HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
24 - 2005
|
|
|
|
|
|
|
Kokousaika |
20.6.2005 klo 16 |
|
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
|
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
|
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
|
3 |
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Itävaltaan ja Slovakiaan |
3 |
|
4 |
Lainan myöntäminen Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle |
5 |
|
5 |
Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Uutelan kanavan jatkorakentamiseen |
7 |
|
6 |
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimus Katajanokan satamaterminaalin ravintolatilan vuokraamisesta |
9 |
|
7 |
Rakennushankkeiden seurantaraportti (Tilanne 31.5.2005) |
18 |
|
8 |
Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus kaupunginjohtajan valintaa koskevista päätöksistä |
20 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
|
1 |
Xxxxx Xxxxxx ym. valitus vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä |
24 |
|
2 |
Asukasliitto ry:n ja Xxxxx Xxxxxx valitus vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä |
33 |
|
3 |
Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n valitus vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymistä koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä |
42 |
|
4 |
13.6.2005 pöydälle pantu asia |
50 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
|
1 |
Suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin avoimen viran määräaikainen hoitaminen |
53 |
|
2 |
Ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin viran täyttäminen |
55 |
|
3 |
Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa johtavan vararehtorin viran täyttäminen |
61 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
|
1 |
Esityksen tekeminen Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamiseksi Saunalahdella |
66 |
|
2 |
Lausunto Kirkkonummen kunnalle Ämmässuon asemakaavaehdotuksesta |
73 |
|
3 |
Lausunto Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2006 - 2009 |
77 |
|
4 |
30.5.2005 ja 13.6.2005 pöydälle pantu asia |
86 |
|
5 |
* Salassa pidettäviä liitteitä * |
90 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
|
1 |
Toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia sosiaalivirastossa |
95 |
|
2 |
13.6.2005 pöydälle pantu asia |
98 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wallden-Pauligin (varalla Rautava) ja Reinikaisen (varalla Malinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän
kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet
lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA ITÄVALTAAN JA SLOVAKIAAN
Khs 2005-1403
Kj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on esityksensä mukaan suunnitellut enintään neljän vuorokauden virkamatkaa Itävaltaan Wieniin ja Slovakiaan Bratislavaan 18.–21.9.2005 ajankohtaisiin suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin tutustumista varten.
Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ja kaupunkisuunnitteluvirastolla on seuraavan kolmivuotiskauden aikana suunnittelun strategisina painopistealueina mm. kaupungin elinvoimaisuudesta (kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä) huolehtiminen ja vastuu kaupunkikokonaisuuden kehittämisestä. Tavoitteena kaupunkirakenteen osalta on uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luominen. Työn alla ao. kaudella on useita osayleiskaavatöitä, maankäytön kehityskuvan laatiminen ja Helsingin kehittämissuunnitelman laatiminen seudullisesta näkökulmasta.
Valtuuston aiempien vuosien tapaan hyväksymien asumista ja elinkeinotoimintaa sekä joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta koskevien sitovien tavoitteiden lisäksi asemakaavoituksessa panostetaan erityisesti kerrostaloasumisen kehittämiseen tiiviin pientaloasumisen rinnalla. Edelleen suunnittelussa kannustetaan innovatiivisuuden ja aloitteellisuuden lisäämistä sekä kansainvälistä vuorovaikutusta.
Lautakunnan ja viraston toimialan ja käytännön työn kannalta on tärkeää tutustua muualla Euroopassa tapahtuvaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä niiden pohjalta saatuihin kokemuksiin. Lautakunnan on tässä mielessä tarkoitus tehdä tutustumismatka Wieniin ja käydä samalla Bratislavassa.
Matkasta aiheutuvat kustannukset (lennot, majoitus ja bussikuljetukset) ovat noin 955 euroa/henkilö sekä virkaehtosopimuksen mukaiset päivärahat. Matkalle osallistuisi myös kaupunginhallituksen edustaja sekä virkamiehiä.
Lautakunta esittää yhdeksän lautakunnan varsinaisen jäsenen osallistumista virkamatkalle.
KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksän varsinaisen jäsenen sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Itävaltaan Wieniin ja Slovakiaan Bratislavaan 18.–21.9.2005 ajankohtaisiin suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin tutustumista varten.
Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustus-, majoitus- ja päivärahakustannukset saadaan maksaa lautakunnan käyttövaroista.
Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle (Tuula Holopainen).
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE
Khs 2005-953
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö anoo (15.4.2005) koulun perusparannusta varten 245 000 euron suuruista lainaa.
Opetuslautakunta toteaa (14.6.2005), että Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön hankesuunnitelman mukaan urheilutalon saniteetti- ja suihkutilojen perusparannus, julkisivun elementtien korjaustöiden kuntotutkimus/korjaussuunnitelma, liikuntasalin valaistuksen uusiminen ja terassin betonikorjaus sekä vesieristystyöt, jotka on aikataulutettu vuodelle 2005 toteutetaan kaupungin lainalla. Aulan valvomon suunnitelmat valmistuivat vasta huhtikuun lopulla 2005. Tämän takia hanke siirtyy vuodelle 2006.
Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö on kaupungin kanssa 2.11.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuutena on koulukiinteistö.
Lautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2005 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön perusparannushankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on 245 000 euroa (alv 22 %) hankesuunnitelmaan sisältyvän kustannusarvion mukaan. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hanketta perusteltuna.
Opetuslautakunta puoltaa enintään 245 000 euron lainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle vuoden 2005 talousarvioon varatuista määrärahoista. Hankkeesta on toimitettava opetusvirastolle yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle perusteltuna. Vuoden 2005 talousarvioon varattua määrärahaa on käytettävissä 454 000 euroa. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle 245 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perusparannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.
Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE UUTELAN KANAVAN JATKORAKENTAMISEEN
Khs 2005-1223
Rakennusvirasto toteaa kirjeessään 13.5.2005, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.5.2002 Uutelan kanavan (aikaisemmin Aurinkolahden kanava) hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 17 100 000 euroa (RI = 102,9).
Uutelan kanavaa koskeva Aurinkolahden itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi 1.2.2002. Kaupunki on vuonna 1996 tehnyt sopimuksen viiden yrityksen (Asuntosäätiön, Etelä-Suomen Sato Oy:n, Pro Paulig Oy:n, Skanska Etelä-Suomi Oy:n ja YIT-Yhtymä Oy:n) kanssa Aurinkolahden alueen suunnittelusta sekä tonttien luovuttamisesta ja rakentamisesta. Aurinkolahtea on tarkoitus kehittää ja rakentaa korkeatasoiseksi asuinalueeksi. Kaupunki järjesti yhdessä yritysten kanssa kansainvälisen suunnittelukilpailun asemakaavan laatimiseksi. Asemakaava ja siinä esitetty kanava perustuvat kilpailun voittaneeseen ehdotukseen.
Uutelan kanavan yleissuunnitelma on valmistunut keväällä 2003 ja rakennussuunnitelma keväällä 2005. Kanavan rakentaminen on aloitettu lokakuussa 2003 rakennusviraston omajohtoisena työnä. Yleisten töiden lautakunta valitsi Uutelan kanavan ensimmäisen urakkavaiheen urakoitsijan 25.3.2004. Ensimmäisen urakkavaiheen rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2004 ja valmistuu kesällä 2005. Yleisten töiden lautakunta valitsi kanavan toisen urakkavaiheen urakoitsijan 16.12.2004. Uutelan kanavan toinen urakkavaihe käynnistyi tammikuussa 2005 ja valmistuu kesällä 2006. Uutelan kanavan rakentamiseen on käytetty vuoden 2004 loppuun mennessä 5,23 milj. euroa ja hanke edennyt kaupunginvaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman kustannusarviossa.
Kaupunginhallitus on myöntänyt rakennusvirastolle 900 000 euron ylitysoikeuden vuoden 2004 käyttämättä jääneestä määrärahasta.
Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Uutelan kanavan rakentamista varten vuoden 2005 talousarviossa hankkeelle osoitetut 3,6 milj. euroa.
Kj toteaa, että määräraha tulisi myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 05 esirakentaminen, Uutelan kanava .
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 05, esirakentaminen, Uutelan kanava,
rakennusvirastolle 3 600 000 euroa käytettäväksi Uutelan kanavan jatkorakentamiseen
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS JA SARPANIEMI OY:N OIKAISUVAATIMUS KATAJANOKAN SATAMATERMINAALIN RAVINTOLATILAN VUOKRAAMISESTA
Khs 2001-2908
Kj toteaa, että korkein hallinto-oikeus on 21.3.2005 päätöksellään (taltionumero 627) pysyttänyt Helsingin hallinto-oikeuden 25.9.2003 antaman päätöksen (n:o 03/0660/2), jolla hallinto-oikeus oli Satarest Oy:n valituksen johdosta kumonnut kaupunginhallituksen 25.2.2002 tekemän päätöksen vuokrata Katajanokan satamaterminaalin K8 ravintolatilan Sarpaniemi Oy:lle.
./. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.
Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet ovat olleet seuraavat:
Satamalautakunta päätti 27.11.2001 (§ 127) esittelijän ehdotuksesta poiketen oikeuttaa Helsingin Sataman vuokraamaan Katajanokan satamaterminaalin K 8 ravintolatilan Satarest Oy:lle ajalle 1.1.2002-31.12.2006. (ään.4-5).
Khs otti kuntalain 51 §:n nojalla (otto-oikeusmenettely) asian käsiteltäväkseen ja päätti 10.12.2001 (§ 1655) pysyttää satamalautakunnan päätöksen kuitenkin siten, että vuokra-aika alkaa viimeistään 1.7.2002.
Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimuksen johdosta Khs päätti 25.2.2002 (§ 305) esittelijän ehdotuksesta poiketen kumota aiemman päätöksensä ja vuokrata kysymyksessä olevan ravintolatilan Sarpaniemi Oy:lle. (ään.5-9).
Helsingin hallinto-oikeus puolestaan kumosi Satarest Oy:n valituksen johdosta 25.9.2003 antamallaan päätöksellä Khn em. 25.2.2002 tekemän päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selvityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Sarpaniemi Oy oli toimittanut Khlle oikaisuvaatimuksensa käsittelyä varten asiantuntijalausunnon, joka sisälsi yhtiötä puoltavia kannanottoja oikaisuvaatimuksen menettelykysymyksestä ja myös vuokraajan valintaan liittyvistä asiakysymyksistä. Lausunto on siten hallinto-oikeuden mukaan voinut vaikuttaa asian ratkaisuun. Koska Satarest Oy:lle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi lausunnon johdosta, Khn päätös oli hallinto-oikeuden mukaan syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se kumosi Khn päätöksen.
Sarpaniemi Oy puolestaan valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatien hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin pysytti alussa mainitulla päätöksellään Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen.
./. Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimus ilman liitteitä, on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2. Khn kumottu päätös liitteineen on nähtävänä Khn kokouksessa.
Kj toteaa, että Katajanokan satamaterminaalin K8 ravintolatilan vuokraamista koskeva asia on näin ollen palautunut edellä mainittujen muutoksenhakuvaiheiden jälkeen uudelleen Khn päätettäväksi. Itse pääasian osalta tilanne on tällä hetkellä se, että Helsingin Sataman ilmoituksen mukaan ravintolatilasta on aikanaan laadittu voimassa oleva, 24.4.2002 allekirjoitettu vuokrasopimus Helsingin Sataman ja Sarpaniemi Oy:n välillä. Sarpaniemi Oy harjoittaa tällä hetkellä ravintolatoimintaa kyseisissä tiloissa em. vuokrasopimuksen mukaisesti 31.12.2006 saakka.
Kj toteaa, että ennen asian Khssa nyt tapahtuvaa uudelleen käsittelyä Satarest Oy:lle on varattu tilaisuus antaa selvityksensä siitä asiantuntijalausunnosta, jonka Sarpaniemi Oy oli aikanaan toimittanut oikaisuvaatimuksensa liitteenä Khlle ja josta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan olisi tullut jo tuolloin kuulla Satarest Oy:tä.
./. Selvityspyyntö ja Satarest Oy:n antama selvitys, molemmat liitteineen, ovat esityslistan tämän asiakohdan liitteinä 3 ja 4. Lisäksi liitteenä 5 on Satarest Oy:n kaupunginhallituksen jäsenille osoittama kirjoitus liitteineen.
Satarest Oy toteaa (29.4.2005) selvityksessään, että Sarpaniemi Oy:n Khlle toimittama asiantuntijalausunto tulee kokonaisuudessaan sivuuttaa taloudellisten väitteiden osalta, koska väitteet tältä osin ovat perustelemattomia ja vääriä. Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimus tulee viipymättä hylätä ja ravintolatila luovuttaa mahdollisimman nopeasti kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti selkeästi edullisimman tarjouksen tehneelle Satarest Oy:lle.
Sarpaniemi Oy:ltä on pyydetty vastaavasti vastaselvitys edellä mainitusta Satarest Oy:n antamasta selvityksestä.
Sarpaniemi Oy toteaa (2.6.2005) selvityksessään, että hallinto-oikeuden päätöksessä, jonka korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt, ei oteta kantaa muuhun kuin kuulemiskysymykseen. Sanotut instanssit ovat tutkineet asian vain laillisuusvalituksena eivätkä ole ottaneet kantaa vuokralaisen valintaan sinänsä. Satarest Oy:n selvitys on kauttaaltaan virheellinen ja harhaanjohtava. Sarpaniemi Oy pyytää, että kaupunginhallitus pysyttää aikaisemman ratkaisunsa, jolla kyseinen ravintolatila on päätetty vuokrata Sarpaniemi Oy:lle.
./. Sarpaniemi Oy:n vastaselvitys liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 6.
Kj toteaa, että kaupunginkanslian oikeuspalveluilta ja Helsingin Satamalta on pyydetty ennen asian Khssa nyt tapahtuvaa uudelleenkäsittelyä lausunnot Satarest Oy:n ja Sarpaniemi Oy:n selvityksistä.
Helsingin Satama toteaa (8.6.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:
Kaupungin toimitilojen vuokraaminen vuokralaisille ei ole hankintaa, eikä se sellaiseksi tule vaikka tarjouspyynnössä olikin mainittu, että tarjouksista valitaan ”Satamalle kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioitu vaihtoehto.”
Edellä olevan perusteella on huomattava, että oikeudelliselta kannalta vuokrauksesta päättävälle on annettu oikeus päättää tarjouspyynnön perusteista. On huomattava, että Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) on tässä asiassa käsitelty ainoastaan sitä, onko päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja olisiko Sarpaniemi Oy:n käyttämä asiantuntijalausunto pitänyt antaa Satarest Oy:lle tiedoksi kuulemista varten vai ei.
Asia satamalautakunnassa
Vuokrausasia esiteltiin satamalautakunnalle 27.11.2001. Lautakunnan listateksti kuului mm. seuraavasti:
”Katajanokan terminaalin ravintolatilan ilme kaipaa nykyisellään kohentamista. Tila on itsessään arkkitehtonisesti komea ja se tarjoaa hyvät puitteet ravintolan uudistamiselle. Tavoitteena on, että se palvelee matkustajia ja muita terminaalissa asioivia nykyistä paremmin ja tarjoaa asiakkaille nykyistä viihtyisämmän ympäristön. Edellä esitetyn perusteella nykyinen vuokrasopimus Katajanokan matkustajaterminaalin 966 neliömetrin ravintolatiloista Sarpaniemi Oy:n kanssa on sanottu irti päättymään 31.12.2001. Yritys on vastannut terminaalin ravintolatoiminnasta vuodesta 1991.
Ravintolatilojen vuokrauksesta järjestettiin tarjouskilpailu. Tarjouspyynnössä edellytettiin, että tuleva vuokralainen sitoutuu ravintolatilan uudistamiseen. Tarjouspyynnössä pyydettiin esityksiä vuokrasta, liike- ja toimintaideasta sekä laatu- ja ympäristönäkökohdista. Tarjouspyyntö lähetettiin 6.8.2001 kahdeksalle ravintolatoimintaa harjoittavalle yritykselle.”
Määräaikaan 2.10.2001 mennessä tarjouksensa jättivät neljä yritystä: Sarpaniemi Oy, Satarest Oy, Sodexho Oy ja Ursula Oy.”
Kuukausittaiseksi minimivuokraksi Sarpaniemi Oy ja Satarest Oy tarjosivat 50.000 markkaa. Yritykset arvioivat tarjouksissaan ravintolan tulevaksi vuotuiseksi liikevaihdoksi 7,9 - 9 miljoonaa markkaa. Tilasta maksettavat vuokraesitykset pyydettiin liikevaihtoon sidottuina prosenttiosuuksina. Liikevaihtoennusteiden keskiarvon 8,5 miljoonan markan pohjalta lasketut vuosi- ja kuukausivuokrat ovat yrityksittäin:
|
|
% |
mk/ |
mk/ |
|
|
|
vuosi |
kuukausi |
|
|
|
|
|
|
Sarpaniemi Oy |
16 |
1 364 000 |
113 667 |
|
Satarest Oy |
12 |
1 023 000 |
85 250 |
”Nykyisen sopimuksen mukaan Helsingin Sataman vuokratuotot määräytyvät 5,3 prosentin mukaan liikevaihdosta ja olivat vuonna 2000 noin 421 000 markkaa eli keskimäärin runsaat 35 000 markkaa kuukaudessa. Kuukausittaiseksi minimivuokraksi Sarpaniemi Oy ja Satarest Oy tarjoavat 50 000 markkaa…”
”Saaduissa tarjouksissa yritykset esittivät alustavan suunnitelmansa ravintolatilojen uusimiseksi. Koska suunnitelmat olivat hyvin eritasoisia, yrityksille järjestettiin mahdollisuus esittää tarkennuksia haastattelussa. Haastattelukierrokseen osallistuivat Helsingin Sataman puolelta teknisen osaston ja palvelutuotanto-osaston edustajia.”
”Sarpaniemi Oy:n suunnitelman mukaan katto- ja seinäpinnat maalataan sekä kokolattiamatto uusitaan. Myös wc-tilojen kalusteet ja pinnoitteet uusitaan. Muilta osin ravintolatilan alkuperäisilme säilytetään. Sarpaniemi Oy:n suunnitelmassa on myös maininta nykyisin hälyisän tilan akustiikan parantamisesta.” Satarest Oy:n suunnitelmassa tähdätään ravintolatilan ilmeen parantamiseen mm. nykyisestä poikkeavien materiaalien valinnoilla ja valaistuksen uusimisella. Satarest Oy esittää suunnitelmassaan lisäksi wc-tilojen laajentamista.
”Yritykset ovat liittäneet tarjoukseensa alustavan kustannusarvion muutostöistä seuraavasti: Sarpaniemi Oy 1,2 miljoonaa markkaa (koneiden ja laitteiden osalta ilman alv:a), Satarest Oy 2,5 miljoonaa markkaa (sisältää alv:n…”
Tarjouksista laadittiin vertailutaulukko ja sen perusteella Sarpaniemi Oy:n ja Satarest Oy:n tarjoukset erottuvat edukseen muista tarjouksista. Sarpaniemi Oy tarjoaa ravintolatilan vuokraksi 16 prosenttia kuukausiliikevaihdosta ja Satarest Oy 12 prosenttia. Keskimääräistä liikevaihtoennustetta käyttäen Sarpaniemi Oy:n tarjous on vuositasolla 341 000 markkaa (33 %) suurempi kuin Satarest Oy:n.
”Satarest Oy on esittänyt investoivansa ravintolatilaan 2 450 000 markkaa ja Sarpaniemi Oy 1 200 000 markkaa. Sarpaniemi Oy:n investointi on pienempi kuin Satarest Oy:n, mutta sillä saavutetaan ravintolatilan parempi ilme ja toimivuus sekä terminaalin yleisilmeen riittävä taso. Satarest Oy:n kustannusarviota nostaa mm. wc-tilojen laajennus, jota tarjoaja perustelee viranomaismääräysten tiukentumisella. Helsingin Sataman saamien tietojen mukaan nykyisten wc-tilojen laajentaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Sarpaniemi Oy on suunnitellut uudistustyön siten, että ravintolatiloissa voidaan koko remontin ajan toimia rajoitetusti ilman katkoja. Satarest Oy:n ravintolatilojen uudistamisen edellytyksenä on ravintolatilan sulkeminen remontin ajaksi asiakkailta. Osittain korvaavia palveluja järjestettäisiin lähtöhallin yhteyteen.”
Esittelijä esitti, että sopimus solmittaisiin Sarpaniemi Oy:n kanssa edellyttäen, että Sarpaniemi Oy esittää ennen vuokrasopimuksen solmimista Helsingin Sataman hyväksyttäväksi uudistustyön rakennussuunnitelmat materiaali- ja värisuunnitelmineen sekä toteuttaa tarjouksessaan esittämänsä ravintolatilan uudistustyöt Helsingin Sataman hyväksymällä tavalla myöhemmin sovittavan aikataulun mukaisesti.
Satamalautakunta päätti kuitenkin vastoin esittelijän ehdotusta äänin 5‑4 oikeuttaa Helsingin Sataman vuokraamaan Katajanokan terminaali K8:n ravintolatilat Satarest Oy:lle. Päätöstä tehtäessä asiasta käytiin keskustelu, mutta päätöksen perusteita ei kirjattu, joten jäi tulkinnanvaraiseksi, miksi lautakunta poikkesi esittelijän esityksestä.
Esitetyt väitteet
Satarest Oy on esittänyt selityksessään Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimukseen, että vuokran sitominen pelkästään kuukausiliikevaihtoon ei anna oikeaa kuvaa todellisen vuokran määrästä vaan, että ravintoloitsijan kyky hoitaa ravintolaa ja hankkia asiakkaita olisi niin merkittävä, että sillä olisi merkitystä todellisen vuokran määrässä. Satarest Oy väittää, että se olisi omalla toiminnallaan onnistunut saamaan liikevaihdon niin paljon suuremmaksi kuin Sarpaniemi Oy ja että vuokraus Satarest Oy:lle olisi Helsingin Sataman kannalta tullut kannattavammaksi, vaikka sen tarjous liikevaihtoon sidotusta vuokrasta olisikin 12 prosenttia ja Sarpaniemi Oy:n 16 prosenttia. Väitteensä perusteeksi Satarest Oy esittää erilaisia laskelmia mm. neliötuotoista Länsiterminaalissa verrattuna Katajanokan terminaaliin. Ravintolatoiminta Länsiterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa on kuitenkin täysin erilaista eikä niitä voi verrata keskenään: Länsiterminaalissa lähtevät matkustajat eivät voi mennä alukseen kulkematta ravintolan ohi, kun taas Katajanokan terminaalissa oleva ravintola sijaitsee jopa eri kerroksessa kuin mistä matkustajat menevät laivaan.
