HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
23 - 2005
|
|
|
|
|
|
|
Kokousaika |
13.6.2005 klo 16 |
|
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
|
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
|
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
|
3 |
Nuorisolautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Tshekin tasavaltaan |
3 |
|
4 |
Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx valituksesta koskien kaupunginjohtajan viran täyttämistä |
5 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
|
1 |
Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen suunnitteilla olevassa kiinteistökaupassa |
13 |
|
2 |
Kehä II:n jatkeen yleissuunnitteluun osallistuminen |
15 |
|
3 |
Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Tapaninkylän katu-, puisto- ja suojaviheralueen (osa Kirkonkyläntietä) asemakaavan muutosta vastaan tehdystä valituksesta (nro 11272) |
18 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
|
1 |
Helsingin Liikuntahallit Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeäminen |
34 |
|
2 |
Helsingin Ice Sport Center Oy:n hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan nimeäminen |
36 |
|
3 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia |
38 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
|
1 |
30.5.2005 pöydälle pantu asia |
46 |
|
2 |
* Salassa pidettäviä liitteitä * |
50 |
|
3 |
Katu- ja puisto-osaston eräiden virkojen tehtävänimikemuutokset |
55 |
|
4 |
Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2004 ja Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2004 -raportti |
57 |
|
5 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia |
62 |
|
6 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia |
67 |
|
7 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia |
70 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
|
1 |
Lausunto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen psykiatrisen terveydenhuollon järjestämisestä koskevasta selvityksestä |
71 |
|
2 |
Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokunnan jäsenten nimeäminen |
78 |
|
3 |
Uuden jäsenen valitseminen Terve ja turvallinen -kaupunki neuvottelukuntaan |
81 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus
päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita
jäsenet Rantasen (varalla Wallden-Paulig) ja
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän
kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet
lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
NUORISOLAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA TSHEKIN TASAVALTAAN
Khs 2005-1300
Kj toteaa, että nuorisolautakunnan esityksen mukaan Helsingin nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry on tekemässä opintomatkan Tshekin tasavaltaan Prahaan 14. – 18.11.2005 ja että yhdistys on lähettänyt kutsun nuorisolautakunnalle osallistua matkaan.
Nuorisolautakunta toteaa esityksessään mm, että ”Helsingin Nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry on helsinkiläisiä nuorisojärjestöjä kokoava itsenäinen järjestö, jonka tehtävänä on osaltaan varmistaa jäsenjärjestöjensä toimintaedellytyksiä nuorisotyön ja kansalaistoiminnan kentässä.”
Kyseessä olevan matkan tarkoituksena on tutustua Prahan kaupungin ja sen nuorisojärjestöjen toimintaan. Tshekin tasavallassa tapahtuneet yhteiskunnan muutokset tekevät paikallisten nuorisotoimijoiden kokemukset, hyvät käytännöt ja innovaatiot nuorisotyön kehittämisen kannalta kiinnostaviksi.
Nuorisolautakunta esittää, että virkamatkaan osallistuisivat lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa. Lisäksi virkamatkaan osallistuisivat kaksi nuorisoasiainkeskuksen palveluksessa olevaa henkilöä.
Virkamatkan kustannukset olisivat noin 920 euroa henkilöltä ja ne maksettaisiin nuorisoasiainkeskuksen käytettävissä olevista määrärahoista.
Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.
KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa nuorisolautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Tshekin tasavaltaan Prahaan 14. – 18.11.2005 Helsingin nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry:n järjestämään Prahan kaupungin ja sen nuorisojärjestöjen toimintaan perehdyttävään matkaan osallistumista varten.
Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:n mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan nuorisoasiainkeskuksen käytettävissä olevista määrärahoista.
Pöytäkirjanote virkamatkalle lähtijöille, nuorisolautakunnalle, nuorisoasiainkeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle ynnä sen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 169 2209
|
LIITE |
Virkamatkaesitys |
LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE XXXX XXXXXXXX JA XXXXXX XXXXXX VALITUKSESTA KOSKIEN KAUPUNGINJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ
Khs 2005-414
Kvsto päätti 30.3.2005 (76 §) valita kauppatieteiden maisteri Jussi Pajusen 1.6.2005 avoimeksi tulevaan kaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi.
./. Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx ovat jättäneet (2.5.2005) Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen, joka on esityslistan tämän asian liitteenä.
Helsingin hallinto-oikeus pyytää (10.5.2005) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksesta 30.6.2005 mennessä.
Vs. Kj toteaa, että Khn johtosäännön 8 §:n mukaan Khs antaa selityksen Kvston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos Khs katsoo voivansa yhtyä Kvston päätöksen lopputulokseen.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (3.6.2005) mm. , että valituksen tehneet rakennuttajakonsultti Xxxxx Xxxxxx ja diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxx ovat valittaneet kunnan jäseninä.
Kuntalain 90 §:n mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Kuntalain 92 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu ja jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.Kuntalain 95 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville.
Kaupunginvaltuuston päätös on pidetty yleisesti nähtävänä kaupunginkansliassa 8.4.2005 ja valitus on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2.5.2005, joten se on tehty määräajassa.
Valitus
Valittajat väittävät mm., että asiaa valmisteltaessa ei ole toimittu lain- mukaisesti ja päätös on näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen. Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston 30.3.2005 tekemän päätöksen.
Hakumenettely
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 2 luvun 4 §:n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 §:ssä säädetyllä tavalla.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon kaupunginvaltuusto ottaa viranhaltijan.
Kuntalain 24 §:n mukaan valtuusto valitsee kunnanjohtajan toistaiseksi tai määräajaksi.
Kaupunginhallitus on 21.2.2005 päättänyt kehottaa kaupunginkansliaa julistamaan kaupunginjohtajan viran haettavaksi seitsemän vuoden määräajaksi.
Kaupunginjohtajan virka on ollut haettavana 24.2.-14.3.2005 klo 16.00. Hakuilmoitus on julkaistu kaikissa kaupungin hyväksymissä ilmoituslehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Lisäksi virkaa on voinut hakea kaupungin sähköisen rekrytointipalvelun kautta.
Hakuilmoituksessa on mainittu, että virka täytetään seitsemän vuoden määräajaksi ja että kaupunginjohtajan pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon.
Hakuajan kuluessa jätettiin 23 hakemusta. Kaksi hakijaa on hakuajan päättymisen jälkeen peruuttanut tehdyt hakemukset.
Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginjohtajan virkaa on voinut hakea julkisen hakumenettelyn kautta kuka tahansa siitä kiinnostunut eikä kaupunki ole millään tavalla rajoittanut mahdollisuutta hakea virkaa.
Kaupunginjohtajan
kelpoisuusvaatimukset ja viranomaisen harkintavalta henkilöstövalinnoissa
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 17 §:n mukaan kaupunginjohtajan pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto tai hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon.
Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä on säädetty syrjintäkiellosta. Syrjinnästä työelämässä, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä, on säädetty naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986 laki oli voimassa, kun valintapäätös tehtiin) 8 §:ssä. Syrjinnän käsitteen sisällöstä ja siitä, mikä ei ole syrjintää, on säädetty yhdenvertaisuuslain 6 ja 7 §:ssä.
Kaupunginjohtajan tehtävät
Kuntalain 24 §:n mukaan kunnassa on kunnanjohtaja, joka johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Lain 24 §:n 4 momentin mukaan kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 9 §:ssä on säädetty kaupunginjohtajan toimialasta. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat kaupungin toiminnan ja talouden yleissuunnittelu, elinkeinoasiat, valmiussuunnittelu, talousarvion valmistelu ja sen noudattamisen valvonta, sisäinen valvonta sekä taloushallintoon liittyvät asiat yleensä ja riippumatta siitä, mitä lautakuntaa, virastoa tai laitosta asia koskee. Kaupunginjohtajan tulee lisäksi huolehtia asioista, jotka tämän johtosäännön mukaan eivät kuulu apulaiskaupunginjohtajan toimialaan tai jotka sivuavat kahden tai usean apulaiskaupunginjohtajan toimialaa. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat Finlandia-taloa, kaupunginkansliaa, satamalautakuntaa, talous- ja suunnittelukeskusta, tarkastuslautakunnan yleishallintoa ja teknistä lautakuntaa. Johtosäännön14 ja 15 §:ssä on säädetty kaupunginjohtajan tehtävistä.
Kaupunginvaltuuston päätöksen valmistelu ja
päätöksenteko
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Kunnanjohtajan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.
Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 22 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 14 §:n mukaan käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen ehdotus.
Kuntalaissa tai johtosäännöissä ei ole tarkemmin säännelty, miten kaupunginvaltuustossa päätettävän asian valmistelun tulee kaupunginhallituksessa tapahtua. Valtuusto voi lähtökohtaisesti itse harkintansa mukaan päättää, pitääkö se suoritettua valmistelua riittävänä.
Kaupunginhallitus on kuntalain 53 §:n mukaan valmistellut valtuuston päätettävän kaupunginjohtajan viran valinnan.
Hakemusasiakirjat olivat kokonaisuudessaan nähtävillä kaupunginvaltuuston kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa. Valtuutetut ovat voineet vertailla hakijoiden ansioita keskenään.
Ennen kaupunginjohtajan valintaa lehdistössä on ollut kirjoituksia kaupunginjohtajan valinnasta.
Perustuslain 12 §:ssä on säädetty sananvapaudesta. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa on annettu tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Kaupunki ei puutu siihen, mitä lehdistössä kirjoitetaan. Jos joku jättää hakematta avoinna olevaa virkaa lehdistössä olleiden kirjoitusten vuoksi, sitä ei ole pidettävä kaupungin syyksi luettavana seikkana. Kaupunki voi vain aktiivisesti pyrkiä siihen, että tieto siitä, että virka on haettavana, on mahdollisimman laajasti ja julkisesti tiedossa. Näin on tässä tapauksessa menetelty.
Kaupunginvaltuusto päätti 30.3.2005, 76 §, yksimielisesti valita kauppatieteiden maisteri Jussi Pajusen 1.6.2005 avoimeksi tulevaan kaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi. Pajunen täyttää kaupunginjohtajan viran kelpoisuusvaatimukset.
Väite syrjinnästä ja oikeuskäytäntö
Valittajat eivät ole yksilöineet, keitä kaupunginjohtajan viran hakijoista olisi syrjitty. Kukaan hakijoista ei ole itse väittänyt tulleensa syrjityksi. Väite siitä, että jotkut henkilöt olisivat jättäneet hakematta kaupunginjohtajan virkaa lehdistössä olleiden kirjoitusten vuoksi, on arvailua. Jokainen virasta kiinnostunut on voinut hakea sitä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että viranhaltijalain 5 § mahdollistaa sen että kaupunginjohtajan virkaan olisi voitu ottaa henkilö, joka hakuajan jälkeenkin on antanut suostumuksensa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 1972 II 51 todennut, että valtuuston ei katsottu käyttäneen harkintavaltaansa väärin, kun kauppalan hallinnollisten johtajien virkoihin oli valittu valtuustoryhmien aikaisemmin tekemän sopimuksen perusteella sovittua puoluetta edustavat henkilöt.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 5.2.1973 T 464 todennut, että valtuuston ei katsottu käyttäneen harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se oli ollut käytettävissä, kun taloussuunnittelupäällikön virkaan oli valittu valtuustoryhmien sopimuksen mukaisesti henkilö. Päätöksessä on otettu huomioon taloussuunnittelupäällikön virkatehtävien luonne ja hänen asemansa kaupungin hallinnon ja talouden kehittämisessä.
Heikki Harjula ja Kari Prättälä ovat teoksessaan Kuntalaki –Tausta ja tulkinnat (2004) todenneet s. 361-362, että ”Näissä tapauksissa virkaan kuuluvat tehtävät ja viranhaltijan asema hallinto-organisaatiossa ovat edellyttäneet toimimista lähempänä poliittista päätöksentekoa kuin kahdessa aiemmassa tapauksessa. Virkaan valittavan yhteiskunnallisen suuntautumisen huomioon ottaminen oli näin puolustettavissa. Ratkaisut eivät tarkoita, että poliittiset virkapaketit olisivat yleisesti hyväksyttäviä, mutta ne voivat tietyin edellytyksin olla hyväksyttäviä ylimpien virkojen kohdalla”.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 1992 A 46 todennut, että valituksessa katsottiin kaupunginhallituksen täyttäneen viran puoluepoliittisin perustein ja valittavasta henkilöstä etukäteen tehtyyn sopimukseen perustuen. Kun otettiin huomioon virkaan valitun koulutus ja aikaisempi työkokemus sekä virkaan kuuluvien tehtävien laatu samoin kuin asian käsittelystä kaupunginhallituksessa muutoinkin saatu selvitys, asiassa ei ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mikä sillä virkaa täytettäessä lain mukaan oli ollut käytettävissä.
Väite kunnallisen itsehallinnon periaatteen
rikkomisesta
Valittajat ovat todenneet, että kunnan hallinnon tulee perustua kunnan jäsenten itsehallintoon ja heidän kunnallisvaaleissa ilmaisemaansa tahtoon ja väittäneet, että kaupunginvaltuuston päätös olisi vastoin kunnallisen itsehallinnon periaatetta.
Oikeuspalvelut toteaa, että perustuslain 121 § merkitsee mm., että kunnan asukkaiden on valittava kunnan ylin toimielin eli valtuusto ja kuntalain 13 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuustolla on yleinen toimivalta päättää kunnan asukkaiden yhteisistä asioista.
Kuntalain 2 §:n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät.
Kaupunginvaltuusto on kuntalain 24 §:n mukaan
toimivaltaisena viranomaisena valinnut kaupunginjohtajan.
Mikäli valtuusto olisi katsonut, että sillä ei olisi ollut päätöksenteon perusteeksi käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja, se olisi voinut palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös on kuitenkin ollut yksimielinen eikä kukaan valtuutettu ole vaatinut lisäselvitystä.
Yhteenveto
Kaupunginjohtajan virka on ollut julkisesti haettavana. Näin ollen jokaisella kaupunginjohtajan virasta kiinnostuneella on ollut mahdollisuus hakea sitä.
Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupunginvaltuuston kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa. Kaupunginhallitus on valmistellut asian. Kaupunginjohtajan virkaa täytettäessä on otettu huomioon perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet, erityiset kelpoisuusvaatimukset eikä syrjintää ole tapahtunut. Valtuutetut ovat voineet vertailla hakijoiden ansioita.
Väite siitä, että kaupunginvaltuuston 30.3.2005,76 §, tekemä päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja olisi lainvastainen on perustunut lehdistössä olleisiin kirjoituksiin poliittisesta sopimuksesta.
Valituksessa esitetty väite siitä, että lukuisat henkilöt olisivat luopuneet kaupunginjohtajan viran hakemisesta, on arvailua eikä valituksessa ole mitenkään yksilöity, ketä hakijoista olisi syrjitty. Kukaan hakijoista ei ole itse väittänyt tulleensa syrjityksi. Kaupunki on julkaissut laajasti hakuilmoituksen.
Valituksessa ei ole myöskään väitetty, että joku muu kaupunginjohtajan virkaa hakeneista olisi ansioituneempi kuin kauppatieteiden maisteri Jussi Pajunen. Valituksessa ei ole myöskään kiistetty sitä, että hän täyttää viran kelpoisuusvaatimukset ja on koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella hakijoista ansioitunein ja soveltuva kaupunginjohtajan virkaan.
Huomioon on otettava, että kaupunginjohtajalla on kuntalain 24 §:n mukaan lakisääteinen asema hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan johtajana ja 25 §:n mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Näistä on pääteltävissä, että valtuustolla on kaupunginjohtajan valinnassa suuri harkintavalta, koska on välttämätöntä, että kaupunginjohtaja nauttii valtuuston luottamusta.
Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginvaltuuston 30.3.2005,76 §, tekemä päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimivaltaa ei ole ylitetty eikä se ole lainvastainen.
Oikeuspalvelut toteaa, että Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx valitus tulee hylätä. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen täytäntöönpanoa ei pidä kieltää.
Vs. Kj toteaa lisäksi, että Kvston päätös on jo pantu täytäntöön ja kauppatieteen maisteri Jussi Pajunen on ottanut kaupunginjohtajan viran vastaan 1.6.2005 lukien.
VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita antamaan Helsingin hallinto-oikeudelle osaston lausunnon mukaisen lausunnon sekä siinä esittämään valituksen ja täytäntöönpanokieltopyynnön hylkäämistä.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista varten.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
|
LIITE |
Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx valitus |
ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ SUOMEN SUUNNITTEILLA OLEVASSA KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2005-1312
4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 66 tontit nro 10 ja nro 12, Lönnrotinkatu 5, Kalevankatu 6.
Kiinteistölautakunta mainitsee (31.5.2005), että Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi pyytää 23.5.2005 kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä suunnitteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa yhtiö myy pääkonttorinaan toimineet kiinteistöt. Pyynnön mukaan kiinteistöjen myynnistä käydään parhaillaan neuvotteluja ostajaehdokkaan kanssa eikä lopullisen kauppakirjan yksityiskohtaisesta sisällöstä ole vielä tietoa.
Kaupan kohde Suunnitteilla olevan kaupan kohteena on Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 66 tontit 10 ja 12 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3 206 m2 ja rakennusoikeus 14 107 k-m2.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 10 sijaitsee vuonna 1938 valmistunut 6 023 k-m2:n suuruinen toimistorakennus ja tontilla 12 vuonna 1911 valmistunut 8 772 m2:n suuruinen toimistorakennus. Molemmat rakennukset on suojeltu asemakaavassa. Pääosa tiloista on vuokrattu 31.12.2005 ja 31.12.2007 saakka voimassa olevilla vuokrasopimuksilla.
Kauppahinta ja muut ehdot
Kokonaiskauppahinta tulee myyjän ilmoituksen mukaan olemaan vähintään 35 000 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintoja noin 10 917,03 euroa/m2 ja noin 2 481,04 euroa/k-m2 rakennuksineen.
Ennakkolausuntopyynnön mukaan kaupan kohde myydään yhdellä kaupalla nykyiset vuokrasopimukset voimassa pitäen. Kaupan yksityiskohtaisista ehdoista ei ole vielä sovittu, mutta kaupan ehdoissa tullaan noudattamaan normaaleja kiinteistökaupan ehtoja.
Ennakkolausunto etuosto-oikeuden käyttämisestä
Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistönluovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut. Kiinteistön omistajan on pyydettävä ilmoitusta kirjallisesti. Pyynnössä on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite.
