PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

KAUPUNGINVALTUUSTON 14.9.2005 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee,

että kaupunginvaltuuston 14.9.2005 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa toimittamaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Petteri Oksalle ja valtiotieteen maisteri Tapani Saloselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).

4 Pöytäkirjanote kaupunginmuseon johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

5 Kaupunginhallitus päättänee

Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2005 talousarvion

- alakohdasta 8 03 12 01, Kamppi–Töölönlahti-alueen kadut, 1 590 000 euroa käytettäväksi Kamppi–Töölönlahti-alueen katurakentamiseen,

- alakohdasta 8 03 12 02, Kampin terminaalin kadut, 4 930 000 euroa käytettäväksi Kampin keskuksen katujen rakentamiseen ja

- kohdasta 8 06 11, Kamppi–Töölönlahti-alueen puistot, 1 300 000 euroa käytettäväksi Kamppi–Töölölahden-alueen puistojen rakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle (Harri Kauppinen), talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, taloussuunnitteluosastolle ja taloushallintopalveluille/kirjanpito.

16, 17 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

6 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

7 Kaupunginhallitus päättänee siirtää entistä telakka-aluetta palvelevan 1 500-paikkaisen kallioväestösuojan tasearvostaan Helsingin Satamalle 1.1.2006 lukien nykyisine vuokralaisineen sillä ehdolla, että mainittuun väestösuojaan voidaan sijoittaa myös kiinteistölautakunnan hallintaan jäävän Vuosaaren sataman yritysalueen väestösuojapaikkoja.

Pöytäkirjanote satamalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

8 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

9 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle ja pelastuslaitokselle.

10 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

11 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseolle, kiinteistövirastolle, Helsingin Vedelle ja Helsingin Energialle.

12 Kaupunginhallituksen kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja kaupunginmuseolle.

18–20 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

13 Kaupunginhallitus päättänee täydentää 14.12.1998 hyväksymiään luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeita siten, että palkkiosäännön 11 §:n 1 momentissa mainittu viideltä tunnilta korvattava avustajan tuntimäärä on kymmenen tuntia vammaisneuvoston osalta.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

14 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 28.9.2005.

21–27 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

15 Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa viipymättä julistamaan sosiaaliviraston sosiaalijohtajan viran julkisesti haettavaksi sekä ryhtymään toimenpiteisiin viran täyttämiseksi 1.4.2006 lukien Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokan 17 mukaisin palkkaeduin vähimmäiskokonaispalkan ollessa 7 768,17 euroa kuukaudelta.

Sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 12.9.2005

satamalautakunta 13.9.2005

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

tekninen lautakunta 13.9.2005

apulaiskaupunginjohtajat

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

kaupunginkanslia

- kansliapäällikkö

- yleisen osaston päällikkö

- hallintotoimiston päällikkö

- matkailupäällikkö

- tiedotuspäällikkö

- kaupunginlakimies

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinopäällikkö

Finlandia-talon johtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2357

ESITYS SISÄASIAINMINISTERIÖLLE SEKÄ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖLLE KOSKIEN PALVELUJEN TUOTTAMISTA KUNTIEN YHTEISTOIMINTANA

Khs 2005-2026

Kj toteaa, että Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa tapahtuvan yhteistyön tavoitteena on lisätä seudun kaupunkien palvelujen yhteiskäyttöä niin, että kuntalaiset voisivat käyttää kaupunkien palveluja kuntarajoista riippumatta. Neuvottelukunnan vuoden 2005 toimenpideohjelmaan sisältyy useita palvelujen yhteiskäytön edellytyksiä ja reunaehtoja selvittävää hanketta. Yhtenä näistä hankkeista on ollut selvityksen tekeminen palvelujen yhteiskäytön kuntien yhteistoimintamuotojen oikeudellisista edellytyksistä ja eri toimialoille sopivan mallisopimusrungon laadinta. Asiaa valmistelleen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli selvittää, miten kaupungit voivat sopia yhtenäisestä käytännöstä tilanteissa, joissa kokonaisuuden kannalta on järkevää tuottaa palveluja toisen kaupungin käyttöön sovittua korvausta vastaan.

Asiaa valmisteltaessa on selvitetty kuntalain säädökset yhteistoimintamahdollisuuksista sekä hankintalainsäädäntöön liittyvää oikeuskäytäntöä. Kuntalakiin sisältyvien kuntien yhteistoimintaa koskevien säännösten mukaan yksi yhteistoiminnan muoto on sopimukseen perustuva palvelujen ostaminen toisilta kunnilta. Hankintalainsäädännön määräykset ja niihin liittyvä oikeuskäytäntö (KHO 2004:102, ns. Hangon sairaankuljetustapaus) kuitenkin edellyttävät, että kunnat kilpailuttavat toisiltaan hankkimansa palvelut. Nykyinen oikeuskäytäntö edellyttää kuntien palvelujen yhteiskäyttöön monimutkaista ja kankeaa hallintomallia yhteisine toimielimineen.

Kuntalain 76 §:ssä tarkoitetun sopimuksen nojalla perustettu yhteinen toimielin voidaan katsoa riittäväksi yhteistoimintajärjestelmäksi antaa ja saada palveluja kilpailuttamatta seuraavin edellytyksin:

- Toimintaan osallistuvat kunnat valitsevat yhteistoimintaelimen jäsenet.