Pinta-alaan suhteutettua tuottoa ei kuitenkaan voida pitää osoituksena ravintoloitsijan kyvystä hankkia ravintolaansa asiakkaita ja tuottoa, koska terminaalin ja niistä harjoitettu liikenne ei ole vertailukelpoista. Esimerkiksi Länsiterminaalista lähtee kesäaikaan päivittäin runsaat toistakymmentä alusta (kesäisin 15) , kun taas Katajanokan terminaalista lähtee vain kolme.
Satarest Oy väittää myös mm.: ”Satamalautakunta myös totesi, että Satarest Oy:n tarjous oli vuokrallisesti parempi, koska sen suunnitelmillla ravintolan liikevaihto tulisi olemaan selvästi parempi kuin Sarpaniemi Oy:n tarjoamalla konseptilla.” Näin ei voida perustellusti väittää, sillä lautakunta ei muodostanut selkeää kuvaa eri vaihtoehtojen välillä ja päätöskin oli äänestystulos 5 – 4. Päätöstä ei perusteltu mitenkään.
Satarest Oy:n väitteet perustuvat suurelta osin jälkikäteen hankittuihin matkustaja- ym. tietoihin, jotka eivät olleet käytettävissä tarjouksista päätettäessä, joten niihin ei voi ottaa kantaa. Esimerkiksi Satarest Oy:n oma arvio ravintolatilan tulevasta liikevaihdosta tarjousta jätettäessä oli 7,9 miljoonaa markkaa ja Sarpaniemi Oy:n vastaava luku oli 8,5 miljoonaa markkaa.
Johtopäätökset
Edellä olevan perusteella Helsingin Satama katsoo, että vuokrausta ei ole toimitettu virheellisessä järjestyksessä, asia oli valmisteltu huolellisesti ja esitelty lautakunnalle siten, että tarjouspyynnössä esitetyt kriteerit on täyttyneet parhaiten Sarpaniemi Oy:n tarjouksessa ja että lisäksi Sarpaniemi Oy:n vuokratarjous on taloudellisestikin tarkasteltuna paras.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (8.6.2005) mm. seuraavaa:
Oikeuspalvelut on antanut Sarpaniemi Oy:n 7.1.2002 päiväämästä oikaisuvaatimuksesta sekä siihen liitetystä asiantuntijalausunnosta lausunnon kaupunginhallitukselle 12.2.2002.
Lisäksi oikeuspalvelut on antanut kaupungin selityksen Helsingin hallinto-oikeudelle Satarest Oy:n tekemästä valituksesta, jossa yhtiö vaati, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginhallituksen 25.2.2002, 305 §
tekemän päätöksen ravintolatilan vuokraamisesta Sarpaniemi Oy:lle.
Oikeuspalvelut toteaa, että sillä ei ole nyt annettujen selvitysten johdosta lisättävää asiassa aiemmin lausumaansa.
Voimassa olevan vuokrasopimuksen ehdot
Helsingin Sataman ja Sarpaniemi Oy:n välillä 24.4.2002 solmitun vuokrasopimuksen 17 –kohdassa todetaan:
”Ravintolatilan vuokraamista koskevasta päätöksestä (kaupunginhallitus 25.2.2002/305 §) saatetaan hakea muutosta.
Vuokranantaja voi purkaa tämän sopimuksen mikäli kaupunginhallitus kumoaa päätöksensä (25.2.2002/305 §) ja päätös jää lainvoimaiseksi tai muutoksenhaun seurauksena oikeudessa tehty lainvoimainen päätös tätä edellyttää. Sopimuksen purkamisesta on vuokralaiselle ilmoitettava kirjallisesti. Sopimus purkautuu kolmen kuukauden kuluttua purkamisilmoituksen vastaanottamisesta.
Helsingin Satama sitoutuu korvaamaan vuokralaiselle kertakaikkisena korvauksena ainoastaan tämän vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen syntyneet suunnittelutyöstä, rakennuslupahakemuksesta ja rakennustöistä syntyneet välittömät kustannukset eriteltyä laskua vastaan.”
Sarpaniemi Oy on todennut uusimmassa selvityksessään tehneensä ravintolatiloihin täydellisen remontin, jonka kustannuksiksi yhtiö ilmoittaa 446.420 euroa.
Yhteenveto
Oikeuspalveluilla ei ole lisättävää asiassa aikaisemmin lausumaansa Sarpaniemi Oy:n ja Satarest Oy:n uusien selvitysten johdosta.
Kaupunki saattaa olla velvollinen maksamaan Sarpaniemi Oy:lle vahingonkorvausta, jos kaupunginhallitus päättää vuokrata ravintolatilan Satarest Oy:lle. Vahingonkorvausvelvollisuuden toteutumiseen ja vahingonkorvauksen määrään vaikuttaa mm. se, miten kaupungin ja Sarpaniemi Oy:n välisen vuokrasopimuksen 17-kohtaa tulkitaan.
Kj toteaa, että Khn aikanaan tekemä oikaisuvaatimus- ja vuokrauspäätös kumottiin asianosaisen kuulemista koskevan muotovirheen perusteella. Tämä muotovirhe on nyt Satarest Oy:tä kuulemalla korjattu.
Koska asiassa ei ole esitetty sen oikeudellisen tai tarkoituksenmukaisuusharkinnan aiempaan sisältöön nähden sellaista uutta, joka antaisi aihetta muuttaa Khn aiemman 25.2.2002 päätöksen lopputulosta, niin Kj katsoo Helsingin Sataman lausuntoon viitaten, että Sarpaniemi Oy:n
oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä ja ravintolatila vuokrata Sarpaniemi Oy:lle.
KJ Kaupunginhallitus päättänee kumota 10.12.2001 § 1655 kohdalla tekemänsä Katajanokan satamaterminaali K 8 ravintolatilan vuokraamista koskevan päätöksen ja hyväksyä Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimuksen sekä vuokrata kyseessä olevan ravintolatilan edullisimman vuokratarjouksen tehneelle Sarpaniemi Oy:lle, jonka tarjous myös kokonaisuutena parhaiten täyttää tarjouspyynnössä esitetyt ravintolatilan uudistamiseen, toiminnallisuuteen sekä laatu- ja ympäristönäkökohtiin liittyvät vaatimukset, ja on siten tarjouspyynnön perusteiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin Satamaa ryhtymään kyseisen ravintolatilan vuokraamista koskeviin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Pöytäkirjanote Sarpaniemi Oy:lle, Satarest Oy:lle muutoksenhakuosoituksin, Helsingin Satamalle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.3.2005, taltionumero 627 |
|
|
Liite 2 |
Sarpaniemi Oy:n oikaisuvaatimus 7.1.2002 |
|
|
Liite 3 |
Selvityspyyntö 30.3.2005 liitteineen |
|
|
Liite 4 |
Satarest Oy:n selvitys 29.4.2005 |
|
|
Liite 5 |
Satarest Oy:n kirjoitus 29.4.2005 |
|
|
Liite 6 |
Sarpaniemi Oy:n selvitys 2.6.2005 |
RAKENNUSHANKKEIDEN SEURANTARAPORTTI (TILANNE 31.5.2005)
Khs 2005-1395
Kj toteaa, että johtajiston 26.10.1994 nimeämä rakennushankkeiden seurantaryhmä on raportoinut hankkeiden etenemisestä vuodesta 1994 alkaen aina kahdesti vuodessa, toukokuun ja marraskuun tilanteesta.
HKR-Rakennuttaja ja seurantaryhmä ovat koonneet liitteenä 1 olevan rakennushankkeiden seurantaraportin toukokuun 2005 tilanteesta. Raportissa on verrattu toukokuun tietoja sekä taloussuunnitelmaan 2005 - 2009 että edelliseen, marraskuun 2004 tilanteesta laadittuun seurantaraporttiin.
Rakennushankkeiden seurantatiedot ovat liitteenä 1 olevassa seurantaraportissa.
Raportissa on merkitty erikseen hankkeet (43 kpl), jotka ovat siirtyneet jo vuosien 2005–09 taloussuunnitelmassa tai keväällä 2005 hallintokuntien sopeuttaessa investointejaan uuteen taloussuunnitelmaehdotukseen.
Erikseen on raportoitu hankkeet, joiden arvioitu valmistumisajankohta on siirtynyt vähintään 3 kk edellisestä raportista. Näitä hankkeita on 12 kpl ja ne on kommentoitu raportin kohdassa 4.
Raporttiin sisältyy HKR-Rakennuttajan laatima rakentamisen suhdannekatsaus.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennushankkeiden seurantaraportin ja suhdannekatsauksen, tilanne 31.5.2005 (liite 1).
Pöytäkirjanote liitteineen kaikille virastoille ja laitoksille.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
|
LIITE |
Rakennushankkeiden seurantaraportti ja suhdannekatsaus, tilanne 31.5.2005 |
XXXX XXXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINJOHTAJAN VALINTAA KOSKEVISTA PÄÄTÖKSISTÄ
Khs 2005-414
Kvsto päätti 30.3.2005 (76 §) valita kauppatieteiden maisteri Jussi Pajusen 1.6.2005 avoimeksi tulevaan kaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi. Em. päätöksen mukaan virkaan ottaminen oli ehdollinen, kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Virkaan valitun toimitettua em. selvityksen Khs päätti 2.5.2005 (625 §) vahvistaa Kvston asiassa tekemän päätöksen.
./. Xxxx Xxxxxxxx on ilmoittanut asiassa tyytymättömyytensä 23.5.2005 ja tehnyt ilmoitustaan täydentävän 25.5.2005 saapuneen oikaisuvaatimuksen. Xxxx Xxxxxxxxx ilmoittaa olevansa tyytymättömyytensä kaupunginjohtajan valintaan liittyviin päätöksiin vuosina 1996-2005 tämän esityslistan liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut
toteaa (2.6.2005) lausuntonaan, että kuntalain 90 §:n mukaan kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä
haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston
sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen
oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen
että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen,
velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.
Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva
pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen
katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän
kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä
tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Kuntalain 96 §:n mukaan pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen on
lähetettävä sille, joka on sitä pyytänyt.
Xxxx Xxxxxxxxx on kaupunginhallitukselle osoittamassaan kirjelmässä ilmoittanut olevansa tyytymätön kaupunginvaltuuston päätöksiin 13.3.1996, 70 §, 3.4.2002, 84 § ja 30.3.2005, 76 § sekä kaupunginhallituksen päätöksiin 18.3.1996, 392 §, 6.5.1996, 656 §, 8.4.2002, 523 §, 4.4.2005, 458 § ja 2.5.2005 625 §.
Em. kaupunginvaltuuston päätöksistä lainvoimaisia ovat muut paitsi kaupunginvaltuuston päätös 30.3.2005, 76 §, josta on vireillä kaksi Helsingin hallinto-oikeudelle tehtyä valitusta, joista toinen on Xxxxxxxxx tekemä.
Kaupunginhallituksen päätöksistä lainvoimaisia ovat vuosina 1996 ja 2002 tehdyt päätökset. Kaupunginhallituksen 4.4.2005, 458 § tekemä päätös koskee Jussi Pajusen valintaa koskevan valtuustopäätöksen täytäntöönpanoa.
Kaupunginvaltuusto päätti 30.3.2005, 76 §, että mikäli valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan valittaessa, ottaminen on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen.
Kaupunginhallitus päätti 2.5.2005, 625 § vahvistaa kaupunginvaltuuston 30.3.2005 tekemän päätöksen kauppatieteen maisteri Jussi Pajusen valitsemisesta kaupunginjohtajan virkaan. Samalla päätöksellä kaupunginhallitus totesi, että Jussi Pajunen ottaa viran vastaan 1.6.2005 lukien.
Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus on saapunut 23.5.2005, joten se on kaupunginhallituksen päätöksen 2.5.2005, 625 § osalta saapunut oikeassa määräajassa oikealle toimielimelle.
Kuntalain 4 §:n 1 kohdan mukaan kunnan jäsen on henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas).
Xxxxxxxxx on oikaisuvaatimuksessaan ilmoittanut osoitteekseen Helsingissä sijaitsevan osoitteen, joka väestötietojärjestelmän mukaan on hänen tilapäinen osoitteensa.
Väestötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan Xxxxxxxx kotikunta on Espoo, kuten hän itsekin mainitsee oikaisuvaatimuksessaan.
Kaupunginkanslian
oikeuspalvelut toteaa, että Xxxx Xxxxxxxxx ei ole asiassa asianosainen, koska
kaupunginhallituksen päätös 2.5.2005, 625 § ei ole kohdistunut Xxxxxxxxxx tai
vaikuttanut Xxxxxxxxx oikeuteen,
velvollisuuteen tai etuun välittömästi.
Koska Xxxx Xxxxxxxxxx ei myöskään ole kunnan jäsen, oikaisuvaatimus tulee kaupunginhallituksen 2.5.2005, 625 §:n osalta kuntalain 92 §:n perusteella jättää tutkimatta.
Muiden kirjelmässä mainittujen päätösten osalta viitataan lausunnossa edellä olevaan selvitykseen.
Vs. Kj viittaa annettuun lausuntoon ja katsoo, että oikaisuvaatimus Khn 4.4.2005 ja 2.5.2005 tekemät päätökset tulisi jättää tutkimatta lausunnosta ilmenevin perusteluin.
VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee jättää tutkimatta kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevin perustein Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätökseen 4.4.2005 pöytäkirjan 458 §:n kohdalla ja 2.5.2005 pöytäkirjan 625 §:n kohdalla tekemään päätökseen, jolla kaupunginhallitus vahvisti kaupunginvaltuuston 30.3.2005 tekemän päätöksen kauppatieteen maisteri Jussi Pajusen valitsemisesta kaupunginjohtajan virkaan.
Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että muut oikaisuvaatimuksessa tarkoitetut kaupunginhallituksen päätökset ovat jo lainvoimaisia.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxx Xxxxxxxxx muutoksenhakuosoituksin ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
|
LIITE |
Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus |
XXXXXX XXXXX YM. VALITUS VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNNÖN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ
Khs 2002-601
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Khlta lausunnon 30.6.2005 mennessä Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx valituksesta, joka koskee Kvston 2.3.2005 (46 §) tekemää päätöstä hyväksyä Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2006 ja että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaan tulevan säännön mukaisella tavalla.
./. Xxxxx Xxxxx ja kuuden muun henkilön tekemä valitus on esityslistan liitteenä 1 ja Kvston 2.3.2005 tekemä päätös on esityslistan liitteenä 2.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (2.6.2005) valituksesta lausunnossaan seuraavaa:
1. Valitusoikeus
Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 95 §:n mukaan kunnanjäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi 11.3.2005.
Kunnallisvalituksen voi tehdä laillisuusperusteella.
Valitukset on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Xxxxx Xxxx ja kuusi muuta henkilöä ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä uusi vuokralaisdemokratiasääntö sillä perusteella, että päätös on lainvastainen uuden vuokralaisdemokratiasäännön rajoittaessa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia verrattuna Yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain säännöksiin ja koska tasapuolisuussääntöä on ehdotettu noudatettavaksi hallitusten asukasedustajien valinnassa.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan vallituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.
2. Yleistä
Yhteishallintolaissa oleva hallintomalli ei sellaisenaan sovi Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden yhteishallinnon järjestämiseen, koska kiinteistöyhtiöiden asunnoissa asuu n. 90 000 asukasta n. 44 500 asunnossa ja vuokranmääritysyksiköitäkin on yli 400. Tästä syystä yhteishallinto on vuokralaisdemokratiasäännössä järjestetty tietyiltä osin eri tavalla kuin laissa. Yhteishallintolaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön mukaan neljä tahoa lain kahden tahon sijaan. Laissa tarkoitetun asukkaiden kokouksen ja asukastoimikunnan lisäksi yhteishallinnosta huolehtii vuokralaistoimikunta, joka toimii asukastoimikunnan yhteistyöelimenä sekä vuokralaisneuvottelukunta, joka puolestaan toimii vuokralaistoimikuntien yhteistyöelimenä. Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä asukastoimikuntaa vastaa talotoimikunta, joka hoitaa vuokran-määritysyksikköön liittyviä tehtäviä. Asukastoimikunnan tehtäviä hoitaa myös vuokralaistoimikunta sellaisten asioiden osalta, joissa tarvitaan yhtenäinen käytäntö koko kiinteistöyhtiössä.
Yhteishallintolain 15 § mahdollistaa yhteishallinnon järjestämisen asukkaiden kokouksen päätöksellä muulla tavalla kuin laissa ehdotetun mallin mukaan. Asukkaiden kokous voi päättää esimerkiksi, että asukas-toimikuntaa ei aseteta vaan sen tehtävät hoitaa jokin muu taho. Laissa esitettyä mallia ei siten ole tarkoitettu ainoaksi mahdolliseksi tavaksi järjestää yhteishallinto, vaan yhteishallinto on tarkoitettu järjestettäväksi kussakin vuokratalossa sen tarpeisiin sopivasti. Päättämällä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta yhteishallintolain lisäksi, asukkaiden kokoukset käyttävät yhteishallintolain sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla.
3. Talotoimikunnan asema
yhteishallintolakiin verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännön sisällöstä eikä päättää siitä. Uudistuksen myötä järjestyssäännöstä päättäminen on siirretty talotoimikuntien puheenjohtajista koostuvan vuokralaistoimikunnan tehtäväksi. Perusteluna on ollut se, että saman kiinteistöyhtiön eri vuokranmääritysyksikköjen järjestyssääntöjen tulee olla samansisältöiset.
Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu kiinteistöyhtiössä ei toteutuisi, mikäli kiinteistöyhtiön eri vuokranmääritysyksiköiden järjestyssäännöt poikkeaisivat toisistaan. Asukkaiden oikeuksia ei siten vähennetä, vaikka päätäntävalta järjestyssäännön sisällöstä on siirretty vuokralaistoimikunnalle etenkin, kun huomioidaan, että talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännöstä. Vuokralaistoimikunta toimii tältä osin laissa tarkoitettuna asukastoimikuntana.
4. Asukkaiden kokouksen asema yhteishallintolakiin verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan asukkaat saavat valita asukkaiden kokouksessa talotoimikunnan eikä useita talotoimikuntia kuten yhteishallintolain 7 §:ssä säädetään. Vuokralaisdemokratiasäännössä rajoitetaan asukkaiden kokouksen valitseman talotoimikunnan jäsenien lukumäärä kahdesta kuuteen puheenjohtajan lisäksi, kun taas yhteishallintolain 8 §:n mukaan asukkaat saavat päättää itse päättää lukumäärästä. Vuokralaisdemokratiasäännössä myös rajataan talotoimikunnan toimikausi kahdeksi vuodeksi, kun yhteishallintolain 8 § mahdollistaa myös lyhyemmän toimikauden. Uusi vuokralaisdemokratiasääntö vastaa näiltä osin täysin aiempaa vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasäännön talotoimikuntaa koskevilla määräyksillä on pyritty järjestämään yhteishallinto yhdenmukaisesti kiinteistöyhtiössä. Ongelmia aiheutuisi, mikäli samassa kiinteistöyhtiössä vuokralais-toimikunnan jäsenet vaihtuisivat eri aikoihin talotoimikuntien eripituisten toimikausien vuoksi. Yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on perusteltua myös rajoittaa talotoimikunnan jäsenten lukumäärää sekä talotoimikuntien lukumäärä yhteen.
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan asukkaiden kokous voi nimetä ainoastaan valvojan eikä tilintarkastajaa kuten aiemmassa vuokralaisdemokratiasäännössä. Valvojalla on samat tiedonsaantioikeudet kuin yhtiön tilintarkastajalla. Aiemmankaan vuokralaisdemokratiasäännön voimassaoloaikana yhtiöiden tilitarkastajia ei ole nimennyt asukkaiden kokous vaan ehdotuksen tilintarkastajaksi on tehnyt kaupungin tarkastuslautakunta kilpailuttamisen perusteella.
Uusi vuokralaisdemokratiasääntö ei ole yhteishallintolain vastainen, sillä lain 14 § 1 momentissa ei asukkaiden kokoukselle anneta oikeutta valita tilintarkastajaa vaan pelkästään valvoja. Lain 14 § 2 momentissa todetaan sellaisten tilanteiden varalta, joissa asukkaat ovat valinneet tillintarkastajan, että tämä hoitaa myös valvojan tehtävät. Laissa ei kuitenkaan todeta, että tilintarkastajan valinta olisi asukkaiden oikeus.
5. Tasapuolisuussäännön noudattaminen asukasedustajien valinnassa
Vuokralaisdemokratiasäännössä ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista kiinteistöyhtiön hallituksen asukasedustajien valinnassa, mikä valittajien käsityksen mukaan on vastoin tasa-arvovaltuutetun vuonna 1995 antamaa lausuntoa.
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasäännön kohta, jossa ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista asukasedustajien vallinnassa yhtiön hallitukseen, ei ole lainvastainen. Valittajat ovat vedonneet tasa-arvovaltuutetun lausuntoon (dnro 42/59/95), jossa on todettu, ettei tasapuolisuussääntöä voida tasa-arvolain perusteella vaatia, koska asukasedustajat ovat asukkaiden keskuudestaan valitsemia. Tasa-arvolakiin on kuitenkin tehty muutoksia ja tasapuolisuussäännön soveltamisalaa on laajennettu. Komiteamietintö tasa-arvolain muuttamisesta annettiin 11.11.2002 ja siihen perustuva hallituksen esitys eduskunnalle 8.10.2004. Kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö tulee voimaan tasa-arvolain muutoksen voimaan tulon jälkeen 1.1.2006, joten siinä on haluttu ottaa huomioon jo 1.6.2005 voimaan tulevien tasa-arvolain muutosten vaikutus.
