HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

37 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

17.10.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kaupunginhallituksen kokousajat vuodenvaihteessa 2005-2006

3

 

4

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Esko Parviaisen valitukseen sivutointa koskevassa asiassa

4

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Sopimuksen tekeminen Veho Group Oy Ab:n ja Fastighetsaktiebolaget Gjuterivägen 3:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46012/2 ja 7)

5

 

2

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamisen johdosta (Pitäjänmäki, tontti 46013/3)

7

 

3

Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontti 46014/9)

9

 

4

Sopimuksen tekeminen Kapiteeli Oyj:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46014/16 ja 17)

11

 

5

Neljän sopimuksen tekeminen Nurmi-Yhtiöihin kuuluvien yhtiöiden kanssa liittyen asemakaavan muutoksen Nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46015/4 ja 5 sekä 46051/3 ja 4)

14

 

6

Sopimuksen tekeminen Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamisen johdosta (Pitäjänmäki, tontti 46058/1)

17

 

7

Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan vesikaton korjaustyön hankesuunnitelman hyväksyminen

20

 

8

Helsingin hallinto-oikeuden päätös hylätä vuokralaisdemokratiasäännöstä tehdyt kolme kunnallisvalitusta

23

 

9

Kiinteistöviraston tilakeskuksen kahden toimen muuttaminen viroiksi ja kahden viran nimikkeen muuttaminen

24

 

10

As. Oy Calonin poikkeamishakemus

26

 

11

Asumisneuvojatoiminnan vakinaistamisen tarve ja edellytykset

31

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Kaupungin edustajan nimeäminen Helsingin yliopistomuseon säätiön edustajistoon

39

 

2

Kaupungin edustajien valitseminen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiön edustajistoon

40

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Keravan, Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä

42

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Vanhuspalveluohjelman aikataulun muuttaminen

45

 

2

Itäistä perheneuvolaa koskeva vähemmistövaltuutetun kirjelmä

47

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Wallden-Paulig) ja 
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUODENVAIHTEESSA 2005-2006

 

Khs 2005-2181

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee pitää vuoden 2005 viimeisen kokouksensa maanantaina 19.12.2005 kello 16.00 ja vuoden 2006 ensimmäisen kokouksen maanantaina 9.1.2006 kello 16.00.

 

Pöytäkirjanote lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

 

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

 

 

 

 


4

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ESKO PARVIAISEN VALITUKSEEN SIVUTOINTA KOSKEVASSA ASIASSA

 

Khs 2002-1493

 

Kj toteaa, että Khs päätti 5.4.2004 §:n 430 kohdalla hylätä Esko Parviaisen oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 2.2.2004 §:n 4 kohdalla tekemästä johtavan virkaholhoojan sivutointa koskevasta päätöksestä.

 

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja oli 2.2.2004 (§ 4) päättänyt kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 18 §:n 3 ja 5 momentin nojalla kieltää johtavaa virkaholhoojaa Esko Parviaista 15.2.2004 lukien sivutoimenaan suorittamista sellaisia tehtäviä, jotka perustuvat edunvalvontatehtävän hoitamiseen tai johtuvat siitä.

 

Johtava virkaholhooja Esko Parviainen valitti kaupunginhallituksen 5.4.2004 §:n 430 kohdalla tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen vaatien päätöksen kumoamista lain ja hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisena.

 

Helsingin hallinto-oikeus on 30.9.2005 antamallaan päätöksellä kumonnut apulaiskaupunginjohtajan (2.2.2004 § 4) ja kaupunginhallituksen (5.4.2004 § 430) päätökset tapahtuneiden kuulemisvirheiden perusteella.

 

./.                   Hallinto-oikeuden päätös on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 30.9.2005 antaman päätöksen nro 05/0860/2 Esko Parviaisen valitukseen sivutointa koskevassa asiassa.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksestä oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mäkelä Susanna, hallintosihteeri, puhelin 169 2225

 

 

LIITE

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 30.9.05 05/0860/2

 

 

 

 


1

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VEHO GROUP OY AB:N JA FASTIGHETSAKTIEBOLAGET GJUTERIVÄGEN 3:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46012/2 JA 7)

 

Khs 2004-2588

 

Kiinteistölautakunta toteaa (8.12.2004) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Veho Group Oy Ab:n ja sen kiinteistöyhtiön kanssa ehdotetaan tehtäväksi kaksi sopimusta, jotka liittyvät yhtiöiden omistamien Pitäjänmäen teollisuusalueen tonttien 46012/2 ja 7 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiöt maksavat kaupungille kummastakin tontista 304 000 euron, yhteensä 608 000 euron, suuruisen korvauksen siinä vaiheessa, kun toimistorakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaisuudesta.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Veho Group Oy Ab ja sen kiinteistöyhtiö omistavat Pitäjänmäen teollisuusalueen tontit 46012/2 ja 7. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin 46012/2 maanpäällinen rakennusoikeus on 8 800 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 2 000 m2. Tontin 46012/7 vastaavat luvut ovat 6 466 + 1 470 k-m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Rakennuskanta               Tontilla 46012/2 sijaitsee kaksi autokorjaamorakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 3 307 m2 ja tilavuus 15 120 m3. Tontilla 46012/7 sijaitsee toimisto-/varastorakennus, jonka kerrosala on 1 012 m2 ja tilavuus 3 700 m3.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tonteille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Po. asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tonteista on muodostettu kaksi uutta toimitilatonttia (KTY), joiden molempien rakennusoikeus on 11 500 k-m2.

 


Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Veho maksaa kaupungille korvausta tonttien 46012/2 ja 7 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta yhteensä 608 000 euroa.

 

Molemmista tonteista tehdään eri sopimus, koska tontit niiden suuri koko huomioon ottaen tullaan toteuttamaan omana hakkeena eri toteuttajan toimesta. Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäiselle kaavan mukaiselle rakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, taikka viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus po. rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta rakentamisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja rakentaminen saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Veho Group Oy Ab:n ja Fastighetsaktiebolaget Gjuterivägen 3:n kanssa liitteen mukaiset sopimukset sekä tarvittaessa tekemään sopimuksiin vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46012/2)

 

Liite 2

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46012/7)

 

 

 

 


2

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY VALIMONTIE 4:N KANSSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEN JOHDOSTA (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46013/3)

 

Khs 2004-1876

 

Kiinteistölautakunta toteaa (14.9.2004) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46013/3 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 150 000 euron suuruisen korvauksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tontista asemakaavan muutoksessa katualueeksi merkityn 232 m2:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 42 000 euron lisäkorvauksen, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan Pitäjänmäen teollisuusalueen tontti 46013/3 kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 6 600 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 1 496 m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Maanomistus ja rakennuskanta

 

Tontin omistaa Kiinteistö Oy Valimontie 4. Tontilla sijaitsee toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 4 952 m2 ja tilavuus 15 285 m3.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille asemakaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan tontista on muodostettu toimitilatontti 46013/4 (KTY), jonka rakennusoikeus on 10 000 k-m2 ja pinta-ala 2 553 m2. Lisäksi tontista on merkitty Kornetintien ja Valimotien levennyksiin 232 m2.

 


Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kiinteistö Oy Valimontie 4 maksaa kaupungille korvausta tontin 46013/3 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 150 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Koska tontilla ei ole tällä hetkellä rakentamishanketta, korvauksen suuruutta määriteltäessä on lähdetty siitä, että tontin rakentaminen tapahtuu vasta viiden vuoden kuluttua. Mikäli tontin rakentaminen kuitenkin tapahtuu tätä aikaisemmin, yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 42 000 euron lisäkorvauksen.

 

Kaj:n mielestä sopimuksen lisäkorvausta koskeva ehto tulisi olla sen sisältöinen, että mikäli tontin rakentaminen tapahtuu viiden vuoden kuluessa, lisäkorvaus määritetään rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa liitteen mukaisen sopimuksen, kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoillaan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusluonnos (Pitäjänmäen tontti 46013/3)

 

 

 

 


3

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY VALIMONTIE 23:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46014/9)

 

Khs 2004-2234

 

Kiinteistölautakunta toteaa (26.10.2004) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46014/9 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 88 000 euron suuruisen korvauksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tontista asemakaavan muutoksessa katualueeksi merkityn 658 m2:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 24 000 euron lisäkorvauksen, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Kiinteistö Oy Valimontie 23 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46014/9. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 14 527 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 3 302 m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Rakennuskanta               Tontilla sijaitsee teollisuus- ja varastorakennus, jonka kerrosala on 7 915 m2 ja tilavuus 35 960 m3.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tontista on muodostettu toimitilatontti 46014/18 (KTY), jonka rakennusoikeus on 17 800 k-m2 ja pinta-ala 5 946 m2.
Lisäksi tontista on merkitty Takomokujan katualueeseen 658 m2.

 

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kiinteistö Oy Valimontie 23 maksaa kaupungille korvausta tontin 46014/9 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 88 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lain-voiman.

 

Koska tontilla ei ole tällä hetkellä rakentamishanketta, korvauksen suuruutta määriteltäessä on lähdetty siitä, että tontin rakentaminen tapahtuu vasta viiden vuoden kuluttua. Mikäli tontin rakentaminen kuitenkin tapahtuu tätä aikaisemmin, yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 24 000 euron lisäkorvauksen.

 

Lisäksi yhtiö luovuttaa Takomokujan katualueeksi merkityn alueen tontista (658 m2) kaupungin omistukseen.

