HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

31 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

5.9.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Tasa-arvotoimikunnan varsinaisten jäsenten virkamatka Saksaan

3

 

4

29.8.2005 pöydälle pantu asia
Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n ym. oikaisuvaatimus koskien ohjatun yösähkön hinnankorotuksia

5

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Lausunto Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta

9

 

2

Etukäteisilmoitus kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä suunnitteilla olevissa kiinteistökaupoissa

17

 

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Wärtsilä Oyj Abp:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n sekä Oy Alfred A. Palmberg Ab:n välisessä kiinteistökaupassa

20

 

4

Etukäteisilmoitus kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx kuolinpesien sekä Neste Markkinointi Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

23

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Lausunto luonnoksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

26

 

2

Xxxxxx Xxxxxxxx hakemus ylimääräisen eläkkeen myöntämiseksi

34

 

3

Uuden jäsenen nimeäminen Teatterimuseon säätiön edustajistoon

36

 

4

Ammattikorkeakoulun eräät virkajärjestelyt

37

 

5

Ammattikorkeakoulun rehtorin sijaisen määrääminen

41

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi: Penkkien lisääminen Kallion alueelle

42

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemuksesta

44

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Kårkulla samkommuns ekonomiplan 2006-2008 - Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2006-2008

52

 

2

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittäminen

56

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN VIRKAMATKA SAKSAAN

 

Khs 2005-1635

 

./.                   Kj toteaa, että tasa-arvotoimikunnan esityksen mukaan Frankfurt am Mainin kaupungin tasa-arvoviraston edustajat olivat vuonna 2004 ”Sister Cities going Gender” - EU-projektiin kuuluvalla matkallaan Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan vieraana, tutustuen tasa-arvotoimi-kunnan jäsenten kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi myös virastojen ja laitosten tasa-arvotyöhön. Jo tuolloin käydyissä keskusteluissa todettiin Frankfurtin kaupungin olevan varsinkin ns. toiminnallisen tasa-arvon osalta ”avant garde” -asemassa ja että Helsingin kaupungin edustajille olisi hyödyllistä tutustua lähemmin Frankfurtin tasa-arvotyöhön. Vierailunsa yhteydessä Frankfurt am Mainin kaupungin edustajat esittivät tasa-arvotoimikunnalle ja tasa-arvoasioita Helsingin kaupungissa hoitaville vierailukutsun.

 

Koska 1.6.2005 voimaan tulleet tasa-arvolakiin tehdyt muutokset myös lisäävät olennaisesti ns. toiminnallisen tasa-arvon merkitystä velvoittamalla viranomaiset edistämään tasa-arvoa myös kuntalaisille suunnattavien palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa, tasa-arvotoimikunnan mielestä on hyvin perusteltua tutustua siihen, miten nämä asiat on tällaisessa Euroopan Unioninkin puitteissa tasa-arvotyöstään tunnetussa ja Unionin rahoittamia, useita jäsenmaita koskeneita tasa-arvoprojek-teja vetäneessä kaupungissa järjestetty.

 

Tasa-arvotoimikunta esittää, että virkamatkaan osallistuisivat toimikunnan puheenjohtaja Sari Näre, varapuheenjohtaja Hannu Leskinen sekä jäsenet Susanna Ikonen, Nina Romka, Ari Salo, Arto Grönholm, Pertti Mäntykangas, Tiina Harpf ja Aila-Marja Leistén. Matkaan osallistuisi myös henkilöstökeskuksessa työskentelevä toimikunnan sihteeri.

 

Virkamatkan kustannukset olisivat noin 760 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin kaupunginhallituksen käyttövaroista.

 

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa esityksessä mainitut tasa-arvotoimikunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Saksaan Frankfurt am Mainiin 6.-8.10.2005 mainitun kaupungin tasa-arvotyöhön tutustumista varten.

 

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista talousarvion kohdalta 1 04 02 02, virkamatkat, vastuualue 13.

 

Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, tasa-arvotoimikunnalle, kaupunginkanslian yleiselle osastolle (Helena Puusaari) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209

 

 

LIITE

Virkamatkaestiys

 

 

 

 


4

29.8.2005 pöydälle pantu asia

SUOMEN OMAKOTILIITON HELSINGIN PIIRI RY:N YM. OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN OHJATUN YÖSÄHKÖN HINNANKOROTUKSIA

 

Khs 2005-950

 

Kaupunginjohtaja päätti 31.5.2005 § 4192 kohdalla, ettei Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n kaupunginhallitukselle osoittama, Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotuksia koskeva 19.4.2005 päivätty kirje anna kaupungin taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin. Yhdistys oli vaatinut Helsingin Energian velvoittamista palauttamaan kuluttajille heiltä yhdistyksen näkemyksen mukaan perusteettomilla hinnankorotuksilla liikaa perittyjä ohjatun yösähkötariffin mukaisia maksuja.

 

Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry sekä Jorma Tsubari, Ritva Gustafsson ja Jyrki Etelämäki ovat tehneet em. päätöksestä 20.6.2005 päivätyn yhteisen oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle vaatien, että kaupunginhallitus kumoaa kaupunginjohtajan em. päätöksen ja velvoittaa Helsingin Energian palauttamaan asiakkailleen liikaa perimänsä maksut lain mukaisine viivästyskorkoineen.

 

./.                   Oikaisuvaatimuskirjelmä liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

Kj toteaa asian käsittelyn aikaisemmista vaiheista seuraavaa:

 

Helsingin Energian toimitusjohtaja päätti 27.12.2000 § 452a kohdalla korottaa ohjatun yösähkön hintaa 1.2.2001 alkaen. Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry ja neljä yksityishenkilöä tekivät päätöksestä oikaisuvaatimuksen tekniselle lautakunnalle, joka 13.3.2001 § 53 kohdalla hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijät valittivat lautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka 14.12.2001 kumosi Helsingin Energian toimitusjohtajan ja teknisen lautakunnan alussa mainitut päätökset, koska tekninen lautakunta ei ollut ensin vahvistanut teknisen palvelun johtosäännön mukaisia perusteita, joiden mukaan Helsingin Energian toimitusjohtaja voi päättää sähkön hinnasta. Helsingin kaupunki/Helsingin Energia valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 10.4.2003 antamallaan päätöksellä jätti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen voimaan.

 

Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä mainittu hinnankorotuksen päätäntää koskenut muotovirhe on teknisen lautakunnan 26.3.2002 § 48 kohdalla tekemällä päätöksellä sittemmin korjattu ja lautakunta vahvistanut perusteet, joiden mukaan Helsingin Energian toimitusjohtaja voi päättää sähkön hinnasta.

 

Helsingin Energian ilmoituksen mukaan Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry on tehnyt myöhemmistäkin ohjatun yösähkön hinnankorotuspäätöksistä kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta ne on hallinto-oikeuden 31.3.2004 antamilla päätöksillä joko hylätty tai jätetty tutkimatta.

 

Helsingin Energia ilmoittaa (1.7.2005), ettei sillä ole nyt käsiteltävänä olevan oikaisuvaatimuksen johdosta uutta lausuttavaa, vaan sen kanta asiaan ilmenee oikaisuvaatimuskirjelmän liitteenä olevasta teknisen lautakunnan 24.5.2005 antamasta lausunnosta Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n alussa mainittuun 19.4.2005 päivättyyn kirjeeseen.

 

Kj toteaa, että mainitussa lausunnossaan tekninen lautakunta totesi, ettei Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n ym. hinnan palautusvaatimukselle ole oikeudellista perustetta, eikä vaatimukseen tulisi suostua.

 

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (18.8.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:

 

Oikeuspalvelut viittaa 31.5.2005 kaupunginhallitukselle antamaansa lausuntoon, jossa on todettu, ettei ole aihetta palauttaa yhdistyksen esittämällä tavalla korotettuja maksuja Helsingin Energian puheena oleville asiakkaille.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen liittyvien hinnoittelua koskevien ehtojen muuttamisen sopimuksenmukaisuudesta. Oikeuspalvelut toteaa, että kirjoituksessa tarkoitetut maksujen muutokset ovat tapahtuneet sopimussuhteen ehtojen mukaisesti. Yhdistyksen 19.4.2005 kirjoituksessa on kuitenkin kohdistettu arvostelua Helsingin Energian menettelyyn sopimussuhteessa ja lisäksi esitetty sopimussuhteeseen liittyvien seikkojen uudelleenarviointia. Oikeuspalvelut toteaa, että yhdistyksen 19.4.2005 kirjoitus sisältää Helsingin kaupunkiin kohdistunutta arvostelua sopijakumppanina. Tähän liittyen kirjoitusta on luonteeltaan pidettävä lähinnä kanteluna.

 

Kaupunginjohtajan toimiala on määritelty kaupunginhallituksen johtosäännön 9 §:ssä, jonka 1 momentissa todetaan mm., että kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Pykälän 2 momentissa todetaan, että kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat kaupungin toiminnan ja talouden yleissuunnittelu, elinkeinoasiat, valmiussuunnittelu, talousarvion valmistelu ja sen noudattamisen valvonta, sisäinen valvonta sekä taloushallintoon liittyvät asiat yleensä ja riippumatta siitä, mitä lautakuntaa, virastoa tai laitosta asia koskee.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginjohtajalla on kaupunginhallituksen johtosäännön 9 §:n 2 momentin nojalla toimivalta valvoa kaupungin toimintaa, ja tässä tarkoituksessa myös vastata kaupungin hallintoon kohdistuviin kanteluluonteisiin kirjoituksiin. Näin ollen kaupunginjohtaja ei ole ylittänyt toimivaltaansa vastatessaan yhdistykselle 31.5.2005 päätöksensä mukaisesti. Oikaisuvaatimus on siten tältä osin aiheeton.

 

Oikaisuvaatimuksessa mainitussa kaupunginhallituksen johtosäännön 14 §:n 5 kohdassa todetaan, että kaupunginjohtajan tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtia näihin rinnastettavista muista asioista, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Oikeuspalvelut toteaa, että kyseinen johtosäännön määräys ei vaikuta kaupunginjohtajan toimivaltaan valvoa kaupungin toimintaa johtosäännön 9 §:n nojalla ja ryhtyä siinä tarkoituksessa toimenpiteisiin.

 

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi uudistettu vaatimus siitä, että kaupunki velvoittaisi Helsingin Energian palauttamaan ohjatun yösähkön hinnankorotuksen kirjoituksessa esitetysti. Tältä osalta oikeuspalvelut viittaa 31.5.2005 antamaansa lausuntoon ja toteaa, ettei ole oikeudellisesti aihetta palauttaa puheena olevia maksuja.

 

Edellä olevan nojalla oikeuspalvelut katsoo, että kaupunginjohtaja ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja että Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotukset on toteutettu sähkömarkkinalain ja sähkösopimusten mukaisesti. Näin ollen oikaisuvaatimus tulee hylätä.

 

Kj katsoo kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus tulisi hylätä, koska päätöksessä ei ole oikeudellista virhettä ja koska Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotukset on toteutettu sähkömarkkinalain ja sähkösopimusten mukaisesti.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee hylätä Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:n sekä Jorma Tsubarin, Ritva Gustafssonin ja Jyrki Etelämäen oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa kaupunginjohtajan päätöksessä (31.5.2005 § 4192) ei ole oikeudellista virhettä, ja koska Helsingin Energian ohjatun yösähkön hinnankorotukset on toteutettu sähkömarkkinalain ja sähkösopimusten mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote liitteineen muutoksenhakuosoituksin Suomen Omakotiliiton Helsingin piiri ry:lle, Jorma Tsubarille, Ritva Gustafssonille ja Jyrki Etelämäelle sekä pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

LIITE

Oikaisuvaatimuskirjelmä 20.6.2005 liitteineen

 

 

 

 


1

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA

 

Khs 2005-1321

 

Kaj ilmoittaa, että Itä-Uudenmaan liitto on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa 15.9.2005 mennessä.

 

Itä-Uudenmaan liiton lausuntopyynnössä (3.5.2005) todetaan mm. seuraavaa:

 

Maakuntahallituksen 28.2.2005 tekemän päätöksen perusteella Itä-Uudenmaan liitto pyytää lausuntoanne Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksesta.

 

Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä kaikissa Itä-Uudenmaan jäsenkunnissa ja maakuntaliiton toimistossa 11.4.–10.6.2005 välisen ajan sekä liiton kotisivuilla www.ita-uusimaa.fi.

