PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle

Määrärahan myöntäminen Salmisaaren uuden toimitila-alueen johtojen ja kaapeleiden siirtämistä varten

1.8.2005 pöydälle pantu asia
Helsingin Energian liittyminen Hiilitieto ry:n jäseneksi

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Asuntotontin osan myyminen Leppävaaran Huvilinnan asemakaava-alueelta Kiinteistö Oy Espoon Huvikumpu -nimiselle yhtiölle korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen rakentamista varten (Leppävaara, tontti 51216/3)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Kiinteistö Oy Maxentiumin välisessä kiinteistökaupassa

Helsingin sataman poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Dagmarinkatu 14:n poikkeamishakemuksesta

Suutarilan tontin 40015/9 asemakaavan muuttaminen (nro 11432)

Suutarilan tonttien 40168/5, 40203/2 ja 4 sekä 40204/1 - 3 ja 6 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11401)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Apulaisoikeuskanslerin päätös varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxxx kantelusta

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI RY:LLE

Khs 2005-1373

Helsingin Jalkapalloklubi ry anoo (3.3.2005) Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolta 168 000 euron lainaa 10 vuodeksi Töölön pallokentän alueella sijaitsevan Saharan hiekkakentän muuttamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi (”Sahara Vihreäksi” -projekti).

Yhdistys toteaa mm., että Saharan kenttä sijaitsee Helsingin keskustassa keskeisellä paikalla ja sinne on erittäin hyvät liikenneyhteydet. Tällä hetkellä kentän käyttö urheiluun on vähäistä ja sitä onkin viime vuosina käytetty lähinnä parkkipaikkana Finnair Stadiumilla järjestettyjen liigaotteluiden aikana. Saharan välittömässä läheisyydessä ovat Helsingin Jäähalli, jalkapallostadion, Pallokentän neljä jalkapallokenttää, Olympiastadion, uimastadion, Eläintarhan yleisurheilukenttä ja juoksuputki. Alue on siis keskittynyt urheiluun ja Saharan vihreä lämmitettävä kenttä parantaisi aluetta niin toiminnallisesti kuin visuaalisestikin.

Päävastuussa Saharan kentän muutosprojektista on vuonna 2007 sata vuotta täyttävä HJK ry, joka vastaa kentän muutostöistä ja rakennuskustannuksista sekä ylläpidosta.

Sahara Vihreäksi -hankkeen kustannuserittely on seuraava:

Kohde	Kustannusarvio, euroa
Hallinta ja valvonta	7 000
Arkkitehtisuunnittelu	7 000
Rakennussuunnittelu	8 000
LVI-suunnittelu	2 000
Sähkösuunnittelu	1 000
Maasuunnittelu ja –tutkimus	2 000
Liittymismaksut (kaukolämpö)	35 000
Kopiointikustannukset	2 000
Muut	1 000
Rakennustekniset työt	35 000
LVI työt (putkisto yms)	130 000
Kentän tekonurmi	140 000

Rakennuskustannukset yhteensä (alv 0 %)	370 000
Kustannukset yhteensä (sis.alv)	451 400

Rakennushanke on tarkoitus rahoittaa 168 000 euron suuruisen kaupungin lainan ja 90 000 euron omien varojen lisäksi avustuksilla, joista valtion osuus olisi 90 000 euroa, Suomen Palloliiton osuus 40 000 euroa ja muiden seurojen sekä yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus 62 500 euroa, yhteensä 450 500 euroa. Lämmitettävän kentän vuotuiset ylläpitokustannukset, jotka on arvioitu 102 000 euroksi, on tarkoitus kattaa pääsääntöisesti kentän käyttömaksuilla.

Liikuntalautakunta toteaa (24.5.2005) mm., että HKJ ry:n rakennushanke on urheilu- ja ulkoilutarkoituksia palvelevana rakennustyönä Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen 3 §:n mukainen hanke. Lautakunnan mielestä keskikaupungin alueella ei ole riittävässä määrin jalkapallon harjoitteluun tarvittavia tiloja. Tarve toimivien ja ajanmukaisten tilojen aikaansaamiseksi on olemassa koko ajan, koska jalkapallo on eräs suosituimmista urheilulajeista erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Helsingissä jalkapallon kehitystä rajaavana tekijänä on ollut erityisesti talvikäyttöön soveltuvien hallien vähäisyys. Jalkapallotoiminnan edellytysten parantaminen vastaavalla tavalla kuin nyt esitetyssä rakennushankkeessa ei ole kaupungin puolelta toteutettavissa tulevien vuosien taloussuunnitelmakauden aikana.

Lautakunta päätti (19.4.2005) vuokrata HJK ry:lle Helsingin kaupungin 14. kaupunginosasta (Taka-Töölö) noin 10 225 neliömetrin suuruisen alueen, joka on osa yleistä aluetta 14 U 100, lämmitettävän tekonurmikentän rakentamista ja ylläpitoa varten ajaksi 1.9.2005–31.8.2015. Tätä vuokrasopimusta edeltää 31.8.2005 päättyvä maa-alueen varaussopimus samasta alueesta.

Liikuntatoimen kannalta nyt esitettyä hanketta on pidettävä kannatettavana ja kaupungin lainan myöntämistä hakijalle urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista kaupungin edun mukaisena. HJK ry:n yhteistyötahojen kanssa toteutettavaksi esittämä hanke täydentää keskikaupungin liikuntapalveluja ja on sijainniltaan hyvä. Toteutuessaan hanke palvelisi myös Helsingin kaupungin etua helpottamalla kaupungin omaa rakennustarvetta.

Lautakunta on aikaisemmin tarkoituksenmukaisiksi katsomissaan hankkeissa puoltanut maksimissaan 40 prosentin lainaosuutta kokonaiskustannuksista. Edelleen, jos hankkeelle on myönnetty joko valtion tai muun tahon kautta suoranaista avustusta, lautakunta on aikaisemmin lausunnoissaan puoltanut 40 prosentin lainaosuutta niistä kokonaiskustannuksista, joista on vähennetty hankkeelle myönnettyjen avustusten osuus.