 

Kaj:n mielestä sopimuksen lisäkorvausta koskeva ehto tulisi olla sen sisältöinen, että mikäli tontin rakentaminen tapahtuu viiden vuoden ku­luessa, lisäkorvaus määritetään rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa liitteen mukaisen sopimuksen,
kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoil­laan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tar­kistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46014/9)

 

 

 

 


4

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KAPITEELI OYJ:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46014/16 JA 17)

 

Khs 2005-87

 

Kiinteistölautakunta toteaa (11.1.2005) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kapiteeli Oyj:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistamien Pitäjänmäen teollisuusalueen tonttien 46014/16 ja 17 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 256 000 euron suuruisen korvauksen rahana tai maa-alueena kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tonteista asemakaavan muutoksessa katualueiksi merkityn yhteensä noin 1 603 m2:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 71 000 euron lisäkorvauksen rahana taikka maa-alueena, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Kapiteeli Oyj omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontit 46014/16 ja 17. Voimassa olevan 16.7.1997 vahvistetun asemakaavan nro 10406 mukaan tontti nro 16 kuuluu yhdistettyjen toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 13 930 k-m2. Tontilla sijaitsee 6 250 k-m2:n toimistorakennus. Tontti nro 17 kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 24 484 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 5 122 m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta. Tontilla sijaitsee tilavuudeltaan 66 620 m3:n varastorakennus.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tonteille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Po. asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tonteista on muodostettu toimitilatontit 46081/1-7 (KTY), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 43 650 k-m2 ja pinta-ala 20 892 m2. Lisäksi tontista 46014/16 on merkitty rautatiealueeseen 300 m2 ja Valimopolun katualueeseen 164 m2 sekä tontista 46014/17 Takomokujan katualueeseen 1 512 m2. Kapiteeli Oyj:n, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston välisissä neuvotteluissa on sovittu, että Takomokujan kääntöpaikkaa pienennetään siten, että tontista 46014/17 menee mainittuun katualueeseen vain 1 439 m2.

 

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kapiteeli Oyj maksaa kaupungille korvausta tonttien 46014/16 ja 17 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 256 000 euroa rahana taikka erikseen sovittavana maa-alueena kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

 

Koska tontilla ei ole tällä hetkellä rakentamishanketta, korvauksen suuruutta määriteltäessä on lähdetty siitä, että tonttien rakentaminen tapahtuu vasta viiden vuoden kuluttua. Mikäli tonttien rakentaminen kuitenkin tapahtuu tätä aikaisemmin, yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 71 000 euron lisäkorvauksen rahana taikka erikseen sovittavana maa-alueena. Tämä ei koske toimistorakennusoikeutta (7 680 k-m2), joka tontilla nro 16 on voimassa olevan asemakaavan mukaan vielä toteuttamatta.

 

Lisäksi yhtiö luovuttaa Takomokujan ja Valimopolun katualueeksi merkityn alueen tonteista (1 603 m2) kaupungin omistukseen.

 

Kaj:n mielestä sopimuksen lisäkorvausta koskeva ehto tulisi olla sen sisältöinen, että mikäli tontin rakentaminen tapahtuu viiden vuoden kuluessa, lisäkorvaus määritetään rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kapiteeli Oyj:n kanssa esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen, kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoillaan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 


Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontit 46014/16 ja 17)

 

 

 

 


5

NELJÄN SOPIMUKSEN TEKEMINEN NURMI-YHTIÖIHIN KUULUVIEN YHTIÖIDEN KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46015/4 JA 5 SEKÄ 46051/3 JA 4)

 

Khs 2005-329

 

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2005) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Nurmi-Yhtiöihin kuuluvien neljän yhtiön kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimukset, jotka liittyvät yhtiöiden omistamien Pitäjänmäen teollisuus-alueen tonttien 46015/4 ja 5 sekä 46051/3 ja 4 asemakaavan muutos-ehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiöt maksavat kaupungille yhteensä 359 100 euron suuruisen korvauksen siinä vaiheessa, kun tontille myönnetty rakennuslupa, jossa tontin toimistorakennusoikeus ylittää nykyisen asemakaavan mukaisen toimistomäärän (45 %), on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa asema-kaavan lainvoimaisuudesta. Korvaukset erääntyvät maksettavaksi tonttikohtaisesti.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Kiinteistö Oy Hiomotie 3 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46015/4. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 125 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 1 044 m2.

 

Kiinteistö Oy Valimotie 10 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46015/5. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 175 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 2 660 m2.

 

Kiinteistö Oy Valimontalo omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46051/3. Voimassa olevan 15.11.1996 vahvistetun asemakaavan nro 10302 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 979 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 1 870 m2.

 

Paavo Nurmi Oy omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46051/4. Voimassa olevan 15.11.1996 vahvistetun asemakaavan nro 10302 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 13 855 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 3 110 m2.

 

Toimistotilojen osuus kaikilla tonteilla saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Rakennuskanta               Tontit on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Tontin 46051/3 rakennusoikeus on poikkeusluvalla ylitetty 300 k-m2:llä.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tonttien käyttötarkoitus on muutettu toimitilatontiksi (KTY), jolloin nykyiset rakennukset voivat muuttua kokonaan toimisto-taloiksi. Rakennusoikeudet pysyvät ennallaan ja tontin 46051/3 rakennusoikeus muuttuu toteutetun kerrosalan mukaiseksi.

 

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttien arvo nousee. Tämän johdosta tonttien omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotukset, joiden mukaan yhtiöt maksavat kaupungille korvausta tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta yhteensä 359 100 euroa.

 

Kustakin tontista tehdään eri sopimus ja korvaus on jaettu niille rakennusoikeuden suhteessa. Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille myönnetty rakennuslupa, jossa tontin toimistorakennusoikeus ylittää nykyisen asemakaavan mukaisen toimistomäärän (45 %), on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta paremman käyttötarkoituksen hyödyntämisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja käyttötarkoitusmuutos saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Hiomotie 3:n, Kiinteistö Oy Valimotie 10:n, Kiinteistö Oy Valimontalon ja Paavo Nurmi Oy:n kanssa liitteen mukaiset sopimukset sekä tarvittaessa tekemään sopimuksiin vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46015/4)

 

Liite 2

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46015/5)

 

Liite 3

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46051/3)

 

Liite 4

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46051/4)

 

 

 

 


6

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VAHINKOVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ POHJOLAN KANSSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEN JOHDOSTA (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46058/1)

 

Khs 2004-1812

 

Kiinteistölautakunta toteaa (31.8.2004) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46058/1 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 460 000 euron suuruisen korvauksen siinä vaiheessa kun ensimmäiselle toimistorakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaisuudesta. Samalla suoritetaan pienehkö aluevaihto ja sovitaan kadunalaisen tilan vuokraamisesta pysäköintitarkoituksiin.

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46058/1. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 22 000 k-m2 ja kellarirakennusoikeus 5 000 m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

 

Rakennuskanta               Tontilla sijaitsee toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 21 666 m2 ja tilavuus 90 805 m3.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tontista on muodostettu neljä toimitilatonttia (KTY), joiden rakennusoikeudet ovat seuraavat:

 

Tontti

Pinta-ala
m2

 

Rakennusoikeus
k-m2

46058/2

996

4 650

46058/3

3 005

5 700

46058/4

1 791

4 650

46058/5

4 135

13 500

 

Lisäksi tontista 46058/1 on merkitty Takomopolun katualueeseen 181 m2 ja Hiomotiestä 55 m2 tonttiin 46058/5. Asemakaava sallii rakennettaviin uusiin toimitaloihin liittyvän kaksitasoisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Valimotien alle.

 

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Suomi-yhtiö maksaa kaupungille korvausta tontin 46058/1 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 460 000 euroa.

 

Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäiselle kaavan mukaiselle rakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, taikka viimeistään viiden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus po. rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta rakentamisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja rakentaminen saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

 

Lisäksi sopimuksessa on sovittu välirahattomasta aluevaihdosta ase-makaavan muutoksen toteuttamiseksi sekä periaatteet kadunalaisen tilan vuokraamiseksi. Mainittu alue on nykyisessä asemakaavassa yleistä pysäköintialuetta, joka on rakentamaton ja tällä hetkellä vuokrattu po. yhtiölle pysäköintialueeksi.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa liitteen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Sopimusluonnos (Pitäjänmäen tontti 46058/1)

 

 

 

 


7

ITÄKESKUKSEN MONITOIMITALO STOAN VESIKATON KORJAUSTYÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2005-1911

 

Kiinteistölautakunta toteaa (23.8.2005) seuraavaa:

 

Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan vesikaton kattoikkunarakenteita on jouduttu korjaamaan useasti vesivuotojen takia. Kattoikkunoiden korjaussuunnittelun yhteydessä tuli esiin, että vesikaton vesieristeessä ja alusrakenteissa on myös ongelmia. Ongelmia aiheuttaa vesikaton korkeussuuntainen vaihtelu, jolloin vesikaton alusrakenteen tuulettuminen hankaloituu. Alusrakenteen huono tuulettuminen aiheuttaa vaurioita varsinaiselle vesieristeelle. Itäkeskuksen monitoimitalo Stoa on valmistunut vuonna 1984, joten vesikaton vesieriste on teknisen käyttöikänsä lopussa.

 

Hankesuunnitelmassa vesieriste uusitaan muilta osin lukuun ottamatta vuonna 1998 tehtyä nuorisokirjastolaajennuksen vesikattoa ja vuonna 2001 tehtyä työväenopiston toimistolaajennuksen vesikattoa. Kattoikkunat uusitaan sekä kattoikkunarakenteet kunnostetaan kokonaisuudessaan. Lisäksi vesikaton räystäsrakenteita korjataan sekä vesikaton alusrakenteen tuuletusta parannetaan.

 

Hankesuunnitelmassa vesikaton korjaustyö on jaettu kahteen vaiheeseen, jossa ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirjaston puoleinen vesikaton osa vuosina 2005 ja 2006 ja toisessa vaiheessa pohjoisen puolen vesikaton osa vuonna 2007. Ensimmäisen vaiheen alueella on esiintynyt ongelmallisimmat kattovuodot.