 

./.                   Kaj toteaa, että ote maakuntakaavaluonnoksen kartasta on esityslistan tämän asian liitteenä 1, kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 2 ja luonnos selostukseksi asian liitteenä 3. Asiassa on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kiinteistöviraston lausunnot, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 4 ja 5.

 

Kaavaluonnoksen asiakirjoista käy ilmi, että Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen 11.9.2002 päätöksen mukaisesti maakuntakaavaluonnos on laadittu kokonaismaakuntakaavana. 

 

Maakuntaan kuuluu kaksi kaupunkia ja kaksi seutukuntaa, Porvoo ja Loviisa seutukuntineen, sekä lisäksi laaja maaseutualue, joka idässä ulottuu Kymijoelle saakka. Asukasluvuiltaan suurimmat kunnat ovat Porvoo, Sipoo ja Loviisa. Itä-Uudellamaalla asuu 92 000 asukasta. Ruotsinkielisten osuus on 34 %.

 

Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisvisio on ”Itä-Uusimaa on laadukas, osaava ja elinvoimainen kaksikielinen maakunta. Maakunta on myös kansainvälinen toimija Itämeren piirissä.”

 

Itä-Uudenmaan liiton vuonna 2000 hyväksytyn väestöarvion mukaan vuoteen 2020 mennessä Itä-Uudellamaalla asuu 107 100 henkeä. Maakuntatyön yhteydessä on arvioitu, että kaavan tavoitejaksolle 2030 mennessä maakunnassa olisi noin 111 000 henkeä eli lisäys olisi noin 25 % vuosituhannen alkuun verrattuna. Väestönkasvusta 93 % kohdistuu Porvooseen ja Sipooseen.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Itä-Uudenmaan liitolle maakuntakaavaluonnoksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

 

Hallinnolliset rajat eivät vastaa todellisuutta

 

Huolimatta siitä, että tällä hetkellä perinteinen Uusimaa on hallinnollisesti jaettu kahteen maakuntaan, se muodostaa yhtenäisen eteläisen Suomen rannikkovyöhykkeen ja talousalueen.

 

Suomen aluerakenteessa eteläisellä rannikkovyöhykkeellä on kansantaloudellisesti merkittävä asema ja rooli niin väestömäärän, elinkeinoelämän, työpaikkojen kuin maankäytön intensiteetin suhteen. Eteläisen rannikkoalueen tärkein talous- ja työssäkäyntialue on Helsingin talousalue. Helsingin talousalueeseen, hieman käytetyistä kriteereistä riippuen, kuuluu kuntia Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Hämeen liittojen alueelta. Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että talousalueita ja niiden yhdyskuntarakennetta sekä liikenteen järjestämistä kehitetään yhteistyössä, yhteisillä päämäärillä ja yhteisillä strategioilla. Yhteistyöhön kuuluu toiminnallisen ja fyysisen kokonaisuuden hahmottaminen sekä se, että kaikki osapuolet ovat valmiita panostamaan yhteisen hyvinvoinnin muodostumiseen.

 

Kiistatonta on, että myös Itä-Uudenmaan alueen menestykselle ja hyvinvoinnille antaa osansa sen sijainti Helsingin ja pääkaupunkiseudun naapurina. Etenkin liiton läntisestä alueesta huomattava osa saa toimeentulonsa Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta.

 

Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa omaksuttu, pelkästään Itä-Uuttamaata painottava näkökulma vääristää osittain todellisuutta. Kun maakunnan keskiönä pidetään Porvoota ja Loviisaa, siitä seuraa, että esimerkiksi Sipoo näyttäytyy tällöin maakunnan reuna-alueena, jolle sopii luontevasti harvahko asutus ja virkistyspainotteinen maankäyttö. Tällöin unohdetaan, että rajan länsipuolella maakuntien hallinnolliselle rajalle saakka yhdyskuntarakenne on tiivistä ja lähes rajalle ulottuu jo nykyisin metrolinja, jota voitaisiin helposti ja jota olisi taloudellista ja tarkoituksenmukaista jatkaa itään päin.

 

Muutoin kaavaluonnoksella on selviä ansioita, etenkin siltä osin kuin sillä pyritään kehittämään historiallisten Porvoon ja Loviisan ympärille kymmenen kunnan muodostamaa kulttuurimaakuntaa sekä luomaan edellytyksiä alueen kehitykselle. Yhdessä itäsuuntaan kasvavan pääkaupunkiseudun kanssa tämä Suomenlahden rannan kaupunkien sarja aina Kotkaan ja Haminaan asti voisivat olla jopa Pohjois-Euroopan mitassa toiminnallisesti merkittävä ja kiinnostava alue, jota olisi syytä kehittää yhteistyössä.

 

Kun maakuntakaavaluonnosta kehitetään ehdotukseksi, maakuntakaavan selostukseen tulisi liittää mukaan laajempi aluerakennetarkastelu ja siitä lähtevät tavoiteasettelut. Valittuja maankäyttöratkaisuja on kaavaselostuksessa vain osin selostettu ja perusteltu ja vaikutusten arvioinnit puuttuvat. Näiltäkin osin tarvitaan jatkossa täydennyksiä.

 

Seudullinen kaupunkirakenne on epätasapainoinen

 

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Kaupunkirakenne on laajentunut vuosikymmenien kuluessa länteen ja pohjoiseen. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että myös Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista. Uudenmaan maakunta-kaavassa on otettu tähän kanta osoittamalla taajama-alueen kasvu itään ja itämetron jatkaminen Mellunmäestä aina Sipoon ja Itä-Uudenmaan maakunnan rajalle. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen kaavakartalla tätä jatketta ei ole otettu huomioon.

 

Myönteistä kuitenkin on, että Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien varsialueelle on merkitty Uudenmaan maakunnan ja Itä-Uudenmaan maakunnan yhteiseltä rajalta aina Sipoonlahdelle asti ulottuva yhdyskuntarakenteen eheyttämisvyöhyke. Merkinnän sisältöä tulisi jatkossa selostuksessa avata ja tarkentaa.

 

Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia nuolimerkinnöin Keravan-Talman-Nikkilän akselilla. Helsingin kantana on, että koko seudun yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisempaa olisi painottaa ja kehittää juuri eteläistä, Porvoonväylän tuntumaan merkittyä eheyttämisvyöhykettä, jolloin uusi rakenne voisi tukeutua myös olemassa olevan raideliikenteen jatkomahdollisuuksiin.

 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät eheytyvää rakennetta

 

Helsingin näkemyksiä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta tukevat myös valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, jotka konkretisoituvat erityisesti maakuntakaavoituksessa. Tavoitteissa todetaan mm., että toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa ja että maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristö-arvojen yhteensovittamiseen.

 

Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan joukkoliikenteen edellytysten edistämistä ja että kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle. Helsingin seutua koskevissa erityiskysymyksissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että Helsingin seudulla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle. Kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä mm. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen mahdollisuuksia.

 

Edellä kuvattujen tavoitteiden toteuttamiseksi, yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän vuoksi on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa varataan Porvoonväylän tuntumaan uusia taajamatoimintojen alueita. Itämetroa tulisi jatkaa Uudenmaan maakuntakaavassa liittojen rajalle merkitystä linjauksesta Sipoon puolelle. Helsinki näkee tämän alueen soveltuvan erityisesti tehokkuudeltaan ja toteutustavaltaan monipuoliseen kaupunkipientalorakentamiseen. Östersundomin alueella ja sen ympäristössä on myös tärkeitä virkistys- ja luonnonarvoja, mm. Natura 2000 –verkoston alueet. Uusia taajamavarauksia ja metron linjausta suunniteltaessa on tärkeää, että nämä arvot otetaan asianmukaisella tavalla huomioon.

 

Valtion, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin laaja maanomistus Länsi-Sipoossa antaisi hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle pääkaupunkiseudun yhtenä kasvusuuntana. Helsingin kaupungin omistuksessa on Sipoossa noin 1 722 hehtaaria maa-alueita ja noin 1 951 hehtaaria vesialueita. Valtion omistukset ovat vielä suuremmat etenkin, kun kaupunki on luovuttanut valtiolle merkittäviä alueita esim. puolustusvoimien tarpeisiin.

 

Vuosaaren satama valmistuu käyttöön 2008. Uudella satamalla on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteeseen ja seudun elinkeinoelämään. Itä-Uudenmaan alue rajautuu välittömästi Vuosaaren satamaan ja sen maaliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa Vuosaaren sataman mahdollisuudet myös Itä-Uudenmaan kehittämisessä on syytä ottaa huomioon.

 

Rakentaminen, virkistys ja suojelu ovat nivellettävissä yhteen

 

Helsingin kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että maakuntakaavaluonnoksessa Helsingin omistama Talosaaren alue ja pääosin omistama Granön alue on osoitettu virkistysalueeksi, kun sen sijaan mm. Karhusaari ja Landbo ovat taajama-alueita. Helsingin mielestä kaavamerkintöjä pitäisi perustella paremmin, sillä nyt vaikuttaa siltä, että maanomistus on näissä tapauksissa ollut toiminnallisuutta merkittävämpi ohjaava tekijä.

 

Kaupungin käsityksen mukaan laadukkaalla suunnittelulla erilaiset toiminnat ovat luontevasti nivellettävissä yhteen. Työpaikka- ja asuntoalueiden sekä niitä palvelevien virkistysalueiden tuleekin sijaita lähekkäin ja myös taajama-aluemerkintöjen sisällä voidaan esimerkiksi virkistysreittien jatkuminen turvata.

 

Östersundom ja kauppakeskittymä

 

Maakuntakaavaluonnoksessa on Östersundomiin osoitettu vähittäis-kaupan suuryksikkö Porvoonväylän eteläpuolelle Landbon uuden asuntoalueen tuntumaan. Sipoon kunnan voimassa olevassa asemakaavassa alueen pääkäyttötarkoitus on liike- ja toimistorakentaminen ja asemakaavan rakennusoikeus on huomattava, liki Itäkeskuksen luokkaa.

 

Maakuntakaavassa Östersundomiin on merkitty aikaisempien suunnitelmien mukaiset taajama-alueet. Uusia yhdyskuntarakentamiseen osoitettuja alueita ei ole. Vielä rakentamattomien kohteiden tuleva väestö yhdessä jo rakennettujen alueiden väestön kanssa ei muodosta sellaista väestömäärää, joka perustelee tällaista keskittymää.

 

Östersundomin alueen joukkoliikenneyhteydet ovat vähäiset. Kauppa-keskittymän liikenne tulisi perustumaan pitkälti henkilöauton varaan. Kauppakeskittymien rakentaminen pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvana ja ilman lähiympäristön riittävää väestöpohjaa ei ole perusteltua. Suuryksikkö edellyttääkin maakäyttö- ja liikenneratkaisultaan toisenlaista maankäyttöä Östersundomiin ja sen ympäristöön kuin mitä nyt on esitetty. Myös Natura-alueiden läheisyys tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

 


Yleisilmailua varten tarvitaan lentokenttävaraus

 

Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty Lapinjärvelle, valtatie kuuden kaakkoispuolelle kaksi lentoliikenteen selvitysaluetta. Eteläisimmästä selvitysalueesta puolet on osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, valtakunnallisesti merkittäväksi.

 

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Helsingin seudun erityis-kysymyksissä todetaan, että Malmin lentokentälle sekä Laajasalon öljysatamalle ja -varastolle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. 

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti vuonna 2001 Itä-Uudenmaan alueelle kolmea Malmin lentokenttää korvaavaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa, Askolan Monninkylää sekä toissijaisina Sipoon Boxia tai Porvoon Hinthaaraa. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle kehotuksen selvittää mm. korvaavan lentoaseman sijoittaminen Helsingin lähistölle valtion toimin. Selvitys valmistuu vuoden 2006 loppuun mennessä.

 

Myös Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulee huolehtia siitä, ettei mitään vaihtoehtoa suljeta pois niin kauan kuin lentokentän ja öljysataman sijainti on ratkaisematta.

 

Itä-Uudenmaan liiton strategiana on mm. kehittää maakuntaansa parantamalla sen yhteyksiä ulkomaailmaan ja panostamalla tärkeisiin liikenteen kehittämishankkeisiin kuten E 18 hanke sekä hyötymällä näiden hankkeiden toteutumisesta. Uusi yleisilmailukenttä soveltuu hyvin tähän strategiaan.