Tasa-arvolain muuttamista koskevaan lakiin (232/2005) sisältyy uusi 4 a §. Kyseisen 4 a §:n 2 momentti vastaa sisällöltään 17.2.1995 (206/1995) muutetun 4 §:n 3 momenttia. Ko. momentin mukaan, jos kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Uuden 4 a §:n 3 momentti puolestaan antaa uusia tasa-arvon lisäämiseen toimielimissä liittyviä velvoitteita. Sen mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kyseissä pykälässä säädetään 1 momentissa valtion ja kuntien toimielinten sukupuolikiintiöistä ja 2 momentissa edellä kerrotulla tavalla molempien sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta mm. kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimissä. Sanamuotonsa mukaan 3 momentin velvoite koskee sekä 1 että 2 momentissa tarkoitettuihin toimielimiin tehtäviä ehdotuksia.
Asukkaiden kokous nimeää ehdokkaat kiinteistöyhtiön hallitukseen asukasjäseniksi ja varajäseniksi yhtiön vaalikelpoisista asukkaista. Vuokralaistoimikunta, joka toimii kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteis-työelimenä, tekee asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esityksen kahden asukasjäsenen ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen.
Yhtiökokouksessa kaupunkia koko osakekannan osakkeenomistajana edustaa kaupunginhallituksen määräämä henkilö, jolle kaupunginhallitus antaa toimintaohjeet mm. hallitukseen valittavista henkilöistä. Ohjeissa otetaan huomioon sekä tasa-arvolain että vuokra-asuntojen yhteishallintolain määräykset.
Kun otetaan huomioon kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaiden suuri määrä, ei voida esittää perusteluja sille, ettei olisi mahdollista esittää sekä naisia että miehiä kiinteistöyhtiöiden hallituksen asukas-jäseniksi. Tämän vuoksi tasa-arvolain uuden 4 a §:n 3 momentin mukaan vuokralaistoimikunnan tulee 1.6.2005 jälkeen ehdottaa kutakin asukkaiden esitysvaltaan kuuluvaa hallituksen jäsenpaikkaa kohti sekä nainen että mies eli varsinaisia jäseniä varten kaksi naista ja kaksi miestä. Näin meneteltäessä jäisi kaupunginhallituksen päätettäväksi, ketkä neljästä esitetystä henkilöstä se kehottaa yhtiökokousedustajaa valitsemaan hallituksen asukasjäseniksi. Tämä menettely kaventaisi asukkaiden päätäntävaltaa.
Vuokralaisdemokratiasäännössä onkin haluttu turvata asukkaille mahdollisimman laaja oma päätäntävalta asukasjäsenten nimeämisessä tasa-arvolain 4 a §:n muuttamassa tilanteessa. Tämän vuoksi onkin lähdetty siitä, että asukkaat nimeävät kahta hallituksen jäsenpaikkaansa kohti suoraan yhden naisen ja yhden miehen eivätkä kahta naista ja kahta miestä, joista kaupunginhallitus joutuisi sitten valitsemaan yhden naisen ja yhden miehen. Tasa-arvolain tasa-arvon edistämistarkoituksen kannalta lopputulos on kummallakin menettelyllä sama. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen turvaa kuitenkin paremmin asukkaiden oikeudet nimetä ehdokkaat asukasjäseniksi yhtiön hallitukseen kuin, jos asukkaiden kokous päättäisi, että vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella.
6. Uuden vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen toimielinten jäsenten
valinnassa ennen 1.1.2006
Valittajat ovat katsoneet, ettei jäseniä toimielimiin voida valita uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan valita ennen sen voimaantuloa 1.1.2006.
Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään vuokralaisdemokratiasäännön päättänyt, että uuden vuokralaisdemokratiasäännön määräyksiä noudatetaan vuonna 2005 valittaessa henkilöitä toimielimiin, joiden toimi-kausi alkaa 1.1.2006. Kaupungin normaalin käytännön mukaista on, että valmisteleviin toimenpiteisiin voidaan valtuuston niin päättäessä ryhtyä ennen säännön voimaantuloa.
Uusi vuokralaisdemokratiasääntö eroaa vanhasta henkilövalintojen osalta siltä osin kuin siinä on kielletty asiamiehen käyttäminen vaaleissa. Asukkaiden kokous voi päättää, asukkaiden kokouksessa vuokralaisdemokratiasäännön hyväksyessään, että se noudattaa kaupunginvaltuuston päätöstä ja henkilövalinnat seuraavalle toimikaudelle toimitetaan sen mukaan.
7. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasääntö ei ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Sen laatimisen tarkoituksena on lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaisesti ollut luoda Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten sopiva yhteishallintojärjestelmä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty yhteishallintolaille vaihtoehtoinen malli järjestää yhteishallinto. Vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella, mikäli asukkaiden kokous niin päättää. Asukkaat saavat siten itse päättää asukkaiden kokouksessa yhteishallintolain mukaisten oikeuksiensa rajoittamisesta. Asukkaiden kokouksessa voidaan päättää myös, että vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen lopetetaan. Tällöin yhteishallintoon sovelletaan pelkästään yhteishallintolain säännöksiä. Vuokralaisdemokratiasääntö on siten toissijainen asukkaiden päätöksentekoon nähden.
Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen ja että valitus tulisi esittää hylättäväksi.
Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö toteaa (17.5.2005) lausunnossaan mm., että vuokralaisdemokratiasääntö on laadittu yhteishallintolain pohjalta ja sääntöä noudatetaan asukkaiden kokousten päätöksin. Mikäli asukkaiden kokoukset eivät tee päätöstä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta, sitä ei voida noudattaa. Tällöin toimitaan yksinomaan yhteishallintolain pohjalta ilman siihen perustuvaa vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasääntö ei ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa vaan sen tarkoituksena on lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaisesti Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten sopivan yhteishallintojärjestelmän luominen. Lain hyväksymien toimintamuotojen tulee mahdollisimman kiinteästi nivoutua osaksi yhteisöjen todellista hallintoa ja toimintaa.
Yhteishallintolaki on laadittu siten, että sen mukaan voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti sekä yksittäisissä vuokrataloissa / vuokranmääritysyksiköissä (perusyksikkö) että useammasta talosta / vuokranmääritysyksiköstä / perusyksiköstä muodostuvassa suuremmassa vuokrataloyhtiössä.
Yhteishallintolain 15 §:ssä on mainittu vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Asukkaiden kokous voi päättää joustavasti asukastoimikunnalle yhteishallintolain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta joko asukastoimikunnassa, laissa esitetyin vaihtoehtoisin tavoin tai että asukas-toimikunta hoitaa vain osan tehtävistä. Lain 16 §:ssä on mainittu omistajan ja asukastoimikuntien välisestä yhteistyöelimestä. Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä lain tarkoittamana yhteis-työelimenä toimii vuokrataloyhtiön vuokralaistoimikunta. Yhteistyöelin voi antaa suosituksia ja ohjeita sekä päättää asioista, joissa päätösvalta kuuluu sille.
Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu yli 20 vuokrataloyhtiötä, joissa on yhteensä yli 400 vuokranmääritysyksikköä (perusyksikköä). Edellä mainittujen asukkaiden kokousten ja talotoimi-kuntien (perusyksikkötaso) ja vuokralaistoimikunnan (yhtiötaso) lisäksi Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä on vuokralais-neuvottelukunta (kaupunkitaso), jota ei ole yhteishallintolaissa. Vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöyhtiöissä n. 90 000 asukasta.
Näin suuressa kokonaisuudessa ei ole mahdollista toimia samoista lähtö-kohdista käsin kuin yksittäisessä erillisessä vuokratalossa. Toimiva kokonaisjärjestelmä edellyttää, että perusyksikkö- ja yhtiötasoilla toimitaan riittävän yhdenmukaisia menettelyjä käyttäen. Yhdenmukaistaminen edellyttää, että kaikille asukkaiden kokouksille esitetään hyväksyttäväksi yhteishallintolakiin perustuva yhtenäinen järjestelmä, joka on hyvin valmisteltu ja jonka mukaan on mahdollista käytännössä toimia.
Uudessa vuokralaisdemokratiasäännössä ei ole tehty suuria muutoksia aikaisempaan verrattuna vaan sääntöä on ajanmukaistettu vastaamaan kiinteistöyhtiöiden hallinnossa tapahtuneita muutoksia (mm. pääoma-vuokrien tasoittaminen) ja sääntöön on tehty sääntöteknisiä parannuksia.
Järjestyssäännöstä päättäminen on vuokralaisdemokratiasäännössä annettu vuokrataloyhtiön vuokralaistoimikunnan tehtäväksi yhtiötasolle, koska järjestyssäännöistä päättäminen perusyksikkötasolla kaikissa vuokranmääritysyksiköissä ja erikseen aiheuttaa turhaa päällekkäistä työtä ja on omiaan synnyttämään epävarmuutta ja sekaannusta. Asukkaat vaihtavat välillä asuntoa yhtiön sisällä tai kaupungin vuokrataloyhtiöstä toiseen. Järjestyssääntöjen yhdenmukaisuus yhtiön sisällä ja myös eri vuokrataloyhtiöiden kesken selkeyttää käytännön elämää ja asumista. Talotoimikunnalle on kaavailtu mahdollisuutta yhtiön kanssa yhteistyössä valmistellen päättää yhtiön yhteistä järjestyssääntöä täydentävistä säännöistä tai ohjeista, jotka ovat tärkeitä talon erityispiirteet huomioon ottaen eivätkä ole ristiriidassa yhtiön yhteisten järjestyssääntöjen kanssa. Tämä mahdollisuus on suunniteltu kirjattavaksi vuokralaisdemokratiasäännön lisäksi laadittaviin tarkempiin käytännön menettelyohjeisiin, joiden laatiminen on parhaillaan työn alla kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä.
Helsingin kaupunginhallitus päättää kaupungin edustajalle annettavista toimintaohjeista kiinteistöyhtiöiden varsinaisiin yhtiökokouksiin. Ehdotukset kiinteistöyhtiöiden tilintarkastajista kaupunginhallitukselle esittää kaupungin tarkastuslautakunta. Kiinteistöyhtiöissä käytettävän yhtiöjärjestysmallin mukaan yhtiökokous valitsee yhden tilintarkastajan ja vara-tilintarkastajan. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Järjestelmän mukaan asukkaiden kokoukset eivät voi valita kiinteistöyhtiön tilintarkastajaa. Tästä johtuen vuokralaisdemokratiasääntö antaa asukkaiden kokouksille oikeuden vain talouden ja hallinnon valvojan valintaan.
Päättämällä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta asukkaiden kokoukset käyttävät yhteishallintolain sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla ja käyttävät hyväksi mahdollisuutta hyväksyä ja saada käyttöönsä järjestelmä, joka on käytännössä kokeiltu ja osoittautunut toimivaksi.
Kaj toteaa, että valituksen tehneet henkilöt ovat Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan jäseniä. Valituksen he ovat tehneet yksityishenkilöinä. Vuokralaisneuvottelukuntaan kuuluu 42 jäsentä, kaksi kustakin kiinteistöyhtiöstä. Vuokralaisneuvottelukunta antoi lausunnon vuokralaisdemokratiasääntöehdotuksesta, ja sen kannanottoja sisällytettiin lopulliseen esitykseen. Erimieliseksi jäi säännön kohta, jonka mukaan hallitukseen esitettävien asukasedustajien tulee olla eri sukupuolta.
Kaj:n mielestä Helsingin hallinto-oikeuden tulisi hylätä Xxxxx Xxxx ja kuuden muun henkilön tekemä valitus edellä olevista lausunnoista ilmenevillä perusteilla.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön lausuntojen pohjalta tehdyn selvityksen Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx valituksesta.
Kirje Helsingin hallinto-oikeudelle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
ASUKASLIITTO RY:N JA XXXXX XXXXXXX VALITUS VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNNÖN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ
Khs 2002-601
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Khlta lausunnon 30.6.2005 mennessä Asukasliitto ry:n ja Xxxxx Xxxxxx valituksesta, joka koskee Kvston 2.3.2005 (46 §) tekemää päätöstä hyväksyä Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2006 ja että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaan tulevan säännön mukaisella tavalla.
./. Asukasliitto ry:n ja Xxxxx Xxxxx yhdessä tekemä valitus on esityslistan liitteenä 1 ja Kvston 2.3.2005 tekemä päätös on esityslistan liitteenä 2.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (2.6.2005) valituksesta lausunnossaan seuraavaa:
1. Valitusoikeus
Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 95 §:n mukaan kunnanjäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi 11.3.2005.
Kunnallisvalituksen voi tehdä laillisuusperusteella.
Valitus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Asukasliitto ry ja Xxxxx Xxxxx ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä uusi vuokralaisdemokratiasääntö sillä perusteella, että päätös on lainvastainen uuden vuokralaisdemokratiasäännön rajoittaessa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia verrattuna Yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain säännöksiin ja koska tasapuolisuussääntöä on ehdotettu noudatettavaksi hallitusten asukasedustajien valinnassa.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan vallituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.
2. Yleistä
Yhteishallintolaissa oleva hallintomalli ei sellaisenaan sovi Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden yhteishallinnon järjestämiseen, koska kiinteistöyhtiöiden asunnoissa asuu n. 90 000 asukasta n. 44 500 asunnossa ja vuokranmääritysyksiköitäkin on yli 400. Tästä syystä yhteishallinto on vuokralaisdemokratiasäännössä järjestetty tietyiltä osin eri tavalla kuin laissa. Yhteishallintolaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön mukaan neljä tahoa lain kahden tahon sijaan. Laissa tarkoitetun asukkaiden kokouksen ja asukastoimikunnan lisäksi yhteishallinnosta huolehtii vuokralaistoimikunta, joka toimii asukastoimikunnan yhteistyöelimenä sekä vuokralaisneuvottelukunta, joka puolestaan toimii vuokralaistoimikuntien yhteistyöelimenä. Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä asukastoimikuntaa vastaa talotoimikunta, joka hoitaa vuokran-määritysyksikköön liittyviä tehtäviä. Asukastoimikunnan tehtäviä hoitaa myös vuokralaistoimikunta sellaisten asioiden osalta, joissa tarvitaan yhtenäinen käytäntö koko kiinteistöyhtiössä.
Yhteishallintolain 15 § mahdollistaa yhteishallinnon järjestämisen asukkaiden kokouksen päätöksellä muulla tavalla kuin laissa ehdotetun mallin mukaan. Asukkaiden kokous voi päättää esimerkiksi, että asukas-toimikuntaa ei aseteta vaan sen tehtävät hoitaa jokin muu taho. Laissa esitettyä mallia ei siten ole tarkoitettu ainoaksi mahdolliseksi tavaksi järjestää yhteishallinto, vaan yhteishallinto on tarkoitettu järjestettäväksi kussakin vuokratalossa sen tarpeisiin sopivasti. Päättämällä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta yhteishallintolain lisäksi, asukkaiden kokoukset käyttävät yhteishallintolain sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla.
3. Talotoimikunnan asema yhteishallintolakiin
verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännön sisällöstä eikä päättää siitä. Uudistuksen myötä järjestyssäännöstä päättäminen on siirretty talotoimikuntien puheenjohtajista koostuvan vuokralaistoimikunnan tehtäväksi. Perusteluna on ollut se, että saman kiinteistöyhtiön eri vuokranmääritysyksikköjen järjestyssääntöjen tulee olla samansisältöiset. Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu kiinteistöyhtiössä ei toteutuisi, mikäli kiinteistöyhtiön eri vuokranmääritysyksiköiden järjestyssäännöt poikkeaisivat toisistaan. Asukkaiden oikeuksia ei siten vähennetä, vaikka päätäntävalta järjestyssäännön sisällöstä on siirretty vuokralaistoimikunnalle etenkin, kun huomioidaan, että talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännöstä. Vuokralaistoimikunta toimii tältä osin laissa tarkoitettuna asukastoimikuntana.
4. Asukkaiden kokouksen asema yhteishallintolakiin verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan asukkaat saavat valita asukkaiden kokouksessa talotoimikunnan eikä useita talotoimikuntia kuten yhteishallintolain 7 §:ssä säädetään. Vuokralaisdemokratiasäännössä rajoitetaan asukkaiden kokouksen valitseman talotoimikunnan jäsenien lukumäärä kahdesta kuuteen puheenjohtajan lisäksi, kun taas yhteishallintolain 8 §:n mukaan asukkaat saavat päättää itse päättää lukumäärästä. Vuokralaisdemokratiasäännössä myös rajataan talotoimikunnan toimikausi kahdeksi vuodeksi, kun yhteishallintolain 8 § mahdollistaa myös lyhyemmän toimikauden. Uusi vuokralaisdemokratiasääntö vastaa näiltä osin täysin aiempaa vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasäännön talotoimikuntaa koskevilla määräyksillä on pyritty järjestämään yhteishallinto yhdenmukaisesti kiinteistöyhtiössä. Ongelmia aiheutuisi, mikäli samassa kiinteistöyhtiössä vuokralais-toimikunnan jäsenet vaihtuisivat eri aikoihin talotoimikuntien eripituisten toimikausien vuoksi. Yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on perusteltua myös rajoittaa talotoimikunnan jäsenten lukumäärää sekä talotoimikuntien lukumäärä yhteen.
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan asukkaiden kokous voi nimetä ainoastaan valvojan eikä tilintarkastajaa kuten aiemmassa vuokralaisdemokratiasäännössä. Valvojalla on samat tiedonsaantioikeudet kuin yhtiön tilintarkastajalla. Aiemmankaan vuokralaisdemokratiasäännön voimassaoloaikana yhtiöiden tilitarkastajia ei ole nimennyt asukkaiden kokous vaan ehdotuksen tilintarkastajaksi on tehnyt kaupungin tarkastuslautakunta kilpailuttamisen perusteella.
Uusi vuokralaisdemokratiasääntö ei ole yhteishallintolain vastainen, sillä lain 14 § 1 momentissa ei asukkaiden kokoukselle anneta oikeutta valita tilintarkastajaa vaan pelkästään valvoja. Lain 14 § 2 momentissa todetaan sellaisten tilanteiden varalta, joissa asukkaat ovat valinneet tillintarkastajan, että tämä hoitaa myös valvojan tehtävät. Laissa ei kuitenkaan todeta, että tilintarkastajan valinta olisi asukkaiden oikeus.
5. Tasapuolisuussäännön noudattaminen asukasedustajien valinnassa
Vuokralaisdemokratiasäännössä ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista kiinteistöyhtiön hallituksen asukasedustajien valinnassa, mikä valittajien käsityksen mukaan on vastoin tasa-arvovaltuutetun vuonna 1995 antamaa lausuntoa.
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasäännön kohta, jossa ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista asukasedustajien vallinnassa yhtiön hallitukseen, ei ole lainvastainen. Valittajat ovat vedonneet tasa-arvovaltuutetun lausuntoon (dnro 42/59/95), jossa on todettu, ettei tasapuolisuussääntöä voida tasa-arvolain perusteella vaatia, koska asukasedustajat ovat asukkaiden keskuudestaan valitsemia. Tasa-arvolakiin on kuitenkin tehty muutoksia ja tasapuolisuussäännön soveltamisalaa on laajennettu. Komiteamietintö tasa-arvolain muuttamisesta annettiin 11.11.2002 ja siihen perustuva hallituksen esitys eduskunnalle 8.10.2004. Kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö tulee voimaan tasa-arvolain muutoksen voimaan tulon jälkeen 1.1.2006, joten siinä on haluttu ottaa huomioon jo 1.6.2005 voimaan tulevien tasa-arvolain muutosten vaikutus.
Tasa-arvolain muuttamista koskevaan lakiin (232/2005) sisältyy uusi 4 a §. Kyseisen 4 a §:n 2 momentti vastaa sisällöltään 17.2.1995 (206/1995) muutetun 4 §:n 3 momenttia. Ko. momentin mukaan, jos kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Uuden 4 a §:n 3 momentti puolestaan antaa uusia tasa-arvon lisäämiseen toimielimissä liittyviä velvoitteita. Sen mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kyseissä pykälässä säädetään 1 momentissa valtion ja kuntien toimielinten sukupuolikiintiöistä ja 2 momentissa edellä kerrotulla tavalla molempien sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta mm. kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimissä. Sanamuotonsa mukaan 3 momentin velvoite koskee sekä 1 että 2 momentissa tarkoitettuihin toimielimiin tehtäviä ehdotuksia.
Asukkaiden kokous nimeää ehdokkaat kiinteistöyhtiön hallitukseen asukasjäseniksi ja varajäseniksi yhtiön vaalikelpoisista asukkaista. Vuokralaistoimikunta, joka toimii kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteis-työelimenä, tekee asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esityksen kahden asukasjäsenen ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen.
Yhtiökokouksessa kaupunkia koko osakekannan osakkeenomistajana edustaa kaupunginhallituksen määräämä henkilö, jolle kaupunginhallitus antaa toimintaohjeet mm. hallitukseen valittavista henkilöistä. Ohjeissa otetaan huomioon sekä tasa-arvolain että vuokra-asuntojen yhteishallintolain määräykset.
Kun otetaan huomioon kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaiden suuri määrä, ei voida esittää perusteluja sille, ettei olisi mahdollista esittää sekä naisia että miehiä kiinteistöyhtiöiden hallituksen asukas-jäseniksi. Tämän vuoksi tasa-arvolain uuden 4 a §:n 3 momentin mukaan vuokralaistoimikunnan tulee 1.6.2005 jälkeen ehdottaa kutakin asukkaiden esitysvaltaan kuuluvaa hallituksen jäsenpaikkaa kohti sekä nainen että mies eli varsinaisia jäseniä varten kaksi naista ja kaksi miestä. Näin meneteltäessä jäisi kaupunginhallituksen päätettäväksi, ketkä neljästä esitetystä henkilöstä se kehottaa yhtiökokousedustajaa valitsemaan hallituksen asukasjäseniksi. Tämä menettely kaventaisi asukkaiden päätäntävaltaa.
Vuokralaisdemokratiasäännössä onkin haluttu turvata asukkaille mahdollisimman laaja oma päätäntävalta asukasjäsenten nimeämisessä tasa-arvolain 4 a §:n muuttamassa tilanteessa. Tämän vuoksi onkin lähdetty siitä, että asukkaat nimeävät kahta hallituksen jäsenpaikkaansa kohti suoraan yhden naisen ja yhden miehen eivätkä kahta naista ja kahta miestä, joista kaupunginhallitus joutuisi sitten valitsemaan yhden naisen ja yhden miehen. Tasa-arvolain tasa-arvon edistämistarkoituksen kannalta lopputulos on kummallakin menettelyllä sama. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen turvaa kuitenkin paremmin asukkaiden oikeudet nimetä ehdokkaat asukasjäseniksi yhtiön hallitukseen kuin, jos asukkaiden kokous päättäisi, että vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella.
