PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

XX XXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUKSEN LAUSUNNON ANTAMISTA KOSKEVISTA PÄÄTÖKSISTÄ

Khs 2005-1368, 2005-1369

Ammattikorkeakoulun hallitus esitti Khlle lausunnoissaan

26.5.2005, että ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa johtavan vararehtorin virkaan tulisi ottaa kasvatustieteiden tohtori Juha-Pekka Liljander 1.8.2005 lukien 5 100 euron kokonaispalkasta määräytyvin palkkaeduin kuuden kuukauden koeajalla, ja

15.6.2005, että ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virkaan tulisi ottaa kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkola 1.8.2005 lukien 5 300 euron kokonaispalkasta määräytyvin palkkaeduin kuuden kuukauden koeajalla.

Jälkimmäinen esitys tehtiin äänestyksin 5 äänellä 3 ääntä vastaan vähemmistön (Björn, Hyvönen ja Kimmola) oltua sitä mieltä, että virka olisi tullut julistaa uudelleen haettavaksi.

Khs päätti 20.6.2005 ottaa Liljanderin ja 27.6.2005 Konkolan em. vararehtorin virkoihin ammattikorkeakoulun hallituksen esitysten mukaisesti.

XXXXXXXXXXX Xxx Xxxx on tehnyt 27.6.2005 ammattikorkeakoulun hallitukselle oikaisuvaatimuksen, jossa hän käsittelee em. esityksiä koskevia hallituksen päätöksiä. Vaatimuksensa hän on kohdistanut ensisijaisesti jälkimmäistä lausuntoa koskevaan menettelyyn.

Xxxx pyytää, että ammattikorkeakoulun hallitus vetää esityksensä Khn käsittelystä ja että Khs palauttaa asian ammattikorkeakoulun hallitukselle valmisteltavaksi perusteena menettelytapavirheet ja ammattikorkeakoulun etu. Hän esittää, että hallitus uusisi pedagogisen vararehtorin valintaprosessin menettelytapavirheen vuoksi.

./. Oikaisuvaatimuskirje on esityslistan tämän asian liitteenä.

Ammattikorkeakoulu on (28.6.2005) hallintolain 21 §:n nojalla siirtänyt oikaisuvaatimuksen Khn käsiteltäväksi.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut viittaa edellä selostettuun ja toteaa (5.9.2005), että vararehtorin virat ovat olleet haettavina kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja sähköisillä ilmoitussivuilla 4.-28.2.2005.

Ammattikorkeakoulun johtosäännön 12 §:n mukaan vararehtorin ottaa Khs ammattikorkeakoulun hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Kaupungin ammattikorkeakoulu huolehtii Khn alaisena virastona ammatillisesta korkeakoulutuksesta ensisijaisesti Helsingin kaupungin sekä pääkaupunkiseudun alueella Kvston ja Khn hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Oikaisuvaatimus hallituksen päätöksistä tehdään siten Khlle. Ammattikorkeakoulu on hallintolain 21 §:n nojalla siirtänyt Xxxxx oikaisuvaatimuksen Khn käsiteltäväksi.

Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vain kunnan viranomaisen lopullisesta päätöksestä.

Lopullisen valintapäätöksen vararehtorin valinnasta tekee Khs. Siten ammattikorkeakoulun hallituksen päätökset lausunnon antamisesta ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virkojen täyttämisestä ovat vain valmistelua koskevia päätöksiä, joista ei saa tehdä oikaisuvaatimusta.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikeuspalvelut toteaa Xxxx oikaisuvaatimusoikeuden osalta, että Xxxx on alun perin ollut itse hakijana vararehtorin virkoihin, mutta hän on peruuttanut hakemuksensa 24.5.2005. Näin ollen hän ei ole voinut tehdä oikaisuvaatimusta asianosaisena.

Koska Xxxxx kotikunta on Espoo, Xxxxx ei ole voinut tehdä oikaisuvaatimusta myöskään kunnan jäsenenä.

Oikeuspalvelut toteaa edellä lausutun johdosta, että Xxx Xxxxx oikaisuvaatimus ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksistä tulee kuntalain 91 §:n perusteella valmistelupäätöksiä koskevana jättää tutkimatta. Koska Xxxxx ei myöskään ole voinut tehdä oikaisuvaatimusta asianosaisena eikä kunnan jäsenenä, tulee oikaisuvaatimus myös kuntalain 92 §:n perusteella jättää tutkimatta.

Sj katsoo, että oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta edellä mainituin perustein.

SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon jättää tutkimatta Xxx Xxxxx oikaisuvaatimuksen ammattikorkeakoulun hallituksen lausuntopäätöksiä koskevassa asiassa kuntalain 91 §:n perusteella valmistelupäätöksiä koskevana sekä lisäksi kuntalain 92 §:n perusteella, koska Xxxxx ei ole voinut tehdä oikaisuvaatimusta asianosaisena eikä kunnan jäsenenä.

Pöytäkirjanote Xxx Xxxxx muutoksenhakuosoituksin, ammattikorkeakoulun hallitukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Xxx Xxxxxx oikaisuvaatimuskirje 27.6.2005

5.9.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI

Khs 2005-1543

Työministeriö on pyytänyt (22.6.2005) Khlta lausuntoa luonnoksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi.

./. Lausuntopyyntö ja mietintö ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Tietokeskuksen, sosiaalilautakunnan, kiinteistölautakunnan, suomenkielisen työväenopiston, ruotsinkielisen työväenopiston, terveyskeskuksen, henkilöstökeskuksen, opetusviraston, ammattikorkeakoulun, kulttuuriasiainkeskuksen (Caisan), maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan sekä työllistämistoimikunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-13.

Sj toteaa, että pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tulee laatia maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hallituksen strategia-asiakirjan mukaan ohjelman valmistelun tarkoituksena on määritellä maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä hyvän hallintokulttuurin vahvistaminen. Samalla on tarkoitus torjua maahanmuuttoon liittyviä uhkia.

Ohjelmaluonnoksessa käsitellään laajasti maahaanmuuttopolitiikkaan sisältyviä teemoja. Luonnoksen keskeisiä teemoja ovat muun muassa työperäisen maahanmuuton edistäminen, opastusjärjestelmän luominen maahanmuuttajien tarpeisiin, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden parantaminen sekä siitä huolehtiminen, että Suomi kykenee tulevaisuudessakin huolehtimaan humanitaarisista ja muista kansainvälisistä velvoitteistaan. Pääpaino on kuitenkin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä.

Ohjelmaluonnokseen sisältyy kaksi merkittävää rajausta: ohjelmassa rajoitutaan pääasiassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tapahtuvaan maahanmuuttoon, vaikkakin siinä todetaan, että monet politiikkalinjaukset vaikuttavat ulkomaalaisen asemaan kansalaisuudesta riippumatta. Ohjelmaluonnoksessa ei myöskään käsitellä maahanmuuttoasioiden hallintoon liittyviä kysymyksiä kuten viranomaisten välisiä toimivaltakysymyksiä.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanoa varten ehdotetaan valmisteltavaksi toimenpideohjelma, jossa yhteydessä on tarkoitus täsmentää viranomaisten työnjakoa ja osoittaa tarvittavat voimavarat eri toimenpiteille.

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa työministeriölle luonnoksesta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi seuraavansisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus pitää luonnosta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi tärkeänä askeleena kohti entistä aktiivisempaa ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Ohjelmaluonnoksen linjaukset tukevat osaltaan Helsingin omia strategioita kuten innovaatiostrategiaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä, mutta myös syrjäytymisen ehkäisemistä ja palvelutuotannon kehittämistä asiakaslähtöisesti. Ohjelmaluonnos kaipaa kuitenkin joiltain osin täydentämistä ja syventämistä. Kaupunginhallitus korostaa myös tarvittavien voimavarojen huolellisen arvioinnin ja voimavarojen riittävyydestä varmistautumisen tärkeyttä.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

Helsinki on jo pitkään toiminut kansainvälisyyttä edistävästi ja pyrkinyt esimerkiksi saamaan ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin ja seudulle. Helsinki oli myös mukana kuuden kaupungin ryhmän kannanotossa 7.6.2005, jossa korostettiin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä ja esitettiin mm. innovatiivisuuteen ja markkinointiin sekä ulkomaalaisten asemaan kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia.