 

Helsingin kaupunki on yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa selvittänyt myös Malmin lentokentän toimintojen mahdollista hajasijoittamista olemassa olevilla muille kentille ja alueille, joille määrätyt toiminnat voisivat soveltua. Eräänä tarkastelun kohteena on ollut Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan sijoittaminen uuteen paikkaan. Ilmailulaitoksen käynnissä olevasta korvaavan kentän selvittämisestä huolimatta ei ole poissuljettua, etteikö Malmin toimintoja voitaisi myös hajasijoittaa. Itä-Uudenmaan liiton länsiosissa on lukuisia paikkoja, jonne helikopteritukikohta voitaisiin sijoittaa. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa on syytä tarkastella helikopteritukikohdalle mahdollinen sijoittamispaikka. Esimerkiksi Helsingin pääosin omistaman Granön saaren soveltuvuus tähän käyttöön voitaisiin tässä yhteydessä selvittää.

 


Seudun öljyhuollon järjestäminen

 

Helsingin Laajasalon öljyhuoltoalueen toiminta loppuu vuonna 2010. Alue muuttuu Yleiskaava 2002:n mukaisesti asunto- ja työpaikka-alueeksi. Uudenmaan liiton johdolla tehtiin vuonna 2001 selvitys Laaja-salon öljysatama- ja varastoalueen toimintojen siirrosta. Itä-Uuden­maan liiton edustaja osallistui selvitystyötä valvovaan työryhmään. Toimenpide-ehdotuksissa otettiin kanta mm. siitä, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetaan Porvoon Kilpilahden alueen yhteyteen alue öljysatamaa ja -varastoa varten ja varaudutaan sen laajentami­seen. Kilpilahden alueen laajuus ja kaavamerkinnät tulee varmistaa niin, että toimintojen siirto alueelle on mahdollista. Maakuntakaava­luonnoksen selostuksessa ei ole asiasta mainintaa.

 

Ylijäämämassoille ym. tarvittaisiin alueita

 

Helsingin seudun kehittämiselle ja rakentamiselle on muodostumassa este ylijäämämassojen sijoitusalueiden puutteesta. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulisi varautua myös alueiden varaamiseen ylijäämämassoille, saastuneiden maamassojen käsittelylle ja kaatopaikoille. Maakunnan alue rajautuu pääkaupunkiseutuun, jonne ei voida kaikkia näitä toimintoja tulevaisuudessa sijoittaa. Myös seudun itäsuunnan tulee olla käytettävissä näihin yleisiin tarpeisiin.

 

Yhteenveto

 

Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ei tarkastella Itä-Uuttamaata osana eteläistä rannikkovyöhykettä eikä oteta huomioon sitä, että merkittävä osa Itä-Uudenmaan alueesta kuuluu Helsingin talousalueeseen. Kehitettäessä maakuntakaavaluonnosta ehdotukseksi maakuntakaavan selostukseen on syytä lisätä laajempi aluerakenne-tarkastelu ja siitä johdetut tavoitteet.

 

Helsingin seudun kaupunkirakenne ei ole tasapainossa. Tasapainoisen kaupunkirakenteen muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että Helsingin seudun itäosien kehittäminen on mahdollista yhdessä läntisten ja pohjoisten osien kanssa.

 

Yhdyskuntarakenteen kehittämisen turvaamiseksi ja seudun kasvavan asuntokysynnän helpottamiseksi ja etenkin kaupunkimaisen pientalorakentamismahdollisuuksien lisäämiseksi on tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa varataan Porvoonväylän tuntumaan uusia taajamatoimintojen alueita ja merkitään kaavaan itämetron jatke Sipoon puolelle, alueen virkistys- ja luonnonarvot huomioon ottaen.

 

Vuosaaren satama valmistuu käyttöön 2008. Uudella satamalla on merkittävä vaikutus kaupunkirakenteeseen ja seudun elinkeinoelämään. Itä-Uudenmaan alue rajautuu välittömästi Vuosaaren satamaan ja sen maaliikenneyhteyksiin. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa Vuosaaren sataman mahdollisuudet myös Itä-Uudenmaan kehittämisessä on syytä ottaa huomioon.

 

Uudenmaan maakuntakaavassa ei tule sulkea pois mitään varteen otettavaa yleisilmailukentän sijoitusvaihtoehtoa ennen kuin Liikenne- ja viestintäministeriön edellyttämä Ilmailulaitoksen uusi selvitys on valmis­tunut vuoden 2006 loppuun mennessä. Myöskään Malmin lentokentän toimintojen hajasijoittaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Itä-Uuden­maan maakuntakaavan valmistelussa on syytä varautua osoittamaan liiton läntisestä osasta Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohtaa varten alue.

 

Kilpilahden öljysatama-, varastointi ja jalostamoalueen alueen laajuus ja kaavamerkinnät tulee varmistaa niin, että öljysatama- ja varastotoimintojen tuleva kehittyminen alueella on mahdollista.

 

Helsingin seudun kehittämiselle ja rakentamiselle on muodostumassa este ylijäämämassojen sijoitusalueiden puutteesta. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tulisi varautua myös alueiden varaamiseen ylijäämämassoille, saastuneiden maamassojen käsittelylle ja kaatopaikoille.

 

Kirje Itä-Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistövirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen kartasta

 

Liite 2

Itä-Uudenmaan maakuntakaava, kaavamerkinnät ja -määräykset

 

Liite 3

Itä-Uudenmaan maakuntakaava, luonnos selostukseksi

 

Liite 4

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 25.8.2005

 

Liite 5

Kiinteistöviraston lausunto 11.7.2005

 

 

 

 


2

ETUKÄTEISILMOITUS KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUUNNITTEILLA OLEVISSA KIINTEISTÖKAUPOISSA

 

Khs 2005-1820

 

20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin nro 20002 tontista nro 10; Itämerenkatu 9 sekä
46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46072 tontista nro 9; Hiomotie 30.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (9.8.2005) seuraavaa:

 

Nokia Asset Management Oy pyytää 26.7.2005 päivätyllä kirjeellä Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevissa kiinteistökaupoissa. Suunnitteilla olevissa kaupoissa Nokia Asset Management Oy:n omistamat kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 myyvät DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle toimistotontin Ruoholahdesta ja Pitäjänmäeltä.

 

Kauppojen kohteet          Suunnitteilla olevien kauppojen kohteina ovat Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin 20002 tontti nro 10 rakennuksineen sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin 46072 tontti nro 9 rakennuksineen.

 

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 20002/10 kuuluu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY). Tontin pinta-ala on 1 755 m2 ja rakennus-oikeus 7 000 k-m2. Tontin 46072/9 pinta-ala on 2 253 m2 ja rakennusoikeus 7 000 k-m2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 46072/9 muodostaa osan ohjeellisesta kaavatontista 46072/12, joka kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen (KT-1). Myytävien tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 4 008 m2 ja rakennusoikeus 14 000 k‑m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 20002/10
sijaitsee vuonna 2000 valmistunut 6 998 k-m2:n suuruinen toimistorakennus. Tontin 46072/9 alueella on vuonna 1999 valmistunut 7 000
k-m2:n suuruinen toimistorakennus.

 


Kauppahinta ja muut ehdot

 

Ennakkolausuntopyynnön mukaan tontin 20002/10 kauppahinta tulee olemaan vähintään 21,4 milj. euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 12 193,7 euroa /m2 ja noin 3 057,1 euroa/k-m2 rakennuksineen. Tontin 46072/9 kauppahinta on lausuntopyynnön mukaan vähintään 14,7 milj. euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 6 524,6 euroa/m2 ja noin 2 100 euroa/k-m2 rakennuksineen. Kauppojen yhteenlaskettu kokonaiskauppahinta on vähintään 36,1 milj. euroa.

 

Ennakkolausuntopyynnön mukaan Nokia Asset Management Oy tulee vuokraamaan rakennusten tilat takaisin kymmeneksi vuodeksi. Muut kauppoihin liittyvät ehdot on esitetty kauppakirjaluonnoksissa, jotka ennakkolausuntopyynnön mukaan tarkentuvat lopullisissa kauppakirjoissa.

 

Ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä

 

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistönluovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevissa kiinteistökaupoissa, koska kokonaiskauppahinta on suuri ja kohteet ovat rakennettuja.

 

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaisi Nokia Asset Management Oy:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

 

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9 ja Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30 myyvät Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Ruoholahti) korttelin 20002 tontin nro 10 rakennuksineen sekä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin 46072 tontin nro 9 rakennuksineen DB Real Estate Spezial Invest GmbH:lle.


 

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee etuostolain (608/77) 8 §:n mukaisesti etukäteen ilmoittaa, että kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos seuraavat kiinteistöt kahden vuoden kuluessa kaupungin päätöksestä myydään seuraavilla ehdoilla:

 

Kaupan kohteet

Kauppahinta ja muut kauppaehdot

Kiinteistön omistajan osoite

 

 

 

1) Kiinteistötunnus

91-20-2-10

20. kaupunginosan korttelin 20002 tontti nro 10

rakennuksineen

 

2) Kiinteistötunnus

91-46-72-9

46. kaupunginosan korttelin 46072 tontti nro 9

rakennuksineen

 

1) vähintään 21,4 milj. euroa

 

 

 

 

 

 

2) vähintään 14,7 milj. euroa

1) Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9

PL 226, 00045 Nokia Group

 

 

 

 

2) Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30

PL 226, 00045 Nokia Group

 

 

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Helsingin Itämerenkatu 9:lle sekä Kiinteistö Oy Helsingin Hiomotie 30:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ennakkolausuntopyyntö 26.7.2005

 

Liite 2

Sijaintikartat (tontit 20002/10 ja 46072/9)

 

Liite 3

Kartat tonteista 20002/10 ja 46072/9

 

 

 

 


3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN WÄRTSILÄ OYJ ABP:N JA SKANSKA TALONRAKENNUS OY:N SEKÄ OY ALFRED A. PALMBERG AB:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2005-1819

 

23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23126 tontista nro 1; Hämeentie 151

 

Kiinteistölautakunta toteaa (9.8.2005) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm.

ja kauppahinta

 

 

 

23. kaupunginosa

kortteli 23126

määräosa tontista 1

Wärtsilä Oyj Abp / Skanska Talonrakennus Oy ja Oy Alfred A. Palmberg Ab (molemmat omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun)

23.6.2005

6 723 000 euroa

 

Kaupan kohde                 Kiinteistökaupan kohteena on määräosa (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 23126 rakentamattomasta tontista nro 1. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti muodostaa neljä asuinkerrostalojen tonttia 23126/6, 8, 9 ja 10 (AK) sekä yhteispihatontin 23126/7 (AH). Myydyn määräosan osuus on 3 279,5 m2 ja rakennusoikeus on 9 000 k-m2.

 

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 6 723 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 2 050 euroa/m2 ja noin 747 euroa/k-m2.

 

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita kuin kauppakirjassa ilmoitetut ehdot.

 

Kauppakirjan mukaan kaupan kohteena oleva kiinteistö on vuokrattu pysäköintialueeksi. Vuokrasopimus on kauppaehtojen mukaan irtisanottu päättymään viimeistään 30.9.2005.

 

Kaupan ehdoissa on lisäksi mm. myyjän ilmoitus, että kohteen maaperä on osittain pilaantunut ja myyjä vastaa kustannuksellaan kaupan kohteen maaperän puhdistamisesta siihen tasoon, jota viranomaiset asuntokäytöltä edellyttävät. Puhdistamistoimenpiteiden jäljiltä jäävien kuoppien täyttämisestä ja maisemoinnista vastaavat kauppakirjan mukaan ostajat.

 

Kaupungin kanssa tehty sopimus ja ostajien aiempi kauppa

 

Myyty tontti on osa Helsingin kaupungin ja Wärtsilä Oyj Abp:n välillä 26.4.2005 allekirjoitettua sopimusta, jossa sovittiin asemakaavan nro 11359 toteuttamiseen liittyvistä ehdoista. Kauppakirjan mukaan ostaja ottaa omistusoikeuden siirryttyä vastatakseen sopimuksesta myyjälle johtuvista velvoitteista lukuun ottamatta sopimuksen kohtia A1 ja A2 sekä kohdassa B2 mainittua yhteispihan investointikustannuksen maksamista.