HJK ry:n hankkeen rahoitussuunnitelman mukaan kyseessä on kokonaiskustannuksiltaan yhteensä 450 500 euron rakennushanke, johon valtion (90 000 euroa) ja Suomen Palloliitto SPL ry:n (HatTrick 40 000 euroa) kautta saatavien avustusten osuudeksi on varmistunut yhteensä 130 000 euroa. Kaupungin lainan määrää laskettaessa laskentapohjana käytettäisiin tällöin 450 500–130 000 euroa eli 320 500 euroa, josta 40 prosenttia olisi 128 200 euroa. HJK ry:n tulisi tässä tapauksessa järjestää nyt haettavan 168 000 euron kaupungin lainan ja puollettavissa olevan 128 200 euron lainan erotus eli 39 800 euron rahoitus hankkeelle yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lautakunta puoltaa omalta osaltaan 128 200 euron lainan myöntämistä kymmenen vuoden laina-ajalla HJK ry:lle Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista käytettäväksi ”Sahara Vihreäksi”
-projektin toteuttamiseen eli Töölön pallokentän alueella sijaitsevan Saharan hiekkakentän rakentamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi.

Kj toteaa liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten, että lautakunnan ehdottaman 128 200 euron lainan myöntäminen Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle on perusteltua. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä lainojen myöntämiseen n. 17,6 miljoonaa euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 2,25 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle 128 200 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Saharan hiekkakentän muuttamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi kentän vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginkanslian oi-keuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN SALMISAAREN UUDEN TOIMITILA-ALUEEN JOHTOJEN JA KAAPELEIDEN SIIRTÄMISTÄ VARTEN

Khs 2005-1513

Kiinteistölautakunta toteaa esityksessään 14.6.2005, että Helsingin Energia on siirtänyt Salmisaaressa kivihiilivaraston maanalaisiin varastotiloihin. Rakentaminen on tapahtunut vuosina 2001–2004. Kiinteistövirasto on maksanut po. varastoista noin 35 milj. euroa ja Helsingin Energia loput. Maanalainen kivihiilivarasto on otettu käyttöön viime vuonna ja entinen hiilivarastoalue on vapautunut muuhun käyttöön ja on kuluvan vuoden syksyllä siirtymässä kiinteistöviraston hallintaan.

Alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.5.2005 ja kaava tullee lainvoimaiseksi kesäkuun lopulla. Asemakaavan muutoksen mukaan alueelle sijoittuu toimitilarakennusoikeutta 101 600 k-m² ja 20 200 k-m² liikuntatiloja varten.

Uuden asemakaavan toteuttaminen edellyttää seuraavia johto- ja kaapelisiirtoja:

	euroa (alv. 0 %)
Öljyputken siirto	312 000
Keskijännitesähkökaapelit	150 000
Kaukolämpöjohto	475 000

Yhteensä	937 000

Koska po. johto ja kaapelisiirrot aiheutuvat asemakaavan muutoksesta, tulee kiinteistöviraston maksaa ne. Kiinteistölautakunta on oikeuttanut kiinteistöviraston tonttiosaston tilaamaan mainitut työt sen jälkeen, kun määräraha on myönnetty.

Kiinteistölautakunta esittää, että kiinteistöviraston tonttiosastolle myönnetään 937 000 euron määräraha (alv. 0 %, talousarvion alakohta 8 01 02, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet) Salmisaaren uuden toimitila-alueen johtojen ja kaapeleiden siirtoa varten.

Kj toteaa, että Khn johtosiirtojen kustannusjaosta 5.5.1997 tekemän päätöksen mukaisesti po. johtosiirto on kiinteistöviraston kustannettava asia. Määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistöviraston tonttiosastolle vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

937 000 euroa (alv=0) Salmisaaren uuden toimitila-alueen johtojen ja kaapeleiden siirtoa varten.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, Helsingin Energialle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

1.8.2005 pöydälle pantu asia

HELSINGIN ENERGIAN LIITTYMINEN HIILITIETO RY:N JÄSENEKSI

Khs 2005-1557

Tekninen lautakunta esittää (28.6.2005) mm. seuraavaa:

Hiilitieto ry:n tarkoituksena on toimia sellaisten yritysten yhdyssiteenä, joiden toiminta liittyy kiinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm.

– jakamalla hiilitietoa yleisölle mm. internet–sivustoa ylläpitämällä

– järjestämällä kokous- ja esitelmätilaisuuksia

– seuraamalla kiinteiden fossiilisten polttoaineiden käytön kehitystä kotimaassa ja ulkomailla, ja

– muilla samankaltaisilla tavoilla

Yhdistys viimeistelee parhaillaan internet-sivustoaan, jonka tarkoituksena on tuottaa neutraalia tietoa kivihiilestä. Suomessa ei ennestään ole mitään keskitettyä lähdettä, josta vastaavaa materiaalia olisi saatavissa. Sivustoilla tulee olemaan perustietoa kivihiilestä ja sen käytöstä, hiilen polton eduista ja haitoista sekä ympäristövaikutuksista. Tarkoituksena on luoda laaja jatkuvasti ylläpidettävä tietokanta, joka olisi tärkeänä neutraalina tiedonlähteenä energiapoliittiseen keskusteluun koskien esim. hiilenkäytön rajoittamista, päästökauppaa tai kestävää kehitystä.

Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki muut suuret suomalaiset kivihiilenkäyttäjät paitsi Helsingin Energia. Yhdistyksen toimintatapoihin ja sen julkaisemaan aineistoon pääsee vaikuttamaan ainoastaan jäsenyyden kautta. Helsingin Energialla maan suurimpana kivihiiltä yhteistuotannossa ja kaupunkiympäristössä käyttävänä vaikuttajana tulisi olla mahdollisuus tähän. Vastaavasti Helsingin Energia on Maakaasuyhdistys ry:n jäsen.

Hiilitieto ry:n liittymismaksu on 15 000 euroa. Erillistä vuosijäsenmaksua ei peritä.

Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Helsingin Energia voisi liittyä Hiilitieto ry:n jäseneksi. Helsingin Energia huolehtii jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista maksaen myös liittymismaksun omista käyttövaroistaan.

Kj pitää teknisen lautakunnan esitykseen viitaten liittymistä Hiilitieto ry:n jäseneksi Helsingin Energian liiketoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisena.

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Energian liittymään Hiilitieto ry:n jäseneksi kehottaen Helsingin Energiaa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan 15 000 euron liittymismaksun omista käyttövaroistaan.

Pöytäkirjanote tekniselle lautakunnalle, Helsingin Energialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

ASUNTOTONTIN OSAN MYYMINEN LEPPÄVAARAN HUVILINNAN ASEMAKAAVA-ALUEELTA KIINTEISTÖ OY ESPOON HUVIKUMPU -NIMISELLE YHTIÖLLE KORKOTUKILAINOITETTUJEN VUOKRA-ASUNTOJEN RAKENTAMISTA VARTEN (LEPPÄVAARA, TONTTI 51216/3)

Khs 2005-1512

51. kaupunginosan (Leppävaara) korttelin nro 51216 tontti nro 3; Leppävaarankatu.

