukimuuri). Rakennustyö luovutetaan rakennusvirastolle täysin valmiiksi rakennettuna.

 

Tarjouspyynnön mukaan kaupunki suorittaa tontin 20032/1 rakennuttajalle korvauksena mainitusta työstä enintään 637 000 euroa (sis. alv 0 %). Po. kustannuksiin sisältyy myös hiekkasiilojen ajoluiskan peittävä betonilaatta ja tontin 20033/1 tukimuurin, joka toimii alasmenevän hiekkasiilojen ajoluiskan seinänä, rakentaminen tasoon + 2,5. Korvaus maksetaan rakennustöiden edistymisen mukaan erikseen sovittavan maksuerätaulukon mukaisesti. Korvaus perustuu kaupungin tarjouskilpailun valmistelun yhteydessä teettämään kustannusarvioon.

 

Rakennusvirasto tekee urakkasopimuksen po. työn toteuttamisesta tontin 20032/1 rakennuttajan kanssa. Hiekkasiilojen ajoluiska rakenteineen jää rakennusviraston omistukseen sekä kunnossa- ja puhtaana-pidettäväksi. Kiinteistöviraston tulisi huolehtia tarjouspyynnössä mainitun kaupungin rahoituksen järjestämisestä rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

 

Hiekkasiilojen ajoluiskan rakentamisen on arvioitu alkavan marraskuussa 2005 ja kestävän noin 4-5 kuukautta. Työ on suoritettava ennen alueen pysäköintilaitoksen rakentamista ja asuntorakentamisen aloittamista. Kaupungille syntynee ajoluiskan rakentamisesta kustannuksia noin 300 000 – 400 000 euroa jo vuonna 2005, joten po. rahoitus tulisi järjestää mahdollisimman pian rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

 

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle 637 000 euron määrärahan (alv. 0 %, talousarvion kohta 8 01 02, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet), käytettäväksi Eiranrannan hiekkasiilojen ajoluiskan ja sen rakenteiden toteuttamiseen.

 

./.                   Kj toteaa, että uuden ajoluiskan rakentaminen on edellytys alueen rakentamiselle (liite). Määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, 637 000 euroa (alv=0) käytettäväksi Eiranrannan hiekkasiilojen uuden ajoluiskan ja sen rakenteiden toteuttamiseen.

 


Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

 

 

LIITE

Kartta alueesta

 

 

 

 


5

JÄSENEN NIMEÄMINEN ATK-INSTITUUTTI SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2005-2293

 

Kj toteaa, että Atk-instituutin kannatusyhdistys r.y. , jonka jäsen Helsingin kaupunki on, on valmistellut toimintamuodon muutosta. Kannatusyhdistys lakkautetaan ja yhdistyksen varat siirretään perustettavalle ATK-instituutti säätiölle. Säätiön tarkoituksena on tukea ja harjoittaa tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä kehittää alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutusta Suomessa. Säätiö tukee erityisesti Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-instituutin kehittämistä. Säätiö osallistuu sopimusten mukaan näiden oppilaitosten hallintoelinten toimintaan. Lisäksi säätiö voi osallistua muuten tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

 

Atk-instituutin kannatusyhdistyksen jäsenet ovat oikeutettuja säätiön sääntöjen mukaan nimeämään jäsenen säätiön edustajistoon. Edustajiston jäsen nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Atk-instituutin kannatusyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia nimeämään jäsenen Atk-instituutti säätiön edustajistoon.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajana ATK-instituutti säätiön edustajistoon alkavaksi kolmivuotiskaudeksi tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorven.

 

Pöytäkirjanote Atk-instituutin kannatusyhdistykselle ja Atk-instituutti säätiön edustajistoon nimetylle.

 

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

 

 

 

 

 


6

KONSERNIOHJAUKSEEN KUULUVIEN ASIOIDEN KÄSITTELY KAUPUNGINHALLITUKSESSA

 

Khs 2005-2294

 

Kj toteaa, että Helsinki-konsernin konserniohjausta on viime vuosina pyritty tehostamaan. Tästä ovat esimerkkeinä kaupunginhallituksen hyväksymät Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen raportointia sekä johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevat ohjeet.

 

Konserniohjausta on kuitenkin vahvistettava myös strategisen ja operatiivisen johtamisen suhteen. Kaupungin emoyhteisön ja tytäryhteisöjen välistä työnjakoa ja vuorovaikutusta tulee entistä aktiivisemmin arvioida ja kehittää osana kaupungin omistajapolitiikan määrittämistä. Konsernin johtamisessa tarvitaan lisäpanostusta koko konsernia koskevien strategisten linjausten ja eri toimintapolitiikkojen kokonaisvaltaiseen käsittelyyn ja niitä koskevaan päätöksentekoon.