Koska suunnitteilla olevan kaupan kauppahinta on ainakin 35 000 000 euroa ja kohde on rakennettu, kaupungin tulisi kiinteistölautakunnan mielestä antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomelle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:
Helsingin kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi tekee kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan 4. kaupunginosan korttelin nro 66 tonteista nro 10 ja nro 12.
Kirje Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomelle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen ennakkolausuntopyyntö kaupungin etuosto-oikeuden käyttämisestä |
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
KEHÄ II:N JATKEEN YLEISSUUNNITTELUUN OSALLISTUMINEN
Khs 2004-485
Kaj ilmoittaa, että Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 5.3.2004 esittänyt, että Helsingin kaupunki nimeäisi edustajat Kehä II:n jatkeen välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä yleissuunnitelmaa koskeviin työryhmiin ja lausuisi samalla kantansa hankkeen kustannusten jaosta. Kirjeessä on arvioitu yleissuunnittelun kokonaiskustannuksiksi noin 1 150 000 euroa, josta valtion osuus olisi 50 %, Espoon ja Vantaan kummankin 20 % ja Helsingin osuus 10 %.
Helsingin kaupunki on 5.4.2004 päivätyllä päätöksellä ilmoittanut tiepiirille, viitaten mm. hankkeen kaavoitustilanteeseen ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ) 2002:ssa hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisjärjestykseen, että yleissuunnitelman laatimista Kehä II:n jatkeelle ollaan aloittamassa liian aikaisin.
./. Uudenmaan tiepiirin kirje on esityslistan tämän asian liitteenä 1 ja kaupungin vastauskirje liitteenä 2.
Kaupungin vastauksen lähettämisen jälkeen Kehä II:n jatkeen varaus sisällytetty Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 hyväksymään maakuntakaavaan. Maakuntakaava on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistettavana. PLJ:n toteuttamisjärjestyksessä Kehä II:n jatkeen edelle hankkeena sijoitetun raideyhteyden Ruoholahti-Matinkylä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hyväksytty, suunnittelu alkanut ja järjestelmävaihtoehtojen alustava esittely osallisille on parhaillaan meneillään. Näin ollen voidaan todeta, että osa niistä esteistä, joita kaupunki näki Kehä II:n yleissuunnittelun aloittamiselle olevan keväällä 2004, ovat sittemmin hälventyneet.
Lisäksi pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ on päässyt hyvin vauhtiin kuluneen vuoden aikana. Neuvottelukunnan alainen maankäytön ja asumisen yhteistyöryhmä on käsitellyt 14.4.2005 Kehä II:n jatkeen suunnittelutilannetta ja todennut, että ryhmässä on saavutettu yhteisymmärrys Kehä II:n yleissuunnittelun aloittamisesta ja suunnittelutavoitteista. Espoon, Vantaan ja myös tiepiirin edustajat ovat useaan
otteeseen vedonneet Helsingin edustajiin yleissuunnittelun aloittamisen tärkeyden puolesta.
./. Maankäytön yhteistyöryhmässä hyväksytty suunnittelutavoitteita koskeva muistio on esityslistan tämän asian liitteenä 3.
Edellä esitetyn perusteella Kaj katsoo, että Helsingin kaupungin osallistumista Kehä II:n jatkeen yleissuunnitteluun ja sen kustannuksiin olisi perusteltua harkita uudestaan sekä maankäytön suunnittelussa tapahtuneen edistyksen perusteella että pääkaupunkiseudun hyvän yhteistyön jatkumisen turvaamiseksi.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki osallistuu Kehä II:n jatkeen välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä yleisuunnitteluun nimeämällä Uudenmaan tiepiirin työryhmiin edustajansa seuraavasti:
Seurantaryhmään liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen kaupunkisuunnitteluvirastosta, varalla diplomi-insinööri Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Tie- ja liikenneryhmään diplomi-insinööri Matti Kivelä kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Maankäyttö- ja ympäristöryhmään toimistopäällikkö Markku Lahti ja arkkitehti Leena Lukkarinen-Annila kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Enlund ympäristökeskuksesta.
Kivelä ja Lahti osallistuvat myös hankeryhmän työskentelyyn.
Joukkoliikenneryhmään liikennesuunnittelija Leo Kallionpää liikennelaitokselta ja diplomi-insinööri Heidi Hyvärinen kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Kaupunginhallitus päättänee lisäksi, että Helsingin kaupunki osallistuu yleissuunnittelun kustannuksiin Uudenmaan tiepiirin esityksestä ilmenevien periaatteiden mukaisesti 10 %:n kustannusosuudella.
Kirje Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille ja jäljennös kirjeestä tiedoksi liikenne- ja viestintäministeriölle, ympäristöministeriölle, Espoon kaupungille, Vantaan kaupungille, Kauniaisten kaupungille ja YTV:lle sekä pöytäkirjanote työryhmiin nimetyille, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitokselle, ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä rakennusvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE TAPANINKYLÄN KATU-, PUISTO- JA SUOJAVIHERALUEEN (OSA KIRKONKYLÄNTIETÄ) ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (NRO 11272)
Khs 2004-1048
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.3.2005 (asia nro 4) 39. kaupunginosan (Tapaninkylän) katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.3.2004 päivätyn piirustuksen nro 11272 mukaisena.
Xxxxxx Xxxx ja 28 muuta allekirjoittajaa ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.
./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.
Helsingin hallinto-oikeus pyytää (18.4.2005) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.
Kaj toteaa, että kaupunginkanslian oikeuspalvelut on antanut 23.5.2005 asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmistellun lausunnon.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon pohjautuvan lausunnon.
Valituksen pääasiallinen sisältö
Valittajat ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista valituksissa ja aikaisemmissa muistutuksissa esitetyillä perusteilla. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet kaupunkia korvaamaan kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajille kaavasta aiheutuvat haitat sekä kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvon alenemat. Valittajat ovat vaatineet myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Valittajien väitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
– Kaavamuutoksen aloittamiselle ei ole ollut tarvetta eikä sille ole esitetty perusteita. Muutos on vastoin voimassa olevia liikenneverkon ja kaavoituksen suunnitteluperiaatteita. Kaava-alueen rajaus on muuttunut harhauttavasti valmisteluprosessin aikana.
– Kaavamuutos perustuu puutteelliseen selvitykseen ja vaikutusten arviointiin. Asiassa ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellyttämällä tavalla selvitetty ja arvioitu eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia eikä esitetty niitä kaavoitukseen liittyvissä asiakirjoissa.
– Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:n mukaisia kaavan sisältövaatimuksia. Liikennehaittojen (melu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen, päästöt, tärinä) seurauksena elinympäristö heikkenee merkittävästi. Kaavamuutos on yleiskaavan vastainen.
– Viranomaisten toiminta ei ole ollut myöskään hallintolain mukaista.
Valituksen laillisuus ja valitusoikeus
Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä valitetaan siten kuin kuntalaissa säädetään eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 11.3.2005. Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 11.4.2005. Valitukset on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.
Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin
Asiassa tehdyt päätökset ja annetut lausunnot
Kaavamuutos on laadittu ja hyväksytty noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta (MRA).
Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätöksessä 2.3.2005 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksissä ja lausunnoissa 23.8.2001, 15.5.2003 ja 16.12.2004 esitettyyn.
Kaavan muuttamisen perusteet
Valituksen mukaan kaavamuutoksen aloittamiselle ei ole ollut tarvetta eikä sille ole esitetty perusteita. Alueen tilanne ei ole muuttunut siten, että nykyisen järjestelyn pohjana olevista liikenneverkon ja kaavoituksen suunnitteluperiaatteista olisi voitu poiketa. Valittajat ovat viitanneet vuosien 1977 ja 1981–1987 suunnitelmiin. Kaavan muuttamiseen on ryhdytty mm. epäonnistuneen asukaskyselyn perusteella.
Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 51 § velvoittaa kuntaa laatimaan asemakaavan ja pitämään sen ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät.
Kirkonkyläntien osuus välillä Santerlantie–Tapaninkyläntie on merkitty joukkoliikennekaduksi vuonna 1987 vahvistettuun asemakaavaan. Katuosuus on suljettu ajoneuvoliikenteeltä joukkoliikennettä lukuun ottamatta vuonna 1990. Lähtökohtana on ollut kadun jääminen paikalliseen käyttöön. Läpiajo on kielletty liikennemerkein. Kieltoa on vuonna 2000 rikkonut noin 1 000 ajoneuvoa päivässä. Poliisilla ei ole ollut resursseja kiellon valvomiseen.
Kirkonkyläntien em. katuosuuden liikennejärjestelyt ovat olleet jo vuosien ajan kiistelty ja useasti uudelleen käsiteltäväksi saatettu asia. Läpiajokielto on tuonut runsaasti palautetta kaupungille ja herättänyt julkista keskustelua. Valtuustoaloitteissa katuosuuden avaamista yleiselle liikenteelle on perusteltu käytännöllisillä syillä. Vanhaa maantieyhteyttä Malmilta Helsingin pitäjän kirkolle on pidetty tarpeellisena ja kiertotietä Tapaninvainiontien kautta turhauttavana. Mm. Tammiston suuntaan on viime vuosina toteutettu runsaasti myymäläkerrosalaa, joka lisää henkilöautomatkoja kyseiseen suuntaan.
Valtuuston vuonna 1999 tekemän päätöksen mukaisesti ajokiellon voimassa pysyttämisestä tai purkamisesta on järjestetty kysely Tapaninvainion alueen asukkaille ja yrityksille. Valtuusto on määritellyt kyselyn aluerajaukseksi Tapaninkyläntiehen, Tapaninvainiontiehen, Uimarannantiehen ja Vantaanjokeen rajoittuvan alueen. Kysely on suoritettu kysymällä kannatusta kahden vaihtoehdon välillä. Vaihtoehto A: "Nykyinen ajokielto säilytetään ja sitä tehostetaan rakenteellisin keinoin, jolloin kieltoa ei voi rikkoa ja läpiajoliikenne busseja lukuun ottamatta poistuu kokonaan". Vaihtoehto B: "Katuyhteys avataan ja Kirkonkyläntie välillä Tapaninkyläntie–Tapaninvainiontie rakennetaan hidaskaduksi, jolla on hidastepysäkit ja korotettu liittymäalue Karhusuontien risteyksessä".
Kyselyn vaihtoehtoja laadittaessa lähtökohtana on ollut muodostaa liikenneyhteys, joka ei ole läpiajon kannalta houkutteleva.
Kaikista vastaajista 81 % on kannattanut tien avaamista yleiselle liikenteelle. Aloitteiden ja kyselyn tuloksen pohjalta kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt ryhtyä kaavan ja liikennejärjestelyiden muuttamiseen ajoneuvoliikenteen sallimiseksi kyseisellä katuosuudella. Maankäytön ohjaustarpeen on siten katsottu edellyttävän kaavamuutosta. Lautakunta on tehnyt ratkaisunsa sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan puitteissa.
Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa em. läpiajokiellon purkaminen ja asukaskyselyn tarkoittaman lähialueen asukkaiden kulkuyhteys Tapaninkyläntielle. Joukkoliikennekatua tarkoittava merkintä on poistettu kaavasta. Yhteys täydentää kokoojakatuverkkoa. Kirkonkyläntie on muutettu kaavassa ympäristöhaittojen vähentämiseksi hidaskaduksi välillä Tapaninvainiontie–Tapaninkyläntie. Tätä on toivottu myös asukkaiden esittämissä mielipiteissä.
Hidaskaduksi määriteltävä tieyhteys on tarkoitettu alueen asukas- ja bussiliikenteelle, ei yleiselle läpiajoliikenteelle. Hidaskadulla tarkoitetaan katua, jolla suurin sallittu ajonopeus on 30 km/h. Ajonopeuden lisäksi määräystä voidaan täydentää erilaisilla rakenteellisilla hidasteilla.
Kaavamuutoksen lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta on 16.12.2004 hyväksynyt pidempimatkaisten yleistä läpiajoa ehkäisevän läpiajokiellon kyseiselle katuosuudelle. Hyväksytty läpiajokieltosuunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 5312-4. Kielto toteutetaan, kun kaava on lainvoimainen ja hidaskatu on toteutettu.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa
on laadittu kaavamuutoksen pohjaksi luonnos Kirkonkyläntien tarkemmista
liikennejärjestelyistä. Luonnoksessa on esitetty rakenteelliset toimenpiteet
hidaskadun muodostamiseksi. Lähtökohtana on, että liikenteestä aiheutuvat
haitat ovat mahdollisimman pieniä.
Kaavoituksen lähtökohdat ja syyt on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavamuutoksen tarkemmat perusteet on esitetty kaavaehdotukseen sisältyneessä kaavaselosteessa.
Suunnitteluperiaatteet
Asemakaavan valmistelussa tulee kiinnittää huomiota mm. MRL:n sisältövaatimuksiin ja esitettyihin mielipiteisiin. Aikaisemmat päätökset ja suunnitelmat otetaan kaavoituksessa huomioon, mutta ne eivät ole päätöksenteossa määrääviä ja oikeudellisesti sitovia.
Tapaninvainion katuverkko on jäsennelty pääosin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 1977 mukaisesti. Tarkoituksena on ollut muodostaa rauhallisia asuntoalueita keskittämällä liikennettä pääkaduille. Kirkonkyläntien varressa sijaitsevien tonttien kaavoituksessa on ollut lähtökohtana, että katu on paikallista liikennettä välittävä melko hiljainen katu kyseisellä katuosuudella.
Mainitut periaatteet on otettu soveltuvin osin huomioon muodostamalla katuosuus kaavassa hidaskaduksi ja hyväksymällä sille läpiajokielto. Liikennettä keskitetään edelleen pääkaduille ja Kirkonkyläntie säilyy paikallista liikennettä välittävänä katuna.
Vuorovaikutus, kaavan vaikutusten selvittäminen ja sisältövaatimukset
Valituksen mukaan asiassa ei ole selvitetty ja arvioitu kaavoituksen vaihtoehtoja, niiden ympäristöhaittoja ym. vaikutuksia eikä esitetty niitä asukaskyselyssä, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) eikä kaavaselostuksessa. Nämä olisi lisäksi tullut selvittää ennen kyselyä ja päätöstä kaavamuutokseen ryhtymisestä. Vaihtoehto on valittu ennen OAS:n esittämistä. Muutoksen haittoja on vähätelty.
Valittajat ovat lisäksi katsoneet, että asiassa olisi tullut järjestää MRL 64 §:n mukainen neuvottelu OAS:n puutteellisuudesta. Ympäristökeskukselta ja -ministeriöltä tulisi pyytää lausunnot siitä, vastaako tehdyt vaikutusarvioinnit OAS:aa ja lain henkeä.
Kaava ei valittajien mukaan myöskään täytä MRL 54 §:n mukaisia sisältövaatimuksia. Liikennehaittojen seurauksena suuren henkilömäärän elinympäristö heikkenee laajalla alueella merkittävästi. Muutoksessa ei ole myöskään otettu huomioon yleiskaavan määräyksiä.
Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännökset
Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaikutukset. Selvitykset on tehtävä siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Kaavoitusmenettely tulee MRL 62 §:n mukaan järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä.
Lain 63 §:n mukaan tulee kaavaa valmisteltaessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä ja kaavan vaikutusten arvioinnista (OAS). Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja käytetystä menettelystä.
MRA 30 §:n mukaan tilaisuus mielipiteen esittämiseen voidaan varata panemalla aineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipiteet sopivaksi katsottavalla tavalla. Ehdotus on MRL 65 §:n mukaan asettava julkisesti nähtäville ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä.
Sisältövaatimuksia koskevan MRL 54 §:n mukaan kaava on laadittava siten, että sillä luodaan edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Kaavalla ei saa aiheuttaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen, eikä laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.
Kaavamuutos täyttää jäljempänä esitettävin perustein edellä mainitut lain ja asetuksen vaatimukset.
Vuorovaikutus
Lain edellyttämä vuorovaikutus on järjestettävä kaavan merkityksen edellyttämässä laajuudessa ja sopivalla tavalla. Vuorovaikutus on asiassa järjestetty laajasti kun otetaan huomioon, että kaavan ja sen mukaisen liikennejärjestelyn aiheuttama muutos ei ole poikkeuksellisen merkittävä.
Asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely ilmenee kaavaselostuksesta. Alueen asukkaille on lähetetty OAS ja ilmoitus nähtävilläolosta. Asiasta on ilmoitettu myös paikallislehdessä. Kaava- ja liikennesuunnitelmaluonnos ovat olleet nähtävänä. Lisäksi asiassa on järjestetty asukastilaisuus, jota varten on laadittu palautelomake. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä. Osallisille on eri tilanteissa varattu mahdollisuus esittää mielipiteensä.
Asiassa esitetyt vaihtoehdot on esitetty ja tutkittu asukaskyselyn yhteydessä ja vaihtoehdot vaikutuksineen on kerrottu perusteellisesti OAS:n mukaisessa asukastilaisuudessa.
MRL ei edellytä vaikutusten esittämistä OAS:ssa, vaan asiakirjan tulee lain mukaan sisältää suunnitelma vaikutusten arvioinnista. Lain hallituksen esityksen mukaan suunnitelmaa laadittaessa on kaavan tarkoitus ja merkitys otettava huomioon siten, että merkitykseltään vähäisissä hankkeissa suunnitelma voi olla yksinkertainen ja suppea. Merkittävissä hankkeissa määritellään suunnitelmassa kohde, käsiteltävät keskeiset asiat, osalliset sekä vuorovaikutusmenettelyssä käytettävät tavat.
OAS:n mukaan suunnitelman vaikutukset lähialueiden asukkaiden olosuhteisiin sekä liikenteen toimivuuteen arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä. Suunnitelmasta käy ilmi suunnittelun kohde ja suunnittelun tavoite, lähtökohtatietoja mm. kaavatilanteesta ja muutoksen syistä, tietoja arviointisuunnitelmasta, osallisista ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä käsittelyaikataulusta. Suunnitelma on siten lain mukainen.
Myös Uudenmaan ympäristökeskus on todennut kirjeessään 27.9.2004, että suunnitelma ei ole ollut laissa tarkoitetulla tavalla puutteellinen, minkä johdosta MRL 64 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn ei ole tullut ryhtyä. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että vuorovaikutus on toteutunut pääosin suunnitelmassa esitetyllä tavalla.
Vuorovaikutusmenettelyä on siten pidettävä lain mukaisena.