Kiinteistölautakunta toteaa (14.6.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Oy Espoon Huvikumpu -nimiselle yhtiölle esitetään myytäväksi Etelä-Leppävaaran Huvilinnan asemakaava-alueelta Helsingin kaupungin omistama noin 602 m²:n suuruinen osa rakennusoikeudeltaan yhteensä 2 930 k-m²:n suuruisesta tontista pitkäaikaisen korkotuen turvin rahoitettavien vuokra-asuntojen rakentamista varten. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2005. Yhtiö on Asuntosäätiön kokonaan omistaman yleishyödyllisen Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa.

Kaupungin omistusosuus tontin rakennusoikeudesta on 2 117 k-m². Valtion asuntorahaston kanssa YTV-alueelle neuvotellun tonttihinnoittelun mukaan määriteltynä tontin kerrosneliömetrihinnaksi muodostuu 360 euroa, mikä johtaa 762 120 euron myyntihintaan.

Myynti toteuttaa osaltaan Espoon ja Helsingin välistä Leppävaarasopimusta, jonka mukaan sopimusalueen asuntotuotannosta noin 40 % tulee olla valtion tukemaa sosiaalista asuntotuotantoa.

Hakemus Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy on pyytänyt, että sen kokonaan omistamalle Kiinteistö Oy Espoon Huvikumpu -nimiselle yhtiölle myytäisiin Leppävaaran tontti 51216/3 Valtion asuntorahaston korkotukeen perustuvien osaomistusasuntojen rakentamista varten. Yhtiö pyrkii aloittamaan rakennustyöt tontilla vuoden 2005 syksyllä.

Tontti Etelä-Leppävaaran Huvilinnan alueelle on laadittu asemakaavan muutos, jonka mukaan suunniteltu tontti 51216/3 kuuluu VIII-kerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin pinta-ala on 833 m² ja rakennusoikeus 2 930 k-m².

Helsingin kaupunki omistaa tontista 602 m², mikä merkitsee
2 117 k-m²:n rakennusoikeutta.

Tontti on kunnallistekniikan puolesta heti rakentamiskelpoinen. Tontin rekisteröimisen edellytyksenä on, että nyt Helsingin ja Espoon kesken jakaantunut omistusoikeus saatetaan yksiin käsiin myymällä tontinosat hakijalle.

Varaus- ja myyntiehdot

Kiinteistölautakunta päätti viimeksi 21.12.2004 (679 §) varata nyt myytäväksi esitettävän tontinosan Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:lle valtion tukemaa aravarahoituksella tai pitkäaikaisen korkotuen turvin rahoitettavaa vuokra-asunto- tai osaomistustuotantoa varten 31.8.2005 saakka seuraavin ehdoin:

1 Asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee sijoittaa alueella sijaitseville LPA-tonteille alueellisen pysäköintiyhtiön kanssa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.

2 Pysäköintiyhtiö hallinnoi myös aluetta palvelevia yhteisiä kokoontumis- ja harrastetiloja, joiden kustannuksiin alueella sijaitsevien asuntoyhtiöiden tulee erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti osallistua.

3 Tontti kuuluu Etelä-Leppävaaran yhteisväestönsuojan kerääntymisalueeseen, joten tonttia palvelevat väestön-suojapaikat tulee sijoittaa yhteisväestönsuojaan siitä erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.

4 Tontille rakennettaessa on noudatettava kortteliin mahdollisesti laadittavaa lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa.

Näitä ehtoja esitetään sovellettavaksi myös tontinosaa myytäessä.

Rahoitusmuoto Helsingin ja Espoon keskinäisessä Leppävaaran suunnittelua ja toteutusta koskevassa sopimuksessa edellytetään, että sopimuksen tarkoittamalle alueelle rakennetaan asunnoista noin 40 % sosiaaliseen asuntotuotantoon, millä tarkoitetaan valtion tuella toteutettavaa vuokra-asumista tai sitä lähinnä vastaavaa pitkäaikaiseen korkotukeen perustuvaa osaomistustuotantoa. Nyt kysymyksessä oleva hanke turvaa osaltaan sopimuksessa edellytetyn asuntotuotantojakauman toteutumisen.

Tontin myynti ja hinnoittelu

Kaupungin omistamien kiinteistöjen myyminen on Espoon kaupungin alueella perusteltua mm. siksi, että kaupunki on velvollinen maksa-maan kiinteistöveroa muiden kuntien alueella omistamistaan kiinteistöistä.

Valtion asuntorahasto on 17.12.2004 hyväksynyt YTV:n esityksestä valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat tonttien enimmäis-hinnat pääkaupunkiseudulla. Tontinosan hinta tulee määritellä vahvistettujen hintavyöhykkeiden mukaan ja ottaen päätöksen mukaisesti huomioon tontin sijainti Leppävaaran keskuksessa erittäin hyvällä paikalla julkisten ja kaupallisten palveluiden sekä juna-aseman läheisyydessä. Asemakaavan mukaisen varsinaisen rakennusoikeuden yksikköhinnaksi muodostuu sanotuin perustein 360 euroa/k-m². Yksikkö-hinta on sama, jota Espoon kaupunki soveltaa omistamaansa tontinosaa myydessään.

Nyt myytäväksi esitettävän tontinosan hinnaksi muodostuu tällöin 762 120 euroa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kiinteistö Oy Espoon Huvikumpu -nimiselle yhtiölle Etelä-Leppävaaran Huvilinnan asemakaava-alueelta 51. kaupunginosan korttelin nro 51216 asuinkerrostalotonttiin nro 3 kuuluvan kaupungin omistaman pinta-alaltaan 602 m²:n ja rakennusoikeudeltaan 2 117 k‑m²:n suuruisen osan Suurhuopalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 valtion korkotuella rakennettavaa vuokra-asuntotuotantoa varten seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 762 120 euroa.

2 Ostajan tulee sopia tontin asemakaavan mukaisten auto-paikkojen sijoittamisesta alueella sijaitseville LPA-tonteille tai pysäköintiluolaan siitä erikseen ostajan ja pysäköintiyhtiön tai Espoon kaupungin välillä tehtävän sopimuksen mukaan.

3 Ostajan tulee eri sopimuksin liittää tontti alueen yhteiskerhotiloja hallitsevaan yhtiöön.

4 Tonttia palvelevat väestönsuojapaikat tulee sijoittaa yhteisväestönsuojaan siitä erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.