 

Konsernin sisäisen toiminnan ohella kaupunki on osallisena useissa ylikunnallisissa yhteisöissä (esim. Uudenmaan liitto, YTV, HUS). Sen lisäksi Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien vapaaehtoisen yhteistoiminnan merkitys on myös viime vuosina korostunut.  Myös näiden toimintojen seurantaa ja ohjausta kaupungin johdossa tulee vahvistaa.

 

Konserniohjauksen tehostaminen edellyttää Helsinki-konsernia johtavana elimenä toimivan kaupunginhallituksen kokouskäytäntöjen muuttamista. On perusteltua, että kaupunginhallitus jatkossa varaisi erityiset kokousajankohdat konsernin kannalta keskeisten strategisten kysymysten ja muiden strategisesti merkittävien ja ajankohtaisten asioiden käsittelyä varten. Kokoukset olisivat kaupunginhallituksen varsinaisia kokouksia ja niissä tehtävät päätökset valmisteltaisiin normaalisti johtajistossa ja päätettäisiin esittelystä. Näille kokouksille hyväksyttäisiin erillinen ohjeellinen kokousohjelma teemoineen puolivuosikausittain ja muiden asioiden käsittely näissä kokouksissa minimoitaisiin. Samalla kaupunginhallituksen nykyisestä iltakoulukäytännöstä luovuttaisiin.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että se kokoontuu vuoden 2006 alusta alkaen kerran kuukaudessa erityisiin konserniohjauskokouksiin käsittelemään seuraavia asiaryhmiä:

 

                   talouden ja toiminnan seurantaraportti,

                    tytäryhteisöjen seurantaraportti,

                    ylikunnallisten toimielinten (Uudenmaan liitto, HUS; YTV, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, Helsingin seudun yhteistyökokous) seuranta ja ohjaus,

                    kaupungin kilpailuttamispolitiikka,

                    merkittävät henkilöstöpoliittiset kysymykset

                    merkittävät hallinnon kehittämiseen liittyvät kysymykset

                    muut erikseen päätettävät, konserniohjauksen kannalta strategisesti merkittävät asiat

 

ja tekemään toimivaltansa puitteissa niitä koskevia päätöksiä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että näihin kokouksiin osallistuvat kaupunginhallituksen jäsenten ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston ohella esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat sekä lisäksi rahoitusjohtaja ja kansliapäällikkö ja kaupunginhallituksen kuhunkin kokoukseen erikseen määräämät henkilöt.

 

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

 

 

 

 

 


7

KAUPUNGINJOHTAJAN PALKATON VIRKAVAPAA

 

Khs 2005-721

 

 

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen palkattoman virkavapaan ajalle 3.– 8.11.2005.

 

Pöytäkirjanote kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajille, kaupunginkanslian kansliapäällikölle, osastopäälliköille, sihteeristölle, henkilöstöasioiden hoitajalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä sen taloushallintopalvelulle.

 

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

 

 

 

 


1

KANNANOTTO PROVA OY:N JA XXXX XXXX:N MUNKKINIEMEN TONTTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN (NRO 11373)

 

Khs 2005-81

 

Kaj toteaa, että asemakaavan muutosehdotus nro 11373 (Munkkiniemen tontit 30076/37–39, Kuusiniementie 29, 31 ja 33) on tehty mm. siksi, että voimassa olevasta asemakaavasta puuttuu tonttitehokkuusmerkintä, jolloin rakennusoi­keus tulkitaan suurimman sallitun kerrosmäärän (II) ja rakennettavaksi sallitun tontin pinta-alan (1/6) avulla. Tällöin rakennusoikeudeksi tulee e = 0.33. Alueen tonttitehokkuus on Kuusisaaren muita tontteja korkeampi. Asemakaavan muutoksessa alueen rakentamista ohjataan aikaisempaa asemakaavaa tarkemmin ja pyritään siten varmistamaan tulevan rakentamisen sopiminen alueen kaupunkikuvaan.

 

Kaj toteaa edelleen, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 §:n mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka kaavan julkisen nähtävillä pidon aikana ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Kaj toteaa vielä, että muistutuksen tekijöistä Prova Oy ja XXXX XXXX ovat yhdessä pyytäneet kaupungin perusteltua kannanottoa muistutukseensa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 18.8.2005 käsitellyt otsikosta ilmene­vää asemakaavan muutosta koskeneet muistutukset ja annetut lausun­not. Lautakunta on hyväksynyt vastaukset esittelijän ehdotuksen mukai­­sesti ja tieto päätöksestä ja siitä mistä vastaukset on löydettävissä, on lähetetty kaikille muistutuksen tekijöille.