Kaupungin oman henkilöstön piirissä maahanmuuttajien osuus on eräillä aloilla jo merkittävä, ja osuuden voidaan arvioida rekrytointitarpeiden vuoksi kasvavan selvästi lähivuosina. Kaupunki näkeekin maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen yhtenä keinona varmistaa tulevaisuuden henkilöstöresurssinsa niin määrällisesti kuin laadullisesti.

Helsinki on jo tähän mennessä kohdentanut merkittävästi voimavaroja ulkomaalaisille suunnattuihin palveluihin. Yhtenä erityisenä esimerkkinä voidaan mainita Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ylläpitämä infopankki, joka tarjoaa tällä hetkellä tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta 12 kielellä. Lisääntyvän maahanmuuton myötä asukkaiden palvelutarpeiden kirjo tulee kasvamaan entisestään. Ohjelmaluonnoksen mukaan toimenpiteiden kustannusvaikutukset selvitetään myöhemmin, erillisen toimeenpano-ohjelman yhteydessä. Kuntien maksettavaksi tulevista kustannuksista tulisi kuitenkin olla selvä käsitys jo ennen ohjelman hyväksymistä. Voimavaroja arvioitaessa tulee ottaa huomioon EU- ja ETA-alueilta tapahtuva maahanmuutto, joka ohjelmaluonnoksessa ei käsitellä. Samoin tulee ottaa huomioon maan eri osien toisistaan poikkeava tilanne.

Helsingin seudulla asuu suhteellisesti huomattavasti suurempi osuus ulkomaalaisia kuin muualla Suomessa. Samalla Helsingin koulutus- ja työmarkkinat poikkeavat muusta maasta ja asettavat asukkaat kovaan kilpailutilanteeseen. Erityisongelmia ovat vaikeus päästä ammatilliseen koulutukseen ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Nykytilanne Helsingissä ja muissakin suurissa eteläisen Suomen kaupungeissa on siten aivan erilainen kuin esimerkiksi maaseutukunnissa.

Kaupunginhallituksen mielestä tuleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma menettää osan painoarvostaan, jos siinä ei arvioida maan eri osien erilaisia tilanteita ja tarpeita. Samoin ohjelmaan pitäisi sisällyttää riittävän kattava analyysi työvoimatarpeesta eri sektoreilla ja maan eri osissa. Lisäksi ohjelmassa tulisi ottaa huomioon Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat. Heidän edelleen kotouttamisensa, kouluttamisensa ja poluttamisensa työelämään tulisi näkyä ohjelman politiikkalinjauksissa ja toimenpiteissä. Myös toisen polven maahanmuuttajat on otettava huomioon tulevaisuuden osaajina ja työvoimaresurssina. Työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota: Helsingissä asui vuoden 2004 - 2005 vaihteessa n. 40 000 maahanmuuttajataustaista (7,7 % väestöstä) ja maahanmuuttajien työttömyysaste on pysynyt korkeana (29 – 70 %, riippuen henkilön taustasta).

Ohjelmaluonnoksessa korostuu akateemisten maahanmuuttajien osuus. Suomessa onkin suhteellisen vähän esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia tutkijoita, ja ulkomaalaisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden saaminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä. Korkeakoulutuksen mahdolliseen maksullisuuteen siirryttäessä on esimerkiksi stipendijärjestelyin huolehdittava siitä, että suomalaisen korkeakoululaitoksen vetovoima ei vähene. Todennäköistä samalla on, että suuri osa tulevasta työvoimatarpeesta tulee kohdistumaan suorittavan tason työtehtäviin mm. teollisuudessa ja palvelualoilla.

Perheenjäsenten asema

Työperusteisen maahanmuuton edistämisessä perheenjäsenten palvelujen huomioon ottaminen on tärkeää. Avainsektoreita ovat tällöin mm. asumispalvelut, koulujärjestelmä, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto- ja mielenterveyspalvelut sekä työvoimapalvelut. Valta-osa näistä palveluista on kunnallisia palveluja, osin juuri niitä työvoimapulan alueita, joiden tilannetta työperäisen maahanmuuton ajatelleen helpottavan.

Lupajärjestelmistä ja rekisteröintimenettelystä

Ohjelmaluonnos sisältää monia kannatettavia ehdotuksia nykyisen lupajärjestelmän yksinkertaistamisesta. Siinä ei kuitenkaan oteta kantaa kansalaisuuden saamiseen. Uudessa kansalaisuuslaissa vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi kuuden vuoden yhtäjaksoista oleskelua aiemman viiden vuoden asemasta. Kansalaisuuden saaminen tukee osaltaan integraatiota, joten tältä osin pyrkimystä tukea maahanmuuttajien pysyvää asettumista Suomeen ei ole toteutettu johdonmukaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo, että ulkomaalaisrekisteriä tulisi kehittää siten, että se ottaisi huomioon myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen saada tietoa kunnista toisiin siirtyvistä pakolaisista, jolloin mm. palvelujen suunnittelua ja pakolaisista saatavien kustannusten korvauksien perintää voitaisiin tehostaa.

Tutkintojen tunnustaminen

Nykyinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä on maahanmuuttajille vaikeaselkoinen ja kallis. Siksi on tärkeää kehittää tunnustamisjärjestelmää niin kuin luonnoksessa ehdotetaankin. Myös muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamista tulisi kehittää luonnoksessa esitetyllä tavalla.

Terveystoimessa ja muillakin toimintalohkoilla on havaittu, että suurin rekrytoinnin haaste on kielitaito. Esimerkiksi potilastyössä edellytetään sellaista kielitaitoa, että potilaan hoito tai ohjaus ei hoitavan henkilön huonon kielitaidon vuoksi vaarannu. Jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään edistämään systemaattisesti, tulisi tulijoille opettaa suomen kieltä jo ennen Suomeen tuloa.

Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen

Ohjelmaluonnoksessa annetaan ministeriöille, Kuntaliitolle ja kunnille yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Kunnille tulee taata riittävät voimavarat yhdenvertaisuuden turvaamiseen sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävään toimintaan, suurten kaupunkien erityispiirteet huomioon ottaen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Helsingin kaupunki on vuonna 2004 hyväksynyt ohjeen rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisestä Helsingin kaupungin toiminnassa.

Kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen on tärkeä linjaus pyrittäessä edistämään maahanmuuttajien syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että valtio jatkossa osallistuu entistä voimakkaammin maahanmuuttajajärjestöjen tukemiseen. Samalla on kehitettävä seurantaa ja pyrittävä löytämään mittareita, joilla toiminnan vaikuttavuutta pystytään arvioimaan.

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen

tukeminen

Ohjelmaluonnos sisältää ehdotuksen työvoimana maahan saapuvien henkilöiden opastamisjärjestelmän kehittämiseksi. Opastaminen sisältäisi tietopaketin ja perehdyttäisi tulijan kieleen ja yhteiskuntaan sekä loisi valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Opastuksen kohteena olisivat ehdotuksen mukaan maahan saapuvat työntekijät, elinkeinonharjoittajat sekä heidän perheenjäsenensä. Opastaminen ei olisi velvollisuus, vaan mahdollisuus.

Kaupunginhallitus pitää ehdotettujen neuvontapisteiden perustamista kannatettavan. Toiminta voisi tapahtua seudullisena yhteistyönä. Neuvontapisteet palvelisivat sekä valtion että kuntien tarpeita, joten myös valtion tulisi osallistua toiminnan ylläpitokustannuksiin.

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ovat keskeisiä maahanmuuttopoliittisia linjauksia myös opetuksen ja koulutuksen kannalta. Myönteistä on, että ohjelmassa on otettu kantaa kotoutumislainsäädännön ulkopuolelle jääviin maahanmuuttajiin. Ehdotuksessa esitetty malli opastamisen ja kotouttamisen jäsentymisestä on havainnollinen ja toteuttamiskelpoinen.

Kotouttamiskoulutusjärjestelmän määrittely lainsäädännössä sekä koulutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuun selkiyttäminen opetushallinnon ja työhallinnon välillä ovat erittäin merkittäviä toimenpiteitä. Nykytilanteessa tarjottu koulutus ja maahanmuuttajien tarpeet eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Myös resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet. Aikuisten kotoutumiskoulutuksen nykyistä voimakkaampaa integroimista olemassa olevaan aikuiskoulutusjärjestelmään olisi vakavasti harkittava.

Maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia käsitellään luonnoksessa pääasiassa valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Luonnoksessa esitetyt perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvät tukitoimet ja monikulttuurinen ohjaus ovat merkittäviä myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa. Helsingin opetustoimi on toteuttanut em. toimenpiteitä onnistuneesti, esimerkkinä lukion lukuvuoden mittaisen valmistavan opetuksen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen arviointi ja seuranta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta on tärkeä toimenpide. Siihen tulisi liittää oppilaitoksissa käytettyjen suomen tai ruotsin kielen testien arviointi ja tarkastelu. Tekstissä mainittua näkökohtaa vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymysten sisällyttämisestä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi vielä täsmentää. Myös perusopetusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen opetuksen resurssien riittävyys ja kattavuus pitää taata koko perusopetuksen ajan ja ottaa se huomioon kustannuksissa ja niiden jaossa. Niin ikään tulisi ottaa kantaa alle kouluikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen tukemiseen.

Asuntopolitiikka on tärkeä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmeistä on, että työperäisen maahanmuuton lisääntyessä suurimmat paineet kohdistuvat Helsinkiin. Kaupungin asuntotoimi joutuu tässä isojen haasteiden eteen.

Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä, että ohjelmaluonnoksessa esitetään toimenpiteitä vapaaehtoisen paluumuuton edistämiseksi. Tällaisina keinoina mainitaan viranomaisyhteistyön tehostaminen, tiedottaminen omaehtoisen paluun mahdollisuudesta sekä paluuta motivoivan paluuavustusta koskevan kansallisen lainsäädännön tarkentaminen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton tehostamisen osalta on myönteistä, että lastensuojelun jälkihuoltotoimenpiteet ulotetaan myös yksin maahan tulleisiin alaikäisiin lapsiin aina 21 ikävuoteen asti.

Ulkomaalaisia koskeva lupajärjestelmä on todettu ongelmalliseksi. Tällä hetkellä suuri osa Helsinkiin tulevista turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, saa tilapäisen oleskeluluvan B. Luvan myöntämisen perusteena on, ettei heidän maasta poistamisensa ole tosiasiassa mahdollista. B-luvan saaneilla henkilöillä ei ole oikeutta tehdä ansiotyötä Suomessa ensimmäisen vuoden aikana eikä heidän ulkomailla oleville perheenjäsenilleen myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella. B-luvan saaneiden henkilöiden asema on epäselvä ja sitä tulisi tarkistaa.

Lopuksi Luonnos maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi on laaja ja varsin kattava ja siinä esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Ohjelman onnistunut läpivienti edellyttää kuitenkin edellä mainittuja tarkistuksia ja ennen kaikkea riittävästi voimavaroja, myös kunnallisiin peruspalveluihin.

Yksi toimivan maahanmuuttopolitiikan peruskivistä on yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittyminen sellaiseksi, että se on avoin uusille monikulttuurisille virikkeille ja suosii vuorovaikutusta valtaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Helsinki tulee kehittämään omia vetovoimatekijöitään yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ja samalla panostamaan mahdollisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota kototutumisprosessin kaksisuuntaiseen luonteeseen. Kun Suomella ja Helsingillä on velvollisuutena luoda maahanmuuttajille täysipainoiset mahdollisuudet osallistua talous-, yhteiskunta-, kulttuuri- ja poliittiseen elämään, niin maahanmuuttajien edellytetään vastavuoroisesti osallistuvan kotoutumisen prosessiin niin, että he tulevat tietoiseksi sekä oikeuksistaan että velvollisuuksistaan uudessa asuinmaassaan. Kotimaisten kielten taito ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen ovat onnistuneen kotoutumisen keskeisiä edellytyksiä.

Kirje työministeriölle ja pöytäkirjanote tietokeskukselle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, suomenkieliselle työväenopistolle, ruotsinkieliselle työväenopistolle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle, opetusvirastolle, ammattikorkeakoululle, kulttuuriasiainkeskukselle, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnalle sekä työllistämistoimikunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Työministeriön lausuntopyyntö ja ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 2	Tietokeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 3	Sosiaalilautakunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 5	Suomenkielisen työväenopiston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 6	Ruotsinkielisen työväenopiston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 7	Terveyskeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 8	Henkilöstökeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 9	Opetusviraston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 10	Ammattikorkeakoulun lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 11	Kulttuuriasiainkeskuksen ja kulttuurikeskus Caisan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi lausunnoksi
	Liite 12	Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi
	Liite 13	Työllistämistoimikunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

5.9.2005 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2005-1875

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (25.8.2005), että ammattikorkeakoulun vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon organisaatiouudistuksen aiheuttamat henkilöstömuutokset niiltä osin kuin suunnitelmat ovat varmistuneet.

Esitykset perustuvat pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien resursseilla hoidettujen opetustehtävien vakiintumiseen, kulttuuri- ja palvelualalla määräaikaisten päätoimisten tuntiopettajien hoitamien muiden kuin opetustehtävien muuttamiseen KVTES:n piiriin kuuluviksi tehtäviksi sekä ammattikorkeakoulun toimintojen uudelleen organisointiin.

Talousarvioehdotukseen sisältyvinä esitetään perustettavaksi 12 uutta virkaa:

Tutkimusjohtajan virka 1.1.2006 alkaen.

Tutkimusjohtaja vastaa koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategisesta suunnittelusta, toiminnan organisoinnista ja tulostavoitteiden toteutumisesta. Tehtäviin kuuluvat yhteistyön luominen ja ylläpitäminen ammattikorkeakoulun sisällä, sidosryhmien, viranomaisten, tieteellisten verkostojen jne. kanssa. Samoin tehtäviä ovat tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelun ja päätöksenteon koordinointi. Tutkimusjohtaja toimii tutkimus- ja kehittämistyön esimiehenä.

Kaksi yliopettajan virkaa 1.8.2006 alkaen sosiaali- ja terveysalan toimialalle.

Yliopettajien virkojen perustaminen sisältyy vuonna 2000 hyväksyttyyn suunnitelmaan vähentää lehtorin virkoja ja perustaa yliopettajan virkoja. Lehtorin virkoja on vähennetty, mutta yliopettajan virkoja ei taloudellisten syiden vuoksi ole esitetty perustettaviksi. Yliopettajista toinen tarvitaan kehittämään hallinnon ja johtamisen opetusta kaikkiin koulutusohjelmiin ja toinen koko toimialan tutkimus- ja kehittämistyön edistämiseen.

Yksi lehtorin virka 1.8.2006 alkaen sosiaali- ja terveysalan toimialalle osteopatian koulutusohjelmaan.

Kyseessä on uusi koulutusohjelma, joka on toiminut määräaikaisten tuntiopettajien voimin.

Seitsemän lehtorin virkaa 1.8.2006 alkaen kulttuuri- ja palvelualan toimialalle.

Koulutusohjelmat tarvitsevat pysyvästi 1 600 tuntia vuodessa työskenteleviä po. lehtoreita. Tehtävät on aiemmin hoidettu määräaikaisten, päätoimisten tuntiopettajien toimesta. Yksi virka tarvitaan esittävän taiteen koulutusohjelmaan, yksi viestinnän koulutusohjelmaan, kaksi pop/jazz-musiikin koulutusohjelmaan ja kolme musiikin koulutusohjelmaan.

Koulutuspäällikön virka 1.1.2006 alkaen.

Koulutuspäällikkö vastaa toimialan aikuiskoulutus- ja konsultointitoiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista sekä yhteistyöstä ammattikorkeakoulun sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. Koulutuspäälliköllä on taloudellinen vastuu toimialueensa kokonaisuuden toteutumisesta ja kannattavuudesta.

Lisäksi esitetään seuraavia nimikemuutoksia 1.1.2006 alkaen;

Yliopettajan viran nimikkeen muutosta aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtajaksi.