5 Tontille rakennettaessa on noudatettava kortteliin mahdollisesti laadittavaa lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaa.

6 Muuten noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee tarkistaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Karttapiirros (Leppävaaran tontti 51216/3)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARISEN JA KIINTEISTÖ OY MAXENTIUMIN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1517

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 158 tontit nro 41 ja 22; Eerikinkatu 41, Ruoholahdenkatu 22

Kiinteistölautakunta toteaa (14.6.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm ja

kauppahinta

4. kaupunginosa

kortteli 158

tontit 41 ja 22

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen/

Kiinteistö Oy Maxentium

13.5.2005

6 220 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 158 tontit nro 41 ja 22 rakennuksineen. Vireillä olevan tonttijaon mukaan tontit muodostavat uuden tontin nro 44, joka kuuluu voimassa olevan asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin pinta-ala on 3 755 m² ja rakennusoikeus 10 550 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tonteilla sijaitsee kaksi kauppaan kuuluvaa toimistorakennusta. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1967 ja ovat suuruudeltaan 4 164 k-m² sekä 4 293
k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 6 220 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 656,5 euroa/m² ja noin 589,6 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kaupassa ei ole sovittu muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista.

Tontteihin kohdistuvat suunnitelmat sekä kaupungin ja myyjän välinen sopimus

Kauppakirjan mukaan tonteilla olevat toimistorakennukset muutetaan huhtikuussa 2005 voimaan tulleen asemakaavan muutoksen perusteella asuinkäyttöön.

Em. kaavamuutoksen toteuttamiseen liittyen Helsingin kaupunki ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen allekirjoittivat 24.2.2005 sopimuksen, jonka perusteella yhtiö on suorittanut kaupungille 4.5.2005 sopimuksen mukaisen korvauksen korkoineen.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kokonaiskauppahinta on suuri ja kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn sopimukseen asemakaavan muutoksen toteuttamisesta.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 13.5.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on myynyt Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 158 tontit nro 41 ja 22 rakennuksineen Kiinteistö Oy Maxentiumille.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan13.5.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on myynyt Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 158 tontit nro 41 ja 22 rakennuksineen Kiinteistö Oy Maxentiumille.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Maxentiumille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Jäljennös kiinteistönluovutusilmoituksesta
	Liite 2	Jäljennös kauppakirjasta
	Liite 3	Sijaintikartta (Kampin tontit 158/41 ja 22)
	Liite 4	Kartta Kampin tonteista 158/41 ja 22

HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1536

Helsingin Satama pyytää (14.2.2005) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54316 tontille nro 4, korttelin 54317 tontille nro 1, korttelin 54152 tontille nro 9 sekä Voimalakadun ja Rahtarinkadun katualueelle (osoite: Voimalakatu 4) uuden maanalaisen väestönsuojan (5 400 k-m²) rakentamiseksi Vuosaaren sataman pohjoisen alueen kalliomaaperään poiketen asemakaavasta.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Helsingin Sataman teettämissä Vuosaaren sataman väestönsuojajärjestelmän tarveselvityksessä ja Vuosaaren satamakeskuksen pohjoisen väestönsuojan hankesuunnitelmassa on selvitetty tavoitteet väestönsuojajärjestelmälle.

Selvitysten mukaan satama-alueella ja siihen toiminnallisesti kiinteästi liittyvällä yritysalueella toteuttavat rakennukset ovat tavaran käsittelyä ja tuotantoa varten tehtäviä halli- ja teollisuusrakennuksia. Rakennuskanta tulee olemaan luonteeltaan kevyttä, pääosin yksikerroksista ja sellaista, että toiminnan kehittymisen aiheuttamat muutokset voidaan tehdä joustavasti. Talokohtaisten väestönsuojien toteuttaminen tällaisiin rakennuksiin ei ole tarkoituksen mukaista. Tarkoituksenmukaisempaa on toteuttaa väestönsuojat yhteisväestönsuojana. Koska alueella on kallioresursseja, on yhteisväestönsuoja perusteltua tehdä kalliosuojana. Kalliosuoja puoltaa myös Vuosaaren sataman strateginen merkitys, jonka vuoksi väestönsuojan suojaustason on oltava mahdollisimman hyvä.

Hankesuunnitelmassa väestönsuoja on ratkaistu sijoittamalla sataman portin läheisyyteen kalliosuoja. Kalliosuojan mitoituksen lähtökohtana on satamankeskuksen pohjoisten kortteleiden ja sataman suojapaikkamäärä. Sijainnin perusteena on suoja-alatarpeen painopisteen läheisyys. Normaaliaikana suojaa käytetään pysäköintitilana. Suoja sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa, joten sitä voivat käyttää alueella pysyvästi työskentelevien lisäksi myös satamassa liikkuvat asiakkaat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (21.6.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 25.1.2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosaaren satama ja ympäristö). Asemakaavan mukaan alue on satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialuetta (KTS), liikerakennusten korttelialuetta (KL), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) ja katualuetta. Asemakaavassa on lisäksi metrovaraus ja maanalainen ajoyhteys. Asemakaavassa väestönsuojan tarve on tarkoitus ratkaista tonttikohtaisesti.

Nykyisin alue on sataman ja siihen liittyvien toimintojen rakennustyömaana. Alueen lounaispuolella on Vuosaaren voimalaitos. Kallioresurssi sijaitsee suunnittelulla alueella saarekkeena luoteesta kaakkoon ulottuen tällä kohdalla maanpintaan asti. Vuosaaren sataman ja yritysalueen suunnittelun tarkentuessa sataman sisäänkäynti on keskitetty yhteen pohjoisporttiin. Sen mukaan pohjoisportin ja sen ympäristön merkitys on tullut tärkeämmäksi liikenteen ja satamatoiminnan solmukohteena. Sataman ja yritysalueen rakennusten rakentamistavat ovat myös tarkentuneet. Rakennuskanta tulee olemaan luonteeltaan kevyttä ja joustavasti muunneltavia. Sataman strateginen merkitys, keskitetty sisäänkäynti ja rakennuskannan luonne yhdessä puoltavat pohjoisen portin lähistölle sijoitettavaa hyvää suojatasoa antavaa kalliosuojaa yhteisväestönsuojana.

Hakija on teettänyt sataman väestönsuojajärjestelmän tarveselvityksen (Insinööritoimisto Virpiö/15.6.2004) ja pohjoisen väestönsuojan hankesuunnitelman (Insinööritoimisto Virpiö/30.9.2004). Hakijan tarkoituksena on rakentaa sataman ja yritysalueen tarpeeseen yhteisväestönsuoja ja siihen liittyvät tilat maanalaista kallioresurssia hyväksi käyttäen pohjoisportin läheisyyteen. Hakemukseen on liitetty väestönsuojan kerääntymisaluepiirustus, jonka mukaan hakemuksen mukainen väestönsuoja täyttää suojatarpeen sataman ja yritysalueen pohjoisen kerääntymisalueen osalta.