6. Uuden vuokralaisdemokratiasäännön
soveltaminen toimielinten jäsenten valinnassa ennen 1.1.2006
Valittajat ovat katsoneet, ettei jäseniä toimielimiin voida valita uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan valita ennen sen voimaantuloa 1.1.2006. Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään vuokralaisdemokratiasäännön päättänyt, että uuden vuokralaisdemokratiasäännön määräyksiä noudatetaan vuonna 2005 valittaessa henkilöitä toimielimiin, joiden toimi-kausi alkaa 1.1.2006. Kaupungin normaalin käytännön mukaista on, että valmisteleviin toimenpiteisiin voidaan valtuuston niin päättäessä ryhtyä ennen säännön voimaantuloa.
Uusi vuokralaisdemokratiasääntö eroaa vanhasta henkilövalintojen osalta siltä osin kuin siinä on kielletty asiamiehen käyttäminen vaaleissa. Asukkaiden kokous voi päättää, asukkaiden kokouksessa vuokralaisdemokratiasäännön hyväksyessään, että se noudattaa kaupunginvaltuuston päätöstä ja henkilövalinnat seuraavalle toimikaudelle toimitetaan sen mukaan.
7. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasääntö ei ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Sen laatimisen tarkoituksena on lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaisesti ollut luoda Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten sopiva yhteishallintojärjestelmä. Kaupunginvaltuuston päätöksellä on hyväksytty yhteishallintolaille vaihtoehtoinen malli järjestää yhteishallinto. Vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella, mikäli asukkaiden kokous niin päättää. Asukkaat saavat siten itse päättää asukkaiden kokouksessa yhteishallintolain mukaisten oikeuksiensa rajoittamisesta. Asukkaiden kokouksessa voidaan päättää myös, että vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen lopetetaan. Tällöin yhteishallintoon sovelletaan pelkästään yhteishallintolain säännöksiä. Vuokralaisdemokratiasääntö on siten toissijainen asukkaiden päätöksentekoon nähden.
Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen ja että valitus tulisi esittää hylättäväksi.
Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö toteaa (17.5.2005) lausunnossaan mm., että vuokralaisdemokratiasääntö on laadittu yhteishallintolain pohjalta ja sääntöä noudatetaan asukkaiden kokousten päätöksin. Mikäli asukkaiden kokoukset eivät tee päätöstä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta, sitä ei voida noudattaa. Tällöin toimitaan yksinomaan yhteishallintolain pohjalta ilman siihen perustuvaa vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasääntö ei ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa vaan sen tarkoituksena on lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaisesti Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten sopivan yhteishallintojärjestelmän luominen. Lain hyväksymien toimintamuotojen tulee mahdollisimman kiinteästi nivoutua osaksi yhteisöjen todellista hallintoa ja toimintaa.
Yhteishallintolaki on laadittu siten, että sen mukaan voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti sekä yksittäisissä vuokrataloissa / vuokranmääritysyksiköissä (perusyksikkö) että useammasta talosta / vuokranmääritysyksiköstä / perusyksiköstä muodostuvassa suuremmassa vuokrataloyhtiössä.
Yhteishallintolain 15 §:ssä on mainittu vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Asukkaiden kokous voi päättää joustavasti asukastoimikunnalle yhteishallintolain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta joko asukastoimikunnassa, laissa esitetyin vaihtoehtoisin tavoin tai että asukas-toimikunta hoitaa vain osan tehtävistä. Lain 16 §:ssä on mainittu omistajan ja asukastoimikuntien välisestä yhteistyöelimestä. Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä lain tarkoittamana yhteis-työelimenä toimii vuokrataloyhtiön vuokralaistoimikunta. Yhteistyöelin voi antaa suosituksia ja ohjeita sekä päättää asioista, joissa päätösvalta kuuluu sille.
Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu yli 20 vuokrataloyhtiötä, joissa on yhteensä yli 400 vuokranmääritysyksikköä (perusyksikköä). Edellä mainittujen asukkaiden kokousten ja talotoimi-kuntien (perusyksikkötaso) ja vuokralaistoimikunnan (yhtiötaso) lisäksi Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä on vuokralais-neuvottelukunta (kaupunkitaso), jota ei ole yhteishallintolaissa. Vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöyhtiöissä n. 90 000 asukasta.
Näin suuressa kokonaisuudessa ei ole mahdollista toimia samoista lähtö-kohdista käsin kuin yksittäisessä erillisessä vuokratalossa. Toimiva kokonaisjärjestelmä edellyttää, että perusyksikkö- ja yhtiötasoilla toimitaan riittävän yhdenmukaisia menettelyjä käyttäen. Yhdenmukaistaminen edellyttää, että kaikille asukkaiden kokouksille esitetään hyväksyttäväksi yhteishallintolakiin perustuva yhtenäinen järjestelmä, joka on hyvin valmisteltu ja jonka mukaan on mahdollista käytännössä toimia.
Uudessa vuokralaisdemokratiasäännössä ei ole tehty suuria muutoksia aikaisempaan verrattuna vaan sääntöä on ajanmukaistettu vastaamaan kiinteistöyhtiöiden hallinnossa tapahtuneita muutoksia (mm. pääoma-vuokrien tasoittaminen) ja sääntöön on tehty sääntöteknisiä parannuksia.
Järjestyssäännöstä päättäminen on vuokralaisdemokratiasäännössä annettu vuokrataloyhtiön vuokralaistoimikunnan tehtäväksi yhtiötasolle, koska järjestyssäännöistä päättäminen perusyksikkötasolla kaikissa vuokranmääritysyksiköissä ja erikseen aiheuttaa turhaa päällekkäistä työtä ja on omiaan synnyttämään epävarmuutta ja sekaannusta. Asukkaat vaihtavat välillä asuntoa yhtiön sisällä tai kaupungin vuokrataloyhtiöstä toiseen. Järjestyssääntöjen yhdenmukaisuus yhtiön sisällä ja myös eri vuokrataloyhtiöiden kesken selkeyttää käytännön elämää ja asumista. Talotoimikunnalle on kaavailtu mahdollisuutta yhtiön kanssa yhteistyössä valmistellen päättää yhtiön yhteistä järjestyssääntöä täydentävistä säännöistä tai ohjeista, jotka ovat tärkeitä talon erityispiirteet huomioon ottaen eivätkä ole ristiriidassa yhtiön yhteisten järjestyssääntöjen kanssa. Tämä mahdollisuus on suunniteltu kirjattavaksi vuokralaisdemokratiasäännön lisäksi laadittaviin tarkempiin käytännön menettelyohjeisiin, joiden laatiminen on parhaillaan työn alla kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä.
Helsingin kaupunginhallitus päättää kaupungin edustajalle annettavista toimintaohjeista kiinteistöyhtiöiden varsinaisiin yhtiökokouksiin. Ehdotukset kiinteistöyhtiöiden tilintarkastajista kaupunginhallitukselle esittää kaupungin tarkastuslautakunta. Kiinteistöyhtiöissä käytettävän yhtiöjärjestysmallin mukaan yhtiökokous valitsee yhden tilintarkastajan ja vara-tilintarkastajan. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Järjestelmän mukaan asukkaiden kokoukset eivät voi valita kiinteistöyhtiön tilintarkastajaa. Tästä johtuen vuokralaisdemokratiasääntö antaa asukkaiden kokouksille oikeuden vain talouden ja hallinnon valvojan valintaan.
Päättämällä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta asukkaiden kokoukset käyttävät yhteishallintolain sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla ja käyttävät hyväksi mahdollisuutta hyväksyä ja saada käyttöönsä järjestelmä, joka on käytännössä kokeiltu ja osoittautunut toimivaksi.
Kaj:n mielestä Helsingin hallinto-oikeuden tulisi hylätä Asukasliitto ry:n ja Xxxxx Xxxxxx tekemä valitus edellä olevista lausunnoista ilmenevillä perusteilla.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön lausuntojen pohjalta tehdyn selvityksen Asukasliitto ry:n ja Xxxxx Xxxxxx valituksesta.
Kirje Helsingin hallinto-oikeudelle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRA-ASUKKAIDEN YHDISTYS R.Y:N VALITUS VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNNÖN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ
Khs 2002-601
Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Khlta lausunnon 30.6.2005 mennessä Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n valituksesta, joka koskee Kvston 2.3.2005 (46 §) tekemää päätöstä hyväksyä Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2006 ja että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaan tulevan säännön mukaisella tavalla.
./. Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n valitus on esityslistan liitteenä 1 ja Kvston 2.3.2005 tekemä päätös on esityslistan liitteenä 2.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (2.6.2005) valituksesta lausunnossaan seuraavaa:
1. Valitusoikeus
Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston
päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös
on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi
vaikuttaa sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuntalain 95 §:n mukaan kunnanjäsenen katsotaan saaneen päätöksestä
tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirja on asetettu
nähtäväksi 11.3.2005.
Kunnallisvalituksen voi tehdä laillisuusperusteella.
Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry:n tekemä valitus on
tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys
ry on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä uusi
vuokralaisdemokratia sääntö, koska se katsoo, että päätös on lainvastainen
uuden vuokralaisdemokratiasäännön rajoittaessa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia
verrattuna Yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain säännöksiin ja koska
tasapuolisuussääntöä on ehdotettu noudatettavaksi hallitusten asukasedustajien
valinnassa.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.
2.
Yleistä
Yhteishallintolaissa oleva hallintomalli ei sellaisenaan sovi Helsingin
kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden yhteishallinnon järjestämiseen, koska
kiinteistöyhtiöiden asunnoissa asuu n. 90 000 asukasta n. 44 500
asunnossa ja vuokranmääritysyksiköitäkin on yli 400. Tästä syystä
yhteishallinto on vuokralaisdemokratiasäännössä järjestetty tietyiltä osin eri
tavalla kuin laissa. Yhteishallintolaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa
Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön mukaan neljä tahoa lain kahden
tahon sijaan. Laissa tarkoitetun asukkaiden kokouksen ja asukastoimikunnan
lisäksi yhteishallinnosta huolehtii vuokralaistoimikunta, joka toimii
asukastoimikunnan yhteistyöelimenä sekä vuokralaisneuvottelukunta, joka
puolestaan toimii vuokralaistoimikuntien yhteistyöelimenä. Helsingin kaupungin
vuokralaisdemokratiasäännössä asukastoimikuntaa vastaa talotoimikunta, joka
hoitaa vuokranmääritysyksikköön liittyviä tehtäviä. Asukastoimikunnan tehtäviä
hoitaa myös vuokralaistoimikunta sellaisten asioiden osalta, joissa tarvitaan
yhtenäinen käytäntö koko kiinteistöyhtiössä.
Yhteishallintolain 15 § mahdollistaa
yhteishallinnon järjestämisen asukkaiden kokouksen päätöksellä muulla tavalla
kuin laissa ehdotetun mallin mukaan. Asukkaiden kokous voi päättää esimerkiksi,
että asukastoimikuntaa ei aseteta vaan sen tehtävät hoitaa jokin muu taho.
Laissa esitettyä mallia ei siten ole tarkoitettu ainoaksi mahdolliseksi tavaksi
järjestää yhteishallinto, vaan yhteishallinto on tarkoitettu järjestettäväksi
kussakin vuokratalossa sen tarpeisiin sopivasti. Päättämällä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta
yhteishallintolain lisäksi, asukkaiden kokoukset käyttävät yhteishallintolain
sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta
tarkoituksenmukaisella tavalla.
3.
Talotoimikunnan asema yhteishallintolakiin verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan
talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännön sisällöstä eikä päättää
siitä. Uudistuksen myötä järjestyssäännöstä päättäminen on siirretty
talotoimikuntien puheenjohtajista koostuvan vuokralaistoimikunnan tehtäväksi.
Perusteluna on ollut se, että saman kiinteistöyhtiön eri vuokranmääritysyksikköjen
järjestyssääntöjen tulee olla samansisältöiset. Asukkaiden yhdenvertainen
kohtelu ei toteutuisi kiinteistöyhtiössä, mikäli kiinteistöyhtiön eri
vuokranmääritysyksiköiden järjestyssäännöt poikkeaisivat toisistaan. Asukkaiden
oikeuksia ei siten vähennetä, vaikka päätäntävalta järjestyssäännön sisällöstä
on siirretty vuokralaistoimikunnalle etenkin, kun huomioidaan, että
talotoimikunta saa antaa lausunnon järjestyssäännöstä. Vuokralaistoimikunta
toimii tältä osin laissa tarkoitettuna asukastoimikuntana.
4. Asukkaiden kokouksen asema
yhteishallintolakiin verrattuna
Uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan
asukkaat saavat valita asukkaiden kokouksessa talotoimikunnan eikä useita
talotoimikuntia kuten yhteishallintolain 7 §:ssä säädetään.
Vuokralaisdemokratiasäännössä rajoitetaan asukkaiden kokouksen valitseman
talotoimikunnan jäsenien lukumäärä kahdesta kuuteen puheenjohtajan lisäksi, kun
taas yhteishallintolain 8 §:n mukaan asukkaat saavat päättää itse päättää
lukumäärästä. Vuokralaisdemokratiasäännössä myös rajataan talotoimikunnan
toimikausi kahdeksi vuodeksi, kun yhteishallintolain 8 § mahdollistaa myös
lyhyemmän toimikauden. Uusi vuokralaisdemokratiasääntö vastaa näiltä osin
täysin aiempaa vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasäännön talotoimikuntaa koskevilla määräyksillä on
pyritty järjestämään yhteishallinto yhdenmukaisesti kiinteistöyhtiössä.
Ongelmia aiheutuisi, mikäli samassa kiinteistöyhtiössä vuokralaistoimikunnan
jäsenet vaihtuisivat eri aikoihin talotoimikuntien eripituisten toimikausien
vuoksi. Yhdenvertaisen kohtelun vuoksi on perusteltua myös rajoittaa
talotoimikunnan jäsenten lukumäärää sekä talotoimikuntien lukumäärä yhteen.
5. Tasapuolisuussäännön
noudattaminen asukasedustajien valinnassa
Vuokralaisdemokratiasäännössä ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista
kiinteistöyhtiön hallituksen asukasedustajien valinnassa, mikä valittajien
käsityksen mukaan on vastoin tasa-arvovaltuutetun vuonna 1995 antamaa lausuntoa.
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasäännön kohta, jossa
ehdotetaan tasapuolisuussäännön soveltamista asukasedustajien valinnassa yhtiön
hallitukseen, ei ole lainvastainen. Valittajat ovat vedonneet
tasa-arvovaltuutetun lausuntoon (dnro 42/59/95), jossa on todettu, ettei
tasapuolisuussääntöä voida tasa-arvolain perusteella vaatia, koska
asukasedustajat ovat asukkaiden keskuudestaan valitsemia. Tasa-arvolakiin on
kuitenkin tehty muutoksia ja tasapuolisuussäännön soveltamisalaa on
laajennettu. Komiteamietintö tasa-arvolain muuttamisesta annettiin 11.11.2002
ja siihen perustuva hallituksen esitys eduskunnalle 8.10.2004. Kaupungin
vuokralaisdemokratiasääntö tulee voimaan tasa-arvolain muutoksen voimaan tulon
jälkeen 1.1.2006, joten siinä on haluttu ottaa huomioon jo 1.6.2005 voimaan
tulevien tasa-arvolain muutosten vaikutus.
Tasa-arvolain muuttamista koskevaan lakiin (232/2005) sisältyy uusi 4 a §. Kyseisen 4 a §:n 2 momentti vastaa sisällöltään 17.2.1995 (206/1995) muutetun 4 §:n 3 momenttia. Ko. momentin mukaan, jos kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Uuden 4 a §:n 3 momentti puolestaan antaa uusia tasa-arvon lisäämiseen toimielimissä liittyviä velvoitteita. Sen mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kyseissä pykälässä säädetään 1 momentissa valtion ja kuntien toimielinten sukupuolikiintiöistä ja 2 momentissa edellä kerrotulla tavalla molempien sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta mm. kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimissä. Sanamuotonsa mukaan 3 momentin velvoite koskee sekä 1 että 2 momentissa tarkoitettuihin toimielimiin tehtäviä ehdotuksia.
Asukkaiden kokous nimeää ehdokkaat kiinteistöyhtiön hallitukseen asukasjäseniksi ja varajäseniksi yhtiön vaalikelpoisista asukkaista. Vuokralaistoimikunta, joka toimii kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteistyöelimenä, tekee asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esityksen kahden asukasjäsenen ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen.
Yhtiökokouksessa kaupunkia koko osakekannan osakkeenomistajana edustaa kaupunginhallituksen määräämä henkilö, jolle kaupunginhallitus antaa toimintaohjeet mm. hallitukseen valittavista henkilöistä. Ohjeissa otetaan huomioon sekä tasa-arvolain että vuokra-asuntojen yhteishallintolain määräykset.
Kun otetaan huomioon kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaiden suuri määrä, ei voida esittää perusteluja sille, ettei olisi mahdollista esittää sekä naisia että miehiä kiinteistöyhtiöiden hallituksen asukasjäseniksi. Tämän vuoksi tasa-arvolain uuden 4 a §:n 3 momentin mukaan vuokralaistoimikunnan tulee 1.6.2005 jälkeen ehdottaa kutakin asukkaiden esitysvaltaan kuuluvaa hallituksen jäsenpaikkaa kohti sekä nainen että mies eli varsinaisia jäseniä varten kaksi naista ja kaksi miestä. Näin meneteltäessä jäisi kaupunginhallituksen päätettäväksi, ketkä neljästä esitetystä henkilöstä se kehottaa yhtiökokousedustajaa valitsemaan hallituksen asukasjäseniksi. Tämä menettely kaventaisi asukkaiden päätäntävaltaa.
Vuokralaisdemokratiasäännössä onkin haluttu turvata asukkaille mahdollisimman laaja oma päätäntävalta asukasjäsenten nimeämisessä tasa-arvolain 4 a §:n muuttamassa tilanteessa. Tämän vuoksi onkin lähdetty siitä, että asukkaat nimeävät kahta hallituksen jäsenpaikkaansa kohti suoraan yhden naisen ja yhden miehen eivätkä kahta naista ja kahta miestä, joista kaupunginhallitus joutuisi sitten valitsemaan yhden naisen ja yhden miehen. Tasa-arvolain tasa-arvon edistämistarkoituksen kannalta lopputulos on kummallakin menettelyllä sama. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen turvaa kuitenkin paremmin asukkaiden oikeudet nimetä ehdokkaat asukasjäseniksi yhtiön hallitukseen kuin, jos asukkaiden kokous päättäisi, että vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella.
6. Vuokralaisdemokratiasäännön
soveltaminen
Oikeuspalvelut toteaa, että vuokralaisdemokratiasääntö ei ole ristiriidassa
lainsäädännön kanssa. Sen laatimisen tarkoituksena on lakia yhteishallinnosta
vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaisesti ollut
Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten sopivan yhteishallintojärjestelmän
luominen. Kaupunginvaltuuston
päätöksellä on hyväksytty vaihtoehtoinen malli järjestää yhteishallinto.
Vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta
yhteishallintolain ohella, mikäli asukkaiden kokous niin päättää. Asukkaat
saavat siten itse päättää asukkaiden kokouksessa yhteishallintolain mukaisten
oikeuksiensa rajoittamisesta. Asukkaiden kokouksessa voidaan päättää myös, että
vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen lopetetaan. Tällöin yhteishallintoon
sovelletaan pelkästään yhteishallintolain säännöksiä.
Vuokralaisdemokratiasääntö on siten toissijainen asukkaiden päätöksentekoon
nähden.
Oikeuspalvelut toteaa lopuksi, että kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen ja että valitus tulisi esittää hylättäväksi.
Kiinteistöviraston
kiinteistöjen kehittämisyksikkö toteaa (17.5.2005) lausunnossaan mm., että vuokralaisdemokratiasääntö on laadittu
yhteishallintolain pohjalta ja sääntöä noudatetaan asukkaiden kokousten
päätöksin. Mikäli asukkaiden kokoukset eivät tee päätöstä
vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta, sitä ei voida noudattaa. Tällöin
toimitaan yksinomaan yhteishallintolain pohjalta ilman siihen perustuvaa
vuokralaisdemokratiasääntöä.
Vuokralaisdemokratiasääntö
ei ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa vaan sen tarkoituksena on lakia
yhteishallinnosta vuokrataloissa koskeneen hallituksen esityksen
yleisperustelujen mukaisesti Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille parhaiten
sopivan yhteishallintojärjestelmän luominen. Lain hyväksymien toimintamuotojen
tulee mahdollisimman kiinteästi nivoutua osaksi yhteisöjen todellista hallintoa
ja toimintaa.
Yhteishallintolaki
on laadittu siten, että sen mukaan voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti sekä
yksittäisissä vuokrataloissa / vuokranmääritysyksiköissä (perusyksikkö) että
useammasta talosta / vuokranmääritysyksiköstä / perusyksiköstä muodostuvassa
suuremmassa vuokrataloyhtiössä.
Yhteishallintolain
15 §:ssä on mainittu vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Asukkaiden kokous
voi päättää joustavasti asukastoimikunnalle yhteishallintolain mukaan kuuluvien
tehtävien hoitamisesta joko asukastoimikunnassa, laissa esitetyin vaihtoehtoisin
tavoin tai että asukastoimikunta hoitaa vain osan tehtävistä. Lain
16 §:ssä on mainittu omistajan ja asukastoimikuntien välisestä yhteistyöelimestä.
Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä lain tarkoittamana yhteistyöelimenä
toimii vuokrataloyhtiön vuokralaistoimikunta. Yhteistyöelin voi antaa
suosituksia ja ohjeita sekä päättää asioista, joissa päätösvalta kuuluu sille.
Helsingin kaupungin
vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu yli 20 vuokrataloyhtiötä, joissa on
yhteensä yli 400 vuokranmääritysyksikköä (perusyksikköä). Edellä mainittujen
asukkaiden kokousten ja talotoimikuntien (perusyksikkötaso) ja
vuokralaistoimikunnan (yhtiötaso) lisäksi Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännössä
on vuokralaisneuvottelukunta (kaupunkitaso), jota ei ole yhteishallintolaissa.