Johtaja vastaa aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelujen kokonaisuuden organisoinnista taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Johtajan tehtäviin kuuluvat myös toiminnan kehittäminen ja toiminnan edellyttämien ulkopuolisten ja ammattikorkeakoulun sisäisten yhteistyö- ja asiakassuhteiden luominen ja ylläpito. Johtaja toimii lisäksi aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelujen esimiehenä.

Yliopettajan viran nimikkeen muutosta kielikeskuksen johtajaksi.

Kielikeskuksen johtaja johtaa kaikkien ammattialojen kieltenopetusta ja toimii kieltenopettajien esimiehenä. Hän laatii opetuksen budjetin ja vastaa budjettiseurannasta. Johtaja neuvottelee koulutusohjelmien kanssa kieltenopetuksen tarpeesta ja päättää koulutustarjonnasta. Hän laatii kieltenopetuksen strategian ja vastaa laatutyöstä yhdessä yliopettajien ja kielten vastuuopettajien kanssa.

Kahden lehtorin viran nimikkeen muutosta koulutuspäälliköksi.

Koulutuspäälliköiden tehtävät on esitelty virkaesitysten yhteydessä. Koulutuspäällikön virat tarvitaan kaikille kolmelle toimialalle.

Lisäksi talousarvioesityksessä esitetään perustettavaksi työsopimussuhteisia vakansseja.

Henkilöstöesityksestä on neuvoteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustajien kanssa.

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää perustettaviksi uudet virat ja tehtäviksi virkojen nimikemuutokset ja palkkauksen tarkistukset, kaikki päätösehdotuksen mukaisesti.

Sj toteaa, että järjestelyistä on keskusteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Niitä pidetään tarkoituksenmukaisina ja ne ovat ammattikorkeakoulun nykyisen toiminnan edellyttämiä. Järjestelyt on tarkoitus ottaa huomioon talousarvion valmistelun yhteydessä.

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettaviksi seuraavat uudet virat:

	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
1.1.2006 lukien
tutkimusjohtajan virka	3 950
koulutuspäällikön virka	3 300

1.8.2006 lukien
kaksi yliopettajan virkaa	2 712
kahdeksan lehtorin virkaa	2 532

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2006 lukien seuraavat virat ammattikorkeakouluun sijoitettujen nykyisten virkojen tilalle:

Nykyinen virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Vakanssi-nro	Uusi virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
yliopettaja	3 796 – 4 555	047447	aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtaja	3 950
lehtori	2 532 – 3 415	049519	koulutuspäällikkö	3 300
lehtori	3 380 – 4 323	046489	koulutuspäällikkö	3 300
yliopettaja	3 796 – 4 555	047446	kielikeskuksen johtaja	3 950

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa ammattikorkeakoulua huolehtimaan kaupunginhallituksen päätöksen ja sitä koskevan oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille nykyisille viranhaltijoille, joita järjestely koskee.

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

ORGANISAATIOJÄRJESTELYISTÄ JA HENKILÖSTÖN SIJOITTELUSTA JOHTUVAT VIRKANIMIKEMUUTOKSET PELASTUSLAITOKSESSA

Khs 2005-1240

Ryj toteaa, että kaupunginhallitus on 22.8.2005 merkinnyt tiedoksi Helsingin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 2005 - 2008 ja sen perusteluosan 2005 - 2008, sekä antanut Etelä-Suomen lääninhallitukselle selvityksen Helsingin pelastustoimen toimintavalmiudesta. Ko. asioiden käsittelyn yhteydessä on todettu mm., että pelastuslautakunta on keväällä 2005 käsitellessään organisaatiojärjestelyistä ja henkilöstön sijoittelusta johtuvia virkanimikemuutoksia pelastuslaitoksessa tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen pelastuslaitokseen sijoitettujen virkojen nimikkeiden muuttamiseksi sekä tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseksi.

Kuntalain 44 §:n mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Niin sanottua tosiasiallista eli välitöntä julkisen vallan käyttöä katsotaan olevan se, kun henkilö lakiin perustuvin oikeuksin tehtävissään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen. Tällaisesta välittömien voimakeinojen käyttämisestä on kyse esimerkiksi poliisin tai pakkotäytännön toimissa.

Pelastuslautakunta esittää (24.5.2005) seuraavaa:

Pelastustoimen operatiivinen henkilöstö on virkasuhteessa, koska kiireellisten hätätehtävien yhteydessä saatetaan syvästikin loukata ihmisten perusoikeuksiin liittyviä etuja ja oikeuksia. Myös tarkastusluontoisissa viranomaistoimissa voidaan käyttää välitöntä julkista valtaa. Palomiesoppilaita varten on ollut laitoksella virkoja, jotka on koulutusjaksojen välillä otettu käyttöön tilapäisesti kesäaikana ja muuna harjoittelujaksona, jolloin palomiesoppilaille on maksettu palkkaa. Pelastuslautakunnalle tässä kokouksessa esitettävässä palvelutasopäätöksessä on selvitetty mm. operatiivisen henkilöstön tarve ja riskeihin varautumisen tason edellytykset. Selvitykset osoittavat, että palomiesvirkoja tarvitaan lisää. Sen sijaan oppilasharjoittelu voidaan hoitaa tilapäistyyppisin työsuhdejärjestelyin.

Palomiesoppilaiden virkoja ei ole viime vuosina täytetty muutoin kuin tilapäisesti ja tällä hetkellä, kun Helsingissä on vaikeuksia saada palomiehiä muutoinkin hakeutumaan ja pysymään viroissa, on perusteltua muuttaa virat jäljempänä esitetyllä tavalla. Palomiehistä on tällä hetkellä pulaa ja todennäköisesti kaikkia nyt perustettavaksi esitettyjä virkoja ei saada täytettyä nopeasti, mutta Helsingillä tulisi olla mahdollisuus viestiä pelastustoimen kentälle, että virka pääkaupungissa on mahdollinen. Esitettävä virkamuutos paljolti vahvistaa nykytilan eli kokeiluksi nimetyn vaiheen laitoksen toiminnoissa. Kokeilu on toteutettu kaupungin henkilöstökeskuksen (aik. kaupunginkanslian henkilöstöosaston) suosiollisella myötävaikutuksella.

Samaan aikaan, kun laitoksessa on rekrytointi- ja pysyvyysongelmia olisi löydettävä keinoja uusien urapolkujen löytämiseksi ikääntyville tai muusta syystä heikentyneen työkyvyn omaaville palomiehille. Tarkastus- ja valistustehtävät ovat uuden lainsäädännön korostamia velvollisuuksia pelastustoimelle. Virkajärjestely mahdollistaa sen, että laitoksen sisältä henkilöt voivat siirtyä raskaasta vuorotyöstä ns. päivätöihin. Uusien perustettavien virkojen pätevyysvaatimukset asetetaan niin, että pitkähkö palomieskokemus ja peruskoulutus riittävät täyttämään muodolliset vaatimukset.

Operatiivisen toimialan organisaatiota muutettiin 11.10.1999 virastopäällikön päätöksellä. Järjestely toteutettiin kolmen vuoden määräaikaisena kokeiluna. Sitä jatkettiin vuonna 2002 uudella kolmen vuoden jaksolla, joka päättyy 30.9.2005. Toimiala muodostuu tällä hetkellä seitsemästä alueyksiköstä sekä pelastustoimen- ja lääkintäyksiköistä sekä henkilöstöasioista vastaavasta palomestarista. Pelastusjohtaja päättää alue-, pelastustoimen- ja lääkintäyksiköiden sekä henkilöstöasioista vastaavan palomestarin tehtävistä ja resurssijaosta.

Muutoksen lähtökohtana oli visio niistä odotuksista ja palveluista, joita kuntalaiset ja sidosryhmät edellyttävät pelastuslaitokselta vuonna 2010. Tavoitteena oli olla entistä asiakaslähtöisempi pelastuslaitos, jossa onnettomuudet estetään ennalta mm. valistuksen ja neuvonnan avulla sekä lisäämällä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Toiminnot on järjestetty alueellisesti ja laitoksen alueyksiköiden maantieteelliset alueet ovat yhtenevät Helsingin kaupungin suurpiirien kanssa. Jokaisessa suurpiirissä sijaitsee tällä hetkellä pohjoista suurpiiriä lukuun ottamatta pelastusasema. Keskisessä suurpiirissä ovat sekä Keskuspelastusasema että Käpylän pelastusasema. Käpylän pelastusasema vastaa pohjoisesta suurpiiristä, jonka eteläinen raja kulkee hieman pelastusaseman pohjoispuolella. Suomenlinnan pelastusasema on Erottajan pelastusaseman alaisuudessa Eteläisessä suurpiirissä.