 

Hankesuunnitelma         Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan vesikaton korjaustyön hankesuunnitelma on valmistunut 20.5.2005.

 

Tilat                                    Rakennuksen bruttoala on 10 778 brm², hyötyala 8 192 hym² ja tilavuus 47 130 m³.

 

Korjattavan vesikaton pinta-ala on noin 4 700 m², josta 1. vaiheessa korjataan noin 1 800 m² ja 2. vaiheessa noin 2 900 m².

 

Kustannusarvio               Vesikaton korjaustyön kokonaiskustannukset ovat 910 000 euroa (alv. 0 %, 1 110 200 euroa alv. 22 %) kustannustasossa 4/2005 (RI 111,7 ja THI 138,5). Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 440 000 euroa (alv. 0 %, 536 800 euroa alv. 22 %) ja toisen vaiheen kustannukset ovat 470 000 euroa (alv. 0 %, 573 400 euroa alv. 22 %).

 

Aikataulu                          Korjaustöiden ensimmäisen vaiheen työt voidaan aloittaa syksyllä 2005 ja ne valmistuvat talvella 2006. Toisen vaiheen työt voidaan aloittaa keväällä 2007 ja ne valmistuvat loppukesästä 2007.

 

Rahoitus                           Vesikaton korjaustyöt rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista.

 

Kiinteistölautakunta esittää, että Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan
vesikaton korjaustyön hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen kustannukset saavat olla enintään 910 000 euroa (alv. 0 %, 1 110 200 euroa alv. 22 %) kustannustasossa 4/2005 (RI 111,7 ja THI 138,5).

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.9.2005) lausunnossaan, että kyseessä on vuonna 1984 valmistunut rakennus, jonka vesikaton vesieriste on teknisen käyttöikänsä lopussa. Toistuvien vesivuotojen takia vesikate uusitaan, katolla olevat kattoikkunat, -lyhdyt ja –kuvut kunnostetaan ja kattoikkunoiden lämpölasielementit vaihdetaan.

 

Korjattava vesikaton osa on n. 4 700 m2. Korjaustyön arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 110 200 euroa (veroton hinta 910 000 euroa) hintatasossa 4/2005. Kustannus kattoneliölle on 236 euroa.

 

Hankkeen rahoitus sisältyy tilakeskuksen perusparannusmäärärahoihin vuosina 2005-07.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan vesikaton korjaustyön 20.5.2005 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 110 200 euroa (veroton hinta 910 000 euroa) hintatasossa 4/2005.

 


Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Itäkeskuksen monitoimitalo Stoan vesikaton korjaustyön hankesuunnitelma 20.5.2005

 

 

 

 


8

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS HYLÄTÄ VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNNÖSTÄ TEHDYT KOLME KUNNALLISVALITUSTA

 

Khs 2002-601

 

Kaj toteaa, että Helsingin hallinto-oikeus on 3.10.2005 hylännyt Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n, XXXX XXXX:n ja kuuden muun henkilön yhdessä tekemän sekä Asukasliitto ry:n ja XXXX XXXX:n tekemät, Kvston 2.3.2005 (§ 46) hyväksymää Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöä koskevat kolme kunnallisvalitusta.

 

Kvsto hyväksyi 2.3.2005 uuden vuokralaisdemokratiasäännön siten,
että sääntö tulee voimaan 1.1.2006. Samalla Kvsto päätti, että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaantulevan säännön edellyttämällä tavalla.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeu­den 3.10.2005 tekemän päätöksen, jossa Helsingin kaupunginvuokra­laisdemokratiasäännöstä tehdyt kolme kunnallisvalitusta on hylätty.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 3.10.2005

 

 

 

 


9

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN KAHDEN TOIMEN MUUTTAMINEN VIROIKSI JA KAHDEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-2035

 

Kiinteistöviraston tilakeskus esittää (19.9.2005) Khlle, että seuraavat kaksi tointa muutettaisiin viroiksi 1.10.2005 alkaen:

 

 

vakanssi

 

toimen nimike

 

viran nimike                     

tehtäväkohtainen palkka

€/kk

 

060673

asiamies

asiakaspäällikkö

2 927,56

037211

sairaalainsinööri

tekninen päällikkö

2 779,42

 

Perustelut: Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, tulee hoitaa virka­suhteena. Kummankin toimen kohdalla on tapahtunut tilakeskuksen perustamisen yhteydessä sellainen tehtävä­alueen muutos, joka edellyttää tehtävän hoitamista virka­suhteisena. Asiamies toimii tilakeskuksen tilapalveluissa sisäisen vuokrauksen asiantuntijana ja vastaa volyymiltaan suurimmista asiakashallintokunnista. Lisäksi hänen on tar­koitus jatkossa toimia toimitilapäällikön ensimmäisenä sijaisena. Sairaalainsinööri koordinoi kiinteistöpalvelut-yksikön alueellisten teknisten yksiköiden toimintaa ja toimii käyttöpäälliköiden esimiehenä. Yksiköissä työskentelee noin 75 henkilöä. Sairaalainsinööri tulee jatkossa toimi­maan kiinteistöpäällikön sijaisena. Toimet voidaan lak­kauttaa samasta ajankohdasta lukien kuin virat peruste­taan.

 

Lisäksi tilakeskus esittää, että seuraavien virkojen nimikkeet muutetaan vastaamaan virkojen nykyistä tehtäväaluetta:

 

vakanssi

nykyinen nimike

uusi nimike

peruste

 

060831

toimistopäällikkö

kehittämispäällikkö

tehtävät

061507

toimistopäällikkö

halli- ja ulkomyyynnin päällikkö

 

Perustelut: Toimistopäällikkö on toiminut aiemmin talo-osaston ylläpitolinjan toimistopäällikkönä. Tällä hetkellä hän vastaa tilakeskuksen organisaation ja toiminnan kehittämisestä yhdessä johtoryhmän kanssa ja toimii hallintopäällikön ensimmäisenä sijaisena.

 

Toisen toimistopäällikön osalta nimike tulisi muuttaa, koska hän ei enää toimi toimistotasoisen yksikön päällikkönä vaan kyseessä on jaostasoisen yksikön päällikkyys.

 

./.                   Virkojen haltijoita on kuultu ja heidän suostumuksensa ovat esityslistan tämän kohdan liitteenä.

 

Nimikemuutoksista ei aiheudu palkkamuutoksia.

 

Henkilöstökeskus on 28.9.2005 ilmoittanut, että sillä ei ole huomau­tettavaa esityksestä.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee perustaa kiinteistöviraston tilakeskukseen asiamiehen ja sairaalainsinöörin työsuhteisten tointen tilalle samoilla palkoilla virat seuraavasti:

 

vakanssi

viran nimike                     

tehtäväkohtainen palkka, €/kk

 

060673

asiakaspäällikkö

2 927,56

037211

tekninen päällikkö

2 779,42

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen kahden viran nimikkeet seuraavasti:

 

vakanssi

nykyinen nimike

uusi nimike

 

060831

toimistopäällikkö

kehittämispäällikkö

061507

toimistopäällikkö

halli- ja ulkomyynnin päällikkö

 

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä kyseisille viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Suostumukset virkanimikkeiden muuttamiseen

 

 

 

 


10

AS. OY CALONIN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2005-1942

 

As. Oy Caloni pyytää (22.10.2004) poikkeamislupaa 42. kaupungin­osan (Kulosaari) korttelin 42024 tontille 5 (Lars Sonckin tie 1) lisä­kerroksen rakentamiseksi asuintaloon.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että toimenpiteelle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1988. Aloitettu laajennus halutaan saattaa valmiiksi. Tontille on asetettu rakennuskielto, josta halutaan poiketa.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2005) mm., että hakemus koskee aluetta, jolla kaavamuutosprosessi on kesken, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto.

 

Haettu toimenpide on lisäksi vastoin voimassa olevaa asemakaavaa siten, että tontilla sallittu yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyy 80 k-m2:llä ja on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Tontilla on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8630. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0,3 ja yhden rakennuksen enimmäiskerrosala tontilla on 320 k-m2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta. Tontilla on käyttämätöntä asuntorakennusoikeutta 74 k-m2.

 

Rakennuksen korottamiselle samoin kuin uudisrakennukselle tontin pohjoiskulmaan myönnettiin rakennuslupa vuonna 1988. Vain uudisrakennus valmistui rakennusluvan ollessa voimassa. Vanhan rakennuksen kylkeen muurattiin tulevan ulkoportaan alustaa ja rakennelman taakse vedettiin kaukolämpö, vesi- ja viemärijohdot. Uusi ulko-ovi lisättiin vanhemman rakennuksen pohjoisjulkisivuun.

 

Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, ettei asuntoyhtiön yhtiöjärjestys anna niiden hallintaan oikeuttaville osakkeiden omistajille muuta mahdollisuutta käyttää jäljellä oleva rakennusoikeus kuin rakentamalla toinen kerros kyseiseen paikkaan.

 

Hakija on vuonna 2001 hakenut rakennusluvan uusimista vanhemman rakennuksen laajennuksen toteuttamiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei 3.2.2003 päivätyssä lausunnossaan puoltanut hakemusta, koska lainvoimaista päätöstä suojeluasiassa ei vielä ollut ja kaavoitusprosessi oli kesken. Haetun toimenpiteen seurauksena kaavassa määrätyn yhden rakennuksen enimmäiskerrosala olisi ylittynyt 80 k-m2:llä, jota ei voitu pitää vähäisenä ylityksenä.

 

Poikkeamispäätöstä on nyt haettu osittaisen lisäkerroksen rakentamiseen vanhempaan rakennukseen. Rakennuksen nykyinen kerrosala on 326 k-m2. Korotettuun osaan sijoittuisi erillinen kaksio omine portaineen ja kattoterasseineen. Rakennuksen kerrosala laajennus mukaan luettuna olisi 400 k-m2.