Vuokralaisdemokratiasäännön piiriin kuuluu Helsingin kaupungin omistamissa
kiinteistöyhtiöissä lähes 90 000 asukasta.
Näin suuressa
kokonaisuudessa ole mahdollista toimia samoista lähtökohdista käsin kuin
yksittäisessä erillisessä vuokratalossa. Toimiva kokonaisjärjestelmä
edellyttää, että perusyksikkö- ja yhtiötasoilla toimitaan riittävän
yhdenmukaisia menettelyjä käyttäen. Yhdenmukaistaminen edellyttää, että
kaikille asukkaiden kokouksille esitetään hyväksyttäväksi yhteishallintolakiin
perustuva yhtenäinen järjestelmä, joka on hyvin valmisteltu ja jonka mukaan on
mahdollista käytännössä toimia.
Uudessa
vuokralaisdemokratiasäännössä ei ole tehty suuria muutoksia aikaisempaan
verrattuna vaan sääntöä on ajanmukaistettu vastaamaan kiinteistöyhtiöiden
hallinnossa tapahtuneita muutoksia (mm. pääomavuokrien tasoittaminen) ja
sääntöön on tehty sääntöteknisiä parannuksia.
Järjestyssäännöstä
päättäminen on vuokralaisdemokratiasäännössä annettu vuokrataloyhtiön
vuokralaistoimikunnan tehtäväksi yhtiötasolle, koska järjestyssäännöistä
päättäminen perusyksikkötasolla kaikissa vuokranmääritysyksiköissä erikseen
aiheuttaa turhaa päällekkäistä työtä ja on omiaan synnyttämään epävarmuutta ja
sekaannusta. Asukkaat vaihtavat välillä asuntoa yhtiön sisällä tai kaupungin
vuokrataloyhtiöstä toiseen. Järjestyssääntöjen yhdenmukaisuus yhtiön sisällä ja
myös eri vuokrataloyhtiöiden kesken selkeyttää käytännön elämää ja asumista.
Talotoimikunnalle on kaavailtu mahdollisuutta yhtiön kanssa yhteistyössä
valmistellen päättää yhtiön yhteistä järjestyssääntöä täydentävistä säännöistä
tai ohjeista, jotka ovat tärkeitä talon erityispiirteet huomioon ottaen eivätkä
ole ristiriidassa yhtiön yhteisten järjestyssääntöjen kanssa. Tämä mahdollisuus
on suunniteltu kirjattavaksi vuokralaisdemokratiasäännön lisäksi laadittaviin
tarkempiin käytännön menettelyohjeisiin, joiden laatiminen on parhaillaan työn
alla kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä.
Helsingin
kaupunginhallitus päättää kaupungin edustajalle annettavista toimintaohjeista
kiinteistöyhtiöiden varsinaisiin yhtiökokouksiin. Ehdotukset kiinteistöyhtiöiden
tilintarkastajista kaupunginhallitukselle esittää kaupungin tarkastuslautakunta.
Kiinteistöyhtiöissä käytettävän yhtiöjärjestysmallin mukaan yhtiökokous
valitsee yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Jos tilintarkastajaksi
valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse
valita. Järjestelmän mukaan asukkaiden kokoukset eivät voi valita
kiinteistöyhtiön tilintarkastajaa. Tästä johtuen vuokralaisdemokratiasääntö
antaa asukkaiden kokouksille oikeuden vain talouden ja hallinnon valvojan
valintaan.
Päättämällä
vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta asukkaiden kokoukset käyttävät
yhteishallintolain sille suomia oikeuksia päättää eri tehtävien hoitamisesta
tarkoituksenmukaisella tavalla ja käyttävät hyväksi mahdollisuutta hyväksyä ja
saada käyttöönsä järjestelmä, joka on käytännössä kokeiltu ja osoittautunut
toimivaksi.
Kaj:n mielestä Helsingin hallinto-oikeuden tulisi hylätä Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n tekemä valitus edellä olevista lausunnoista ilmenevillä perusteilla.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön lausuntojen pohjalta tehdyn selvityksen Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n valituksesta.
Kirje Helsingin hallinto-oikeudelle ja pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys r.y:n valitus |
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
13.6.2005 pöydälle pantu asia
KEHÄ II:N JATKEEN YLEISSUUNNITTELUUN OSALLISTUMINEN
Khs 2004-485
Kaj ilmoittaa, että Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 5.3.2004 esittänyt, että Helsingin kaupunki nimeäisi edustajat Kehä II:n jatkeen välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä yleissuunnitelmaa koskeviin työryhmiin ja lausuisi samalla kantansa hankkeen kustannusten jaosta. Kirjeessä on arvioitu yleissuunnittelun kokonaiskustannuksiksi noin 1 150 000 euroa, josta valtion osuus olisi 50 %, Espoon ja Vantaan kummankin 20 % ja Helsingin osuus 10 %.
Helsingin kaupunki on 5.4.2004 päivätyllä päätöksellä ilmoittanut tiepiirille, viitaten mm. hankkeen kaavoitustilanteeseen ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ) 2002:ssa hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisjärjestykseen, että yleissuunnitelman laatimista Kehä II:n jatkeelle ollaan aloittamassa liian aikaisin.
./. Uudenmaan tiepiirin kirje on esityslistan tämän asian liitteenä 1 ja kaupungin vastauskirje liitteenä 2.
Kaupungin vastauksen lähettämisen jälkeen Kehä II:n jatkeen varaus sisällytetty Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 hyväksymään maakuntakaavaan. Maakuntakaava on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistettavana. PLJ:n toteuttamisjärjestyksessä Kehä II:n jatkeen edelle hankkeena sijoitetun raideyhteyden Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hyväksytty, suunnittelu alkanut ja järjestelmävaihtoehtojen alustava esittely osallisille on parhaillaan meneillään. Näin ollen voidaan todeta, että osa niistä esteistä, joita kaupunki näki Kehä II:n yleissuunnittelun aloittamiselle olevan keväällä 2004, ovat sittemmin hälventyneet.
Lisäksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ on päässyt hyvin vauhtiin kuluneen vuoden aikana. Neuvottelukunnan alainen maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä on käsitellyt 14.4.2005 Kehä II:n jatkeen suunnittelutilannetta ja todennut, että ryhmässä on saavutettu yhteisymmärrys Kehä II:n yleissuunnittelun aloittamisesta ja suunnittelutavoitteista. Espoon, Vantaan ja myös tiepiirin edustajat ovat useaan
otteeseen vedonneet Helsingin edustajiin yleissuunnittelun aloittamisen tärkeyden puolesta.
./. Maankäytön yhteistyöryhmässä hyväksytty suunnittelutavoitteita koskeva muistio on esityslistan tämän asian liitteenä 3.
Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, että Helsingin kaupungin osallistumista Kehä II:n jatkeen yleissuunnitteluun ja sen kustannuksiin olisi perusteltua harkita uudestaan sekä maankäytön suunnittelussa tapahtuneen edistyksen perusteella että pääkaupunkiseudun hyvän yhteistyön jatkumisen turvaamiseksi.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki osallistuu Kehä II:n jatkeen välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä yleisuunnitteluun nimeämällä Uudenmaan tiepiirin työryhmiin edustajansa seuraavasti:
Seurantaryhmään liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen kaupunkisuunnitteluvirastosta, varalla diplomi-insinööri Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Tie- ja liikenneryhmään diplomi-insinööri Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Maankäyttö- ja ympäristöryhmään yleiskaavapäällikkö Pertti Kare ja arkkitehti Suvi Tyynilä kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund ympäristökeskuksesta.
Kivelä ja Lahti osallistuvat myös hankeryhmän työskentelyyn.
Joukkoliikenneryhmään liikennesuunnittelija Leo Kallionpää liikennelaitokselta ja diplomi-insinööri Heidi Hyvärinen kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Kaupunginhallitus päättänee lisäksi, että Helsingin kaupunki osallistuu yleissuunnittelun kustannuksiin Uudenmaan tiepiirin esityksestä ilmenevien periaatteiden mukaisesti 10 %:n kustannusosuudella.
Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja jäljennös kirjeestä tiedoksi liikenne- ja viestintäministeriölle, ympäristöministeriölle, Espoon kaupungille, Vantaan kaupungille, Kauniaisten kaupungille ja YTV:lle sekä pöytäkirjanote työryhmiin nimetyille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle, ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAVAN REHTORIN AVOIMEN VIRAN MÄÄRÄAIKAINEN HOITAMINEN
Khs 2005-1421
Suomenkielisen työväenopiston johtokunta mainitsee (7.6.2005), että Kvsto päätti 25.5.2005 (asia 11) todeta suomenkielisen työväenopiston johtava rehtorin Risto Kuosmasen virkasuhteen päättyvän 31.8.2005. Khs kehotti 30.5.2005 johtokuntaa julistamaan kyseisen viran haettavaksi siten, että sen vähimmäiskokonaispalkka on 5 295,16 euroa/kk.
Viran täyttämisprosessin ajaksi avoimeen virkaan olisi määrättävä hoitaja.
Johtokunnan esittelijän ehdotus oli seuraava:
Johtokunta päättänee esittää Khlle, että viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin apulaisrehtori Xxx Xxxxxxx 5 295,16 euroa/kk suuruisella kokonaispalkalla 1.9.2005 lukien 31.1.2006 saakka, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kun virkaan vakinaiseksi valittu ottaa viran vastaan. Johtosäännön mukaan apulaisrehtori hoitaa johtava rehtorin tehtäviä hänen ollessaan estynyt.
Käsittelyn yhteydessä puheenjohtaja Kolanen teki jäsen Laanisen kannattaman esittelijän ehdotuksesta poikkeavan vastaesityksen, jonka mukaan viran määräaikaiseksi hoitajaksi tulisi esittää määrättäväksi aluerehtori Kaarina Vattula. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Ojala ja Savolainen. Kolasen vastaesitystä kannattivat puheenjohtaja Kolanen sekä jäsenet Kotilainen, Laaninen, Manninen, Nurmi ja Savia. Jäsen Konovalova pidättyi äänestämästä. Näin ollen Kolasen vastaesitys tuli hyväksytyksi äänin 6-2.
Johtokunta esittää, että johtavan rehtorin viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin virkaiältään vanhin Khn valitsema suomenkielisen työväenopiston osastotasoisen yksikön johtaja, aluerehtori Kaarina Vattula em. kokonaispalkalla 1.9.2005 lukien 31.1.2006 saakka, kuitenkin kau-intaan siihen saakka, kun virkaan vakinaisesti valittu ottaa viran vastaan.
Vattulalla on yhteensä yli 27 vuoden kokemus yksikön johtajana työväenopistossa vuosina 1975–1982 ja 1984–2005, josta ajasta hän on ollut kokoaikaisena päällikkönä 21 vuotta.
Sj toteaa, että työväenopiston johtosäännön mukaan johtavan rehtorin valitsee Kvsto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.
Hallintosäännön mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on Kvsto, Khs voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.
Johtosäännön mukaan johtavan rehtorin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa apulaisrehtori ja hänenkin ollessaan estyneenä johtokunnan määräämä aluerehtori.
Johtokunnan esitys poikkeaa yleensä noudatetusta käytännöstä määrätä päällikkötason viran väliaikaiseksi hoitajaksi ensimmäisenä sijaisena johtosäännön nojalla toimiva viranhaltija.
Virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden HAY-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan 13, jossa maksettava vähimmäispalkka on tällä hetkellä 5 295,16 euroa/kk. Viran tähänastisen vakinaisen haltijan palkka on 5 802,48 euroa/kk. Sj:n mielestä viran määräaikaiselle hoitajalle olisi johtokunnan esittämän mukaisesti maksettava em. vähimmäispalkka.
SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä suomenkielisen työväenopiston aluerehtorin Kaarina Vattulan hoitamaan suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin avointa virkaa 5 295,16 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.9.2005 lukien siihen asti kunnes virkaan valittu ryhtyy virkaa hoitamaan, kuitenkin enintään 180 päivän ajaksi.
Pöytäkirjanote suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, suomenkieliselle työväenopistolle, viran hoitajaksi määrätylle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISEN VARAREHTORIN VIRAN TÄYTTÄMINEN
Khs 2005-1368
Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (15.6.2005) päättäneensä 1.6.2005 äänestyksen jälkeen antaa Khlle lausunnon, jonka mukaan Helsingin ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virkaan tulisi valita filosofian tohtori Xxxx Xxxxxxx. Tämän jälkeen Xxxxxxx on (10.6.2005) ilmoittanut Khlle vetäytyvänsä vararehtorin viranhausta.
Hallitus on käsitellyt asian uudelleen.
Khs päätti 17.1.2005 perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettavaksi 1.8.2005 lukien vararehtorin viran (pedagoginen vararehtori) 5 300 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Samalla Khs päätti kehottaa ammattikorkeakoulua julistamaan viran julkisesti haettavaksi.
Ammattikorkeakoulun rehtorilta vaaditaan ammattikorkeakouluista annetun asetuksen mukaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.
Pedagoginen vararehtori johtaa ammattikorkeakoulun kolmen toimialan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien 29 koulutusohjelman koulutusta sekä vastaa koulutuksen laadullisesta, pedagogisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä.
Vararehtorin virat ovat olleet julkisesti haettavana kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla 4. – 28.2.2005. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Lisäansioksi luetaan:
- kansainvälistyvän pääkaupunkiseudun tuntemus
- ammattikorkeakoulutoiminnan monipuolinen tuntemus
- pedagoginen osaaminen ja kokemus pedagogiikan kehittämisestä
- hyvä verkosto ammattikorkeakoulun edustamien alojen työelämään ja muihin toimijoihin
- kokemus monialaisen asiantuntijaorganisaation johtamisesta
- hyvä yhteistyö-, esiintymis- ja viestintäosaaminen
- kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä
- muu kielitaito.
Hakemuksensa jättivät hakuaikana seuraavat 33 hakijaa: [33 hakijan nimet poistettu]
./. Ammattikorkeakoulussa laadittu yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat olivat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa.
Hakijoilla Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxxxx ei ole edellytettyä yliopistollista jatkotutkintoa.
Hakemusten perusteella hakijoista kutsuttiin haastatteluun Xxxx Xxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx (ei halua nimeään julkisuuteen), Xxxx Xxxxxx, Riitta Konkola, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx. Haastatteluihin osallistuivat ammattikorkeakoulun rehtori ja muut hallituksen jäsenet. Haastattelussa arvioitiin hakijan käsitystä tehtävästä ja siihen tarvittavista ominaisuuksista, hakijan pedagogista osaamista, työelämäyhteyksiä, ammattikorkeakoulutuksen tuntemusta, hakijan kansainvälistä osaamista sekä pääkaupunkiseudun ja kunnallisen päätöksenteon tuntemusta.
Xxxx Xxxxx peruutti hakemuksensa 24.5.2005.
Haastatelluista päätettiin lähettää soveltuvuuden arviointiin Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Riitta Konkola, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx. Soveltuvuuden arvioinnin suoritti kaupungin hyväksymistä yrityksistä Human Competence Group.
Soveltuvuustutkimusten jälkeen haastateltiin uudelleen hakijat Xxxx Xxxxxx, Riitta Konkola ja Xxxx Xxxxxx. Haastattelussa arvioitiin hakijan pedagogista osaamista, johtamisominaisuuksia, ammattikorkeakoulun ja sen toimialojen kehittämishaasteita, taloudellista ja hallinnollista osaamista sekä kiinnostusta ja osaamista vararehtorin tehtävään liittyviin kokous- ja esittelytehtäviin sekä omaa arviota esiintymiseen ja edustamiseen liittyvistä tehtävistä.
(Xxxx Xxxxxx peruutti hakemuksensa 10.6.2005.)
[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]
Riitta Konkola on kasvatustieteen lisensiaatti (HY, 2003) pääaineenaan aikuiskasvatus. Hän on toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa toimintaterapian yliopettajana 1.8.2000 alkaen. Tällä hetkellä Konkola toimii ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä Bolognan prosessiin liittyvässä opetussuunnitelmien uudistamistyössä, jossa kaikkien 29 tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan vastaamaan eurooppalaisen ECTS-järjestelmän vaatimuksia. Yliopettaja-aikanaan hän toimi sosiaali- ja terveysalan työelämän ja opetuksen kehittämishankkeen (AREENA) johtajana (2001–2003).
Konkola on toiminut toimintaterapian lehtorina Helsingin ammattikorkeakoulussa (1996-1999 ja 2000), Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkijana (1999–2000), Helsingin sairaanhoito-opiston lehtorina (1994–1996) sekä toimintaterapeuttina Vantaan kaupungilla (1985–1987 ja 1988–1994) ja Helsingin kaupungilla (1987–1988).Konkola on suorittanut opettajankoulutuksen Helsingin yliopistossa 1997, valmistunut erikoistoimintaterapeutiksi Helsingin Sairaanhoito-opistosta 1991 ja toimintaterapeutiksi 1984.
Hänellä on lukuisia jäsenyyksiä ja johtajuuksia eri järjestöissä ja työryhmissä pääosin kuntoutuksen ja pedagogiikan tutkimuksen alueelta ja lukuisia julkaisuja sekä esityksiä kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa.
Haastatteluissa Konkola osoitti erinomaista pedagogista kokonaisnäkemystä sekä ammattikorkeakoulun eri toimialojen ja koulutusohjelmien opetuksen ja opetussuunnitelmien tuntemusta.
Em. hakijat ovat Helsingin ammattikorkeakoulun sisältä. Kyseisen vararehtorin tehtävä on sellainen, että ulkopuolisten hakijoiden on vaikea ohittaa sisältä tulevia hakijoita. Molemmat hakijat täyttävät tehtävän muodolliset kelpoisuusehdot, mutta hallinto-, johtamis- ja talousosaamista kaupunkikonsernin tasolla tulee jokaisen kehittää.
Ottaen huomioon erityisesti pedagogisen osaamisen, ammattikorkeakoulun eri toimialojen ja koulutusohjelmien tuntemuksen, yhteistyötaidot, kokemuksen ammattikorkeakoulun sisäisen laajan projektin onnistuneesta toteuttamisesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä, hallitus esittää, että vararehtorin virkaan (vakanssinumero 423335) tulisi ottaa kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkola 1.8.2005 alkaen 5 300 euron kokonaispalkasta määräytyvin palkkaeduin kuuden kuukauden koeajalla ehdolla, että hän 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista esittää kaupungin työterveyshuollon antaman tai hyväksymän lausunnon terveydentilastaan.
Asian käsittelyn yhteydessä jäsen Björn jäsen Kimmolan kannattamana teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan vastaehdotuksen, jonka mukaisesti ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virka tulisi julistaa uudelleen haettavaksi.
Esittelijän esityksen ja vastaehdotuksen välillä suoritettiin äänestys, jossa esittelijän esitys voitti äänin 5-3 (vähemmistö Björn, Hyvönen ja Kimmola). Poissa oli jäsen Hauta-aho.
Sj toteaa, että Kvsto on 15.12.2004 (asia 11) hyväksynyt ammattikorkeakoulun johtosäännön. Sen mukaan viraston päällikkönä on rehtori ja lisäksi virastossa on kaksi vararehtoria sekä muuta henkilökuntaa. Vararehtorit ottaa Khs ammattikorkeakoulun hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa.
Vararehtorin kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi mitä rehtorista erikseen on säädetty, kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.
Virkaan otettaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.
Sj katsoo, että pedagogisen vararehtorin virkaan olisi otettava kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkola ammattikorkeakoulun hallituksen esittämän mukaisesti.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Jos viranhaltija otetaan saman työnantajan palveluksessa virkasuhteesta toiseen, työnantaja voi määrätä koeajan noudatettavaksi uudessa virkasuhteessa, jos viranhaltijan tehtävissä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Hallintosäännön mukaan virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä ja sen pituudesta.
Toinen 17.1.2005 perustettu vararehtorin virka täytetään erikseen.
SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkolan ammattikorkeakoulun vararehtorin (pedagoginen) virkaan (vakanssinumero 423335) 5 300 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.8.2005 lukien toistaiseksi kuitenkin niin, että virkaan otetulle määrätään virantoimituksen aloittamisesta alkava kuuden kuukauden koeaika.
Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Riitta Konkolan on esitettävä kaupungin työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys terveydellisistä edellytyksistä hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Virkaanottopäätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.
Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin sekä ammattikorkeakoulun hallitukselle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
|
LIITE |
Yhteenveto hakijoista |
AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTAA JOHTAVAN VARAREHTORIN VIRAN TÄYTTÄMINEN
Khs 2005-1369
Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (26.5.2005), että Khs päätti 17.1.2005 perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettavaksi 1.8.2005 lukien vararehtorin viran 5 100 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Samalla Khs päätti kehottaa ammattikorkeakoulua julistamaan viran julkisesti haettavaksi.
Ammattikorkeakoulun rehtorilta vaaditaan ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003, 21 §) mukaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.
Kyseinen vararehtori johtaa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa, aikuisille ja työelämän organisaatioille tarjottavia koulutuspalveluja sekä ammattikorkeakoulun sisäistä palvelutoimintaa.
Vararehtorin virat ovat olleet julkisesti haettavana kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla 4. – 28.2.2005. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Lisäansioksi luetaan:
- kansainvälistyvän pääkaupunkiseudun tuntemus
- soveltuva tohtorin tutkinto
- kokemus tutkimus- ja kehittämishankkeiden johtamisesta
- kokemus täydennyskoulutus- ja palvelutehtävissä
- kokemus erilaisten rahoittajien kanssa toimimisesta
- hyvä verkosto ammattikorkeakoulun edustamien alojen työelämään ja muihin toimijoihin
- hyvä yhteistyö-, esiintymis- ja viestintäosaaminen
- kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä
- muu kielitaito.
Hakemuksensa jätti hakuaikana 57 hakijaa: [57 hakijan nimet poistettu]. Lisäksi yksi hakija perui hakemuksensa jo 21.3.2005.
./. Ammattikorkeakoulussa laadittu yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa.
Hakijoilla Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx, Xxxxxxx ja Xxxxxxx ei ole edellytettyä yliopistollista jatkotutkintoa.