Asukaskysely ja kaava-alueen rajaus
Valittajien mukaan asukaskyselyn tuloksia on tulkittu virheellisesti ja tarkoitushakuisesti. Kyselyalue on ollut laaja, minkä vuoksi nykytilanteen säilyttämistä kannattaneiden, noin 2/3 Kirkonkyläntien varrella tai välittömässä läheisyydessä asuvasta vastaajasta, suhteellinen osuus on jäänyt pieneksi. Tien avaamista liikenteelle kannattaneiden määrä edustaa vain alle neljäsosaa vaikutusalueen asukasmäärästä. Aluerajauksen perusteita ei ole esitetty.
Kaupunginhallitus toteaa, että asukaskyselyssä vastausten alueellisen jakautuman selvittämiseksi kohdealue jaettiin kolmeen osaan: Kirkonkyläntien reuna noin 50 metrin etäisyydellä, Kirkonkyläntiehen rajoittuvien kortteleiden ulompi reuna, eli alue yli 50 metrin etäisyydellä, mutta korkeintaan noin korttelinmitan etäisyydellä, ja muu alue eli alueen ’ulkoreuna’. Kirkonkyläntien reunassa asuu 11 % vastanneista, kortteleiden ulommalla reunalla 30 % ja ulkoreunalla vajaat 60 % eli enemmistö.
Nykyistä katkaisua (A) ja katkaisun avaamista (B) kannattaneiden asukkaiden jakautuma prosentteina eri alueilla on seuraava (suluissa mainittu luku kertoo alueen vastausten koko lukumäärän):
|
Alue (vastausten lkm) |
Asukkaiden vastausten suhteelliset osuudet (%) |
|
|
|
A = Nykyinen katkaisu |
B = Vaihtoehtoinen suunn. |
|
Kirkonkyläntien reuna (56) |
59 |
41 |
|
Korttelin ulompi reuna (157) |
22 |
78 |
|
Alueen ulkoreuna (305) |
10 |
90 |
|
Koko alue (518) |
19 |
81 |
Koska kaavan vaikutukset ulottuvat varsinaista kaava-aluetta laajemmalle, on asukaskysely katsottu tarpeelliseksi suorittaa sekä Kirkonkyläntien varren että lähialueen asukkaille. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 23.8.2001 päätöksenteon pohjaksi.
On lisäksi huomattava, että vaihtoehto B:n puolella olleet vastaajat ovat kannattaneet tien avaamista hidaskatuna yleiselle liikenteelle. Tämän mukaisen kaavamuutoksen lisäksi on hyväksytty yleistä läpiajoliikennettä koskeva kielto.
Valituksessa on lisäksi todettu, että kaavan nimi- ja kaava-alueen rajaus ovat muuttuneet harhauttavasti valmisteluprosessin aikana. Kaava-alueen laajuus on ollut kaavaehdotuksessa viisinkertainen verrattuna OAS-vaiheeseen.
Kaupunginhallitus toteaa, että nähtävänäolleessa kaavaluonnoksessa kaava-alueeksi on aluksi rajattu katualueesta vain aiemmin joukkoliikennekaduksi merkitty osuus Santerlantien ja Tapaninkyläntien välillä, josta mainittu merkintä on esitetty poistettavaksi. Vuorovaikutuksen aikana esitetyt mielipiteet ja käsitys liikenteen tarkoituksenmukaisesta järjestämistä hidaskatuna ovat johtaneet siihen, että kaavamuutos on laajennettu koskemaan koko Kirkonkyläntien katualuetta ja siihen liittyviä kapeita puistokaistaleita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty valituksen kohteena olevan kaavamuutoksen laajemman rajauksen mukaisesti. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä tarkistetussa laajuudessaan. Asukaskyselyn, vuorovaikutuksen laajuuden ja kaavamuutosalueen rajauksen välillä ei ole ristiriitaa.
Kaavaselostus
Valituksessa on viitattu myös kaavaselostuksen puutteellisuuteen ja tarkoitushakuisuuteen. Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 55 §:n mukaan kaavaan liittyvässä selostuksessa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella säädetään. Kaavaselostus on lain ja asetuksen mukainen. Lain esitöiden mukaan itse kaavaselostus ei voi olla muutoksenhaun kohteena. Sen perusteella voidaan vain mm. arvioida asiassa tehtyjen selvitysten riittävyyttä.
Kaavamuutoksen vaikutukset
Kaavamuutoksen vaikutuksia liikennemeluun, päästöjen kasvuun ja liikenneturvallisuuteen on arvioitu suhteessa nykyisen kaavan sallimaan tilanteeseen sekä todelliseen nykytilanteeseen. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi ilmenee kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä 23.8.2001 ja kaavaselostuksesta.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käytössä eri ammattilaisten asiantuntemus. Lisäksi asiassa on pyydetty yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kaupungin liikennelaitoksen lausunnot. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin.
Liikenne
Valituksen mukaan asiassa olisi tullut selvittää kuinka nykytilannetta voidaan korjata estämällä laiton läpiajo mm. järjestämällä liikenne rajoitettuna nykyisen kaavan pohjalta ja käyttäen apuna teknisiä järjestelmiä (kameravalvonta, kauko-ohjattavat liikennevalot tai puomijärjestely). Yhtenä vaihtoehtona valittajien mukaan on katuosan katkaiseminen kaikelta moottoriajoneuvoliikenteeltä.
Kaupunginhallitus toteaa, että laitonta läpiajoa on aiemmin pyritty estämään mm. sulkupuomilla, jota on toistuvasti rikottu. Asukaskyselyn yhteydessä on selvitetty katkaisun toteuttamista nykyään käytettävissä olevien teknisten ratkaisujen pohjalta. Suunnitelmia ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena jatkaa, koska järjestelmästä olisi aiheutunut huomattavat toteutuskustannukset ja se on ollut ristiriidassa kyselyn tuloksen kanssa. Lisäksi mm. telematiikan tai muiden teknisten ratkaisujen käytöstä ehdotetussa muodossa ei Helsingissä ole toistaiseksi kokemuksia.
Kyseinen katuosuus on merkitty kaavaan hidaskaduksi vaikutusten arvioinnin ja esitettyjen mielipiteiden johdosta. Kaavamuutos ja läpiajokielto tähtäävät valittajien vaatimaan laittoman läpiajon vähentämiseen. Lisäksi katuosan katkaiseminen kaikelta moottoriajoneuvoliikenteeltä ei ole mahdollista, sillä joukkoliikennereitistön sujuvuus ja palvelukyky edellyttävät läpiajomahdollisuutta Kirkonkyläntietä pitkin.
Valittajat ovat katsoneet, että liikenteen aiheuttamat haitat ovat merkittäviä, koska liikennemäärät lisääntyvät Kirkonkyläntiellä 4–5-kertaiseksi nykyisestä, mikä määrä olisi lähes yhtä suuri kuin alueen pääkaduilla. Hidaskatu ei vähennä läpiajon määrää. Aineistosta ei myöskään ilmene, mikä hidaskadun nopeusrajoitus on.
Kaupunginhallitus toteaa, että nykytilanteessa liikennemäärät Tapaninvainiontien ja Valakkatien välillä ovat noin 2 700 ajoneuvoa/vrk ja katkaisukohdassa noin 1 200 ajoneuvoa/vrk, joista läpiajoa rikkovia noin 1 000. Liikenteen sallimisen myötä liikennemäärä katuosuudella tulisi olemaan vastaavasti 5 200 ja 4 000 ajoneuvoa/vrk. Alueen ulkopuolisen läpiajoliikenteen osuus tästä olisi noin 1 500 ajoneuvoa/vrk. Läpiajava liikenne olisi pääsääntöisesti lähialueen liikennettä Malmin, Pukinmäen ja Tapaninvainion suunnasta.
Liikennemäärä on arvioitu muutoksen jälkeen olevan asuinalueen kokoojakadulle tavanomaisella tasolla. Edellä mainitun hyväksytyn läpiajokieltosuunnitelman seurauksena liikennemäärät tulevat olemaan huomattavasti pienempiä kuin edellä kaavamuutoksen pohjaksi esitetyt ennusteet. Kuten edellä on todettu, tieyhteyttä ei ole tarkoitettu yleiselle läpiajoliikenteelle.
Katuosuuden rakentaminen hidaskaduksi vähentää oleellisesti liikennehaittoja ajonopeuksien pysyessä hallittavalla tasolla. Hidaskadun suurin sallittu ajonopeus Helsingissä on 30 km/h. Liikennesuunnitelmaluonnoksen mukaan bussipysäkkien väliin on tarkoitus rakentaa keskikoroke, joka estää pysäkille pysähtyneen linja-auton ohittamisen ja parantaa ylitysturvallisuutta. Lisäksi Karhusuontien risteyksessä on korotettu liittymäalue.
Hidaskadun rakenteelliset toimenpiteet myös vähentävät katuyhteyden houkuttelevuutta laittomaan läpiajoon, koska kadun käyttämisestä ei synny merkittävää ajansäästöä.
Valituksessa on lisäksi todettu, että liikennemäärät perustuvat vanhoihin tietoihin, eikä määriä ja niiden ennusteita, esimerkiksi pidemmällä jaksolla, ole eri vaihtoehtotilanteissa esitetty. Kasvua on odotettavissa akselilla Malmi–Etelä-Vantaa. Muutos lisää liikennettä ja sen haittoja myös mm. Karhusuontiellä, Santerilantiellä ja Immolantiellä sekä heikentää lasten koulureittien sekä vapaa-ajan liikkumisen turvallisuutta. Muutoksen vaikutuksia Karhusuontielle ei ole selvitetty.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta kaava-alueen ulkopuolisen lähimmän katuverkon liikennemääriin. Tiedossa oleva lisärakentaminen on otettu huomioon liikennemäärän ennusteessa. Lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää liikenteen lisäystä ja se jakaantuu tasaisesti kaduille. Kuten edellä on todettu, kaupunki on päättänyt läpiajokiellosta katuosuudella ja tämä tullee johtamaan siihen, että liikennemäärät laskevat kaavan pohjaksi esitetyistä ennusteista.
Alueen liikenteellistä kehitystä seurataan jatkuvasti ja mahdollisesti syntyviin ongelmiin haetaan ratkaisua liikennesuunnittelullisin toimenpitein, kaava-asiasta riippumattomana erillisenä asiana.
Valituksen mukaan automatkat suuntautuvat suurimmalta osaltaan keskustan suuntaan. Vain noin 10–15 % matkoista suuntautuu pohjoiseen mm. Tammiston ja Tuusulantien suuntaan. Lyhyt oikaisu merkitsee vain muutaman prosentin ajomatkan ja -ajan lyhenemistä.
Kaupunginhallitus toteaa, että myös keskustaan suuntautuvista matkoista tulee osa kulkemaan nykyisen katkaisukohdan kautta, joka puolestaan vähentää osaltaan katuosuuden eteläpuolisen osan liikennemääriä. Kaavamuutos ja läpiajokielto jo kokonaisuudessaan tulevat tasaamaan liikennemääriä katuosuudella.
Tehtyjen selvitysten mukaan Tammiston suunta on keskustan suunnan lisäksi pääsuunta, joiden matka-aikoihin muutos vaikuttaa. Ajettaessa nykyisten järjestelyiden mukaan alueelta Tammiston kauppoihin matka-ajan pidennys verrattuna Kirkonkyläntien katkaisun poistamiseen on kokonaismatka-ajasta noin 20–40 %.
Melu
Valittajat ovat viitanneet lisääntyvän meluhaitan osalta valituksen liitteenä oleviin selvityksiin meluvyöhykkeistä. Kaavassa ei ole esitetty toimenpiteitä meluntorjunnalle. Nykyiset tonttiaidat tulisi korvata meluaidalla. Kaupungin kannanotoissa muistutuksiin ei ole valittajien mukaan käsitelty meluhaitan lisääntymistä. Yönaikaista melua ei ole käsitelty lainkaan. Lisäksi valittajat ovat todenneet, että Kirkonkyläntien varressa kaavoitus ja rakentaminen on tapahtunut olettaen, että kadulla ei ole läpiajoa. Pääkaduille on rakennettu tehokas melusuojaus.
Kuten edellä on todettu, kaavamuutoksen vaikutus melutilanteeseen on selvitetty. Vaikutuksia meluun on arvioitu pistelaskumenetelmällä, joka on tarkkuudeltaan riittävä osoittamaan muutoksen keskeisimmät vaikutukset. Selvitykseen sisältyy myös arvio yönaikaisesta liikennemelusta. Kadun rakentaminen hidaskaduksi ja läpiajokielto tulevat johtamaan selvitystä vähäisempiin meluarvoihin, jolloin melun määrä ei tule poikkeamaan merkittävästi nykytilanteesta. Melu lisääntyy vähäisessä määrin vain joidenkin tonttien osalta.
Mahdolliset meluntorjuntatoimenpiteet ja -rakenteet suunnitellaan tarvittavilta osin katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Meluesteitä ei ole kaavassa esitetty rakennettaviksi, sillä korkeusolosuhteet ovat sellaiset, että esteistä saattaisi tulla suhteettoman korkeat eikä niillä saavutettu hyöty vastaisi niiden haittaa kaupunkikuvalle ja ympäristön viihtyisyydelle. Hidaskadun alhaiset ajonopeudet myös osaltaan alentavat melutasoa.
Asukkaiden mielipiteisiin meluhaitoista on otettu kantaa mm. kaupunkisuunnittelulautakunnan kaavamuutosesityksessä 11.3.2004 ja lautakunnan lausunnossa muistutuksista ja lausunnoista kaupunginhallitukselle 7.10.2004. Viimeksi mainitussa melusta on lausuttu mm. ympäristölautakunnan lausunnon kohdalla. Esitys ja lausunto on toimitettu mielipiteiden ja muistutusten esittäjille. Mainitut lautakunnan lausumat on sisällytetty hallituksen ja valtuuston päätöksiin.
Tärinä
Valittajat ovat katsoneet, että hidastetöyssyjen rakentaminen on uusien tutkimusten (VTT 2004) mukaan maaperän pehmeyden vuoksi epävarmaa, jopa mahdotonta, jolloin hidastuskatua ei voida toteuttaa ja liikennesuunnitelmalta putoaa pohja pois.
Katusuunnittelu
Valittajat ovat todenneet, että kaikki ratkaisuja vaativat kysymykset on kaavoituksessa lykätty katusuunnitteluvaiheeseen ja että kaavamerkintä hidaskatu ei velvoita kaupunkia toimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus toteaa, että katua rakennettaessa otetaan huomioon MRL 85 ja MRA 41 §:n säännökset, joiden mukaan katu rakennetaan hyväksytyn katusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi mm. liikennesuunnitteluperiaatteet. Katu on suunniteltava ja rakennettava säännösten mukaan siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnittelussa otetaan huomioon kaavamääräykset.
Läpiajokielto
Valituksen mukaan ehdotettua ”pitkää läpiajokieltoa” on suuren läpiajoliikenteen vuoksi vielä vaikeampi valvoa kuin nykyistä. Kaupunki voi yksipuolisella päätöksellä poistaa kiellon kaavan estämättä. Valittajat ovat lisäksi vaatineet poliisilta pyydettäväksi lausuntoa siitä, kuinka se on valvonut ja tulee valvomaan läpiajokieltoa.
Kaupunginhallitus toteaa, että valittajat ovat oikeassa siinä, että pidemmän läpiajokieltoalueen valvonta on vaikeampaa. Pääkadut tarjoavat kuitenkin sujuvamman ja ajamisen kannalta miellyttävämmän reitin kuin valittajan esittämä ajoreitti.
Asiassa on edellä todetuin tavoin selvitetty ja arvioitu kaavan vaikutukset riittävästi.
Yleiskaava
Valituksen mukaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräykset tulisi ottaa kaavoituksessa huomioon.
Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin yleiskaava 1992:ssa ja voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa Tapaninvainion alue on merkitty asuntoalueeksi. Tapaninvainiontie ja Tapaninkyläntie on merkitty pääkaduiksi. Yleiskaava 2002 on tullut voimaan asemakaavaprosessin aikana. Yleiskaava on otettu asemakaavassa MRL 54 ja 42 §:n tarkoittamalla tavalla huomioon. Asemakaavalla ei vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Edellä mainitut tiet toimivat edelleen pääkatuina. Kirkonkyläntie hidaskatuosuuksineen ja läpiajokieltoineen täydentää kokoojakatuverkkoa. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
Sisältövaatimusten toteutuminen
Valituksessa on todettu, että suuren henkilömäärän elinympäristö heikkenee laajalla alueella merkittävästi. Haitan kärsijöitä on mm. 150 metrin etäisyydellä katuosuuksien keskilinjoista yhteensä 1541. Ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja mm. hiljaisuutta ja liikenneturvallisuustasoa ei tule valittajien mukaan hävittää. Tässä tapauksessa ei ole lain tarkoittamalla tavalla välttämätöntä muuttaa liikennejärjestelyjä.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaavamuutoksen ja sen mukaisen liikennejärjestelyn vaikutukset elinympäristöön tulevat edellä todetuin perustein olemaan vähäiset. Kokonaisuutena asiassa ei ole kyse merkittävästä muutoksesta asuinalueella. Edellä mainittu ympäristön laadun vähäinen heikkeneminen muutaman tontin osalta on kaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltua. Kaava täyttää siten MRL:n sisältövaatimukset.
Viranomaisten toiminnan muu lainmukaisuus
Valituksen mukaan kaupunki on vuosikausia viivytellyt ajokiellon tehostamistoimissa. Kaupunki ei ole myöskään vastannut Xxxxx Xxxxxx ym. asukkaan aloitteeseen keskeyttää kaavamuutoksen valmistelu ja aloittaa nykyisen ajokiellon tehostamisen suunnittelu. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on viivytellyt kohtuuttomasti vastauksen antamisessa koskien esityksiä neuvottelun järjestämisestä OAS:n puutteellisuudesta.
Kaupunginhallitus toteaa, että Kirkonkyläntien ajojärjestelyt ovat olleet vuosien ajan kiistelty asia ja sen ratkaisemiseen on pyritty edellä kuvatuin tavoin siinä kuitenkaan onnistumatta. Xxxxx Xxxxxx aloite on saatettu kaupunkisuunnittelulautakunnan tietoon ja hän on myös saanut vastauksen aloitteeseensa kaavamuutoksen käsittelyn yhteydessä.
Ympäristökeskuksen vastaus valittajien väitteeseen ilmenee ympäristökeskuksen kirjeestä Xxxxx Xxxxxx 27.9.2004.
Korvausvaatimus ja oikeudenkäyntikulut
Valittajat ovat vaihtoehtoisesti vaatineet kaupunkia korvaamaan kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajille kaavamuutoksesta aiheutuvat haitat sekä kiinteistöjen ja osakkeiden arvon alenemat. Valittajat ovat pyytäneet hallinto-oikeutta selvittämään asiaa tarkemmin.