 

Haettu toimenpide poikkeaa paitsi rakennuskiellosta myös voimassa olevasta asemakaavasta siten, että tontilla sallittu yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyisi 80 k-m2:llä.

 

Tontit 42024/5 (Lars Sonckin tie 1) ja 42013/9 (Kulosaarentie 7) poistettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä Kulosaaren huvila-alueen suojelukaavasta nro 11155 kaupunginmuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kielteisistä lausunnoista huolimatta.

 

Kaupunginhallitus on kyseisen kaavan kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä (23.6.2004) kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa voimassa olevan rakennuskiellon aikana käynnistämään uudelleen asemakaavan muuttamisen koskien näitä kahta tonttia ja selvittämään tässä yhteydessä, onko suojelumääräysten poistamiselle olemassa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvia hyväksyttäviä syitä vai tulisiko myös kyseiset tontit saattaa suojelukaavan piiriin.

 

Kaupunginhallitus on 20.9.2004 jatkanut näiden kahden tontin rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 § 2. momentin perusteella yhdellä vuodella 15.10.2005 saakka, koska kyseinen kaavaprosessi on kesken.

 

Inventointiraportin perusteella rakennusten suojelutarve todettiin asemakaavaosaston ja kaupunginmuseon yhteisissä neuvotteluissa, kun asemakaavan muutosta nro 11155 valmisteltiin vuonna 2002.

 

Edellisen kaavamuutosprosessin jälkeen ei ole tullut esiin mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka alentaisivat kyseisten kahden rakennuksen suojeluarvoja. Asemakaavaosasto on valmistellut asemakaavan muutosehdotuksen nro 11422, jossa mainitut kaksi rakennuskohdetta suojellaan sr-2 -merkinnällä Kulosaaren huvila-alueelle tehdyn suojelukaavan nro 11155 mukaisia kaavoitusperiaatteita käyttäen. Ehdotus esitellään (oikeammin: esiteltiin) kaupunkisuunnittelulautakunnalle 16.6.2005.

 

Kaupunginmuseo on kyseisen hankkeen rakennuslupahakemusta koskevassa lausunnossaan (14.11.2002) todennut, että rakennus on kaupunkisuunnitteluviraston 2002 laatimassa inventoinnissa arvotettu merkittäväksi ja sisällytetty kaavassa suojeltavien kohteiden luetteloon. Kaupunginmuseo katsoi, että rakennus tulisi suojella sr-2-merkinnällä. Rakennuksen osittainen korottaminen muuttaisi rakennuksen horisontaalisuutta korostavaa arkkitehtuuria niin oleellisesti, ettei sitä voitu puoltaa.

 

Uudenmaan ympäristökeskus on asemakaavan muutosta nro 11155 koskevassa lausunnossaan (23.5.2003) todennut, että suojeltavia kohteita on vähennetty kaavoituksen aikana. Rakennusinventointi ja suojelumääräysten sisältö huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskus piti perusteltuna ja maanomistajien kannalta kohtuullisena, että myös osoitteissa Kulosaarentie 7 ja Lars Sonckin tie 1 olevat rakennukset suojeltaisiin asemakaavalla.

 

Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä viiden naapurin suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Yksi rajanaapuri (osoitteessa Vanha Kelkkamäki 30) vastustaa rakennushanketta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa ensinnäkin, että alue on edelleen rakennuskiellossa asemakaavan muuttamiseksi.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo edelleen, että rakennuksen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat merkittävät. Pihajulkisi­vuun tehty rakennelma ja ulko-oven lisääminen talon pohjoisjulkisivuun eivät ole vähentäneet näitä arvoja. Rakennuksen osittaisen korottamisen on niin kaupunkisuunnitteluviraston kuin kaupunginmuseon taholta katsottu muuttavan rakennusta niin oleellisesti, ettei sitä voida puoltaa. Kyseisen rakennuksen arvokkaisiin ominaispiirteisiin kuuluvat erityisesti sen horisontaalinen ilme ja yksikerroksisuus. Jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittamiseksi tontille on muita vaihtoehtoja.

 


Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lisäksi, että voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 42024 tonteille 5, 7, 8, 9 ja 10 on määrätty yhden rakennuksen enimmäiskerrosalaksi 320 k-m2. Tällä määräyksellä on pyritty siihen, että täydentävä rakentaminen sopeutuisi alueen olemassa olevien rakennusten mittakaavaan. Haetun toimenpiteen seurauksena yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyisi 80
k-m2:llä, jota ei voida pitää vähäisenä.

 

Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä poikkeamisen myöntämiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 1.9.2005 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla mahdollisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 26.9.2005 mennessä.

 

Kaj toteaa, että As. Oy Caloni on toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle 20.9.2005 päivätyn vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 2.9.2005 antamaan lausuntoon koskien tonttia 42024/5. Kaj katsoo, että vastineessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka vaikuttaisivat

./.                   asian ratkaisuun. Vastine on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

 

Kaj toteaa lisäksi, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.9.2005 lähettää Kulosaaren tontteja 42013/9 ja 42024/5 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11422 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaupunginhallitus päätti 12.9.2005 (§ 1078) pidentää 42. kaupunginosan korttelin nro 42013 tontin nro 9 ja korttelin nro 42024 tontin nro 5 rakennuskieltoaikaa 15.10.2007 saakka.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, viitaten kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumaan, hylätä hakemuksen lisäkerroksen rakentamisesta asuintaloon 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42024 tontille nro 5 päätöksen 2005-1942/526 mukaisesti.

 


Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja As. Oy Calonille.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

As. Oy Calonin poikkeamispäätös

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kulosaaren tontti 42024/5)

 

Liite 3

Asemapiirros (Kulosaaren tontti 42024/5)

 

Liite 4

As. Oy Calonin vastine

 

 

 

 


11

ASUMISNEUVOJATOIMINNAN VAKINAISTAMISEN TARVE JA EDELLYTYKSET

 

Khs 2004-276

 

Kaj toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2003 asunto-ohjelman vuosiksi 2004–2008 ja päätti kaupungin vuokra-asuntojen välitystä koskevan toimenpiteen 11 yhteydessä mm. seuraavaa:

 

”Asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi saatetaan kokeiluna alkanut asumisneuvojatoiminta pysyvälle pohjalle. Asumisneuvojat palkataan keskitetysti, jolloin toiminta kohdentuu joustavasti kaupungin kiinteistöyhtiöihin niiden kulloistakin tarvetta vastaavasti. Kustannusvastuusta sovitaan yhteisesti kiinteistöyhtiöiden ja sosiaalitoimen kesken.”

 

Khs kehotti 26.1.2004 asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä sosiaalivirastoa yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa selvittämään 30.5.2004 mennessä edellytykset ja tarpeet vakinaistaa asumisneuvo-

./.                   jatoiminta. Sosiaaliviraston selvitys on Khn esityslistan liitteenä nro 1.

 

Sosiaalivirasto toteaa (25.5.2004) mm. asettaneensa työryhmän selvittämään asumisneuvojatoiminnan vaki­naistamisen tarpeita ja edellytyksiä. Työryhmän raporttiin on asumisneuvojatoiminnan vakinaistamisen tarpeiden ja edellytysten lisäksi koottu toimenpide-ehdotukset toiminnan vakinaistamiseksi. Sosiaalivirasto toteaa kannattavansa työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia.

 

Työryhmän raportti perustuu pääosin asumisneuvonnasta saatuihin kokemuksiin, mm. Helsingissä toteutettuihin EU:n Urban I ja II -yhteisö­aloiteohjelmiin liittyviin asumisneuvojaprojekteihin Kontulassa, Myllypurossa ja Vesalassa sekä muiden kaupunkien kokemuksiin (mm. Vantaa, Pori ja Järvenpää) ja näistä koottuihin seuranta- ja arviointiraportteihin.

 

Työryhmä pitää asumisneuvonnan vakinaistamista tarpeellisena. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten laitospaikkojen vähentämisen sekä päihteiden käytön lisääntymisen myötä sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat asuinyhteisöissä ovat lisääntyneet. Ongelmat ilmenevät usein asumiseen välittömästi liittyvinä ongelmina, kuten vuokranmaksun laiminlyömisenä tai häiriötä tuottavana elämänä, joka saattaa johtaa häätöuhkaan. Häädöiltä ja muilta raskailta toimenpiteiltä voidaan välttyä ongelmien varhaisen toteamisen ja niihin puuttumisen avulla. Kiinteistöyhtiöiden osalta näin säästytään mm. oikeustapausten ja asuntojen mahdollisen ylimääräisen korjaustarpeen aiheuttamilta kustannuksilta. Näin myös ennaltaehkäistään asunnottomuutta ja vältytään siihen liittyviltä raskailta kriisi- ja tilapäismajoituksen kustannuksilta.

 

Helsingissä toteutettujen asumisneuvojaprojektien myötä saadut kokemukset toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Esimerkiksi Kontulan Kiinteistöt Oy:ssä asumisneu­vo­ja onnistui vähentämään häätöjä merkittävästi. Häätöjen määrä kääntyi nousuun asumisneuvojaprojektin päätyttyä vuoden 2002 lopussa. Myös asukkaiden kokemukset asumisneuvojan työstä ovat olleet positiivisia ja asumisneuvojan läsnäolon on koettu välillisesti lisäävän asuinyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

 

Raportissa todetaan, että asumisneuvonnan tarve on suurin kiinteistöyhtiöissä, joissa asukasvaihtuvuus on vilkasta, häätöjä on keskimääräistä enemmän ja suuri osa asukkaista on ikääntyviä tai maahanmuuttajia. Saatujen kokemusten perusteella noin puolet asumisneuvojan asiakkaista on ollut sosiaalitoimen asiakkaita ja noin puolet muita asukkaita. Raportissa todetaan, että asumisneuvojatoimintaan liittyvä suunnitelmallinen yhteistyö kiinteistöyhtiöiden ja sosiaalitoimen välillä parantaisi etsivän ja ennalta ehkäisevän sosiaalityön edellytyksiä alueilla.