Hakemusten perusteella hakijoista kutsuttiin haastatteluun Xxxx Xxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx (ei halua nimeään julkisuuteen), Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Juha-Pekka Liljander, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx. Haastatteluihin osallistuivat ammattikorkeakoulun rehtori ja muut hallituksen jäsenet. Haastattelussa arvioitiin hakijan käsitystä tehtävästä ja siihen tarvittavista ominaisuuksista, kokemusta tutkimus- ja kehittämis- sekä täydennyskoulutustehtävistä, työelämäyhteyksistä, toimimisesta eri rahoitustahojen kanssa, ammattikorkeakoulukentän tuntemusta, kansainvälisiä yhteyksiä, kirjasto-, ATK- ja opintojen ohjaustoiminnan tuntemusta sekä pääkaupunkiseudun tuntemusta ja yhteistyöverkostoja pääkaupunkiseudulla.
Haastattelun jälkeen Xxxx Xxxxxxx ilmoitti tulleensa valituksi toiseen tehtävään ja ettei ole mukana valinnassa. Xxxx Xxxxxxx peruutti hakemuksensa 24.5.2005. Lisäksi Xxxx Xxxxxxx on 30.5.2005 ilmoittanut, että ei ole enää mukana hakuprosessissa.
Haastatelluista päätettiin lähettää soveltuvuustutkimuksiin Xxxx Xxxxxxx, Juha-Pekka Liljander, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx.
Soveltuvuustutkimuksen jälkeen pyydettiin uusintahaastatteluun Xxxx Xxxxxxx ja Juha-Pekka Liljander. Haastattelussa arvioitiin hakijoiden näkemystä tehtävän vastuualueeseen kuuluvista täydennyskoulutus- ja sisäisten palvelujen tehtävistä, taloudellista ja hallinnollista osaamista sekä kiinnostusta ja osaamista vararehtorin tehtäviin liittyviin kokous- ja esittelytehtäviin sekä omaa arviota esiintymiseen ja edustamiseen liittyvistä tehtävistä.
[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]
Juha-Pekka Liljander on kasvatustieteiden tohtori, kasvatustiede (JY,1996). Hän on toiminut tutkimuspäällikkönä ja varajohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa 1.3.2002 alkaen. Liljander toimii ARENE ry erikoisasiantuntijana Bolognan prosessiin liittyvässä projektissa (2005) ja hän on toiminut Opetusministeriön asettamana selvitysmiehenä ammattikorkeakoulutuksen asemasta eurooppalaisella korkeakoulutus- ja tutkimusalueella (2003–2004), Lahden ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä (2001–2003), Jyväskylän yliopiston erikoistutkijana ja tutkijana koulutuksen tutkimuslaitoksessa (1987–2001), tutkimusassistenttina (1986, 1987) ja kesätyöntekijänä Jyväskylän yliopistossa(1986), Sipoon koulukodin ohjaajana (1982–1983, 1985) sekä Anjalankosken kaupungilla opettajana (1982). Hän on suorittanut opettajankoulutuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisella opettajakorkeakoululla (2004). Liljander on toiminut tutkijana ja asiantuntijana lukuisissa koulutusta ja korkeakoulutusta koskevissa tutkimushankkeissa. Hänellä on monipuolinen ammattikorkeakoulukentän tuntemus niin kotimaisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Hänellä on hallinnollista, organisointi- ja johtamiskokemusta ammattikorkeakoulusta. Hän on tehnyt lukuisia julkaisuja ja toiminut referee -arvioijana Kasvatus-lehdessä vuosina 1994–2000. Hän toimii valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen kehittämisverkoston (Kever) verkkolehden toimituskunnan jäsenenä (2002‑). Hän on toiminut opettajana (kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka) sekä kouluttajana (t&k-toiminnan kehittäminen, ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen osana eurooppalaista korkeakoulualuetta). Haastatteluissa Liljander osoitti selkeän ammattikorkeakoulukentän tuntemuksensa ja näkemyksensä kentän sekä erityisesti ammattikorkeakoulujen t&k –toiminnan kehittämisestä.
Molemmat hakijat täyttävät tehtävän muodolliset kelpoisuusehdot. Molemmilla vahvimpana alueena korostuu tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Ottaen huomioon kyseisen vararehtorin koko tehtäväalueen sekä ammattikorkeakoulukentän monipuolisen tuntemuksen ja verkostot kentän toimijoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, hyvän yhteistyö-, esiintymis- ja viestintäosaamisen ammattikorkeakoulun hallitus esittää, että vararehtorin virkaan (vakanssinumero 047448) otetaan kasvatustieteiden tohtori Juha-Pekka Liljander 1.8.2005 alkaen 5 100 euron kokonaispalkasta määräytyvin palkkaeduin kuuden kuukauden koeajalla ehdolla, että hän 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista esittää kaupungin työterveyshuollon antaman tai hyväksymän lausunnon terveydentilastaan.
Sj toteaa, että Kvsto on 15.12.2004 (asia 11) hyväksynyt ammattikorkeakoulun johtosäännön. Sen mukaan viraston päällikkönä on rehtori ja lisäksi virastossa on kaksi vararehtoria sekä muuta henkilökuntaa. Vararehtorit ottaa Khs ammattikorkeakoulun hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa.
Vararehtorin kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi mitä rehtorista erikseen on säädetty, kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.
Virkaan otettaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.
Sj katsoo, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa johtavan vararehtorin virkaan olisi otettava kasvatustieteiden tohtori Juha-Pekka Liljander ammattikorkeakoulun hallituksen esittämän mukaisesti.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Jos viranhaltija otetaan saman työnantajan palveluksessa virkasuhteesta toiseen, työnantaja voi määrätä koeajan noudatettavaksi uudessa virkasuhteessa, jos viranhaltijan tehtävissä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Hallintosäännön mukaan virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä ja sen pituudesta.
Toinen 17.1.2005 perustettu vararehtorin virka täytetään erikseen.
SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kasvatustieteiden tohtori Juha-Pekka Liljanderin ammattikorkeakoulun vararehtorin (tutkimus- ja kehittämistoimintaa johtava) virkaan (vakanssinumero 047448) 5 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.8.2005 lukien toistaiseksi, kuitenkin niin, että virkaan otetulle määrätään virantoimituksen aloittamisesta alkava kuuden kuukauden koeaika.
Samalla kaupunginhallitus päättää, että Juha-Pekka Liljanderin on esitettävä kaupungin työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys terveydellisistä edellytyksistä hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Virkaanottamispäätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.
Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin sekä ammattikorkeakoulun hallitukselle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
|
LIITE |
Yhteenveto hakijoista |
ESITYKSEN TEKEMINEN VIIKIN-VANHANKAUPUNGINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN LAAJENTAMISEKSI SAUNALAHDELLA
Khs 2005-1117
Ryj toteaa, että ympäristölautakunta päätti (3.5.2005) esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölautakunnan esityksen mukaisen hakemuksen Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamiseksi luonnonsuojelulain 24 §:n nojalla Helsingin Vanhankaupungin lintuvesi Natura 2000 -alueeseen kuuluvalla Saunalahdella.
Vanhankaupunginlahden lintuvesi on yksi Suomen Natura–2000-alueisiin ehdotetuista arvokkaista luontoalueista. Vanhankaupunginlahteen kuuluvan Saunalahden rauhoittamista on esitetty jo Viikin - Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa 1994–2003, jonka ympäristöministeriö ja Uudenmaan lääninhallitus hyväksyivät vuonna 1994.
Viikin- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueesta on aiemmin tehty kaksi rauhoituspäätöstä kaupungin omistamille alueille, toinen vuonna 1962 (nro 4818) ja toinen vuonna 1987 (nro 6618). Lisäksi valtion omistuksessa oleva alue on rauhoitettu asetuksella vuonna 1959.
Luonnonsuojelualueen perustamisesta tai sellaisen laajentamisesta päättää maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella alueellinen ympäristökeskus (Helsingissä Uudenmaan ympäristökeskus).
Ympäristötoimen johtosäännön 6 §:n mukaan ympäristölautakunta antaa kaupungin lausunnot alueelliselle ympäristökeskukselle luonnonsuojelulain mukaisista rauhoitushakemuksista. Helsingissä on noudatettu käytäntöä, että ympäristölautakunta hankkii lausunnot kaupungin muilta virastoilta ja niiltä tahoilta, joita asia koskee, ja lähettää ne rauhoitusesityksen yhteydessä päättävälle viranomaiselle.
./. Ympäristölautakunnan esitys on liitteenä 1.
Ympäristölautakunta esittää (3.5.2005) mm. seuraavaa:
Alueen sijainti
Saunalahden rauhoitettavaksi esitetty alue sijaitsee Helsingin kaupungin alueella, Vanhankaupunginlahden itäosassa (liite 2). Etelässä Saunalahti rajoittuu Kivinokkaan, idässä Herttoniemeen ja pohjoisessa Fastholmaan ja jo rauhoitettuun Viikin- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Lännessä raja kulkee Vanhankaupunginlahden vesialueella.
Rauhoittamisen tarkoitus
Rauhoituksen tarkoituksena on suojella matalan, osittain ruovikoituneen Saunalahden arvokas linnusto liittämällä lahti osaksi Viikin- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. Saunalahti on osa Suomen Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa Vanhankaupunginlahden lintuvettä (liite 3).
Alueen kaavoitus
Yleiskaavassa 2002 rauhoitettavaksi esitetyllä Saunalahden alueella on suojelualuevaraus.
Alueen omistus, hallinta ja
pinta-ala
Saunalahden alueen omistaa Helsingin kaupunki ja se on kiinteistöviraston hallinnassa. Saunalahdella ollut yhteisvesialue lunastettiin 3.3.2000 kokonaan Helsingin kaupungin omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin Vanhankaupunginlahti - Helsingin lintuparatiisi EU Life-projektin 1997–2000 aikana osittain Life-rahoituksella.
Alueen pinta-ala on 47,5 hehtaaria.
Alueen luonnon arvoista
Saunalahti on pehmeäpohjainen ja matala, keskimäärin alle metrin syvyinen, Vanhankaupunginlahden osa. Huomattava osa Saunalahden rannoista on järviruoikon kattamaa.
Kasvillisuus
Saunalahden koilliskulmassa on laaja yhtenäinen järviruokokasvusto. Muuta kasvillisuutta on vaihtelevasti, lajistoon kuuluvat mm. terttualpi, rantamatara, punakoiso ja pikkulimaska. Kasvusto kuuluu Natura-luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot. Ruoikon pohjoispuolella rantaviivan tuntumassa on kapealti matalampaa mesiangervoniittyä, joka kuuluu Natura-luontotyyppiin kosteat suurruohoniityt (liite 4).
Kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeat. Kivinokassa rantaa reunustaa tervalepikko ja kapeahko ruovikkovyöhyke, joista osia kuuluu Natura-luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot.
Linnusto
Saunalahdella pesii monipuolinen kosteikkolinnusto. Etenkin vesilinnusto ja ruovikkolinnusto on runsas. Ruokosaarekkeet ovat rauhoitettujen silkkiuikkujen pesimäalue ja lahden ruoikoissa on vuosittain 1–2 uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi luettavan rastaskerttusen reviiriä. Edustan vesialue ja saarekkeiset ruokokasvustot ovat myös tärkeitä vesilintujen ja kahlaajien muutonaikaisia levähdysalueita.
Ruovikkolintuja on paljon ruovikoiden kokoon nähden ja pesimätiheydet ovat korkeita. Myös alueeseen rajoittuvien rantametsien lajisto on runsas ja pesimälajistoon kuuluu mm. vaarantuneeksi luokiteltu pikkutikka.
Viitasammakko
Saunalahden koilliskulmassa on aivan kävelytien tuntumassa viitasammakon esiintymisalue. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Rakenteet
Kivinokassa Saunalahden etelärannalla on lintulava. Lintulavalle johtaa Kivinokasta luontopolku.
Hoito- ja käyttösuunnitelma
Saunalahden hoitoa ja käyttöä koskevat kysymykset
käsitellään koko Viikin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa,
joka valmistuu vuonna 2005. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen sisältyy EU
Life Natura –hankkeeseen Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevien lintuvesien
hoito.
Rauhoitusmääräyksistä
Esitetyissä rauhoitusmääräyksissä on sovellettu luonnonsuojelulain 13 §:ää, rauhoitussäännökset kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa.
Viikin- Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen aiempiin rauhoituspäätöksiin, 4818/1962 ja 6618/1987, sisältyy vastaavat rauhoitusmääräykset.
Noudatetut oikeusohjeet
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 13 §, 24 §
Ryj toteaa, että ympäristölautakunta lähetti esityksen Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen kuuluvan luonnonsuojelualueen laajentamisesta Saunalahdessa lausunnon antoa varten Helsingin yliopistolle, Helsingin seurakuntayhtymälle, kiinteistövirastolle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle, Herttoniemi-seuralle ja Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistykselle.
Kiinteistölautakunnalla ei ollut (11.1.2005) huomauttamista laajennusesityksen suhteen.
Liikuntalautakunta totesi (18.1.2005), että liikuntatoimi ei
vastusta luonnonsuojelualueen laajentamista Viikin-Vanhankaupunginlahdella.
Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistys esitti (19.1.2005) lausunnossaan mm. seuraavaa:
Yhdistys pitää suojelualueen jatkamista Saunalahdelle tervetulleena. Siirtolapuutarhayhdistys toivoo, että Saunalahden pohjukkaan lähelle ulkoilureittiä tulisi opastaulu kertomaan suojelualueen luonnosta. Yhdistys toivoo, että siirtolapuutarhan reunaan ulottuvan lahdenpohjukan rantaa voitaisiin jollakin tapaa siistiä.
Helsingin yliopistolla ei ollut (21.1.2005) huomautettavaa esitettyyn Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamiseen.
Yleisten töiden lautakunta totesi (27.1.2005) lausunnossaan seuraavaa:
Saunalahtea ympäröivät viheralueet, valtaosa Kivinokasta ja Herttoniemen selänteen metsäalueet, ovat rakennusviraston hoidossa. Saunalahden etelärannalle on rakennettu lintulava ja lavalle johtava luontopolku, erityisesti liikuntaesteisiä ja näkövammaisia palvelevaksi. Ylläpidosta vastaa rakennusvirasto. Fastholman itälaidalla on rakennusviraston lumen vastaanottopaikka, multavarasto ja HKR-Ympäristötuotannon aidattu varastoalue. Lumen vastaanottopaikalta tulee Vanhankaupunginlahteen sulamisvesiä, joita tarkkaillaan yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Lumen vastaanottopaikka on tärkeä Itä-Helsingin talvikunnossapidolle, joten se on tarkoitus säilyttää alueella.
Rakennusvirasto on ollut mukana Viikin - Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivityshankkeessa, josta ympäristökeskus vastaa. Suunnitelma valmistuu kuluvan vuoden aikana. Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla laaditaan parhaillaan Herttoniemen ja Roihuvuoren viheraluesuunnitelmaa. Suunnitelmassa otetaan huomioon luonnonsuojelualueen laajennustarve Saunalahden osalta.
Rauhoitettavaksi esitetty Saunalahden alue täydentää nykyistä kansainvälisesti arvokasta Viikin - Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. Alue on yleiskaavassa varattu suojelualueeksi. Ehdotettu suojelualue noudattaa Natura 2000-verkostoon ehdotetun Vanhankaupunginlahden lintuvesialueen rajausta. Luonnonsuojelualue käsittää etupäässä ruovikko-, avovesi- ja rantasoita, mitkä sulan veden aikaan ovat ulkoilun kannalta vaikeakulkuisia.
Rauhoittaminen on tarpeellista, jotta alueen luontoarvot säilyvät. Nykyisin mm. veneily ja kalastus häiritsevät lintujen pesintää. Saunalahden rauhoitus lisää todennäköisesti alueen linnustollista arvoa ja siten myös alueen houkuttelevuutta luonnon tarkkailu- ja ulkoilualueena.
Rauhoitusmääräykset eivät poikkea olennaisesti jo nykyisen suojelualueen rauhoitusmääräyksistä. Täsmennyksiä on tehty lähinnä liikkumisrajoituksiin sulan veden aikaan.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa Viikin - Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamista. Yleisten töiden lautakunnalla ei ole rauhoitusmääräyksiin huomauttamista
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti (3.2.2005) mm. seuraavaa:
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) rauhoitettavaksi esitetty alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Natura-alueeksi. Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena ja se on tullut kaupunginhallituksen päätöksellä voimaan 23.12.2004 lukuunottamatta niitä alueita, joiden osalta hyväksymispäätöksestä on valitettu. Valitukset eivät koske esityksen kohteena olevaa aluetta. Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajennus Saunalahdessa on yleiskaava 2002:n mukainen.
Lännessä alue rajautuu Vanhankaupungin selän vesialueeseen ja pohjoisessa Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen vesialueeseen. Koillisessa alue rajautuu Fastholmaan, joka yleiskaava 2002:ssa on merkitty kaupunkipuistoksi. Idässä alue rajautuu Länsi-Herttoniemen rantaan, joka yleiskaava 2002:ssa on merkitty virkistysalueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Etelässä alue rajautuu Kivinokkaan, joka yleiskaava 2002:ssa on merkitty selvitysalueeksi. Ehdotuksessa kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelmaksi 2005–2010 (kaupunkisuunnittelulautakunta 27.1.2005) todetaan, että Kivinokan selvitysalueen osayleiskaavoitus käynnistetään ohjelmakaudella ja että osayleiskaavan valtuustokäsittely ajoittuu 2010-luvun vaihteeseen. Saunalahden rauhoitus ei saa aiheuttaa Kivinokan eri maankäyttövaihtoehdoille uusia rajoituksia. Tällä ehdolla Saunalahden rauhoittaminen ei ole ristiriidassa ympäröivien alueiden käyttötarkoitusten kanssa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Saunalahden rauhoitusesitystä edellä mainituin huomautuksin.
Herttoniemi-seura r.y. esitti (10.2.3005) kannattavansa Viikin-Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista Saunalahdelle. Herttoniemi-seura r.y. ehdottaa, että luontoarvojen turvaamiseksi suojelualuetta laajennettaisiin koskemaan myös lahtea ympäröivät ranta-alueet soveltuvin osin.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölautakunnan liitteenä 1 olevan esityksen mukaisen hakemuksen Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamiseksi luonnonsuojelulain 24 §:n nojalla Helsingin Vanhankaupungin lintuvesi Natura 2000 -alueeseen kuuluvalla Saunalahdella.
Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, Helsingin Yliopistolle, Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistykselle ja Herttoniemi-seura r.y:lle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Esitys Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laajentamiseksi Saunalahdella |
|
|
Liite 2 |
Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue |
|
|
Liite 3 |
Vanhankaupunginlahden lintuvesi |
|
|
Liite 4 |
Vanhankaupunginlahti Natura-luontotyypit 2004 |
LAUSUNTO KIRKKONUMMEN KUNNALLE ÄMMÄSSUON ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA
Khs 2004-895
Kirkkonummen kunta ilmoittaa (18.5.2005), että Kirkkonummen kunnanhallitus on kokouksessaan 16.5.2005 § 249 käsitellyt Ämmässuon asemakaavaehdotuksen ja päättänyt asettaa aineiston MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n tarkoituksessa nähtäville Kaava-asiakirjat ovat nähtävänä 26.5. – 15.7.2005 välisenä aikana.
Jotta lausunto voidaan ottaa huomioon kaavan jatkovalmistelussa, se tulee antaa 29.7.2005 mennessä.
./. Kaavan selostus (ilman liiteasiakirjoja) ja kartta ovat liitteenä 1.
Kiinteistövirasto toteaa (6.6.2005), että että Helsingin kaupunki omistaa noin 129 ha:n suuruisesta asemakaavaehdotusalueesta noin 40 ha:n suuruisen alueen. Kaupungin omistama alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV/VR/ky), joka on varattu kuntayhtymän tarpeisiin. Alue on jätteen-käsittelyalueen jälkihoidon päätyttyä kunnostettava retkeily- ja ulkoilu-alueeksi. Kaupungin omistama em. alue on itäisin osa noin 248 ha:n suuruisesta kaupungin omistamasta Kauhalan entisestä ulkoilualueesta. Suojaviheralueesta noin kilometrin etäisyydellä on yksi kaupungin omistama asuinrakennus, joka on vuokrattu.
Kaupunginhallituksen lausunto
Kaupunginhallitus on antanut kiinteistöviraston 7.5.2004 antamaan lausuntoon perustuvan lausunnon asemakaavaluonnoksesta. Viraston lausunnossa todettiin mm., että liikuntavirasto on luopunut alueesta vuoden 2004 alusta lukien ja lopettaneensa toimintonsa alueella. Viraston lausunnossa on esitetty puhtaiden kaivumaiden sijoittamista täyttömäkiin silloiselle EV/ky alueelle ja alueen laajentamista länteen päin.
Asemakaavan selostus
Asemakaavan selostuksen
luonnonsuojeluosassa todetaan, että
liito-oravakartoituksen mukaan alueelta ei löytynyt yhtään liito-oravan asuttamaa
esiintymää. Siellä on kuitenkin alueita, jotka ovat mahdollisia esiintymiä,
joihin liito-orava voi palata.
Kirkkonummen kunta
Kunta on antanut vastineen kaupunginhallituksen lausuntoon. Vastineessa mainitaan mm. seuraavaa.
Laajamittainen läjittäminen tuhoaisi suurilta alueilta suojaviheralueella kasvavan puuston, jonka suojaava merkitys on ympäristön asutukselle erittäin tärkeä. Läjittämisestä aiheutuisi asutukselle lisähäiriöitä ja se olisi ristiriidassa suojaviheralueen suojaustarkoituksen kanssa. Alueella tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan suojaviheralueella on muutamia niille soveltuvia alueita, jotka on asemakaavaehdotukseen merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Museoviraston lausunnon mukaan alueelta on havaintoja jo todetun lisäksi muista kivikautisista asuinpaikoista. Näiden selvittäminen saattaisi vaarantua läjittämisen takia.
Lopputoteamana Kirkkonummen kunta ei pidä täyttömäkien rakentamista suojaviheralueelle ja kaava-alueen laajentamista tarkoituksen-mukaisena.
Kiinteistövirasto toteaa, että kaupungin ylläpitämä retkeily- ja ulkoilutoiminta on loppunut koko 248 hehtaarin suuruisella Kauhalan alueella. Suojaviheralueen (EV/VR/ky) määräys koskisi vain noin 40 ha:n suu-ruista osaa entistä ulkoilualuetta. Virasto on käynyt alustavia neuvotteluja YTV:n kanssa em. suojaviheralueen myymisestä YTV:lle.