Kaupunginhallitus toteaa, että kunta on MRL 106 §:n mukaan velvollinen korvaamaan maanomistajalle kaavan toteuttamisesta aiheutuvan erityisen haitan tai vahingon, jollei sitä ole pidettävä vähäisenä. Lain 109 §:n mukaan asia ratkaistaan lunastuslain mukaan, jollei korvauksesta muuten sovita. Korvausvaatimuksia ei voida siten ratkaista kaavavalitusasian yhteydessä, vaan ne kuuluvat lunastustoimituksessa käsiteltäviksi.
Kaavan toteuttamisesta ei myöskään aiheudu edellä todetuin tavoin laissa tarkoitettua erityistä haittaa tai vahinkoa. MRL 106 §:ää ei ole tarkoitettu yleiseksi korvaussäännökseksi tilanteisiin, joissa kaava merkitsee maanomistajalle heikennystä aiempaan verrattuna. Erityisestä haitasta on lain esitöiden mukaan kysymys lähinnä silloin, kun vahinko on verrattavissa mm. kadun poistamisesta tai rakentamisesta aiheutuvaan kulkuyhteyden katkeamiseen. Lisäksi asunto-osakkeiden omistajat eivät lain mukaan ole korvaukseen oikeutettuja.
Valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta todetaan, että hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan voidaan valittajan vastapuoli velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut vain, jos asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Lisäksi on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Asiassa ei ole kohtuutonta, että valittajat vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Oikeudenkäynti ei ole myöskään aiheutunut viranomaisen virheestä.
Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Kaavamuutos perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavalla ei aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Muutos on yleiskaavan mukainen.
Kaupunginhallitus katsoo, että valitus ja siihen liittyvä korvaus- ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulisi aiheettomana ja perusteettomana hylätä.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
|
LIITE |
HELSINGIN LIIKUNTAHALLIT OY:N HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN NIMEÄMINEN
Khs 2005-1304
Jääkenttäsäätiö ilmoittaa (27.5.2005), että sen tytäryhtiön Helsingin Liikuntahallit Oy:n yhtiökokous on 27.6.2005. Jääkenttäsäätiön hallitus esittää, että mainitun yhtiön hallitukseen valittaisiin säätiön hallituksen puheenjohtaja Sallamaari Muhonen sekä jäsenet Juha Hakola ja Kauko-Aatos Leväaho. Tilintarkastajaksi tulisi valita sama yhteisö kuin Jääkenttäsäätiöllä.
Sj toteaa, että Khs päätti 2.12.2002 hyväksyä sen, että Jääkenttäsäätiö ostaa Helsingin Liikuntahallit Oy:n koko osakekannan. Yhtiö omistaa Paloheinän harjoitusjäähallin.
Khs päätti 21.3.2005 valita Jääkenttäsäätiön hallitukseen vuoden 2005 vuosikokouksesta vuoden 2007 vuosikokoukseen kestäväksi toimikaudeksi puheenjohtajaksi Sallamaari Muhosen ja jäseniksi Juha Hakolan, Kauko-Aatos Leväahon sekä Petteri Huurteen. Samalla Khs valitsi säätiön tilintarkastajiksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg) ja KHT Jari Nurmen sekä varatilintarkastajiksi KHT Heidi Vierroksen ja KHT Outi Hiedan.
Mainitun osakeyhtiön hallitukseen kuuluu 3 – 7 varsinaista jäsentä.
Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajiksi ja varatilintarkastajiksi voidaan valita vain Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö, ei varatilintarkastajaa valita.
Sj toteaa edelleen, että konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupungin määräysvallassa olevan säätiön on haettava Khn suostumus edustajiensa nimeämiselle tytäryhtiönsä hallitukseen ja tilintarkastajan valinnalle.
SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Jääkenttäsäätiön Helsingin Liikuntahallit Oy:n yhtiökokouksessa 27.6.2005
nimeämään yhtiön hallituksen jäseniksi säätiön hallituksen puheenjohtajan Sallamaari Muhosen ja jäsenet Juha Hakolan sekä Kauko-Aatos Leväahon ja
ehdottamaan yhtiön tilintarkastajaksi valittavaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote Jääkenttäsäätiölle, mainituille henkilöille ja tilintarkastusyhteisölle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
HELSINGIN ICE SPORT CENTER OY:N HALLITUKSEN JÄSENTEN JA TILINTARKASTAJAN NIMEÄMINEN
Khs 2005-1281
Sj toteaa, että Khs oikeutti 27.9.2004 Jääkenttäsäätiön merkitsemään Helsingin Ice Sport Center Oy:n suunnattuna osakeantina toteutetusta yhtiön osakepääoman korotuksesta uusia osakkeita niin, että Jääkenttäsäätiön omistusosuus yhtiön osakepääomasta on noin 60 %.
Jääkenttäsäätiö ilmoittaa (25.5.2005), että em. päätöksen mukainen omistusjärjestely toteutetaan kesäkuussa 2005 ja että sen myötä Helsingin Ice Sport Center Oy:stä tulee säätiön tytäryhtiö. Jääkenttäsäätiö ilmoittaa, että yhtiölle tullaan omistusjärjestelyn yhteydessä valitsemaan uusi hallitus, johon Jääkenttäsäätiö nimeää osakassopimuksen mukaan neljä ja muina osakkaina olevat liikuntaseurat kolme varsinaista jäsentä. Hallituksessa ei ole varajäseniä.
Sj toteaa, että konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupungin määräysvallassa olevan Jääkenttäsäätiön on haettava edustajiensa nimeämiselle tytäryhtiönsä hallitukseen ja tilintarkastajien valinnalle Khn suostumus. Tilintarkastajaksi ehdotettava on Khn säätiölle 21.3.2005 valitsema toinen tilintarkastaja.
SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Jääkenttäsäätiön
-
osakassopimuksen mukaisesti nimeämään Helsingin
Ice Sport Center Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön hallitukseen
Jääkenttäsäätiön edustajiksi säätiön hallituksen erikseen nimeämät edustajat
sekä
- ehdottamaan ylimääräisessä yhtiökokouksessa, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab (vastuunalainen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote Jääkenttäsäätiölle, tilintarkastusyhteisölle, tarkastusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
6.6.2005 pöydälle pantu asia
SELVITYKSET LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ORGANISAATION KEHITTÄMISESTÄ JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA
Khs 2004-693
Khs käsitteli 26.4.2004 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen liittyviä kysymyksiä, mm. maksuja ja asiaan liittyviä jatkotoimenpiteitä. Khs mm. vahvisti toiminnan asiakasmaksut ja päätti ryhmien suuruudesta. Lisäksi Khs kehotti opetuslautakuntaa, nuorisolautakuntaa ja sosiaalilautakuntaa yhteistyössä keskenään
selvittämään, kuinka turvataan kolmannen sektorin sekä yksityisten mahdollisuudet järjestää iltapäivätoimintaa, ja tuomaan Khlle selvityksen siitä, miten maksukaton käyttöön otto on vaikuttanut kolmannen sektorin kyseiseen toimintaan,
selvittämään iltapäivätoiminnan järjestämisvastuun mahdollisen siirtämisen yhden hallintokunnan alaisuuteen ja
ryhtymään toimenpiteisiin ryhmämuotoisen toiminnan asiakasmaksujen perusteiden yhtenäistämiseksi viimeistään vuoden 2006 syyslukukauden alusta lukien.
Vuoden 2005 talousarvioon sisältyy seuraava maininta: ”Selkiytetään aamu- ja iltapäivätoiminnan organisaatio tammikuun 2005 lopussa valmistuvan hallintokuntien yhteisen selvityksen pohjalta. Taloussuunnitelmakaudella kehitetään aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvetta vastaavaksi 1. ja 2. luokkalaisten ja erityisoppilaiden osalta tasapuolisesti koko kaupungissa selvitysten pohjalta.”
./. Opetuslautakunta toteaa (15.2.2005), että opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat laatineet edellä mainittujen toimeksiantojen mukaisen selvityksen kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista. Selvitys sisältää ehdotuksia organisoinnin selkiyttämiseksi, minkä lisäksi on tarkasteltu mahdollisuuksia siirtää toiminta yhden hallintokunnan alaisuuteen. Selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä pyritään myös edistämään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonnan alueellista ja kieliryhmien välistä tasapuolisuutta sekä asiakasmaksujen yhtenäistämistä. Selvitys on esityslistan liitteenä.
Lautakunta toteaa, että opetustoimen tulisi selvityksen mukaisesti olla jatkossakin toimintaa koordinoivana hallintokuntana. Kaupungin järjestämä toiminta tulisi keskittää opetustoimen alaisuuteen lukuun ottamatta sosiaaliviraston itse järjestämää toimintaa. Opetustoimen alaisuuteen esitetään näin ollen siirrettäväksi nuorisotoimen nykyisin järjestämä toiminta ja sen edellyttämät resurssit sekä sosiaalitoimen määrärahoissa tällä hetkellä olevat avustusmäärärahat ja avustuksien käsittelyn edellyttämät resurssit. Tarvittavat resurssi- ja määrärahasiirrot otettaisiin huomioon opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen vuoden 2006 talousarvioesityksissä.
Toimintaperiaatteet vahvistettaisiin jatkossa opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä valmistelemassa toimintasuunnitelmassa, jonka vahvistaa Khs. Opetustoimi tekisi sosiaalitoimen kanssa toimintasuunnitelmaan perustuvan sopimuksen sosiaalitoimen järjestämän toiminnan määrästä ja toimintamuodoista sekä mm. asiakkailta perittävistä maksuista. Sopimusmalli ei edellyttäisi määräraha- eikä resurssisiirtoja opetustoimen ja sosiaalitoimen välillä.
Esitykset toteutettaisiin vuosien 2005–2006 aikana ja otettaisiin huomioon talousarvioesityksen 2006 valmistelussa. Toimintakäytänteiden kehittämistä jatketaan nykyiseen tapaan hallintokuntien välisenä yhteistyönä sekä Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmässä.
Lautakunta on omalta osaltaan lähettänyt Khlle em. selvityksen.
Nuorisolautakunta toteaa (1.3.2005), että nuorisotoimen osuus perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämisessä Helsingissä on 2 %. Toiminnassa on mukana 120 lasta ja ryhmiä on yhteensä 10. Osa ryhmistä toteutetaan yhteistyössä opetusviraston kanssa.
Lakisääteisen iltapäivätoiminnan lisäksi nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa on otettu huomioon ala-asteikäiset lapset. Vuonna 2004 jäsenkortteja myytiin 7-12-vuotiaille yhteensä 5100 kpl. Alueellisten palvelujen osaston alaisuudessa on n. 50 toimipaikkaa ja näistä n. 40 nuorisotalossa järjestetään iltapäivisin toimintaa 3-6-luokkalaisille lapsille. Toiminta on muodoltaan sekä nk. avointa toimintaa että kerhotoimintaa. Avoin toiminta ajoittuu pääsääntöisesti klo 13.00/14.00 – 17.00/18.00 väliselle ajalle. Toimintaan osallistuminen edellyttää nuorisotalon jäsenkortin hankkimista. Sen hinta vuonna 2005 on 5 euroa. Osassa kerhoista peritään materiaalimaksu.
Kulttuuriseen nuorisotyöhön erikoistuneissa nuorisotaloissa on toimintaa ala-asteikäisille lapsille. Tämä toiminta on muodoltaan kerhotoimintaa tai kursseja. Ryhmiä on n. 12.
Edellä mainitut tilastot pitävät sisällään toiminnan, joka tapahtuu iltapäivisin klo 17.00 mennessä. Lisäksi ko. ikäryhmälle järjestetään leirejä, yksittäisiä kursseja/pajoja ja tapahtumia, jotka voivat sijoittua myöhempään iltaan ja/tai viikonloppuihin.
Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat laatineet opetuslautakunnan tarkoittaman em. selvityksen toiminnan organisoinnin kehittämistarpeista.
Toimintaa koordinoivana hallintokuntana tulisi nuorisolautakunnankin mielestä edelleen olla opetustoimi. Kaupungin järjestämä toiminta tulisi keskittää opetustoimen alaisuuteen lukuun ottamatta sosiaaliviraston itse järjestämää toimintaa. Opetustoimen alaisuuteen esitetään näin ollen siirrettäväksi nuorisotoimen nykyisin järjestämä toiminta ja sen edellyttämät resurssit sekä sosiaalitoimen määrärahoissa tällä hetkellä olevat avustusmäärärahat ja avustuksien käsittelyn edellyttämät resurssit.
Lautakunta toteaa opetuslautakunnan tavoin,
että toimintaperiaatteet vahvistettaisiin jatkossa opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä valmistelemassa toimintasuunnitelmassa, jonka vahvistaa Khs ja
että esitykset toteutettaisiin vuosien 2005 -2006 aikana ja käsiteltäisiin talousarvioesityksen 2006 valmistelussa.
Toimintakäytänteiden kehittämistä jatketaan nykyiseen tapaan hallintokuntien välisenä yhteistyönä sekä Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmässä.
Nuorisotoimen nykyisin järjestämän toiminnan ja sen edellyttämien resurssien siirtämistä opetustoimen alaisuuteen voidaan pitää perusteltuina, koska asiakkaat eivät kuulu nuorisotoimen strategisten linjausten mukaisen keskeiseen asiakasryhmään ja koska nuorisotoimen järjestämän toiminnan volyymi on erittäin pieni.
Lautakunta päätti antaa Khlle em. mukaisen selvityksen organisoinnin kehittämistarpeista.
Sosiaalilautakunta toteaa (8.3.2005) päättäneensä omalta osaltaan tässä vaiheessa hyväksyä opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen 10.2.2005 päivätyn selvityksen aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista ja lähettää sen edelleen Khlle.
Lautakunta ehdottaa, että kevään 2005 aikana lautakuntien ja virastojen yhteistyössä jo tehtyjen selvityksien pohjalta valmistellaan edellytykset sille, että opetusvirastolla on järjestämisvastuu kaikesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Samalla selvitetään iltapäivätoiminnan sisällön laatukriteerit, ryhmätoiminnan tarpeen määrä, edellytykset alueelliselle riittävälle toiminnalle ja mahdolliset näihin tarvittavat lisäresurssit. Tämän työn tulokset tulisi ottaa huomioon vuoden 2006 ja 2007 talousarviota suunniteltaessa.
Päätös syntyi yksimielisesti jäsen Pajarisen ehdotettua jäsen Ingervon kannattamana, että lautakunta antaisi edellä selostetun lausunnon.
Esittelijän ehdotus kuului seuraavasti:
”Sosiaalilautakunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen 10.2.2005 päivätyn selvityksen Helsingin kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.”
Opetuslautakunta toteaa sosiaalilautakunnan em. esityksen johdosta (26.4.2005), että opetustoimella on 31.7.2006 asti voimassa olevan toimintasuunnitelman mukaan koordinaatiovastuu kaupungin järjestämässä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen laatimassa selvityksessä toiminnan organisoinnin kehittämistarpeista on esitetty toimenpiteitä, joilla vahvistettaisiin opetustoimen koordinaatiomahdollisuuksia sekä lisättäisiin opetustoimen järjestämisvastuuta ja jotka on tehtyjen selvitysten mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vuosien 2005–2006 aikana.
Toiminnan laatuun liittyvät kriteerit tulee määritellä kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa on määritelty toiminnan laadullisia tekijöitä liittyen toiminnan koordinointiin, alueellisen yhteistyön rakenteisiin, toiminnan sisällöllisiin tavoitteisiin, toimintaympäristön turvallisuuteen, henkilöstöresursseihin sekä oppilaiden opintososiaalisiin etuihin (välipalat ja vakuuttaminen tapaturmien varalta). Laatukriteereitä on tarkoituksenmukaisinta tarvittaessa tarkistaa uudessa, syksyllä 2006 voimaan tulevassa toimintasuunnitelmassa. Uusi suunnitelma valmistellaan hallintokuntien yhteistyönä vuoden 2005 loppuun mennessä.
Tarkkaa tietoa alueellisesta palvelutarpeesta on mahdollista saada kevään 2005 aikana keskitetyn hakumenettelyn yhteydessä. Saatavien tietojen perusteella tehdään palvelutarpeiden ja palvelutason kattavuuden kartoitus. Kartoituksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2005. Lokakuun alussa valmistuvat toimintaan osallistuvien oppilaiden kokonaismäärätilastot kaupunginosittain ja toimipisteittäin.
Sosiaaliviraston järjestämä leikkipuistotoiminta kattaa tällä hetkellä lähes 60 % kaupungin järjestämän iltapäivätoiminnan paikkatarjonnasta. Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksessa leikkipuistotoiminta siirtyi 1.1.2005 päivähoidon vastuualueelta lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle. Tässä yhteydessä sosiaalivirasto käynnisti leikkipuistojen toiminnan kehittämistä koskevan selvitystyön, joka valmistuu sosiaaliviraston antamien tietojen mukaan alkukesästä 2005. Koska pääosa aamu- ja iltapäivätoiminnan nykyisestä paikkatarjonnasta on leikkipuistoissa, edellytyksiä alueellisesti riittävälle toiminnalle ei ole mahdollista selvittää ennen leikkipuistojen toimintaa koskevan selvityksen valmistumista.
Lautakunta toteaa, että opetustoimen koordinaatiomahdollisuuksia ja järjestämisvastuuta on mahdollista ja tarkoituksenmukaista lisätä lähivuosina toiminnan organisoinnin kehittämistarpeita koskevan selvityksen mukaisesti.
Lisäksi lautakunta toteaa edellä esitetyin perustein sosiaalilautakunnan esittämien selvityksien olevan tarpeellisia, mutta että niitä ei ole mahdollista tehdä kevään 2005 aikana. Selvitykset tulee tehdä vuoden 2005 loppuun mennessä aamu- ja iltapäivätoiminnan uuden toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä.
Opetuslautakunta viittaa (8.3.2005) Khn em. päätökseen (26.4.2004) kehottaa opetuslautakuntaa, nuorisolautakuntaa ja sosiaalilautakuntaa yhteistyössä keskenään selvittämään, kuinka turvataan kolmannen sektorin sekä yksityisten mahdollisuudet järjestää iltapäivätoimintaa ja miten maksukaton käyttöön otto on vaikuttanut kolmannen sektorin toimintaan ja toteaa seuraavaa:
Perusopetuslaissa on määritelty lain tarkoittaman aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakkailta perittävälle kuukausimaksulle 60 euron katto. Maksukatto koskee vain laissa säädetyn laajuista toimintaa (keskimäärin kolme tuntia päivässä eli 570 tuntia vuodessa). Kunta voi järjestää toimintaa haluamissaan muodoissa ja periä kolmen tunnin keskimääräisen lakisääteisen rajan ylittävästä ajasta lisämaksun, jolle ei ole asetettu laissa ylärajaa.