Väestönsuoja on 5 400 k-m² suuruinen ja tarkoitettu 3 600 henkilölle. Väestönsuojaan liittyy ajotunneli (1200 k-m²), maanpäälliset sisäänkäyntitilat ja ilmanvaihtokuilut. Normaaliaikana väestönsuoja toimii sataman henkilöstön ja asiakkaiden pysäköintihallina, johon mahtuu 200 autopaikkaa.

Väestönsuojan maanpäälliset rakennukset ja rakennelmat ovat tonteilla. Sisäänkäyntejä on kolme. Sataman portin viereiselle KTS-tontille (54316/4) on sijoitettu sisäänkäynnit A ja B. Sisäänkäynti A on tarkoitettu autoille. Ajotunnelin suu avautuu Voimalakadulle, mutta hakijan kanssa käydyssä neuvotteluissa on käynyt ilmi, että ajotunnelin suuaukon sijainti ja liikennejärjestelyt tulevat muuttumaan jatkosuunnittelussa. Sisäänkäynti B sijoittuu sataman porttina toimivan kevyen liikenteen sillan ja toimistorakennuksen yhteyteen. Teollisuusrakennusten tontille 54152/9 on sijoitettu sisäänkäynti C ja raitisilmakuilu asemakaavan mukaan istutettavan alueen osalle. Lisäksi poistoilmakuilu on merkitty liikerakennusten tontille 54317/1.

Väestönsuoja on sijoitettu asemakaavan mukaan metrovarauksen kohdalle. Suunnitelman mukaan metrorata voidaan rakentaa alatason pysäköintitilan kohdalle.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että voimassa olevassa asemakaavassa alueelle ei ole osoitettu maanalaista väestönsuojaa eikä asemakaavassa ole merkintöjä väestönsuojan edellyttämiä maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja varten. Sen sijaan alueelle on osoitettu maanalainen varaus metrorataa varten.

Saadut lausunnot, osallisten kuuleminen ja viranomaisneuvottelut

Suunnitellun väestönsuojan kohdalla ja ympäristössä olevat alueet ovat kaupungin eri hallintokuntien hallinnassa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt lausunnot Helsingin Energialta, kiinteistövirastolta, liikennelaitokselta, pelastuslaitokselta ja rakennusvirastolta. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Helsingin Energialla ei ole huomauttamista hankkeen sisältöön. Rakennushankeen toteutuessa on huomioitava lähellä sijaitsevista voimalaitoksista ja polttoainevarastoista aiheutuvat rajoitteet rakentamiselle.

Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa, että kaupungilla ei ole naapurina huomauttamista suunnitellusta rakentamisesta ehdolla, että hakija saa hallintaoikeuden koko alueeseen, jota hanke koskee.

Liikennelaitos toteaa, että väestönsuojan jatkosuunnittelun yhteydessä on varmistettava, ettei väestönsuojan rakentaminen ole ristiriidassa metron jatkosuunnitelmien kanssa.

Pelastuslaitoksen riskinhallinnan toimiala toteaa, että hankkeesta on käyty alustavia viranomaisneuvotteluja suunnitteluvaiheessa. Väestönsuojan suunnittelussa varaudutaan mahdollisen metrotunnelin rakentamiseen sekä väestönsuojan laajennukseen. Mikäli varaukset toteutetaan, voi alueella tulla tarve rakentaa lisää poistumiseen tai savun poistoon tarvittavia nousukuiluja. Tämä tulee ottaa huomioon maanpäällisissä tilavarauksissa sekä toteutuksessa. Maanalaisen yhteisväestönsuojan yksityiskohtaiset palotekniset ratkaisut tulee hyväksyttää pelastusviranomaisilla ennen rakennussuunnitelmien lopullista valmistumista.

Rakennusvirasto toteaa, että hankkeelle tulee katualueelle sijoittuvilta osin hakea sijoituslupa rakennusvirastosta. Mikäli hankkeeseen liittyy katualueelle tulevia maanpäällisiä osia, tulee niistä neuvotella rakennusviraston kanssa. Maanpäällisille rakennuksille tarvitaan rakennusvalvontaviraston rakennuslupa. Mikäli hankkeessa on katualueella betonirakenteisia kantavia rakenteita, tulee ne mitoittaa tiehallinnon siltojen kuormanormien LK1 ja EK1 kantavuusmääräysten mukaisesti. Hankesuunnittelussa on huomioitu metrovaraus. Jatkosuunnittelussa on oltava yhteydessä myös HKR-Rakennuttajaan metroasiassa.

Rakennusvalvontavirasto toteaa, ettei rakennusvalvonta näe estettä haetun poikkeuksen myöntämiselle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Vuosaaren sataman ja yritysalueen pohjoisen kerääntymisalueen väestönsuojelutarve voidaan täyttää tarkoituksenmukaisella tavalla rakentamalla hakemuksen mukainen kalliosuoja. Väestönsuojan maanpäälliset rakenteet on suunnitelmassa sijoitettu tai ne voidaan sijoittaa siten, ettei niistä ole haittaa kaavoituksen tavoitteiden toteutumiselle. Väestönsuoja voidaan rakentaa siten, että asemakaavan mukainen metrorata on rakennettavissa tulevaisuudessa.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, ympäristön turvallisuuden edistäminen ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita, metroradan rakentamismahdollisuus säilyy, kiinnitetään huomiota maanpäällisten rakennusten vaikutukseen kaupunkikuvaan, toteutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, pelastuslaitoksen, liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa, ja rakentamisessa huomioidaan lähellä sijaitsevista voimalaitoksista ja polttoainevarastoista aiheutuvat rajoitteet. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-1536/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita, metroradan rakentamismahdollisuus säilyy, huomiota kiinnitetään maanpäällisten rakennusten vaikutukseen kaupunkikuvaan, toteutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, pelastuslaitoksen, liikennelaitoksen ja rakennusviraston kanssa, ja rakentamisessa huomioidaan lähellä sijaitsevista voimalaitoksista ja polttoainevarastoista aiheutuvat rajoitteet.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Sataman poikkeamispäätös
	Liite 2	Voimassa oleva asemakaava
	Liite 3	Asemapiirros (Vuosaaren tontti 54316/4)
	Liite 4	Havainnekuva (Vuosaaren satamakeskus)

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY DAGMARINKATU 14:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1537

Kiinteistö Oy Dagmarinkatu 14 pyytää (14.4.2005) poikkeamislupaa 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) korttelissa 409 tontilla nro 14 (Dagmarinkatu 14) sijaitsevan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun osalta.