 

Työryhmä toteaa yksimielisesti, että asumisneuvojien tehtäväkentän hoitaminen on tärkeää. Asumisneuvonnan vakinaistamisen edellytyksiä käsitellään esittelemällä erilaisia toteuttamismalleja mm. asumisneuvo­jien sijoittamisen ja kustannusten jakamisen suhteen. Työryhmä toteaa johtopäätöksenään, että tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan asumisneuvojan sijoittaminen kiinteistöyhtiöön on vaikuttavin malli.

 

Työryhmä esittää asumisneuvojatoiminnan kehittämistä seuraavin toimenpitein:

 

-                     Varaudutaan viiden asumisneuvojan palkkaamiseen. Asumisneuvojat sijoitetaan niihin kiinteistöyhtiöihin, jotka katsovat tarvitsevansa asumisneuvojaa. Muodollisesti työnantajana toimii Siilitien Kiinteistöt Oy, joka on perinteisesti toiminut yhteisten työntekijöiden työnantajana. Asumisneuvojan ottaminen kiinteistöyhtiön käyttöön edellyttää kiinteistöyhtiön hallituksen ja vuokralaistoimikunnan päätöstä.

 

-                     Asumisneuvojien palkkakustannuksista 80 % on sosiaaliviraston rahoitusta ja 20 % sen kiinteistöyhtiön rahoitusta, jossa asumisneuvoja toimii. Lisäksi kiinteistöyhtiö, joka ottaa asumisneuvojan, maksaa työhuoneen ja työvälineet. Sosiaalivirasto ja kiinteistövirasto vastaavat kaikille osapuolille yhteisen koulutuksen järjestämisestä ja kustannuksista.

 

-                     Asumisneuvojille järjestetään ohjausryhmät alueellisten sosiaaliasemien yhteyteen. Ohjausryhmät koostuvat ao. kiinteistöyhtiöiden, sosiaaliaseman, kiinteistöviraston sekä paikallisten muiden julkisten palveluiden järjestäjien ja järjestöjen edustajista.

 

-                     Sosiaalivirasto yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa vastaa työn seurannan ja arvioinnin järjestämisestä ja vuosittaisesta raportoinnista em. virastojen johtoryhmille. Työryhmä ehdottaa myös, että työn mahdollisesta laajentamisesta tai siirtämisestä yhtiöstä toiseen sovittaisiin kahden vuoden välein.

 

-                     Asukkaiden yksityisyyttä kunnioitetaan siten, että tietojen vaihdosta kiinteistöyhtiöiden, sosiaalitoimen ja muiden viranomaistahojen välillä tehdään selkeät sopimukset ja tietojen vaihtoon pyydetään aina asukkaiden suostumus lain edellyttämällä tavalla.

 

-                     Sosiaalivirasto ja kiinteistövirasto sopivat asumisneuvojien pätevyysvaatimuksista. Soveltuva koulutus on sosiaalialan koulutus, vähimmäisvaatimuksena on sosionomin tutkinto. Rekrytoinnin hoitavat sosiaaliasemien johtajat yhdessä kiinteistöyhtiöiden ja kiinteistöviraston asuntoasiainosaston kanssa. Asumisneuvojien palkkaus määräytyy työntekijän pätevyyden ja kokemuksen mukaan.

 

Sosiaaliviraston asettaman työryhmän raporttiin on liitetty kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön kiinteistöasiamiehen eriävä mielipide sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan, Vuokralaisten Keskusliitto ry:n ja Asukasliitto ry:n kannanotot.

 

Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön kiinteistöasiamies toteaa eriävässä mielipiteessään mm. että isännöintipalvelut ja elämänhallintapalvelut tulee taloudellisesti, organisatorisesti ja juridisesti säilyttää erillään toisistaan ja ehdottaa, että neuvonta järjestettäisiin sosiaaliviraston palvelutuotantona yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden kanssa siten, että kiinteistöyhtiöt voisivat tarjota toimintaa varten tilat sekä atk- ja puhelinjärjestelmän.

 

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunta toteaa kannanotossaan mm. että vaikka kokemukset asumisneuvojatoiminnasta ovat pääsääntöisesti myönteisiä, vaarana on, että palkkaamalla asumisneuvojia kaupungin vuokrataloihin annetaan kuva kaupungin vuokrataloista sosiaalisten ongelmien keräämispaikkoina ja täten kiihdytetään segregaatiota. Neuvottelukunnan mukaan kaupungin kiinteistöyhtiöiden osuuden asumisneuvojapalvelujen kustannuksista tulisi rajoittua lähinnä tilojen luovuttamiseen asumisneuvojan käyttöön.

 

Vuokralaisten Keskusliitto ry ja Asukasliitto ry toteavat samansisältöisissä kannanotoissaan mm. että asumisneuvojatoiminnan saattaminen pysyvälle pohjalle on liittojen tavoitteiden mukaista. Asumisneuvojatoiminnan tulisi olla palveluna kaikkien kuntalaisten saatavilla, eikä se saisi rajoittua vain kaupungin kiinteistöyhtiöihin tai pelkästään vuokra-asumiseen. Mikäli asumisneuvojatoiminta rajoitetaan koskemaan vain kaupungin omistamia kiinteistöyhtiöitä liitot pitävät sitä leimaavana ja vastustavat kustannusten kattamista kiinteistöyhtiöiden varoin, erityisesti siltä osin kuin neuvonta kohdistuu sosiaalitoimen asiakkaisiin. Mikäli tähän ratkaisuun kuitenkin päädytään, asumisneuvojat tulee sijoittaa kiinteistöyhtiöihin ja toimenkuva ja työn suuntaviivat tulee käsitellä vuokralaistoimikunnissa.

 

Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Vuokranantajat ry ja Vuokralaisten keskusliitto ry toteavat kirjeessään (1.6.2004), mm. että vaikka asumisneuvojatoiminta on sinällään kannatettavaa, sosiaalitoimen kuluja ei tule siirtää kiinteistöjen ja vuokralaisten maksettaviksi sen sijaan, että ne kustannettaisiin yhteisistä verovaroista. Kirjeessä todetaan, että kaupungin kiinteistöyhtiöiden osuuden asumisneuvojapalveluista tulisi rajoittua lähinnä tilojen luovuttamiseen asumisneuvojan

./.                   käyttöön. Kirje on Khn esityslistan liitteenä nro 2.

 

Kaj toteaa, että työryhmän raportin pohjalta asiaa on valmisteltu talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston johdolla työryhmässä, jossa on ollut edustajat sosiaalivirastosta, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksiköstä ja kiinteistöviraston asuntoasiainosastolta. Työryhmässä kartoitettiin vaihtoehtoisia tapoja asumisneuvojatoiminnan organisoimiseksi.

 


Asumisneuvontatoiminnan kokemuksia

 

Vakiintunutta asumisneuvojatoimintaa on useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa ja erityyppisiä kokeiluja on myös käynnissä runsaasti. Alkuvuodesta 2005 julkaistun asuntohäätöjä käsittelevän tutkimuksen mukaan vuonna 2003 maassamme toimi noin 20 asumisneuvojaa. Pääkaupunkiseudulla toiminta on vakiinnutettu sekä Espoossa että Vantaalla.

 

Vantaalla toiminta käynnistyi vuonna 1998 ja vakiinnutettiin vuonna 2001. Tällä hetkellä VAV Asunnot Oy:llä on palveluksessaan kaksi sosiaali-isännöitsijää, joiden kustannuksista Vantaan kaupunki maksaa puolet ja kiinteistöyhtiö toisen puolen. Lisäksi kullakin palvelualueella on sosiaalitoimen palveluksessa oleva, pääsääntöisesti asunnottomiin ja tavallista vaikeampiin asumisen ongelmiin keskittyvä asumisohjaaja.

 

Espoossa kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Espoonkruunu Oy aloitti asumisneuvojatoiminnan vuosi sitten yhteistyössä Espoon Diakonia­säätiön kanssa. Espoonkruunu Oy on maksanut kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut. Saatujen kokemusten myötä toimintaa on tarkoitus laajentaa ja sopia samalla kustannusten jaosta siten, että Espoon kaupunki maksaisi puolet asumisneuvojan kuluista ja kiinteistöyhtiö puolet.

 

Helsingin seudulla asumisneuvonta toimii lisäksi mm. Keravalla ja Järvenpäässä. Muualla Suomessa asumisneuvontaa on mm. Jyväskylässä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa, Kuusankoski-Kou­volassa, Lahdessa, Oulussa ja Porissa.

 

Helsingissä on osana EU:n Urban I- ja II-yhteisöaloiteohjelmia toteutettu asumisneuvojaprojektit kaupungin asuinkiinteistöyhtiöissä Kontulassa, Myllypurossa ja Vesalassa. Näissä projekteissa kiinteistöyhtiö on maksanut 37 %, valtio 38 % ja Euroopan unioni 25 % kustannuksista. Urban-ohjelman puitteissa asumisneuvonta jatkuu toistaiseksi Myllypuron ja Vesalan Kiinteistöissä.