Khs on 26.4.2004 hyväksynyt kaupungin järjestämän tai avustaman aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet, missä yhteydessä päätettiin myös asiakkailta perittävistä maksuista. Järjestöjen, yhdistysten ja muiden sosiaaliviraston avustamien toiminnan järjestäjien asiakasmaksusta päätettiin, että kuukausimaksu voi olla keskimäärin kolmen tunnin päivittäisestä toiminnasta enintään 60 euroa. Tämän ylittävän päivittäisen tarjonnan hinnoittelua ei rajoitettu. Opetustoimen määrärahoista syksystä 2004 lähtien avustetun seurakuntien järjestämän toiminnan osalta asiakasmaksu määriteltiin kolmelta ensimmäiseltä tunnilta 45 euroksi, eli samaksi kuin opetus- ja nuorisotoimen itse järjestämässä toiminnassa. Tämän ylittävän päivittäisen tarjonnan hinnoittelua ei rajattu myöskään seurakuntien osalta.
Edellä mainitulla, Khn asettamalla kolmea ensimmäistä tuntia koskevalla maksukatolla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia avustettavan toiminnan asiakasmaksuihin eikä toimintaan, koska avustettua toimintaa järjestetään keskimäärin 4-5 tuntia päivässä. Kolmen tunnin tarjonnan ylittävältä osin vapaa hinnoittelu on kuitenkin tarkoittanut käytännössä sitä, että asiakasmaksuissa on ollut huomattavaa vaihtelua lähinnä järjestöjen ja yhdistysten tarjoamassa toiminnassa, jossa asiakasmaksut vaihtelevat tällä hetkellä 60-170 euron välillä keskiarvon ollessa 127 euroa kuukaudessa.
Khs edellytti 26.4.2004 mm., että opetus-, sosiaali- ja nuorisolautakunta ryhtyvät toimenpiteisiin ryhmämuotoisen toiminnan asiakasmaksujen perusteiden yhtenäistämiseksi viimeistään vuoden 2006 syyslukukauden alusta lukien. Tämä on keskeisenä lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnan lukuvuoden 2006–2007 toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Asiakasmaksut tulevat lähenemään toisiaan jo lukuvuonna 2005–2006. Asiakasmaksuja on käsitelty mm. Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki toimintaa järjestävät tahot. Vuoden 2005 järjestöavustuksia hakeneiden järjestöjen ja yhdistyksien kuukausimaksujen keskiarvo on 91 euroa kuukaudessa, kun keskiarvo on tällä hetkellä edellä mainittu 127 euroa. Tarjonnan määrä on pysynyt käytännössä viime vuoden tasolla ja avustuksia on lisäksi hakenut viisi uutta järjestöä aiemmin hakeneiden lisäksi. Eräiden järjestöjen tarjonnan määrän lasku on johtunut pääasiassa kaupungin itse järjestämän ruotsinkielisen toiminnan tarjonnan kasvusta.
Kolmannen sektorin edellytyksiä järjestää toimintaa on pyritty turvaamaan avustamisen lisäksi mm. tarjoamalla opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen tiloja ilmaiseksi toiminnan järjestämiseen. Lisäksi järjestöjen ja seurakuntien henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään lisäkoulutukseen toiminnan laadun ja sisällön kehittämiseksi.
Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat antaneet erikseen em. selvityksen kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista. Selvitykseen sisältyy ehdotus siitä, että opetustoimen talousarviossa jo olevien, seurakuntien avustamiseen tarkoitettujen määrärahojen lisäksi osa sosiaaliviraston järjestöavustuksiin tarkoitetuista määrärahoista siirretään opetustoimen talousarvioon vuonna 2006 ja määrärahat varataan aamu- ja iltapäivätoiminnan avustamiseen, millä osaltaan turvataan Khn edellyttämällä tavalla kolmannen sektorin sekä yksityisten järjestäjien mahdollisuuksia järjestää toimintaa.
Sosiaalilautakunta on antanut 22.3.2005 yksityisten toimintamahdollisuuksista samansisältöisen selvityksen kuin opetuslautakunta. Siinä viitataan lisäksi lautakunnan edellä selostettuun esitykseen organisaatiosta. Lautakunta toteaa, että näin pyritään turvaamaan järjestöjen sekä yksityisten mahdollisuuksia järjestää toimintaa Khn edellyttämällä tavalla.
Sj viittaa edellä mainittuun selvitykseen organisoinnin kehittämistarpeista sekä opetuslautakunnan 26.4.2005 antamaan lisälausuntoon järjestelyjen aikataulusta ja katsoo, että järjestelyt olisi perusteltua suorittaa niiden mukaisesti. Tässä vaiheessa edettäisiin em. selvityksen mukaisesti kuitenkin niin, että jatkossa opetustoimen järjestämisvastuuta edelleen laajennetaan vuoden 2005 loppuun mennessä valmistuvien lisäselvitysten pohjalta.
Lisäksi Khs merkinnee tiedoksi selvityksen maksukaton vaikutuksesta kolmannen sektorin mahdollisuuksiin järjestää iltapäivätoimintaa. Asiakasmaksujen yhtenäistämistä valmistellaan opetuslautakunnan mainitsemalla tavalla edelleen Khn aiemman kehotuksen mukaisesti.
SJ Kaupunginhallitus päättänee, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen organisointi toteutetaan tässä vaiheessa esityslistan liitteenä olevan, asiaa koskevan opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen selvityksen mukaisesti.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa yhteistyössä sosiaalilautakunnan kanssa
vuoden 2005 loppuun mennessä aamu- ja iltapäivätoiminnan uuden toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä selvittämään toiminnan sisällön laatukriteerit, ryhmätoiminnan tarpeen määrän, edellytykset alueelliselle riittävälle toiminnalle ja näihin toimintoihin tarvittavat lisäresurssit sekä
valmistelemaan selvitysten pohjalta organisaatioehdotuksen niin, että opetustoimella on koordinaatiovastuu kaikesta kaupungissa toteutettavasta ja järjestämisvastuu mahdollisuuksien mukaan kaikesta kaupungin omasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kolmannen sektorin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintamahdollisuuksista.
Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
|
LIITE |
Selvitys lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista |
30.5.2005 pöydälle pantu asia
PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) OSALLISTUMINEN ULKOPUOLISIIN TARJOUSKILPAILUIHIN
Khs 2004-2695
Kvsto päätti 25.5.2005 oikeuttaa
- opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006
- opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään kymmenessä koulun tai oppilaitoksen ja päiväkodin yhteistoimitilassa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan
- terveyslautakunnan kilpailuttamaan ruokapalvelut yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007.
Samalla kaupunginvaltuusto päätti kehottaa opetuslautakuntaa huolehtimaan siitä, että tuottajilla on mahdollista tarjota samaan kohteeseen ruokahuolto- ja siivouspalvelut yhdessä tai erikseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa edellä mainittuja hallintokuntia tukipalveluja kilpailuttaessaan sisällyttämään kilpailuttamisen ehtoihin vaatimuksen siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti kehottaa asianomaisia lautakuntia sekä virastoja ja laitoksia huolellisesti seuraamaan kilpailuttamisen vaikutuksia erityisesti palvelujen hintaan ja laatuun ja henkilöstön asemaan sekä tekemään saatavien kokemusten pohjalta esityksensä kilpailuttamisessa tarvittavista muutoksista. Vielä kaupunginvaltuusto päätti kehottaa sosiaalilautakuntaa kiirehtimään ruokapalvelutuotannon ja tilaajaorganisaation eriyttämistä.
Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa kaikkia hallintokuntia sekä Helsinki-konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä siivous-, ruokapalvelu-, kiinteistönhuolto- ja turvapalveluja kilpailuttaessaan aina pyytämään tarjouksen myös Palmialta.
Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 15.12.2004 asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus niistä henkilöstöpoliittisista pelisäännöistä, joilla palvelukeskus voi osallistua kaupungin organisaation ulkopuolisten järjestämiin toimialansa tarjouskilpailuihin tai muuten myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan kaupungin ulkopuolisille.
Samalla kaupunginjohtaja päätti nimetä työryhmän puheenjohtajaksi organisaatiopäällikkö Vesa Paavolan talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä jäseniksi toimitusjohtaja Lauri Turjan palvelukeskuksesta, työmarkkinalakimies Elli Pekkarisen kaupunginkanslian henkilöstöosastolta (1.1.2005 lähtien henkilöstökeskus), kaupunginsihteeri Kristiina Matikaisen kaupunginkansliasta sekä oikeuttaa työryhmän ottamaan tarvitsemansa sihteerityövoiman.
Työryhmän oli tehtävä selvityksensä perusteella ehdotuksensa 31.3.2005 mennessä.
./. Työryhmän raportti on valmistunut 14.4.2005. Raportti on liitteenä 1.
Ryj toteaa, että palvelukeskuksen (Palmia) toimialalla on hyvin kilpaillut markkinat Suomessa ja kunnat ovat entistä aktiivisemmin ryhtyneet kilpailuttamaan kiinteistönhuolto- ja ruokapalveluitaan. Tämä merkitsee myös kunnallisille palveluntuottajille yhteistyömahdollisuuksia oman kunnan ulkopuolelta. Kuntalain kunnan toimialaa koskeva 2 § on sisällöltään joustava eikä aseta estettä sille, että kunta voi harjoittaa toimintaa myös alueensa ulkopuolella, tai että kunta voi tarjota palveluja muillekin kuin asukkailleen. Laki mahdollistaa yhteiskunnallisen kehityksen ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamisen tulkittaessa sitä, milloin jokin toiminta on kunnan toimialaan kuuluvaa.
Kaupunginhallituksen hyväksymissä kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että kaupungin tuottajayksikkö voi myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan myös kaupungin ulkopuolisille, mikäli siihen on toiminnan kannattavuuden ja kaupungin kannalta riittävät perusteet.
Palvelukeskus voi siten kuntalain ja Khn hyväksymien kilpailun käytön periaatteiden puitteissa tarjota osaamistaan esim. muille kunnille ja osallistua toimialansa tarjouskilpailuihin.
Palvelukeskuksen toimiala on melko henkilöstövaltaista toimintaa. Ulkopuolisten tarjouskilpailujen voittaminen saattaa aiheuttaa tarvetta rekrytoida lisää henkilökuntaa taikka kilpailuehdot voivat sisältää liikkeenluovutusehdon, jolloin voittanut osapuoli on velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Viimeksi mainittua tilannetta edustaa palvelukeskuksen vuoden 2004 lopulla solmima sopimus Inkoon kunnan järjestämien ruoka-, ruuankuljetus-, ruuanjako- ja siivouspalvelujen tuottamisesta 1.1.2005 – 31.12.2007 väliseksi ajaksi. Sopimus edellytti liikkeenluovutusta koskevien määräysten noudattamista Inkoon kunnan ruoka- ja siivouspalveluhenkilökunnan osalta. Helsingin kaupungin palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteiden mukaan siirtyneitä oli kahdeksan henkilöä. Sopimus on ensimmäinen kyseisin ehdoin tehty sopimus. Muita vastaavia sopimuksia palvelukeskus ei ole tehnyt.
Kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että voittotilanteessa tuottajalla on oikeus lisätä henkilöstöä kaupungin henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Tällöin tarkoitetaan kaupungin sisäisiä kilpailutuksia. Kaupungin ulkopuolisten kilpailutusten osalta kaupunginjohtajan asettama työryhmä on tarkastellut henkilöstöpoliittisia vaikutuksia palvelukeskuksen osallistumisesta kilpailuihin. Työryhmä esittää, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaisi asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai johtajisto.
Ryjn mielestä palvelukeskuksen osallistumista kaupungin ulkopuolisiin kilpailuihin ei ole tarkoituksenmukaista kaupungin päätöksin ennalta rajata alueellisesti tai muillakaan perusteilla. On perusteltua, että tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistyessä em. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti palvelukeskus voi hakea kilpailukykyä ja vakautta toimintaansa ulkoa vastapainoksi supistuville kaupungin sisäisille markkinoille.
Tarjouskilpailun mahdollisia vaikutuksia on syytä tarkastella kussakin yksittäistapauksessa erikseen pitäen lähtökohtana kilpailun käytön periaatteissa esiin tuotuja seikkoja so. kaupungin kokonaisetua sekä sitä, että ulkopuolisen toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Tarjouskilpailuihin osallistumisen hyödyllisyyden harkitsee lähtökohtaisesti palvelun tuottaja eli palvelukeskus. Kaupungin kokonaisedun varmistamisen kannalta on kuitenkin perusteltua käyttää työryhmän esittämää menettelytapaa niitä tilanteita varten, joissa tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Palmian ulkoiset tarjouskilpailut –työryhmän selvityksen 14.4.2005 sekä päättänee, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaa asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai kaupunginjohtaja johtajistossa.
Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
Palmian ulkoiset tarjouskilpailut -työryhmän selvitys 14.4.2005 |
30.5.2005 pöydälle pantu asia
PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) TURVAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN
Khs 2005-1221
Ryj toteaa, että liikepalvelulautakunta on 10.3.2005, 6.4.2005 ja 21.4.2005 käsitellyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämistä ja päättänyt lähettää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Liikepalvelulautakunnan esityslistalla 21.4.2005 asiasta on todettu seuraavaa:
Palvelukeskuksen palveluihin on sisältynyt perustamisesta lähtien turvapalvelutoimintoja. Turvapalveluita ovat sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Turvapalvelujen kohdalla on siten vuodesta 2004 lukien ollut kyse olemassa olevan toimialan täydentämisestä ja laajentamisesta siten, että saadaan aikaan sekä asiakkaiden että palvelujen tuottajan kannalta riittävän kattava palvelukokonaisuus.
Hallinnollisesti asiaa on käsitelty useassa eri yhteydessä. Liikepalvelulautakunnan 10.6.2004 (89§) Khlle antamaan Palvelukeskuksen vuoden 2005 talousarvioesitykseen sisältyy maininta, että ”Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Kvston hyväksymässä vuoden 2005 talousarviossa on sama tekstimaininta (s.229).
Kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 14.4.2004 myöntänyt määräaikaisen täyttöluvan turvapalvelupäällikön palkkaamiseen. Turvapalvelupäällikkö on aloittanut tehtävässään 6.9.2004. Kaupunginjohtaja on samoin johtajistokäsittelyssä 26.1.2005 myöntänyt vapautuksen täyttölupamenettelystä turvapalveluhenkilöstön palkkaamiseen.
Turvapalveluita koskevaa liiketoimintasuunnitelmaa on valmisteltu kesästä 2004 lukien konsulttitoimeksiannon pohjalta. Suunnitelma on asiakirja, jossa on käsitelty liiketoiminnan kehittämiseen sisältyviä sen tyyppisiä asioita, jotka eivät ole julkisia. Suunnitelma on nähtävissä esittelijällä.
Esittelijä toteaa, että turvapalvelut eivät ole irrallinen osa Palvelukeskuksen palveluvalikoimaa, vaan toiminnallisestikin muihin palveluihin liittyvä ja niitä täydentävä kokonaisuus. Toiminnan järjestelyjen kehittäminen koko kiinteistönhuoltoyksikössä tukeutuu vahvasti turvapalvelujen kehittämiseen.
Rakennettavaksi esitetty hälytyskeskus tulee toimimaan myös teknisen päivystyksen hälytysten vastaanottajana. Tästä taas on etuna, että teknisen päivystyksen järjestelmää voidaan keventää ja siirtyä nykyistä harvalukuisempien päivystyspiirien käyttöön, mikä merkitsee oleellista kustannussäästöä. Hälytystehtävien suorittajina voidaan käyttää joko kiinteistönhuollon tai turvapalvelujen henkilöstöä kulloisestakin tarpeesta riippuen.
On luontevaa, että turvapalveluhenkilöstö hoitaa ovien avaamiset, ikkunoiden rikkoontumiset ja muut vähemmän teknistä asiantuntemusta vaativat tilanteet ja sitten taas tekniset hälytystehtävät jäävät kiinteistönhuollon henkilöstön tehtäviksi. Tällaisella asioiden järjestämisellä saavutetaan oleellisia kustannussäästöjä. Kiinteistönhuollon tukikohtaverkostoa voidaan toisaalta hyödyntää myös turvapalvelujen järjestämisessä siten, että saavutetaan ympäristövaikutuksiltaan edullinen toimintajärjestelmä vähenevien kuljetusmatkojen seurauksena. Samalla saadaan aikaan myös selkeitä kustannussäästöjä.
Turvapalveluiden vahvistaminen on myös merkittävää kaupungin eri virastojen ja laitosten näkökulmasta. Turvapalvelumarkkinat ovat tällä hetkellä keskittyneet muutaman suuren yrityksen käsiin. Eri yhteistyöneuvotteluissa on kaupungin yksiköitten puolelta tuotu esille kiinnostus kaupungin oman turvapalvelun käyttämiseen ajatuksena, että sitä kautta voitaisiin saada oma, luotettava palvelun toimittaja toiminnan kannalta herkälle tehtäväalueelle. Käydyt keskustelut viestivät myös tarpeesta ottaa yksityisiä toimijoita paremmin huomioon kaupungin arvojen mukainen asiakaslähtöisyys palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Turvapalveluilla voisi lisäksi olla merkittävä osa pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä tilanteessa, jossa muilla kunnilla ei ole olemassa omia turvapalveluresursseja.
Erityinen merkitys on sillä, että turvapalveluhenkilöstön rekrytoinnissa on painotettu mahdollisuutta kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön käyttöön. Pätevyyssyistä ensi vaiheessa on eräät avainhenkilöt palkattu kaupungin hallinnon ulkopuolelta, mutta turvapalvelun perustehtäviin, vartija- ja aulapalvelutehtäviin, tarvitaan varsin suuri määrä ammatillisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Näistä merkittävä osa on tarkoitus kouluttaa kaupungin palveluksessa jo olevista uudelleen sijoitettavista henkilöistä.
Turvapalvelujen kehittäminen on tärkeä osa Palvelukeskuksen toiminnan kehittämistä kannattavaksi ja asiakkaitten tarpeita tyydyttäväksi toimintayksiköksi. Tämä kehittämistyö on normaalia toiminnan kehittämistä eikä ole siten sellainen laajakantoinen ja merkittävä asia, joka kuntalain tarkoittamassa mielessä tulisi saattaa Kvston käsiteltäväksi
Ehdotus Liikepalvelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistalla esitetyn selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisestä.