Kokeilu ja muutokset on hoidettu siten, ettei laitoksen kokonaishenkilömäärä ole kasvanut. Operatiivisissa päällystötehtävissä toimivien henkilöiden virkojen tehtäväkuvauksia muutettiin silloisen virkasäännön 18 §:n perusteella. Organisaatiota tarkistettiin uudelleen vuonna 2002 siten, että 7 vuorossa olevan palomestarin määrää vähennettiin yhdellä. Muodostettiin pelastustoimen yksikkö ja lääkintäyksikkö. Lisäksi määriteltiin henkilöstöasioita koordinoiva henkilöstöpalomestarin tehtävä.

Alueyksikön päällikön tehtävänä on pelastusjohtajan erikseen määrittelemällä tavalla vastata alueyksikön päällikölle nimetyn pelastusaseman hallinnosta sekä normaali- ja poikkeusolojen aikaisesta operatiivisen toimintavalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä henkilöstön ammattitaidon ja koulutuksen ylläpitämisestä.

Lisäksi alueyksikön päällikkö huolehtii yhteistyössä riskienhallinnan toimialan kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja valistustoiminnasta alueella.

Alueyksikön päällikön eli aluepalomestarin tehtävissä ovat toimineet kolme palomestaria, yksi palotarkastaja ja kaksi paloesimiestä. Yksi tehtävä on nyt täyttämättä.

Aluepalomestarin työpiste on oman alueen pelastusasemalla. Aluepalomestari työskentelee virastotyöajassa eikä osallistu päivystykseen. Aluepalomestari on näin ollen joka päivä viikonloppuja ja lomia lukuun ottamatta aseman joka vuoron aikana työssä. Tavoitteena on ollut, että päätöksenteko ja tiedonkulku asemilla nopeutuu ja paranee järjestelyn ansiosta. Hyvien kokemusten ansiosta ehdotetaan perustettavaksi neljä aluepalomestarin virkaa.

Pelastustoimen- ja lääkintäyksikön päälliköiden tehtävänä on pelastusjohtajan erikseen määrittelemällä tavalla suunnitella ja kehittää yksiköidensä vastuulla olevia toimintoja. Lääkintäyksikössä on lääkintäyksikön päällikön (lääkintämestarin virka) lisäksi kolme lääkintämestarin tehtävää hoitavaa viranhaltijaa, joista kahdella on paloesimiehen virka ja yhdellä palomiehen virka.

Tarkoitus olisi muuttaa pelastustoimen yksikön nimi pelastustoiminnan yksiköksi. Yksikköön olisi sijoitettuna yksikön päällikön (palomestari) lisäksi yhdeksän virastotyöaikaa ja kuusi vuorotyötä tekevää palomestarin tehtävää hoitavaa henkilöä. Heistä yksi on ylipalomiehen, neljä paloesimiehen ja yksi asemamestarin virassa.

Henkilöstöasioista vastaavan palomestarin tehtävänä on pelastusjohtajan erikseen määrittelemällä tavalla huolehtia operatiivisen toimialan henkilöstöasioiden suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä. Yksikön päällikkö vastaa osaltaan vastuualueeseensa liittyvän henkilöstön ammattitaidon ja koulutuksen organisoinnista ja koordinoinnista.

Kokeilujaksojen aikana saatujen kokemusten perusteella on tarkoituksenmukaista vakiinnuttaa vallitseva kuusi vuotta toiminnassa ollut toimintamalli sekä siihen liittyneet virkajärjestelyt. Olennaisin muutos nykytilaan on aluepalomestareiden määrän vähentäminen. Virastotyöajassa toimivat palomestarit ovat edellytys suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen asioiden valmisteluun ja seurantaan.

Virkajärjestelyt esitetään toteutettavaksi 23 palomiesoppilaan virat käyttöön ottamalla. Samalla vapautuu operatiiviseen toimintaan pysyviä virkoja.

Operatiivisesta henkilöstöstä noin 10 % ei suoriudu ikääntymisestä ja muista syistä johtuen savusukellus- eikä sairaankuljetustehtävistä. Palomiehen eläkeiän nostaminen vaikuttaa vähitellen ikääntyneiden osuuden lisääntymisenä. Raskas työ kuormittaa varsinkin vanhimpia palomies-sairaankuljettajia, mikä näkyy työyhteisön sisällä eriasteisina oireiluina. Tarkoituksena on seitsemän oppilasviran muuttaminen palotarkastusmiehen viroiksi, joihin osa mm. savusukellusrajoitteisista palomies-sairaankuljettajista voi hakeutua. Virkojen palkkataso on määritelty yhdessä henkilöstökeskuksen kanssa jo kokeilun aikana.

Kaikilta niiltä, joita järjestely koskee, tullaan pyytämään suostumus virkanimikemuutoksiin. Useimmissa tapauksissa kysymys on avoinna olevista viroista. Järjestely on pyritty tekemään niin, ettei sen kohteeksi joutuville henkilöille aiheudu palkka- tai muiden etujen heikentymistä. Virkamuutoksesta aiheutuva palkkatason muutos katetaan laitoksen kunkin vuoden määrärahoista.

Nimike- ja palkkamuutoksista on alustavasti neuvoteltu kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa.

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että pelastustoimeen perustetaan seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Nykyinen nimike (palkka €)	Uusi nimike (palkka €)

palomestari 4 kpl (2095,27 €) paloesimies 2 kpl (1736,03 €)	aluepalomestari 4 kpl (3075,15 €) asemamestari 2 kpl (1889,71 €)
paloesimies 3 kpl (1736,03 €)	lääkintämestari 3 kpl (2293,34 €)
paloesimies 7 kpl (1736,03 €)	palomestari 7 kpl (2095,27 €)
ylipalomies 12 kpl (1598,19 €)	paloesimies 12 kpl (1736,03 €)
palomies 12 kpl (1506 €)	ylipalomies 12 kpl (1598,19 €)
palomiesoppilas 16 kpl (1506 €)	palomies 16 kpl (1506 €)
palomiesoppilas 7 kpl (1506 €)	palotarkastusmies 7 kpl (2046,43 €)

Henkilöstökeskus puoltaa lausunnossaan (13.6.2005) pelastuslautakunnan ehdotusta muuttaa 16 palomiesoppilaan virkaa palomiehen viroiksi pelastuslautakunnan esittämällä tavalla. Henkilöstökeskus katsoo myös, että palomiesoppilaan virkoja tulisi muuttaa tarkastustehtäviksi, joihin voidaan sijoittaa niitä palomiehiä, jotka eivät heikentyneen työkyvyn vuoksi voi toimia entisissä tehtävissään. Vaikka sukupuoleen viittaavia perinteisiä nimikkeitä onkin käytössä, henkilöstökeskus katsoo, ettei uusia mies-päätteisiä nimikkeitä tule perustaa. Siksi henkilöstökeskus ehdottaa, että muutettavien virkojen nimike olisi turvallisuuskouluttaja ehdotetun palotarkastusmies-nimikkeen sijasta.

Henkilöstökeskus puoltaa myös muiden pelastuslautakunnan ehdottamien virkanimikemuutosten toteuttamista. Muutokset tarkoittavat vuodesta 1999 käynnissä olleen kokeilun vakiinnuttamista. Pelastuslaitoksen ilmoituksen mukaan virkanimikemuutokset ja niihin liittyvät palkantarkistukset voidaan toteuttaa raamipäätösten mukaisten määrärahojen puitteissa.

Ryj toteaa, että pelastuslaitos on 24.8.2005 toimittanut tarkistetun vakanssiluettelon (liite 1) nimikkeiden muuttamiseksi. Lisäksi henkilöstöjohtaja on korjannut henkilöstökeskuksen lausuntoa seuraavasti: ”Muutettavien virkojen nimike olisi turvallisuuskouluttaja ehdotetun palotarkastusmies-nimikkeen sijasta.”