 

Yleisen kuntalaista johtuvan periaatteen mukaan Khs edustaa kaupunkia, ellei tätä toimivaltaa ole johtosäännöllä delegoitu muulle toimielimel­­­­le tai viranhaltijalle. Helsingissä tällaista delegointia ei ole tehty. Kaa­­­va-asiassa Khn kannanotto muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle esityksen kaavan hyväk­­symisestä, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perusteltua kannanottoa pyytänei­den muistutukset erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

Muistutuksen sisältö       Prova Oy ja XXXX XXXX toteavat muistutuksessaan (10.4.2005), että Prova Oy:n tontin koillispuolelle tulevien rakennusten tulee sijaita vähin­tään 10 m:n päässä tontin rajasta. Molemmat katsovat, että asemakaavan muutos, joka sallii Helsingin Kuusiniementie 29:n rakentaa kiinni Prova Oy:n tontin rajaan saakka, loukkaa tontinomistajan yksityisyyttä ja rauhaa ja muutoksella on haitallinen vaikutus Prova Oy:n omistaman talon arvoon. 

 

Prova Oy osti 3.5.1999 määräalan tontista nro 37. Kauppakirjan sopimusmääräyksen mukaan myyjä hyväksyi, että Prova Oy:n rakennuttamaksi suunniteltu talo voidaan rakentaa 6,7 m:n etäisyydelle koillisrajasta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Helsingin Kuusiniementie 29 -niminen yhtiö saa rakentaa rakennuksen 10 m:n päähän Prova Oy:n omistaman tontin rajasta. Muistutuksessa mainitaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.3.2005 hyväksymät asemakaavan muutosperiaatteet, joiden tavoitteena on mm. tontinomistajien yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

 

Prova Oy ja XXXX XXXX katsovat, että tehty asemakaavan muutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 55.3 § vastainen: "Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadulle sellaista merkityksellistä heikentämistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen." 

 

Vastine muistutukseen

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että toisin kuin Prova Oy:n ja XXXX XXXX:n jättämässä muistutuksessa mainitaan, nykyiselle tontille 30076/39 (kaavaehdotuksessa tonteille 30076/40 ja 42) ei ole mahdollista rakentaa Prova Oy:n omistaman tontin rajaan kiinni. Asemakaavaehdotuksessa uusille ohjeellisille tonteille on merkitty rakennusalat, jotka ovat 6 m:n päässä Prova Oy:n tontin rajasta, joten 6:tta m lähemmäs Prova Oy:n tonttia ei ole mahdollista rakentaa. Etäisyys rajasta on sama kuin millä etäisyydellä Prova Oy:n tontilla sijaitseva rakennus kantakartan mukaan sijaitsee.

 

Muistutuksessa mainitaan, että Kuusiniementie 29 -niminen yhtiö saa voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentaa 10 m:n päähän Prova Oy:n omistaman tontin rajasta. Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alueen kolme tonttia ovat vielä olleet yhtä jakamatonta tonttia, jolla on yksi yhtenäinen rakennusala. Rakennusala on 10 m:n päässä kaava-alueen viereisten tonttien 30076/19 ja 29 rajoista, mutta tonttia jaettaessa rakentamisen etäisyyttä tonttien välisistä rajoista ei ole määrätty. Prova Oy:n tontilla oleva rakennus on rakennettu 4 m:n päähän luoteispuolella olevan tontin rajasta ja taloon liittyvä toisessa kerroksessa oleva terassi on vain 2,5 m:n päässä naapurintontin rajasta. 

 

Muistutuksessa mainitaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.3.2005 hyväksymät Kuusisaaren asemakaavan muutosperiaatteet. Periaatteis­sa rakennusaloista ja etäisyyksistä todetaan seuraavasti:

 

"–                  Kuusisaareen tehtävissä asemakaavan muutoksissa raken­nuksille merkitään rakennusalat. Rakennusalat pyritään määrittämään siten, että alueelle jää suurempia yhtenäisiä rakentamattomia alueita ja väljyyttä.

 

                    Rakennusalan etäisyyden naapurintontin rajasta tulee olla vähintään neljä metriä."

 

Asemakaavan muutosehdotus noudattaa hyväksyttyjä periaatteita.

 

Muistutuksessa mainitaan, että naapuritontin rakentamisella lähemmäk­­­si kuin 10 m on merkitystä Prova Oy:n omistaman talon arvoon. Rakennuslupakuvien mukaan talon pääikkunat on pääosin suunnattu merelle ja lounaispuolella 4 m:n päässä olevalle naapurin tontille päin. Koilliseen päin olevalle rakennusalalle, jonka etäisyyttä Prova Oy vaatii kasvatettavaksi, on suunnattu yksi wc:n ja kolme vaatehuoneen ikkunaa, talon portaikkoon avautuvia ikkunoita sekä yksi olohuoneen ikkuna, joka on noin 1/8 olohuoneen koko ikkunapinnasta. Rakentamisella 12 m:n päähän esimerkiksi vaatehuoneen ikkunasta ei voida katsoa olevan vaikutusta rakennuksen arvoon tai käytettävyyteen. Prova Oy:n rakennuksen sijainti asettaa kuitenkin erityisiä vaatimuksia lounaispuolen tontin suunnittelulle. Edellä mainitun 2,5 m:n päässä olevan terassin lisäksi naapuritontille suuntautuvat yhteensä n. 25 m2:n suuruiset keittiö-, ruokailu-, olo- ja makuuhuoneiden ikkunat.