 

Kontulan asumisneuvojaprojektin raportissa todetaan, että projektin kolmen toimintavuoden aikana alkaneista asunto-oikeusprosesseista häätöön eteni 6–12 % tapauksista. Asumisneuvojan työllä saatiin estettyä kaikkiaan 156 jo alkaneen asunto-oikeusprosessin eteneminen häädöksi. Vuokrarästien ja häätöjen vähentämisen lisäksi asumisneuvojatoiminta toi kiinteistöyhtiöille säästöjä sujuvoittamalla asukkaiden asunnonvaihtoja ja vapauttamalla yhtiön muiden työntekijöiden resursseja vaikeuksiin joutuneiden asukkaiden hoitamisesta muihin kiinteistönpidon tehtäviin. Vastaavasti sosiaalitoimen säästöt olivat merkittävät, sillä näin vältettiin häädettyjen ajautuminen asunnottomiksi ja siihen liittyvät kalliit tilapäis- tai kriisimajoituksen kustannukset.

 

Kontulan asumisneuvojaprojektista on teetetty ulkopuolisen tutkijakonsultin arviointi. Arvioinnissa todetaan, että asumisneuvojan työn taloudelliset hyödyt tulevat selkeimmin esiin vuokravelkojen ja häätöjen vähentyessä. Yhdestä häädöstä kiinteistöyhtiölle arvioidaan kertyvän keskimäärin 2 300 euron kustannukset, joten saavutettu säästö on merkittävä. Kiinteistöyhtiöiden kirjanpidon mukaan yhtiöillä oli vuonna 2003 yli miljoonan euron vuokratappiot ja yli 6 milj. euroa jälkiperinnässä olevia saatavia. Sosiaalivirasto maksaa vuosittain vuokrarästejä toimeentulotukena noin miljoonan euron verran. Summasta noin puolet menee kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaiden vuokrarästeihin.

 

Toiminnan järjestäminen

 

Asumisneuvojatoiminnan hyödyt näkyvät säästöinä sosiaalitoimessa. Asumisneuvojan työpanos vähentää myös merkittävästi oikeudenkäynneistä, häädöistä ja asuntojen kor­jauksista kiinteistöyhtiöille aiheutuvia kuluja, joten yhtiöiden osallistuminen kustannuksiin on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Samalla perusteella asumisneuvojan kustannuksiin osallistumisen ei voida katsoa rasittavan yhtiön tai vuokralaisten taloutta aravarajoitusten vastaisella tavalla.

 

Asumisneuvojatoiminnan kustannusten jakamisesta sosiaaliviraston raportin esittämällä tavalla on saavutettu yhteisymmärrys. Yhden asumisneuvojan palkkaamisen kustannukset ovat noin 45 600 euroa vuodessa. Tästä sosiaalitoimi on valmis maksamaan 80 % ja 20 % jää asumisneuvojan palveluita käyttävän kiinteistöyhtiön maksettavaksi.
20 %:n kustannusosuuden lisäksi kiinteistöyhtiöt tarjoavat asumisneuvojien tarvitsemat työtilat ja työvälineet.

 

Asumisneuvojien työtilat sijaitsevat kiinteistöyhtiöissä ja käytännössä neuvojien työ tehdään yhtiöissä ja asuinyhteisöissä. Valmistelussa eniten keskustelua on herättänyt se, tulisiko asumisneuvojat palkata sosiaalitoimeen vai kiinteistöyhtiöihin. Asumisneuvojien työlle tulisi mahdollisuuksien mukaan taata riittävä pitkäjänteisyys, kuitenkin samalla huomioiden tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvien tarpeiden edellyttämä toiminnan joustavuus.

 

Tähänastiset varsin myönteiset asumisneuvonnasta saadut kokemukset, ja siten pitkälti myös sosiaaliviraston asettaman työryhmän perustelut asumisneuvonnan tarpeesta, perustuvat melko lyhyen ajanjakson aikana toteutettuihin projekteihin. Vakinaiselle pohjalle saatetun asumisneuvojatoiminnan tehtäväkentän muotoutuminen pitemmän ajan kuluessa on toistaiseksi epäselvä. On mahdollista, että asuinyhteisöihin patoutunut kysyntä työllistäisi asumisneuvojia merkittävästi alkuvaiheessa. Toiminnan vakiintumisen myötä neuvonnan tarve yksittäisessä kiinteistöyhtiössä saattaa tasaantua. Epävarmuus vaikuttaa kiinteistöyhtiöiden haluun palkata asumisneuvojat pysyvästi omaksi henkilökunnakseen.

 

Kiinteistöyhtiöiden taholta on esitetty ehdotus asumisneuvonnan ostamisesta ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Työryhmä toteaa, että ostopalveluna toteutettuna toiminta joustaisi nopeasti kulloisenkin tarpeen mukaan, mutta samalla työskentelyn pitkäjänteisyys kärsisi eikä toiminnan kehittäminen hallintokuntien ja kiinteistöyhtiöiden yhteisin voimin toteutuisi. Lisäksi varteenotettavan palveluntuottajan löytyminen on toistaiseksi varsin epävarmaa palvelumuodon suhteelliseen uutuuden ja vakiintumattomuuden vuoksi.

 

Asumisneuvojat tulisi palkata keskitetysti ja heidät tulisi osoittaa niihin kiinteistöyhtiöihin, jotka haluavat palvelun. Kiinteistöyhtiöiden osuus asumisneuvojien kustannuksista lankeaisi niille yhtiölle, joilla asumisneuvonta on käytössä ja jakautuisi suhteessa palvelun käyttöön. Keväällä 2005 tehtyjen tiedustelujen perusteella seitsemän kiinteistöyhtiötä on ilmaissut halukkuutensa saada käyttöönsä asumisneuvojan palveluja. Mikäli asumisneuvonnan tarve näissä yhtiöissä tulevaisuudessa kevenisi, keskitetysti palkattujen neuvojien toimintaa voitaisiin laajentaa muiden kiinteistöyhtiöiden piiriin.

 

Työryhmässä on päädytty siihen, että asumisneuvojat tulisi palkata sosiaalivirastoon, sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksikköön. Sosiaalivirasto kutsuisi koolle asumisneuvojatoiminnan ohjausryhmän sopimaan asumisneuvonnan toteuttamisen yksityiskohdista. Ohjausryhmän tehtävä olisi kartoittaa järjestelmällisesti kiinteistöyhtiöiden halukkuus asumisneuvojatoimintaan sekä päättää palkattavien asumisneuvojien työpanoksen jakamisesta halukkaiden yhtiöiden välillä. Lisäksi ohjausryhmä sopisi asumisneuvojien rekrytointiin, koulutukseen sekä toiminnan raportointiin, arviointiin ja kehittämiseen liittyvistä menettelytavoista. Ohjausryhmässä tulisi olla edustajat sosiaalitoimesta, kiinteistöviraston asuntoasiainosastolta ja kiinteistöjen kehittämisyksiköstä sekä kaupungin kiinteistöyhtiöiden nimeämä edustaja. Perustettavan ohjausryhmän tulisi lisäksi huolehtia siitä, että asumisneuvojatoimintaan ja sen kehittämiseen haetaan mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta sekä muuta haettavissa olevaa ulkopuolista rahoitusta.

 

Kaj toteaa, että asumisneuvojatoiminta on aloitettavissa edellä kuvatun mallin mukaisesti vuoden 2006 alussa. Määräraha asumisneuvojatoiminnan vakiinnuttamiseen sisältyy kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa 2006 sosiaalitoimen aikuisten palvelujen vastuualueen toimintamenoihin. Toimintaan sitoutuvien kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden tulee talousarvioissaan vastaavasti varautua toiminnan kustannuksiin (9 200 euroa vuodessa kutakin asumisneuvojaa kohden sekä työtilat ja työvälineet).

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä selvityksen asumisneuvojatoiminnan vakinaistamisen tarpeesta ja edellytyksistä tiedoksi.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalilautakuntaa käynnistämään asumisneuvojatoiminnan vuoden 2006 talousarviomäärärahojen puitteissa. Asumisneuvojat palkataan keskitetysti sosiaalivirastoon. Sosiaalitoimen osuus asumisneuvojien henkilöstökustannuksista on 80 %. Asumisneuvojan palveluita käyttävien kiinteistöyhtiöiden maksettavaksi tulee 20 % henkilöstökustannuksista sekä asumisneuvojien tarvitsemat työtilat ja työvälineet.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa huolehtimaan yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa asumisneuvojatoiminnan järjestämisestä kaupungin omistamissa kiinteistöyhtiöissä.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta sosiaalilautakunnalle, asuntolautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle ja kehittämisosastolle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Ryöti Miliza, suunnittelija, puhelin 169 3931
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 169 2584

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sosiaaliviraston selvitys kaupunginhallitukselle asumisneuvojatoiminnan vakinaistamisesta (25.5.2005)

 

Liite 2

Suomen Kiinteistöliitto ry:n, Suomen Vuokranantajat ry:n ja Vuokralaisten keskusliitto ry:n kirje (1.6.2004)

 

 

 

 


1

KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN HELSINGIN YLIOPISTOMUSEON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2005-2143

 

Helsingin yliopistomuseon säätiö toteaa (23.9.2005), että säätiön sääntöjen 7 §:n mukaisesti edustajiston jäsenet valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen vaihtui puolet edustajiston jäsenistä arvonnan perusteella.

 

Säätiön järjestäytymiskokous pidettiin 8.10.2001 ja silloin suoritetussa arvonnassa kaupungin edustaja, filosofian maisteri Leena Arkio-Laine (ent. kaupunginmuseon johtaja) tuli erovuoroon vuoden 2005 lopussa. Säätiö pyytää kaupunkia nimeämään edustajansa säätiön edustajistoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.

 

Sj toteaa Khn päättäneen 17.4.2000, että kaupunki osallistuu perustajajäsenenä kyseiseen säätiöön. Kaupungin uudeksi edustajaksi on tarkoituksenmukaista nimetä kaupunginmuseon nykyinen johtaja Tiina Merisalo.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee nimetä museonjohtaja Tiina Merisalon kaupungin edustajaksi Helsingin yliopistomuseon säätiön edustajistoon nelivuotiskaudeksi 2006 – 2009.