./. Ryj toteaa, että turvapalveluiden liiketoimintasuunnitelma, joka on salassa pidettävä, on jaettu erikseen Khn jäsenille.
./. Liitteenä on myös yhteenveto Inkoon tarjouskilpailun hintavertailusta.
Kiinteistönhoitoon voi kuulua monenlaisia kiinteistön säännölliseen ylläpitoon liittyviä tehtäviä teknisten järjestelmien ja tilojen hoidosta ja siivouksesta ulkoalueiden hoitoon. Turvapalvelut sisältävät yleensä vartiointia ja muuta kiinteän ja irtaimen omaisuuden suojaamiseen liittyviä tehtäviä, joita hoidetaan esim. elektronisen valvonnan tai henkilövartioinnin avulla.
Palvelukeskuksen johtosäännön mukaan laitos tuottaa liikepalvelulautakunnan alaisena kiinteistönhoito- ja ruokapalveluja hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Palvelukeskuksen palveluihin on sen perustamisesta lähtien sisältynyt turvapalvelutoimintoja, kuten sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Lisäksi kiinteistönhuollon päivystäjien toimenkuva sisältää turvapalveluihin luettavaa palvelua.
Tällä hetkellä palvelukeskus tarjoaa piiri- ja paikallisvartiointipalvelua kaupungin hallintokunnille. Palvelukeskuksen turvapalveluja käyttävät mm. sosiaalivirasto, terveyskeskus ja liikuntavirasto. Tämänhetkinen henkilöstövahvuus turvatoiminnoissa on (turvapalvelupäällikkö ja neljä palveluesimiestä mukaan lukien) 34 henkilöä., joista 10 on vahtimestareita ja 17 vartijaa/ylivartijaa ja vastaanottohenkilöä. Nykyisestä henkilöstöstä noin puolet on rekrytoitu kaupungin omasta vakinaisesta tai määräaikaisesta henkilöstöstä.
Liikepalvelulautakunnan esityslistan mukaan teknisen päivystyksen järjestelmää ja turvapalveluja on tarkoitus kehittää siten, että henkilöstöä ja palvelukeskuksen tukikohtaverkostoa voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja synergiaetuja tuottavalla tavalla. Toiminnan kehittämiseen liittyy liikepalvelulautakunnassa erikseen vireillä olevana asiana palvelukeskuksen tukikohtia koskeva tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Osa tätä suunnitelmaa on kiinteistönhuollon ja turvapalveluiden yhteisen hälytyskeskuksen perustaminen. Asiaa on käsitelty liikepalvelulautakunnassa viimeksi 19.5.2005, jolloin se pantiin pöydälle siihen saakka kunnes kaupunginhallitus on käsitellyt nyt esillä olevan turvapalvelujen kehittämistä koskevan asian.
Tukipalveluja tuottavan toimialan tunnusomaisena kehityspiirteenä on viime vuosina ollut mm. yritysten palveluvalikoiman laajentuminen ja asiakaskohtaisten palvelupakettien tarjonta. Tällöin esim. ruoka-, kiinteistönhuolto-, turva- ja siivouspalveluja tarjotaan asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena. Palvelukeskuksen perustamisen tarvetta selvittäneessä kiinteistönhoito- ja ruokapalvelujen organisaation kehittämistä koskevassa muistiossa 23.10.2001 tukipalvelujen kehitysnäkymiä kuvattiin em. kaltaisen palvelutavan laajenemisena myös kaupungin hallintoon. Myös Nordic Adviser Group Ltd:n tekemässä arviossa palvelukeskuksen kilpailukyvystä on mainittu viimeaikaisen kehityksen kulkevan kohti kokonaispalvelumalleja sekä yrityspuolella että kuntasektorilla. Kiinteistönhuollon kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien kannalta selvityksessä nähtiin turvapalvelut perinteisen kiinteistönhuollon rajallisia kasvumahdollisuuksia jopa osittain korvaavana mahdollisuutena.
Ryj pitää hyvänä, että palvelukeskus voi kehittää toimintaansa ja palvelujaan toimintaympäristön muutosten ja asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Perinteistä vahtimestaritoimintaa ja teknisen päivystyksen ja koko kiinteistönhuollon tehtäväkenttää on tarkoituksenmukaista uudistaa paremmin nykypäivän olosuhteita vastaavaksi. Talotekniikan ja hälytysjärjestelmien kehittyminen sekä erilaiset yhteiskäytön mahdollisuudet kannattaa hyödyntää myös palvelukeskuksen toimintaympäristössä.
Kvston hyväksymässä kaupungin vuoden 2005 talousarviossa turvapalvelutoiminnan kehittämisestä on palvelukeskuksen päätoimintojen kehittämistä koskevassa osuudessa todettu, että ’Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Ryj katsoo, että Kvsto on toteamuksellaan hyväksynyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisen osana palvelukeskuksen toimintaa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnasta ja todeta, että turvapalveluiden kehittämistä jatketaan osana palvelukeskuksen palveluvalikoimaa.
Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
KATU- JA PUISTO-OSASTON ERÄIDEN VIRKOJEN TEHTÄVÄNIMIKEMUUTOKSET
Khs 2005-974
Rakennusvirasto toteaa (18.4.2005), että Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston muodostamisen yhteydessä 1.9.2004 alla mainittuihin virkoihin kuuluneet tehtävät ovat muuttuneet, mutta sisältävät edelleen kuntalain 44 §:n mukaista julkisen vallan käyttöä. Virkanimikkeet on tarkoituksenmukaista muuttaa vastaamaan muuttuneita tehtäviä.
Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi muuttaa seuraavien virkojen tehtävänimikkeet 1.5.2005 alkaen:
Vakanssi, nimi, entinen tehtävänimike, uusi tehtävänimike:
055222, Ollila Risto, toimistopäällikkö, alueidenkäyttöpäällikkö
055230, Ketomaa Juhani, katupalvelupäällikkö, tarkastuspäällikkö
060552, Kuitunen Otto, pysäköinnin apulaisvalvoja, johtava pysäköinnintarkastaja
060553, Huuhtanen Sari, pysäköinnin apulaisvalvoja, johtava pysäköinnintarkastaja
Henkilöstökeskus toteaa (12.5.2005), että se puoltaa rakennusviraston ehdotusta muuttaa kahden pysäköinninvalvojan viran (vakanssit 060552 ja 060553) tehtävänimikkeet pysäköinnin apulaisvalvojasta johtavaksi pysäköinnintarkastajaksi ja toimistopäällikön viran (vakanssi 055222) tehtävänimike alueidenkäyttöpäälliköksi. Ehdotetusta katupalvelupäällikön viran (vakanssi 055230) nimikkeen muuttamisesta on keskusteltu rakennusviraston kanssa. Käytyjen neuvottelujen jälkeen on päädytty ehdottamaan, että vakanssin nimikkeeksi tulisi alueidenvalvontapäällikkö. Henkilöstökeskus puoltaa tätä ehdotusta.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa seuraavien virkojen tehtävänimikkeet 13.6.2005 alkaen seuraavasti:
Vakanssi, nimi, entinen tehtävänimike, uusi tehtävänimike:
055222, Ollila Risto, toimistopäällikkö, alueidenkäyttöpäällikkö
055230, Ketomaa Juhani, katupalvelupäällikkö, alueidenvalvontapäällikkö
060552, Kuitunen Otto, pysäköinnin apulaisvalvoja, johtava pysäköinnintarkastaja
060553, Huuhtanen Sari, pysäköinnin apulaisvalvoja, johtava pysäköinnintarkastaja
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja henkilöstökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKÄYTÖSTÄ VUODELTA 2004 -RAPORTTI
Khs 2005-1089, 2005-1322
Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (18.4.2005) seuraavaa:
Kaupunginhallitus asetti 3.2.2003 toimikaudeksi 2003 - 2004 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli:
- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä.
- Säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.
- Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman ja siihen liittyvän kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelman toteuttaminen Helsingin kaupungin Paikallisagenda 21-projektin ja energiansäästöneuvottelukunnan välisenä yhteistyönä siten, että ympäristökeskus vastaa toimintaohjelman toteuttamisen käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta yhteistyössä hallintokuntien kanssa.
- Kaupungin ja KTM:n välisen sopimuksen mukaisten tehtävien jatkaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.
- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.
- Energiansäästöstä tiedottamisen jatkaminen.
- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkimisen, kokeilun ja toteuttamisen sekä ympäristövaikutuksien seuraamisen jatkaminen.
- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.
- Kaupungin oman organisaation energiankäytön taloudellisuuden arvioiminen ja siitä huolehtiminen.
Neuvottelukunta kokoontui
yhteensä 5 kertaa vuoden 2004 aikana.
Kaupungin ja KTM:n välinen
Energia- ja ilmastosopimus allekirjoitettiin 9.12.2003. Tällä sopimuksella
kauppa- ja teollisuusministeriö ja Helsingin kaupunki sopivat yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi,
joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen
sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden
edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimuksella jatketaan
ja laajennetaan 27.10.1993 ja 10.11.1997 kauppa- ja teollisuusministeriön ja
Helsingin kaupungin välillä allekirjoitettujen sopimusten toteuttamista.
Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus toimii samalla Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen Energia- ja ilmastosopimuksen toteutumisen seurantaraporttina vuodelta 2004.
Yhteenvetona toimintakertomuksesta/seurantaraportista voidaan todeta, että kaupunki on pysynyt sopimuksen mukaisissa toiminnallisissa tavoitteissaan. Sen sijaan lämmön ominaiskulutus on vuoden 1997 jälkeen vuoroin hieman noussut ja vuoroin laskenut ja tuntuu nyt saavuttaneen tietyn tasonsa, joka ei ole alentamistavoitteiden mukainen. Myös sähkön ominaiskulutus on vuoden 1997 jälkeen kääntynyt nousuun poikkeuksena pieni alenema vuonna 2000 ja 2002. Suurimpia syitä edellä mainittuun kehitykseen ovat sähkölaitekannan lisääntyminen sekä laitteiden lisääntynyt käyttö. Syihin palataan tarkemmin raportissa ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä 2004”, joka toimitetaan kaupunginhallitukselle ja KTM:lle erikseen touko - kesäkuun 2004 aikana. Raportissa on esitetty energian ominaiskulutuksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä vuonna 2004.
Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi merkitä energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomuksen/seurantaraportin vuodelta 2004 tiedoksi ja oikeuttaa energiansäästöneuvottelukunnan lähettämään KTM:lle ja Kuntaliitolle tämän toimintakertomuksen /seurantaraportin raporttina KTM:n ja Helsingin kaupungin välisen Energia- ja ilmastosopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.
Energiansäästöneuvottelukunta toteaa edelleen (31.5.2005) seuraavaa:
Energia- ja ilmastosopimus Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön
välillä allekirjoitettiin 9.12.2003. Tällä sopimuksella kauppa- ja teollisuusministeriö
ja Helsingin kaupunki sopivat yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden
toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian
sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden
edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimuksella jatketaan
ja laajennetaan 27.10.1993 ja 10.11.1997 kauppa- ja teollisuusministeriön ja
Helsingin kaupungin välillä allekirjoitettujen sopimusten toteuttamista.
Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2004 toimii Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen Energia- ja ilmastosopimuksen toteutumisen seurantaraporttina ja on laadittu 9.12.2003 allekirjoitetun sopimuksen pohjalta. Neuvottelukunta on antanut toiminnastaan vuoden 2004 toimintakertomuksen 25.4.2005.
Yhteenvetona toimintakertomuksesta/seurantaraportista sekä siihen liittyvästä energiaraportista voidaan todeta, että kaupunki on pysynyt sopimuksen mukaisissa toiminnallisissa tavoitteissaan. Koko 1990-luvun alun kestänyt Helsingin kaupungin omistaman rakennuskannan lämmönkäytön ominaiskulutuksen laskeva kausi kesti aina vuoteen 1997 asti. 1990-luvun lopussa lämmön ominaiskulutus vuorovuosina kasvoi ja pieneni aina vuoteen 2000 asti. Tämän jälkeen ominaiskulutuksen kehityksen suunta on ollut aleneva ja kiinteistökannan lämmön ominaiskulutus on vuoden 2004 lopussa alimmalla tasolla sitten vuoden 1985.
Viime vuosien lämmönkäytön ominaiskulutuksen pieneneminen on pitkäaikaisen energiansäästötyön ja ympäristövalistuksen tulosta. Kuitenkin on todettava, että kaupungin omistaman kiinteistökannan säätilalla korjattu ominaiskulutus on saavuttanut määrätyn tason ja jatkossa vaatii yhä suurempia teknillisiä ja taloudellisia panostuksia, jotta saavutettaisiin energiansäästöä rakennuskannassa. Ilman tehtyjä suuria panostuksia energiansäästötyöhön, olisi kulutuksen kehitys saattanut olla nykyiseen myönteiseen kehitykseen verrattuna toisensuuntainen.
Laskusuhdanteen aikana vuonna 1991 alkanut Helsingin kaupungin omistaman rakennuskannan sähkön ominaiskulutuksen laskeva kehitys päättyi vuonna 1996. Vuodesta 1997 alkaen vuoteen 1999 sähkön ominaiskulutus kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Tämän jälkeen rakennuskannan sähkön ominaiskulutus on vuorovuosina pienentynyt ja kasvanut. Kasvuvuosien muutos on kuitenkin ollut paljon suurempi kuin laskuvuosien kehitys, minkä takia sähkönkäytön ominaiskulutus on kasvanut 18 % vuodesta 1996.
Vuoden 1996 jälkeen kiinteistöjen käyttö on lisääntynyt ja taloudellisesta kasvusta johtuva sähkönkäytön nousu on lisännyt kulutusta. Sähkönkulutukseen ei uudistuotantokaan vaikuta pienentävästi kuten kiinteistöjen lämmön ominaiskulutukseen. Sähkönkäytön ominaiskulutuksen kasvun pysäyttämisen ratkaisut ovat samankaltaiset kuin 1990-luvun alun myönteisessä kehityksessä. Näitä ovat varsinkin sähkölaitekannan energiatehokkuuden parantaminen, käytön tehostaminen ja energiansäästötietouden ja -toiminnan lisääminen.
Energiansäästösuunnitelmat, kulutusseuranta, energiakatselmukset ja tiedotus ovat jatkossakin energiansäästön painopistealueita samalla kun on panostettava sisäilman laadun ja energiankulutuksen välisen yhteyden selvittämiseen energiankulutuksen optimitason saavuttamiseksi.
Raportissa ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2004” esitetään energian ominaiskulutuksen tavoitteiden toteutuminen Helsingissä vuonna 2004. Raportti sisältää olemassa olevan tiedon pohjalta laaditun selvityksen kunnan omien toimintojen energiankäytöstä ja viime vuosina toteutetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä.
Energiansäästöneuvottelukunta esittää, että kaupunginhallitus päättäisi merkitä tiedoksi tämän energiansäästöneuvottelukunnan raportin ”Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2004”
./. Kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen yhteistyösopimuksen toteutumisen seurantaraportti on tämän asian liitteenä 1 ja Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä 2004 on liitteenä 2.
Ryj toteaa, että raportit eivät sisällä merkittäviä muutoksia lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehitystrendeissä. Kaupunki on pysynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja kaupungin välisen Energia- ja ilmastosopimuksen mukaisissa toiminnallisissa tavoitteissa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi
-
energiansäästöneuvottelukunnan
toimintakertomuksen vuodelta 2004 sekä oikeuttaa neuvottelukunnan lähettämään
kauppa- ja teollisuusministeriölle ja Kuntaliitolle toimintakertomuksen/seurantaraportin
raporttina kauppa- ja teollisuusministeriön ja Helsingin kaupungin välisen
yhteistoimintasopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.
- energiasäästöneuvottelukunnan raportin “Tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuodelta 2004“.
Pöytäkirjanote energiansäästöneuvottelukunnalle sekä jäljennöksin toimintakertomuksesta/seurantaraportista kaikille virastoille ja laitoksille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITTEET |
Liite 1 |
Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodelta 2004 |
|
|
Liite 2 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia
VALTUUTETTU JORMA HENTILÄN TOIVOMUSPONSI: KÄVELYKATUJEN VALVONTA
Khs 2004-2362
Kvsto on käsitellessään 17.11.2004 talousarviota 2005 ja talousarviosuunnitelmaa vuosiksi 2005–2007 hyväksynyt seuraavan toivomusponnen.
”Kaupunginvaltuusto edellyttää pysäköinninvalvonnan tehostamista niin, että laiton pysäköinti kävelykaduilla voidaan estää. (Jorma Hentilä, äänin 70-2)”.
Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 28.2.2005 mennessä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.2.2005) seuraavaa:
Yleistä Ison Roobertinkadun kävelykatuosuudella on huoltoajo sallittu Annankadun puolelta kaikkina päivinä kello 19–11. Tontille ajo on aina sallittu. Kadulla on pysäyttäminen kielletty kaikkina päivinä kello 11–19. Muulloin on pysäköinti kielletty.
Muilla kävelykaduilla kuten Mikonkadulla ja Kluuvikadulla on huoltoajo sallittu kaikkina päivinä kello 5–11. Tontille ajo on aina sallittu. Kaduilla on pysäyttäminen kielletty kaikkina päivinä kello 11–24. Muulloin on pysäköinti kielletty.
Aleksanterinkadulla on autoliikenne Keskuskadun ja Fabianinkadun välillä kielletty kokonaan lukuun ottamatta takseja ja Aleksanterinkatu 50 tontille ajoa, joka on sallittu Keskuskadun suunnasta. Huolto- ja jakeluliikenne hoidetaan joko Kluuvin huoltotunnelin, huoltokellareiden, huoltopihojen tai poikkikatujen kautta.
Kävelykatujen pysäköinninvalvonnan tehostaminen kameravalvonnalla
Kaupunginhallitus esitti 6.10.2003 lausunnossaan, (Lausunto oikeusministeriön työryhmämietinnöstä rikesakkomenettelyn yksinkertaistamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa), oikeusministeriölle, että pysäköintivirhelainsäädäntöä olisi kehitettävä siihen suuntaan, että nykyaikaista kameratekniikkaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi vilkkaiden jalankulkualueiden siivoamiseksi kielletystä pysäköinnistä. Pysäköintivirhemaksulakia tulisi muuttaa siten, että maksukehotus voitaisiin lähettää omistajalle tai haltijalle myös kameralla todetun pysäköintivirheen perusteella. Kameravalvonta parantaisi ratkaisevasti pysäköinninvalvontaa kävelykaduilla.