 

Muistutuksessa todetaan, että asemakaavan muutos ei noudata yhtiöiden välillä tehdyn kauppakirjan sopimusmääräyksiä. Kiinteistökaupan ehdot eivät ole kaavoitusta sitovia, joskin yksityisen maanomistajan etuudet ja toivomukset pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon asemakaavaa laadittaessa.

 

Kaavoituslainsäädännön periaatteisiin ei myöskään kuulu, että maanomistajan tai maanomistajalle tulisi suorittaa korvausta tämän suuruisten kaavamuutosten aiheuttamista muutoksista rakentamisedellytyksiin tai muihin oloihin, vaikka kaavamuutoksilla saattaa olla vaikutuksia kiinteistön hinnanmuodostukseen yksityisillä markkinoilla. Asemakaavan sisältövaatimukset määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan ja lautakunnan käsityksen mukaan täyttyvät tässä muutoksessa.  

 

Prova Oy:n vuonna 1999 tekemä kiinteistökauppa on käsittänyt ainoastaan osan voimassa olevan asemakaavan mukaisen ison tontin alueesta ja rakennusoikeudesta. Tuolloin on ollut pääteltävissä, että kiinteistökaupan ulkopuolelle jääneen rakennusoikeuden käyttäminen tontilla tulee väistämättä johtamaan muutoksiin myös rakentamistavassa. On myös huomattava, että nyt ehdotetun asemakaavan muutoksen mukainen tonttitehokkuus vastaa Prova Oy:n käsitystä tonttitehokkuudesta kaupantekohetkellä.

 

Asemakaavan muutos ei aiheuta Prova Oy:lle eikä XXXX XXXX:lle sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentämistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Prova Oy:n oikeu­­­det on asemakaavan muutoksessa otettu huomioon ja sen omistaman tontin asemakaavan mukaiset etuudet ovat vähintään yhdenvertai­set naapuritonttien kanssa.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esityslistalta ilmenevän, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumalla täydennetyn, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän vastauksen kaupungin perusteltuna kannanottona esitettyyn muistutukseen.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykä­län osalta heti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Prova Oy:lle ja XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

 

 

 


2

HELSINGIN YKKÖSPESU OY:N HAKEMUS SUUNNITTELUTARVERATKAISUA VARTEN

 

Khs 2005-1863

 

Helsingin Ykköspesu Oy pyytää (3.6.2005) suunnittelutarveratkaisua 32. kaupunginosan (Konala) kylässä olevalle tilalle RN:o 2:383 (osoite Paperitie 3) kerrosalaltaan 402 k-m2:n suuruisen autopesukadun/
autojen pikahuoltorakennuksen rakentamiseen suunnittelutarvealueelle.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke täydentää alueen palveluja, muodostamalla yhdessä olevan JET-polttoaineiden jakeluaseman kanssa monipuolisen autoilijoiden palvelukokonaisuuden vilkasliikenteisen Vihdintien varteen. ConocoPhillips Finland Oy:llä on vireillä hakemus JET-aseman paikallaan pysyttämisestä 31.12.2015 asti.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.8.2005) mm. että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa, ja joka on siten maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

 

Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavassa (hyväksytty 9.12.1992) alue on merkitty tuotanto- ja varastotoimintojen alueeksi (T). Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto 14.12.2004) alue on osoitettu työpaikka-alueeksi.

 

Hakemus koskee Konalan teollisuusalueen pohjoisosassa olevaa aluetta Vihdintien ja Paperitien välissä. Alueella on pienellä osalla katualueen asemakaava, muuten alue on asemakaavoittamatonta.

 

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

 

Kohteen ympäristössä toimivat tällä hetkellä Paperitien päässä Amerpap Oy, Lemminkäisen asfalttiasema ja Neste Oy:n miehittämätön dieselpolttoaineen tankkauspiste. Betonitien varrella ovat YTV:n pienjäteasema, Rudus Oy:n betoniasema sekä Lassila & Tikanoja Oy. Vihdintien länsipuolella on Lehtovuoren uusi pientaloalue, jonne liikennöidään Vanhalta Hämeenkyläntieltä.

 

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kerrosalaltaan 402 m2:n kokoinen autopesukatu/autojen pikahuoltorakennus ConocoPhillips Finland Oy:n JET-pottoaineiden jakeluaseman viereen. Lupaa haetaan 31.12.2015 asti. Yhtiöllä on tilapäinen vuokrasopimus vaadittavien lupien ja maaperätutkimusten tekemistä varten 30.9.2005 saakka, kuitenkin kauintaan siihen asti, kunnes vuokra-aluetta koskeva pitkäaikainen vuokrasopimus alkaa.

 

Rakennuksen maanpäälliset osat ovat modulirakenteisia ja siten siirrettävissä.