 

Skanska Talonrakennus Oy ja Oy Alfred A. Palmberg Ab omistavat 22.12.2004 tehdyn kiinteistökaupan perusteella tontista jo määräosan (1/2).

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen ja alue tulee ostajien toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön.

 

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, jossa Wärtsilä Oyj Abp on myynyt määräosan (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin 23126 tontista nro 1 Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 23.6.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Wärtsilä Oyj Abp on myynyt määräosan (1/2) Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan korttelin nro 23126 tontista nro 1 Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Skanska Talonrakennus Oy:lle ja Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta (Toukolan tontti 23126/1)

 

Liite 2

Tonttikartta 23126/1

 

Liite 3

Wärtsilä Oyj:n kirje 18.7.2005

 

Liite 4

Sopimus 26.4.2005

 

Liite 5

Kauppakirja 23.6.2005

 

Liite 6

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

 

 

 


4

ETUKÄTEISILMOITUS KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ XXXXX XXXXXX JA XXXXX XXXXXX KUOLINPESIEN SEKÄ NESTE MARKKINOINTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2005-1818

 

Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevasta Sillankorva-nimisestä tilasta RN:o 3:405; Aamuruskontie 2.

 

./.                   Kiinteistölautakunta mainitsee (9.8.2005), että Xxxxxx ja Xxxxxx
Xxxxxx kuolinpesien pesänselvittäjä pyytää 14.7.2005 päivätyllä kirjeellä (liite 1) Helsingin kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa. Suunnitteilla olevassa kaupassa jakamattomat kuolinpesät myyvät Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevan tilan RN:o 3:405 Neste Markkinointi Oy:lle.

 

Kaupan kohde                 Suunnitteilla olevan kaupan kohteena on Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitseva Sillankorva-niminen tila RN:o 3:405. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tila muodostaa pääosan huoltoasemarakennusten korttelialueeseen (LH) kuuluvasta tontista nro 40061/13. Myydyn tilan pinta-ala on kiinteistörekisterin mukaan
4 978 m2. Tilan kaavoitettu pinta-ala on 4 468 m2 ja rakennusoikeus 893 k-m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilan alueella sijaitsee kaksi vuonna 1988 valmistunutta rakennusta: 515 k-m2:n suuruinen ravintolarakennus sekä 170 k-m2:n suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus. Kauppakirjaluonnoksen mukaan rakennukset ovat ostajan Neste Markkinointi Oy:n ja McDonald´sin omistamia.

 

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 530 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 106,47 euroa/m2 ja noin 593,51 euroa/k-m2.

 

Kaupan muut ehdot on esitetty kauppakirjaluonnoksessa. Ehtojen mukaan ostaja on hallinnut aluetta aiemmin maanvuokrasopimuksen nojalla, joka kauppakirjaluonnoksen mukaan päättyy tähän kauppaan.

 


Ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä

 

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistönluovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, koska ostaja omistaa entuudestaan tontilla sijaitsevat rakennukset ja on hallinnut aluetta jo aiemmin maanvuokrasopimuksen perusteella.

 

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaisi
Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesille seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

 

Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamattomat kuolinpesät tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan Helsingin kaupungin Ala-Tikkurilan kylässä sijaitsevasta tilasta RN:o 3:405.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee etuostolain (608/77) 8 §:n mukaisesti etukäteen ilmoittaa, että kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos seuraava kiinteistö kahden vuoden kuluessa kaupungin päätöksestä myydään seuraavilla ehdoilla:

 

Kaupan kohde

Kauppahinta ja muut kauppaehdot

Kiinteistön omistajan osoite

 

 

 

kiinteistötunnus

91-401-3-405

(Helsingin kaupunki, Ala-Tikkurilan kylä,

Sillankorva, RN:o 3:405)

 

530 000 euroa

Xxxxx Xxxxxx kuolinpesä ja Xxxxx Xxxxxx kuolinpesä

c/o Asianajaja Maija Brander

Asianajotoimisto Brander&Mäkelä Oy

Simonkatu 12 B 31

00100 Helsinki

 

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja kirje Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesälle, Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesälle sekä Neste Markkinointi Oy:lle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ennakkolausuntopyyntö 14.7.2005

 

Liite 2

Sijaintikartta (3:405)

 

Liite 3

Kartta myytävästä tilasta (3:405)

 

 

 

 


1

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI

 

Khs 2005-1543

 

Työministeriö on pyytänyt (22.6.2005) Khlta lausuntoa luonnoksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi.

 

./.                   Lausuntopyyntö ja mietintö ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

./.                   Tietokeskuksen, sosiaalilautakunnan, kiinteistölautakunnan, suomenkielisen työväenopiston, ruotsinkielisen työväenopiston, terveyskeskuksen, henkilöstökeskuksen, opetusviraston, ammattikorkeakoulun, kulttuuriasiainkeskuksen (Caisan), maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan sekä työllistämistoimikunnan lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2-13.

 

Sj toteaa, että pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tulee laatia maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hallituksen strategia-asiakirjan mukaan ohjelman valmistelun tarkoituksena on määritellä maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä hyvän hallintokulttuurin vahvistaminen. Samalla on tarkoitus torjua maahanmuuttoon liittyviä uhkia.

 

Ohjelmaluonnoksessa käsitellään laajasti maahaanmuuttopolitiikkaan sisältyviä teemoja. Luonnoksen keskeisiä teemoja ovat muun muassa työperäisen maahanmuuton edistäminen, opastusjärjestelmän luominen maahanmuuttajien tarpeisiin, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden parantaminen sekä siitä huolehtiminen, että Suomi kykenee tulevaisuudessakin huolehtimaan humanitaarisista ja muista kansainvälisistä velvoitteistaan. Pääpaino on kuitenkin työperusteisen maahanmuuton edistämisessä.

 

Ohjelmaluonnokseen sisältyy kaksi merkittävää rajausta: ohjelmassa rajoitutaan pääasiassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tapahtuvaan maahanmuuttoon, vaikkakin siinä todetaan, että monet politiikkalinjaukset vaikuttavat ulkomaalaisen asemaan kansalaisuudesta riippumatta. Ohjelmaluonnoksessa ei myöskään käsitellä maahanmuuttoasioiden hallintoon liittyviä kysymyksiä kuten viranomaisten välisiä toimivaltakysymyksiä.

 

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanoa varten ehdotetaan valmisteltavaksi toimenpideohjelma, jossa yhteydessä on tarkoitus täsmentää viranomaisten työnjakoa ja osoittaa tarvittavat voimavarat eri toimenpiteille.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee antaa työministeriölle luonnoksesta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi seuraavansisältöisen lausunnon:

 

Helsingin kaupunginhallitus pitää luonnosta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi tärkeänä askeleena kohti entistä aktiivisempaa ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Ohjelmaluonnoksen linjaukset tukevat osaltaan Helsingin omia strategioita kuten innovaatiostrategiaa ja kilpailukyvyn ylläpitämistä, mutta myös syrjäytymisen ehkäisemistä ja palvelutuotannon kehittämistä asiakaslähtöisesti. Ohjelmaluonnos kaipaa kuitenkin joiltain osin täydentämistä ja syventämistä. Kaupunginhallitus korostaa myös tarvittavien voimavarojen huolellisen arvioinnin ja voimavarojen riittävyydestä varmistautumisen tärkeyttä.

 

Työperäisen maahanmuuton edistäminen

 

Helsinki on jo pitkään toiminut kansainvälisyyttä edistävästi ja pyrkinyt esimerkiksi saamaan ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin ja seudulle. Helsinki oli myös mukana kuuden kaupungin ryhmän kannanotossa 7.6.2005, jossa korostettiin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä ja esitettiin mm. innovatiivisuuteen ja markkinointiin sekä ulkomaalaisten asemaan kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia.

 

Kaupungin oman henkilöstön piirissä maahanmuuttajien osuus on eräillä aloilla jo merkittävä, ja osuuden voidaan arvioida rekrytointitarpeiden vuoksi kasvavan selvästi lähivuosina. Kaupunki näkeekin maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen yhtenä keinona varmistaa tulevaisuuden henkilöstöresurssinsa niin määrällisesti kuin laadullisesti.

 

Helsinki on jo tähän mennessä kohdentanut merkittävästi voimavaroja ulkomaalaisille suunnattuihin palveluihin. Yhtenä erityisenä esimerkkinä voidaan mainita Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ylläpitämä infopankki, joka tarjoaa tällä hetkellä tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta 12 kielellä. Lisääntyvän maahanmuuton myötä asukkaiden palvelutarpeiden kirjo tulee kasvamaan entisestään. Ohjelmaluonnoksen mukaan toimenpiteiden kustannusvaikutukset selvitetään myöhemmin, erillisen toimeenpano-ohjelman yhteydessä. Kuntien maksettavaksi tulevista kustannuksista tulisi kuitenkin olla selvä käsitys jo ennen ohjelman hyväksymistä. Voimavaroja arvioitaessa tulee ottaa huomioon EU- ja ETA-alueilta tapahtuva maahanmuutto, joka ohjelmaluonnoksessa ei käsitellä. Samoin tulee ottaa huomioon maan eri osien toisistaan poikkeava tilanne.

 

Helsingin seudulla asuu suhteellisesti huomattavasti suurempi osuus ulkomaalaisia kuin muualla Suomessa. Samalla Helsingin koulutus- ja työmarkkinat poikkeavat muusta maasta ja asettavat asukkaat kovaan kilpailutilanteeseen. Erityisongelmia ovat vaikeus päästä ammatilliseen koulutukseen ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Nykytilanne Helsingissä ja muissakin suurissa eteläisen Suomen kaupungeissa on siten aivan erilainen kuin esimerkiksi maaseutukunnissa.

 

Kaupunginhallituksen mielestä tuleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma menettää osan painoarvostaan, jos siinä ei arvioida maan eri osien erilaisia tilanteita ja tarpeita. Samoin ohjelmaan pitäisi sisällyttää riittävän kattava analyysi työvoimatarpeesta eri sektoreilla ja maan eri osissa. Lisäksi ohjelmassa tulisi ottaa huomioon Suomessa jo asuvat maahan­muuttajat. Heidän edelleen kotouttamisensa, kouluttamisensa ja poluttamisensa työelämään tulisi näkyä ohjelman politiikkalinjauksissa ja toimenpiteissä. Myös toisen polven maahanmuuttajat on otettava huomioon tulevaisuuden osaajina ja työvoimaresurssina. Työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota: Helsingissä asui vuoden 2004 - 2005 vaihteessa n. 40 000 maahanmuuttajataustaista (7,7 % väestöstä) ja maahanmuuttajien työttömyysaste on pysynyt korkeana (29 – 70 %, riippuen henkilön taustasta).

 

Ohjelmaluonnoksessa korostuu akateemisten maahanmuuttajien osuus. Suomessa onkin suhteellisen vähän esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia tutkijoita, ja ulkomaalaisten tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden saaminen on yksi tulevaisuuden menestystekijöistä. Korkeakoulutuksen mahdolliseen maksullisuuteen siirryttäessä on esimerkiksi stipendijärjestelyin huolehdittava siitä, että suomalaisen korkeakoululaitoksen vetovoima ei vähene. Todennäköistä samalla on, että suuri osa tulevasta työvoimatarpeesta tulee kohdistumaan suorittavan tason työtehtäviin mm. teollisuudessa ja palvelualoilla.

 

Perheenjäsenten asema

 

Työperusteisen maahanmuuton edistämisessä perheenjäsenten palvelujen huomioon ottaminen on tärkeää. Avainsektoreita ovat tällöin mm. asumispalvelut, koulujärjestelmä, päivähoito ja muut sosiaalipalvelut, terveydenhuolto- ja mielenterveyspalvelut sekä työvoimapalvelut.  Valta-osa näistä palveluista on kunnallisia palveluja, osin juuri niitä työvoimapulan alueita, joiden tilannetta työperäisen maahanmuuton ajatelleen helpottavan.