- Kuntien hyväksymässä yhteistoimintasopimuksessa määritellään annettavat ja saatavat palvelut, hallinto, valvonta, kustannusten jakaminen ja muut toiminnan kannalta tarpeelliset seikat.

- Kustannukset jaetaan omakustannusperiaatteen mukaan kuntien kesken siten, ettei synny voiton mahdollisuutta tai taloudellista riskiä.

Käytännössä palvelujen tuottaminen asukkaille kuntarajoista riippumatta pääkaupunkiseudun kunnissa hankintalain ja oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla on mahdotonta toteuttaa järkevästi, koska sitä varten olisi varattava lisää resursseja hallintotoimintoja varten.

Hankintalainsäädännön säännökset ovat tällä hetkellä ristiriidassa kuntien yhteistoimintaa koskevien säännösten kanssa. Kuntalaki perustuu perustuslain 121 §:ssä säädettyyn kunnan asukkaiden itsehallintoon eli kunnan asukkaiden perusoikeuteen päättää kunnan asioiden hoitamistavasta mm. kuntien yhteistoiminnasta. Hankintalainsäädännöstä hankinta-asetukset, joilla säädetään EU-kynnysarvot ylittävistä hankinnoista, perustuvat EU-direktiiveihin ja ovat siten lainsäädäntöhierarkiassa perustuslakia ylemmänasteisia. Sen sijaan hankintalaki, joka koskee myös EU-kynnysarvot alittavia sekä EU-direktiiveillä sääntelemättömiä hankintoja, on kansallista lainsäädäntöä. Hankintalaki ei siten saisi rajoittaa perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia mm. kunnan asukkaiden oikeutta itsehallintoon. Kuntien tulisi voida yhteistoiminnassa tuottaa järkevästi ja kustannustehokkaasti palveluja asukkailleen kansallisen hankintalainsäädännön sitä estämättä.

Parhaillaan on vireillä hankintalainsäädännön kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden helmikuussa samanaikaisesti kuin muissakin EU:n jäsenmaissa. Lainsäädännön valmistelussa ei saatujen tietojen mukaan ole tarkoitus muuttaa tilannetta kuntien yhteistoimintaan sisältyvien palvelujen hankkimisen osalta.

Lainsäädäntöä uudistettaessa tulisi mahdollistaa kuntien palvelujen yhteiskäyttö kuntien yhteistoimintana. Selkeintä olisi sisällyttää uuteen hankintalainsäädäntöön säännös siitä, että hankintalainsäädäntöä ei sovelleta kuntien yhteistoimintaan esim. palvelujen ostoon kustannusvastaavaan hintaan toiselta kunnalta sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 13.9.2005 esittää, että kaupungit tekisivät yhdessä esityksen hankintalainsäädännön uudistamiseksi siten, että kunnat voivat kuntalain mukaisena yhteistoimintana hankkia palveluja suoraan toisiltaan, kun kysymys on palveluista, jotka alittavat EU-kynnysarvot tai joita EU-direktiivit eivät edellytä kilpailuttamaan.

Kj toteaa vielä, että EU-kynnysarvo on v. 2005 kuntien palveluhankinnoissa 236 945 euroa. Kysymys on hankinnan arvonlisäverottomasta kokonaisarvosta. Lisäksi EU-direktiivit eivät velvoita kilpailuttamaan ns. B-liitteen mukaisia palveluja, joita ovat mm. terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut. Juuri näitä palveluja pääkaupunkiseudun kaupunkien pitäisi voida tuottaa toistensa asukkaille kustannusvastaavuuden periaatteella ilman monimutkaisia ja kalliita hallintojärjestelyjä.

Saadun tiedon mukaan hankintalainsäädännön uudistus on etenemässä nopealla aikataululla. Toistaiseksi palvelujen yhteiskäyttö pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä perustuu kaupunkien keskinäisiin sopimuksiin, minkä neuvottelukunta päätti 13.9.2005 osaltaan myös todeta. Samassa kokouksessa neuvottelukunta päätti niin ikään esittää kaupungeille, että palvelujen yhteiskäytössä hinnoitteluperiaate ratkaistaan tapauskohtaisesti omakustannus- tai muuttuvakustannusperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet vastaavat lainsäädännössä käytettyä kustannusvastaavuuden periaatetta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee esittää esityslistalta ilmenevien perusteluin sisäasianministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle, että kuntalakia ja julkisista hankinnoista annettua lakia uudistettaessa kunnille taataan mahdollisuus hankkia palveluja asukkaidensa tarpeisiin toisilta kunnilta kuntien välisenä yhteistoimintana hankintalainsäädännön kilpailuttamisvelvoitteista riippumatta silloin, kun on kysymys palveluista, joita EU-lainsäädäntö ei velvoita kilpailuttamaan.

Kirje sisäasiainministeriölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle, tiedoksi Kuntaliitolle sekä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
Ratasvuori Eila, kaupunginlakimies, puhelin 169 3674

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

opetuslautakunta 13.9.2005

- suomenkielinen jaosto 13.9.2005

henkilöstökeskus

- osastopäällikkö (kehittämispalvelut) 14.9.2005

museonjohtaja 14.9.2005

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori 9. – 16.9.2005

taidemuseon johtaja 9. – 15.9.2005

työterveysjohtaja 9.9.2005

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295