 

Jakeluasema- ja autopesuhuoltoyksiköistä on suunniteltu muodostuvan monipuolinen, autoilijoiden palvelukeskuskokonaisuus, jolla on yhteisiä liikennejärjestelyjä.

 

Haettu toimenpide ei poikkea aluetta koskevista suunnittelutavoitteista.

 

Alueen asemakaavan laatiminen on mahdollista vasta kun ns. Kehä II suunnitelma ja sen mahdollinen toteuttaminen on ratkaistu. Tehtävää ei ole merkitty kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan kaudelle 2005–2007. Asemakaavan laatiminen tulee työohjelmaan aikaisintaan sen jälkeen.

 

Osallisten kuuleminen ja saadut lausunnot

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on antanut hakemuksen johdosta lausunnon, jossa todetaan mm.:

 

"Vihdintie on yksi vilkkaista Helsingin sisääntuloteistä, jonka tasoliittymät ovat huipputuntien aikana varsin ruuhkautuneet. Olisikin tärkeää, että ennen uuden toiminnan sijoittamisesta tehtävää päätöstä varmistutaan siitä, ettei uusi toiminta aiheuta sellaista liikennemäärien kasvua, joka heikentää Vihdintien liikenteen sujuvuutta.

 

Sisäänajo Betonitieltä jakeluasemalle on vain 20 m:n etäisyydellä Vihdintien liittymästä. Mikäli jakeluasemalla syntyy ruuhkatilanne, voi tästä aiheutua heijastusvaikutuksia Vihdintien liikenteelle. Suositeltavaa Vihdintien liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi olisikin, että tontille ajo järjestettäisiin vain Paperitien kautta.

 

Kehä II:n alustava yleissuunnitelma välillä Turuntie–Hämeenlinnan­väylä valmistui v. 2002. Suunnitelmassa on Vihdintien ja Betonitien/ Vanhan Hämeenkyläntien liittymään esitetty eritasoliittymä toteutettavaksi Kehä II:n ja Vihdintien eritasoliittymäjärjestelyjen toteuttamisen yhteydessä. Tällöin jakeluaseman tontti on jäämässä eritasoliittymäjärjestelyjen alle. Kehä II:n yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2005 loppuun mennessä. Tavoitteellisen aikataulun mukaan Kehä II:n rakentaminen voidaan aloittaa vv. 2013–2015. Tämä on syytä ottaa huomioon suunnittelutarveasiaa ratkaistaessa".

 

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikkö on ilmoittanut kirjallisesti, ettei Espoon kaupungilla ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Vantaan kaupungin kaavoitusyksiköstä on suullisesti (aluearkkitehti Ritva Valo) ilmoitettu, ettei Vantaan kaupungilla ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

 

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.7.2005/188). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

 

Suullisesti on saatu kaksi mielipidettä:

 

Amerpap Oy/Hannu Virtanen on esittänyt, että koko alueen liikenteen sujuminen vaatisi parannuksia Vihdintien liittymään niin että Betonitieltä saataisiin oma kääntymiskaista pohjoiseen. Liittymässä Vihdintien suuntaisella pyörätiellä liikkuvien pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi pyörätielle pitäisi tehdä joitakin vauhtia hiljentäviä toimenpiteitä.

 

Asemapiirroksessa tulisi myös Ykköspesun liittymään Paperitielle merkitä varoituskolmio. Kaavoittamattomalla alueella olevien Betonitien ja Paperitien rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa yksityinen tiehoitokunta, jonka osakkaina alueen yritykset ovat. Uuden yrityksen tulee osaltaan liittyä hoitokuntaan ja osallistua kustannuksiin.

 

Lemminkäinen Oyj/Antti Kalliomaa korosti suullisessa kannanotossaan samoin hakijan tiehoitokuntaan osallistumisvelvollisuutta, muilta osin ei ollut huomauttamista suunnittelutarvehakemuksesta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa suunnittelutarvealueella, koska se parantaa alueen palvelutasoa ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

 

Helsingin Ykköspesu Oy ja ConocoPhillips Finland Oy ovat antaneet vastineensa Tiehallinnon lausunnosta.

 

JET-automaattijakeluasema on aloittanut toimintansa vuonna 2001. Aseman asiakasmäärä on noin 200–250 autoa/vrk. Helsingin Ykköspesu Oy:n autopesun ja autojen pikahuollon asiakasmääräksi on ennakoitu 80–100 autoa/vrk, josta neljänneksen arvioidaan koostuvan JET-aseman olemassa olevista asiakkaista. Vastineessa todetaan lisäksi, ettei syksyllä 2003 toteutetusta suuntaisliittymässä JET-asemalle ole ollut Tiehallinnon epäilemiä heijastusvaikutuksia Vihdintien liikenteelle. Asemalla on lisäksi toinen liittymä Paperitieltä. Suunnitelmassa yhteys JET-asemalta pesulinjalle on sijoitettu niin, ettei oikaisemista aseman kautta tapahdu, vaan ajo pesulinjalle on Paperitien puolelta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkö on 6.6.2003 hyväksynyt JET-aseman sisäänajoliittymän. Helsingin Ykköspesu Oy:n hankkeen toteuttaminen ei aiheuta muutoksia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Tänä vuonna rakennetaan valo-ohjattu suojatie Vihdintien yli, Vanhan Hämeenkyläntien eteläreunaan Lehtovuorenkadun ja Vihdintien väliin rakennettavan jalkakäytävän jatkeeksi. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on otettu huomioon.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia mikäli lupa myönnetään määräaikaisena. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2015 saakka.