 


Lupajärjestelmistä ja rekisteröintimenettelystä

 

Ohjelmaluonnos sisältää monia kannatettavia ehdotuksia nykyisen lupajärjestelmän yksinkertaistamisesta. Siinä ei kuitenkaan oteta kantaa kansalaisuuden saamiseen. Uudessa kansalaisuuslaissa vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi kuuden vuoden yhtäjaksoista oleskelua aiemman viiden vuoden asemasta. Kansalaisuuden saaminen tukee osaltaan integraatiota, joten tältä osin pyrkimystä tukea maahanmuuttajien pysyvää asettumista Suomeen ei ole toteutettu johdonmukaisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että ulkomaalaisrekisteriä tulisi kehittää siten, että se ottaisi huomioon myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen saada tietoa kunnista toisiin siirtyvistä pakolaisista, jolloin mm. palvelujen suunnittelua ja pakolaisista saatavien kustannusten korvauksien perintää voitaisiin tehostaa.

 

Tutkintojen tunnustaminen

 

Nykyinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä on maahanmuuttajille vaikeaselkoinen ja kallis. Siksi on tärkeää kehittää tunnustamisjärjestelmää niin kuin luonnoksessa ehdotetaankin. Myös muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamista tulisi kehittää luonnoksessa esitetyllä tavalla.

 

Terveystoimessa ja muillakin toimintalohkoilla on havaittu, että suurin rekrytoinnin haaste on kielitaito. Esimerkiksi potilastyössä edellytetään sellaista kielitaitoa, että potilaan hoito tai ohjaus ei hoitavan henkilön huonon kielitaidon vuoksi vaarannu. Jos työperäistä maahanmuuttoa ryhdytään edistämään systemaattisesti, tulisi tulijoille opettaa suomen kieltä jo ennen Suomeen tuloa.

 

Monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen

 

Ohjelmaluonnoksessa annetaan ministeriöille, Kuntaliitolle ja kunnille yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Kunnille tulee taata riittävät voimavarat yhdenvertaisuuden turvaamiseen sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävään toimintaan, suurten kaupunkien erityispiirteet huomioon ottaen. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Helsingin kaupunki on vuonna 2004 hyväksynyt ohjeen rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisestä Helsingin kaupungin toiminnassa.

 

Kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen on tärkeä linjaus pyrittäessä edistämään maahanmuuttajien syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että valtio jatkossa osallistuu entistä voimakkaammin maahanmuuttajajärjestöjen tukemiseen. Samalla on kehitettävä seurantaa ja pyrittävä löytämään mittareita, joilla toiminnan vaikuttavuutta pystytään arvioimaan.

 

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen

tukeminen

 

Ohjelmaluonnos sisältää ehdotuksen työvoimana maahan saapuvien henkilöiden opastamisjärjestelmän kehittämiseksi. Opastaminen sisältäisi tietopaketin ja perehdyttäisi tulijan kieleen ja yhteiskuntaan sekä loisi valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Opastuksen kohteena olisivat ehdotuksen mukaan maahan saapuvat työntekijät, elinkeinonharjoittajat sekä heidän perheenjäsenensä. Opastaminen ei olisi velvollisuus, vaan mahdollisuus.

 

Kaupunginhallitus pitää ehdotettujen neuvontapisteiden perustamista kannatettavan. Toiminta voisi tapahtua seudullisena yhteistyönä. Neuvontapisteet palvelisivat sekä valtion että kuntien tarpeita, joten myös valtion tulisi osallistua toiminnan ylläpitokustannuksiin.

 

Ulkomaalaisten opastaminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ovat keskeisiä maahanmuuttopoliittisia linjauksia myös opetuksen ja koulutuksen kannalta. Myönteistä on, että ohjelmassa on otettu kantaa kotoutumislainsäädännön ulkopuolelle jääviin maahanmuuttajiin. Ehdotuksessa esitetty malli opastamisen ja kotouttamisen jäsentymisestä on havainnollinen ja toteuttamiskelpoinen.

 

Kotouttamiskoulutusjärjestelmän määrittely lainsäädännössä sekä koulutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuun selkiyttäminen opetushallinnon ja työhallinnon välillä ovat erittäin merkittäviä toimenpiteitä. Nykytilanteessa tarjottu koulutus ja maahanmuuttajien tarpeet eivät välttämättä kohtaa toisiaan. Myös resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet. Aikuisten kotoutumiskoulutuksen nykyistä voimakkaampaa integroimista olemassa olevaan aikuiskoulutusjärjestelmään olisi vakavasti harkittava.

 

Maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia käsitellään luonnoksessa pääasiassa valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Luonnoksessa esitetyt perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvät tukitoimet ja monikulttuurinen ohjaus ovat merkittäviä myös toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa. Helsingin opetustoimi on toteuttanut em. toimenpiteitä onnistuneesti, esimerkkinä lukion lukuvuoden mittaisen valmistavan opetuksen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

 

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen arviointi ja seuranta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta on tärkeä toimenpide. Siihen tulisi liittää oppilaitoksissa käytettyjen suomen tai ruotsin kielen testien arviointi ja tarkastelu. Tekstissä mainittua näkökohtaa vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymysten sisällyttämisestä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi vielä täsmentää. Myös perusopetusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen opetuksen resurssien riittävyys ja kattavuus pitää taata koko perusopetuksen ajan ja ottaa se huomioon kustannuksissa ja niiden jaossa. Niin ikään tulisi ottaa kantaa alle kouluikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen tukemiseen. 

 

Asuntopolitiikka on tärkeä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmeistä on, että työperäisen maahanmuuton lisääntyessä suurimmat paineet kohdistuvat Helsinkiin. Kaupungin asuntotoimi joutuu tässä isojen haasteiden eteen.

 

Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen

 

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä, että ohjelmaluonnoksessa esitetään toimenpiteitä vapaaehtoisen paluumuuton edistämiseksi.  Tällaisina keinoina mainitaan viranomaisyhteistyön tehostaminen, tiedottaminen omaehtoisen paluun mahdollisuudesta sekä paluuta motivoivan paluuavustusta koskevan kansallisen lainsäädännön tarkentaminen.

 

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton tehostamisen osalta on myönteistä, että lastensuojelun jälkihuoltotoimenpiteet ulotetaan myös yksin maahan tulleisiin alaikäisiin lapsiin aina 21 ikävuoteen asti.

 

Ulkomaalaisia koskeva lupajärjestelmä on todettu ongelmalliseksi. Tällä hetkellä suuri osa Helsinkiin tulevista turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, saa tilapäisen oleskeluluvan B. Luvan myöntämisen perusteena on, ettei heidän maasta poistamisensa ole tosiasiassa mahdollista. B-luvan saaneilla henkilöillä ei ole oikeutta tehdä ansiotyötä Suomessa ensimmäisen vuoden aikana eikä heidän ulkomailla oleville perheenjäsenilleen myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella. B-luvan saaneiden henkilöiden asema on epäselvä ja sitä tulisi tarkistaa.

 

Lopuksi        Luonnos maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi on laaja ja varsin kattava ja siinä esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää perusteltuina ja oikeansuuntaisina. Ohjelman onnistunut läpivienti edellyttää kuitenkin edellä mainittuja tarkistuksia ja ennen kaikkea riittävästi voimavaroja, myös kunnallisiin peruspalveluihin.

 

Yksi toimivan maahanmuuttopolitiikan peruskivistä on yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittyminen sellaiseksi, että se on avoin uusille monikulttuurisille virikkeille ja suosii vuorovaikutusta valtaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Helsinki tulee kehittämään omia vetovoimatekijöitään yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa ja samalla panostamaan mahdollisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota kototutumisprosessin kaksisuuntaiseen luonteeseen. Kun Suomella ja Helsingillä on velvollisuutena luoda maahanmuuttajille täysipainoiset mahdollisuudet osallistua talous-, yhteiskunta-, kulttuuri- ja poliittiseen elämään, niin maahanmuuttajien edellytetään vastavuoroisesti osallistuvan kotoutumisen prosessiin niin, että he tulevat tietoiseksi sekä oikeuksistaan että velvollisuuksistaan uudessa asuinmaassaan. Kotimaisten kielten taito ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen nopea omaksuminen ovat onnistuneen kotoutumisen keskeisiä edellytyksiä.

 

Kirje työministeriölle ja pöytäkirjanote tietokeskukselle, sosiaalilautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, suomenkieliselle työväenopistolle, ruotsinkieliselle työväenopistolle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle, opetusvirastolle, ammattikorkeakoululle, kulttuuriasiainkeskukselle, maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnalle sekä työllistämistoimikunnalle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

LIITTEET

Liite 1

Työministeriön lausuntopyyntö ja ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 2

Tietokeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 3

Sosiaalilautakunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 4

Kiinteistölautakunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 5

Suomenkielisen työväenopiston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 6

Ruotsinkielisen työväenopiston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 7

Terveyskeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 8

Henkilöstökeskuksen lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 9

Opetusviraston lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 10

Ammattikorkeakoulun lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 11

Kulttuuriasiainkeskuksen ja kulttuurikeskus Caisan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi lausunnoksi

 

Liite 12

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

Liite 13

Työllistämistoimikunnan lausunto ehdotuksesta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

 

 

 

 


2

XXXXXX XXXXXXXX HAKEMUS YLIMÄÄRÄISEN ELÄKKEEN MYÖNTÄMISEKSI

 

Khs 2005-1541

 

Xxxxxx Xxxxxxx on (19.6.2005) pyytänyt ylimääräistä eläkettä palveluvuosiltaan kaupungilla.

 

Henkilöstökeskus toteaa (7.7.2005), että Khs on 18.11.1991 päättänyt periaatteista, joita se noudattaa käsitellessään ylimääräisen eläkkeen myöntämistä niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden osalta, jotka ovat eronneet kaupungin palveluksesta ennen eläketapahtumaa ja joilla ei ole oikeutta eläkkeeseen kaupungin oman eläkejärjestelmän perusteella. Näiden periaatteiden mukaan henkilöllä tulee olla vähintään kymmenen vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa Helsingin kaupungilla. Hänen tulee olla täyttänyt 65 vuotta tai jäädä sitä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle, eikä hakijan muiden työeläkkeiden yhteismäärä ylitä 686,81 euroa kuukaudessa (v. 2005).

 

Kaupunginvaltuusto voi lisäksi harkintansa mukaan myöntää ylimääräisen eläkkeen erittäin painavien perusteiden nojalla.

 

Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkejärjestelmän (KVTEL) mukainen eläketurva tuli voimaan 1.5.1964. Henkilöillä, jotka olivat kaupungin palveluksessa KVTEL:n voimaantullessa, saivat valita joko KVTEL:n tai kaupungin oman eläkesäännön etuudet. Xxxxxxx valitsi kaupungin oman eläkesäännön.

 

Helsingin kaupungin viranhaltijain eläkesäännön 2 §:n mukaan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää eläkesäännössä mainitun eläkeikänsä tai on sitä ennen tullut työkyvyttömäksi kaupungin työhön sekä että hänellä on vähintään 10 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Koska eläkesääntö ei tunne ns. vapaakirjaeläkeoikeutta, niillä työntekijöillä, jotka ovat eronneet ennen eläketapahtumaansa, ei ole oikeutta eläkkeeseen. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut eläkeoikeuden puuttumisen, päätös on annettu 14.1.1991.

 

Xxxxxxx on työskennellyt Helsingin kaupungin liikennelaitoksen palveluksessa 16.5.1962 – 30.6.1974, yhteensä 12 vuotta 1 kuukautta ja 14 päivää.

 

Xxxxxxxx täyttää ylimääräisen eläkkeen myöntämisedellytykset palvelusajan pituuden suhteen, sen sijaan hänen muiden työeläkkeidensä bruttomäärä ylittää Khn päättämien periaatteiden mukaisen muiden työeläkkeiden enimmäismäärän.

 

Myöskään erittäin painavia perusteita, joksi on aiemmin katsottu erityisen pitkä palvelusaika, jolta eläkettä ei kerry, ei ole olemassa.

 

Edellä olevaan viitaten henkilöstökeskus katsoo, että hakemuksen ylimääräisestä eläkkeestä ei tulisi antaa aihetta toimenpiteisiin.

 

Sj katsoo, että hakemuksen ei tulisi antaa aihetta toimenpiteisiin henkilöstökeskuksen lausunnossa mainituin perustein.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee, että Xxxxxx xxxxxxxxx pyyntö ylimääräisen eläkkeen maksamisesta ai anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Kirje Xxxxxxxx ja pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

 

 

 


3

UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN TEATTERIMUSEON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

 

Khs 2004-1942

 

Kasvatustieteiden maisteri Titta Kontkanen pyytää (23.8.2005) eroa Teatterimuseon säätiön edustajiston jäsenen tehtävistä.