Pysäköinninvalvonnan
tehostaminen työaikajärjestelyin ja
valvojien määrää lisäämällä
Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston palvelutoimistossa on tällä hetkellä 59 pysäköinnintarkastajan vakanssia. Käytännössä tarkastajien määrä on kuitenkin ollut noin 6–7 tarkastajaa vähemmän. Vakanssien täyttöön ei ole saatu täyttölupia ja sisäinen haku ei ole tuottanut tuloksia. Tällä hetkellä pysäköintipalvelukeskus hakee tarkastajia ulkoisella haulla. Pysäköintivirhemaksuista saadut tuotot vähenivät vuonna 2004 noin 2 % vuoteen 2003 verrattuna. Vuodesta 2002 vuoteen 2004 on vähennystä 12 %.
Kaupunginvaltuusto päätti tarkistaa 19.1.2005 pysäköintitaksoja 1.2.2005 lukien siten, että I maksuvyöhykkeellä maksu on 3,00 euroa, II maksuvyöhykkeellä 1,60 euroa ja III maksuvyöhykkeellä 80 senttiä tunnilta.
Yleisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen maksullisuusajat ovat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti olleet 1.1.2002 alkaen 1. maksuvyöhykkeellä arkisin maanantaista perjantaihin kello 9-19 ja lauantaisin kello 9–18 sekä 2. ja 3. maksuvyöhykkeellä maanantaista perjantaihin kello 9–19 erityiskohteita lukuun ottamatta.
Maksullisuusaikojen pidentäminen edellyttää myös pysäköinnin valvonnan tehostamista iltaisin. Pysäköinnintarkastajien työaikajärjestelyissä on tehty jonkin verran muutoksia, mutta muutokset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi riittäviä. Työaikajärjestelyihin tulisi panostaa entistä enemmän.
Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että työaikajärjestelyjen lisäksi ja järjestelyjen vauhdittamiseksi uusia pysäköinnintarkastajia tulisi palkata ainakin 10 lisää vuosina 2006–2008. Yksi pysäköinnintarkastaja tuottaa palkkakustannuksensa kaupungille moninkertaisesti. Pysäköinninvalvonnan ja työaikajärjestelyjen tehostamisella olisi arviolta saatavissa myös 1 % lisäys pysäköintimaksutuloihin ja ainakin 10 %:n lisäys virhemaksutuloihin.
Yleisten töiden lautakunta on 16.12.2004 valinnut uuden kunnallisen pysäköinninvalvojan. Hänen tavoitteenaan on työhyvinvoinnin parantaminen pysäköinninvalvonnassa ja tulosyksikön muissa tehtävissä ja tällä tavalla lisätä toiminnan tuloksellisuutta. Uusi kunnallinen pysäköinninvalvoja aloittanee keväällä 2005.
Kävelykatu-liikennemerkki
Suomessa ei ole käytössä Kävelykatu-liikennemerkkiä. Kaupunginhallitus on 22.2.1993 ja 4.1.1996 esittänyt liikenneministeriölle liikennemerkin ottamista lainsäädäntöön. Toistaiseksi ministeriö ei ole tähän suostunut. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto pohtii parhaillaan yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa mahdollisuuksia saada kyseinen merkki lainsäädäntöön. Uusi Kävelykatu-liikennemerkki saattaisi vähentää kävelykatujen laitonta pysäköintiä, koska uudella merkillä voidaan yksinkertaistaa nykyistä vaikeasti ymmärrettävää liikennemerkkiyhdistelmää.
Yleisten töiden lautakunta toteaa (17.2.2005) seuraavaa:
Taustaa Pysäköinninvalvonnassa on ollut pitkään ongelmana pitää kenttävalvontaan tarkoitetut vakanssit täytettynä. Syksyllä 2004 oli peräti seitsemän vakanssia täyttämättä. Vakansseja on pyritty täyttämään kaupungin sisäisellä haulla. Joulukuussa 2004 näin saatiin täytettyä kaksi vakanssia. Tammikuussa saatiin täyttölupa kolmelle vakanssille ja mikäli kaupungin sisältä ei ilmaannu hakijoita, saadaan täyttölupa vielä kahdelle. Pysäköinnintarkastajien rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Pysäköinnintarkastajien vakanssien kokonaismäärä on 59.
Toinen tärkeä asia on saada uudet pysäköinnintarkastajat pysymään talossa. Esimerkiksi toukokuussa 2004 rekrytoitiin neljä uutta pysäköinnintarkastajaa, joista ainoastaan yksi on pysynyt pysäköinninvalvonnassa. Muut ovat palanneet entisiin tehtäviinsä. Lähdön perusteena on usein ollut palkkaus, jota olisi kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Tähän on pyritty ottamalla käyttöön henkilökohtainen lisä peruspalkkaan. Mahdollinen parannuskeino olisi henkilökohtaisen osuuden lisääminen myös tulospalkkaan.
Valvonnasta
Ajoneuvoliikenne on kävelykaduilla rajoitettu tontille ajoa lukuun ottamatta. Mikonkadulla ja Kluuvikadulla on pysäyttäminen kielletty kaikkina viikonpäivinä klo 11 – 24 ja Iso Roobertinkadulla klo 11 – 19. Muuna aikana pysäköinti on kielletty. Tavarakuljetuksia ja kiinteistöjen huoltoa palveleva huoltoajo on sallittu Mikonkadulla ja Kluuvikadulla kaikkina päivinä klo 5 – 11 ja Iso Roobertinkadulla klo 19 – 11.
Pysäköinnintarkastajat valvovat ajoneuvojen pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista.
Pysäyttämiskiellon voimassa ollessa pysäköinninvalvonta on selkeää. Ajoneuvoa ei tänä aikana voi pysäyttää eikä pysäköidä edellä mainituilla kaduilla. Maksukehotuksia annetaan säännöllisesti ja lisäksi suoritetaan tehostettua valvontaa.
Pysäköintikiellon voimassa ollessa ajoneuvoa voi kuitenkin lyhytaikaisesti seisottaa ajoneuvon kuormausta tai kuorman purkamista varten. Tällöin pysäköintivirheen todentaminen on vaikeampaa ja tulkinnanvaraista.
Iso Roobertinkadulla on esimerkiksi päivittäistavarakauppoja, kioski ja talousmyymälä. Liikkeiden huoltoajo pitäisi suorittaa klo 19 – 11. Mikonkadulla ja Kluuvikadulla huoltoajo on sallittu klo 5 – 11. Ongelmana on, ettei kauempaa tulleiden huoltoajoneuvojen liikennettä voida aina sovittaa sallitulle ajalle. Toisaalta jakeluliikenteen tarpeet voivat olla niin suuria, ettei pysäköintivirhemaksulla ole vaikutusta käyttäytymiseen.
Osa pysäköintivirheistä johtuu myös piittaamattomuudesta. Auto pysäköidään kävelykadulle esimerkiksi liikkeessä, kioskilla tai pankkiautomaatilla asioimisen ajaksi.
Pysäköinnintarkastajien vakanssien täyttäminen mahdollistaa lisäresurssien suuntaamisen kävelykatujen valvontaan. Kenttävalvonnan tulee olla riittävän tehokasta, kattavaa ja näkyvää, jotta sillä olisi ennalta estävä vaikutus. Näkyvä valvonta ehkäisee luvatonta pysäköintiä myös kävelykaduilla.
Kävelykatuja valvotaan jatkossakin säännöllisesti ja pysäköinnin-tarkastajien vakanssien täyttyessä myös entistä tehokkaammin. Lisäksi voidaan ajoittain tehdä myös tehostettua valvontaa. Todettakoon myös, että pysäköintivirhemaksun korotus on Suomen Kuntaliiton toimesta vireillä oikeusministeriössä. Valvonnalla ei ongelmaa voida kokonaan poistaa, vaan siihen tarvitaan lisäksi kiinteistöjen ja niillä toimivien yritysten myötävaikutusta jakeluliikenteen ja muun huoltoajoliikenteen järjestelemisessä.
Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että valvontaa on tarkoitus tehostaa.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Jorma Hentilä) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jorma Hentilälle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
6.6.2005 pöydälle pantu asia
KIINTEISTÖ OY VARASTOKATU 14:N VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN
Khs 2005-880
Liikepalvelulautakunta päätti 6.4.2005 § 61 oikeuttaa Tukkutorin uusimaan Veikko Laine Oy:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14:n maanvuokrasopimukset niin, että ne ovat voimassa 31.12.2020 saakka.
Ryj toteaa, että liikepalvelulautakunnan esityslistalla 6.4.2005 todettiin asiasta mm. seuraavaa:
Veikko Laine Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14 ovat toimittaneet 21.3.2005 mennessä Tukkutorille anomuksen, missä ne esittävät vuokrasopimustensa maanvuokra-ajan pidennystä nykyisten sopimusten päättymisestä 31.3.2014 eteenpäin.
Veikko Laine Oy harjoittaa vihannes- ja hedelmäkauppaa, ja OP-Eläkekassan Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14:ltä vuokraamaa toimitilaa kunnostetaan alueella toimivan elintarvikeyrittäjän tarpeisiin sopivaksi. Vuokrasopimukset ovat alkaneet tällä yhteensä 10 729 neliön tontilla vuosina 1988 ja 1985. Ne päättyvät vastaavasti 31.12.2014 ja 31.10.2010.
Vuokra-ajan pidennys on tullut ajankohtaiseksi vuokralaisille, koska rakennuksien toimitiloja suunnitellaan uudelleen. OP-Eläkekassa kunnostaa tilat kokonaan elintarviketuotantoon soveltuviksi. Aikaisemmin tilat ovat olleet vihannesvarastoina. Muutostyöt aiheuttavat investointeja, joiden takaisinmaksuajat ylittävät nykyisen vuokrasopimuksen pituuden.
Nykyiset maanvuokraajat ja heidän toimintonsa tukevat hyvin Tukkutorin muita toimintoja ja edesauttavat alueen kehittämistä elintarvikekaupan ja –tuotannon alalla.
Tukkutorin alueen voimassa oleva kaava oikeuttaa vuokraamaan alueelta maata 31.12.2020 saakka.
Anomuksissaan maanvuokraajat esittävät perustelut ja taustatietonsa, joiden perusteella vuokra-ajan pidennystä haetaan.
Anomuksiin tulisi suostua viitaten perusteluihin investoida kiinteistöjen toimintaa parantaviin muutoksiin.
Liikepalvelulautakunta päättänee oikeuttaa Tukkutorin uusimaan Veikko Laine Oy:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14:n maanvuokrasopimukset niin, että ne ovat voimassa 31.12.2020 saakka.
./. Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14:n anomus on liitteenä 1 ja nykyinen vuokrasopimus liitteenä 2.
Khs päätti 11.4.2005 § 525 ottaa edellä mainitun asian käsiteltäväkseen. Liikepalvelulautakunnan johtosäännön mukainen toimivalta vuokrasopimusten tekemiseen koskee vain enintään viideksi vuodeksi tehtäviä sopimuksia.
Ryj toteaa, että Veikko Laine Oy:n vuokrasopimuksen osalta asia on lisäselvittelyjen vuoksi tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen myöhemmin.
Vuokra-alue sijaitsee 10 kaupunginosan korttelin 21274 tontilla 7 (aikaisemmin tontti nro 3). Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14 kunnostaa aluettaan modernia elintarvikekeskusta vastaavaksi nykyisen varastokäytön sijaan.
Ryj pitää esitettyä vuokra-ajan pidentämistä perusteltuna Tukkutorin alueen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta. Se takaa myös jatkuvuutta alueen yritystoiminnalle, mikä on myös elinkeinopoliittisesti hyvä asia.
Tukkutori tekee uuden vuokrasopimuksen nykyisen sopimuksen päättymisestä alkaen siten, että vuokratasoa voitaisiin korottaa pidentyvän vuokra-ajan osalta 6 %:lla uuden sopimuskauden alusta lukien. Tukkutori on neuvotellut asiasta kiinteistöviraston sekä alustavasti vuokralaisen kanssa. Vuokratason nostaminen on perusteltua mm. Kalasataman metroaseman valmistumisen aiheuttaman maan arvon nousun takia. Muutoin sopimus tehdään entisenkaltaisin ehdoin.
Kiinteistövirastosta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun tiedon mukaan vuokrauksen jatkamiseen ei ole estettä.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Tukkutorin jatkamaan Kiinteistö Oy Helsingin Varastokatu 14:n maanvuokrasopimusta nykyisen sopimuksen päättymisestä siten, että uusi vuokrasopimus on voimassa 31.12.2020 saakka ja vuokratasoa voidaan korottaa noin 6 %:lla uuden vuokrakauden alusta lukien.
Pöytäkirjanote Tukkutorille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
|
|
|
Liite 3 |
6.6.2005 pöydälle pantu asia
HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2005
Khs 2005-749
Khs päätti (15.10.2001 § 1353) perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki –projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki –projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä.
Ryj toteaa, että Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.
Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmä lähettää (29.3.2005) tiedoksi projektin toimintakertomuksen vuodelta 2004 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2005.
./. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2005.
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmälle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
|
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
|
Liite 2 |
LAUSUNTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN PSYKIATRISEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ
Khs 2005-1080
HUS-kuntayhtymä on tilannut Via Groupilta selvityksen koskien HUS-organisaatioon kuuluvien Hyvinkään, Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden sekä Jorvin ja Peijaksen tulosalueiden mielenterveystyön ja psykiatristen erikoisalojen toimintaa. Toimeksiantoon eivät sisältyneet Helsingin kaupungin väestölle annettavat mielenterveys- ja psykiatriset palvelut. Selvitystyön kuluessa toimeksiantoa laajennettiin käsittämään myös Porvoon sairaanhoitoalueen ko. toiminnot sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian toiminnot sikäli kuin sairaanhoitoalueiden toimintojen kokonaistarkastelu sitä edellyttää.
Selvitystyön on tehnyt johtava konsultti Seppo Tuomola. Selvityksessä on hyödynnetty aikaisempia selvityksiä ja muuta tietoaineistoa sekä kahdessa osassa suoritettuja haastatteluja.
HUSin hallitus on 31.3.2005 merkinnyt raportin tiedoksi ja pyytänyt mm. HUS:n jäsenkuntia antamaan selvityksestä lausuntonsa. Lausuntopyyntö on saapunut kaupunginkansliaan 2.5.2005.
Lyhyt kuvaus selvitystyön keskeisistä kohdista:
Selvitys sisältää tiivistelmän sekä työn lähtökohtia, strategisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia koskevat seitsemän lukua sekä liiteasiakirjan.
Psykiatrisen terveydenhuollon toimintaympäristön kehitystä kuvataan väestökehityksen, psykiatrian palvelutarpeen kehityksen, hoitokäytäntöjen ja hoitomenetelmien käytön kehityksen sekä työvoiman, lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen kehityksen näkökulmista. Erityisesti väestön kasvu ja ikärakenteen muutokset, hoitokäytäntöjen alueellinen yhdenmukaistaminen etenkin skitsofrenia- ja depressiopotilaiden kohdalla, työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta huolehtiminen koordinoidulla yhteistoiminnalla sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seudullinen koordinoitu kehittäminen nostetaan johtopäätöksinä haasteiksi. Johtopäätöksenä esitetään myös, että palvelut tulee turvata rakenne- ja toimintatapamuutoksin.
Psykiatrisen terveydenhuollon perustehtävää ja tavoitetilaa koskevassa luvussa esitetään, että kasvavaan palvelutarpeeseen tulee vastata palvelujärjestelmän sisäisen kehittämisen avulla painottaen kokonaisuuden hallintaa ja sisäistä verkottumista, mikä merkitsee kaikkien HUS-piirin alueen mielenterveystyön ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon resurssien kokoamista toiminnallisesti yhteen palvelukokonaisuuteen.
Keskitettyjä psykiatrian palveluja lukuun ottamatta palvelut tulee tuottaa seudullisen palveluverkoston toimesta sekä lähipalveluina että seutupalveluina.
Psykiatrisen terveydenhuollon strategiaehdotusta koskevassa luvussa esitetään selvityksen keskeiset linjaukset myöhemmin esitettävien toimenpide-ehdotusten pohjaksi. Lähtökohtana on väestöpohjainen toimintamalli, joka nostetaan organisaatio-, kunta- ja hallintorajojen yläpuolelle.
Psykiatrisen terveydenhuollon palvelujärjestelmä esitetään jäsennettäväksi tarveperusteisesti lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin sekä kahdelle tai useammalle seudulle keskitetysti tuotettaviin palveluihin.
Psykiatrisen terveydenhuollon kokonaisuuden hallintaa esitetään parannettavaksi koordinointistrategisin keinoin. Psykiatrinen terveydenhuolto ja sen toimintayksiköt esitetään integroitaviksi tiiviisti muuhun terveydenhuoltoon ja sen yksiköihin siten, että toimijat muodostavat yhdessä mahdollisimman saumattoman verkoston, jossa psykiatrisen terveydenhuollon palvelut sijoitetaan toiminnallisesti ja fyysisesti muiden palvelujen yhteyteen.
Myös resurssien käyttöä tulee tehostaa pyrkimällä suurempiin toimintayksiköihin.
Lähipalvelut ovat etulinjan ydinpalveluja, jotka on tarkoitettu noin 20 000 – 30 000 asukkaan väestölle ja seudulliset palvelut ovat seudullisesti keskitettyjä palveluja vähintään 40 000 – 50 000 asukkaan väestöpohjalle. Keskitetyt palvelut ovat luonteeltaan erityisryhmille suunnattuja sovittuja palveluja.
Strategian ja toimintamallin toteuttamiseksi tehdyt ehdotukset jaotellaan toimintamallin toimeenpanoon, kokonaiskoordinaation toimeenpanoon, integraatiostrategian toimeenpanoon ja resurssien käytön tehostamisen toimeenpanoon liittyviin ehdotuksiin perusteluineen. Eri ehdotuksia on yhteensä 13.
Kullekin sairaanhoitoalueelle sekä Jorvin ja Peijaksen alueelle esitetään yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä esitetään kannanotto pääkaupunkiseudun sairaanhoitoaluetta ja HUS:n Helsingin sairaaloita koskien. Lisäksi esitetään ehdotusten toimeenpanolle asetettavat tavoitteet.
./. Selvitystyön loppuraportti kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä.
Terveyslautakunta on (31.5.2005) antanut selvityksestä seuraavaan lausunnon:
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimeksiantona tilaama Seppo Tuomolan selvitysmiestyyppisenä tehtävänä toteuttama selvitystyö koskee HUS-organisaatioon kuuluvien Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden sekä Jorvin ja Peijaksen tulosalueiden mielenterveystyön ja psykiatristen erikoisalojen toiminnan järjestämistä. Toimeksiantoon eivät sisältyneet Helsingin kaupungin väestölle annattavat mielenterveys- ja psykiatriset palvelut.