Ryj toteaa lopuksi, että esityksen mukaisella päätöksellä kirjautuu ja tarkentuu pelastuslaitoksessa jo noin kuuden vuoden aikana sovellettu tehtävienjako. Useiden uusien nimikkeiden viranhaltijoiden palkkaa on jo kokeilun aikana tarkistettu tehtäviä vastaaviksi. Esityksen mukainen palkkojen tarkistus kohdistuu siten tosiasiallisesti vain seitsemään palomiesoppilaan virkaan niiden muututtua turvallisuuskouluttajan viroiksi. Muutosten aiheuttama palkkakehitys on otettu huomioon pelastuslaitoksen vuoden 2006 talousarviossa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat muutokset pelastuslaitokseen sijoitettujen virkojen osalta:

Vakanssinro	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka €/kk	Uusi nimike	Uusi palkka €/kk
017850	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
017823	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
017847	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
018214	Palomestari	2095,27	Aluepalomestari	3075,15
	Yht. 4

017875	Paloesimies	1736,03	Asemamestari	1889,71
017882	Paloesimies	1736,03	Asemamestari	1889,71
	Yht. 2

018239	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
017874	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
017870	Paloesimies	1736,03	Lääkintämestari	2293,34
	Yht. 3

017869	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017862	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017863	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017876	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017873	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017865	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
017860	Paloesimies	1736,03	Palomestari	2095,27
	Yht. 7

018247	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017974	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017923	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017941	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017983	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017970	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017985	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017932	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017889	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
018244	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017949	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
017927	Ylipalomies	1598,19	Paloesimies	1736,03
	Yht. 12

018038	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018067	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018061	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018050	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018119	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018070	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018171	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018116	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018217	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018127	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018035	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
018076	Palomies	1506,00	Ylipalomies	1598,19
	Yht. 12

018268	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018269	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018270	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018271	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018272	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018273	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018274	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018275	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018276	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018277	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018278	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018327	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018329	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018357	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018358	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
018359	Palomiesoppilas	1506,00	Palomies	1506,00
	Yht. 16

018361	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018362	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018363	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018364	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018365	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018366	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
018367	Palomiesoppilas	1506,00	Turvallisuuskouluttaja	2046,43
	Yht. 7

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitosta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Taulukko

MAAHERRANPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN; VIIKKI LATOKARTANO

Khs 2005-1335

Yleisten töiden lautakunta esittää (26.5.2005) seuraavaa:

Suunnittelualueen kuvaus

Maaherranpuisto sijoittuu Viikin Tiedepuiston ja paikalliskeskuksen ytimeen. Puistoaluetta rajaavat Pihlajamäentie lännessä ja Viikintie etelässä. Viikintien eteläpuolella avautuu Viikin laaja peltomaisema. Pohjoisessa aluetta rajaa Viikinkaari ja idässä Pasteurinkatu Viikkiin liittyvine kortteleineen. Viikin maisema on Viikinmäen ja Herttoniemen metsäselänteen rajaama laaja avoin alue, jossa rakentaminen keskittyy melko tiiviinä vyöhykkeenä Lahdenväylän ja Kehä I:n varteen.

Suunnittelun lähtökohta ja tavoite

Helsingin kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopisto järjestivät yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun Maaherranpuiston suunnittelusta vuonna 2002. Kilpailun tarkoituksena oli löytää puistolle kaupunkikuvallisesti hallittu, sisällöltään kiinnostava ja miljööltään puutarhamainen julkisen puiston suunnitelmaratkaisu, yhdistää kulttuurihistoriallinen miljöö ja puutarhaperinne osaksi nykyaikaista puiston ratkaisua ja olla kasvilajistoltaan kiinnostava ja esteettisesti kiehtova.

Suunnitteluprosessi Maaherranpuiston eteläosan suunnitelman on laatinut rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimeksiannosta Vireac, arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit / Soile Heikkinen, joka voitti aiemmin mainitun, kyseisen kohteen maisema-arkkitehtikilpailun.

Suunnittelutyö on tehty katu- ja puisto-osaston, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, Helsingin yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyönä. Suunnittelun pohjana ollut kilpailuehdotus on ollut nähtävillä Viikin infokeskuksessa 14. – 20.2.2003 ja kaupunkisuunnitteluviraston Areenassa 24. – 28.2.2003.

Maaherranpuiston suunnittelu käynnistettiin alueen asemakaavan laatimisen lähtökohdaksi. Asemakaavan laatiminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Puiston suunnittelu on kuitenkin ollut tarkoituksenmukaista saattaa loppuun. Hyväksyttäväksi esitetty puistosuunnitelma on alueen asemakaavaluonnoksen mukainen.

Kustannukset ja aikataulu

Maaherranpuiston kokonaispinta-ala on 19 311 m2. Puisto on hoitoluokkaa A2.

Rakentamiskustannukset ovat 1 124 840 euroa (922 000 + alv 22 % 202 840) eli 58,56 euroa/m2. Investointikustannukset eivät poikkea lähipuistojen toteutuneesta kustannustasosta Helsingissä. Vuosittaiset kunnossapitokustannukset ovat noin 20 000 euroa (alv 0 %).

Maaherranpuiston rakentamisen rahoitus sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2005 - 2006 taloussuunnitelmaan.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle puistosuunnitelman nro 5310/1 hyväksymistä.

./. Puistosuunnitelmaselostus ja kartta ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (24.8.2005), että Maaherranpuisto sijoittuu Viikin paikalliskeskuksen ytimeen.

Suunnitelma perustuu arkkitehtuurikutsukilpailuun, joka käytiin vuonna 2002. Puistoalueen koko on noin 1,9 hehtaaria ja rakentamiskustannukset 1 124 850 euroa (alv 22 %). Puiston rakentamisen yksikkökustannukseksi tulee n. 59 euroa/m2. Yksikkökustannus on noin 5 euroa/m2 korkeampi kuin rakennusviraston omassa puistoluokituksessa lähipuistojen keskimääräinen tavoitekustannus.

Suunnitelma perustuu Helsingin kaupungin, yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen yhdessä järjestämään arkkitehtuurikutsukilpailuun. Puistolle on asetettu varsin korkealaatuiset tavoitteet. Puistoon on mahdutettu varsin monia rakenteita ja yksityiskohtia (ruusugalleria, vaahteragalleria, kasvillisuusseinät, pylväsvalaisimet), mistä syystä puistoon tulee ns. edustuspuiston piirteitä. Tämä luonnollisesti näkyy puiston yksikkökustannuksessa.

Kysymys on siitä, halutaanko tästä puistosta tavanomaista korkeatasoisempi mm. sen vuoksi että puisto on keskeisellä paikalla Viikkiin tultaessa ja että puistoa on ideoitu suunnittelukilpailun avulla.

Puiston rakentaminen sisältyy katu- ja puisto-osaston vuosien 2005-06 rakentamisohjelmaan.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa, huomioon ottaen puiston tärkeän merkityksen Viikin paikalliskeskuksen kannalta, suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Samalla rakennusviraston tulisi kuitenkin edelleen pitkäjänteisesti alentaa puistojen keskimääräistä kustannustasoa n. 5 % vuodessa (A-hoitoluokat), mihin rakennusvirasto on itse ilmoittanut pyrkivänsä.

Ryj katsoo, että korkeatasoinen puistosuunnitelma on hyvä Viikin alueen kannalta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Maaherranpuiston puistosuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1 124 840 euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Puistosuunnitelman selostus
	Liite 2	Puistosuunnitelmakartta

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: ULKOVALAISTUKSEN PARANTAMINEN

Khs 2004-2078

Ryj toteaa, että käsitellessään turvallisuusstrategian toteutumisen seurantaa 13.10.2004 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki tekee kokonaisvaltaisen selvityksen eri alueiden valaistuksesta ja selvityksen pohjalta ryhtyy systemaattisesti parantamaan katuvalaistusta.” (Paavo Arhinmäki, äänin 68-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti teknistä lautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 31.12.2004 mennessä.