 

Sj toteaa, että edustajistoon kuuluu 13 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtaiset varajäsenensä. Helsingin kaupunki nimeää kaksi jäsentä varajäsenineen.

 

Khs päätti 18.10.2004 nimetä edustajistoon toimikaudeksi 2005 – 2007 valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen, varajäsenenään eritysavustaja Juho Romakkaniemi, ja kasvatustieteiden maisteri Titta Kontkasen, varajäsenenään freelance-toimittaja Pauliina Ståhlberg.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee nimetä Teatterimuseon säätiön edustajistoon kaupungin edustajaksi

 

-

 

kasvatustieteiden maisteri Titta Kontkasen tilalle vuoden 2007 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille sekä Teatterimuseon säätiölle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


4

AMMATTIKORKEAKOULUN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

 

Khs 2005-1875

 

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (25.8.2005), että ammattikorkeakoulun vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon organisaatiouudistuksen aiheuttamat henkilöstömuutokset niiltä osin kuin suunnitelmat ovat varmistuneet.

 

Esitykset perustuvat pääasiassa määräaikaisten tuntiopettajien resursseilla hoidettujen opetustehtävien vakiintumiseen, kulttuuri- ja palvelualalla määräaikaisten päätoimisten tuntiopettajien hoitamien muiden kuin opetustehtävien muuttamiseen KVTES:n piiriin kuuluviksi tehtäviksi sekä ammattikorkeakoulun toimintojen uudelleen organisointiin.

 

Talousarvioehdotukseen sisältyvinä esitetään perustettavaksi 12 uutta virkaa:

 

Tutkimusjohtajan virka 1.1.2006 alkaen.

Tutkimusjohtaja vastaa koko tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategisesta suunnittelusta, toiminnan organisoinnista ja tulostavoitteiden toteutumisesta. Tehtäviin kuuluvat yhteistyön luominen ja ylläpitäminen ammattikorkeakoulun sisällä, sidosryhmien, viranomaisten, tieteellisten verkostojen jne. kanssa. Samoin tehtäviä ovat tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelun ja päätöksenteon koordinointi. Tutkimusjohtaja toimii tutkimus- ja kehittämistyön esimiehenä.

 

Kaksi yliopettajan virkaa 1.8.2006 alkaen sosiaali- ja terveysalan toimialalle.

Yliopettajien virkojen perustaminen sisältyy vuonna 2000 hyväksyttyyn suunnitelmaan vähentää lehtorin virkoja ja perustaa yliopettajan virkoja. Lehtorin virkoja on vähennetty, mutta yliopettajan virkoja ei taloudellisten syiden vuoksi ole esitetty perustettaviksi. Yliopettajista toinen tarvitaan kehittämään hallinnon ja johtamisen opetusta kaikkiin koulutusohjelmiin ja toinen koko toimialan tutkimus- ja kehittämistyön edistämiseen.

 

Yksi lehtorin virka 1.8.2006 alkaen sosiaali- ja terveysalan toimialalle osteopatian koulutusohjelmaan.

Kyseessä on uusi koulutusohjelma, joka on toiminut määräaikaisten tuntiopettajien voimin.

 

Seitsemän lehtorin virkaa 1.8.2006 alkaen kulttuuri- ja palvelualan toimialalle.

Koulutusohjelmat tarvitsevat pysyvästi 1 600 tuntia vuodessa työskenteleviä po. lehtoreita. Tehtävät on aiemmin hoidettu määräaikaisten, päätoimisten tuntiopettajien toimesta. Yksi virka tarvitaan esittävän taiteen koulutusohjelmaan, yksi viestinnän koulutusohjelmaan, kaksi  pop/jazz-musiikin koulutusohjelmaan ja kolme musiikin koulutusohjelmaan.

 

Koulutuspäällikön virka 1.1.2006 alkaen.

Koulutuspäällikkö vastaa toimialan aikuiskoulutus- ja konsultointitoiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista sekä yhteistyöstä ammattikorkeakoulun sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. Koulutuspäälliköllä on taloudellinen vastuu toimialueensa kokonaisuuden toteutumisesta ja kannattavuudesta.

 

Lisäksi esitetään seuraavia nimikemuutoksia 1.1.2006 alkaen;

 

Yliopettajan viran nimikkeen muutosta aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtajaksi.

Johtaja vastaa aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelujen kokonaisuuden organisoinnista taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Johtajan tehtäviin kuuluvat myös toiminnan kehittäminen ja toiminnan edellyttämien ulkopuolisten ja ammattikorkeakoulun sisäisten yhteistyö- ja asiakassuhteiden luominen ja ylläpito. Johtaja toimii lisäksi aikuiskoulutus- ja konsultointipalvelujen esimiehenä.

 

Yliopettajan viran nimikkeen muutosta kielikeskuksen johtajaksi.

Kielikeskuksen johtaja johtaa kaikkien ammattialojen kieltenopetusta ja toimii kieltenopettajien esimiehenä. Hän laatii opetuksen budjetin ja vastaa budjettiseurannasta. Johtaja neuvottelee koulutusohjelmien kanssa kieltenopetuksen tarpeesta ja päättää koulutustarjonnasta. Hän laatii kieltenopetuksen strategian ja vastaa laatutyöstä yhdessä yliopettajien ja kielten vastuuopettajien kanssa.

 

Kahden lehtorin viran nimikkeen muutosta koulutuspäälliköksi.

Koulutuspäälliköiden tehtävät on esitelty virkaesitysten yhteydessä. Koulutuspäällikön virat tarvitaan kaikille kolmelle toimialalle.

 

Lisäksi talousarvioesityksessä esitetään perustettavaksi työsopimussuhteisia vakansseja.

 

Henkilöstöesityksestä on neuvoteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustajien kanssa.

 

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää perustettaviksi uudet virat ja tehtäviksi virkojen nimikemuutokset ja palkkauksen tarkistukset, kaikki päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Sj toteaa, että järjestelyistä on keskusteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Niitä pidetään tarkoituksenmukaisina ja ne ovat ammattikorkeakoulun nykyisen toiminnan edellyttämiä. Järjestelyt on tarkoitus ottaa huomioon talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettaviksi seuraavat uudet virat:

 

 

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

1.1.2006 lukien

tutkimusjohtajan virka

3 950

koulutuspäällikön virka

3 300

 

 

1.8.2006 lukien

kaksi yliopettajan virkaa

2 712

kahdeksan lehtorin virkaa

2 532

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.1.2006 lukien seuraavat virat ammattikorkeakouluun sijoitettujen nykyisten virkojen tilalle:

 

Nykyinen virka

Tehtäväkohtainen palkka

euroa/kk

 

Vakanssi-nro

Uusi virka

Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

 

yliopettaja

3 796 – 4 555

047447

aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtaja

 

3 950

lehtori

2 532 – 3 415

049519

koulutuspäällikkö

3 300

lehtori

3 380 – 4 323

046489

koulutuspäällikkö

3 300

yliopettaja

3 796 – 4 555

047446

kielikeskuksen johtaja

3 950

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa ammattikorkeakoulua huolehtimaan kaupunginhallituksen päätöksen ja sitä koskevan oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille nykyisille viranhaltijoille, joita järjestely koskee.

 


Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


5

AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORIN SIJAISEN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2005-1877

 

Ammattikorkeakoulun hallitus mainitsee (25.8.2005), että ammattikorkeakoulun johtosäännön 10 §:n mukaan ammattikorkeakoulun rehtorin estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa Khn määräämä viranhaltija.

 

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää, että Khs määräisi rehtorin tehtäviä hoitamaan tämän estyneenä  ollessa

 

1                          vararehtori Riitta Konkolan ja

2                          vararehtori Juha-Pekka Liljanderin

 

mainitussa järjestyksessä.

 

Sj toteaa, että Khs päätti 20.12.2004 määrätä sijaiset ajaksi 1.1. – 31.7.2005. Khn valitsemat uudet vararehtorit ovat ryhtyneet hoitamaan virkojaan elokuussa 2005. Vararehtorit on perusteltua määrätä toimimaan rehtorin sijaisina tämän estyneenä ollessa.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee määrätä vararehtori Riitta Konkolan ja vararehtori Juha-Pekka Liljanderin, mainitussa järjestyksessä, hoitamaan ammattikorkeakoulun rehtorin tehtäviä rehtorin estyneenä ollessa.

 

Pöytäkirjanote ammattikorkeakoulun hallitukselle, ammattikorkeakoululle sekä mainituille henkilöille

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: PENKKIEN LISÄÄMINEN KALLION ALUEELLE

 

Khs 2005-1267

 

Ryj toteaa, että käsitellessään valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita 25.5.2005 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Kallion kaupunginosassa lisätään julkisten puistonpenkkien määrää. Samalla olisi syytä selvittää myös muiden kaupunginosien tarve lisäpenkeistä.” (Paavo Arhinmäki, äänin 57-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

 

Khs kehotti yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 31.8.2005 mennessä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.8.2005) seuraavaa.

 

Rakennusviraston tavoitteena on tarvetta vastaavan penkkimäärän takaaminen ja penkkien hyvän kunnon ylläpito kaupungin puistoissa. Kaikki penkkejä koskevat asukasaloitteet ja palautteet tutkitaan ja otetaan huomioon parannuksia toimeen pantaessa.

 

Katu- ja puisto-osastolla valmisteilla olevan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman, Kallio - Hermannin aluesuunnitelman, osana tarkastellaan puistojen kalusteiden ja varusteiden kehittämistarpeita. Aluesuunnitelman laadinnan lähtötiedoksi suoritetun asukaskyselyn tulosten mukaan Kalliossa toivottiin sekä penkkien lisäämistä että vähentämistä.

 

Joistakin Kallion puistoista penkkejä on poistettu tai vähennetty ilkivallan ja järjestyshäiriöiden takia, mutta peruskorjaustöiden yhteydessä penkkejä on myös lisätty.

 

Katu- ja puisto-osastolla käynnissä oleva kaupunkikalusteselvitys ja laadittavat kaupunginosien aluesuunnitelmat kartoittavat penkkitarvetta laajemmin ja järjestelmällisesti koko kaupungin alueella.

 

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa, jotka ovat käynnistyneet Haagan, Kannelmäen, Kaarelan ja Keski-Vuosaaren alueilla sekä eteläisissä kaupunginosissa, määritellään penkkitarve esteettömiksi kunnostettavien reittien varrella.

 

Ryj viittaa yleisten töiden lautakunnan lausuntoon.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

 

 

 


2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MARIMEKKO OYJ:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

 

Khs 2005-1496

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää (20.6.2005) lausuntoa Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemuksesta.

 

./.                   Kuulutus hakemuksesta ja ympäristölupahakemuslomake ovat liitteinä 1 ja 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

Kiinteistövirasto toteaa (3.8.2005) seuraavaa:

 

Marimekko Oyj hakee ympäristölupaa koskien Herttoniemen tekstiilipainoa. Hakemuksen mukaan laitoksen vuosikapasiteettia nostetaan noin 225 tonnista noin 350 tonniin painettua kangasta. Tuotannosta syntyy päästöjä viemäriin (CODCr ja sulfaatti) ja ilmaan (hiilidioksidi ja VOC-yhdisteet) sekä ongelmalaitokselle toimitettavia ongelmajätteitä. Laitoksella ei ole nykyisin voimassaolevaa ympäristölupaa.

 

Laitos sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla tontilla 43092/4, joka on vuokrattu Keskinäinen Kiinteistö Oy Marikolle teollisuus- ja varastotarkoitukseen.

 

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on tutustunut Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemukseen ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.

 

Ympäristölautakunta päätti (9.8.2005) antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja kaupunginhallitukselle Marimekko Oyj:n ympäristölupa-hakemuksesta seuraavan lausunnon.

 

Yleiskuvaus toiminnasta

 

Laitos sijaitsee Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan korttelin 43062 tontilla 4, osoite Puusepänkatu 4, 00810 Helsinki. Laitos sijaitsee alueella, joka on vahvistetussa asemakaavassa (8238/1981) merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Tontilla on yksi rakennus, jossa toimii Marimekko Oyj:n pääkonttori ja tuotantolaitos.