 

Pöytäkirjanote Helsingin yliopistomuseon säätiölle,  mainitulle henkilölle sekä kaupunginmuseolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


2

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN SUOMEN LIIKEMIESTEN KAUPPAOPISTON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2005-2152

 

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö mainitsee (30.9.2005), että säätiön edustajiston toimikausi päättyy 28.2.2006. Nykyinen edustajisto kokoontuu 15.12.2005 nimeämään uuden edustajiston.

 

Helsinkiä säätiön edustajistossa ovat nykyisenä toimikautena edustaneet varsinaisina jäseninä Markku Toveri ja Hannele Luukkainen sekä varajäseninä Sanna Viitanen ja Jan D. Oker-Blom.

 

Säätiö pyytää Khta valitsemaan alkavaksi kolmivuotiskaudeksi (1.3.2006 – 28.2.2009) edustajansa säätiön edustajistoon 31.10.2005 mennessä.

 

Sj toteaa, että säätiön tarkoituksena on ylläpitää oppilaitosta, jossa annetaan kaupan ja hallinnon alan sekä siihen rinnastettavien alojen ammatillista koulutusta. Säätiön edustajisto valitsee säätiölle hallituksen.

 

Säätiön sääntöjen 4 §:n mukaisesti säätiön asioita hoitaa, sitä edustaa ja sen päättämisvaltaa käyttää edustajisto. Siihen kuuluu kuusi eliniäksi kutsuttua jäsentä. Lisäksi edustajistoon kuuluu kaksi Helsingin kaupungin asettamaa, yksi Vantaan kaupungin asettama sekä kahdeksan liike-elämän eri keskusjärjestöjen valitsemaa jäsentä. Toimikausi on kolme vuotta.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön edustajistoon 1.3.2006 alkavaksi kolmevuotiseksi toimikaudeksi kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

 

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

 

-

-

-

-

 


Pöytäkirjanote mainitulle säätiölle, valituille henkilöille, opetusvirastolle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


1

LAUSUNTO KERAVAN, KIRKKONUMMEN JA YTV-ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEISTYÖN KEHITTÄMISESTÄ

 

Khs 2005-1503

 

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (17.6.2005) seuraavaa:

 

Keravan, Kirkkonummen ja YTV -alueen joukkoliikenneyhteistyön kehittämisen tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen lippujen hintoja alentamalla ja bussiliikenteen linjastoa kehittämällä. Yhteistyön kehittäminen on tarkoitus aloittaa kolmen vuoden kokeiluna.

 

YTV:n hallitus päätti 17.6.2005 pitämässään kokouksessa

 

-                                       esittää Keravalle, Kirkkonummelle ja HKL:lle neuvottelujen jatkamista joukkoliikenneyhteistyön kehittämiseksi niin, että YTV :n matkakorttijärjestelmää laajennetaan Keravan ja Kirkkonummen alueelle ottamalla käyttöön kolmas vyöhyke vuoden 2006 alusta.

-                                       esittää VR Osakeyhtiölle neuvottelujenjatkamista siltä periaatteelta, että VR Osakeyhtiölle maksetaan korvausta YTV alueen lippujen kelpoisuudesta Keravan, Kirkkonummen ja YTV -alueen välisessä junaliikenteessä.

-                                       esittää Keravan ja Kirkkonummen alueen bussiyhtiöille neuvottelujen jatkamista joko siltä pohjalta, että bussiliikenteen palvelut ostetaan tai siltä pohjalta, että bussiyhtiöille maksetaan korvausta YTV :n matkakortin lippujen kelpoisuudesta busseissa.

-                                       pyytää osapuolten vastauksia esitykseen 15.9.2005 mennessä.

 

./.                   Ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta 17.6.2005 on liitteenä 1.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (25.8.2005) seuraavaa:

 

Hyvän joukkoliikennejärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti edistää kestävää kehitystä ja liikennejärjestelmän toimivuutta. Keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi on viimeksi kartoitettu systemaattisesti liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ”Joukkoliikenne nousuun” ehdotuksissa. Yhtenä keskeisenä toimena työryhmän ehdotuksissa nähtiin joukkoliikenteen yhtenäisen tariffijärjestelmän ulottaminen kehyskuntavyöhykkeelle. Tämän avulla laajalle työssäkäyntialueelle saadaan joukkoliikenteen käyttöä edistävä yhtenäinen matkakorttijärjestelmä ja paremmat suunnittelukäytännöt sekä kilpailuttamismahdollisuudet.

 

YTV:n ehdottamat ensimmäiset toimet kolmannen vyöhykkeen synnyttämiseksi ovat kannatettavat. Ne ovat vielä pieni askel oikeaan suuntaan. Keravalaiset ja kirkkonummelaiset saavat mahdollisuuden nykyistä edullisempiin joukkoliikennepalveluihin ja samalla nämä kunnat liittyvät toimijoina seudun joukkoliikenteen kehittäjiksi.

 

Pitemmälle päästään vasta kun YTV-lainsäädäntöä muutetaan niin, että YTV-alue laajennetaan käsittämään myös kaikki kehyskunnat. Lainsäädäntötyö tulisi käynnistää pian, koska prosessi vie helposti aikaa vuosia.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (2.9.2005), että, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämisessä. Tämä on todettu mm. PLJ 2002:ssa.

 

Kaupunginhallitus antoi 20.12.2004 liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon joukkoliikenne nousuun -mietinnöstä, jossa oli kartoitettu keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi erityisesti Helsingin työssäkäyntialueella. Kaupunginhallituksen lausunnossa yhtenäisen lippujärjestelmän aikaansaaminen Helsingin työssäkäyntialueelle priorisoitiin tärkeimpiin toimenpiteisiin.

 

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvien Keravan ja Kirkkonummen liittäminen YTV-alueella käytössä olevaan yhtenäiseen lippujärjestelmään on edellä todettujen linjausten mukaista ja käynnistäminen kolmen vuoden kokeiluna perusteltu. Kustannusten ja lipputuottojen kohdentamisessa kuntien kesken tulee lähtökohtana olla aiheuttamisperiaate. YTV:ssä tehtyjen alustavien laskelmien mukaan lippujärjestelmän laajentamisen kokonaisvaikutus lipputuloihin ja maksettaviin korvauksiin on Helsingin osalta jokseenkin neutraali.

 

Ryj toteaa, että yhteistyön ulottaminen kehyskuntiin on perusteltua joukkoliikenteen käytön edistämisen kannalta.

 


RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää lausuntonaan Keravan, Kirkkonummen ja YTV-alueen joukkoliikenneyhteistyön kehittämisestä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle seuraavan lausunnon:

 

Hyvän joukkoliikennejärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti edistää kestävää kehitystä ja liikennejärjestelmän toimivuutta. Keinoja joukkoliikenteen edistämiseksi on viimeksi kartoitettu systemaattisesti liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ”Joukkoliikenne nousuun” ehdotuksissa. Yhtenä keskeisenä toimena työryhmän ehdotuksissa nähtiin joukkoliikenteen yhtenäisen tariffijärjestelmän ulottaminen kehyskuntavyöhykkeelle. Tämän avulla laajalle työssäkäyntialueelle saadaan joukkoliikenteen käyttöä edistävä yhtenäinen matkakorttijärjestelmä ja paremmat suunnittelukäytännöt sekä kilpailuttamismahdollisuudet.

 

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämisessä. Tämä on todettu mm. PLJ 2002:ssa.

 

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvien Keravan ja Kirkkonummen liittäminen YTV-alueella käytössä olevaan yhtenäiseen lippujärjestelmään on edellä mainittujen linjausten mukaista ja käynnistäminen kolmen vuoden kokeiluna perusteltu. Kustannusten ja lipputuottojen kohdentamisessa kuntien kesken tulee lähtökohtana olla aiheuttamisperiaate.

 

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITE

Ote YTV:n hallituksen pöytäkirjasta 17.6.2005

 

 

 

 


1

VANHUSPALVELUOHJELMAN AIKATAULUN MUUTTAMINEN

 

Khs 2005-2096

 

Terveyslautakunta (30.8.2005) ja sosiaalilautakunta (20.9.2005) toteavat samansisältöisissä esityksissään, että Kvston hyväksyttyä nyt 12.5.2004 voimassa olevan vanhuspalveluohjelman Khs edellytti, että vanhuspalveluohjelma vuosille 2006 – 2009 valmistellaan lautakuntien kautta siten, että ehdotus ohjelmaksi on käsiteltävissä Kvstossa vuoden 2005 loppuun mennessä. Uuden vanhuspalveluohjelman valmistelu on ollut vireillä terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa koko kuluvan vuoden ajan. Terveyslautakunta ja sosiaalilautakunta ovat pitäneet yhdessä vanhusneuvoston kanssa ohjelman laatimiseen liittyvän iltapäiväseminaarin keväällä 2005. Jotta vanhuspalveluohjelma ehtisi ajoissa valtuustokäsittelyyn, tulisi esitykset ohjelmaksi käsitellä lautakunnissa alkusyksystä.

 

Ennen ohjelman lautakuntakäsittelyä sosiaali- ja terveyslautakunnat tekevät yhteisen virkamatkan Tanskaan sikäläiseen vanhustenhuoltomalliin tutustumiseksi. Matka on suunniteltu tehtäväksi 27. – 29.10.2005. Lautakuntien yhteinen iltakoulu vanhuspalveluohjelmasta pidetään 7.12.2005. Kun lautakuntakäsittelyyn on varattava kaksi kokousta, on todennäköistä, että asia valmistuisi lautakunnista Khn käsittelyyn vasta vuoden 2006 puolella. Ottaen huomioon Khn ja Kvston käsittelyyn vaadittava valmisteluaika, on perusteltua esittää valtuustokäsittelyn määräajan siirtämistä maaliskuun 2006 loppuun.