Tekninen lautakunta toteaa (10.1.2005) seuraavaa:

Helsingin Energian tehtävä kaupungin julkisen ulkovalaistuksen osalta on tuottaa ulkovalaistuksen kokonaispalvelut tilaajaorganisaatioiden tilauksien mukaisesti. Tärkein tilaajarooli ja kokonaisvastuu on rakennusvirastolla, lisäksi liikuntavirasto tilaa osan ulkoilureiteillä tarvittavista valaistuksista. Näiden lisäksi valaistuksen tavoiteasetteluun ottavat usein kantaa monet muut organisaatiot kuten kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, kiinteistövirasto, kaupungin-museo, museovirasto, kaupungin taidemuseo, liikennelaitos sekä kaupunginkanslian kehittämistoimiston projektiorganisaatiot.

Kaupungin julkisen ulkovalaistuksen kehittämistä on toteutettu jatkuvana prosessina sekä teknisten tarpeiden ja mahdollisuuksien että kaupunkikuvallisten ja valaistuksen määrällisten odotusten vaatimukset huomioon ottaen. Esimerkkeinä näistä ovat olleet valaistuksen hyötysuhteen ja valon laadun jatkuva parantuminen sekä kulttuurikaupunkivuoden 2000 erikoisvalaistuskohteet.

Viime vuosien taloudellisesta notkahduksesta johtuen valaistuksen laadullisesta kehittämisestä on jouduttu tinkimään. Tulevan vuoden osalta taloustilanne on normalisoitumassa, mikä tarjoaa paremmat edellytykset myös valaistuksen kehittämistyön jatkamiselle sillä laatu- ja tavoitetasolla jolla se aiemmin on ollut. Oleelliseen laatu- ja määrätavoitteiden tason nostoon ei kuitenkaan vielä ole mahdollisuuksia. Ensisijaisena tavoitteena onkin nykyisen ulkovalaistuksen teknisen turvallisuuden ja toimivuuden sekä tarvittavien uusien valaistusten toteuttamisen turvaaminen. Toiminnan painopiste on ja tulee vielä vuosia olemaan vanhan valaistusverkon saneeraamisessa millä parannetaan turvallisuutta, valaistustasoa ja hyötysuhdetta sekä pienennetään energia- ja muita ylläpitokustannuksia tulevaisuudessa.

Valaistuksen kehittämiseksi Helsingin Energia käynnisti vuosi sitten valaistusverkon teknisen tarveselvityksen. Selvityksen inventointiosuudessa kartoitettiin verkon eri osien ikä ja kunto. Tämä on juuri saatu päätökseen ja yhteenveto on valmistumassa.

Ulkovalaistuksen liikenteellisiin ja kaupunkikuvallisiin seikkoihin liittyvä tarveselvitys on vireillä rakennusviraston johdolla ja tavoitteena on tehdä se seuraavan 2 vuoden aikana yhteistyössä konsultin ja Helsingin Energian kanssa. Siinä otetaan huomioon mm. ”Kaupungin valot” raportissa käsiteltyjä asioita.

Tarveselvityksien valmistuttua niitä käytetään koko kaupungin ulkovalaistuksen yleissuunnitelman laatimisen apuna. Yleissuunnitelma, jonka aikajänne on 5…30 vuotta, käsittää mm. ulkovalaistusverkon uudisrakentamisen, saneeraamisen ja kunnossapidon painopisteiden, laatutason sekä volyymin määrittelyt. Tarkemmat valaistuksen määrittelyt tehdään aluesuunnitelmissa, joiden aikajänne on 1…5 vuotta ja joissa määritellään periaatteet ja ratkaisut yleissuunnitelmaa tarkemmin. Aluesuunnitelma tukee toteutussuunnittelua ja laaditaan erikseen sovittaville alueille. Varsinainen toteutussuunnitelma, jonka aikajänne on yleensä alle 1 vuosi, sisältää yksityiskohtaiset tiedot valaistuksesta, laaditaan jokaiselle toteutuskohteelle erikseen ja valaistus rakennetaan sen mukaisesti.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (1.9.2005) seuraavaa:

Kaupungin katujen ja puistojen ulkovalaistuksesta vastaa rakennusvirasto, joka tilaa tarvittavat suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpito- sekä käyttöpalvelut Helsingin Energialta. Ulkovalaistus rahoitetaan kaupungin talousarviossa tarkoitukseen osoitetulla määrärahalla (16,5 milj. euroa vuonna 2005), jolla katetaan valaistuksen käyttö- ja pääomakulut. Tarvittavat investoinnit Helsingin Energia rahoittaa itse.

Katujen ja puistojen ulkovalaistusta on kehitetty osapuolten ja muiden osallishallintokuntien yhteistyönä jatkuvana prosessina teknisten tarpeiden ja mahdollisuuksien sekä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa valaistukseen kohdistuvat määrälliset ja kaupunkikuvalliset vaatimukset huomioon ottaen. Esimerkkeinä tästä ovat toisaalta valaistuksen hyötysuhteen ja valon laadun jatkuva parantuminen koko valaistusjärjestelmässä ja toisaalta kaupunkikuvalliset erikoisvalaistuskohteet kulttuurikaupunkivuodeksi 2000 ja sen jälkeen.

Kaupungin talouden taantuma rajoitti ulkovalaistuksen laadullista kehittämistä, mutta jo kuluvan vuoden rahoitustilanne on antanut paremmat edellytykset myös kehittämistyön jatkamiselle. Tästä huolimatta jatkossakin ensisijaisena tavoitteena on nykyisen ulkovalaistuksen teknisen turvallisuuden ja toimivuuden sekä tarvittavien uusien valaistusten toteuttaminen. Toiminnan painopiste on uusien alueiden ulkovalaistusinvestoinneissa ja vanhan valaistusverkon saneeraamisessa. Saneeraustoimenpiteillä parannetaan kohdealueiden liikkumisturvallisuutta valaistustasoa lisäämällä ja pienennetään energia- ja muita ylläpitokustannuksia tulevaisuudessa. Vanhan ulkovalaistuksen saneerausta tehdään pääsääntöisesti katujen ja puistojen peruskorjaustöiden ja nk. rakentamattomien sorakatujen rakentamisen yhteydessä sekä alueilla, joissa toteutetaan systemaattista sähköverkon saneerausta.

Ulkovalaistuksen systemaattiseen kehittämiseen on panostettu viime vuosina voimakkaasti. Vuoden 2003 lopulla valmistui selvitys "Kaupungin valot. Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet". Siinä on linjattu keskeiset tavoitteet ja periaatteet julkisen ulkovalaistuksen ja kiinteistöjen julkisivuvalaistuksen toteuttamiseksi pitkällä aikavälillä.

Helsingin Energia on tehnyt valaistusverkon teknisen tarveselvityksen, jossa on mm. kartoitettu verkon eri osien ikä ja kunto. Selvitys valmistui vuonna 2005.

Katu- ja puisto-osasto on käynnistämässä ulkovalaistuksen liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia tavoitteita koskevan tarveselvityksen, jonka tavoitteena on määritellä ulkovalaistuksen toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset periaatteet ja vaatimustasot siten, että uudistuneiden suunnittelukriteerien ja ulkovalaistukselle asetettujen odotusten mukainen taso saavutetaan. Selvitys täydentää edellä mainittuja selvityksiä. Se tehdään yhteistyössä Helsingin Energian ja muiden osallishallintokuntien kanssa ja valmistuu vuoden 2006 aikana.

Tarveselvityksien perusteella laaditaan osapuolten yhteistyönä koko kaupungin ulkovalaistuksen pitkän tähtäyksen yleissuunnitelma, jonka aikajänne on noin 30 vuotta. Se sisältää mm. ulkovalaistusverkon uudisrakentamisen, saneeraamisen ja kunnossapidon painopisteiden, laatutason sekä volyymin määrittelyt suunnittelukaudelle jaksotettuna. Suunnitelma valmistuu vuoden 2008 aikana.