 

Lähin asuinalue sijaitsee noin 400 metrin päässä laitoksen eteläpuolella. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 800 metrin, lähin leikkipuisto noin 700 metrin ja lähin koulu noin 500 metrin etäisyydellä laitoksesta.

 

Toiminta ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesi-
alueelle.

 

Toimintaa koskevat muut luvat ja ilmoitukset

 

Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt 20.12.2004 päätöksen ympäristönsuojelulain 61 §:n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. Koetoiminnan tarkoituksena on uuden painokoneen ajaminen täyteen tuotantokapasiteettiin. Päätöksen mukaan laitos voi jatkaa toimintaa koeluonteisena ympäristöluvan myöntämiseen asti tai kauintaan 31.12.2005 saakka.

 

Ympäristövalvontapäällikkö on tehnyt päätöksen laitoksen kemikaali-ilmoituksesta 25.2.2004, 31 §.

 

Erityisjätevesien johtamisesta on tehty sopimus Helsingin Veden kanssa 8.8.1997. Sopimuksessa on määritelty jätevesiviemäriin johdettavalle jätevedelle kiintoaineen ja sulfaatin enimmäispitoisuudet. Toiminnanharjoittajan on myös tarkkailtava jäteveden laatua.

 

Toiminnan kuvaus          Laitoksella painetaan kankaita silkkipainomenetelmällä. Ennen uuden koneen käyttöönottoa käytössä oli yksi painolinja, jolla voitiin painaa 10-väristä kuosia noin 250 metriä tunnissa. Vuosituotanto on ollut noin 650 000 metriä painettua kangasta (noin 225 tonnia vuodessa). Uuden koneen käyttöönoton myötä kankaanpainatuslinjan kapasiteetti nousee vuodesta 2006 eteenpäin 350 tonniin vuodessa. Uudella koneella voidaan painaa 12-väristä kuosia.

 

Painopastat valmistetaan omassa värikeittiössä. Painopastassa on 70–80 % vettä ja paksunnosaineena natriumalginaattipastaa. Painopastaan lisätään väriaineet ja säilyvyyden parantamiseksi muita kemikaaleja. Painopastan imeytymisen parantamiseksi siihen lisätään myös hiilivetyliuotinta (White Spirit). Ennen uuden koneen käyttöönottoa liuottimien kulutus oli noin 8 tonnia. Uuden painokoneen käyttöönoton jälkeen liuottimien kulutus on enimmillään noin 13 tonnia vuodessa.

 

Painopasta kaadetaan painokaaviolle, josta se levitetään koneellisesti kaavion läpi kankaalle. Painokaaviot valmistetaan omassa verstaassa. Uudessa koneessa painopastan levitys tapahtuu kokonaan koneellisesti. Painamisen jälkeen kangas kuivataan lämpimällä ilmalla, jolloin myös liuotin haihtuu.

 


Kuivauksen jälkeen väri kiinnitetään höyrykäsittelyllä. Kiinnityksessä käytetään apuaineina eri kemikaaleja. Kiinnityksen jälkeen kangas pestään monivaiheisessa vastavirtaperiaatteella toimivassa pesulinjassa ylimääräisen painovärin ja apuaineiden poistamiseksi. Pesuliuos on vesipohjainen ja sen lämpötila on korkeimmillaan 95 astetta. Pesun jälkeen kangas kuivataan kuumalla ilmalla.

 

Pesuvesi lämmitetään höyryllä, joka kehitetään kuumaöljyllä höyrynkehittimessä. Kuivausilma lämmitetään kuumaöljypattereiden avulla. Öljy lämmitetään kuumaöljykattiloissa (1 ja 2 MW), joissa käytetään polttoaineena maakaasua. Uusi painokone käyttää tarvittavan kuivauslämmön tuottamiseen suoraan maakaasua ilman kuumaöljyjärjestelmää.

 

Lopuksi kankaat viimeistellään. Viimeistelyssä kankaat raamitetaan ja käsitellään viimeistelykemikaaleilla haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.

 

Painokoneessa oleva viira ja painokaaviot pestään vedellä, joka johdetaan saostusaltaiden kautta viemäriin. Uusi kone kierrättää pesuvettä enemmän kuin vanha painokone.

 

Raaka-aineiden ja kemikaalien varastointi

 

Tuotantolaitoksella käsitellään ja varastoidaan kankaiden värjäyksessä, painamisessa ja viimeistelyssä käytettäviä kemikaaleja.

 

Laitoksella on erillinen palavan nesteen varasto, jossa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä ja helposti syttyviä palavia nesteitä yhteensä enintään 400 litraa ja syttyviä palavia nesteitä enintään 3000 litraa. Varasto on rakennettu siten, etteivät mahdolliset vuodot pääse varaston ulkopuolelle.

 

Tuotantotiloissa varastoidaan värin kiinnitykseen käytettävää vetyperoksidia, natriumvesilasia ja etikkahappoa. Kutakin näistä on kerrallaan kaksi 1 000 litran konttia. Kontit on sijoitettu suoja-altaisiin. Värin kiinnitykseen käytettävä natriumhydroksidiliuos sekoitetaan natriumhydroksidihiutaleista. Teollisuusbensiiniä (White Spirit) varastoidaan 200 litran tynnyreissä yhteensä noin 1 000 litraa. Natriumhydroksidia on kerrallaan 1 500 kiloa.

 

Hitsauskaasuja (asetyleeni ja happi) varastoidaan yhteensä noin 80
litraa.

 

Veden lämmitykseen, höyryn tuotantoon ja kuivausilman lämmitykseen käytettävän kuumaöljyn (7 m3) varastosäiliö on kellarissa. Kuumaöljyä ei ole luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi.

 

Laitos on toiminut nykyisissä tiloissa vuodesta 1973 lähtien. Laitos toimii päivittäin maanantaista perjantaihin 12 tuntia vuorokaudessa.

 

Toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus

 

Veden käyttö ja jätevedet

 

Toiminnassa käytetään vettä noin 150 m3 päivässä ja 40 000 m3 vuodessa. Noin 70 % vedestä kuluu pesulinjalla. Vastavirtapesun ansioista noin 2/3 vedestä kierrätetään.

 

Jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin useiden saostuskaivojen kautta.  Erityisjätevesien johtamisesta viemäriin on tehty sopimus Helsingin Veden kanssa 8.8.1997. Jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 500 mg/litra ja sulfaatin 400 mg/litra. Jäteveden laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa. Kiintoaineen sallittu enimmäispitoisuus on ylittynyt vuosina 2002–2004 kerran ja sulfaattipitoisuus kolme kertaa. Mittauksia on tehty yhteensä kuusi kertaa. Laitos on tehnyt uuden hakemuksen jätevesien johtamisesta viemäriin.

 

Päästöt ilmaan

 

Maakaasun poltosta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Painopastaan lisättävä teollisuusbensiini (vuodesta 2006 alkaen enimmillään 13 tonnia vuodessa) haihtuu ilmaan. Uusi painokone on energiatehokkaampi, koska se käyttää prosessilämmön tuottamiseen suoraan maakaasua ilman kuumaöljyjärjestelmää.

 

Melu ja liikenne

 

Laitoksen toiminta ei aiheuta melua ympäristöön. Toiminnan aiheuttama liikenne on vähäistä.

 


Jätteet ja jätehuolto

 

Toiminnassa syntyi vuonna 2003 sekajätteitä noin 71 tonnia vuodessa, jotka toimitettiin Lassila & Tikanoja Oy:n Keravan käsittelylaitokselle. Hyötykäyttöön erotellaan keräyspahvia (noin 29 tonnia vuodessa), keräyspaperia (noin 5 tonnia vuodessa), puuta ja rakennusjätettä (noin 38 tonnia vuodessa). Myös biojäte ruokalasta toimitetaan hyötykäyttöön. Myös tyhjät tynnyrit toimitetaan kierrätykseen.

 

Pienehköjä määriä liuotin, maali- ja muita kemikaalijätteitä sekä loisteputkia toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle. Saostuskaivojen tyhjennyksistä syntyvä jäte toimitetaan myös Ekokem Oy:lle.

 

Pakkausjätteiden määrää vähentää 1 000 litran uudelleentäytettävien konttien käyttö osassa kemikaalitoimituksista. 

 

Maaperän pilaantuminen alueella

 

Hakemuksessa ei ole mainintoja maaperän pilaantumisesta laitosalueella.

 

Toiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit ja niihin varautuminen

 

VTT Tuotteet ja automaatio on tehnyt kemikaaleista aiheutuvien vaarojen kartoituksen lokakuussa 2002. Merkittävimmäksi vaaran aiheuttajaksi todettiin nestekaasu, minkä seurauksena laitos siirtyi maakaasun käyttöön. Osittain samat riskit koskevat myös maakaasun käyttöä, joten kattilahuoneessa on kaasuvuotojen varalta hätäpysäytyspainikkeet ja kaasunilmaisimet, jotka sulkevat kaasuventtiilit ja sammuttavat kattilat vuototilanteessa. Varajärjestelmiin kuuluu myös polttoliekin valvonta.

 

Myös muut vaaranarvioinnissa todetut vaaralähteet on pyritty poistamaan. Mahdolliset palavien nesteiden vuototilanteet ja niihin liittyvät riskit on kartoitettu ja kemikaalien käsittelypaikkojen yhteydessä on imeytysaineita. Kemikaalien siirtely tapahtuu tuotantotiloissa lavasiirtovaunulla trukkien sijaan, jolloin hakemuksen mukaan kuljetusastioiden särkyminen on epätodennäköisempää.

 

Laitoksella on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukainen sisäinen pelastussuunnitelma ja henkilökunnalle on järjestetty koulutusta kemikaalien käsittelystä.

 


Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus

 

Hakija esittää seuraavia seikkoja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksen toiminnassa:

 

-          kankaiden pesulinja toimii vastavirtaperiaatteella, millä voidaan minimoida pesuveden kulutus

-          painopastan kierrätysmahdollisuuksia selvitetään

-          käytettävien kemikaalien optimointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota

-          liuotinvapaan paksunnosaineen käyttöönoton mahdollisuutta on selvitetty ja tulokset ovat olleet hyvin lupaavia

-          uusien investointien yhteydessä kiinnitetään huomiota ympäristökuormituksen vähentämiseen

 

Laitoksen lämmityskattilat ovat sarjassa, jolloin suurempi kattila käynnistyy vasta kuormituksen niin vaatiessa.

 

Uusi sisäänajovaiheessa oleva painokone on edellistä energiatehokkaampi. Tuotannon painopisteen siirtyessä sille, vanhat lämmityskattilat jäävät vähemmälle käytölle.

 

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

 

Laitoksella seurataan tuotantomääriä ja raaka-aineiden, veden ja kemikaalien kulutusta. Jätevesikuormitusta seurataan kaksi kertaa vuodessa tehtävin näytteenotoin.

 

Ympäristölautakunnan lausunto

 

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat:

 

Jätevesien esikäsittely toteutetaan siten, että Helsingin Veden asettamat lupaehdot täyttyvät.

 

Selvitetään mahdollisuudet sekajätteiden hyödyntämisen (esim. energiahyödyntäminen) lisäämiseksi.

 

Painamisessa ryhdytään käyttämään liuotinvapaata painopastaa heti, kun se on teknisesti mahdollista.

 

Pelastuslaitos ilmoittaa (15.8.2005), että sillä ei ole huomautettavaa Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemukseen.

 

Helsingin Vesi lausuu (17.8.2005) mm. seuraavaa:

 

Helsingin Veden ympäristölupapalvelut-yksikkö selvitti Marimekon tehtaan jäteveden laatua 9.3.-22.3.2005. Selvityksen mukaan tehtaan jätevesien happea kuluttavien aineiden (CODCr = kemiallinen hapenkulutusarvo) kokonaiskuormitus oli noin 170 kg/d, fosforikuorma 3,0 kg/d, typpikuorma 30 kg/d ja kiintoainekuorma 9 kg/d sekä sulfaattikuorma 80 kg/d. Tehtaan jätevesistä tutkittiin myös raskasmetallipitoisuudet. Lisäksi tutkittiin muutamista näytteistä helposti haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet), ja näytteiden pitoisuudet olivat 3,8 – 6,1 mg/l. Viemäriin johdettavan jäteveden VOC-yhdisteiden summan raja-arvo on 3 mg/l.