Selvitystyö on HUS-piirin strategisen päätöksenteon pohjaksi valmisteltu ehdotus, jossa käsitellään ko. sairaanhoitoalueiden mielenterveystyön ja psykiatristen erikoisalojen järjestelyt, niiden liittyminen sairaanhoitoalueiden muuhun palvelujärjestelmään, järjestelyjen aiheuttamat resurssi- ja kustannusvaikutukset sekä vaikutukset sairaanhoitoalueiden sairaalakiinteistöjen käyttöön ja investointitarpeisiin.
Selvitystyö perustuu merkittävältä osin valmiiseen tietoaineistoon sekä aikaisemmin laadittuun varsin laajaan, nykyisen HUS-piirin psykiatrian alojen palvelujen järjestämistä koskevaan selvitys- ja suunnittelumateriaaliin, mihin työhön myös Helsingin kaupungin psykiatrian palvelujärjestelmän edustajat ovat osallistuneet. Lisäksi konsultti on haastatellut ko. alueiden asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä.
Selvityksessä ei käsitellä Helsingin mielenterveystyöhön ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluvia järjestelyjä eikä oteta näin myöskään kantaa Helsingin tarpeeseen käyttää muuhun HUS-piiriin kuuluvien toimintayksiköiden palveluja. Kuitenkin selvitystyöllä on merkittäviä välittömiä yhtymäkohtia Helsingin väestön psykiatristen erikoisalojen palvelujen järjestämisstrategian kanssa erityisesti HUS-Helsingin sairaaloihin keskitettyjen psykiatrian toimintojen ja osin myös Kellokosken ja Tammiharjun sairaaloihin keskitettäväksi ehdotettujen toimintojen kanssa. Ehdotusta voi myös tarkastella strategisena linjauksena palvelujen järjestämis- ja toimintamallin sekä sisällöllisen kehittämistyön osalta vertaamalla esitettyjä ratkaisuja Helsingin kaupungin omiin kehittämissuunnitelmiin. Annettavassa lausunnossa pitäydytään Helsingin väestön mielenterveyspalvelujen järjestämisen kannalta keskeisiin esityksiin.
HUS-piirin Uudenmaan alueen kunnat ja sairaanhoitoalueet muodostavat mm. väestöpohjiltaan, sairastavuuseroiltaan, mielenterveyspalvelujen järjestämismalliltaan ja toimintakäytännöiltään poikkeuksellisen moniaineksisen yhteisön, jolta selvitysmiehen mukaan puuttuu riittävän konkreettinen kehittämisstrategia. Taustalla ovat edelleen osin entisen Uudenmaan mielisairaanhoitopiirin rakenteet ja erilaiset kuntakohtaiset ratkaisut. Tässä haasteellisessa tilanteessa palvelujen järjestämisen keskeiseksi strategiseksi linjaukseksi esitetään koko aluetta koskien psykiatrisen terveydenhuollon tarveperusteista toimintamallia organisaatiolähtöisen suunnittelun ja toiminnan sijasta. Psykiatrian alan palvelut esitetään jäsennettäväksi lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin sekä kahdelle tai useammalle seudulle tuotettaviin keskitettyihin palveluihin siten kuin väestöpohjan tai voimavarojen järkevän käytön kannalta on perusteltua. Peruslinjauksena esitetty malli on selkeä ja tarkoituksenmukainen.
Väestön tarveperusteinen palvelujen organisoimis- ja porrastusmalli on pitkään ollut Suomessa eri muodoissaan tavoitteena mielenterveystyön alueella. Kuitenkin kuntien ja sairaanhoitopiirien huomattavat koko- ja olosuhde-erot ovat luoneet maahan varsin kirjavan palvelujen tuottamisjärjestelmän, jossa tarvitaan selkeästi yhteisiä linjauksia ja keskinäistä yhteistyötä hallintorajat ylittäen ja myös ns. kolmannen sektorin kanssa. Osaltaan selvitystyö palvelee tätä tarkoitusta.
Esitetty toimintamalli vastaa peruslinjaukseltaan Helsingin terveyskeskuksen mielenterveyspalvelujen järjestämisstrategiaa. Mielenterveysohjelman mukaisesti Helsingissä ollaan vahvistamassa lähipalveluja sijoittamalla terveysasemille psykiatrian erikoissairaanhoitajia 20 000 -30 000 asukaan väestöpohjaa varten samalla hoitoonohjaus- ja konsultaatiokäytäntöjä tehostaen, kuten selvityksessäkin esitetään. Lisäksi aikuispsykiatrian poliklinikoita Helsingissä keskitetään edelleen suuremmiksi toimintakokonaisuuksiksi muodostamalla avohoitokeskuksia runsaan 100 000 asukkaan väestöpohjaa varten. Aikaisemmin hajautettuja seudullisia palveluja on myös muutoin osin keskitetty Auroran sairaala-alueelle siten, että helsinkiläisiä palvelevat seudulliset palvelut muodostuvat osin hajautettavista ja osin keskitetyistä palveluista. Erikoissairaanhoidon palveluja on siirretty pois yleissairaaloiden ja terveysasemien yhteydestä. Helsingin suuren väestöpohjan vuoksi helsinkiläisten seudullisten palvelujen keskittäminen jonkun sairaalakiinteistön yhteyteen ei ole tarkoituksenmukaista.
Uudenmaan alueen olosuhteet huomioonottaen selvitystyössä esitetään, että psykiatrinen terveydenhuolto integroidaan muuhun terveydenhuoltoon siten, että mielenterveystyön ja psykiatrisen terveydenhuollon yksiköiden tulisi sijaita niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon osalta terveyskeskusten ja somaattisten sairaaloiden yhteydessä. Tavoitteeksi esitetään myös että, integraatiotavoite koskisi myös A-klinikoita ja perheneuvoloita ym. mielenterveysalan pieniä toimintayksiköitä. Palvelujen ja osaamisen keskittäminen toiminnallisesti ja fyysisesti on pienemmillä alueilla tavoiteltavaa. Helsingissä ko. integraatiota ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Samalla on kuitenkin todettava, että psykiatrinen erikoissairaanhoito kuuluu jo nyt Helsingissä samaan organisaatioon muun kaupungin terveydenhuollon kanssa, mistä johtuen psykiatrian asema lähipalveluina ja seudullisena palveluna on jo nyt vahva.
Selvitystyössä strategisena valintana todetaan myös psykiatrisen terveydenhuollon kokonaisuuden hallinnan parantaminen psykiatrian lautakunnan tehostuneena työnä sekä seudullisen palveluverkon operatiivista johtamistoimintaa vahvistamalla. Helsingissä seudullinen mielenterveyspalveluiden koordinaatio ja johtaminen toteutuu jo nyt kaupungin omissa päättävissä elimissä.
Selvitystyössä esitetään kullekin sairaanhoitoalueelle toimenpide-ehdotukset perusteluineen sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä. Erityisen merkityksellisiä kokonaisuuden kannalta ovat Jorvin ja Peijaksen alueen mielenterveyspalvelujen keskittäminen laajalti ko. sairaalakiinteistöjen yhteyteen. Yksityiskohtaisessa selkeydessään esitykset luovat hyvän pohjan tulevalle suunnittelulle ja päätöksenteolle ja erilaisten näkökulmien esiin nostamiselle.
Psykiatrian voimavarojen käytön tehostamiseksi ehdotetaan perusprosessien yhdenmukaista määrittelemistä yli organisaatiorajojen erityisesti skitsofreniapotilaiden ja masennuspotilaiden hoidossa palvelulinjoiksi. Samoin ehdotetaan mm. osaamisen kartoitusta, seudullista henkilöstöresurssien ohjausta ja aluetietojärjestelmän käyttöönottoa. Ehdotukset ovat tarkoituksenmukaisia.
Selvitystyössä otetaan selkeästi kantaa pääkaupunkiseudun sairaanhoitoaluetta koskeviin suunnitelmiin psykiatrisen terveydenhuollon näkökulmasta ja todetaan että, selvityksen tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti sopivan kokoisista väestöpohjista muodostuvia seudullisia kokonaisuuksia, mihin pääkaupunkiseutu on liian suuri kokonaisuus. Erityisesti psykiatrisessa terveydenhuollossa tarvitaan aluejäsennystä ja tässä Jorvin ja Peijaksen alueiden katsotaan edelleen muodostavan sopivat seutukokonaisuudet. Helsingin kaupungin psykiatrisen terveydenhuollon osalta esitettyyn johtopäätökseen voi yhtyä ja pitää Helsingin aluetta omana seudullisena mielenterveyspalvelualueena.
Helsingin keskeinen intressi selvitystyöhön liittyen kohdistuu HUS-piirille keskitettyinä tuotettavien erityispalvelujen määrittelyyn ja tuottamiseen. Näitä palveluja tuotetaan HUS:n Helsingin sairaaloiden Psykiatrian yksikössä ja Lasten ja nuorten sairaalassa sekä esityksen mukaan tulevaisuudessa myös Kellokosken ja Tammiharjun sairaaloissa. Helsingillä on tarve täydentää omia seudullisia ns. yleispsykiatrisia palvelujaan tietyille potilasryhmille suunnatuilla erityispalveluilla järjestämällä palvelut joko omana toimintana tai ostopalveluina HUS:lta tai muulta palvelutuottajilta.
On todettava, että jo nyt Helsinki tukeutuu erityisosaamista edellyttävissä palveluissaan muita HUS-alueita enemmän HUS-Helsingin sairaaloiden palveluihin. Käsillä oleva selvitystyö vahvistaisi entisestään ko. sairaanhoitoalueiden omaa seudullista palvelutuotantoa ja todennäköisesti vähentäisi näiden riippuvuutta HUS-Helsingin sairaaloista muiden kuin pienten erityisryhmien osalta. Tämä taas on omiaan lisäämään HUS:n Helsingin sairaaloiden ja Helsingin terveyskeskuksen välisen palvelusopimisen merkitystä.
Selvitystyössä käsitellään melko vähän HUS:n Helsingin sairaaloihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia pääpainon ollessa tehtäväksiannon mukaisesti lähipalveluissa ja seudullisissa palveluissa sekä entisen Uudenmaan mielisairaanhoitopiirin sairaalakiinteistöjen- ja toimintojen pitemmän aikajänteen muutosprosesseissa. Selvitystyössä todetaan, että Hus-psykiatrian toimialan ratkaisut ovat riippuvaisia työnjaosta Helsingin psykiatrian kanssa. Työnjaon todetaan ko. sairaanhoitoalueiden ja HUS-Helsingin sairaaloiden välillä toimivan hyvin eikä sen olennaiseen muutokseen nähdä perusteita.
Selvityksessä luetellaan ne potilas- ja sairausryhmät, joiden hoito on keskitetty HUS:n Helsingin sairaaloihin. Ko. sairaanhoitoalueiden osalta kyseessä on melko pienehköjen erityisryhmien hoito. Helsinki on keskittänyt muihin HUS-alueisiin verrattuna HUS:n psykiatrian sekä lasten ja nuorisopsykiatrian yksiköihin selkeästi suuremman ja laajemman osan palveluistaan pääosin siirtoina Helsingin omista toiminnoista HUS:n muodostamiseen liittyen. Viime vuosina on ollut tuntuva tarve siirtää osa ko. palveluista takaisin Helsingin seudullisiin palveluihin (esim. päivystystoiminta). Myös tarpeesta siirtää vanhuspsykiatrian toiminta ja vaikeahoitoisten osasto takaisin Helsingille on keskusteltu tai sen vaihtoehtona esitelty tarve perustaa uudelleen omat ko. osastot. Kriminaalipotilaiden hoidon osalta Helsingillä on tarve käyttää myös Kellokosken sairaalan aikuispsykiatrian palveluja valtion sairaaloiden ohella.
Stj yhtyy terveyslautakunnan lausunnossa esitettyyn. Stj ilmoittaa, että Helsingissä on selvitetty A-klinikoiden ja perheneuvoloiden organisatorista asemaa. Viimeksi 17.3.2004 sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä on sovittu, että perheneuvoloiden toiminnan kehittämistä jatketaan virastojen nimeämien vastuuhenkilöiden Raili Metsälän ja Sinikka Metsä-Simolan ehdotuksen mukaisesti: Tässä vaiheessa ei tehdä virastojen kesken työnjaollista muutosta eikä resurssisiirtoja lastenpsykiatrisen avohoidon osalta. Sosiaaliviraston organisaatiomuutoksen yhteydessä perheneuvolan organisoinnissa ja toiminnan järjestelyissä otetaan erityisesti huomioon lastenpsykiatrisen työn toimintaedellytysten parantaminen. Lastenpsykiatrisen avohoidon tilanne arvioidaan uudelleen vuoden 2006 lopussa.
STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle jäljennöksen terveyslautakunnan lausunnosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen psykiatrisen terveydenhuollon järjestämistä koskevasta selvityksestä ja ilmoittaa yhtyvänsä lausunnossa esitettyyn.
Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle ja jäljennöksin esityslistasta terveyslautakunnalle ja sosiaalilautakunnalle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
|
LIITE |
HELSINGIN SEUDUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN TOIMIALUEEN HELSINGIN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN
Khs 2005-1387
Hus-kuntayhtymä toteaa (2.6.2005), että
HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 13 §:n mukaan Helsingin seudun yliopistollisen
keskussairaalan toimialueen lautakuntana toimivan hallituksen ja alueen kuntien
välisenä yhteistoimintaeliminä toimivat Helsingin, Jorvin ja Peijaksen
johtokunnat. HUS:n perussopimuksen
muuttaminen on vireillä. Muutosesitys sisältää HYKS-sairaanhoitoalueen ja sen
lautakunnan muodostamisen sekä HYKS-toimialueen johtokuntien lakkauttamisen. Muutokset
on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2006.
Johtokuntien tehtävänä on huolehtia perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen
ja erikoissairaanhoidon sujuvasta yhteistyöstä sekä palveluiden saatavuudesta
ja tasosta.
Hallitus valitsee kuhunkin johtokuntaan seitsemän (7) - yksitoista (11) jäsentä ja kullekin
henkilökohtaisen varajäsenen. Helsingin johtokuntaan jäsenet valitaan Helsingin
kaupungin esityksestä. Jorvin johtokuntaan jäsenet valitaan Espoon ja
Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan esityksestä. Peijaksen
johtokuntaan jäsenet valitaan Keravan ja Vantaan kaupunkien esityksestä. Johtokunnan
tulee kokoonpanoltaan vastata asianomaisten kuntien kunnallisvaalitulosta siten
kuin 10 §:ssä on lautakunnan osalta määrätty. Lisäksi Helsingin yliopistolla on
oikeus esittää yhden (1) jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä
valitsemista kuhunkin johtokuntaan.
Hallitus valitsee yhden (1) johtokunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja
yhden (1) varapuheenjohtajaksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kaupunkia
tekemään esityksensä jäsenten nimeämiseksi Helsingin seudun yliopistollisen
keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan.
Johtokunnan jäsenten tulee olla kuntalain 33 ja 82 §:n mukaisesti
vaalikelpoisia. Tasa-arvolain 4,2 §:n mukaisesti johtokunnissa tulee olla sekä
naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä
muuta johdu.
Esitys pyydetään tekemään 30.6.2005 mennessä.
Stj toteaa, että Husin kirjeessä mainitun
perussopimuksen 10 §:n mukaan ”lautakunnan kokoonpano on sovitettava
sellaiseksi, että se vastaa sairaanhoitoalueeseen kuuluvien kuntien
valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa
äänioikeutta kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja
kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on
edustettuna.”
Kuntalain 82 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin
on henkilö, joka 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan
luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole valtion virkamies, joka
hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä eikä samaan
kuntayhtymään pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilöä.
Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka on hallituksen tai siihen
rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa
tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa
yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä
tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista
hyötyä tai vahinkoa. Johtokuntaan voidaan kuitenkin valita sellainenkin
henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin tai jonka
kotikunta ei ole kuntayhtymän jäsenkunta.
Helsingin johtokunnan kokoonpanossa on sen toimikauden aikana tapahtunut
useita muutoksia. Viimeisin kokoonpano on seuraava:
|
Jäsen |
Varajäsen |
|
|
|
|
Risto Ranki, pj |
Yrjö Jäntti |
|
Kalle Könkkölä, vpj |
Taina Tuomikorpi |
|
Aku Lohimäki |
Lilja Kivimäki |
|
Brita Heikkilä |
Hanna Laine |
|
Irja Savolainen |
Hannu Öhrling |
|
Paavo J. Paavola |
Onni Peltola |
|
Eine Sorakari |
Inka Leisman |
|
Sirpa Puhakka |
Heikki Hyvönen |
|
Birgitta Dahlberg |
Nina Fabricius |
|
Jaana Nuottanen |
Heikki Seppälä |
|
Janne Kylli |
Sini Manninen |
Yliopiston edustajana Ahti Tarkkanen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, että Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan toimialueen Helsingin johtokuntaan valitaan 7 – 11 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavasti:
|
Jäsen |
Varajäsen |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
|
- |
- |
Samalla kaupunginhallitus päättänee esittää, että johtokunnan puheenjohtajaksi valitaan _____________ ja varapuheenjohtajaksi ________.
Kirje HUSin hallitukselle ja pöytäkirjanote nimetyiksi tulleille ja terveyslautakunnalle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292
UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN TERVE JA TURVALLINEN -KAUPUNKI NEUVOTTELUKUNTAAN
Khs 2004-2309
Stj toteaa, että Khs asetti 14.2.2005 (237 §) toimikaudeksi 2005 – 2006 Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan ja valitsi siihen 14 jäsentä, nuorisoasiainkeskuksen esityksestä osastopäällikkö Kari Naalisvaaran nuorisoasiainkeskuksesta.
Nuorisotoimenjohtaja ilmoittaa (31.5.2005), että Kari Naalisvaara on vuorotteluvapaalla 1.6.2005 – 13.6.2006, ja esittää, että hänen sijalleen Terve- ja turvallinen kaupunki -neuvottelukuntaan valitaan osastopäällikkö Ilpo Laitinen.
STJ Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 -2006 asetettuun Terve- ja turvallinen kaupunki neuvottelukuntaan osastopäällikkö Kari Naalisvaaran tilalle osastopäällikkö Ilpo Laitisen nuorisoasiankeskuksesta.
Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, nuorisoasiankeskukselle, Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle (sihteeri Marja-Kirsti Eliasson, sosiaalivirasto) ja kaupunginkanslialle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292