 

Kaj toteaa, että edellä esitetyn lisäksi asiassa on pyydetty lausunnot rakennusvirastolta ja kiinteistövirastolta.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto (28.9.2005) puoltaa Helsingin Ykköspesu Oy:n hakemusta rakentaa autopesukadun/autojen pikahuoltorakennuksen suunnittelutarvealueelle 32. kaupunginosan (Konala) kylässä olevalle tilalle RN:o 2:383 (osoite Paperitie 3), mikäli hankkeesta ei ole haittaa mahdolliselle Malminkartanon täyttömäen lisätäytölle, jonka arvioitu liikennemäärä on 600 ajoneuvoa/vrk ja kestoaika viimeistely- ja maisemointitöineen on noin 8 vuotta. Täyttömäen liikenne hoidetaan Betonitien kautta.

 

Kiinteistövirasto toteaa (3.10.2005) yhtiön autonpesukatua/autojen pikahuoltorakennuksen rakentamista koskevasta suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, että yhtiölle on vuokrattu hakemuksen kohteena oleva noin 1 190 m2:n suuruinen alue rakentamiseen vaadittavien lupien hakemista ja maaperätutkimusten suorittamista varten. Kiinteistöviraston on tarkoitus esittää alueen vuokraamista yhtiölle siihen saakka kunnes alue tarvitaan kaupungin käyttöön tai alueelle laadittava asemakaava sen sallii.

 

Malminkartanon täyttömäen laajennuksen liikenteen on suunniteltu kulkevan olemassa olevia katuja pitkin, joten hakemuksen mukainen toiminta ei haittaa mahdollista täyttömäen laajennusta.

 

Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-1863/526 mukaisesti siihen saakka kunnes alue tarvitaan kaupungin käyttöön tai alueelle laadittava asemakaava sen sallii, kuitenkin enintään 31.12.2015 asti, ja ehdolla, että hankkeesta ei ole haittaa mahdolliselle Malminkartanon täyttömäen lisätäytölle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin Ykköspesu Oy:n suunnittelutarveratkaisu

 

Liite 2

Ympäristökartta (Konala, tila RN:o 2:383)

 

Liite 3

Asemapiirros (Konala, tila RN:o 2:383)

 

 

 

 


3

CONOCOPHILLIPS FINLAND OY:N HAKEMUS SUUNNITTELUTARVERATKAISUA VARTEN

 

Khs 2005-1862

 

ConocoPhillips Finland Oy pyytää (3.6.2005) suunnitteluratkaisua 32. kaupunginosan (Konala) kylässä olevalle tilalle RN:o 2:383 (osoite Paperitie 1) toiminnassa olevan JET-jakeluautomaattiaseman määräaikaisen (päättyy 31.12.2007) suunnittelutarveratkaisun jatkamiseksi kahdeksalla (8) vuodella 31.12.2015 asti.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Helsingin Ykköspesu Oy suunnittelee JET-aseman viereen autopesukadun/autojen pikahuoltorakennuksen rakentamista (hakemus vireillä). Tällöin alueelle syntyisi monipuolinen autoilijoiden palvelukokonaisuus. JET-aseman lupaa haetaan ulotettavaksi samalle ajanjaksolle kuin Helsingin Ykköspesu Oy:n hanke.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (25.8.2005), että hakemus koskee aluetta, jolla ei ole asemakaavaa, ja joka on siten maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

 

Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavassa (hyväksytty 9.12.1992) alue on merkitty tuotanto- ja varastotoimintojen alueeksi (T). Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto 14.12.2004) alue on osoitettu työpaikka-alueeksi.

 

Hakemus koskee Konalan teollisuusalueen pohjoisosassa olevaa aluetta Vihdintien ja Paperitien välissä. Alueella on pienellä osalla katualueen asemakaava (Raappavuorentie), muuten alue on asemakaavoittamatonta.

 

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

 

Kohteen ympäristössä toimivat tällä hetkellä Paperitien päässä Amerpap Oy, Lemminkäisen asfalttiasema ja Neste Oy:n miehittämätön dieselpolttoaineen tankkauspiste. Betonitien varrella ovat YTV:n pienjäteasema, Rudus Oy:n betoniasema sekä Lassila & Tikanoja Oy. Vihdintien länsipuolella on Lehtovuoren uusi pientaloalue, jonne liikennöidään Vanhalta Hämeenkyläntieltä.