Kiinteistövirastolla ei ole muuta huomauttamista asemakaavaehdotuksen suhteen.
Yleisten töiden lautakunta toteaa (9.6.2005), että Ämmässuo on pääkaupunkiseudun ainoa toimiva kaatopaikka, joka käsittelee ja loppusijoittaa lähes miljoonan asukkaan sekä kymmenien tuhansien yritysten jätteet. Alueelle on sijoittunut mm. rakennusjätteen hyötykäyttöön ja lajitteluun erikoistuneita yrityksiä. Rakennusvirasto pitää tärkeänä kaatopaikkatoiminnan ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan edelleen kehittämistä. Jätteenkäsittelyn siirtäminen etäälle jätteen syntypaikasta vaikuttaa liikenteen melu- ja hiukkaspäästöinä ympäristöön. Tämä puoltaa toiminnan tehostamista nykyisellä alueella.
Nykyisen jätehuoltotoiminnan ympäristölupa päättyy kuitenkin jo 1.11.2007 ja YTV: n tehtävänä on etsiä jätehuollon toimintatavat ja -paikat 1.11.2007 jälkeen. Toimiva ja turvallinen jätteiden käsittely kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on yhteiskunnan perustarpeita.
Jätteen määrän vähentäminen, lajittelun lisääminen sekä materiaalin kierrätys-, energia- ja uusiokäyttö vähentävät olennaisesti loppusijoitettavan jätteen määrää.
Rakentamisessa syntyvien puhtaiden ylijäämämassojen sijoitus on myös ongelma pääkaupunkiseudulla. Yleisten töiden lautakunta esittääkin, että kaavoituksessa tutkittaisiin vielä mahdollisuutta sijoittaa alueelle hyvin suunniteltu korkeatasoinen suojaviheralue, johon voitaisiin sijoittaa puhtaita ylijäämämaita täyttömäen muodossa. Esittelijällä ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksen suhteen.
Ympäristökeskus ilmoittaa (7.6.2005), ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Ryj toteaa, että Khs antoi Kirkkonummen kunnalle Ämmässuon asemakaavaluonnoksesta 24.5.2004 lausunnon. Siinä todettiin mm., että asemakaavan tavoitteet asutuksen suojaamiseksi ja kaupungin kaivumaiden sijoitustarve voitaisiin yhdistää sallimalla EV/ky -alueelle kaivumaiden sijoittamisen myös meluvalleiksi rakennettaviin täyttömäkiin, jotka maisemoitaisiin täyttöjen päätyttyä. Asemakaavaehdotukseen antamassaan vastineessa Kirkkonummen kunta on todennut, ettei Helsingin esitystä täyttömäen rakentamisesta ole voitu ottaa huomioon. Ryj katsoo, että täyttömäen rakentamismahdollisuuksia olisi edelleen hyvä tutkia.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa lausuntonaan Ämmässuon asemakaavaehdotuksesta Kirkkonummen kunnalle seuraavan lausunnon:
Rakentamisessa syntyvien puhtaiden ylijäämämassojen sijoitus on ongelma pääkaupunkiseudulla. Kaupunginhallitus on 24.5.2004 antaessaan lausunnon Ämmässuon asemakaavaluonnoksesta esittänyt täyttömäen rakentamista suojaviheralueelle. Kaupunginhallitus esittää, että kaavoituksessa tutkittaisiin vielä mahdollisuutta sijoittaa alueelle hyvin suunniteltu korkeatasoinen suojaviheralue, johon voitaisiin sijoittaa puhtaita ylijäämämaita täyttömäen muodossa.
Kirje Kirkkonummen kunnalle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITE |
LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2006 - 2009
Khs 2005-947
Uudenmaan tiepiiri pyytää (15.4.2005) lausuntoa toiminta- ja taloussuunnitelmastaan vuosiksi 2006 - 2009. Lausuntoa pyydetään 30.6.2005 mennessä.
./. Toiminta- ja taloussuunnitelma on liitteenä 1.
Ryj toteaa, että suunnitelma löytyy internetosoitteesta www.tiehallinto.fi/upiiri.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.6.2005) seuraavaa:
|
|
||
|
Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2006–2009 (jäljempänä TTS) esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat: |
|
|
|
- |
Talvihoidon taso säilytetään nykyisellään, |
|
|
- |
Ylläpidon rahoitusta suunnataan vilkasliikenteisen päätieverkon ja siltojen peruskorjaamiseen, |
|
|
- |
Viranomaisyhteistyötä kehitetään liikenteen hallinnassa ja |
|
|
- |
Teemahankkeista toivotaan uutta puhtia perustienpidon investointeihin |
|
Isot investoinnit
|
ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemä tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon
osoitettavien varojen niukkuus ei kuitenkaan vastaa pääkaupunkiseudun muusta
maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Helsingissä on piirin
vilkasliikenteisimmät tiet, joten panostuksen lisääminen Helsingin alueen
yleisten teiden parantamiseen on perusteltua. |
|
|
|
Isot investoinnit |
||
|
TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeessa Kehä I Helsingissä ja Espoossa kiireellisintä puutteellisten yhteyksien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen perusteella on Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi. |
|
|
|
Teemahankkeet sekä laajennus- ja uusinvestoinnit |
||
|
Teemahankkeessa Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä kiireellisintä on Hämeenlinnanväylällä välillä Kannelmäki Kaivoksela bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2006 ja 2007. Hämeenlinnanväylän meluesteet välille Kehä I Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995. Samantapainen asuinalue jatkuu Kanneltiestä pohjoiseen. Kehä I:n välin Vihdintie Itäväylä ja Itäväylän välin Kehä I Riskutie vuonna 1996 valmistuneen tiesuunnitelman ”pikaparannustoimenpiteet” oli tarkoitus toteuttaa varsin nopeasti. Tähän mennessä on toteutettu välin Vihdintie Kantelettarentie järjestelyt sekä joitakin yksittäisiä meluesteitä Kehä I:n keski- ja itäosilla. Välin Kantelettarentie Pakilantie parantamistyöt valmistuvat syksyllä 2005. Keväällä 2005 tiepiirin ja Helsingin edustajat ovat sopineet, että seuraavaksi parannetaan Kehä I:n valaistusta ja poikkileikkausta sekä toteutetaan kaista- ja bussipysäkkijärjestelyjä Latokartanontien eritasoliittymässä. Lisäksi rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto Riskutie. Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004–2007 esiintyi teemapaketti Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet. TTS 2005– 2008:sta tämä teemahanke putosi pois eikä se sisälly nyt lausunnolla olevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaankaan. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri. Meluntorjuntahanke Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi tulee toteuttaa vuonna 2008. Seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2007–2010) tulee sisällyttää myös seuraavat hankkeet: |
|
|
|
- |
Itäväylän lyhyen tähtäyksen toimenpiteet (kehittämisselvitys 2002) Riskutiestä itään (mm. Uussillantien kevyen liikenteen alikulku) |
|
|
- |
Lahdenväylä välillä Koskelantie – Maaherrantie (tiesuunnitelma 2003) |
|
|
- |
Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet |
|
|
- |
Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Myllypuro |
|
|
- |
Lahdenväylä Alppikylän kohdalla (meluesteet ja läntisen ajoradan leventäminen) |
|
|
- |
Tuusulanväylä, Torpparinmäen vanhan meluesteen parantaminen ja |
|
|
- |
Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla |
|
|
Tienpidon rahoitus |
||
|
Helsinki varaa talousarvioissaan ja taloussuunnitelmissaan erillisten meluesteiden toteuttamiseen vuosittain noin 1 miljoonan euron määrärahan. Kaupungin ja tiepiirin yhteishankkeiden toteuttamiseksi ohjelmien mukaisesti olisi perusteltua, että myös tiepiiri varaisi talousarvioissaan ja toiminta- ja taloussuunnitelmissaan vuosittaisen valtion osuuksia vastaavan 3–4 miljoonan euron määrärahan, jota voitaisiin käyttää myös olevien meluesteiden parantamiseen. TTS:n kohdassa Tienpidon rahoitus mainitaan: ”Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää, että pääkaupunkiseudulla valtion hankkeiden rahoituksessa toteutetaan rahoituskumppanuutta. Tämä merkitsee sitä, että väylähankkeissa valtion kustannusosuus on noin 40 – 60 prosenttia”. Tämä on pääkaupunkiseutua syrjivä edellytys – etenkin, kun otetaan huomioon, että valtio kerää pääkaupunkiseudun autonomistajilta ja tieliikenteeltä verotuloja moninkertaisen määrän verrattuna siihen mitä seudulle palautuu liikenneinvestointeina ja ylläpitorahoina. Hankkeet toteutettaneen erikseen laadittavien tiesuunnitelmien mukaisesti. Kustannusjakoehdotukset sisältyvät tiesuunnitelmiin ja kustannusjaosta sopiminen tiesuunnitelmien vahvistusmenettelyyn. Kustannusjaossa tulee noudattaa voimassa olevia säädöksiä eli yleisiä teitä koskevia lakeja ja asetuksia ja maankäyttö- ja rakennuslakia (132/99) sekä Suomen kuntaliiton ja Tiehallinnon yleisohjetta ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa, toukokuu 2001”. Säädöksien ja yleisohjeiden tulee olla pääkaupunkiseudulla samanlaiset kuin muuallakin Suomessa. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Pääkaupunkiseudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvun seurauksena liikenne kasvaa alueella paljon enemmän kuin muualla Suomessa. |
|
|
Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.6.2005) seuraavaa:
Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso.
Tienpitoon
osoitettavien varojen niukkuus ei kuitenkaan vastaa pääkaupunkiseudun muusta
maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Tiepiirin vilkasliikenteisimmät tiet
sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, joten panostuksen lisääminen alueen yleisten
teiden parantamiseen olisi perusteltua.
TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeen ”Kehä I Helsingissä ja Espoossa” yhteydessä tulisi priorisoida Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi. Toimenpide on erityisen kiireellinen paitsi Kehä I:n sujuvoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi myös alueen puutteellisten yhteyksien täydentämiseksi ja maankäytön kehittämisen edistämiseksi.
Teemahankkeessa ”Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä” kiireellisin on Hämeenlinnanväylän bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2006 ja 2007. Vastaavat toimenpiteet välillä Kehä I - Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995.
Kehä I:n välin
Vihdintie - Itäväylä ja Itäväylän välin Kehä I - Riskutie parantaminen, mikä sisältyy
vuonna 1996 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan, oli tarkoitus toteuttaa nopeasti.
Tähän mennessä on toteutettu välin Vihdintie - Kantelettarentie järjestelyt ja
meluesteet Kehä I:n keski- ja itäosilla. Välin Kantelettarentie - Pakilantie
parantamistyöt valmistuvat syksyllä 2005. Hanke jatkuu Kehä I:n
poikkileikkauksen ja valaistuksen parantamisella sekä kaista- ja
bussipysäkkijärjestelyillä Latokartanontien eritasoliittymässä. Lisäksi
rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto - Riskutie.
TTS-kauden loppupuolella valmistuu Helsingin Vuosaaren satama, joka synnyttää liikenteen kasvua myös muualla, kuin sataman välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi tulisi harkita erityisesti Kehä I - Itäväylä-liittymän merkittävää parantamista, samoin kuin Kehä III:n parantamista välillä lentoasemantie - Vt3.
Teemapaketti ”Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet” ei sisälly nyt lausunnolla olevaan TTS:an. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten teemapaketti tulisi saada osaksi seuraavaa TTS:a vuosille 2007 - 2010. Meluntorjuntahanke ”Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi” tulee toteuttaa vuonna 2008.
Seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2007 – 2010) tulee sisällyttää myös seuraavat hankkeet:
- Itäväylän kehittämisselvityksen (2002) mukaiset lyhyen tähtäyksen toimenpiteet Riskutiestä itään (mm. Uussillantien kevyen liikenteen alikulku)
- Lahdenväylä välillä Koskelantie – Maaherrantie (tiesuunnitelma 2003)
- Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet
- Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Myllypuro
- Tuusulanväylä, Torpparinmäen vanhan meluesteen parantaminen ja
-
Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla.
-
Lahdenväylän meluesteet Jakomäen kohdalla.
Hanke pitää toteuttaa viimeistään samanaikaisesti Alppikylän kohdalle tulevan meluesteen
kanssa.
Kaupunki varautuu edellä mainittuihin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusosuuden mukaisesti.
TTS:n kohdassa ”Tienpidon rahoitus” esitetään, että:
”Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää, että pääkaupunkiseudulla valtion hankkeiden rahoituksessa toteutetaan rahoituskumppanuutta. Tämä merkitsee sitä, että väylähankkeissa valtion kustannusosuus on noin 40 – 60 prosenttia.”
Pääkaupunkiseudun kohtelu tiehankkeiden rahoituksessa muuta maata poikkeavalla tavalla on kohtuutonta. Kustannusjaossa tulee noudattaa voimassa olevia säädöksiä sekä Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon yleisohjetta ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa, toukokuu 2001”. Niiden mukaan hankkeet toteutetaan erikseen laadittavien tiesuunnitelmien mukaisesti, mihin sisältyvät kustannusjakoehdotukset, ja kustannusjaosta sovitaan tiesuunnitelmien vahvistusmenettelyn yhteydessä.
Lisäksi TTS:ssa on esitetty joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien katuhankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu ollaan asettamassa yksinomaan ao. kunnalle. Helsingistä nimetyt hankkeet ovat luonteeltaan kaupungin rahoitettavia katuhankkeita lukuun ottamatta seuraavia hankkeita:
- Lahdenväylä Alppikylän kohdalla (meluesteet ja läntisen ajoradan leventäminen)
- Tuusulanväylä / Spelttitie – Yhdyskunnantien katujärjestelyt
- Itäväylän parantaminen välillä Länsimäentie - Uusi Kallvikintie
Hankkeet eivät palvele yksinomaan paikallista maankäyttöä, vaan ovat osa kyseisten yleisten teiden parantamista. Näin ollen myös tiepiirin tulisi osallistua niiden kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla.
Ryj viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausuntoihin.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2006 – 2009 lausuntonaan seuraavan lausunnon:
Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaisia ottaen huomioon asetettu tienpidon rahoitustaso.
Tienpitoon
osoitettavien varojen niukkuus ei kuitenkaan vastaa pääkaupunkiseudun muusta
maasta poikkeavia tienpidon tarpeita. Tiepiirin vilkasliikenteisimmät tiet
sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, joten panostuksen lisääminen alueen yleisten
teiden parantamiseen olisi perusteltua.
TTS:ssa mainituista isoista investoinneista hankkeen ”Kehä I Helsingissä ja Espoossa” yhteydessä tulisi priorisoida Kivikontien (Kivikonlaidan) tasoliittymän rakentaminen eritasoliittymäksi. Toimenpide on erityisen kiireellinen paitsi Kehä I:n sujuvoittamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi myös alueen puutteellisten yhteyksien täydentämiseksi ja maankäytön kehittämisen edistämiseksi.
Teemahankkeessa ”Joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä” kiireellisin on Hämeenlinnanväylän bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki - Kaivoksela. Nämä järjestelyt tulee toteuttaa vuosina 2006 ja 2007. Vastaavat toimenpiteet välillä Kehä I - Kanneltie valmistuivat jo vuonna 1995.
Kehä I:n välin
Vihdintie - Itäväylä ja Itäväylän välin Kehä I - Riskutie parantaminen, mikä sisältyy
vuonna 1996 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan, oli tarkoitus toteuttaa nopeasti.
Tähän mennessä on toteutettu välin Vihdintie - Kantelettarentie järjestelyt ja
meluesteet Kehä I:n keski- ja itäosilla. Välin Kantelettarentie - Pakilantie
parantamistyöt valmistuvat syksyllä 2005. Hanke jatkuu Kehä I:n
poikkileikkauksen ja valaistuksen parantamisella sekä kaista- ja
bussipysäkkijärjestelyillä Latokartanontien eritasoliittymässä. Lisäksi
rakennetaan meluesteet Itäväylälle välille Puotilan urheilupuisto - Riskutie.
TTS-kauden loppupuolella valmistuu Helsingin Vuosaaren satama, joka synnyttää liikenteen kasvua myös muualla, kuin sataman välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi tulisi harkita erityisesti Kehä I - Itäväylä-liittymän merkittävää parantamista, samoin kuin Kehä III:n parantamista välillä lentoasemantie - Vt3.
Teemapaketti ”Pääkaupunkiseudun meluntorjuntahankkeet” ei sisälly nyt lausunnolla olevaan TTS:an. Meluntorjunnan rahoitustarve Helsingissä on suuri, joten teemapaketti tulisi saada osaksi seuraavaa TTS:a vuosille 2007 - 2010. Meluntorjuntahanke ”Turunväylä, Munkkivuori / Munkkiniemi” tulee toteuttaa vuonna 2008.
Seuraavaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS 2007 – 2010) tulee sisällyttää myös seuraavat hankkeet:
- Itäväylän kehittämisselvityksen (2002) mukaiset lyhyen tähtäyksen toimenpiteet Riskutiestä itään (mm. Uussillantien kevyen liikenteen alikulku)
- Lahdenväylä välillä Koskelantie – Maaherrantie (tiesuunnitelma 2003)
- Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen meluesteet
- Kehä I:n meluesteet välillä Vantaanjoki – Myllypuro
- Tuusulanväylä, Torpparinmäen vanhan meluesteen parantaminen ja
-
Porvoonväylän meluesteet Jakomäen kohdalla.
-
Lahdenväylän meluesteet Jakomäen kohdalla.
Hanke pitää toteuttaa viimeistään samanaikaisesti Alppikylän kohdalle tulevan meluesteen
kanssa.
Kaupunki varautuu edellä mainittuihin yhteishankkeisiin sovittavan kustannusosuuden mukaisesti.
TTS:n kohdassa ”Tienpidon rahoitus” esitetään, että:
”Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää, että pääkaupunkiseudulla valtion hankkeiden rahoituksessa toteutetaan rahoituskumppanuutta. Tämä merkitsee sitä, että väylähankkeissa valtion kustannusosuus on noin 40 – 60 prosenttia.”
Pääkaupunkiseudun kohtelu tiehankkeiden rahoituksessa muuta maata poikkeavalla tavalla on kohtuutonta. Kustannusjaossa tulee noudattaa voimassa olevia säädöksiä sekä Suomen Kuntaliiton ja Tiehallinnon yleisohjetta ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa, toukokuu 2001”. Niiden mukaan hankkeet toteutetaan erikseen laadittavien tiesuunnitelmien mukaisesti, mihin sisältyvät kustannusjakoehdotukset, ja kustannusjaosta sovitaan tiesuunnitelmien vahvistusmenettelyn yhteydessä.
Lisäksi TTS:ssa on esitetty joukko hankkeita ryhmänä ”Sidosryhmien hankkeet yleisellä tieverkolla”. Hankkeet tarkoittavat kuntien katuhankkeita, joiden toteutus- ja rahoitusvastuu ollaan asettamassa yksinomaan ao. kunnalle. Helsingistä nimetyt hankkeet ovat luonteeltaan kaupungin rahoitettavia katuhankkeita lukuun ottamatta seuraavia hankkeita:
- Lahdenväylä Alppikylän kohdalla (meluesteet ja läntisen ajoradan leventäminen)
- Tuusulanväylä / Spelttitie – Yhdyskunnantien katujärjestelyt
- Itäväylän parantaminen välillä Länsimäentie - Uusi Kallvikintie
Hankkeet eivät palvele yksinomaan paikallista maankäyttöä, vaan ovat osa kyseisten yleisten teiden parantamista. Näin ollen myös tiepiirin tulisi osallistua niiden kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla.
Kirje Uudenmaan tiepiirille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITE |
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 - 2009 |
30.5.2005 ja 13.6.2005 pöydälle pantu asia
PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) OSALLISTUMINEN ULKOPUOLISIIN TARJOUSKILPAILUIHIN
Khs 2004-2695
Kvsto päätti 25.5.2005 oikeuttaa
- opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006
- opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään kymmenessä koulun tai oppilaitoksen ja päiväkodin yhteistoimitilassa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan
- terveyslautakunnan kilpailuttamaan ruokapalvelut yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti kehottaa opetuslautakuntaa huolehtimaan siitä, että tuottajilla on mahdollista tarjota samaan kohteeseen ruokahuolto- ja siivouspalvelut yhdessä tai erikseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa edellä mainittuja hallintokuntia tukipalveluja kilpailuttaessaan sisällyttämään kilpailuttamisen ehtoihin vaatimuksen siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti kehottaa asianomaisia lautakuntia sekä virastoja ja laitoksia huolellisesti seuraamaan kilpailuttamisen vaikutuksia erityisesti palvelujen hintaan ja laatuun ja henkilöstön asemaan sekä tekemään saatavien kokemusten pohjalta esityksensä kilpailuttamisessa tarvittavista muutoksista. Vielä kaupunginvaltuusto päätti kehottaa sosiaalilautakuntaa kiirehtimään ruokapalvelutuotannon ja tilaajaorganisaation eriyttämistä.
Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa kaikkia hallintokuntia sekä Helsinki-konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä siivous-, ruokapalvelu-, kiinteistönhuolto- ja turvapalveluja kilpailuttaessaan aina pyytämään tarjouksen myös Palmialta.
Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 15.12.2004 asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus niistä henkilöstöpoliittisista pelisäännöistä, joilla palvelukeskus voi osallistua kaupungin organisaation ulkopuolisten järjestämiin toimialansa tarjouskilpailuihin tai muuten myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan kaupungin ulkopuolisille.
Samalla kaupunginjohtaja päätti nimetä työryhmän puheenjohtajaksi organisaatiopäällikkö Vesa Paavolan talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä jäseniksi toimitusjohtaja Lauri Turjan palvelukeskuksesta, työmarkkinalakimies Elli Pekkarisen kaupunginkanslian henkilöstöosastolta (1.1.2005 lähtien henkilöstökeskus), kaupunginsihteeri Kristiina Matikaisen kaupunginkansliasta sekä oikeuttaa työryhmän ottamaan tarvitsemansa sihteerityövoiman.
Työryhmän oli tehtävä selvityksensä perusteella ehdotuksensa 31.3.2005 mennessä.
./. Työryhmän raportti on valmistunut 14.4.2005. Raportti on liitteenä 1.