 

Helsingin Vesi esittää seuraavaa:

 

Marimekon tehtaan ympäristölupahakemuksen jäteveden tarkkailutuloksien (v. 2002-2003) ja 9.3.-22.3.2005 tehdyn jätevesiselvityksen perusteella jätevesien ravinne- ja raskasmetallikuormitukset ovat niin pieniä, että niistä ei aiheudu haittaa Viikinmäen puhdistamon toiminnalle. Tehtaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että viemäriin johdettavan jäteveden VOC-yhdisteiden summa-arvo on alle 3,0 mg/l.

 

Marimekon ja Helsingin Veden välinen teollisuusjätevesisopimus sekä jäteveden tarkkailuohjelma uusitaan syyskuun aikana ja tarkkailuohjelmaan lisätään tutkittavaksi aineiksi VOC-yhdisteet värikeittion jätevesistä.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa Marimekko Oyj:n ympäristölupahakemusta, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat:

 

Jätevesien esikäsittely toteutetaan siten, että Helsingin Veden asettamat lupaehdot täyttyvät.

 

Selvitetään mahdollisuudet sekajätteiden hyödyntämisen (esim. energiahyödyntäminen) lisäämiseksi.

 

Painamisessa ryhdytään käyttämään liuotinvapaata painopastaa heti, kun se on teknisesti mahdollista.

 

Tehtaan tulee huolehtia siitä, että viemäriin johdettavan jäteveden VOC-yhdisteiden summa-arvo on alle 3,0 mg/l.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote Helsingin Vedelle, ympäristölautakunnalle, pelastuslaitokselle sekä kiinteistövirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kuulutus hakemuksesta

 

Liite 2

Ympäristölupahakemuslomake

 

 

 

 


1

KÅRKULLA SAMKOMMUNS EKONOMIPLAN 2006-2008 - KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2008

 

Khs 2005-1324

 

Ärendet bör behandlas 5.9.2005

Asia tulisi käsitellä 5.9.2005

 

Kårkulla samkommun anhåller (30.5.2005) att medlemskommunerna skall avge utlåtanden om samkommunens förslag till ekonomiplan 2006–2008. Tidsfristen i begäran om utlåtande har förlängts till 6.9.2005.

 

./.                   Förslaget till ekonomiplan baserar sig på ekonomiplanen 2005–2007. Samkommunen meddelar att prispolitiken kommer att bibehållas oförändrad. Begäran om utlåtande och förslaget till ekonomiplan 2006–2008 utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

 

Socialnämnden konstaterar (9.8.2005) bl.a. att Kårkulla samkommun producerar största delen av tjänsterna för socialverkets svenskspråkiga klienter inom omsorgerna om utvecklingsstörda. Socialverkets egen svenskspråkiga socialservice sköter en del av socialarbetet och hänvisningen och samordnar tjänsterna för de svenskspråkiga helsingforsarna. Det finns i Helsingfors i år 112 svenskspråkiga utvecklingsstörda med ett gällande specialomsorgsprogram.

 

De tjänster som samkommunen erbjuder relateras i detalj i nämndens utlåtande.

 

./.                   Nämnden föreslår ändringar i enlighet med förslaget till beslut i prestationerna för den boendeservice, den dagvård och den övriga öppna vård som samkommunen erbjuder. Nämnden påpekar dessutom att slutsumman i 2006 års budget felaktigt omfattar också missbrukarvård. Nämndens utlåtande utgör bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

 

./.                   Ekonomi- och planeringscentralen konstaterar (23.8.2005) bl.a. att också efter de av socialnämnden föreslagna minskningarna och korrigeringarna i antalet vårddagar och besök ökar slutsumman för tjänsterna från samkommunen med 4,2 % från år 2005, vilket inte kan anses vara godtagbart. Ekonomi- och planeringscentralen anser att den föreslagna prishöjningen är för stor i relation till de aviserade löneförhöjningarna och till stegringen i kostnadsnivån. Ekonomi- och planeringscentralens utlåtande utgör bilaga 3 till detta ärende på föredragningslistan.

 

Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä pyytää (30.5.2005) jäsenkunnilta lausuntoja kuntayhtymän taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2006 – 2008. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 6.9.2005 asti.

 

./.                   Taloussuunnitelmaehdotus perustuu taloussuunnitelmaan vuosille 2005 – 2007. Kuntayhtymä ilmoittaa, että hintapolitiikka tulee pysymään nykyisenä. Lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2006 – 2008 ovat esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

Sosiaalilautakunta toteaa (9.8.2005) mm., että Kårkulla samkommun –niminen kuntayhtymä tuottaa suurimman osan sosiaaliviraston ruotsinkielisille kehitysvammahuollon asiakkaille järjestetyistä palveluista. Sosiaaliviraston omat ruotsinkieliset sosiaalipalvelut hoitavat osan sosiaalityöstä ja ohjauksesta sekä koordinoivat Helsingin ruotsinkielisten palvelut. Ruotsinkielisiä kehitysvammaisia, joilla on voimassa oleva erityishuolto- ohjelma, on tänä vuonna 112 henkilöä.

 

Lautakunnan lausunnossa selostetaan yksityiskohtaisesti kuntayhtymän tarjoamia palveluja.

 

./.                   Lautakunta ehdottaa päätösehdotuksen mukaisia muutoksia kuntayhtymän tarjoamien asumispalvelujen, työtoiminnan ja muun avohoidon suoritteisiin. Lautakunta huomauttaa lisäksi, että vuoden 2006 talousarvion loppusummassa on virheellisesti mukana päihdehuolto. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

 

./.                   Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (23.8.2005) mm., että sosiaalilautakunnan esittämien hoitopäivien ja käyntien vähennysten ja korjausten jälkeenkin esitetty kuntayhtymältä hankittavien palvelujen loppusumma kasvaisi 4,2 % vuodesta 2005, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että esitetty hintojen korotus on liian suuri tiedossa oleviin palkankorotuksiin ja kustannustason nousuun nähden. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

 

STJ                                    Stadsstyrelsen torde besluta avge följande utlåtande till Kårkulla samkommun:

 

Helsingfors stad bereder budgeten för år 2006 med en höjning av kostnadsnivån från år 2005 med 2,1 % i fråga om löneutgifter och 1,5 % i fråga om andra utgifter än personalutgifter. Stadsstyrelsen anser att den föreslagna prishöjningen i Kårkulla samkommuns ekonomiplan är för stor i relation till de aviserade löneförhöjningarna och till stegringen i kostnadsnivån.

 

När det gäller helsingforsklienternas användning av service bör följande ändringar göras:

 

                          antalet dygn inom boendeservicen bibehålls på den prognostiserade nivån för år 2005 utom i kategori 1, där det beräknas att antalet vårddygn som behövs under 2006 fortfarande uppgår till 4 750

                          antalet användningsdagar inom dagvården minskas med 177 i kategori 1 och med 230 i kategori 3, till sammanlagt 4 200 i kategori 1 och sammanlagt 2 100 i kategori 3

                          antalet besök inom den övriga öppna vården bibehålls på 2004 års nivå, dvs. det rätta antalet är 650.

 

Stadsstyrelsen konstaterar slutligen att Helsingfors stad har som mål att öka kostnadseffektiviteten inom social- och hälsovårdsväsendet. Stadsstyrelsen anser det vara ytterst viktigt att också Kårkulla samkommun fäster avseende vid sin egen kostnadseffektivitet.

 

Skrivelse till Kårkulla samkommun, protokollsutdrag till socialnämnden med kopia av ekonomi- och planeringscentralens utlåtande och protokollsutdrag till de av staden valda ledamöterna i Kårkulla samkommuns fullmäktige med kopia av texten på föredragningslistan och bilagorna till denna.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Kårkulla samkommun –nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon.

 

Helsingin kaupunki valmistelee vuoden 2006 talousarvion käyttäen kustannustason korotuksina vuodesta 2005 palkkamenojen osalta 2,1 %:a  ja muiden kuin henkilöstömenojen osalta 1,5 %:a. Kaupunginhallitus katsoo, että Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmassa esitetty hintojen korotus on liian suuri tiedossa oleviin palkankorotuksiin ja kustannustason nousuun nähden.

 


Palvelujen käyttöön helsinkiläisten asiakkaiden osalta tulisi tehdä seuraavat muutokset:

 

-                                       asumispalvelujen vuorokausimäärät pidetään vuodelle 2005 ennustetussa tasossa paitsi kategoriassa 1, jossa vuonna 2006 hoitovuorokausia arvioidaan tarvittavan edelleen 4 750

-                                       työtoiminnan käyttöpäiviä vähennetään 177 kategoriassa 1  ja 230 päivää kategoriassa 3, jolloin niitä on kategoriassa 1 yhteensä 4 200 ja kategoriassa 3 yhteensä 2 100

-                                       muun avohoidon käyntimäärä pysyy vuoden 2004 tasossa eli oikea määrä on 650.

 

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveystoimen kustannustehokkuutta. Kaupunginhallitus pitää erittäin tärkeänä, että myös Kårkulla samkommun kiinnittää huomiota omaan kustannustehokkuuteensa.

 

Kirje Kårkulla samkommunille, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle jäljennöksin talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kårkulla samkommunin lausuntopyyntö ja taloussuunnitelmaehdotus 2006 - 2008

 

Liite 2

Sosiaalilautakunnan lausunto 9.8.2005 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmaehdotuksesta 2006 - 2008

 

Liite 3

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto 23.8.2005 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelmaehdotuksesta 2006 - 2008

 

 

 

 


2

UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Khs 2005-1547

 

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä toteaa (23.6.2005), että kuntayhtymän perussäännön mukaan on taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä.

 

Lausuntopyynnössä todetaan yhteenvetona, että talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma 2006 – 2008 tullee noudattamaan taloussuunnitelmassa 2004 – 2006 hyväksyttyjä linjauksia.

 

./.                   Esitykset pyydetään toimittamaan kuntayhtymälle viimeistään 15.9.2005 mennessä. Lausuntopyyntö sekä vuoden 2005 talousarvio ja taloussuunnitelma 2005 – 2007 ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1.

 

./.                   Sosiaalilautakunta ilmoittaa (9.8.2005), että lautakunta on yleisesti ottaen tyytyväinen Ridasjärven päihdehoitokeskuksen toimintaan ja sen kanssa toteutettavaan joustavaan yhteistyöhön. Lautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

 

Stj toteaa, että Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ylläpitää 80 paikkaista Ridasjärven päihdehoitokeskusta, joka on laitoshoitoa tarjoava erityispalveluyksikkö. Helsinki on kuntayhtymän jäsenkunta. Sosiaalivirasto käyttää Ridasjärven päihdehoitokeskuksen tuottamista hoitopäivistä noin neljänneksen.

 

Päätösehdotus perustuu sosiaalilautakunnan lausuntoon.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä seuraavan lausunnon:

 

Ridasjärven päihdehoitokeskus on oleellinen osa Helsingin päihdepalvelujärjestelmää ja sen tuottamat palvelut vastaavat hyvin olemassa olevia tarpeita. Päihdehoitokeskuksen palvelut ovat kehittyneet ja monipuolistuneet uusien palvelutarpeiden myötä. Erityisesti huumeiden ongelmakäyttäjien, naisten ja pariskuntien hoitomahdollisuudet laitoksessa täydentävät hyvin Helsingin muuta palvelujärjestelmää. Ryhmähoidon erilaiset muodot ja menetelmät ovat vastanneet asiakkaiden palvelutarpeisiin. Hoidon sisällön ja strukturoinnin osalta on kuitenkin olemassa myös kehittämistarpeita. Avohoitopaikoista saadun palautteen perusteella esim. ryhmähoitoihin sitoutumista pitäisi tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti edellyttää selkeämmin. Myös hoidon seurantapalautteet tulee toimittaa säännönmukaisesti hoitoon lähettävälle taholle.

 

Talouden tiukentuessa on pidettävä tavoitteena, että kuntayhtymän hoitovuorokauden hinta nousee vuosittain korkeintaan 2 %, jolloin mahdollisimman monelle hoidon tarvitsijalle voidaan tarjota hoitopaikka.

 

Kirje Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän lausuntopyyntö 23.6.2005 toimintansa kehittämisestä sekä kuntayhtymän talousarvio 2005 ja taloussuunnitelma 2005 - 2007

 

Liite 2

Sosiaalilautakunnan lausunto 9.8.2005 Uudenmaan päihdehuollon toiminnan kehittämisestä