 

Hakijan tarkoituksena on pysyttää paikoillaan jakeluautomaattiasema. Asemalta on ajomahdollisuus viereen suunnitellulle pesulinjalle.

 

Haettu toimenpide ei poikkea aluetta koskevista suunnittelutavoitteista.

 

Alueen asemakaavan laatiminen on mahdollista vasta kun ns. Kehä II ‑suunnitelma ja sen mahdollinen toteuttaminen on ratkaistu. Tehtävää ei ole merkitty kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan kaudelle 2005–2007. Asemakaavan laatiminen tulee työohjelmaan aikaisintaan sen jälkeen.

 

Osallisten kuuleminen ja saadut lausunnot

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on antanut hakemuksen johdosta lausunnon, jossa todetaan mm.:

 

"Vihdintie on yksi vilkkaista Helsingin sisääntuloteistä, jonka tasoliittymät ovat huipputuntien aikana varsin ruuhkautuneet. Olisikin tärkeää, että ennen uuden toiminnan sijoittamisesta tehtävää päätöstä varmistutaan siitä, ettei uusi toiminta aiheuta sellaista liikennemäärien kasvua, joka heikentää Vihdintien liikenteen sujuvuutta.

 

Sisäänajo Betonitieltä jakeluasemalle on vain 20 m:n etäisyydellä Vihdintien liittymästä. Mikäli jakeluasemalla syntyy ruuhkatilanne, voi tästä aiheutua heijastusvaikutuksia Vihdintien liikenteelle. Suositeltavaa Vihdintien liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi olisikin, että tontille ajo järjestettäisiin vain Paperitien kautta.

 

Kehä II:n alustava yleissuunnitelma välillä Turuntie–Hämeenlinnan­väylä valmistui v. 2002. Suunnitelmassa on Vihdintien ja Betonitien/ Vanhan Hämeenkyläntien liittymään esitetty eritasoliittymä toteutettavaksi Kehä II:n ja Vihdintien eritasoliittymäjärjestelyjen toteuttamisen yhteydessä. Tällöin jakeluaseman tontti on jäämässä eritasoliittymäjärjestelyjen alle. Kehä II:n yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2005 loppuun mennessä. Tavoitteellisen aikataulun mukaan Kehä II:n rakentaminen voidaan aloittaa vv. 2013–2015. Tämä on syytä ottaa huomioon suunnittelutarveasiaa ratkaistaessa".

 

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikkö on ilmoittanut kirjallisesti, ettei Espoon kaupungilla ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Vantaan kaupungin kaavoitusyksiköstä on suullisesti (aluearkkitehti Ritva Valo) ilmoitettu, ettei Vantaan kaupungilla ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

 

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.7.2005/188). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

 

Suullisesti on saatu kaksi mielipidettä:

 

Amerpap Oy/Hannu Virtanen on esittänyt, että koko alueen liikenteen sujuminen vaatisi parannuksia Vihdintien liittymään niin, että Betonitieltä saataisiin oma kääntymiskaista pohjoiseen. Liittymässä Vihdintien suuntaisella pyörätiellä liikkuvien pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi pyörätielle pitäisi tehdä esim. joitakin vauhtia hiljentäviä toimenpiteitä.

 

Asemapiirroksessa tulisi myös Ykköspesun liittymään Paperitielle merkitä varoituskolmio. Kaavoittamattomalla alueella olevien Betonitien ja Paperitien rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa yksityinen tiehoitokunta, jonka osakkaina alueen yritykset ovat. Uuden yrityksen tulee osaltaan liittyä hoitokuntaan ja osallistua kustannuksiin.

 

Lemminkäinen Oyj/Antti Kalliomaa korosti suullisessa kannanotossaan samoin hakijan tiehoitokuntaan osallistumisvelvollisuutta, muilta osin ei ollut huomauttamista suunnittelutarvehakemuksesta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa suunnittelutarvealueella, koska se parantaa alueen palvelutasoa ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

 

Helsingin Ykköspesu Oy ja ConocoPhillips Finland Oy ovat antaneet vastineensa Tiehallinnon lausunnosta.