 

Lautakunnat esittävät Khlle vanhuspalveluohjelman laatimisaikataulun muuttamista seuraavasti: Lautakunnilta edellytetään esitykset uudeksi ohjelmaksi siten, että vanhuspalveluohjelma on käsiteltävissä valtuustossa maaliskuun 2006 loppuun mennessä.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee muuttaen 17.5.2004 § 684 tekemäänsä päätöstä kehottaa sosiaalilautakuntaa ja terveyslautakuntaa valmistelemaan vanhuspalveluohjelman vuosille 2006 – 2009 siten, että ohjelma voidaan esitellä kaupunginvaltuustolle vuoden 2006 maaliskuun loppuun mennessä.


 

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

 

 

 


2

ITÄISTÄ PERHENEUVOLAA KOSKEVA VÄHEMMISTÖVALTUUTETUN KIRJELMÄ

 

Khs 2005-1426

 

Vähemmistövaltuutettu (1.6.2005) viittaa kaupunginjohtajalle ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajalle osoittamassaan kirjelmässä Helsingin perheneuvolan itäisestä alueyksiköstä vähemmistövaltuutetulle lähetettyihin kirjelmiin ja toteaa mm. seuraavaa:

 

Itäisen alueyksikön lähettämästä kirjeestä ja tilastoista ilmenee, että tämänhetkinen tilanne on Helsingin perheneuvolan itäisen alueyksikön kohdalla huolestuttava. Itäisen suurpiirin alueella asuu paljon maahanmuuttajataustaisia lapsiperheitä arava-vuokralla. Palvelun tarve on itäisen alueen asiakaskunnan erityispiirteiden vuoksi suuri ja nämä erityispiirteet asettavat myöskin uusia vaatimuksia palvelulle. Asiakkaan mahdollisuudet saada perheneuvolan palveluita ovat kuitenkin tällä alueella pienemmät kuin muualla Helsingissä (katso tutkimus- ja hoitojonot). Lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisemisen kannalta tämä tilanne on kestämätön.

 

Haluamme kiinnittää kaupunginjohtajan ja kaupunginvaltuuston sosiaalilautakunnan huomiota nykyisen tilanteen ongelmallisuuteen myöskin etnisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

 

Näkemyksemme mukaan tilanne Helsingin perheneuvolan itäisessä alueyksikössä saattaa jopa johtaa tilanteeseen, joka täyttää välillisen syrjinnän määritelmän. Syrjinnän määritelmän täyttymiseksi ei vaadita tahallisuutta. Ellei tilanteeseen puututa, saattaa syntyä tilanne, jossa näennäisesti puolueeton käytäntö saattaa itäisen suurpiirin alueella asuvat maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, eikä käytännöllä näytä olevan hyväksyttävää tavoitetta. Vertailun kohteena oleva ryhmä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset, jotka asuvat muilla Helsingin alueilla, missä perheneuvolapalveluiden saanti toteutuu paremmin.

 

Esitämme kunnioittavasti, että Helsingin kaupunginjohtaja ja kaupunginvaltuuston sosiaalilautakunta ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

 

Pyydämme ilmoittamaan vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain 3 §:n nojalla myös vähemmistövaltuutetulle toimenpiteistä, joihin asiassa ryhdytään.

 

./.                   Vähemmistövaltuutetun kirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (20.9.2005), että Helsingin kaupunki ei tietoisesti harjoita syrjintää. Kaupunki on laatinut suunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi ”Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa”. Ohjeen tarkoituksena on ehkäistä rasismia ja etnistä syrjintää sekä edistää etnistä yhdenvertaisuutta kaikessa kaupungin toiminnassa.

 

Helsingin maahanmuuttajataustaisissa lapsiperheissä oli vuodenvaihteessa 2004/2005 yhteensä 6 397  0-15 –vuotiasta lasta, joista alle kouluikäisiä oli 2 743 ja 7-15-vuotiata 3 654. Kyseisistä ikäluokista ulkomaalaistaustaisia lapsia asui itäisen ja kaakkoisen suurpiirin alueella 2 648, mikä on 41,4 % ko. ikäryhmän maahanmuuttajataustaisesta väestöstä.

 

Itäisellä alueella on lasten ja perheiden palveluissa pyritty useiden vuosien ajan tukemaan maahanmuuttajalasten ja perheiden hyvää kotoutumista.  Itäisellä alueella on toiminut useamman vuoden ajan maahanmuuttajien neuvontapiste, joka palvelee myös lapsiperheitä. Alueella on toiminut kahden vuoden ajan Yhteiset Lapsemme – All Our Children ry:n perustama ja ylläpitämä Monikulttuurinen psykososiaalipedagoginen keskus, jonka palveluja sosiaalivirasto ostaa.

 

Henkilöstön osaamista on vahvistettu ja lisäresursseja työhön on kohdennettu sekä päivähoidossa että perhetyössä mm. positiivisen diskriminaation määrärahoin toimivien varhaisen tuen hankkeiden avulla. Osa-aikaisen maahanmuuttaja-avustajan palkkaamista myös perheneuvolaan harkitaan.

 

Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksen yhteydessä vuoden 2005 alussa perheneuvolatoiminta on organisoitu uudelleen. Perheneuvolatoiminta on keskitetty lapsiperheiden palveluissa yhdeksi toimistotasoiseksi yksiköksi. Tässä yhteydessä arvioidaan myös alueelliset palvelut maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osalta. Perheneuvolan toimintaa yhdenmukaistetaan, ja myös erityispalveluja kehitetään vastaamaan asiakastarpeita. Ilmenneisiin puutteisiin pyritään reagoimaan nopeasti.

 

Perheneuvolan itäisen alueyksikön kirje ja siihen jälkeenpäin sähköpostilla tehty maahanmuuttajataustaisten lasten asemaa perheneuvolan itäisessä alueyksikössä koskeva lisäys tulivat tiedoksi myös perhepalvelujohtajalle sekä perheneuvolan johtajalle. Perhepalvelujohtajan aloitteesta järjestettiin 17.5.2005 neuvottelu, johon osallistuivat perhepalvelujohtaja, perheneuvolan johtaja ja itäisen alueyksikön aluepäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä, johtava psykologi ja psykologi. Neuvottelussa keskusteltiin kirjeen pohjalta itäisen alueyksikön kokonaistilanteesta. Keskusteluissa todettiin, että itäisen alueyksikön ilmaisema huoli on todellinen.

 

Neuvottelussa sovittiin seuraavista toimenpiteistä: täyttölupien puoltaminen, töiden järjestely alueen sisällä, pyrkimys jalkautuvien tiimien uudelleen käynnistykseen, koko perheneuvolan resurssikartoitus (työntekijöitä/alue) syksyllä 2005 ja ostopalvelujen lisääminen itäisen alueyksikön käyttöön jo vuonna 2005.

 

Lisäksi neuvottelussa todettiin, että budjetin palkkoihin varatut määrärahat ovat idän osalta riittämättömät ja sovittiin perheneuvolan budjetin sisäisen jaon korjaamisesta. Myös tulkkipalveluihin varataan riittävät määrärahat. Tämän vuoden talousarvio rakennettiin organisaatiomuutoksesta johtuen karkeasti eikä yksiköiden välinen jako kaikkien menojen osalta osunut heti oikeaan.

 

Käynnistetyt toimenpiteet

 

Perheneuvolan täyttölupa-asia on edennyt siten, että kaikki itäisen alueyksikön avoimet vakanssit ovat saaneet täyttöluvat ja rekrytointi on menossa. Liikkuvan tiimin perheterapeutin valintaprosessi on meneillään, samoin liikkuvan tiimin sosiaalityöntekijän valinta. Hakuun ovat menossa sosiaalityöntekijän virka ja viransijaisuus.

 

Lastenpsykiatreja ei kesällä toteutetussa rekrytoinnissa saatu, joten haku tullaan uusimaan syksyn aikana. Lastenpsykiatritilanne on itäisellä alueella huolestuttava. Siellä on viidestä lastenpsykiatrin vakanssista täytetty kaksi, molemmat väliaikaisesti. Perheneuvolan ylilääkäri on valittu ja hän aloittaa 3.10.2005.

 

Itäisen alueyksikön sisällä on myös järjestelty töitä ja purettu talkoilla Vuosaaren toimipisteen asiakasjonoa. Koko kaupungin tason resurssitarkastelu toteutetaan syksyn 2005 aikana ja tässä yhteydessä otetaan huomioon myös maahanmuuttajataustaisten lasten perheneuvolapalvelujen tarpeet. Itäisellä alueella asiakkaiden monikulttuurisuus on tavallista.

 

Perheneuvolatoiminnan kehittämistoiminta vuosina 2005 -2006 – prosessi on valmisteltu kevään 2005 aikana. Kehittämisprosessi on alkanut 25.8.2005 pidetyssä starttipäivässä. Kehittämistyön myötä selkeytetään palveluprosessia ja tehdään linjauksia ottaen huomioon sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdessä apulaiskaupunginjohtajan kanssa sopimat ja organisaatiokomitean asettamat tavoitteet. Tavoitteena on tasapuolistaa palveluja, järjestää keskitettyjä erityispalveluja, tehostaa lastenpsykiatrista hoitoa, lyhentää tutkimukseen ja hoitoon pääsyn aikoja ja sopia toimivat yhteistyökäytännöt yhteistyökumppaneiden kanssa.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää vähemmistövaltuutetulle vastauksena hänen itäisen perheneuvolan tilannetta koskevaan kirjelmäänsä jäljennöksen sosiaalilautakunnan lausunnosta 20.9.2005.

 

Kirje vähemmistövaltuutetulle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

LIITE

Vähemmistövaltuutetun kirjelmä 1.6.2005