Hakija perustelee hakemustaan olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (21.6.2005), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 14.11.1977 vahvistettu asemakaava nro 7457. Asemakaavan mukaan tontti nro 14 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 3 390 k-m² joka vastaa tonttitehokkuutta et = 3,0. Suurin sallittu kerrosluku on 6. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa 480 k-m² myymälätiloja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/120 k-m² ja enintään 1 ap/asunto, 1 ap/150 k-m²asiakaspalvelukerrosalaa sekä vähintään 1 ap/500 k-m² ja enintään 1 ap/350 k-m²liike-, toimisto- ja niihin verrattavaa kerrosalaa. Tontilla autopaikat on sijoitettava maanalaiseen tilaan.

Asemakaavassa on ns. kaksitasoiset kaavamääräykset, joiden mukaan olemassa olevassa, ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty mm. rakennuksen käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, tontin kerrosalasta, rakennuksen korkeudesta ja autopaikkojen vähimmäismäärästä.

Tontilla sijaitsee v. 1924 valmistunut kerrostalo, jonka rakennettu kerrosala on kiinteistörekisterin mukaan 5 613 m². Tämä vastaa tonttitehokkuutta et = 4,97. Freesenkadun puoleinen rakennuksen osa on alun perin ollut asuinkäytössä ja Dagmarinkadun puoleinen osa kirjapainona. Tällä hetkellä koko rakennus on toimistotiloina. Rakennuksessa on 7 kerrosta, myös ullakko on osittain otettu käyttöön.

Hakijan tarkoituksena on peruskorjata koko kiinteistö asuinkäyttöön. Tässä yhteydessä on myös tarkoitus rakentaa pihajulkisivuihin asuntojen parvekkeita ja 7 autopaikkaa pihan alle. Osa vaadituista autopaikoista esitetään sijoitettavaksi läheiseen pysäköintilaitokseen.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta kerrosalan ja rakennuksen kerroslukumäärän suhteen.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan 7.4.2005 mm., että katujen kulmassa sijaitseva, lähinnä 1920-luvun klassismia edustava aumakattoinen rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja osa valtakunnallisesti merkittävää Etu-Töölön asuinaluetta. Tämä asettaa rajoituksia ja vaatimuksia kohteessa tehtäville muutoksille. Kaupunginmuseo kiinnittää huomiota mm. ullakon ikkunoiden ja parvekkeiden sijoitteluun, muotoiluun ja yleensä materiaalivalintoihin. Rakennuksen sisätiloissa aikaisemmin tehtyjen lukuisten muutosten johdosta kaupunginmuseo ei aseta sisätiloille erityisiä suojelutavoitteita. Lausunnossaan kaupunginmuseo ei näe estettä kiinteistön muutossuunnitelmien jatkamiselle.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että siltä osin, kuin rakennus on alun perin ollut asuinrakennus, se voitaisiin em. kaksitasoisten asemakaavamääräysten perusteella palauttaa asuinkäyttöön rakennuslupamenettelyä käyttäen ja ilman, että asemakaavassa edellytettyjä autopaikkoja tarvitsee rakentaa.

Kirjapainoksi rakennetun siiven osalta on kyseessä käyttötarkoituksen muutos. Näiltä osin rakennuksen muuttaminen asunnoiksi merkitsee asemakaavassa osoitetun asuinrakennusoikeuden ylittymistä ja edellyttää poikkeamispäätöstä sekä mm. asemakaavassa vaadittujen autopaikkojen rakentamista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää ajatusta rakennuksen asunnoiksi palauttamisesta ja muuttamisesta kannatettavana sekä rakennuksen käytön, rakennussuojelun että kantakaupungin asuntokannan lisäämisen kannalta. Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa otetaan huomioon kaupunginmuseon lausunnossa esitetyt suojelutavoitteet, asuntoja varten rakennetaan normaalit yhteis- ja varastotilat sekä autopaikkoja osoitetaan asemakaavassa edellytetty määrä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Dagmarinkatu 14:lle haettuun toimenpiteeseen ehdolla, että rakentamisessa otetaan huomioon kaupunginmuseon lausunnossa esitetyt suojelutavoitteet mm. ullakon ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelun, muotoilun ja materiaalivalintojen osalta, asuntoja varten rakennetaan normaalit yhteis- ja varastotilat sekä autopaikkoja osoitetaan asemakaavassa edellytetty määrä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Etu-Töölön tontti 409/14)
	Liite 2	Sijaintikartta (Etu-Töölön tontti 409/14)

SUUTARILAN TONTIN 40015/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11432)

Khs 2005-1351

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40015 tontin nro 9 asemakaavan muutosehdotus.

Vesimiehentie 37

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.5.2005) mm., että otsikossa mainitun tontin omistaja on pyytänyt 17.3.2004 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 7120 (vahvistettu 5.6.1975). Kaavan mukaan tontti on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO). Tontille saa rakentaa enintään yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan alkavaa 500 m² kohti sekä tontin kerrosalaan laskettavan talousrakennuksen. Lisäksi tontille saa rakentaa talous- tai asuinrakennuksen yhteyteen autosuojia, joiden kerrosala on enintään 25 m2/asunto. Tontin tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

Tontit on aidattava lauta- tai pensasaidalla katuihin ja puistoalueisiin rajoittuvilta osiltaan.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontilla on omakotitalo. Se sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu e = 0,25:ksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4 m:stä 5 m:iin ja kaksikerroksisen 6 m:stä 7 m:iin, talousrakennuksen ja autosuojan enimmäiskorkeus on 3 m.

Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0,25:een.

Tontin pinta-ala on 1 501 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 375 k-m² (lisäystä 75 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Huomautuksia ei ole esitetty.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.–27.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40015 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.5.2005 päivätyn piirustuksen nro 11432 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11432 (Suutarilan tontti 40015/9)

SUUTARILAN TONTTIEN 40168/5, 40203/2 JA 4 SEKÄ 40204/1 - 3 JA 6 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11401)

Khs 2003-1710

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40168 tontin nro 5, korttelin nro 40203 tonttien nro 2 ja 4 sekä korttelin nro 40204 tonttien nro 1–3 ja 6 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Vaskipellontie 15, Vaskihuhdantie 14, Vaskipellonkuja 6, 8, 10, 14 ja 16.