 

JET-automaattijakeluasema on aloittanut toimintansa vuonna 2001. Aseman asiakasmäärä on noin 200–250 autoa/vrk. Helsingin Ykköspesu Oy:n autopesun ja autojen pikahuollon asiakasmääräksi on ennakoitu 80–100 autoa/vrk, josta neljänneksen arvioidaan koostuvan JET-aseman olemassa olevista asiakkaista. Vastineessa todetaan lisäksi, ettei syksyllä 2003 toteutetusta suuntaisliittymässä JET-asemalle ole ollut Tiehallinnon epäilemiä heijastusvaikutuksia Vihdintien liikenteelle. Asemalla on lisäksi toinen liittymä Paperitieltä. Suunnitelmassa yhteys JET-asemalta pesulinjalle on sijoitettu niin, ettei oikaisemista aseman kautta tapahdu, vaan varsinainen ajo pesulinjalle on Paperitien puolelta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkö on 6.6.2003 hyväksynyt JET-aseman sisäänajoliittymän. Helsingin Ykköspesu Oy:n hankkeen toteuttaminen ei aiheuta muutoksia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Tänä vuonna rakennetaan valo-ohjattu suojatie Vihdintien yli, Vanhan Häneenkyläntien eteläreunaan Lehtovuorenkadun ja Vihdintien väliin rakennettavan jalkakäytävän jatkeeksi. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on otettu huomioon.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia mikäli lupa myönnetään määräaikaisena. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta 31.12.2015 saakka.

 

Kaj toteaa, että edellä esitetyn lisäksi asiassa on pyydetty lausunnot rakennusvirastolta ja kiinteistövirastolta.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto (28.9.2005) puoltaa
ConocoPhillips Finland Oy:n hakemusta jatkaa JET-jakeluautomaatti­aseman määräaikaista (päättyy 31.12.2007) suunnittelutarveratkaisua kahdeksalla (8) vuodella 32. kaupunginosan (Konala) kylässä olevalle tilalle RN:o 2:383 (osoite Paperitie 1) 31.12.2015 asti, mikäli hank­keesta ei ole haittaa mahdolliselle Malminkartanon täyttömäen lisä­täytölle, jonka arvioitu liikennemäärä on 600 ajoneuvoa/vrk ja kesto­aika viimeistely- ja maisemointitöineen on noin 8 vuotta. Täyttömäen lii­kenne hoidetaan Betonitien kautta.

 

Kiinteistövirasto toteaa (3.10.2005) yhtiön JET-automaattiasemaa koskevasta suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, että yhtiölle on vuokrattu hakemuksen kohteena oleva noin 2 300 m2:n suuruinen alue 31.12.2007 päättyvällä sopimuksella. Sopimusta on tarkoitus jatkaa siihen saakka kunnes alue tarvitaan kaupungin käyttöön tai alueelle laadittava asemakaava sen sallii.

 

Malminkartanon täyttömäen laajennuksen liikenteen on suunniteltu kulkevan olemassa olevia katuja pitkin, joten hakemuksen mukainen toiminta ei haittaa mahdollista täyttömäen laajennusta.

 

Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-1862/526 mukaisesti siihen saakka kunnes alue tarvitaan kaupungin käyttöön tai alueelle laadittava asemakaava sen sallii, kuitenkin enintään 31.12.2015 asti, ja ehdolla, että hankkeesta ei aiheudu haittaa mahdolliselle Malminkartanon täyttömäen lisätäytölle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

ConocoPhillips Finland Oy:n suunnittelutarveratkaisu

 

Liite 2

Ympäristökartta (Konala, tila RN:o 2:383)

 

Liite 3

Asemapiirros (Konala, tila RN:o 2:383)

 

 

 

 


1

17.10.2005 ja 24.10.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN SUOMEN LIIKEMIESTEN KAUPPAOPISTON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2005-2152

 

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö mainitsee (30.9.2005), että säätiön edustajiston toimikausi päättyy 28.2.2006. Nykyinen edustajisto kokoontuu 15.12.2005 nimeämään uuden edustajiston.

 

Helsinkiä säätiön edustajistossa ovat nykyisenä toimikautena edustaneet varsinaisina jäseninä Markku Toveri ja Hannele Luukkainen sekä varajäseninä Sanna Viitanen ja Jan D. Oker-Blom.

 

Säätiö pyytää Khta valitsemaan alkavaksi kolmivuotiskaudeksi (1.3.2006 – 28.2.2009) edustajansa säätiön edustajistoon 31.10.2005 mennessä.

 

Sj toteaa, että säätiön tarkoituksena on ylläpitää oppilaitosta, jossa annetaan kaupan ja hallinnon alan sekä siihen rinnastettavien alojen ammatillista koulutusta. Säätiön edustajisto valitsee säätiölle hallituksen.

 

Säätiön sääntöjen 4 §:n mukaisesti säätiön asioita hoitaa, sitä edustaa ja sen päättämisvaltaa käyttää edustajisto. Siihen kuuluu kuusi eliniäksi kutsuttua jäsentä. Lisäksi edustajistoon kuuluu kaksi Helsingin kaupungin asettamaa, yksi Vantaan kaupungin asettama sekä kahdeksan liike-elämän eri keskusjärjestöjen valitsemaa jäsentä. Toimikausi on kolme vuotta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön edustajistoon 1.3.2006 alkavaksi kolmevuotiseksi toimikaudeksi kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

 

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

 

tiimikoordinaattori Liisa Halme

 

apulaisrehtori Tiina Immonen

-

-


Pöytäkirjanote mainitulle säätiölle, valituille henkilöille, opetusvirastolle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242