Ryj toteaa, että palvelukeskuksen (Palmia) toimialalla on hyvin kilpaillut markkinat Suomessa ja kunnat ovat entistä aktiivisemmin ryhtyneet kilpailuttamaan kiinteistönhuolto- ja ruokapalveluitaan. Tämä merkitsee myös kunnallisille palveluntuottajille yhteistyömahdollisuuksia oman kunnan ulkopuolelta. Kuntalain kunnan toimialaa koskeva 2 § on sisällöltään joustava eikä aseta estettä sille, että kunta voi harjoittaa toimintaa myös alueensa ulkopuolella, tai että kunta voi tarjota palveluja muillekin kuin asukkailleen. Laki mahdollistaa yhteiskunnallisen kehityksen ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamisen tulkittaessa sitä, milloin jokin toiminta on kunnan toimialaan kuuluvaa.
Kaupunginhallituksen hyväksymissä kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että kaupungin tuottajayksikkö voi myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan myös kaupungin ulkopuolisille, mikäli siihen on toiminnan kannattavuuden ja kaupungin kannalta riittävät perusteet.
Palvelukeskus voi siten kuntalain ja Khn hyväksymien kilpailun käytön periaatteiden puitteissa tarjota osaamistaan esim. muille kunnille ja osallistua toimialansa tarjouskilpailuihin.
Palvelukeskuksen toimiala on melko henkilöstövaltaista toimintaa. Ulkopuolisten tarjouskilpailujen voittaminen saattaa aiheuttaa tarvetta rekrytoida lisää henkilökuntaa taikka kilpailuehdot voivat sisältää liikkeenluovutusehdon, jolloin voittanut osapuoli on velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Viimeksi mainittua tilannetta edustaa palvelukeskuksen vuoden 2004 lopulla solmima sopimus Inkoon kunnan järjestämien ruoka-, ruuankuljetus-, ruuanjako- ja siivouspalvelujen tuottamisesta 1.1.2005 – 31.12.2007 väliseksi ajaksi. Sopimus edellytti liikkeenluovutusta koskevien määräysten noudattamista Inkoon kunnan ruoka- ja siivouspalveluhenkilökunnan osalta. Helsingin kaupungin palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteiden mukaan siirtyneitä oli kahdeksan henkilöä. Sopimus on ensimmäinen kyseisin ehdoin tehty sopimus. Muita vastaavia sopimuksia palvelukeskus ei ole tehnyt.
./. Liitteenä on myös yhteenveto Inkoon tarjouskilpailun hintavertailusta.
Kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että voittotilanteessa tuottajalla on oikeus lisätä henkilöstöä kaupungin henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Tällöin tarkoitetaan kaupungin sisäisiä kilpailutuksia. Kaupungin ulkopuolisten kilpailutusten osalta kaupunginjohtajan asettama työryhmä on tarkastellut henkilöstöpoliittisia vaikutuksia palvelukeskuksen osallistumisesta kilpailuihin. Työryhmä esittää, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaisi asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai johtajisto.
Ryjn mielestä palvelukeskuksen osallistumista kaupungin ulkopuolisiin kilpailuihin ei ole tarkoituksenmukaista kaupungin päätöksin ennalta rajata alueellisesti tai muillakaan perusteilla. On perusteltua, että tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistyessä em. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti palvelukeskus voi hakea kilpailukykyä ja vakautta toimintaansa ulkoa vastapainoksi supistuville kaupungin sisäisille markkinoille.
Tarjouskilpailun mahdollisia vaikutuksia on syytä tarkastella kussakin yksittäistapauksessa erikseen pitäen lähtökohtana kilpailun käytön periaatteissa esiin tuotuja seikkoja so. kaupungin kokonaisetua sekä sitä, että ulkopuolisen toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Tarjouskilpailuihin osallistumisen hyödyllisyyden harkitsee lähtökohtaisesti palvelun tuottaja eli palvelukeskus. Kaupungin kokonaisedun varmistamisen kannalta on kuitenkin perusteltua käyttää työryhmän esittämää menettelytapaa niitä tilanteita varten, joissa tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Palmian ulkoiset tarjouskilpailut –työryhmän selvityksen 14.4.2005 sekä päättänee, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaa asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai kaupunginjohtaja johtajistossa.
Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
Palmian ulkoiset tarjouskilpailut -työryhmän selvitys 14.4.2005 |
30.5.2005 ja 13.6.2005 pöydälle pantu asia
PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) TURVAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN
Khs 2005-1221
Ryj toteaa, että liikepalvelulautakunta on 10.3.2005, 6.4.2005 ja 21.4.2005 käsitellyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämistä ja päättänyt lähettää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Liikepalvelulautakunnan esityslistalla 21.4.2005 asiasta on todettu seuraavaa:
Palvelukeskuksen palveluihin on sisältynyt perustamisesta lähtien turvapalvelutoimintoja. Turvapalveluita ovat sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Turvapalvelujen kohdalla on siten vuodesta 2004 lukien ollut kyse olemassa olevan toimialan täydentämisestä ja laajentamisesta siten, että saadaan aikaan sekä asiakkaiden että palvelujen tuottajan kannalta riittävän kattava palvelukokonaisuus.
Hallinnollisesti asiaa on käsitelty useassa eri yhteydessä. Liikepalvelulautakunnan 10.6.2004 (89§) Khlle antamaan Palvelukeskuksen vuoden 2005 talousarvioesitykseen sisältyy maininta, että ”Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Kvston hyväksymässä vuoden 2005 talousarviossa on sama tekstimaininta (s.229).
Kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 14.4.2004 myöntänyt määräaikaisen täyttöluvan turvapalvelupäällikön palkkaamiseen. Turvapalvelupäällikkö on aloittanut tehtävässään 6.9.2004. Kaupunginjohtaja on samoin johtajistokäsittelyssä 26.1.2005 myöntänyt vapautuksen täyttölupamenettelystä turvapalveluhenkilöstön palkkaamiseen.
Turvapalveluita koskevaa liiketoimintasuunnitelmaa on valmisteltu kesästä 2004 lukien konsulttitoimeksiannon pohjalta. Suunnitelma on asiakirja, jossa on käsitelty liiketoiminnan kehittämiseen sisältyviä sen tyyppisiä asioita, jotka eivät ole julkisia. Suunnitelma on nähtävissä esittelijällä.
Esittelijä toteaa, että turvapalvelut eivät ole irrallinen osa Palvelukeskuksen palveluvalikoimaa, vaan toiminnallisestikin muihin palveluihin liittyvä ja niitä täydentävä kokonaisuus. Toiminnan järjestelyjen kehittäminen koko kiinteistönhuoltoyksikössä tukeutuu vahvasti turvapalvelujen kehittämiseen.
Rakennettavaksi esitetty hälytyskeskus tulee toimimaan myös teknisen päivystyksen hälytysten vastaanottajana. Tästä taas on etuna, että teknisen päivystyksen järjestelmää voidaan keventää ja siirtyä nykyistä harvalukuisempien päivystyspiirien käyttöön, mikä merkitsee oleellista kustannussäästöä. Hälytystehtävien suorittajina voidaan käyttää joko kiinteistönhuollon tai turvapalvelujen henkilöstöä kulloisestakin tarpeesta riippuen.
On luontevaa, että turvapalveluhenkilöstö hoitaa ovien avaamiset, ikkunoiden rikkoontumiset ja muut vähemmän teknistä asiantuntemusta vaativat tilanteet ja sitten taas tekniset hälytystehtävät jäävät kiinteistönhuollon henkilöstön tehtäviksi. Tällaisella asioiden järjestämisellä saavutetaan oleellisia kustannussäästöjä. Kiinteistönhuollon tukikohtaverkostoa voidaan toisaalta hyödyntää myös turvapalvelujen järjestämisessä siten, että saavutetaan ympäristövaikutuksiltaan edullinen toimintajärjestelmä vähenevien kuljetusmatkojen seurauksena. Samalla saadaan aikaan myös selkeitä kustannussäästöjä.
Turvapalveluiden vahvistaminen on myös merkittävää kaupungin eri virastojen ja laitosten näkökulmasta. Turvapalvelumarkkinat ovat tällä hetkellä keskittyneet muutaman suuren yrityksen käsiin. Eri yhteistyöneuvotteluissa on kaupungin yksiköitten puolelta tuotu esille kiinnostus kaupungin oman turvapalvelun käyttämiseen ajatuksena, että sitä kautta voitaisiin saada oma, luotettava palvelun toimittaja toiminnan kannalta herkälle tehtäväalueelle. Käydyt keskustelut viestivät myös tarpeesta ottaa yksityisiä toimijoita paremmin huomioon kaupungin arvojen mukainen asiakaslähtöisyys palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Turvapalveluilla voisi lisäksi olla merkittävä osa pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä tilanteessa, jossa muilla kunnilla ei ole olemassa omia turvapalveluresursseja.
Erityinen merkitys on sillä, että turvapalveluhenkilöstön rekrytoinnissa on painotettu mahdollisuutta kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön käyttöön. Pätevyyssyistä ensi vaiheessa on eräät avainhenkilöt palkattu kaupungin hallinnon ulkopuolelta, mutta turvapalvelun perustehtäviin, vartija- ja aulapalvelutehtäviin, tarvitaan varsin suuri määrä ammatillisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Näistä merkittävä osa on tarkoitus kouluttaa kaupungin palveluksessa jo olevista uudelleen sijoitettavista henkilöistä.
Turvapalvelujen kehittäminen on tärkeä osa Palvelukeskuksen toiminnan kehittämistä kannattavaksi ja asiakkaitten tarpeita tyydyttäväksi toimintayksiköksi. Tämä kehittämistyö on normaalia toiminnan kehittämistä eikä ole siten sellainen laajakantoinen ja merkittävä asia, joka kuntalain tarkoittamassa mielessä tulisi saattaa Kvston käsiteltäväksi
Ehdotus Liikepalvelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistalla esitetyn selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisestä.
./. Ryj toteaa, että turvapalveluiden liiketoimintasuunnitelma, joka on salassa pidettävä, on jaettu erikseen Khn jäsenille.
Kiinteistönhoitoon voi kuulua monenlaisia kiinteistön säännölliseen ylläpitoon liittyviä tehtäviä teknisten järjestelmien ja tilojen hoidosta ja siivouksesta ulkoalueiden hoitoon. Turvapalvelut sisältävät yleensä vartiointia ja muuta kiinteän ja irtaimen omaisuuden suojaamiseen liittyviä tehtäviä, joita hoidetaan esim. elektronisen valvonnan tai henkilövartioinnin avulla.
Palvelukeskuksen johtosäännön mukaan laitos tuottaa liikepalvelulautakunnan alaisena kiinteistönhoito- ja ruokapalveluja hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Palvelukeskuksen palveluihin on sen perustamisesta lähtien sisältynyt turvapalvelutoimintoja, kuten sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Lisäksi kiinteistönhuollon päivystäjien toimenkuva sisältää turvapalveluihin luettavaa palvelua.
Tällä hetkellä palvelukeskus tarjoaa piiri- ja paikallisvartiointipalvelua kaupungin hallintokunnille. Palvelukeskuksen turvapalveluja käyttävät mm. sosiaalivirasto, terveyskeskus ja liikuntavirasto. Tämänhetkinen henkilöstövahvuus turvatoiminnoissa on (turvapalvelupäällikkö ja neljä palveluesimiestä mukaan lukien) 34 henkilöä., joista 10 on vahtimestareita ja 17 vartijaa/ylivartijaa ja vastaanottohenkilöä. Nykyisestä henkilöstöstä noin puolet on rekrytoitu kaupungin omasta vakinaisesta tai määräaikaisesta henkilöstöstä.
Liikepalvelulautakunnan esityslistan mukaan teknisen päivystyksen järjestelmää ja turvapalveluja on tarkoitus kehittää siten, että henkilöstöä ja palvelukeskuksen tukikohtaverkostoa voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja synergiaetuja tuottavalla tavalla. Toiminnan kehittämiseen liittyy liikepalvelulautakunnassa erikseen vireillä olevana asiana palvelukeskuksen tukikohtia koskeva tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Osa tätä suunnitelmaa on kiinteistönhuollon ja turvapalveluiden yhteisen hälytyskeskuksen perustaminen. Asiaa on käsitelty liikepalvelulautakunnassa viimeksi 19.5.2005, jolloin se pantiin pöydälle siihen saakka kunnes kaupunginhallitus on käsitellyt nyt esillä olevan turvapalvelujen kehittämistä koskevan asian.
Tukipalveluja tuottavan toimialan tunnusomaisena kehityspiirteenä on viime vuosina ollut mm. yritysten palveluvalikoiman laajentuminen ja asiakaskohtaisten palvelupakettien tarjonta. Tällöin esim. ruoka-, kiinteistönhuolto-, turva- ja siivouspalveluja tarjotaan asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena. Palvelukeskuksen perustamisen tarvetta selvittäneessä kiinteistönhoito- ja ruokapalvelujen organisaation kehittämistä koskevassa muistiossa 23.10.2001 tukipalvelujen kehitysnäkymiä kuvattiin em. kaltaisen palvelutavan laajenemisena myös kaupungin hallintoon. Myös Nordic Adviser Group Ltd:n tekemässä arviossa palvelukeskuksen kilpailukyvystä on mainittu viimeaikaisen kehityksen kulkevan kohti kokonaispalvelumalleja sekä yrityspuolella että kuntasektorilla. Kiinteistönhuollon kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien kannalta selvityksessä nähtiin turvapalvelut perinteisen kiinteistönhuollon rajallisia kasvumahdollisuuksia jopa osittain korvaavana mahdollisuutena.
Ryj pitää hyvänä, että palvelukeskus voi kehittää toimintaansa ja palvelujaan toimintaympäristön muutosten ja asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Perinteistä vahtimestaritoimintaa ja teknisen päivystyksen ja koko kiinteistönhuollon tehtäväkenttää on tarkoituksenmukaista uudistaa paremmin nykypäivän olosuhteita vastaavaksi. Talotekniikan ja hälytysjärjestelmien kehittyminen sekä erilaiset yhteiskäytön mahdollisuudet kannattaa hyödyntää myös palvelukeskuksen toimintaympäristössä.
Kvston hyväksymässä kaupungin vuoden 2005 talousarviossa turvapalvelutoiminnan kehittämisestä on palvelukeskuksen päätoimintojen kehittämistä koskevassa osuudessa todettu, että ’Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Ryj katsoo, että Kvsto on toteamuksellaan hyväksynyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisen osana palvelukeskuksen toimintaa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnasta ja todeta, että turvapalveluiden kehittämistä jatketaan osana palvelukeskuksen palveluvalikoimaa.
Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA
Khs
Sosiaalilautakunta toteaa (7.6.2005) mm., että viran nimikkeen muutosta esitetään itäisen sosiaaliaseman toimistosihteerille, joka toimii call center-pisteessä ja joka tekee toimeentulotukeen liittyviä päätöksiä. Samoin itäisen ja pohjoisen sosiaaliasemien yhteensä seitsemän sosiaalityöntekijän virkaa esitetään muutettavan sosiaaliohjaajiksi vastaamaan viraston hyväksymää aikuissosiaalityön henkilöstörakennetta. Lisäksi virkanimikemuutosta esitetään pohjoisen ja eteläisen A-klinikan sosiaaliterapeutille ja sosiaalityöntekijälle, jotka toimivat yli kymmenen hengen moniammatillisten työyhteisöjen vastuuhenkilöinä. Muilla A-klinikoilla on jo ennestään tällaiset vastuuhenkilöt.
Virkanimikemuutosten ohella esitetään muutettavaksi joitakin nykyisiä tehtäviä viroiksi, koska kyseisiin työtehtäviin sisältyy yksilöhuollon päätöksentekoa tai hankintapäätösten tekoa, jotka edellyttävät kuntalain mukaista virkasuhdetta.
Sosiaalivirastossa toteutettavaan henkilöstörakennemuutokseen liittyen esitetään seitsemän sosiaalityöntekijän vakanssin muuttamista sosiaaliohjaajaksi ja kahden vakanssin muuttamista johtaviksi sosiaaliterapeuteiksi. Näiden vakanssien nimikemuutoksista ei aiheudu kokonaispalkkakustannusten nousua.
Lautakunta esittää päätösehdotuksen mukaisia virkamuutoksia.
STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.9.2005 lukien ellei toisin mainita:
1 Muuttaa seuraavan viran nimikkeen palkan pysyessä samana
|
Vakanssi- |
Nykyinen nimike |
Uusi nimike |
|
|
||
|
Aikuisten palvelujen vastuualue |
||
|
084678 |
toimistosihteeri |
palveluneuvoja |
2 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle
|
Vakanssi- |
Nykyinen |
Nykyinen |
Uusi |
Uusi |
|
Aikuisten palvelujen vastuualue |
||||
|
037472 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
016340 |
sosiaalityöntekijä |
2265,92 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
038218 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
083079 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
037468 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
084170 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
024938 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
sosiaaliohjaaja |
1893,56 |
|
023426 |
sosiaaliterapeutti |
2204,42 |
johtava |
2437,37 |
|
038994 |
sosiaalityöntekijä |
2204,42 |
johtava |
2437,37 |
3 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle palkan pysyessä samana
|
Vakanssi- |
Nykyinen tehtävä |
Perustettava virka |
|
Aikuisten palvelujen vastuualue |
||
|
037487 |
sosiaaliohjaaja |
sosiaaliohjaaja |
|
027782 |
sosiaaliohjaaja |
sosiaaliohjaaja |
|
038151 |
sosiaaliohjaaja |
sosiaaliohjaaja |
|
026683 |
sosiaalisen luototuksen |
sosiaalisen luototuksen |
|
037006 |
sosiaaliterapeutti |
sosiaaliterapeutti |
|
037007 |
sosiaaliterapeutti |
sosiaaliterapeutti |
|
037008 |
sosiaaliterapeutti |
sosiaaliterapeutti |
|
|
||
|
Hallinto- ja kehittämiskeskus |
||
|
037067 |
taloussihteeri |
taloussihteeri |
|
037065 |
taloussihteeri |
taloussihteeri |
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.
Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285
13.6.2005 pöydälle pantu asia
HELSINGIN SEUDUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN TOIMIALUEEN HELSINGIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN
Khs 2005-1387
Hus-kuntayhtymä toteaa (2.6.2005), että
HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 13 §:n mukaan Helsingin seudun yliopistollisen
keskussairaalan toimialueen lautakuntana toimivan hallituksen ja alueen kuntien
välisenä yhteistoimintaeliminä toimivat Helsingin, Jorvin ja Peijaksen
johtokunnat. HUS:n perussopimuksen
muuttaminen on vireillä. Muutosesitys sisältää HYKS-sairaanhoitoalueen ja sen
lautakunnan muodostamisen sekä HYKS-toimialueen johtokuntien lakkauttamisen. Muutokset
on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2006.
Johtokuntien tehtävänä on huolehtia perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen
ja erikoissairaanhoidon sujuvasta yhteistyöstä sekä palveluiden saatavuudesta
ja tasosta.
Hallitus valitsee kuhunkin johtokuntaan seitsemän (7) - yksitoista (11) jäsentä ja kullekin
henkilökohtaisen varajäsenen. Helsingin johtokuntaan jäsenet valitaan Helsingin
kaupungin esityksestä. Jorvin johtokuntaan jäsenet valitaan Espoon ja
Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan esityksestä. Peijaksen johtokuntaan
jäsenet valitaan Keravan ja Vantaan kaupunkien esityksestä. Johtokunnan tulee
kokoonpanoltaan vastata asianomaisten kuntien kunnallisvaalitulosta siten kuin
10 §:ssä on lautakunnan osalta määrätty. Lisäksi Helsingin yliopistolla on
oikeus esittää yhden (1) jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä
valitsemista kuhunkin johtokuntaan.
Hallitus valitsee yhden (1) johtokunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja
yhden (1) varapuheenjohtajaksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kaupunkia
tekemään esityksensä jäsenten nimeämiseksi Helsingin seudun yliopistollisen
keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan.
Johtokunnan jäsenten tulee olla kuntalain 33 ja 82 §:n mukaisesti
vaalikelpoisia. Tasa-arvolain 4,2 §:n mukaisesti johtokunnissa tulee olla sekä
naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä
muuta johdu.
Esitys pyydetään tekemään 30.6.2005 mennessä.
Stj toteaa, että Husin kirjeessä mainitun
perussopimuksen 10 §:n mukaan ”lautakunnan kokoonpano on sovitettava
sellaiseksi, että se vastaa sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien
valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa
äänioikeutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja
kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on
edustettuna.”
Kuntalain 82 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin
on henkilö, joka 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan
luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole valtion virkamies, joka
hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä eikä samaan
kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilöä. Vaalikelpoinen
ei myöskään ole henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan
toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen
rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos
kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti
käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai
vahinkoa. Johtokuntaan voidaan kuitenkin valita sellainenkin henkilö, joka ei
ole vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin tai jonka kotikunta ei ole kuntayhtymän
jäsenkunta.
Helsingin johtokunnan kokoonpanossa on sen toimikauden aikana tapahtunut
useita muutoksia. Viimeisin kokoonpano on seuraava:
|
Jäsen |
Varajäsen |
|
|
|
|
Risto Ranki, pj |
Yrjö Jäntti |
|
Kalle Könkkölä, vpj |
Taina Tuomikorpi |
|
Aku Lohimäki |
Lilja Kivimäki |
|
Brita Heikkilä |
Hanna Laine |
|
Irja Savolainen |
Hannu Öhrling |
|
Paavo J. Paavola |
Onni Peltola |
|
Eine Sorakari |
Inka Leisman |
|
Sirpa Puhakka |
Heikki Hyvönen |
|
Birgitta Dahlberg |
Nina Fabricius |
|
Jaana Nuottanen |
Heikki Seppälä |
|
Janne Kylli |
Sini Manninen |
Yliopiston edustajana Ahti Tarkkanen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, että Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan valitaan 7 – 11 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavasti:
|
Jäsen |
Varajäsen |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
Vesa Virri |
Jari Haukka |
|
Suzan Ikävalko |
Satu Viskari |
|
Sirpa Puhakka |
Nestori Välitalo |
|
Robert von Bonsdorff |
Gunvor Brettschneider |
Samalla kaupunginhallitus päättänee esittää, että johtokunnan puheenjohtajaksi valitaan _____________ ja varapuheenjohtajaksi ________.
Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, nimetyiksi tulleille, terveyslautakunnalle ja kaupunginkanslialle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292