Elisa Oyj pyytää (10.6.2004) omistamansa tontin 40204/6 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että puhelinkeskusrakennus erotetaan omalle tontilleen ja loppuosa tontista muutetaan asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.4.2005) mm., että tonttien 40168/5, 40203/2 ja 4 sekä 40204/1–3 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttitehokkuusluku e = 0,20 nostetaan e = 0,25:een.

Lähtökohdat

Kaavoitustilanne

Alueella on voimassa asemakaavat nro 8826 (vahvistettu 1984), nro 9223 (vahvistettu 1987) ja 9842 (vahvistettu 1991).

Kaavojen mukaan tontit 40168/5, 40203/2 ja 4 sekä 40204/1–3 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja niiden tonttitehokkuus on e = 0,20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto.

Tontti 40204/6 on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET). Rakennusoikeus on 1 749 k-m² (e = 0,38). Korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon tai laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten, kuitenkin enintään 4 asuntoa. Rakennusten tulee mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan muodostaa ympäröivien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus.

Nykytilanne

Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja. Asuntotontit ovat vajaasti rakennettuja ja tontti 40168/5 on rakentamaton. Tontilla 40204/6 on Elisa Oyj:n omistama puhelinkeskusrakennus sekä asuinrakennus, jossa on neljä asuntoa.

Ympäristöhäiriöt

Tontilla 40204/6 sijaitsevan puhelinkeskuksen koneellinen ilmastointi ja varavoimalaitoksen pakoputki aiheuttavat ilmaääniä. Keskuksessa varastoidaan varavoimalaitosta varten kevyttä polttoöljyä. Säiliön tilavuus on 10 m³.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen sekä tontin 40204/6 jakaminen erillisiksi asuinrakennusten ja telerakennuksen tonteiksi.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontilla 40204/6 sijaitseva Elisa Oyj:n omistama Suutarilan puhelinkeskuksen kiinteistö erotetaan omaksi 1 403 m²:n yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET), jonka rakennusoikeus on 465 k-m². Tontista muutetaan 2 638 m²:n kokoinen alue asuinrakennusten korttelialueeksi (A), jonka tonttitehokkuus on e = 0,25. Täyttömäen puolelta liitetään 524 m²:n kaistale olemassa olevaan lähivirkistysalueeseen (VL), koska alueen läpi virtaa purouoma, jonka penkereet ovat pehmeää rakentamiseen soveltumatonta maata.

Kevyen liikenteen väylästä (Vaskipellonpolku) muutetaan n. 5 m:n pituinen alue ajoneuvoille sallituksi katualueeksi.

Tontit 40168/5, 40203/2 ja 4 sekä 40204/1–3 (yhteensä 9 050 m²) on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolla tehokkuus on nostettu lukuun e = 0,25. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, on istutettava. Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset voidaan kitkamaa-alueella perustaa maan varaan ja savialueilla tukipaaluilla pohjamaan varaan tai massanvaihdon täytön varaan. Tarkemmat maaperätutkimukset ja pohjarakennussuunnittelu tehdään rakennusten suunnittelun yhteydessä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella maaperä ei ole pilaantunutta. Pilaantuneisuustutkimuksia ei ole tehty.

Ympäristöhäiriöt

Puhelinkeskuksen ilmanvaihtolaitteista ja varavoimalaitoksen pakoputkesta aiheutuva ilmaäänten melutaso ulkona on alle 45 dB. Keskus on miehittämätön ja liikenne vähäistä. Polttonesteen varastointi on riittävän etäällä asuinrakennuksista.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen tuloksena voidaan alueelle rakentaa asuinrakennuksia tonttitehokkuudella e = 0,25. Muutos voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen (e = 0,20) on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön. Tontilla 40204/10 rakennusoikeus on käytetty. Tontilla 40204/9 rakennusoikeus lisääntyy 409 k-m².

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavamuutos on tullut vireille tontin 40168/5 omistajan hakemuksen johdosta.

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat 26.4.2004 (tontti 40168/5) ja 1.2.2005 (tontit 40203/2 ja 4 sekä 40204/1–3 ja 6) sekä ilmoitukset nähtävänäolosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ensimmäisen kerran 24.–28.5.2004 ja toisen kerran 14.–25.2.2005.

Ensimmäisestä nähtävänäolosta esitettiin yksi mielipide. Toisesta nähtävänäolosta ei esitetty mielipiteitä.

Xxxx Xxxxxxxxxxx sekä Xxxx Xxxxxxxxxxx perikunta ovat 28.5.2004 ilmoittaneet vastustavansa tonttitehokkuuden nostamista luvusta e = 0,20 lukuun e = 0,25 naapuritontilleen 40168/5 seuraavin perustein: väljä rakentamistapa korttelissa 40168 tulisi säilyttää ja tehokkuuden nostaminen yhden tontin omistajalle on epäoikeudenmukaista.

Lisäksi he ovat pyytäneet "haamutontin" poistamista tonttien 40168/7 ja 9 länsipuolelta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tonttitehokkuudella e = 0,25 sekä rakentamista koskevien asemakaavamääräysten vaikutuksesta rakentaminen säilyy riittävän väljänä ja vehreänä, niin ettei voida katsoa asumisviihtyvyyden vähenevän alueella. Tonttitehokkuus e = 0,25 on yleinen tämän alueen pientalotonteilla.

Eri ajankohtina tehtyjen asemakaavan muutosten vuoksi, eli karttateknisistä syistä, entisen tonttialueen ("haamutontti") rajat näkyvät pohjakartassa. Alue on puistoa (VP) ja muu osa Vaskiniitystä on istutettavaa puistoaluetta (Pi)

Tilastotiedot

Maankäyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²	Kerrosalan muutos m²
Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	2 638	660	660
Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	9 050	2 262	452
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET)	1 403	465	‑1 284
Lähivirkistysaluetta (VL)	524
Katualuetta	166

Yhteensä	13 781	3 387

Tontit 40168/5 sekä 40204/2, 3 ja 6 on merkitty kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja tontit 40203/2 ja 4 sekä 40204/1 valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 13.5.–13.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, rakennusviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energia mainitsee (30.5.2005) mm., että kaava-alueella ja sen lähiympäristössä tapahtuva lisärakentaminen tulee vaatimaan alueelle 1–2 uutta erillismuuntamoa. Sähköverkon kannalta erillismuuntamoiden optimaaliset sijainnit ovat Vaskipellonpolun varressa Vaskiniityllä sekä toisaalla Vaskikaivonpolun varrella Vanhan puustellinmetsän kohdalla. Helsingin Energialla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (31.5.2005) mm., ettei kaupunki omista maata kaava-alueella. Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Rakennusvirasto mainitsee (8.6.2005) mm., että Vaskipellonpolun katualuetta koskeva muutos on pienehkö eikä se aiheuta lisäkustannuksia katujärjestelyissä. Muutosehdotuksessa mukana olevia tontteja palvelevat kadut ovat rakentamattomia, ns. vanhoja sorateitä, joiden rakentaminen ei ole lähivuosina rakennusviraston toteutusohjelmassa.