Tarkemmat valaistuksen määrittelyt tehdään aluesuunnitelmissa, joiden aikajänne on 1 - 5 vuotta. Aluesuunnitelma, jossa määritellään aluekohtaiset ulkovalaistuksen periaatteet ja ratkaisut yleissuunnitelmaa tarkemmin, tukee toteutussuunnittelua ja laaditaan erikseen sovittaville alueille sitä mukaa, kun niillä on käynnistymässä merkittäviä katujen ja puistojen tai teknisen huollon verkostojen kehittämishankkeita. Varsinainen toteutussuunnitelma, jonka aikajänne on yleensä alle 1 vuosi, sisältää yksityiskohtaisen valaistusteknisen suunnitelman. Se laaditaan jokaiselle toteutuskohteelle erikseen ja valaistus rakennetaan sen mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella yleisten töiden lautakunta toteaa, että toivomusponnessa esitetty vaatimus ulkovalaistuksen kokonaisvaltaisesta selvityksestä on käynnissä rakennusviraston ja Helsingin Energian yhteistyönä. Samoin ulkovalaistuksen toiminnallista ja teknistä kehittämistä jatketaan ja voidaan tehostaa ulkovalaistuksen yleissuunnitelman valmistuttua.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ulkovalaistuksen kokonaisvaltainen kehittäminen on vireillä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.10.2004 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

HOITOTAKUUTA VARTEN PERUSTETTUJEN VIRKOJEN NIMIKEMUUTOKSET

Khs 2005-1786

Terveyskeskus toteaa ( 4.8.2005), että Khs päätti 10.1.2005, § 34, perustaa terveyskeskukseen sijoitettavaksi 16 terveyskeskuslääkärin virkaa 2800-3200 euroa kuukaudessa määräytyvin peruspalkkauksin ja 15 erikoislääkärin virkaa (5 akuuttisairaalaosastoon ja 10 psykiatriaosastolle) 3824 euroa kuukaudessa määräytyvin peruspalkkauksin. Virat perustettiin hoitotakuulainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi.

Erikoislääkärin virat on sijoitettu terveyskeskuksen akuuttisairaalaosaston tulosyksiköihin ja psykiatriaosaston kahteen tulosyksikköön. Virkojen sijoittamisen myötä on tullut tarve yhdenmukaistaa nimikkeet terveyskeskuksessa kyseisissä yksiköissä käytössä olevien nimikkeiden mukaisiksi.

Akuuttisairaalaosastossa yleisesti käytössä oleva virkanimike on osastonlääkäri. Nykyinen osastonlääkäreiden tehtäväkohtaisten palkkojen taso on 3552 -3790 euroa kuukaudessa. Psykiatrian poliklinikoilla lääkäreiden virkanimike on avohoidon erikoislääkäri ja sairaalassa yleisesti osastonlääkäri. Nykyinen palkkataso on 3787 - 3950 euroa kuukaudessa. Palkkaus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden perusteella, mutta myös viranhaltijan koulutus, kokeneisuus ja tieteelliset ansiot vaikuttavat palkan määräytymiseen.

Akuuttisairaalaosastoon perustetuista viroista kahteen kelpoisuusvaatimuksena on erikoislääkärin oikeus neurologian erikoisalalla, kahteen geriatrian erikoisalalla ja yhteen erikoislääkärin oikeus tai perehtyneisyys gastroenterologian erikoisalaan. Psykiatriaosaston virkoihin kelpoisuusvaatimuksena on erikoislääkärin oikeus psykiatrian erikoisalalla.

Terveyskeskus on ilmoittanut kaikkien erikoisalojen virat haettaviksi, mutta toistaiseksi virkoihin on ollut vain joitakin hakijoita. Syynä on osittain se, että monet työnantajat maksavat korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa ja palkoista on mahdollisuus neuvotella myös rekrytointilanteessa. Esimerkiksi neurologian alan erikoislääkärin virkaa haki yksi erittäin ansioitunut hakija, joka ei ottanut virkaa vastaan, koska piti palkkausta alhaisena koulutukseensa ja kokemukseensa nähden. Neurologian erikoisalan palveluiden ostaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin viranhaltijan palkkaaminen Khn päätöksen mukaista palkkausta 50 - 100 euroa korkeammalla palkalla.

Toisaalta joihinkin virkoihin on mahdollisuus rekrytoida viranhaltija nykyisin noudatettavalla palkkatasolla. Terveyskeskus pitää tärkeänä, että virkoihin valitseva viranomainen voi määritellä palkkauksen virkaa täyttäessään terveyskeskuksessa noudatettavan palkkatason, tehtävän vaativuuden, hakijan ansioituneisuuden ja eri erikoisaloilla vallitsevan työvoiman saatavuuden huomioon ottaen.

Terveyskeskus pitää tarkoituksenmukaisena, että akuuttisairaalaosaston viiden erikoislääkärin (vak. nrot 026916-026920 ) nimike muutetaan osastonlääkäriksi ja kiinteä tehtäväkohtainen palkkaus muutetaan palkkaliukumaksi 3700 – 3950 euroa kuukaudessa. Terveyskeskus pitää samoin tarkoituksenmukaisena, että kahdeksan (vak.nrot 026886-026893) psykiatriaosaston erikoislääkärin nimike muutetaan avohoidon erikoislääkäriksi ja kahden (vak.nrot 026894 ja 026895 ) erikoislääkärin nimike osastonlääkäriksi ja että kiinteän tehtäväkohtaisen palkan sijaan sekä avohoidon erikoislääkäreiden että osastonlääkäreiden tehtäväkohtaisessa palkassa olisi liukuma 3800 – 3950 euroa kuukaudessa. Nimikemuutokset ja tehtäväkohtaisten palkkojen liukuman käyttö eivät aiheuta kustannusten nousua, koska terveyskeskus palkkaa osan lääkäreistä alemmalla tehtäväkohtaisella palkalla kuin Khs 10.1.2005 on virkoja perustaessaan päättänyt. Valitseva viranomainen määrittelee tehtäväkohtaisen palkkauksen edellä esitetyn palkkaliukuman puitteissa pääsääntöisesti terveyskeskuksen nykyisen palkkatason mukaisesti. Liukuman ylärajan käyttö mahdollistaa nykyistä paremmin lääkäreiden rekrytoinnin silloin kun palvelujen turvaamiseksi on taloudellisempaa palkata lääkäri kaupungin virkaan kuin ostaa palveluja ulkopuolelta.

Terveyskeskus esittää, että Khs päättäisi päätösehdotuksessa mainitut virkojen nimikemuutokset.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (29.8.2005), että terveyskeskus esittää, että hoitotakuuta varten perustettujen erikoislääkäreiden virkojen nimikeitä ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyä muutettaisiin vastaamaan virastossa käytössä olevia. Esitetyllä palkan ala- ja ylärajan määrittelyllä terveyskeskus voi päättää palkkauksesta yksikössä noudettavan palkkatason, tehtävän vaativuuden, hakijan ansioituneisuuden ja työvoiman saatavuuden huomioon ottaen.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa esitettyjen virkanimikemuutosten eikä palkkojen määrittelyn osalta edellyttäen, että näistä ei aiheudu kustannusten nousua.

Stj toteaa, että Khs päätti 10.1.2005 lääkärinvirkojen perustamisesta, nimikkeistä ja palkkauksista terveyslautakunnan esityksen mukaisesti. Terveyskeskuksen nyt esittämistä syistä on perusteltua muuttaa nimikkeitä ja palkkauksia. Terveyskeskuksen esityksessä ei ole otettu huomioon 1.9.2005 lukien lääkäreille tulevaa 3,3 %:n yleiskorotusta, mikä on lisättävä palkkoihin.

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa terveyskeskukseen sijoitettujen jäljempänä mainittujen virkojen nimikkeet ja palkkaukset 1.10.2005 lukien seuraavasti:

Vanha nimike

Tehtävä-
kohtainen

palkka

Uusi nimike

Tehtävä-
kohtainen
palkka

Akuuttisairaala-
osasto
Erikoislääkäri
5 virkaa/vak.nrot
026916-026920

3824 €/kk

Osastonlääkäri

3700-3950 €/kk

Psykiatriaosasto
Erikoislääkäri
8 virkaa/vak.nrot
026886-026893

3824 €/kk

Avohoidon
erikoislääkäri

3800-3950 €/kk

Erikoislääkäri
2 virkaa/vak.nrot
026894, 026895

3824 €/kk

Osastonlääkäri

3800-3950 €/kk

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, ettei edellä mainituissa palkoissa ole mukana 1.9.2005 kaikille lääkäreille tuleva yleiskorotus.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292



Kokousaika	12.9.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 2.6.2005 nro 113
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 1.9.2005 nro 88
	Liite 3	Tiehallinnon lausunto 23.6.2005