Muutokset puistoalueella ovat vähäisiä eivätkä aiheuta lisäkustannuksia.

Rakennusvirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi mainitsee (20.6.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 2 b, 2 c, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että korttelin sisällä siirretään rakennusoikeuksia maanomistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää, asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muiden korttelialueiden rakennusoikeutta lisätään enintään 10 prosentilla, kuitenkin enintään 1 000 k-m² Kvston hyväksymästä rakennusoikeudesta ja kerrosalasta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40168 tontin nro 5, korttelin nro 40203 tonttien nro 2 ja 4 sekä korttelin nro 40204 tonttien nro 1–3 ja 6 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11401 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, Helsingin Energialle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11401 (Suutarilan tontit 40168/5, 40203/2 ja 4, 40204/1 - 3 ja 6 ym.)

APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS VARATUOMARI XXXXX XXXXXXXX KANTELUSTA

Khs 2004-1279

Apulaisoikeuskansleri mainitsee (29.6.2005), että varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx on oikeuskanslerille 13.5.2003 osoittamassaan kirjoituksessa kertonut Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen liiketoimintapäällikön viran perustamisesta ja viran hoitamiseen liittyvistä järjestelyistä sekä pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan, ovatko kaupungin opetusviranomaiset toimineet asiassa lain mukaisesti. Kantelukirjoituksessa esitetään, että virka ei ole ollut koskaan haettavana, vaan sitä on peräkkäisillä määräyksillä hoitanut sama henkilö. Viran kelpoisuusehdot määrättiin oppilaitoksen johtokunnan kokouksessa 10.4.2002 eli vasta yli kolmen vuoden kuluttua viran perustamisesta. Kantelijan näkemyksen mukaan viran erityiset kelpoisuusehdot olisi tullut määrittää välittömästi viran perustamisen jälkeen ja tämän jälkeen virka olisi pitänyt täyttää julkisen hakumenettelyn kautta. Nyt virkaa pitkään hoitanut henkilö on saanut ”etulyöntiaseman” myös viran vakinaista täyttämistä silmällä pitäen. Kantelijan mielestä tapahtunutta voidaan pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena.

Xxxxxxxxxx arvostelee lisäksi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen johtokunnan kokouspöytäkirjan 10.4.2002 nähtävillä pitämistä. Pöytäkirjaa ei ollut laitettu julkisen kuulutuksen mukaisesti julkisesti nähtäville kahden viikon kuluttua kokouksesta, mikä kantelijan mielestä on vaarantanut kunnan jäsenen valitusoikeuden ja loukannut hallinnon avoimuutta.

Opetuslautakunta on 26.8.2003 antanut kirjoituksen johdosta selvityksen. Khs on toimittanut vielä 6.6.2005 lausunnon ja lisäselvitystä, johon sisältyy opetusviraston lausunto sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen yhteinen lausunto.

./. Jäljennös apulaisoikeuskanslerin päätöksestä on esityslistan tämän asian liitteenä. Siinä käsitellään kantelua yksityiskohtaisesti. Ratkaisussa on oma kohtansa kelpoisuusehtojen, ilman julkista hakumenettelyä tapahtuneen viransijaisuuden ja avoimen viran hoitamisen, viranhoitomääräyksen ajankohdan ja johtokunnan pöytäkirjan nähtäville asettamisen osalta. Kohdassa 3.5 ovat johtopäätökset ja toimenpiteet.

Apulaisoikeuskansleri toteaa kaupungin lausunnoissa myönnetyn, että opetusvirastossa on sattunut eräitä kantelun käsittelyn aikana todettuja menettelytapavirheitä. Sekä opetusvirasto että keskushallinto ovat antaneet asiasta kuitenkin ohjeita ja koulutusta. Apulaisoikeuskansleri saattaa Khn tietoon kohdissa 3.1 ja 3.2 esitetyt näkökohdat kelpoisuusehtojen määrittämisestä ja julkisesta hakumenettelystä. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnittää kohdassa 3.3. esitetyillä perusteilla opetusviraston huomiota huolellisuuteen viranhoitomääräysten antamisessa ja tarvittavien toimivallan delegointipäätösten tekemisessä.

Ottaen huomioon epäkohtien ja sattuneiden virheellisyyksien havaitsemisen jälkeen tehdyt toimenpiteet ja annetun ohjeistuksen apulaisoikeuskansleri katsoo, ettei asiassa muilta osin ole ilmennyt sellaisia oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan tahon lain tai virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä, johon apulaisoikeuskanslerin tulisi yleisenä laillisuusvalvojana puuttua. Kirjoitus ei näin ollen johda enempiin toimenpiteisiin.

Päätös on lähetetty Khlle tiedoksi sekä päätöksestä ilmenevässä tarkoituksessa opetuslautakunnalle ja -virastolle edelleen toimitettavaksi.

Sj toteaa, että asia on ollut vireillä eri toimielimissä. Kaupungin toimesta oikeuskanslerinvirastolle on lähetetty eri yhteyksissä selvityksiä. Viimeksi 6.6.2005 on annettu Khn lausunto ja lisäselvityksiä. Khs viittasi kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen yhteiseen lausuntoon. Siinä todettiin, että opetusvirastossa oli sattunut menettelytapavirheitä, joilla ei ole ollut vaikutusta päätösten sisältöön, ja ettei kantelun tulisi antaa aihetta toimenpiteisiin.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä apulaisoikeuskanslerin päätöksen tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää päätöksen opetuslautakunnalle ja -virastolle tiedoksi sekä huomioon otettavaksi erityisesti siltä osin, jossa kiinnitetään huomiota huolellisuuteen viranhoitomääräysten antamisessa ja tarvittavien toimivallan delegointipäätösten tekemisessä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen opetuslautakunnalle, opetusvirastolle, henkilöstökeskukselle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Apulaisoikeuskanslerin päätös varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx kantelusta



Kokousaika	8.8.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali