PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Terveyslautakunnan puheenjohtajan Suzan Ikävalkon sekä jäsenten Jari Haukan ja Risto Rankin virkamatka Ranskaan

Vt Vapaavuoren toivomusponsi: Miten valtiovalta tosiasiallisesti syrjii Helsinkiä

30.5.2005 pöydälle pantu asia
Puitesopimus Helsingin kaupungista Yleisurheilun MM-kisojen 2005 isäntäkaupunkina

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän korttelin nro 45170 ja raideliikennealueen (Tallinnanaukio) asemakaavan muuttaminen (nro 11366)

Asemakaavan muutoksen nro 11365 toteuttamista koskevan sopimuksen tekeminen Oy Stockmann Ab:n kanssa

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Lightinen Oy:n poikkeamishakemuksesta

Kopal Oy:n poikkeamishakemus

Vartiokylän tonttien 45083/1 - 4 ja kortteleiden 45084 - 45087 (Orvokkitien alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11428)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta (B78)

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta (C 109)

Kiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitalon varsinainen yhtiökokous

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Malmin tonttien 38113/3 ja 4 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosta vastaan tehdystä valituksesta (nro 11282)

Toimitilatontin myyminen Suomen Talokeskus Oy:lle (Viikki, tontti 36175/2)

Vartiokylän tontin 45274/9 asemakaavan muuttaminen (nro 11412)

30.5.2005 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n (ent. Enso Gutzeit) pääkonttorin suojeluesityksestä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Apulaisoikeuskanslerin selvitys- ja lausuntopyyntö varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxxxx kantelusta

Selvitykset lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan organisaation kehittämisestä ja kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Sanna Hellströmin toivomusponsi: Raitiovaunupysäkkien lisääminen Hämeentielle

Valtuutettu Jorma Hentilän toivomusponsi: Kävelykatujen valvonta

Valtuutettu Matti Enrothin toivomusponsi: Raitiolinjan 9 aloitukseen liittyvät linjajärjestelyt

Lausunto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelmasta vuosille 2005 -2025

Kiinteistö Oy Varastokatu 14:n vuokrasopimuksen jatkaminen

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomus vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2005

100

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Neurologisia vammaisjärjestöjä edustavan jäsenen nimeäminen vammaisneuvostoon toimikaudeksi 2005 - 2006

101

Terveyskeskuksen eräät virkajärjestelyt

102

30.5.2005 pöydälle pantu asia
Talous- ja velkaneuvontaa koskeva toimeksiantosopimus Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa

107

30.5.2005 pöydälle pantu asia

PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGISTA YLEISURHEILUN MM-KISOJEN 2005 ISÄNTÄKAUPUNKINA

Khs 2005-1199

Khs päätti 2.4.2002 Kansainvälisen yleisurheiluliitto IAAF:n ja edelleen Suomen Urheiluliitto ry:n tiedustelun johdosta todeta suhtautuvansa omalta osaltaan myönteisesti vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen saamiseen Helsinkiin. Khs päätti, että kaupunki osallistuu kisojen järjestelyihin urheilun suurtapahtumista aiemmin sovelletulla tavalla.

Edelleen Khs päätti, että mikäli kisat saadaan Helsinkiin, saatetaan asia vielä Kvston käsiteltäväksi ensisijaisesti määrärahojen osoittamista koskien. Valtioneuvosto oli edellyttänyt ennen omaa päätöstään kaupungin päätöstä taloudellisesta sitoutumisesta kisojen järjestämiseen.

Valtioneuvosto päätti sittemmin MM-kisoille myönnettävästä valtion tappiontakuusta, jonka edellytyksenä oli kaupungin sitoutuminen kisahankkeeseen. Lisäksi valtioneuvosto edellytti kaupungin ja/tai Stadion-säätiön mukanaoloa Olympiastadionille tehtävien investointi- ja kattamishankkeiden osalta vähintään 50 %:lla.

Helsinki valittiin kisaisännäksi IAAF:n hallituksen kokouksessa Nairobissa 14.4.2002. Asiaa on tämän jälkeen valmisteltu urheilujärjestöjen, valtion ja Helsingin kaupungin edustajien kesken työryhmissä.

Kvsto käsitteli asiaa 13.11.2002 (asia 12). Asia ja erityisesti sen taloudellisia vaikutuksia ja edellytyksiä selostetaan laajasti Kvston esityslistalla. Listalla mm. todetaan, että valtion vastattavaksi tulevat kustannukset painottuvat opetusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnon aloille.

Välittömästi kisoihin liittyvistä investoinneista Olympiastadionin investoinnit ovat merkittävimmät, mutta huomattava on myös valtion 3 milj. euron tappiotakuu. Muiden hallinnonalojen kustannukset valtiolla otetaan huomioon näiden hallinnonalojen määrärahojen kohdentamisessa ja mitoituksessa, kuten kisojen turvallisuuskysymyksistä huolehtiminen.

Tulopuolen osalta mainitaan, että kulubudjetista pääsylipputulot ovat merkittävin ja ainoa kokonaisuudessaan kisajärjestäjille jäävä tuotto, koska televisiointituotot ja lähes kaikki merkittävät sponsoritulot menevät kisasopimuksen mukaisesti IAAF:lle. Alijäämä pyritään kattamaan valtion ja Helsingin kaupungin ulkopuolisten tahojen yhteistyönä. Stadionin investointeja ei ole laskettu järjestäjien kisabudjettiin.

./. Kvston esityslista 13.11.2002 (asia 12) on kokonaisuudessaan liitteenä 1.

Kvsto päätti, että kaupunki osallistuu yleisurheilun MM-kisojen 2005 järjestämiseen esityslistalla kuvatulla tavalla.

Samalla Kvsto päätti yleisurheilun MM-kisoihin 2005 liittyen myöntää Stadion-säätiölle 4,2 milj. euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista ilman vakuutta Olympiastadionin kunnostamisen rahoittamiseen päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Kj toteaa, että asian valmistelu on jatkunut tehostetusti eri hallintokuntien ja kisajärjestäjän välisin neuvotteluin ja valmisteluin erityisen koordinointityöryhmän ohjauksessa ja seurannassa. Kaupungin päätösrakenteen ja organisaation mukaisesti kaupungin eri virastojen ja laitosten osallistuminen kisoihin on näiden päätösvallassa ja toteutuu niille osoitettujen määrärahojen ja muiden resurssien puitteissa kunkin viraston ja laitoksen päätöksin ja sopimuksin. Erillistä määrärahaa kisoja varten ei näin ollen ole varattu kaupungin talousarvioon, vaan kisat on niiden järjestämisen periaatepäätöksestä lukien otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ao. hallintokuntien talousarviovalmistelussa ja siihen liittyvässä taloudellisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa ja työpanostusten suuntaamisessa.

Kj korostaa, että kansainvälisen käytännön mukaisesti edellytetään kaupungin ja kisajärjestäjän tekevän erityisen puitesopimuksen, jolla vahvistetaan mm. kansainvälisiin järjestöihin, kansainvälisiin ja muihin sponsoreihin, mediaan yms. nähden kaupungin toimiminen virallisena kisaisännyyskaupunkina.

./. Liitteenä on kansainvälisen mallin mukaisesta englanninkielisestä
Public Institutions –sopimuksesta laadittu suomennos. Khn jäsenille on erikseen jaettu englanninkielinen teksti. Kaupungin ja kisajärjestäjän välisen yhteistyön pääsisältö ilmenee tämän Khn päätöksen liitteenä olevista, kisajärjestelyihin keskeisesti liittyneiden virastojen ja laitosten muistioista, joista ilmenevät näiden toimet kisojen aikaansaamiseksi ja edesauttamiseksi. Liitteenä ovat kaupunginkanslian matkailutoimiston tiedotustoimiston ja Kj-rootelin, kiinteistöviraston, liikennelaitoksen, liikuntaviraston ja rakennusviraston muistiot.

Kj toteaa, että virastot ja laitokset ovat kaupungin kokonaisedun mukaisesti myöntäneet kisajärjestäjille tiloja, rakennuksia ja alueita sekä palveluita ym. normaaleja taksahintoja edullisemmin tai kokonaan korvauksetta, mikä tullaan aikanaan ottamaan huomioon toiminnan ja talouden tuloksia ja mm. strategisia ja muita tavoitteita arvioitaessa.

Kj toteaa, että poikkeuksellisen merkittävien suurtapahtumien osalta on useasti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan kaupungin virastojen ja laitosten hallinnassa olevia tiloja, alueita jne. osoitetaan korvauksetta tai huomattavasti alennetuin korvauksin järjestäjien käyttöön. Khs viittaa mm. vuoden 2000 veteraanien yleisurheilun MM-kisoista tehtyihin päätöksiin sekä vuoden 2007 Tall Ship’s Race –kilpailuja koskeviin päätöksiin (Khs 24.2.2003).

Kaupungin panostuksen kisoihin muodostavat ne Stadionin kattamisesta alkaen monet toimet, joita kaupungin organisaatio on tehnyt kisajärjestäjän hyväksi kisojen onnistumiseksi ja edesauttamiseksi. Neuvotteluissa on päädytty siihen, että kisojen avajaisten näkyvyyden ja sitä tietä Helsinki-kuvan kehittämiseksi ja yleisemminkin kisojen näkyvyyden parantumiseksi kaupunki maksaa kisajärjestäjille kertakaikkisena korvauksena 250 000 euroa. Tämä muodostuu kaupunginvaltuuston 26.1.2005 (asia 4) myöntämästä 200 000 euron ylitysoikeudesta kaupunginkanslialle viime vuoden säästyneistä markkinointirahoista sekä 50 000 eurosta, joka osoitetaan kaupunginkanslian tiedotustoimiston markkinointiin kuluvalle vuodelle varatuista rahoista.

Kj korostaa, että esitys on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen, esityslistalla mainittujen virastojen ja laitosten sekä kaupunginkanslian oikeuspalvelujen kanssa.

Kj toteaa vielä, että asiakirjat liitteineen on käyty virastoittain kisajärjestäjän (pääsihteeri Antti Pihlakoski) ja kunkin asianomaisen tahon kesken lävitse. Tällöin kisajärjestäjä on todennut sopimuksen vastaavan heidän tulkintojaan ja ovat omalta osaltaan valmiita sen hyväksymään.

./. Sopimuksen osana on erillinen liite, jossa on kerrottu ne kaupungille kisaisäntänä kuuluvat oikeudet, joita käyttäen kaupunki voi hyödyntää kisoja kaupunkimarkkinoinnissa ja kaupunkikuvan viemisessä maailmanlaajuiselle yleisölle. Liite on jaettu englanninkielisenä Khn jäsenille.

Päätösehdotuksen mukainen menettely ei vaadi lisämäärärahojen osoittamista, vaan sopimus voidaan panna täytäntöön olevien määrärahojen puitteissa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteen mukaisen puitesopimuksen Helsingin kaupungin ja Suomen Urheiluliitto ry:n välille.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkansliaa maksamaan kisajärjestäjälle 250 000 euroa kaupunginkanslian käyttöön osoitetusta määrärahasta kisojen avajaisten näkyvyyden ja yleensä kisailmeen erityisen kohottamisen johdosta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee tässä yhteydessä kehottaa kaikkia kaupungin virastoja ja laitoksia toimimaan mahdollisuuksiensa mukaan omalla toimialallaan käytettävissään olevien voimavarojen puitteissa yleisurheilun MM 2005 –kisojen kaikinpuoliseksi onnistumiseksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa virastot ja laitokset osoittamaan tiloja, rakennuksia, rakennelmia tai palveluita voimassaolevia taksoja alemmalla hinnalla tai korvauksetta liitemuistioiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon virastojen ja laitosten toiminnan tuloksellisuutta ja mm. tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa.

Pöytäkirjanote Suomen Urheiluliitto ry:lle, opetusministeriölle, sisäasiainministeriölle, Valtioneuvoston kanslialle, kaupungin virastoille ja laitoksille ja kaupunginkanslialle kehotuksin allekirjoittaa em. päätöksen mukainen englanninkielinen sopimus ja maksaa päätöksessä mainittu korvaus.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 169 2230

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston esityslista 13.11.2002 (Kj/12)
	Liite 2	Suomennos englanninkielisestä Public Institutions -sopimuksesta
	Liite 3	Public Institution Agreement
	Liite 4	Kaupunginkanslian matkailutoimiston, tiedotustoimiston ja Kj-rootelin muistiot
	Liite 5	Kiinteistöviraston muistio
	Liite 6	Liikennelaitoksen muistio
	Liite 7	Liikuntaviraston muistio
	Liite 8	Rakennusviraston muistio
	Liite 9	Sopimuksen englanninkielinen liite Appendix A

VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45170 JA RAIDELIIKENNEALUEEN (TALLINNANAUKIO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11366)

Khs 2005-45

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45170 ja raideliikennealueen asemakaavan muutosehdotus.

Turunlinnantie 12 ja 14, Tallinnanaukio

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella halutaan korostaa Tallinnanaukiota jalankulkualueena sekä tehdä aukiotilasta toimivampi ja eheämpi.

Tallinnanaukion raideliikennealue muutetaan jalankululle varatuksi kaduksi likimääräisellä tasolla +10,80. Tallinnanaukiolle on merkitty alueenosa metrorataa ja -asemaa varten. Asemakaavassa sallitaan korttelin 45170 liikerakennusten arkaditilan täyteen rakentaminen kaavassa ilmaistun rakennusoikeuden lisäksi. Julkisivun pääasiallisen materiaalin tulee olla lasi. Arkadien rakentamisesta syntyy lisäkerrosalaa yhteensä 403 m². Asemakaavaan on merkitty alueet polkupyöräilyä, polkupyöräkatoksia sekä torikauppaa varten. Metron lippuhallien rakennusalat on merkitty kaavaan. Tallinnanaukiolle sallitaan vain torikauppiaiden huoltoajo.

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti kutsukilpailun Itäkeskuksen Tallinnanaukion suunnittelusta vuonna 2002. Voittanut ehdotus on ollut jatkosuunnittelun ja asemakaavan muutoksen pohjana.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.12.2004) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupunginjohtajan asettaman Itä-Helsingin työpaikat ja toimitilat -projektin aloitteesta.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Kaava-alue kuuluu lähes kokonaan asemakaavaan nro 8210 (vahvistettu 10.9.1980). Aukio on pääosin raideliikennealuetta metrorataa ja ‑asemaa varten. Kortteli 45170 on liikerakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta tontilla 1 on 5 500 k-m² ja tontilla 2 vastaavasti 5 000 k‑m². Enimmäiskerrosluku on neljä.

Pieni kaista aukion eteläreunassa kuuluu asemakaavaan nro 8874 (vahvistettu 5.10.1984). Tämä kaava sallii viereisen rakennuksen ulokkeiden ulottamisen aukiolle.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti kutsukilpailun Itäkeskuksen Tallinnanaukion suunnittelusta vuonna 2002. Kilpailun tarkoituksena oli löytää kaupunkikuvaa kohentava ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma Itäkeskuksen Tallinnanaukion ja liikenneterminaalin itäreunan ilmeen uudistamiseksi. Kilpailijoiden tuli sovittaa aukiolle tuleva Kimmo Schroderuksen tekemä veistos suunnitelmaansa. Kilpailun voitti arkkitehti Juha Ilonen ehdotuksella "Reval". Voittanut ehdotus on ollut jatkosuunnittelun ja asemakaavan muutoksen pohjana.

Maanomistus

Tallinnanaukion omistaa kaupunki. Pohjoispuolen kiinteistöt ovat pitkäaikaisin vuokrasopimuksin kaupungin omistamalla maalla.

Nykytilanne

Metroradan yläpuoliselle kannelle rakennettu Tallinnanaukio on Itäkeskuksen keskeisin aukio ja Itä-Helsingin käyntikortti. Se on rapistunut nopeasti ja koetaan epäsiistiksi, ahtaaksi ja turvattomaksi. Luvaton pysäköinti häiritsee alueen läpi kulkevia ja kaupoissa kävijöitä. Raskaat autot ovat kuormittaneet Tallinnanaukion kansirakenteita, mikä on aiheuttanut vesieristeen rikkoutumista ja vuotoja liikuntasaumojen kohdalla.

Tallinnanaukio sijaitsee risteyskohdassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Itäväylän ja Kehä I:n liittymä on lähellä. Metroaseman sisäänkäynti sijaitsee aukiolla ja bussiterminaali ja taksiasema heti vieressä.

Tallinnanaukion ympäristössä on runsaasti sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Aukiolta on pääsisäänkäynti Itäkeskuksen kauppakeskukseen. Aukiolla harjoitetaan myös torikauppaa.

Ympäröivät liike- ja toimistorakennukset ovat valmistuneet 1980-luvun puolivälissä. Aukiota reunustava ostoskeskuksen vanhempi osa on aikansa edustava esimerkki tyyliltään konstruktivistisesta liikerakentamisesta. Metroaseman teräsrunkoiset ja lasiseinäiset rakennukset sekä asemaan liittyvät katokset ja ympäristörakenteet valmistuivat 1980‑luvun alussa.

Tavoitteet Asemakaavan muutos mahdollistaa aukion rakentamisen nykyistä viihtyisämmäksi alueesta käydyn arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on Tallinnanaukion kaupunkikuvan kohentaminen ja toiminnallinen selkeyttäminen. Aukiosta tehdään kävelyaluetta, jolla luvaton ajoneuvoliikenne ja pysäköinti pyritään estämään.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksella halutaan korostaa Tallinnanaukiota autottomana kävelyalueena muuttamalla se jalankululle varatuksi kaduksi. Arkadien rakentamisella ja toimintojen sijoittamisella vyöhykkeisiin pyritään toritilan eheyttämiseen ja toimivuuden parantamiseen. Toritilasta tulee kiinteämpi ja liiketilat liittyvät siihen aktiivisemmin, kun arkadit rakennetaan täyteen. Aukion keskeistila vapautuu tilallisesti ehjäksi kävelyalueeksi, kun polkupyöräliikenteelle ja torikaupalle tulee omat vyöhykkeensä aukion reunoille.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 6 818 m². Arkadien rakentamisesta syntyy lisäkerrosalaa yhteensä 403 k-m².

Tallinnanaukio

Tallinnanaukion raideliikennealue muutetaan jalankululle varatuksi kaduksi likimääräisellä tasolla +10,80. Katualueelle on merkitty alueen osa metrorataa ja -asemaa varten (mera). Metrorata kulkee kannelle rakennetun Tallinnanaukion alapuolella. Aukion pohjoisreunaan on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Aukion eteläreunaan tulee torikaupalle varatut alueen osat, joille torikaupan huoltoajo on sallittu (t). Aukion länsipäähän metron nykyisille sisäänkäynneille ja uuden sisäänkäynnin tilavaraukselle aukion eteläreunassa on merkitty rakennusalat metron lippuhallia ja liukuporras- ja porraskuilua varten (lm). Nykyisen lippukioskin länsipäätyyn tulee polkupyöräkatoksille varattu alueen osa (kt).

Liikerakennusten korttelialue (K)

Korttelin 45170 Tallinnanaukioon liittyvän likimääräisellä tasolla +10,80 olevan arkadin alueen (ark) saa rakentaa täyteen kerrosalaneliömetreinä ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Julkisivun pääasiallisen materiaalin tulee olla lasi. Tontilla 1 arkadin rakentamisesta saatava lisäkerrosala on 230 m² ja tontilla 2 lisäkerrosala on 173 m².

Liikenne Tallinnanaukiolla sallitaan pyöräily. Pyöräliikenne ohjataan kulkemaan aukion pohjoisreunalla. Pyörien säilytyspaikat sijaitsevat pääosin aukion länsipäätyyn rakennettavassa katoksessa, jossa pyörät voidaan lukita telineisiin.

Torikauppiaiden huoltoliikenne sallitaan aamuisin ja pois lähdettäessä. Pysäköintiä ei sallita. Luvaton autoliikenne estetään taittuvin pollarein tai muilla avattavilla ajoesteillä. Ajoyhteys keveämmille henkilö- ja pakettiautoille tulee aukion pohjoisreunaan polkupyöräväylää pitkin. Suurin sallittu ajoneuvon massa on 3 tonnia. Aukion eteläreunalle, jossa kansirakenteiden kantavuus on parempi, tulee toinen ajoyhteys ja pelastustie raskaammille ajoneuvoille.

Taksit, mukaan lukien invataksit, voivat jättää asiakkaansa Tallinnanaukion länsipäässä sijaitsevalla taksiasemalla. Tallinnanaukiolle ei taksiliikennettä sallita. Kauppakeskuksen länsipään ovien lähelle on suunnitteilla vammaiskuljetuksia varten pysäköintipaikka, josta päästään suoraan kauppakeskukseen.

Turunlinnantie 12:n ja 14:n kiinteistöjen palveluihin on vaihtoehtoiset sisäänkäynnit Turunlinnantien puolelta ja pysäköintitasolta, joista päästään hisseillä Tallinnanaukion tasolle. Kauppakeskuksen pysäköintitiloissa on merkityt inva-paikat. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tutkii mahdollisuutta järjestää lyhytaikainen pysäköintimahdollisuus Turunlinnantien varteen, jotta liikkumisesteiset pääsisivät autolla lähelle ovia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Tallinnanaukiolle rakennetaan sulanapitojärjestelmä, joka perustuu kaukolämmön paluuveden hyväksikäyttöön.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tallinnanaukion kaupunkikuva ja ympäristön laatu paranevat.

Jalankulun ja polkupyöräilyn turvallisuus ja toimivuus paranevat. Luvaton ajo ja pysäköinti estetään.

Toteutus Tallinnanaukion toteutussuunnittelusta ja rakentamisesta vastaa rakennusvirasto ja se tehdään yhteistyössä ympäröivien kiinteistöjen kanssa. Aukiolla tehtäviä korjauksia ja uusia rakenteita ovat mm. vedeneristys, sulanapitojärjestelmä, betonikiveyksen vaihtaminen luonnonkivilaatoiksi, valaisimet, torikaupan sähköistys, penkit ja polkupyöräkatokset. Metron lippukioskin itäpäähän rakennetaan kulissijulkisivu rajaamaan toritilaa ja osoittamaan metron sisäänkäyntiä. Aukion itäpäähän tulee uusi vesiallas ja veistos. Kiinteistöt voivat lisätä liiketilaa rakentamalla nykyiset arkadit täyteen. Aukion rakenteiden uusiminen aloitetaan vuonna 2005.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaupunginjohtajan asettaman Itä-Helsingin työpaikat ja toimitilat -projektin Menestyvä Itä-Helsinki -raportissa esitetään kehittämistoimenpiteenä parantaa Tallinnanaukion ilmettä (Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 2/2001).

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti kutsukilpailun Tallinnaukion suunnittelusta vuonna 2002. Kilpailun voitti arkkitehti Juha Ilonen ehdotuksella "Reval".

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.10.2004) ja asemakaavan muutosluonnos. Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä Tallinnanaukion yleissuunnitelma ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kulttuurikeskus Stoan aulassa 1.–15.11.2004. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Stoassa 4.11.2004.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, liikennelaitoksen, kiinteistöviraston talo-osaston, kaupungin taidemuseon, talous- ja suunnittelukeskuksen, Helsingin Energian ja pelastuslaitoksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kolme mielipidekirjettä, jotka koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kulttuurikeskus Stoan aulassa 4.11.2004 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa esiteltiin yleisölle asemakaavan muutosluonnos ja arkkitehti Juha Ilosen rakennusviraston konsulttina laatima Tallinnanaukion yleissuunnitelma.

Tilaisuudessa keskusteltiin häiriökäyttäytymisestä, autoliikenteen kieltämisen tarpeellisuudesta ja pyöräilystä Tallinnanaukiolla. Torikauppiaat esittivät toivomuksia myyntikojujen sijoittamiseen. Keskusteltiin myös näkövammaisten ja muiden liikkumisesteisten huomioonottamisesta suunnittelussa.

Itäkeskuksen poliisista kerrottiin puhelimitse, että uudet penkit ovat huono ratkaisu, koska niille kerääntyy häiritseviä juopottelijoita. Näkösuojaa antavien istutusten puuttumista poliisi piti hyvänä asiana.

Antti Voipio esittää Turunlinnantie 12:n rakennuksen suunnitelleena arkkitehtina, että asemakaavan jatkokehittelyssä aukion suunnittelussa otettaisiin lähtökohdaksi arkadien olemassaolo. Kaupunkikuvallinen sommitelma tulisi sovittaa niihin ja tämä aukiota rikastuttava elementti käyttää hyväksi sen sijaan, että se tukittaisiin umpeen.

Alkuperäisen asemakaavan edellyttämä arkadikäytävä mahdollisti piazza-tyyppisen, aukion laidalle eurooppalaisen mallin mukaisen sateelta ja auringonpaahteelta suojaavan kulkureitin. Samalla se toi aukiosommitelman yksityiskohtiin ja aukiota rajaavien rakennusten julkisivureliefiin syvyyttä ja ilmavuutta. Arkadien poistuminen köyhdyttää kaupunkikuvaa ja latistaa aukiota reunustavien rakennusten arkkitehtuuria.

Asemakaavan edellyttämä arkadikäytävä on hänen mukaansa vaikuttanut olennaisesti rakennusten arkkitehtuuriin ja julkisivujen sommitteluun. Rakennusten arkkitehtoninen ratkaisu olisi varmasti toisenlainen, mikäli jo alun perin olisi edellytetty toritason ensimmäisen kerroksen umpeen rakentamista.

Kirjoittajan mielestä on helppo kuvitella sitä umpimielisyyttä, mikä Tallinnanaukion kaupunkikuvaan saadaan laskemalla rakennusten "helmat" maahan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jo arkkitehtikilpailun voittaneessa Juha Ilosen ehdotuksessa "Reval" oli aukion aurinkoisin pohjoissivu varattu kahviloiden ja ravintoloiden terassialueeksi, jonka selusta turvataan muuttamalla pimeät arkaditilat uusiksi sisätiloiksi. Ratkaisu kiinteyttää aukiotilaa ja sen pohjoissivu aktivoituu.

Kilpailuehdotuksen selostuksessa todettiin, että aukion pohjoisreunan arkaditilat ja eteläsivun syvennykset ovat nykyisellään ankeita ja aukion tilallista eheyttä särkeviä. Ne toimivat väistämättä julkisina käymälöinä. Nämä tilat ehdotetaan rakennettaviksi, jolloin aukiotila selkeytyy, turvallisuus ja viihtyisyys paranevat ja saadaan uutta liiketilaa.

Kilpailun palkintolautakunta piti aukiotilan selkeyttämistä täyttämällä arkadit uudella liikerakentamisella hyvänä ratkaisuna. Arkadivyöhykkeen hyödyntäminen lasijulkisivuisina liiketiloina eheyttää aukion reunoja. Palkintolautakunta suositteli yksimielisesti, että Tallinnanaukion suunnittelua jatketaan voittaneen ehdotuksen "Reval" pohjalta.

Juha Ilonen on jatkanut Tallinnanaukion suunnittelua rakennusviraston konsulttina. Asemakaavan muutos on tehty mukaillen aukiosuunnitelmaa, jossa arkadit rakennetaan.

Arkadien rakentaminen vaikuttaa julkisivuihin käytännössä siten, että nyt arkadisyvennyksessä oleva lasijulkisivu siirtyy lähemmäs toria rakennuksen muun julkisivun tasoon. Näkymiä peittävät pilarit jäävät uuden liiketilan sisään.

Asemakaavan muutosta on tehty yhteistyössä kiinteistöjen kanssa ja ne ovat hyväksyneet idean arkadien rakentamisesta.

Xxxxx Xxxxxx mainitsee Tallinnanaukion uudistamishankkeesta mm., että suunniteltu iso "M-kirjainseinä" varjostaisi huomattavan paljon Tallinnanaukiota iltapäivisin/iltaisin. Talvivuosipuoliskolla aurinko paistaa muutoinkin melko alhaalta, joten Xxxxx arvelee seinän varjon yltävän tiettyinä aikoina koko Tallinnanaukion pituudelle.

Kirjoittaja pitäisi perusteltuna myös ilmaisten käymälöiden rakentamista aukion läheisyyteen, jotta tähän tarkoitukseen ei käytettäisi rakennusten seinän vieriä.

Kirjoittaja kysyy, miksi sallia kaikenlainen "huoltoajo" Tallinnanaukiolla. Ravintola Bohemian katutason molemmilta puolilta pääsee suoraan sisään kauppakeskukseen, myös hisseille, joten invakuljetukset (vast.) voisi keskittää bussiterminaalin itäpäähän taksiaseman eteen.

Se, että Tallinnanaukion pohjoisreunan arkadit uhrataan sallimalla liiketilojen levitä kutakuinkin rakennusten julkisivujen tasalle, on jalankulkijoiden kannalta huono ratkaisu. Vielä nythän arkadit toimivat verrattomina suojina jalankulkijoille sateelta ja (huom!) ennen kaikkea "huoltoliikenteen" autoilta näiden huristellessa pylväsrivin toista puolta.

Mihin jalankulkijat väistävät istutusten ja metroaseman sisäänkäyntirakennuksen sekä uuden uljaan seinän välistä, kun autot kumminkin tulevat päälle - on sitten puomeja tai ei?! Ja jalankulkijoitahan ovat myös lastenvaunuja työntävät sekä rollaattoreita käyttävät eli nämä kulkijaryhmät ovat leveämpiä kuin yksittäinen jalankulkija.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kulissijulkisivun kaupunkikuvallinen merkitys on luoda aukiotilaa rajaava pääte ja vastapari kauppakeskuksen sisäänkäyntijulkisivun kanssa. Samalla kulissijulkisivu kohentaa metron lippuhallin vaatimatonta olemusta ja tekee siitä ansaitusti tärkeän aukiota rajaavan julkisen rakennuksen.

Aukiosuunnitelmassa on esitetty wc-tiloja Turunlinnantie 14:n tontille liikerakennusten väliin. Vaihtoehtoinen ja kaupunkikuvallisesti parempi vaihtoehto on sijoittaa tilat aukion eteläkulmaan rakennettavan metron uuden sisäänkäynnin yhteyteen.

Tallinnanaukiolle sallitaan vain torikauppiaiden huoltoajo, jotta he voivat pystyttää myyntikatoksensa ja tuoda myytävät tuotteensa.

Asemakaavan muutoksesta on poistettu luonnoksessa ollut huoltoajon salliva merkintä. Jalankulkijoiden turvallisuus paranee, kun arkadit rakennetaan eikä kävelijä voi tulla yllättäen pilarin takaa auton eteen. Kun metron lippukioskin istutuskaukalot puretaan, siirtyy ajoväylä etelämmäksi niin, että sen molemmille puolille jää jalankulkuvyöhykkeet, joista eteläisempi on vielä erotettu ajoväylästä pollarein. Muuta ajoneuvoliikennettä väylällä ei sallita kuin polkupyörät ja torikauppiaiden alle 3 tonnia painavat henkilö- tai pakettiautot.

Xxxxx Xxxxxx kertoo olevansa huolestunut liikuntarajoitteisten ja vanhusten liikkumisesta kauppakeskukseen Tallinnanaukion kautta. Pysäköintihallien puutteellisten opastusten takia taksin tilaaminen pysäköintitilaan on mahdotonta, taksi ei löydä asiakasta. Korkeusrajoituksen 2 m takia pysäköintihalliin ei voi ajaa invataksilla, eikä siellä edes olisi tilaa, jossa esimerkiksi operoida taksin inva-hissiä.

Mikäli Tallinnanaukiosta tehdään ainoastaan jalankulkualue, eivät liikuntaesteiset pääse sisään kauppakeskukseen, eivätkä he voi asioida apteekissa, postissa tai muissa Tallinnanaukion toimipisteissä. Sen jälkeen, kun kulkureitin alkuun laitettiin puomi estämään taksi/autoliikennettä, ainoa keino on ollut käyttää Sampo-pankin ja kauppakeskuksen väliin jäävää jalkakäytävää, joka ei sovellu autojen pysäköimiseen. Osa taksipalveluja käyttävistä asiakkaista on vielä saatettava sisälle kauppakeskukseen, ei riitä, että auto voi pysähtyä sen verran, että asiakas nousee pois kyydistä.

Talvella hiekoitus ei usein ole riittävä ja matka kadun reunalta kauppakeskuksen sisäänkäynnille tai esimerkiksi postille on pitkä ja vaarallinen. Kelausmatka tai kävelymatka tulee olla kohtuullinen kauppakeskuksen inva-hisseille/tavarahisseille. Kaikilla tulee olla samanlainen oikeus turvalliseen liikkumiseen ja mahdollisuus asioida valitsemassaan toimipisteessä.

Järjestely, jossa Tallinnanaukiolle ei saa ajaa taksilla, vaikeuttaa myös esimerkiksi fysioterapia-asiakkaiden pääsyä hoitoon, monet käyttävät taksipalveluja. Erityisesti nyt MYK-kuljetusten aikana on ollut ongelmia, sillä kuljettajat eivät tiedä mihin inva-autonsa pysäköidä tuodakseen pyörätuolia käyttävät asiakkaat fysioterapiaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että, taksit, mukaan lukien invataksit, voivat jättää asiakkaansa Tallinnanaukion länsipäässä sijaitsevalla taksiasemalla. Kauppakeskuksen länsipään ovien lähelle on suunnitteilla vammaiskuljetuksia varten pysäköintipaikka, josta päästään suoraan kauppakeskukseen.

Turunlinnantien 12:n ja 14:n kiinteistöjen palveluihin on vaihtoehtoiset sisäänkäynnit Turunlinnantien puolelta ja pysäköintitasolta, joista päästään hisseillä Tallinnanaukion tasolle. Kauppakeskuksen pysäköintitiloissa on merkityt inva-paikat. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tutkii mahdollisuutta järjestää lyhytaikainen pysäköintimahdollisuus Turunlinnantien varteen, jotta liikkumisesteiset pääsisivät autolla lähelle ovia.

Hiekoituksen tarve poistuu ja liikkuminen helpottuu, kun Tallinnanaukiolle rakennetaan sulanapitojärjestelmä.

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala k-m²	Kerrosalan lisäys k-m²
Liikerakennusten korttelialuetta (AK)	2 788	10 500 (+ arkadit 403 )	403
Katualuetta	4 030
Yhteensä	6 818	10 903

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 28.1.–28.2.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristökeskuksen, pelastuslaitoksen, kiinteistöviraston, rakennusviraston, liikennelaitoksen, talous- ja suunnittelukeskuksen ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (8.3.2005), että asemakaavan muutosehdotus on perusteltu nyt osittain rapistuneen ympäristön kohentamiseksi. Muutos koskee pääosin yleisiä alueita, mutta tekee mahdolliseksi myös kaupungin omistamien ja pitkäaikaisesti vuokrattujen kiinteistöjen vähäisen lisärakentamisen kiinteistöjen arkadin alueella. Tältä osin vuokrasopimuksia tulee tarkistaa lisärakentamisen tullessa ajankohtaiseksi.

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta tavoitteiltaan perusteltuna ja puoltaa ehdotusta.

Ympäristökeskus mainitsee (14.2.2004) ympäristölautakunnan päättäneen 8.2.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Liikennelaitos mainitsee (24.2.2005), että Tallinnanaukion toritason muuttaminen raidealueesta jalankululle varatuksi katualueeksi on hyvä ratkaisu. Kaupunkikuvan kohentamiselle luodaan näin nykyistä paremmat mahdollisuudet ja myös kunnossapito ja valvontavastuut selkiytyvät.

Kaavamuutos mahdollistaa uuden liukuportaan rakentamisen aukion etelälaidasta metroaseman eteläiselle laiturille, kuten kaavan suunnitteluvaiheessa on sovittu. Nykyisiin metroaseman toiminnallisiin järjestelyihin kaavamuutoksella ei ole vaikutusta.

Liikennelaitoksella ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole (24.2.2005) huomauttamista muutosehdotuksesta. Ehdotus mahdollistaa Tallinnanaukion perusparantamisen ja viihtyvyyden parantamisen kohteesta käydyn arkkitehtikilpailun pohjalta. Khs on myöntänyt lähiörahastosta Tallinnanaukion suunnitteluun ja rakentamiseen yhteensä 2 161 000 euroa.

Helsingin Energialla ei ole (17.2.2005) ehdotuksesta huomauttamista.

Pelastuslaitos mainitsee (10.2.2005), että ajoesteet, pelastustie- ja painorajoitusmerkinnät tulee hyväksyttää pelastuslaitoksella. Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Rakennusvirasto mainitsee (23.2.2005) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa Tallinnanaukion nykyinen kaavamerkintä LR-alue on muutettu kevyen liikenteen katualueeksi. Aukiolla mera-merkinnällä osoitettu alue on varattu metrorataa ja -asemaa varten.

Asemakaavamerkintä osoittaa alueen käytön lisäksi myös kustannusvastuun. Jotta jatkossakin metroon kuuluvat rakenteet ylläpitovastuineen kuuluisivat metroliikenteestä vastaavalle toimijalle, rakennusvirasto esittää, että kaavaan lisätään kustannusvastuun rajaa selkiinnyttävä maininta: "Metrorataa ja -asemaa varten osoitetulla alueella aukion kunnossapitovastuu ulottuu metron kansirakenteen vesieristeen suojakerroksen yläpintaan saakka."

Tallinnanaukion rakentamisen kustannukset ovat n. 2,5 milj. euroa. Liikennelaitoksen osuus on n. 1,0 milj. euroa.

Rakennusvirasto puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.4.2005) annettujen lausuntojen johdosta, että koska alueen käytöstä ja kunnossapidosta vastuullisina osapuolina ovat rakennusvirasto ja liikennelaitos, tulisi kustannus- ja ylläpitovastuun raja määritellä niiden keskinäisellä sopimuksella eikä asemakaavamääräyksellä.

Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa ehdotusta.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 c, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että muiden korttelialueiden rakennusoikeutta lisätään enintään 10 prosentilla, kuitenkin enintään 1 000 kerrosneliömetrillä Kvston hyväksymästä rakennusoikeudesta ja kerrosalasta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45170 ja raideliikennealueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn piirustuksen nro 11366 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristökeskukselle, pelastuslaitokselle, rakennusvirastolle, liikennelaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Helsingin Energialle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11366 (Vartiokylän kortteli 45170 ja Tallinnanaukio)

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11365 TOTEUTTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN OY STOCKMANN AB:N KANSSA

Khs 2005-998

Kiinteistölautakunta toteaa (19.4.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Oy Stockmann Ab:n kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, joka koskee yhtiön omistamaan Kluuvin kortteliin nro 2007 ja korttelin nro 2008 tontille nro 5 laaditun asemakaavan muutoksen toteuttamista. Yhtiö maksaa kaupungille 2 381 879 euron suuruisen korvauksen. Koska osa asemakaavan mukaisesta rakennusoikeuden lisäyksestä voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun keskustan suunniteltu maanalainen huoltoväylä on toteutunut, korvaus erääntyy maksettavaksi sitä mukaa, kun yhtiölle myönnetään asemakaavan muutoksen perusteella joko rakennus- tai poikkeamislupia.

Asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos nro 11365 tekee mahdolliseksi rakentamisen, jolla Stockmannin tavarataloa laajennetaan suojeltavan lasikatteisen valopihan yläpuolella sekä kellaritiloissa. Valopihan yläpuolelle rakennettavien kerrosten keskelle avataan uusi lasikatteinen tila. Nykyisiä huolto-, pysäköinti- ja varastokellaritiloja muutetaan myymälä- ja sosiaalitilakäyttöön. Uudet maanalaiset elintarvikemyymälätilat ulottuvat Keskuskadun alle sekä Akateemisen kirjakaupan ja Keskuskatu 1 b:n kiinteistön toisen kellarin alueelle.

Rakennukset ja niiden arvokkaat sisätilat suojellaan museoviraston ja kaupunginmuseon ohjeiden mukaisesti ja lisärakentaminen tapahtuu olemassa olevien rakennusten puitteissa.

Asemakaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 78 565 k-m², josta lisärakennusoikeutta on 13 720 k-m².

Stockmannin korttelin (nro 2007) maanpäällisten tilojen kerrosalan lisäys on 4 285 k-m² ja maanalaisten tilojen lisäys 1 500 k-m². Rakennusoikeus on yhteensä 50 700 + ma 8 000 k-m² (e=8.3).

Akateemisen kirjakaupan (nro 2008/5) kerrosalan lisäys on maan päällä 30 k-m² ja maanalaisissa tiloissa 2 855 k-m². Rakennusoikeus on yhteensä 6 400 + ma 4 400 k-m² (e=6.6).

Kaupungin omistama Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi. Stockmannin ajoramppi poistetaan.

Keskuskadun alaiseen tilaan sijoitetaan uutta rakennusoikeutta 4 400 k-m². Tilat käsittävät koko Keskuskadun alueen Aleksin eteläpuolella. Keskuskadun alaiset nykyiset huolto- ja pysäköintitilat muutetaan myymälä- ja sosiaalitiloiksi. Aleksanterinkatua rauhoitetaan joukkoliikennekatuna ja kävelyalueena, kun pysäköintilaitoksen ajoyhteys Keskuskadulle poistetaan.

Tavaratalo on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltavaksi (sr-1). Suojelurakennuksen arvokkaat sisätilat kuuluvat suojelun piiriin. Sisätilojen säilytettäviä osia ovat tavaratalon lasikatteinen keskushalli ja porrashuoneet sekä johtokunnan neuvotteluhuoneet. Kaupunkikuvan kannalta arvokas on ns. Argoksen talon julkisivu ja kadunpuoleinen vesikatto, joka on merkitty säilytettäväksi (sr-j).

Keskuskatu 1b:n kiinteistö sekä Akateemisen kirjakaupan rakennus on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltavaksi (sr-1). Suojelurakennuksen arvokkaat sisätilat kuuluvat suojelun piiriin.

Korttelialueitten pysäköintipaikat (velvoite yhteensä enintään 310 ap) on tarkoitus siirtää Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen. Huoltoliikenne siirretään suunnitellun keskustan maanalaisen huoltoväylän yhteyteen rakennettaviin kalliotiloihin korttelin alle.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Stockmannin hallitsemissa kiinteistöissä sellaisia muutos- ja lisärakentamistoimenpiteitä, joiden johdosta kiinteistöjen arvo nousee. Yhtiön kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus. Sen nojalla Oy Stockmann Ab maksaa omistamansa kahden kiinteistön rakentamismahdollisuuksien parantumisesta korvausta kaupungille 2 381 879 euroa. Korvaukselle yhtiö maksaa 3 % suuruista vuotuista korkoa 1.1.2006 alkaen.

Asemakaavan mukaiset muutostyöt ja lisärakentaminen voidaan toteuttaa vain vaiheittain, joten yhtiö maksaa korvauksen sitä mukaa, kun se saa muutostöille joko poikkeamis- tai rakennuslupia.

Keskuskadun katualueen omistaa Helsingin kaupunki, mutta Oy Stockmann Ab:n ja kaupungin välillä 15.3.1920 allekirjoitetun sopimuksen nojalla yhtiöllä on oikeus vapaasti hyödyntää kadunalaista kellaritilaa lukuun ottamatta kolmen metrin levyistä aluetta, joka on varattu kaupungin putki- ja johtoasennuksia varten. Tämän vuoksi Keskuskadulle merkittyä rakennusoikeutta tai kadun alla nykyisin olevien rakenteiden muutoskustannuksia ei ole otettu huomioon korvausta määrättäessä.

Kiinteistö Oy Keskuskatu 1 B omistaa kaava-alueella Kluuvin tontin nro 2008/2 ja sillä olevan toimisto- ja liikerakennuksen. Kiinteistöyhtiön koko osakekannan omistaa Sponda Oyj, joten mainitun tontin osalta maankäyttöön liittyvät muutokset käsitellään yhdessä meneillään olevien Makkaratalon ja Hermeksen asemakaavan muutokseen liittyvien neuvottelujen yhteydessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Oy Stockmann Ab:n kanssa esityslistan liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen sekä tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Maankäyttösopimus

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LIGHTINEN OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-994

Lightinen Oy pyytää (7.3.2005) poikkeamislupaa 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46010 tontille nro 4 käyttötarkoituksen muuttamiseksi ja kellarikerroksen ottamiseksi pääkäyttötarkoitukseen laskettavaksi tilaksi (778 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja käyttötarkoituksesta. Rakennuksen käytetty kerrosala on 151 k-m² suurempi kuin kaavan mukainen kerrosala.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että olemassa oleva rakennus soveltuu ominaisuuksiensa ja sijaintinsa puolesta maalariammattikoulun käyttöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto mainitsee (19.4.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 20.3.1991 vahvistettu asemakaava nro 9637. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on 1 972 k-m². Autopaikkojen vähimmäisvaatimus opetustiloille on 1 ap / 200 m² rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 ap / 200 m² sallittua kerrosalaa.

Nykytilanteessa tontilla on kolmikerroksinen toimisto-liikerakennus, joka alun perin on suunniteltu ja rakennettu 1970-luvun alussa Pohjoismaiden Yhdyspankin käyttöön. Rakennuksessa on ollut eri vaiheissa lukuisa määrä erityyppisiä yrityksiä.

Hakijan tarkoituksena on ottaa tilat Helsingin Maalarimestariyhdistyksen ylläpitämän maalariammattikoulun käyttöön. Rakennuksen sisällä tehdään muutoksia ulkoisen asun pysyessä ennallaan.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden osalta. Rakennuksen käytetty kerrosala on jo nykyisellään 151 k-m² suurempi kuin kaavan mukainen kerrosala. (Pitäjänmäen teollisuusalueella leikattiin rakennusoikeuksia vuonna 1978 vahvistuneella asemakaavan muutoksella, jolloin tonteilla, joilla jo tuolloin oli rakennus, syntyi ristiriita kaavan ja käytetyn kerrosalan välillä.) Nyt ylitystä syntyy myös siitä, että hakijan tarkoituksena on muuttaa kellarikerroksen tiloja pääkäyttötarkoitukseen laskettavaksi tilaksi (778 k-m²). Rakennusoikeuden osalta ylitys asemakaavaan verrattuna on siis yhteensä 929 k-m², mikä tarkoittaa 47 %.

Tontille on ratkaistavissa 12 autopaikkaa. Kiinteistöllä on lisäksi vuokralla tontin ja Pitäjänmäentien välistä katualuetta, jolle on rakennettu 8 paikkaa. Asemakaavan vaatimus on vähintään 12 paikkaa.

Tontti on välittömästi Pitäjänmäentien bussipysäkkien vieressä. Yhteydet eri puolille kaupunkiseutua ovat erinomaiset. Valimon asemalle on matkaa 800 m.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.3.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Asiasta on esitetty yksi kirjallinen muistutus.

Kiinteistö Oy Helsingin Valimotie 2, Hannu Sohlberg esittää seuraavaa:

"Emme anna suostumustamme lupahakemuksen mukaiselle jätekatoksen rakentamiselle tonttiemme rajalle. Asemakaavan mukaan katoksen saa rakentaa vain naapurin suostumuksella".

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että toimisto- ja liikerakennuksen muuttaminen oppilaitoskäyttöön soveltuu hyvin osaksi Pitäjänmäen monipuolista työpaikka-aluetta. Vastaavia ratkaisuja alueella on myös muita, tällä hetkellä mm. Sibelius Akatemian tiloja poikkeusluvalla teollisuusrakennuksessa. Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus (Amiedu) on erillisenä laaditun asemakaavan muutoksen mukaisella yhdistettyjen teollisuus- ja oppilaitosrakennusten korttelialueella.

Esitetyn Maalariammattikoulun hankkeen toteuttaminen tavoitellussa aikataulussa edellyttää poikkeamismenettelyn käyttämistä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä toimintaympäristön monipuolistaminen.

Naapurikiinteistön omistajan esittämä muistutus koskee jätekatoksen rakentamista tonttien väliselle rajalle. Ratkaisulle ei varsinaisesti haeta poikkeamista. Hakija on ilmoittanut, että rakennuslupasuunnitelmia on muistutuksen johdosta jo muutettu niin, että kyseiset jätetilat on ratkaistu rakennuksen sisällä.

Kiinteistölle on vuokrattu viereisestä Pitäjänmäentien katualueesta kaistale, jolla on kahdeksan autopaikkaa. Järjestely on tilapäinen, koska katualueen yksityiskohtainen jäsentely ja käyttö ratkaistaan laajempana kokonaisuutena vasta myöhemmin tulevaisuudessa.

Haettu käyttötarkoituksen muuttaminen ja rakennusoikeuden ylittäminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Lightinen Oy:lle haettuun toimenpiteeseen 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46010 tontille nro 4.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE MALMIN TONTTIEN 38113/3 JA 4 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYSTÄ VALITUKSESTA (NRO 11282)

Khs 2004-1142

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.3.2005 (asia nro 17) 38. kaupunginosan (Malmin) korttelin nro 38113 tonttien nro 3 ja 4 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.3.2004 päivätyn piirustuksen nro 11282 mukaisena.

Xxxxx Xxxxxxxxx ja 27 muuta valituksen allekirjoittajaa ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä nro 1

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (20.4.2005) kaupunginvaltuuston lausuntoa valituksen johdosta.

Kaj toteaa, että kaupunginkanslian oikeuspalvelut on antanut 18.5.2005 asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmistellun lausunnon.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon pohjautuvan lausunnon.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittajat ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee Tukkisillanpolkua ja sen viereistä puistoaluetta sekä esittäneet, että kaupunki velvoitettaisiin määräajassa saattamaan päätökseen voimassa olevan asemakaavan edellyttämät toimenpiteet alueilla.

Valituksen mukaan kaavamuutoksessa on käytetty kaupungin pientalotonttipulaa verukkeena ja perusteltu muutosta puistojen hoitamattomuudella ja rakentamattomuudella. Enemmistö mielipiteen esittäjistä on ollut kaavamuutosta vastaan. Yksikään alueen asukkaista ei ole puoltanut kyseisten alueiden muutosta. Kaupungin asiaa koskevat asiakirjat ovat lisäksi tarkoitushakuisia ja niissä on mm. tulkittu ympäripyöreästi ja väärin asukkaiden mielipiteitä.

Lisäksi valittajien mukaan kaavaa valmisteltaessa ei ole tutustuttu mm. aikaisemmin teetettyihin selvityksiin alueelta.

Valituksessa on myös mm. katsottu, että puistot soveltuvat huonosti rakennusmaaksi, raskaan liikenteen kulkeminen tontille on mahdollista ainoastaan lähivirkistysalueen kautta ja tontin katoksia ym. tiloja joudutaan rakentamaan johtolinjojen päälle.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä valitetaan siten kuin kuntalaissa säädetään eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville 11.3.2005. Valitus on jätetty hallinto-oikeuteen 11.4.2005. Valitus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin

Kaavamuutos on laadittu ja hyväksytty jäljempänä todetuin tavoin noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) ja -asetusta (MRA).

Kaupunginhallitus viittaa asiassa valtuuston päätökseen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksiin ja lausuntoihin 11.3.2004, 23.9.2004 ja 15.11.2004.

Kaavamuutoksen yleiskuvaus

Kaavamuutoksessa Tukkisillantien varren pieni puistikko on muutettu omistajan hakemuksesta erillispientalojen korttelialueeksi ja pienet kaupungin omistamat puistokaistaleet on liitetty tontteihin 38113/3 ja 4. Muutokseen on otettu mukaan myös kaupungin omistamat Tukkisillanpolku ja sen varren pieni puistoalue, joka on myös muutettu erillispientalojen alueeksi. Polun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon omenapuiden lomassa mutkitteleva viehättävä polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi.

Tukkisillanpolku kulkee parannettuna, mutta edelleen kapeana polkuna puistokaistaleella. Tonteille rakennetaan kummallekin kaksi omakotitaloa. Tonttien kohdalla on pala katua, jolla ei ole ajoneuvoliikennettä.

Kaavamuutoksen perustelut

Valituksen mukaan kaupunki on yhdistänyt omistuksessaan olevan tie- ja puistoalueen samaan kaavamuutokseen muutoksenhakijan alueiden kanssa käyttäen pientalotonttipulaa verukkeena. Lisäksi muutosta on perusteltu kaupungin yleisiä alueita koskevien velvollisuuksien laiminlyönnin seurauksena syntyneellä tilanteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan puistot ovat hoitamattomia eikä niitä ole rakennettu puistoiksi. Kaava ei valittajan mukaan ole menettänyt merkitystään tai käynyt tarpeettomaksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 51 §:n mukaan asemakaavan laatiminen ei edellytä hakemusta. Kunta laatii asemakaavoja kunnan kehityksen tai maankäytön ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. Kaavat pyritään laatimaan tarkoituksenmukaisina ja riittävän suurina kokonaisuuksina.

Tässä tapauksessa kaavamuutos käsittää korttelin puistoalueet ja osan katualueista. Omakotitonteista ja täydennysrakentamiskohteista on Helsingissä pulaa ja kyseisten korttelin puistoalueiden on harkittu soveltuvan asuinrakentamiseen.

Kaupungin tavoitteena on täydentää ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Täydennysrakentaminen on Helsingin yleiskaava 2002:n mukaisia kehittämisperiaatteita. Lisärakentamisella voidaan yleiskaavan selostuksen mukaan taata pientalojen ja perheasuntojen tarjonta kaupungin alueelta niitä tarvitseville. Pienemmät kohteet vaikuttavat kokonaismitoituksen saavuttamiseen. Kysymyksessä oleva kaava-alue on yleiskaavassa asumiseen tarkoitettua pientalovaltaista aluetta.

Myös valtuuston hyväksymän vuosien 2004–2008 Helsingin asunto-ohjelman mukaan alueita pyritään tiivistämään selvittämällä rakentamisen mahdollisuuksia. Pientalojen kysyntä on Helsingissä ohjelman mukaan erittäin suurta. Pientaloja tulisi rakentaa täydennysrakentamisalueille, joille ne luontevasti voidaan sijoittaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa nykytilanne kerrotaan muutosalueen nykyinen tilanne mahdollisimman totuudenmukaisesti ja suunnittelun kuluessa harkitaan muutosten tarpeellisuutta.

Valituksessa on myös todettu, että kaavoituksen sattumanvaraisuutta osoittaa se, että Heinäpellontie 15:ssä kaupunki on muuttamassa vuosikymmeniä pientalokäytössä ollutta ja siihen kunnallisteknisesti soveltuvaa tonttia puistoalueeksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että Heinäpellontie 15 on voimassa olevaan asemakaavaan merkitty puistoksi ja sen nykyistä ja uutta käyttötarkoitusta punnitaan niin ikään kaavoitusprosessissa.

Vuorovaikutus Valituksen mukaan kaavamuutosta vastaan on ollut yhteensä 55 ja sen puolesta vain 9 henkilöä. Yksikään asukkaista ei ole puoltanut Tukkisillanpolun ja sen puiston muutosta. Malmi-Seuran ja omakotitaloyhdistyksen kannanotot ovat olleet ensisijaisesti muutosta vastustavia.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavoitusmenettely tulee MRL 62 §:n mukaan järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua siitä mielipiteensä. Kaavan laatimisessa joudutaan yhteensovittamaan erilaisia mielipiteitä tarkoituksenmukaisella ja kaavoituksen tavoitteet ja sisältövaatimukset huomioon ottavalla tavalla, eikä kaikkia mielipiteitä voida ottaa lopullisessa kaavaratkaisussa huomioon.

Asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely ilmenee kaavaselostuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähtötietoineen ja tavoitteineen on lähetetty osallisille. Valmisteluaineisto ja kaavaehdotus ovat olleet nähtävänä ja niistä on voinut ilmaista mielipiteensä ja tehdä muistutuksen.

Vaikka kaavaehdotus ei ole vastannut Xxxxxxxxxx ja eräiden muiden alueen asukkaiden mielipiteitä, heillä on kuitenkin ollut laissa edellytetyllä tavalla mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun.

Voidaan myös todeta, että asukkaiden mielipiteet kaavamuutoksesta ovat olleet sekä kielteisiä että myönteisiä. Kielteiset mielipiteet ovat kohdistuneet mm. puistojen vähenemiseen alueella ja myönteiset ympäristön siistiytymiseen ja omakotitonttien lisääntymiseen.

Malmi-Seura on ilmoittanut suhtautuvansa täydennysrakentamiseen myönteisesti, jos rakentamisen tehokkuus ei ylitä arvoa e = 0,25, tonteille rakennetaan pientaloja, puistomainen ilme säilytetään ja alueen omakotiasumisen perusilmettä kunnioitetaan. Myös Malmin omakotiyhdistys on ilmoittanut hyväksyvänsä muutoksen, mikäli rakennukset sopivat ympäristöön.

Valituksessa on lisäksi todettu, että kaupungin asiakirjat ovat tarkoitushakuisia. Niissä on yleistetty, painotettu ja tulkittu ympäripyöreästi ja väärin asukkaiden mielipiteitä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa annetuista mielipiteistä on ollut ympäripyöreä. Lisäksi Xxxxx Xxxxxxxxx ja 35 muun allekirjoittajan mielipide on unohtunut valtuustokäsittelyyn toimitetusta materiaalista.

Kaupunginhallitus toteaa, että mielipiteissä esitetyt kaavamuutokseen liittyvät oleelliset näkökohdat on referoitu lautakunnan esityslistalla mahdollisimman kattavasti ja tasapuolisesti. Muistutuksista ja mielipiteistä on jaettu lautakunnan jäsenille kopiot, jotta varmistetaan asian välittyminen päättäjille niiden esittäjän tarkoittamassa muodossa.

Lautakunta palauttaa muistutukset kaupunginhallitukselle niistä antamansa lausunnon mukana, joten ne ovat alkuperäisinä hallituksen ja edelleen valtuuston käytössä. Mielipiteet arkistoidaan vakiintuneen käytännön mukaisesti lautakunnan pöytäkirjan liitteiksi.

Asiassa noudatettua vuorovaikutusmenettelyä on näin ollen pidettävä lain mukaisena.

Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi

Valituksen mukaan kaavaa valmisteltaessa ei ole selvitetty korttelin voimassa olevia kaavamääräyksiä eikä tutustuttu aikaisemmin teetettyihin selvityksiin alueelta. Valituksessa on viitattu selvitykseen Malmin virkistys- ja viheralueista 1971, Malmin Kotitien erityistutkimukseen 1.3.1973, Malmin kortteleiden 38112–38114 asemakaavan muutoksen selostukseen 1976 sekä Ylä-Malmin-Pukinmäen luonnonhoitosuunnitelmaan 1998–2007. Selvityksissä on mm. pyritty polun ja puistikon säilyttämiseen ja niistä on selvinnyt alueiden merkitys kokonaisuuden kannalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ympäristövaikutukset.

Helsingissä kaupunkirakennetta täydennetään ja tiivistetään, jotta kasvavaan pientalotonttien tarpeeseen voidaan vastata. Kaupungin asukasmäärä on 30 vuodessa lisääntynyt huomattavasti ja 1970-luvulla asetetuista puistotavoitteista on jouduttu tinkimään. Valituksessa viitattu rakennusviraston tekemä Ylä-Malmin–Pukinmäen luonnonhoitosuunnitelma on tehty sen hetkisen asemakaavatilanteen mukaan eikä siinä ole otettu huomioon tulevia täydennysrakentamishankkeita.

Tukkisillanpolku on oleellinen osa 1970-luvulla vahvistettuun asemakaavaan merkittyä kevyen liikenteen reittiä. Tätä reittiä ei kaavamuutoksessa ole katkaistu.

Alueesta on tehty kaavan laatimisen yhteydessä maaperään, johtoihin sekä Tukkisillanpolun parantamiseen liittyvät teknistaloudelliset selvitykset. Lisäksi asiassa on arvioitu kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, liikenteeseen, luonnonympäristöön ja ympäristön asumisolosuhteisiin.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käytössä eri ammattilaisten asiantuntemus. Lisäksi kaavaehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja Helsingin Veden lausunnot. Lausuntojen antajilla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Valittajien mukaan puistot soveltuvat huonosti rakennusmaaksi. Kaavaselostuksen maaperätiedot ovat savikerroksen paksuuden ja perustamistapojen suhteen ”hatusta vedettyjä”. Asemakaavan 1977 selostuksen mukaan pohjaveden korkeus on puistoalueilla lähellä maanpintaa, jopa näkyvissä. Kairausten mukaan mm. Tukkisillanpolun puistossa kova pohja on noin 11 metrin syvyydessä, minkä vuoksi rakennukset on perustettava paaluille.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 116 §:n mukaan rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Asiassa on tehty riittävät selvitykset, joiden mukaan puisto sopii rakennusmaaksi. Kaavamuutosta varten ei ole tehty erillisiä maaperätutkimuksia, vaan arvioinnissa on tukeuduttu olemassa oleviin tietoihin. Alueen maaperäolosuhteet eivät oleellisesti poikkea lähiympäristön rakennettujen tonttien olosuhteista. Tästä syystä kaavaselostuksessa esitetyt tiedot ovat suuntaa antavia. Yksittäisten rakennusten lopulliset perustamistavat ratkaistaan rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävän tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella.

Olemassa olevien tietojen mukaan tontti 38113/59 sijaitsee ohuella pehmeiköllä, jossa savikerroksen paksuus on alueen eteläosassa noin 1–3 metriä ja pohjoisosassa noin 5 metriä. Pehmeikön paksuus kasvaa lännen ja pohjoisen suuntaan. Alueen kaakkois- ja eteläpuolella on karkearakeisten maalajien muodostamat selänteet. Pohjavedenpinta on keskimäärin noin 1–1,5 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjaveden virtaussuunta on selänteiltä savikolle. Pohjaveden korkeus ja sen vaihtelu riippuvat mm. sadannasta ja maaperän vedenläpäisevyydestä. Pohjavedenpinta on yleensä korkeimmillaan keväällä ja syksyllä ja alimmillaan kesällä ja talvella.

Pientalojen perustamistavaksi sopivat eteläosassa esimerkiksi massanvaihdon varaan perustettavat anturat, perusmuuri ja maanvarainen alapohja tai lyhyiden pilareiden varaan rakennettava perusmuuri ja tuuletettu alapohja. Alueen kosteusolosuhteiden puolesta jälkimmäinen on suositeltava. Myös paaluperustus voi olla hinnaltaan kilpailukyinen ratkaisu, mutta vertailu voidaan tehdä tarkemmin vasta tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella. Tontin pohjoisosassa savikerroksen alla on siltti- ja hiekkakerroksia, joten paaluperustus sekä kantava tuuletettu alapohja on suositeltava ratkaisu.

Valituksen mukaan rakentaminen, raskaan liikenteen kulkeminen uudelle tontille sekä rakennusten liittäminen kunnallistekniikkaan on mahdollista ainoastaan lähivirkistysalueen kautta. Lisäksi tontin ahtauden vuoksi autokatokset, varasto- ja vihertilat joudutaan rakentamaan alueen maakaapeleiden ja viemärilinjojen päälle.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaikki ajo uudelle tontille, myös rakennusaikainen, tapahtuu Tukkisillantieltä lähivirkistysalueelle merkityn ajoyhteyden kautta. Ajoyhteys on leveydeltään noin viisi metriä ja pituudeltaan noin 15 metriä. Reittiä vahvistetaan tarpeen mukaan. Uudisrakentamishankkeissa ei kokonaan voida välttää rakentamisaikaisia häiriöitä lähiympäristölle. Niiden vähentämistä ja välttämistä koskevat MRL:iin ja MRA:een sisältyvät omat säännöksensä. Ne eivät kuitenkaan ole asemakaavassa ratkaistavia kysymyksiä, vaan rakennusluvassa tai rakennustyön aikana voidaan määrätä haittojen välttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Kaavassa ei talousrakennuksille ole merkitty rakennusaloja ja niille osoitettu lisäkerrosala on 5 k-m²/ asunto. Kaikki rakennusoikeus on mahdollista käyttää tontilla rakentamatta johtokujien päälle.

Kaavamuutos perustuu näin ollen lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ympäristöön ulottuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Kaavan sisältövaatimukset

Valittajien mukaan nykyinen rakennuskanta ja muutosesitys ovat yhteensopimattomia. Xxxxx Xxxxxxxx ym. tekemissä muistutuksissa on viitattu MRL:n vaatimukseen hyvästä elinympäristöstä ja lain edellyttämiin lähivirkistystarpeisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 §:n mukaan kaava on laadittava siten, että sillä luodaan mm. edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Muutoksella ei saa aiheuttaa laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä kohtuutonta haittaa.

Lain vaatimus hyvästä elinympäristöstä toteutuu kaavamuutoksessa. Rakentamista ohjataan kaavamääräyksin, jotta se sopii kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön. Kaavassa on tarkoin määritelty uusien rakennusten sijainti, koko ja pintamateriaali alueelle sopivaksi. Lisäksi alueen kevyen liikenteen kulkureitit on säilytetty ja otettu huomioon turvallisuus muuttamalla osa Tukkisillantiestä vain kevyen liikenteen kaduksi.

Koska rakennuksia tulee uusille tonteille yhteensä vain neljä ja riittävä etäisyys naapuritontteihin säilyy, eivät alueen rauha ja viihtyisyys ole uhattuina. Lisäksi tonttitehokkuus (e = 0,25) on sellainen, että kortteli voi olla vehreä täydennysrakentamisesta huolimatta. Tukkisillanpolku säilyy omenapuiden lomassa mutkittelevana polkuna.

Pientaloalueilla tontit ovat vehreitä, mikä vähentää pienten yleisten virkistysalueiden tarvetta. Muutosalueen puistot eivät kuitenkaan ole alueen ainoita puistoja. Muun muassa Malmin raitin varrella, noin 300 metriä Tukkisillantien puistosta, on Taimipuisto, joka on metsäinen ja kooltaan suurempi kuin muutosalueen puistot yhteensä.

Kaavamuutos täyttää näin ollen MRL:n asettamat sisältövaatimukset. Muutos ei heikennä lain tarkoittamalla tavalla elinympäristön laatua ja siinä otetaan huomioon lain vaatimus alueen ja sen lähiympäristön virkistysalueista.

Kaupungin velvoittaminen toimenpiteisiin

Valituksessa on vaadittu, että kaupunki velvoitettaisiin määräajassa saattamaan päätökseen voimassa olevan asemakaavan edellyttämät toimenpiteet, kuten puiston rakentaminen ja kuntoon saattaminen, kyseisillä alueilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavavalitusasiassa ei voida velvoittaa kaupunkia mainittuihin toimenpiteisiin. Puistojen rakentaminen ja kunnossapito ovat riippuvaisia kaupungin omasta harkinnasta ja taloudellisesta tilanteesta.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi valituksessa viitatuin osin kumottava. Asiassa noudatettu vuorovaikutusmenettely täyttää lain vaatimukset. Lisäksi kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Kaavamuutoksella ei heikennetä elinympäristön laatua.

Kaupunginhallitus katsoo, että valitus tulisi aiheettomana ja perusteettomana hylätä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Xxxx Xxxxxxxx ym. valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä (Malmin tonttien 38113/3 ja 4 ym. alueiden asemakaavan muutos)

TOIMITILATONTIN MYYMINEN SUOMEN TALOKESKUS OY:LLE (VIIKKI, TONTTI 36175/2)

Khs 2005-1203

Kiinteistölautakunta toteaa (17.5.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Suomen Talokeskus Oy:lle esitetään myytäväksi po. yhtiölle vuokrattu Viikin toimitilatontti 36175/2. Tontin kauppahinta on 1,1 milj. euroa ja se vastaa yksikköhintaa 275 euroa uuden asemakaavan mukaiselle kerrosalalle. Tontilla sijaitsee 1980-luvun lopulla rakennettu teollisuusrakennus, joka on muutettu toimistokäyttöön ja joka on yhtiön omassa käytössä. Yhtiö on suunnitellut rakennuksen korottamista yhdellä kerroksella, jolloin asemakaavan muutoksen mahdollistama lisärakennusoikeus saataisiin pääosin käytettyä.

Aloite Suomen Talokeskus Oy esittää, että kaupunki myisi yhtiölle vuokratun Viikin toimitilatontin 36175/2.

Nykyinen vuokrasopimus

Suomen Talokeskus Oy:lle on vuokrattu Pihlajistosta teollisuustontti 38323/2 ajaksi 1.1.1986 - 31.12.2020. Tontin nykyinen vuosivuokra on 15 788 euroa, minkä lisäksi käyttötarkoitusmuutoksen perusteella peritään 10 101 euron lisävuokraa, joten kokonaisvuosivuokra on 25 889 euroa.

Kaava- ja rakennustiedot

Tontti kuului asemakaavan nro 9567 mukaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen. Tontin pinta-ala on 3 332 m² ja rakennusoikeus 2 000 k-m², jonka lisäksi tontille saa rakentaa 800 m² kellaritilaa.

Alueelle on laadittu Viikin yrityspuiston asemakaavan muutosehdotus nro 11243, jossa on siirretty kaupunginosien välistä rajaa niin, että vuokratontti kuuluu Viikin kaupunginosaan. Tontin rajoja on tarkistettu niin, että tontin uusi pinta-ala on 3 613 m² ja uusi numero on 36175/2. Kaupunginvaltuusto on 13.10.2004 hyväksynyt asemakaavan ja se on tullut voimaan 26.11.2004. Po. asemakaavan muutoksen mukaan tontti 36175/2 kuluu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotantorakennusten sekä opetus-, tutkimus- ja niihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (KTYO). Tontin rakennusoikeus on 4 000 k-m².

Tontilla sijaitsee 1980-luvun lopulla rakennettu noin 2 800 m²:n suuruinen kaksikerroksinen teollisuusrakennus, joka vuonna 1998 myönnetyn poikkeusluvan perusteella otettu kokonaan toimistokäyttöön. Uuden asemakaavan mukaan rakennusta voidaan korottaa yhdellä kerroksella, jolloin lisärakennusoikeus saataisiin pääosin käytetyksi.

Rakennuksen käyttö

Vuokratontilla sijaitseva rakennus on kokonaan vuokralaisen omassa käytössä. Suomen Talokeskus Oy tuottaa teknisiä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöille ja niiden ylläpidosta vastaaville tahoille. Palveluiden painopistealueet ovat korjausrakentaminen, energiatalouden hallinta sekä hoito- ja huoltotoiminta. Työntekijöiden lukumäärä on 97 ja liikevaihto 9,4 milj. euroa.

Tontti voidaan myydä

Kiinteistölautakunta ei näe estettä po. vuokratontin myymiselle. Käydyissä neuvotteluissa on päädytty 1 100 000 euron kauppahintaan, mikä vastaa yksikköhintaa 275 euroa uuden asemakaavan mukaiselle kerrosalalle.

Lautakunnan mielestä neuvoteltua kauppahintaa voidaan pitää käypänä hintana ja kauppaa kaupungin kannalta muutoinkin hyväksyttävänä. Vuokrasopimus merkitään päättyväksi kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Suomen Talokeskus Oy:lle (jäljempänä ostaja) 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36175 suunniteltu tontti nro 2 seuraavilla ehdoilla:

1 Tontin kauppahinta on 1 100 000 euroa, minkä ostaja suorittaa kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Tontin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

3 Kaupungilla on oikeus korvauksetta pitää ja huoltaa tontilla sijaitsevaa sadevesiviemäriä sen nykyisellä paikalla tontin eteläosassa sekä hakea ja perustaa rasite sen pysyvyyden varmistamiseksi.

4 Tontti luovutetaan kiinnityksistä ja muista rasituksista sekä muista kuin kohdassa 3 mainitusta rasitteista vapaana.

5 Tonttiin kohdistuva pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättyneeksi tämän kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

6 Tontti on ollut yhtiön hallinnassa vuokrasopimuksen nojalla ennen kauppakirjan allekirjoittamista eikä kaupungilla ole tiedossa seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että tontin maaperä olisi pilaantunut.

7 Kauppakirja on allekirjoitettava 31.12.2005 mennessä.

8 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan mahdollisia vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Karttapiirros myytävästä tontista

VARTIOKYLÄN TONTIN 45274/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11412)

Khs 2005-1110

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45274 tontin nro 9 asemakaavan muutosehdotus.

Lappeentie 32

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.4.2005 mm., että otsikossa mainitun tontin omistajat ovat pyytäneet 12.10.2004 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuuslukuku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa 9.10.1996 hyväksytty asemakaava nro 10386. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,20, ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1946 rakennettu 120 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Rakennus on huonokuntoinen. Omistajalla on tarkoitus purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tontille yhden perheen omakotitalo. Vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 201 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 300 k-m² (lisäystä 60 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa omakotitalo.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.2.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

Tontin 45274/8 omistaja ilmoittaa mm., ettei hän vastusta nykyisen asuinrakennuksen purkamista ja uuden asuinrakennuksen rakentamista tontille. Hän vastustaa kuitenkin tehokkuusluvun nostamista yleisesti Vartioharjun pientaloalueella ja erityisesti tässä tapauksessa.

Vartioharjulle leimaa antava piirre on vanha ns. rintamamiestalokanta. Vanhan rakentamistyylin lisäksi siihen kuuluu oleellisesti myös väljä kaavoitus. Kaavan muuttamisella puututaan tärkeisiin ympäristösuojelullisiin seikkoihin. Korttelin leimaa antava piirre on laajojen pihojen olemassaolo ja korkea puusto.

Mikäli katsotaan vain kunkin tontinomistajan etua, alue muuttuu vääjäämättä ja alueella asuvien ihmisten kokonaisetu pienenee. Uudisrakentajat saavat mahdollisuuden asua väljällä alueella, mutta samalla saavat etua kaavan muutoksesta, jonka vanhat asukkaat tavallaan kustantavat.

Kaavoittajan velvollisuus on suojella väljää rakentamistyyliä ja sen mukana syntynyttä ympäristöä. Edellä kuvatut ympäristönsuojelulliset syyt estävät tehokkuusluvun nostamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Tonttia 45274/9 koskeva asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu tämän periaatteen pohjalta.

Tontin omistaja on lähettänyt kuntoarviolausunnon tontilla nykyisin olevasta 1930/1940-lukujen vaihteessa rakennetusta omakotitalosta. Rakennus on niin huonokuntoinen, ettei sen peruskorjaukselle ole perusteita. Maanpinnanmuodoltaan ja kasvillisuudeltaan tontti on tavanomainen Vartioharjun tontti. Tontti ei myöskään ole melualueella. Tontilla ei siis ole rakennus- tai muita ympäristönsuojelusyitä, jotka rajoittaisivat tontille rakentamista.

Vartioharjun pientaloalueen Itäväylän pohjoispuoliselle osalle on vuoden 1998 jälkeen hyväksytty n. 200 tontille asemakaavan muutokset, joissa tehokkuusluku on kaupungin aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta nostettu lukuun 0,25.

Kaupungin aloitteesta tehokkuusluku on muutettu lukuun 0,25 niiden Vartioharjun kortteleiden osalta, joissa on ollut voimassa vuonna 1962 vahvistettu vanhentunut asemakaava nro 4933. Kortteli 45274 ja sen eteläpuolinen kortteli 45268 kuuluvat vuonna 1996 hyväksyttyyn asemakaavaan nro 10386, jossa tehokkuus on edelleen 0,20. Näissä kortteleissa tehdään hakemuksesta kaavamuutoksia.

Vartioharjun omakotitonttien tehokkuusluku 0,25 on sopiva yhden tai kahden perheen omakotitalojen rakentamiseen. Tällä tehokkuudella tonteille jää vielä rakentamisen jälkeen riittävästi piha-aluetta, mikäli koko rakentaminen ei tapahdu yksikerroksisena. Enintään hiukan yli viidennes tontista voidaan käyttää rakennusten rakentamiseen.

Korttelin 45274 tonteilla on runsaasti ns. jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia ja tontit ovat väljiä, kuten mielipiteessä todetaan. Väljyys perustuu pääosin siihen, että voimassa olevan asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on korttelissa käytetty vain 62 %. Kaikille tonteille on mahdollista hakea tehokkuusluvun nostamista, sillä tonteilla on rakennuspaikkoja nykyisten rakennusten lisäksi myös uudisrakennuksia varten. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi ei yhden tontin kohdalla voida tehdä poikkeusta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 13.–27.5.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45274 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11412 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11412 (Vartiokylän tontti 45274/9)

30.5.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE STORA ENSO OYJ:N (ENT. ENSO GUTZEIT) PÄÄKONTTORIN SUOJELUESITYKSESTÄ

Khs 2005-738

Kaj ilmoittaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt kaupunginhallituksen lausuntoa entisen Enso Gutzeit Oy:n, nykyisen Stora Enso Oyj:n pääkonttorin rakennussuojeluasiassa 13.5.2005 mennessä (lausuntoaikaa on pidennetty 31.5.2005 saakka).

Docomomo Suomi Finland r.y. on 15.3.2005 esittänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle rakennuksen suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Asiassa on saatu kaupunkisuunnitteluviraston (12.5.2005) ja kaupunginmuseon (13.5.2005) lausunnot, joissa molemmissa puolletaan rakennuksen suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 2 ja 3.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon lausuntoihin pohjautuvan lausunnon:

Suojeluesitys Docomomo Suomi Finland ry esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (ent. Enso Gutzeit, Kanavakatu 2, 8. kaupunginosa, Katajanokka, kortteli 142, tontti 1) suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Yhdistys esittää myös, että Uudenmaan ympäristökeskus asettaisi kohteen toimenpidekieltoon, koska vireillä on joitakin perusparannushankkeita, jotka saattaisivat vaarantaa rakennuksen arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Yhdistys perustelee esitystään sillä, että kohde on valtakunnallisesti merkittävä sekä rakennustaiteellisten ansioidensa, kaupunkikuvallisen asemansa että kulttuuri- ja rakennushistoriallisten syiden takia. Kohde on yhdistyksen mukaan säilynyt harvinaisen hyvin alkuperäisasussaan, myös sisätilojensa osalta. Rakennus tulee Docomomo Suomi Finland ry:n mukaan suojella niin julkisivujensa kuin sisätilojensa osalta. Arvokkaiden sisätilojen säilyminen voidaan yhdistyksen mukaan parhaiten turvata rakennussuojelulain nojalla.

Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten suojelutilanne

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.11.2000, että kaikki arkkitehti Alvar Aallon Helsinkiin suunnittelemat kohteet ja niihin olennaisesti liittyvät rakennukset tullaan suojelemaan asemakaavalla. Enso Gutzeit Oyj:n, nykyisen Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus on yksi seitsemästä Aallon kohteesta, jolla ei vielä ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavasuojelua eikä myöskään rakennussuojelulain nojalla tehtyä suojelupäätöstä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuitenkin aloittanut suojelukaavan laatimisen keväällä 2005.

Helsingissä on yhteensä 18 Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta tai rakennuskokonaisuutta. Tällä hetkellä niistä on asemakaavalla suojeltu seitsemän. Ne ovat Alvar Aallon toimisto (1954–55/1962–63), Akateemisen kirjakaupan rakennus (1961/1962/1966–69), SYP:n pääkonttorin lisärakennus (1960–65), Sähkötalo (1965–75), Kornetintien kaksi asuintaloa (1942, 1948) sekä ravintola Savoyn sisustus (1937, Aino Aallon osuus myös huomattava).

Rakennussuojelulain nojalla on suojeltu neljä kohdetta: Rautatalo (1951/1952–58) , Kulttuuritalo (1952–60), Alvar Aallon oma talo (1934–36) sekä Finlandia-talo (1962–55/1971–76).

Loput, vielä suojelua vailla olevat kohteet ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Ne ovat Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (1959–61) lisäksi Erottajan paviljonki (1941/1950–51) , Insinööritalo (1948–53), Kansaneläkelaitos (1948/1953–57), entiset Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan asuintalot (1952–54), Talo Hirvonen (1953–55) sekä Stora Enso Oyj:n klubirakennus ja sauna (1951–52). Näille seitsemälle kohteelle tullaan laatimaan suojelukaava lähivuosina.

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen syntyhistoria, sijainti ja suojeluarvo

Katajanokan länsikärkeen vuonna 1962 valmistunut Enso Gutzeitin, nykyisen Stora Enso Oyj:n pääkonttori on kaupunkikuvan kannalta eräs Alvar Aallon kiistellyimpiä töitä. Jo hankkiessaan tontin omistukseensa 21.5.1959 Enso Gutzeit Eläkekassan tarkoituksena oli paikalla sijainneen, ns. Norrménin linnan purkaminen ja nykyaikaisen toimistotalon rakentaminen Enso Gutzeit Oy:n käyttöön.

Uudisrakennuksen suunnittelutyö tilattiin Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolta. Tuolloisen rakennusjärjestyksen mukaan tontille olisi saanut sijoittaa kahdeksankerroksisen rakennuksen, jonka sallittu räystäskorkeus oli +30.60. Aallon suosituksesta rakennuskorkeutta vähennettiin 7,8 metriä. Perusteluinaan Aalto esitti, että paras ratkaisu tähän kaupunkikuvallisesti arkaluontoiseen nivelkohtaan oli saavutettavissa ainoastaan rauhallisella horisontaalisella muodolla. Tontin uudelleenjärjestely toteutettiin näiden periaatteiden mukaan ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 6.4.1960. Tämä asemakaava on voimassa edelleen.

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus kytkeytyy itsenäisenä monumenttina laajempaan kaupunkikuvalliseen yhteyteen ja liittyy rakennuskannaltaan hyvin monipuoliseen ympäristöön. Sillä on erityinen merkitys Katajanokan kaupunginosan porttina. Marmoripintaisena ja säännöllisen ruudukon muodostavine julkisivujaotteluineen pääkonttorirakennus muodostaa tietoisen kontrastin sen pohjoispuolella sijaitsevalle, Katajanokan korkeimmalla kalliolla sijaitsevalle punatiiliselle ja monimuotoiselle Uspenskin katedraalille (Aleksei Gornostajev, 1868) sekä länsi- ja pohjoisrannalla sijaitseville entisille makasiinirakennuksille (1867–1903, Th.Croll, P.Björkin, W.Aspelin). Pääkonttorirakennuksen kaakkoispuolella samassa korttelissa sijaitsee vaaleaksi maalattu entinen Rahapaja-rakennus (E. B. Lohrmann ja A. Boman, 1863 sekä Fl. Granholm 1870–luvun alku). Ulkoministeriön kehitysyhteistyötalo (Olli-Pekka Jokela- Pentti Kareoja, 1993) liittyy muodoltaan ja väriltään Stora Enson pääkonttorirakennukseen.

Pääkonttori, Rahapaja sekä Ulkoministeriön rakennus muodostavat korttelin pituisen monimuotoisen kokonaisuuden, joka julkisivurivi avautuu meren rannan suuntaan. Katajanokan sillan länsipuolella pääkonttorirakennuksen naapureina on arvokkaita hallintorakennuksia kuten Presidentinlinna (P.Granstedt, C.L.Engel, 1820) sekä Päävartio (arkkit. Kolezskij, 1840).

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus muodostaa päätteen Pohjoisesplanadin ja Kauppatorin ympäristön uusrenessanssi- ja empiretyylisten rakennusten reunustamalle katunäkymälle. Se näkyy kauas, aina Esplanadi-akselin toisessa päässä vastaavalla kohdalla sijaitsevaan Svenska Teaternin rakennukseen (G.Th.P. Chiewitz, N. Benois, 1860, 1866 sekä Olof Hansson, 1978) saakka. Lähiympäristön kohteista Presidentinlinna (sr- ja sk) ja Päävartio-rakennus (sr- ja sk) sekä entinen Rahapajan rakennus (sr–1) on suojeltu kaavamääräyksin.

Pääkonttorirakennus kuuluu Katajanokan kaupunginosaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristökokonaisuus (Rakennettu ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993). Kaupunginosa on kokonaisuudessaan merkitty Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Pääkonttorirakennus marmorijulkisivuineen, kattoterasseineen ja arkadeineen edustaa yksityiskohtiaan myöten korkealaatuista arkkitehtuuria. Rakennushahmossa on muistuma italialaisesta renessanssipalatsista; Alvar Aallon sanotaan saaneen idean tähän rakennukseensa Venetsian Riva Degli Schiavoni -rantakadusta. Arkkitehtuuri on kuitenkin aikakaudelleen ominaisesti muodoiltaan pelkistettyä. Vastaavanlainen ankaran säännöllinen julkisivu toistuu monessa Alvar Aallon tämän kauden kohteessa. Rakennuksen julkisivumateriaali on italialaista Carraran marmoria. Italia oli Aallolle läpi hänen uransa erittäin tärkeä ja keskeinen inspiraation lähde. Siksi italialaisella marmorilla pääkonttorirakennuksen julkisivumateriaalina on erityisen suuri merkitys ja symboliarvo. Myös muut julkisivun materiaalit, kuten kupari ja tammiset ikkunanpuitteet, ilmaisevat rakennuksen arvokkuutta.

Pääkonttorirakennuksen tiukka, kuutiomainen hahmo kätkee sisätilat, jotka noudattavat ulkoasun selkeää linjakkuutta. Väljyys ja valoisuus ovat ominaisia niin varsinaisten toimistokerrosten toimistohuoneille ja käytäville kuin yhteistiloille ja juhlaville johtokunnan tiloille. Talon sijainti on hyödynnetty taitavasti tuomalla upeat näkymät huonetilojen olennaiseksi aiheeksi. Myös laadukkaat materiaalit ja viimeistellyt yksityiskohdat ovat leimallista koko talolle. Lukuisien eri puulajien moni-ilmeinen käyttö luo paikoitellen mielenkiintoisen jännitteen sisätilojen ja ulkoasun välille. Ylellisen ja ainutlaatuisen leimansa sisätiloille antavat kiinteän sisutuksen ohella Aallon taloon suunnittelemat irtokalusteet ja lukuisat valaisimet. Rakennuksen sisätilat tilajärjestelyiltään, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan ovatkin säilyneet lähellä alkuperäistä asuaan.

Rakennuksen interiööri, kiinteä sisustus sekä kalusteet ja valaisimet, joista monet on suunniteltu nimenomaan tätä rakennusta varten, muodostavat olennaisen osan rakennuksen arkkitehtonisesta arvosta. Pääaula ja edustustilat, mutta yhtä hyvin myös normaalit toimistokerrokset, sisältävät monia erikoisia ja persoonallisia tilaratkaisuja. Sisätilat ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet lähes alkuperäisasussaan. Vastaavanlaisia ehyinä säilyneitä Alvar Aallon suunnittelemia interiöörejä ei ole monia jäljellä. Julkisivuverhouksen vaurioitumista lukuun ottamatta rakennus on siten säilynyt erittäin hyvin alkuperäisasussaan.

Vireillä oleva asemakaavan muutos

Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen tontilla on voimassa 11.10.2006 saakka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 29.3.–15.4.2005.

Voimassa olevan, 21.5.1960 vahvistetun asemakaavan mukaan alue on liikerakennuksen korttelialuetta (AL). Asemakaavan muutosluonnoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan, mutta kaavassa käytetty merkintä (AL) on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Rakennukselle on merkitty rakennusala, kerrosala ja kerrosluvut olemassa olevan tilanteen mukaan.

Tontilla oleva rakennus on kaavaluonnoksessa määrätty suojeltavaksi merkinnällä sr–1 rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Kaavamääräyksen mukaan "Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai luonnetta. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen arvon edellyttämällä tavalla." Julkisivumateriaalin tulee olla valkoista marmoria. Myös sisätilojen suojelusta on tarkoitus antaa kaavamääräyksiä.

Kaavaluonnoksesta saatuja kannanottoja

Rakennuksen omistaja, Kiinteistöosakeyhtiö Katajanokan Kanavaranta 1 on katsonut, että kaavassa tulisi mahdollistaa varsinaisten konttorikerrosten joustava käyttö ja pidättäytyä ehdottomista julkisivumateriaalin valkoisuus- ja marmorivaatimuksista. Omistaja on pitänyt rakennussuojelulain nojalla tehtävää suojelua kuitenkin kaavasuojelua parempana mm. korvausjärjestelmän selkeyden vuoksi.

Helsingin kaupunginmuseo on esittänyt kantanaan, että rakennukselle esitetty sr–1 –merkintä on perusteltu, koska sillä suojellaan rakennuksen sisätilat rakenteineen, yksityiskohtineen, kiinteine sisutuksineen ja valaisimineen sekä ulkoasu valkoinen julkisivumarmori erikseen mainittuna. Kohteesta tulisi kuitenkin teettää rakennushistoriallinen selvitys.

Museoviraston mielestä suojelun kattavuus on sinänsä perusteltua, myös sen ulottaminen sisätiloihin. Museovirasto ei kuitenkaan ota vielä yksilöidysti kantaa suojelun sisältöön, koska prosessi mahdollisesta rakennussuojelulain nojalla suojelusta on kesken. Museovirasto on myös katsonut, ettei kaavaprosessia tulisi kiirehtiä ennen kuin kaikki asiaan liittyvät tahot, kuten rakennuksen omistaja konsultteineen, rakennustekniikan ja materiaalien asiantuntijat sekä eri viranomaiset ovat yhdessä analysoineet rakennuksen suojelutarpeen ja suojelun erilaisia toteuttamistapoja.

Julkisivujen korjaussuunnitelmat

Pääkonttorirakennuksen marmoriset julkisivut ovat huonossa kunnossa ja niiden uusiminen on ajankohtaista. Stora Enso Oyj on jättänyt rakennusvalvontavirastoon poikkeamishakemuksen (4.3.2005) rakennuksen julkisivumateriaalin vaihtamiseksi harmaiksi puolikiiltäviksi graniittilevyiksi. Poikkeamishakemusta on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksessa 16.3.2005. Kaupunkikuvaneuvottelukunta ei puoltanut hakemusta. Poikkeamishakemus on lähetetty kaupunkisuunnitteluvirastoon lausuntoa varten.

Johtopäätökset

Edellä rakennuksen suojeluarvoista esitettyyn selvitykseen viitaten kaupunginhallitus katsoo, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas kohde ja arkkitehtoninen kokonaisuus, jonka säilyminen sisätiloineen tulee turvata. Rakennus on kiistatta rakennussuojelulain 1 §:n ja 2 §:n tarkoittama kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluva kohde. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus. Tiedossa olevien korjaussuunnitelmien vuoksi on pelättävissä, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen kaupunkikuvalliset ja rakennustaiteelliset arvot saattavat olla uhattuina.

Vireillä olevan asemakaavan muutoksen suojelumääräys tähtää kohteen mahdollisimman laajaan suojeluun. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että asemakaavalla ei voida suojella riittävän kattavasti kaikkia rakennuksen yksityiskohtia etenkään rakennuksen sisätilojen osalta. Tähän viittaavat sekä asemakaavaluonnoksesta saatu museoviraston lausunto että suojeluasioissa vakiintunut käytäntö. Niiden säilymisen turvaa parhaiten rakennussuojelulain mahdollistama menettely, jonka yhteydessä laaditaan yksilöidyt, rakennusosia ja detaljeja koskevat suojelutavoitteet. Valmisteilla olevan asemakaavan suojelumääräykset ja rakennussuojelulain nojalla annettavat määräykset tulee laatia ja yhteen sovittaa niin, että ne täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä edellytykset rakennuskokonaisuuden arvojen säilymiselle.

Kaupunginhallitus puoltaa Docomomo Suomi Finland ry:n tekemää esitystä Stora Enso Oyj:n pääkonttorin (ent. Enso Gutzeit) suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Docomomo Suomi Finland r.y.:n suojeluesitys
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto
	Liite 3	Kaupunginmuseon lausunto

APULAISOIKEUSKANSLERIN SELVITYS- JA LAUSUNTOPYYNTÖ VARATUOMARI XXXXX XXXXXXXXXX KANTELUSTA

Khs 2004-1279

Apulaisoikeuskansleri mainitsee (10.3.2005), että oikeuskanslerinvirastoon on saapunut varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxxxx 13.5.2003 päivätty Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen liiketoimintapäällikön virkaa koskeva kirjoitus. Kirjoituksessa esitetään muun ohella, että virkaa on 1.12.1999 alkaen peräkkäisillä määräyksillä hoitanut sama henkilö ilman julkista hakumenettelyä ja näin virkaa pitkän ajan hoitanut henkilö on saanut ”etulyöntiaseman” myös viran vakinaista täyttämistä silmällä pitäen. Tätä voidaan kirjoittajan mielestä pitää yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena.

Viran kelpoisuusehdot määrättiin vasta oppilaitoksen johtokunnan toimesta 10.4.2001. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen 24.9.2004.

Kirjoituksessa arvostellaan oppilaitoksen johtokunnan pöytäkirjan nähtävillä pitämistä. Pöytäkirjaa ei ollut asetettu kuulutuksen mukaisesti julkisesti nähtäville kahden viikon kuluttua kokouksesta, mikä on kantelijan mielestä vaarantanut kunnan jäsenen valitusoikeuden ja loukannut hallinnon avoimmuutta.

./. Jäljennös kantelusta on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Kirjoituksen johdosta opetuslautakunta on antanut 26.8.2003 selvityksen, josta kantelija on antanut vastineen. Vastineessaan ja lisäkirjoituksessa kantelija on kiinnittänyt huomiota siihen, että nimityspäätös ajalle 1.8. – 31.12.2001 oli tehty taannehtivasti vasta 3.12.2001.

./. Jäljennös opetuslautakunnan selvityksestä on liitteenä 2 ja kantelijan vastineesta liitteenä 3.

Kantelun käsittelyssä on ilmennyt, että asiaan tarvitaan lisäselvitystä. Apulaisoikeuskansleri pyytää Khta hankkimaan kirjoituksen sisältämän kantelun tutkimista varten lisäselvityksen vielä seuraavista kysymyksistä:

1 Mihin määräykseen perustuu sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen rehtorin toimivalta nimittää liiketoimintapäällikön viransijainen ja avoimen viran hoitaja, kun Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön mukaan ammatillisen oppilaitoksen liiketoimintapäällikön valitsee johtokunta?

2 Mihin säännöksiin perustuen ao. henkilö on 3.12.2001 päätetty nimittää hoitamaan virkaa takautuvasti 1.8. – 31.12.2001?

3 Hoitaako 1.12.1999 alkaen viransijaiseksi nimitetty edelleen samaa virkaa?

4 Mistä lähtien on tiedetty, että kyseinen liiketoimintapäällikön virka tullaan lakkauttamaan?

5 Mihin määräykseen perustuu opetuslautakunnan selvityksessä mainittu käytäntö, että johtokunnan pöytäkirjat pidetään nähtävinä oppilaitoksessa kahden viikon kuluttua kokouksesta?

Apulaisoikeuskansleri pyytää lisäksi Khn lausuntoa kantelun kohteena olevan menettelyn asianmukaisuudesta. Selvitykset ja lausunto tulee toimittaa oikeuskanslerinvirastoon 15.6.2005 mennessä.

Xxxxxxxxxxxx kirjoitukset ovat esityslistan em. liitteinä. Niihin liittyvä muu aineisto on nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa.

./. Opetusvirasto on antanut 20.4.2005 lausuntonsa. Se on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Virasto käsittelee apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöä kohdittain ja selostaa kysymyksiin liittyviä näkökohtia.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus viittaavat yhteisessä lausunnossaan (26.5.2005) opetusviraston lausuntoon ja opetuslautakunnan 26.8.2003 antamaan selvitykseen, joissa on annettu vastaukset apulaisoikeuskanslerin lisäselvitystä varten tekemiin kysymyksiin. Niistä selviävät päätösten tekoajankohtana voimassa olleet toimivaltamääräykset. Kyseisistä asiakirjoista selviävät myös kantelussa esille tuodut asiat, kuten viran täyttö ilman hakumenettelyä, viran erityisten kelpoisuusehtojen vahvistaminen ja pöytäkirjan nähtävänä pitäminen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat em. lausuntojen ja selvitysten lisäksi seuraavaa:

Kvsto lakkautti 16.12.1998 aikuiskoulutusjohtajan viran ja perusti 1.1.1999 alkaen liiketoimintapäällikön viran. Liiketoimintapäällikön virkaan otettiin sitä haettavaksi julistamatta aikuiskoulutusjohtajan virkaa hoitanut Varpu Finnilä. Tuolloin voimassa olleen virkasäännön 4 §:n 1 momentin mukaan ennen vakinaisen viranhaltijan ottamista virka julistetaan haettavaksi, ellei virkaan ottava viranomainen erityisestä syystä päätä täyttää virkaa haettavaksi julistamatta. Virkasäännön soveltamisohjeiden mukaan virkaan ottava viranomainen päättää, julistetaanko virka haettavaksi vai täytetäänkö se haettavaksi julistamatta silloin, kun siihen on riittäviä perusteita. Riittävät perusteet ovat olemassa, jos on löydettävissä pätevä henkilö, joka on osoittanut sopivuutensa virkaan joko hoitamalla vastaavanlaisia tehtäviä tai on muutoin perehtynyt niihin.

Liiketoimintapäällikön viran täyttäminen 1.1.1999 lukien on tapahtunut sääntöjen mukaisesti. Virkaa täytettäessä on lisäksi otettu huomioon kaupungin henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet ja kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettu laki (palvelussuhdeturvalaki). Lain 7 §:n 1 momentin mukaan irtisanominen lisäksi edellyttää, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä.

Virkasäännön 4 § koski vain viran vakinaista täyttämistä. Näin ollen virka voitiin täyttää määräajaksi sitä haettavaksi julistamatta. Palvelussuhdeturvalaissa ei ollut säännöstä julkisesta hakumenettelystä, kuten 1.11.2003 voimaan tulleessa kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa on. Koska sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen organisaatiomuutos oli tiedossa, oli perusteltua, että sama henkilö, jolla oli vakinainen virka opetusvirastossa, hoiti liiketoimintapäällikön virkaa määräaikaisena ja ettei virkaa julistettu yleisesti haettavaksi.

Palvelussuhdeturvalain 3 §:n mukaan viranhaltija voidaan ottaa virkaan tai virkasuhteeseen määräajaksi, jos tehtävien luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava, määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka on siihen syynä.

Tutteli Elomaa hoiti liiketoimintapäällikön virkaa 1.12.1999 – 31.12.2003, ensin sijaisena ja sen jälkeen avoimen viran väliaikaisena hoitajana. Määräaikaisuuden perusteet ovat palvelussuhdeturvalain mukaisia. Opetustoimen lausunnoista ilmenee, miksi kyseinen virka on edelleen avoinna ja miksi sitä ei ole täytetty pysyvästi. Organisaatiomuutokset ovat niin oikeuskäytännössä kuin kirjallisuudessa hyväksyttyjä määräaikaisuuden perusteita. Opetustoimen vuoden 2006 talousarvioehdotuksesta ja vuosien 2006 – 2008 taloussuunnitelmaehdotuksesta ilmenee, että sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen liiketoimintapäällikön vakanssi on tarkoitus lakkauttaa.

Opetusvirastossa sattuneiden menettelytapavirheiden johdosta mm. ammatti- ja aikuiskoulutuslinja on 2.1.2002 antanut kirjallisesti yksityiskohtaiset ohjeet henkilöstön palvelussuhteeseen ottamisesta. Puhelimitse saatujen tietojen mukaan opetusvirasto on antanut selventävät ohjeet pöytäkirjojen nähtävänä pitämisestä. Kaupunginkanslia on 18.12.2003 kirjeellään nro 57 antanut seikkaperäiset ohjeet henkilöstöhallinnon päätöksenteosta.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että opetusvirastossa on sattunut eräitä kantelun käsittelyn aikana todettuja menettelytapavirheitä, joilla ei ollut vaikutusta päätösten sisältöön, ja katsovat, ettei Xxxxx Xxxxxxxxxxxx kantelun tulisi antaa aihetta toimenpiteisiin. Sekä opetusvirasto että keskushallinto ovat antaneet asiasta ohjeita ja koulutusta, jottei palvelussuhteeseen ottamistilanteissa tehtäisi enää virheitä.

Sj toteaa, että asia on ollut vireillä pitkään eri toimielimissä. Kaupungin toimesta oikeuskanslerinvirastolle on jo lähetetty selvityksiä, joihin edellä viitataan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää apulaisoikeuskanslerille esityslistalla mainitut opetusviraston sekä henkilöstökeskuksen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnot pyydettynä selvityksenä asiassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee omana lausuntonaan apulaisoikeuskanslerille viitata henkilöstökeskuksen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden edellä mainitussa yhteisessä lausunnossa esitettyyn.

Kirje apulaisoikeuskanslerille jäljennöksin annetuista lausunnoista ja samalla asiakirjat palauttaen sekä pöytäkirjanote opetusvirastolle, henkilöstökeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Xxxxx Xxxxxxxxxxxx kantelu apulaisoikeuskanslerille 13.5.2003
	Liite 2	Opetuslautakunnan selvitys 26.8.2003 Xxxxxxxxxxxx kantelun johdosta
	Liite 3	Xxxxx Xxxxxxxxxxxx vastaus ja lisäkirjoitus 4.11.2003 opetuslautakunnan selvitykseen
	Liite 4	Opetusviraston lausunto 20.4.2005 Xxxxxxxxxxx kantelun johdosta

SELVITYKSET LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ORGANISAATION KEHITTÄMISESTÄ JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

Khs 2004-693

Khs käsitteli 26.4.2004 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen liittyviä kysymyksiä, mm. maksuja ja asiaan liittyviä jatkotoimenpiteitä. Khs mm. vahvisti toiminnan asiakasmaksut ja päätti ryhmien suuruudesta. Lisäksi Khs kehotti opetuslautakuntaa, nuorisolautakuntaa ja sosiaalilautakuntaa yhteistyössä keskenään

selvittämään, kuinka turvataan kolmannen sektorin sekä yksityisten mahdollisuudet järjestää iltapäivätoimintaa, ja tuomaan Khlle selvityksen siitä, miten maksukaton käyttöön otto on vaikuttanut kolmannen sektorin kyseiseen toimintaan,

selvittämään iltapäivätoiminnan järjestämisvastuun mahdollisen siirtämisen yhden hallintokunnan alaisuuteen ja

ryhtymään toimenpiteisiin ryhmämuotoisen toiminnan asiakasmaksujen perusteiden yhtenäistämiseksi viimeistään vuoden 2006 syyslukukauden alusta lukien.

Vuoden 2005 talousarvioon sisältyy seuraava maininta: ”Selkiytetään aamu- ja iltapäivätoiminnan organisaatio tammikuun 2005 lopussa valmistuvan hallintokuntien yhteisen selvityksen pohjalta. Taloussuunnitelmakaudella kehitetään aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvetta vastaavaksi 1. ja 2. luokkalaisten ja erityisoppilaiden osalta tasapuolisesti koko kaupungissa selvitysten pohjalta.”

./. Opetuslautakunta toteaa (15.2.2005), että opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat laatineet edellä mainittujen toimeksiantojen mukaisen selvityksen kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista. Selvitys sisältää ehdotuksia organisoinnin selkiyttämiseksi, minkä lisäksi on tarkasteltu mahdollisuuksia siirtää toiminta yhden hallintokunnan alaisuuteen. Selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä pyritään myös edistämään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonnan alueellista ja kieliryhmien välistä tasapuolisuutta sekä asiakasmaksujen yhtenäistämistä. Selvitys on esityslistan liitteenä.

Lautakunta toteaa, että opetustoimen tulisi selvityksen mukaisesti olla jatkossakin toimintaa koordinoivana hallintokuntana. Kaupungin järjestämä toiminta tulisi keskittää opetustoimen alaisuuteen lukuun ottamatta sosiaaliviraston itse järjestämää toimintaa. Opetustoimen alaisuuteen esitetään näin ollen siirrettäväksi nuorisotoimen nykyisin järjestämä toiminta ja sen edellyttämät resurssit sekä sosiaalitoimen määrärahoissa tällä hetkellä olevat avustusmäärärahat ja avustuksien käsittelyn edellyttämät resurssit. Tarvittavat resurssi- ja määrärahasiirrot otettaisiin huomioon opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen vuoden 2006 talousarvioesityksissä.

Toimintaperiaatteet vahvistettaisiin jatkossa opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä valmistelemassa toimintasuunnitelmassa, jonka vahvistaa Khs. Opetustoimi tekisi sosiaalitoimen kanssa toimintasuunnitelmaan perustuvan sopimuksen sosiaalitoimen järjestämän toiminnan määrästä ja toimintamuodoista sekä mm. asiakkailta perittävistä maksuista. Sopimusmalli ei edellyttäisi määräraha- eikä resurssisiirtoja opetustoimen ja sosiaalitoimen välillä.

Esitykset toteutettaisiin vuosien 2005–2006 aikana ja otettaisiin huomioon talousarvioesityksen 2006 valmistelussa. Toimintakäytänteiden kehittämistä jatketaan nykyiseen tapaan hallintokuntien välisenä yhteistyönä sekä Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmässä.

Lautakunta on omalta osaltaan lähettänyt Khlle em. selvityksen.

Nuorisolautakunta toteaa (1.3.2005), että nuorisotoimen osuus perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämisessä Helsingissä on 2 %. Toiminnassa on mukana 120 lasta ja ryhmiä on yhteensä 10. Osa ryhmistä toteutetaan yhteistyössä opetusviraston kanssa.

Lakisääteisen iltapäivätoiminnan lisäksi nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa on otettu huomioon ala-asteikäiset lapset. Vuonna 2004 jäsenkortteja myytiin 7-12-vuotiaille yhteensä 5100 kpl. Alueellisten palvelujen osaston alaisuudessa on n. 50 toimipaikkaa ja näistä n. 40 nuorisotalossa järjestetään iltapäivisin toimintaa 3-6-luokkalaisille lapsille. Toiminta on muodoltaan sekä nk. avointa toimintaa että kerhotoimintaa. Avoin toiminta ajoittuu pääsääntöisesti klo 13.00/14.00 – 17.00/18.00 väliselle ajalle. Toimintaan osallistuminen edellyttää nuorisotalon jäsenkortin hankkimista. Sen hinta vuonna 2005 on 5 euroa. Osassa kerhoista peritään materiaalimaksu.

Kulttuuriseen nuorisotyöhön erikoistuneissa nuorisotaloissa on toimintaa ala-asteikäisille lapsille. Tämä toiminta on muodoltaan kerhotoimintaa tai kursseja. Ryhmiä on n. 12.

Edellä mainitut tilastot pitävät sisällään toiminnan, joka tapahtuu iltapäivisin klo 17.00 mennessä. Lisäksi ko. ikäryhmälle järjestetään leirejä, yksittäisiä kursseja/pajoja ja tapahtumia, jotka voivat sijoittua myöhempään iltaan ja/tai viikonloppuihin.

Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat laatineet opetuslautakunnan tarkoittaman em. selvityksen toiminnan organisoinnin kehittämistarpeista.

Toimintaa koordinoivana hallintokuntana tulisi nuorisolautakunnankin mielestä edelleen olla opetustoimi. Kaupungin järjestämä toiminta tulisi keskittää opetustoimen alaisuuteen lukuun ottamatta sosiaaliviraston itse järjestämää toimintaa. Opetustoimen alaisuuteen esitetään näin ollen siirrettäväksi nuorisotoimen nykyisin järjestämä toiminta ja sen edellyttämät resurssit sekä sosiaalitoimen määrärahoissa tällä hetkellä olevat avustusmäärärahat ja avustuksien käsittelyn edellyttämät resurssit.

Lautakunta toteaa opetuslautakunnan tavoin,

että toimintaperiaatteet vahvistettaisiin jatkossa opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä valmistelemassa toimintasuunnitelmassa, jonka vahvistaa Khs ja

että esitykset toteutettaisiin vuosien 2005 -2006 aikana ja käsiteltäisiin talousarvioesityksen 2006 valmistelussa.

Toimintakäytänteiden kehittämistä jatketaan nykyiseen tapaan hallintokuntien välisenä yhteistyönä sekä Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmässä.

Nuorisotoimen nykyisin järjestämän toiminnan ja sen edellyttämien resurssien siirtämistä opetustoimen alaisuuteen voidaan pitää perusteltuina, koska asiakkaat eivät kuulu nuorisotoimen strategisten linjausten mukaisen keskeiseen asiakasryhmään ja koska nuorisotoimen järjestämän toiminnan volyymi on erittäin pieni.

Lautakunta päätti antaa Khlle em. mukaisen selvityksen organisoinnin kehittämistarpeista.

Sosiaalilautakunta toteaa (8.3.2005) päättäneensä omalta osaltaan tässä vaiheessa hyväksyä opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen 10.2.2005 päivätyn selvityksen aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista ja lähettää sen edelleen Khlle.

Lautakunta ehdottaa, että kevään 2005 aikana lautakuntien ja virastojen yhteistyössä jo tehtyjen selvityksien pohjalta valmistellaan edellytykset sille, että opetusvirastolla on järjestämisvastuu kaikesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Samalla selvitetään iltapäivätoiminnan sisällön laatukriteerit, ryhmätoiminnan tarpeen määrä, edellytykset alueelliselle riittävälle toiminnalle ja mahdolliset näihin tarvittavat lisäresurssit. Tämän työn tulokset tulisi ottaa huomioon vuoden 2006 ja 2007 talousarviota suunniteltaessa.

Päätös syntyi yksimielisesti jäsen Pajarisen ehdotettua jäsen Ingervon kannattamana, että lautakunta antaisi edellä selostetun lausunnon.

Esittelijän ehdotus kuului seuraavasti:

”Sosiaalilautakunta päättänee omalta osaltaan hyväksyä opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen 10.2.2005 päivätyn selvityksen Helsingin kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.”

Opetuslautakunta toteaa sosiaalilautakunnan em. esityksen johdosta (26.4.2005), että opetustoimella on 31.7.2006 asti voimassa olevan toimintasuunnitelman mukaan koordinaatiovastuu kaupungin järjestämässä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen laatimassa selvityksessä toiminnan organisoinnin kehittämistarpeista on esitetty toimenpiteitä, joilla vahvistettaisiin opetustoimen koordinaatiomahdollisuuksia sekä lisättäisiin opetustoimen järjestämisvastuuta ja jotka on tehtyjen selvitysten mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vuosien 2005–2006 aikana.

Toiminnan laatuun liittyvät kriteerit tulee määritellä kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa on määritelty toiminnan laadullisia tekijöitä liittyen toiminnan koordinointiin, alueellisen yhteistyön rakenteisiin, toiminnan sisällöllisiin tavoitteisiin, toimintaympäristön turvallisuuteen, henkilöstöresursseihin sekä oppilaiden opintososiaalisiin etuihin (välipalat ja vakuuttaminen tapaturmien varalta). Laatukriteereitä on tarkoituksenmukaisinta tarvittaessa tarkistaa uudessa, syksyllä 2006 voimaan tulevassa toimintasuunnitelmassa. Uusi suunnitelma valmistellaan hallintokuntien yhteistyönä vuoden 2005 loppuun mennessä.

Tarkkaa tietoa alueellisesta palvelutarpeesta on mahdollista saada kevään 2005 aikana keskitetyn hakumenettelyn yhteydessä. Saatavien tietojen perusteella tehdään palvelutarpeiden ja palvelutason kattavuuden kartoitus. Kartoituksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2005. Lokakuun alussa valmistuvat toimintaan osallistuvien oppilaiden kokonaismäärätilastot kaupunginosittain ja toimipisteittäin.

Sosiaaliviraston järjestämä leikkipuistotoiminta kattaa tällä hetkellä lähes 60 % kaupungin järjestämän iltapäivätoiminnan paikkatarjonnasta. Sosiaaliviraston organisaatiouudistuksessa leikkipuistotoiminta siirtyi 1.1.2005 päivähoidon vastuualueelta lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle. Tässä yhteydessä sosiaalivirasto käynnisti leikkipuistojen toiminnan kehittämistä koskevan selvitystyön, joka valmistuu sosiaaliviraston antamien tietojen mukaan alkukesästä 2005. Koska pääosa aamu- ja iltapäivätoiminnan nykyisestä paikkatarjonnasta on leikkipuistoissa, edellytyksiä alueellisesti riittävälle toiminnalle ei ole mahdollista selvittää ennen leikkipuistojen toimintaa koskevan selvityksen valmistumista.

Lautakunta toteaa, että opetustoimen koordinaatiomahdollisuuksia ja järjestämisvastuuta on mahdollista ja tarkoituksenmukaista lisätä lähivuosina toiminnan organisoinnin kehittämistarpeita koskevan selvityksen mukaisesti.

Lisäksi lautakunta toteaa edellä esitetyin perustein sosiaalilautakunnan esittämien selvityksien olevan tarpeellisia, mutta että niitä ei ole mahdollista tehdä kevään 2005 aikana. Selvitykset tulee tehdä vuoden 2005 loppuun mennessä aamu- ja iltapäivätoiminnan uuden toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Opetuslautakunta viittaa (8.3.2005) Khn em. päätökseen (26.4.2004) kehottaa opetuslautakuntaa, nuorisolautakuntaa ja sosiaalilautakuntaa yhteistyössä keskenään selvittämään, kuinka turvataan kolmannen sektorin sekä yksityisten mahdollisuudet järjestää iltapäivätoimintaa ja miten maksukaton käyttöön otto on vaikuttanut kolmannen sektorin toimintaan ja toteaa seuraavaa:

Perusopetuslaissa on määritelty lain tarkoittaman aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakkailta perittävälle kuukausimaksulle 60 euron katto. Maksukatto koskee vain laissa säädetyn laajuista toimintaa (keskimäärin kolme tuntia päivässä eli 570 tuntia vuodessa). Kunta voi järjestää toimintaa haluamissaan muodoissa ja periä kolmen tunnin keskimääräisen lakisääteisen rajan ylittävästä ajasta lisämaksun, jolle ei ole asetettu laissa ylärajaa.

Khs on 26.4.2004 hyväksynyt kaupungin järjestämän tai avustaman aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteet, missä yhteydessä päätettiin myös asiakkailta perittävistä maksuista. Järjestöjen, yhdistysten ja muiden sosiaaliviraston avustamien toiminnan järjestäjien asiakasmaksusta päätettiin, että kuukausimaksu voi olla keskimäärin kolmen tunnin päivittäisestä toiminnasta enintään 60 euroa. Tämän ylittävän päivittäisen tarjonnan hinnoittelua ei rajoitettu. Opetustoimen määrärahoista syksystä 2004 lähtien avustetun seurakuntien järjestämän toiminnan osalta asiakasmaksu määriteltiin kolmelta ensimmäiseltä tunnilta 45 euroksi, eli samaksi kuin opetus- ja nuorisotoimen itse järjestämässä toiminnassa. Tämän ylittävän päivittäisen tarjonnan hinnoittelua ei rajattu myöskään seurakuntien osalta.

Edellä mainitulla, Khn asettamalla kolmea ensimmäistä tuntia koskevalla maksukatolla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia avustettavan toiminnan asiakasmaksuihin eikä toimintaan, koska avustettua toimintaa järjestetään keskimäärin 4-5 tuntia päivässä. Kolmen tunnin tarjonnan ylittävältä osin vapaa hinnoittelu on kuitenkin tarkoittanut käytännössä sitä, että asiakasmaksuissa on ollut huomattavaa vaihtelua lähinnä järjestöjen ja yhdistysten tarjoamassa toiminnassa, jossa asiakasmaksut vaihtelevat tällä hetkellä 60-170 euron välillä keskiarvon ollessa 127 euroa kuukaudessa.

Khs edellytti 26.4.2004 mm., että opetus-, sosiaali- ja nuorisolautakunta ryhtyvät toimenpiteisiin ryhmämuotoisen toiminnan asiakasmaksujen perusteiden yhtenäistämiseksi viimeistään vuoden 2006 syyslukukauden alusta lukien. Tämä on keskeisenä lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnan lukuvuoden 2006–2007 toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Asiakasmaksut tulevat lähenemään toisiaan jo lukuvuonna 2005–2006. Asiakasmaksuja on käsitelty mm. Kj:n asettamassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki toimintaa järjestävät tahot. Vuoden 2005 järjestöavustuksia hakeneiden järjestöjen ja yhdistyksien kuukausimaksujen keskiarvo on 91 euroa kuukaudessa, kun keskiarvo on tällä hetkellä edellä mainittu 127 euroa. Tarjonnan määrä on pysynyt käytännössä viime vuoden tasolla ja avustuksia on lisäksi hakenut viisi uutta järjestöä aiemmin hakeneiden lisäksi. Eräiden järjestöjen tarjonnan määrän lasku on johtunut pääasiassa kaupungin itse järjestämän ruotsinkielisen toiminnan tarjonnan kasvusta.

Kolmannen sektorin edellytyksiä järjestää toimintaa on pyritty turvaamaan avustamisen lisäksi mm. tarjoamalla opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen tiloja ilmaiseksi toiminnan järjestämiseen. Lisäksi järjestöjen ja seurakuntien henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään lisäkoulutukseen toiminnan laadun ja sisällön kehittämiseksi.

Opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimi ovat antaneet erikseen em. selvityksen kaupungin järjestämän aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista. Selvitykseen sisältyy ehdotus siitä, että opetustoimen talousarviossa jo olevien, seurakuntien avustamiseen tarkoitettujen määrärahojen lisäksi osa sosiaaliviraston järjestöavustuksiin tarkoitetuista määrärahoista siirretään opetustoimen talousarvioon vuonna 2006 ja määrärahat varataan aamu- ja iltapäivätoiminnan avustamiseen, millä osaltaan turvataan Khn edellyttämällä tavalla kolmannen sektorin sekä yksityisten järjestäjien mahdollisuuksia järjestää toimintaa.

Sosiaalilautakunta on antanut 22.3.2005 yksityisten toimintamahdollisuuksista samansisältöisen selvityksen kuin opetuslautakunta. Siinä viitataan lisäksi lautakunnan edellä selostettuun esitykseen organisaatiosta. Lautakunta toteaa, että näin pyritään turvaamaan järjestöjen sekä yksityisten mahdollisuuksia järjestää toimintaa Khn edellyttämällä tavalla.

Sj viittaa edellä mainittuun selvitykseen organisoinnin kehittämistarpeista sekä opetuslautakunnan 26.4.2005 antamaan lisälausuntoon järjestelyjen aikataulusta ja katsoo, että järjestelyt olisi perusteltua suorittaa niiden mukaisesti. Tässä vaiheessa edettäisiin em. selvityksen mukaisesti kuitenkin niin, että jatkossa opetustoimen järjestämisvastuuta edelleen laajennetaan vuoden 2005 loppuun mennessä valmistuvien lisäselvitysten pohjalta.

Lisäksi Khs merkinnee tiedoksi selvityksen maksukaton vaikutuksesta kolmannen sektorin mahdollisuuksiin järjestää iltapäivätoimintaa. Asiakasmaksujen yhtenäistämistä valmistellaan opetuslautakunnan mainitsemalla tavalla edelleen Khn aiemman kehotuksen mukaisesti.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen organisointi toteutetaan tässä vaiheessa esityslistan liitteenä olevan, asiaa koskevan opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen selvityksen mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa yhteistyössä sosiaalilautakunnan kanssa

vuoden 2005 loppuun mennessä aamu- ja iltapäivätoiminnan uuden toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä selvittämään toiminnan sisällön laatukriteerit, ryhmätoiminnan tarpeen määrän, edellytykset alueelliselle riittävälle toiminnalle ja näihin toimintoihin tarvittavat lisäresurssit sekä

valmistelemaan selvitysten pohjalta organisaatioehdotuksen niin, että opetustoimella on koordinaatiovastuu kaikesta kaupungissa toteutettavasta ja järjestämisvastuu mahdollisuuksien mukaan kaikesta kaupungin omasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kolmannen sektorin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintamahdollisuuksista.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, nuorisolautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Selvitys lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnin kehittämistarpeista

VALTUUTETTU JORMA HENTILÄN TOIVOMUSPONSI: KÄVELYKATUJEN VALVONTA

Khs 2004-2362

Kvsto on käsitellessään 17.11.2004 talousarviota 2005 ja talousarviosuunnitelmaa vuosiksi 2005–2007 hyväksynyt seuraavan toivomusponnen.

”Kaupunginvaltuusto edellyttää pysäköinninvalvonnan tehostamista niin, että laiton pysäköinti kävelykaduilla voidaan estää. (Jorma Hentilä, äänin 70-2)”.

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 28.2.2005 mennessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.2.2005) seuraavaa:

Yleistä Ison Roobertinkadun kävelykatuosuudella on huoltoajo sallittu Annankadun puolelta kaikkina päivinä kello 19–11. Tontille ajo on aina sallittu. Kadulla on pysäyttäminen kielletty kaikkina päivinä kello 11–19. Muulloin on pysäköinti kielletty.

Muilla kävelykaduilla kuten Mikonkadulla ja Kluuvikadulla on huoltoajo sallittu kaikkina päivinä kello 5–11. Tontille ajo on aina sallittu. Kaduilla on pysäyttäminen kielletty kaikkina päivinä kello 11–24. Muulloin on pysäköinti kielletty.

Aleksanterinkadulla on autoliikenne Keskuskadun ja Fabianinkadun välillä kielletty kokonaan lukuun ottamatta takseja ja Aleksanterinkatu 50 tontille ajoa, joka on sallittu Keskuskadun suunnasta. Huolto- ja jakeluliikenne hoidetaan joko Kluuvin huoltotunnelin, huoltokellareiden, huoltopihojen tai poikkikatujen kautta.

Kävelykatujen pysäköinninvalvonnan tehostaminen kameravalvonnalla

Kaupunginhallitus esitti 6.10.2003 lausunnossaan, (Lausunto oikeusministeriön työryhmämietinnöstä rikesakkomenettelyn yksinkertaistamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa), oikeusministeriölle, että pysäköintivirhelainsäädäntöä olisi kehitettävä siihen suuntaan, että nykyaikaista kameratekniikkaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi vilkkaiden jalankulkualueiden siivoamiseksi kielletystä pysäköinnistä. Pysäköintivirhemaksulakia tulisi muuttaa siten, että maksukehotus voitaisiin lähettää omistajalle tai haltijalle myös kameralla todetun pysäköintivirheen perusteella. Kameravalvonta parantaisi ratkaisevasti pysäköinninvalvontaa kävelykaduilla.

Pysäköinninvalvonnan tehostaminen työaikajärjestelyin ja
valvojien määrää lisäämällä

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston palvelutoimistossa on tällä hetkellä 59 pysäköinnintarkastajan vakanssia. Käytännössä tarkastajien määrä on kuitenkin ollut noin 6–7 tarkastajaa vähemmän. Vakanssien täyttöön ei ole saatu täyttölupia ja sisäinen haku ei ole tuottanut tuloksia. Tällä hetkellä pysäköintipalvelukeskus hakee tarkastajia ulkoisella haulla. Pysäköintivirhemaksuista saadut tuotot vähenivät vuonna 2004 noin 2 % vuoteen 2003 verrattuna. Vuodesta 2002 vuoteen 2004 on vähennystä 12 %.

Kaupunginvaltuusto päätti tarkistaa 19.1.2005 pysäköintitaksoja 1.2.2005 lukien siten, että I maksuvyöhykkeellä maksu on 3,00 euroa, II maksuvyöhykkeellä 1,60 euroa ja III maksuvyöhykkeellä 80 senttiä tunnilta.

Yleisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen maksullisuusajat ovat kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti olleet 1.1.2002 alkaen 1. maksuvyöhykkeellä arkisin maanantaista perjantaihin kello 9-19 ja lauantaisin kello 9–18 sekä 2. ja 3. maksuvyöhykkeellä maanantaista perjantaihin kello 9–19 erityiskohteita lukuun ottamatta.

Maksullisuusaikojen pidentäminen edellyttää myös pysäköinnin valvonnan tehostamista iltaisin. Pysäköinnintarkastajien työaikajärjestelyissä on tehty jonkin verran muutoksia, mutta muutokset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi riittäviä. Työaikajärjestelyihin tulisi panostaa entistä enemmän.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että työaikajärjestelyjen lisäksi ja järjestelyjen vauhdittamiseksi uusia pysäköinnintarkastajia tulisi palkata ainakin 10 lisää vuosina 2006–2008. Yksi pysäköinnintarkastaja tuottaa palkkakustannuksensa kaupungille moninkertaisesti. Pysäköinninvalvonnan ja työaikajärjestelyjen tehostamisella olisi arviolta saatavissa myös 1 % lisäys pysäköintimaksutuloihin ja ainakin 10 %:n lisäys virhemaksutuloihin.

Yleisten töiden lautakunta on 16.12.2004 valinnut uuden kunnallisen pysäköinninvalvojan. Hänen tavoitteenaan on työhyvinvoinnin parantaminen pysäköinninvalvonnassa ja tulosyksikön muissa tehtävissä ja tällä tavalla lisätä toiminnan tuloksellisuutta. Uusi kunnallinen pysäköinninvalvoja aloittanee keväällä 2005.

Kävelykatu-liikennemerkki

Suomessa ei ole käytössä Kävelykatu-liikennemerkkiä. Kaupunginhallitus on 22.2.1993 ja 4.1.1996 esittänyt liikenneministeriölle liikennemerkin ottamista lainsäädäntöön. Toistaiseksi ministeriö ei ole tähän suostunut. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto pohtii parhaillaan yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa mahdollisuuksia saada kyseinen merkki lainsäädäntöön. Uusi Kävelykatu-liikennemerkki saattaisi vähentää kävelykatujen laitonta pysäköintiä, koska uudella merkillä voidaan yksinkertaistaa nykyistä vaikeasti ymmärrettävää liikennemerkkiyhdistelmää.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (17.2.2005) seuraavaa:

Taustaa Pysäköinninvalvonnassa on ollut pitkään ongelmana pitää kenttävalvontaan tarkoitetut vakanssit täytettynä. Syksyllä 2004 oli peräti seitsemän vakanssia täyttämättä. Vakansseja on pyritty täyttämään kaupungin sisäisellä haulla. Joulukuussa 2004 näin saatiin täytettyä kaksi vakanssia. Tammikuussa saatiin täyttölupa kolmelle vakanssille ja mikäli kaupungin sisältä ei ilmaannu hakijoita, saadaan täyttölupa vielä kahdelle. Pysäköinnintarkastajien rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Pysäköinnintarkastajien vakanssien kokonaismäärä on 59.

Toinen tärkeä asia on saada uudet pysäköinnintarkastajat pysymään talossa. Esimerkiksi toukokuussa 2004 rekrytoitiin neljä uutta pysäköinnintarkastajaa, joista ainoastaan yksi on pysynyt pysäköinninvalvonnassa. Muut ovat palanneet entisiin tehtäviinsä. Lähdön perusteena on usein ollut palkkaus, jota olisi kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Tähän on pyritty ottamalla käyttöön henkilökohtainen lisä peruspalkkaan. Mahdollinen parannuskeino olisi henkilökohtaisen osuuden lisääminen myös tulospalkkaan.

Valvonnasta

Ajoneuvoliikenne on kävelykaduilla rajoitettu tontille ajoa lukuun ottamatta. Mikonkadulla ja Kluuvikadulla on pysäyttäminen kielletty kaikkina viikonpäivinä klo 11 – 24 ja Iso Roobertinkadulla klo 11 – 19. Muuna aikana pysäköinti on kielletty. Tavarakuljetuksia ja kiinteistöjen huoltoa palveleva huoltoajo on sallittu Mikonkadulla ja Kluuvikadulla kaikkina päivinä klo 5 – 11 ja Iso Roobertinkadulla klo 19 – 11.

Pysäköinnintarkastajat valvovat ajoneuvojen pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköintiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista.

Pysäyttämiskiellon voimassa ollessa pysäköinninvalvonta on selkeää. Ajoneuvoa ei tänä aikana voi pysäyttää eikä pysäköidä edellä mainituilla kaduilla. Maksukehotuksia annetaan säännöllisesti ja lisäksi suoritetaan tehostettua valvontaa.

Pysäköintikiellon voimassa ollessa ajoneuvoa voi kuitenkin lyhytaikaisesti seisottaa ajoneuvon kuormausta tai kuorman purkamista varten. Tällöin pysäköintivirheen todentaminen on vaikeampaa ja tulkinnanvaraista.

Iso Roobertinkadulla on esimerkiksi päivittäistavarakauppoja, kioski ja talousmyymälä. Liikkeiden huoltoajo pitäisi suorittaa klo 19 – 11. Mikonkadulla ja Kluuvikadulla huoltoajo on sallittu klo 5 – 11. Ongelmana on, ettei kauempaa tulleiden huoltoajoneuvojen liikennettä voida aina sovittaa sallitulle ajalle. Toisaalta jakeluliikenteen tarpeet voivat olla niin suuria, ettei pysäköintivirhemaksulla ole vaikutusta käyttäytymiseen.

Osa pysäköintivirheistä johtuu myös piittaamattomuudesta. Auto pysäköidään kävelykadulle esimerkiksi liikkeessä, kioskilla tai pankkiautomaatilla asioimisen ajaksi.

Pysäköinnintarkastajien vakanssien täyttäminen mahdollistaa lisäresurssien suuntaamisen kävelykatujen valvontaan. Kenttävalvonnan tulee olla riittävän tehokasta, kattavaa ja näkyvää, jotta sillä olisi ennalta estävä vaikutus. Näkyvä valvonta ehkäisee luvatonta pysäköintiä myös kävelykaduilla.

Kävelykatuja valvotaan jatkossakin säännöllisesti ja pysäköinnin-tarkastajien vakanssien täyttyessä myös entistä tehokkaammin. Lisäksi voidaan ajoittain tehdä myös tehostettua valvontaa. Todettakoon myös, että pysäköintivirhemaksun korotus on Suomen Kuntaliiton toimesta vireillä oikeusministeriössä. Valvonnalla ei ongelmaa voida kokonaan poistaa, vaan siihen tarvitaan lisäksi kiinteistöjen ja niillä toimivien yritysten myötävaikutusta jakeluliikenteen ja muun huoltoajoliikenteen järjestelemisessä.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että valvontaa on tarkoitus tehostaa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Jorma Hentilä) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jorma Hentilälle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA YTV:LLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN PÄÄTEIDEN MELUNTORJUNTAOHJELMASTA VUOSILLE 2005 -2025

Khs 2005-627

Tiivistelmä

Vuonna 2000 julkaistu pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille 2000–2020 on päivitetty. Uusi pääteiden meluntorjuntaohjelma on laadittu vuosille 2005–2025. Meluntorjuntakohteet, joita on kaikkiaan 57, on jaettu kahteen toteuttamisjaksoon (2005–2015 ja 2016–2025).

Ohjelman mukaisten meluesteiden rakentamisen on arvioitu maksavan noin 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus on noin 40 miljoonaa euroa. Helsingin osuus on 26,1 miljoonaa euroa.

Laaditussa lausuntoehdotuksessa esitetään eräitä teknisiä ja rakenteellisia tarkistuksia ohjelmaan. Meluntorjuntaohjelman toteutuksessa keskeisintä on valtion rahoitusosuuden lisääminen. Ministerityöryhmän vuonna 2004 pääkaupunkiseudun meluntorjuntaan esittämän 20 miljoonaan euron teemahankkeen toteuttaminen on välttämätöntä. Helsingin kaupunki on omalta osaltaan varautunut meluntorjuntahakkeiden rahoitukseen.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ilmoittaa (11.3.2005) mm. päättäneensä 11.3.2005 hyväksyä omalta osaltaan pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelman ja lähettää sen pääkaupunkiseudun kunnille tiedoksi ja mahdollisia kannanottoja varten.

Lisäksi YTV:n hallitus edellyttää, että valtio, kunnat ja Tielaitos selvittävät, ovatko nykyiset voimavarat riittävät meluntorjunnan edistämiseksi.

./. YTV:n kirje sekä pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2005 – 2025 ovat liitteinä 1 ja 2. Raportti on myös luettavissa osoitteessa: www.ytv.fi/liikenne/PLJ/melu.htm.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.4.2005), että vuonna 2000 julkaistu pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille 2000–2020 on päivitetty. Työn tilaajana ovat olleet YTV ja Tiehallinto. Kuntien edustajat ovat osallistuneet työtä ohjaavan projektiryhmän toimintaan.

Uusi pääteiden meluntorjuntaohjelma on laadittu vuosille 2005–2025. Meluntorjuntakohteet, joita on kaikkiaan 57, on jaettu kahteen toteuttamisjaksoon (2005–2015 ja 2016–2025). Näistä ensimmäisen jakson kohteet (27) on pantu kiireellisyysjärjestykseen, ja niistä seitsemän on nostettu suunnitteluvalmiutensa johdosta hankelistan kärkeen. Ensimmäisessä toteuttamisjaksossa on 12 Helsingin kohdetta, joista kolme (Hämeenlinnanväylä Kaarelassa ja Turunväylän esteet Munkkiniemessä) on seitsemän kiireellisimmän hankkeen joukossa.

Meluntorjuntaohjelman päivityksen yhteydessä ei ole tehty uusia melulaskentoja, mitä on pidettävä kohteiden priorisoinnin kannalta huonona asiana. Uusia Helsingin meluntorjuntakohteita on ohjelmaan tullut kymmenen, jotka kaikki ovat osittain tämän vuoksi vasta toisessa toteuttamisjaksossa. Kohteiden päivityksessä on lisäksi käytetty hyväksi viime vuosina tehtyjä tiekohtaisia meluntorjuntasuunnitelmia ja -selvityksiä.

Edellisessä meluntorjuntaohjelmassa oli mukana myös joitain Helsingin pääkatuverkon kohteita, jotka uudesta ohjelmasta on jätetty pois. Kaupunki vastaa katujen meluesteiden toteuttamisesta, joten uusi menettely on aiempaa selkeämpi. Pääkatujen meluntorjuntakohteita on käsitelty Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksessä (2002).

Toteuttamisohjelmassa olisi pitänyt käsitellä myös vanhojen meluesteiden uusimistarvetta. Helsingin yleisten teiden ensimmäiset meluesteet on rakennettu yli 25 vuotta sitten. Liikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet esim. Kehä I:llä nelinkertaisiksi, mistä johtuen vanhat esteet ovat monin paikoin liian matalia. Lisäksi monet niistä ovat huonokuntoisia.

Hankkeiden kohdekorteissa on jonkin verran epätarkkuuksia ja jopa virheellisyyksiä, jotka olivat mukana jo edellisessä ohjelmassa. Pääraportin kuvassa 2 on Jakomäen kohteet HP1 ja HA3B esitetty virheellisesti uusina kohteina, vaikka ne olivat mukana jo edellisessä ohjelmassa. Raportin kuvassa 1 on Kehä I:n kohteissa HY16 ja HY15 väärät värisymbolit osoittamassa toteutumisastetta.

Edellisessä meluntorjuntaohjelmassa 2000–2020 oli kohteet jaettu kolmeen toteuttamisjaksoon. Ensimmäisessä jaksossa (2000–2004) oli 27 kohdetta, joista 13 Helsingissä. Meluntorjuntaohjelman toteutus on edennyt kohtuuttoman hitaasti: ohjelmassa mainituista Helsingin yleisten teiden kohteista on toteutettu kokonaisuudessaan vain kaksi, Kehä I:n esteet Lassilan ja Kannelmäen kohdalla sekä Puotinharjussa. Pohjois-Haagaan, Kehä I:n eteläpuolelle suunniteltu melueste hoidettiin kaupungin toimesta kaavamuutoksella. Meluesteen sijaan rakennettiin toimistorakennuksia suojaamaan asutusta Kehä I:n melulta.

Ohjelma oli laadittu liian kunnianhimoiseksi varmistamatta määrärahojen riittävyyttä ja eri osapuolten sitoutumista ohjelman toteuttamiseen.

Yleisten teiden meluesteitä on tehty pääasiassa muun tienparannuksen yhteydessä eikä Tiehallinnolla ole ollut moneen vuoteen resursseja erillisten meluestekohteiden toteuttamiseen. Tätä voidaan pitää suurena epäkohtana. Kaupunki on vuosittain varautunut ja osallistunut yleisten teiden meluesteiden rakentamiskustannuksiin omalla, ennalta sovitulla osuudellaan. Lisäksi pääkatujen meluesteiden rakentamiseen on satsattu noin miljoona euroa vuosittain.

Ohjelman mukaisten meluesteiden rakentamisen on arvioitu maksavan noin 60 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen vaiheen osuus on noin 40 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ 2002) liittyvässä kuntien ja valtion välisessä aiesopimuksessa on meluntorjuntaan esitetty käytettäväksi erillishankkeena 17 miljoonaa euroa. Ministerityöryhmän v. 2004 julkistamassa mietinnössä ”Liikenneväyläpoliittisia linjauksia vuosille 2008–2013” on pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemahankkeeseen esitetty 20 miljoonaa euroa.

Helsingissä altistuu liikenteen aiheuttamalle yli 55 desibelin päivämelulle noin 100 000 ihmistä, joista noin puolet asuu yleisten teiden melualueilla. Tulevaisuudessa altistujien määrän on laskettu vielä lisääntyvän tuntuvasti, johtuen liikenteen kasvusta ja maankäytön tiivistymisestä. Ongelman vakavuudesta johtuen Tiehallinnon pitää tulevina vuosina ehdottomasti lisätä meluntorjunnan määrärahoja ja sitoutua osaltaan meluntorjuntaohjelman toteuttamiseen.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.5.2005), että pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman 2000 - 2020 toteutus ei ole edennyt alkuunkaan suunnitellulla tavalla. Näin ollen tehty meluntorjuntaohjelman päivitys on ollut välttämätöntä. Päivitys on tehty edellisen ohjelman lähtötietojen pohjalta siten, että siitä on karsittu toteutetut kohteet ja aikaisempaan ohjelmaan sisältyvät katukohteet (esimerkiksi Helsingissä Itäväylä välillä Itäkeskus - Sörnäinen) sekä tarkistettu kohteiden kustannusarviot. Uusia melulaskentoja ei ole tehty, laskentatietoja on päivitetty ainoastaan käyttämällä mahdollisia muista suunnitelmista saatuja tarkempia tietoja. Meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 olennainen sisältö on hankeohjelman laajuuden ja ajoituksen tarkistaminen kohteiden kustannustasoa ja ennen kaikkea ohjelman rahoitusmahdollisuuksia vastaavaksi. Uutena piirteenä ohjelmassa on tiettyjen Helsingin alueella sijaitsevien liikenneväyläosuuksien meluntorjuntatarpeen tulkinta kohteissa tapahtuvasta asemakaavoituksesta johtuvaksi siten, että meluhaittojen torjunnan kustannusvastuu siirtyy käytännössä kaupungin vastuulle.

Meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 laatimisen metodiikkaa voidaan pitää perusteltuna ja tämän kaltaiselle suunnitelmalle asetetut tavoitteet täyttävänä. Uusien melulaskentojen ja melulle altistuvan väestön määrän laskenta ei ole ollut tarpeen, koska noin viiden vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät ole olleet erityisen suuria.

Uuden kohdekategorian "Hankkeet, joiden meluntorjunta hoidetaan pääosin alueiden kaavoituksen yhteydessä" sisällyttäminen meluntorjuntaohjelmaan nyt tehdyllä tavalla ei ole tarkoituksenmukaista. Nämä kohteet tulee käsitellä kuten muutkin kohteet, kuitenkin huomioon ottaen mahdolliset kaavoituksesta aiheutuvat priorisointitarpeet. Kohteet tulisikin sisällyttää meluntorjuntaohjelman 1. tai 2. jakson kohteisiin sen mukaisesti, mikä niiden ajoitus ja toteutusvalmius on. Kohteiden toteutuksen kustannusjako päätetään yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kuten muissakin hankkeissa.

Meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 mitoituksen lähtökohtana ovat viimeisimmät pääkaupunkiseudun liikennemelun torjuntaa koskevat linjaukset. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2002) aiesopimuksessa on osoitettu meluntorjuntaan käytettäväksi erillishankkeena 17 miljoonaa euroa vuoden 2007 jälkeen. Vastaavasti liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän mietinnössä meluntorjunta pääkaupunkiseudulla on priorisoitu yhdeksi vuosina 2008 - 2013 toteutettavaksi teemahankkeeksi, johon osoitetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Pääteiden meluntorjuntahankkeet ovat yhteishankkeita Tiehallinnon kanssa. Helsingin alueella niiden toteutus on tähän saakka kärsinyt Tiehallinnon rahoituksen riittämättömyydestä. Kaupunki on osaltaan ollut varautunut meluntorjuntaohjelman hankkeiden toteutukseen. Tästä lähtökohdasta meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 toteutukselle on välttämätöntä, että edellä mainittu pääkaupunkiseudun meluntorjunnan 20 miljoonan euron teemahanke toteutuu jopa suunniteltua aikaisemmin vuodesta 2006 alkaen.

Uudenmaan tiepiiri on esittänyt toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2005 - 2008 rahoituksen meluntorjunnan rakentamiseen vuoteen 2008 mennessä ainoastaan Hämeenlinnanväylällä välillä Kaarela - Hakuninmaa ja Itäväylällä välillä Kehä I - Riskutie. Sen sijaan Turunväylän meluntorjuntaan Munkkiniemessä, mikä myös on kiireinen ja toteutusvalmiudeltaan hyvä kohde, rahoitusta ei ole esitetty.

Helsinki on varautunut näihin kolmeen hankkeeseen taloussuunnitelmassaan vuosille 2005 - 2009. Taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 - 2010 valmistelussa varaudutaan meluntorjuntaohjelman vuosina 2005 - 2025 edellyttämään kaupungin rahoitusosuuteen. Tämän lisäksi kaupunki investoi olemassa olevan katuverkon meluntorjuntaan noin 1,0 miljoonaa euroa vuodessa. Itäväylän meluntorjunta välillä Kehä I - Sörnäinen rahoitetaan Itä-Helsingin kehittämisrahastosta. Uusien katujen ja liikenneväylien meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät kyseisten hankkeiden kustannuksiin.

Pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelman vuosille 2005 - 2025 toimeenpano on välttämätön askel meluhaittojen vähentämiseksi. Näin ollen kaupungin tulee osaltaan vaikuttaa siten, että sen toteuttamisen käynnistäminen PLJ 2002:n aiesopimuksen ja liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministeri-työryhmän mietinnön mukaisesti vuodesta 2008 alkaen toteutuu. Lisäksi yleisten töiden lautakunta katsoo, että kaupungin tulee osaltaan toimia siten, että ohjelman vaatima valtion ja kaupungin lisä- ja jatkorahoitus toteutuu asetetun kokonaisaikataulun mukaisesti.

Ympäristölautakunta toteaa (3.5.2005), että melusta on tullut merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä ongelma. Tällä hetkellä noin 100 000 helsinkiläistä asuu yli 55 dB:n liikennemelualueella. Näistä noin 47 000 asuu pääväylien varrella. Liikennemäärien kasvun myötä meluongelmien ennustetaan edelleen kasvavan. Erityisen voimakasta meluongelmien kasvun arvioidaan olevan pääväylien varrella. Ilman uusia meluntorjuntatoimenpiteitä altistujien määrä kasvaisi vuoteen 2020 mennessä lähes 50 % nykyisestä. Tällöin altistujia pääväylien varrella olisi jo lähes 70 000.

Myös kaupunkirakenteen tiivistäminen on omiaan lisäämään meluongelmia. Helsingin yleiskaava 2002:n vaikutusarvioinnin mukaan on uusista asuinalueista noin 34 % ja viher- ja virkistysalueista noin 23 % sijoitettu melualueille. Jo kaavoitetusta alasta vain 8 % on sijoittunut melualueille, joten meluongelmien ja meluntorjunnan tarpeen voidaan olettaa lisääntyvän Helsingissä merkittävästi.

Ympäristömeludirektiivin velvoitteet

Direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta tuli voimaan 18.7.2002. Ympäristömeludirektiivin velvoitteiden kansalliseksi täyttämiseksi on ympäristönsuojelulakiin tehty täydennys (459/2004) ja annettu valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004).

Ympäristönsuojelulain 25b §:n mukaan meluselvityksen ja toimintasuunnitelman laatii rautateistä Ratahallintokeskus, lentoasemista Ilmailulaitos, liikennealueista liikennealueen pitäjä (Helsingissä yleisten teiden osalta Tiehallinto ja katujen osalta rakennusvirasto) sekä väestökeskittymistä muiden kuin edellä mainittujen osalta kunta. Kunta kokoaa eri tahoilta tulevat tiedot.

Helsingin kaupunginjohtaja on 6.4.2005 perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma sekä ehdotus meluselvityksen ja toimintasuunnitelman tarkistusmenettelystä. Työryhmään on nimetty Helsingin meluasioita hoitavien virastojen edustajat ja kutsuttu asiantuntijajäsenet ympäristöministeriöstä, Ratahallintokeskuksesta, Ilmailulaitoksesta ja Tiehallinnosta. Ensimmäisen vaiheen meluselvitysten on oltava valmiina 30.6.2007 ja toimintasuunnitelmien 18.7.2008.

Meluntorjunnan toteutus

Vaikka meluntorjunnan tarve on ollut viime vuosina tiedossa, on meluntorjunnan rahoitus joutunut usein leikkausten kohteeksi ja meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen ollut riittämätöntä. Vuonna 2000 valmistuneessa pääväylien meluntorjuntaohjelmassa oli vuosille 2000–2004 ajoitettu 27 meluntorjuntakohdetta. Näistä vain viisi on toteutettu kokonaan ja kolme osittain.

Pääasiallisena syynä meluntorjuntaohjelman toimenpiteiden toteutumattomuuteen on ollut Tiehallinnon riittämätön rahoitus. Rahaa erillisiin meluntorjuntahankkeisiin ei ole ollut, ja meluntorjuntaa on pystytty toteuttamaan lähinnä teiden perusparannusten yhteydessä. Jos meluntorjunnan määrärahat pysyvät nykyisellään, ei päivitetyn meluntorjuntaohjelman toimenpiteitä pystytä toteuttamaan. Meluntorjunta tarvitsee siten tuntuvaa lisärahoitusta, ja erityisen tärkeää on valtion rahoitusosuuden lisääminen. Lisäksi tarvitaan eri osapuolten sitoutumista, jonka pitäisi tapahtua jo meluntorjuntaohjelman päätöksenteon yhteydessä.

Liikenneväyläpolitiikkaa valmisteleva ministerityöryhmä julkisti vuoden 2004 helmikuussa mietintönsä Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004–2013. Mietinnön yhtenä teemahankkeena vuosille 2008–2013 on meluntorjunta pääkaupunkiseudulla. Hankkeen budjetti on 20 miljoonaa euroa. Ympäristölautakunta pitää hankkeen mahdollisimman pikaista aloittamista sekä toteuttamisen varmistamista meluntorjuntaohjelman toteuttamisen kannalta erittäin tärkeänä.

Nykyinen meluntorjunta on perustunut pääosin melun leviämisen ehkäisemiseen, mikä käytännössä tarkoittaa meluesteiden rakentamista. Myös nyt valmistunut meluntorjuntaohjelma perustuu pelkästään meluesteiden toteuttamiseen. Esteet ovat kalliita ja niiden suojausvaikutus kohdistuu pienelle alueelle. Pelkästään esteitä rakentamalla ei meluongelmien kasvua pystytä hillitsemään. Esteiden rakentamisen rinnalle tarvitaan uusia keinoja. Jatkossa tulisi panostaa melupäästöjen vähentämiseen jo lähteessä. Tämä tarkoittaa mm. renkaisiin, tiepäällysteisiin ja liikennevälineisiin liittyvän tuotekehittelyn lisäämistä.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että meluntorjunnan ongelmana on jo pitkään ollut valtion rahoitusosuuden riittämättömyys. Asiaan on useissa kaupungin lausunnoissa kiinnitetty huomiota.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelma vuosille 2005 – 2025 –raportista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Meluntorjuntaohjelman tarkistaminen on perusteltua ja ohjelman jaottelu on selkeä. Päivityksen yhteydessä ei kuitenkaan ole tehty uusia melulaskentoja, mitä on pidettävä kohteiden priorisoinnin kannalta huonona asiana. Osittain tämän vuoksi uusista Helsingin meluntorjuntakohteista kaikki kymmenen ovat vasta toisessa toteuttamisjaksossa.

Meluntorjunnan toteutus

Uuden kohdekategorian "Hankkeet, joiden meluntorjunta hoidetaan pääosin alueiden kaavoituksen yhteydessä" kohteet olisi hyvä käsitellä kuten muutkin kohteet, kuitenkin huomioon ottaen mahdolliset kaavoituksesta aiheutuvat priorisointitarpeet. Kohteet olisi sisällytettävä meluntorjuntaohjelman 1. tai 2. jakson kohteisiin sen mukaisesti, mikä niiden ajoitus ja toteutusvalmius on. Kohteiden toteutuksen kustannusjako päätetään yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti kuten muissakin hankkeissa.

Pääteiden meluntorjuntahankkeet ovat yhteishankkeita Tiehallinnon kanssa. Yleisten teiden meluesteitä on tehty pääasiassa muun tienparannuksen yhteydessä eikä Tiehallinnolla ole ollut moneen vuoteen resursseja erillisten meluestekohteiden toteuttamiseen. Tätä voidaan pitää suurena epäkohtana. Kaupunki on osaltaan ollut varautunut meluntorjuntaohjelman hankkeiden toteutukseen.

Ministerityöryhmän v. 2004 julkistamassa mietinnössä ”Liikenneväyläpoliittisia linjauksia vuosille 2008–2013” on pääkaupunkiseudun meluntorjunnan teemahankkeeseen esitetty 20 miljoonaa euroa. Meluntorjuntaohjelman 2005 - 2025 toteutukselle on välttämätöntä, että mainittu pääkaupunkiseudun meluntorjunnan 20 miljoonan euron teemahanke toteutuu jopa suunniteltua aikaisemmin vuodesta 2006 alkaen.

Jos meluntorjunnan määrärahat pysyvät nykyisellään, ei päivitetyn meluntorjuntaohjelman toimenpiteitä pystytä toteuttamaan. Meluntorjunta tarvitsee siten tuntuvaa lisärahoitusta, ja erityisen tärkeää on valtion rahoitusosuuden lisääminen. Lisäksi tarvitaan eri osapuolten sitoutumista, jonka pitäisi tapahtua jo meluntorjuntaohjelman päätöksenteon yhteydessä.

Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

YTV:n kirje pääkaupunkiseudun pääteiden meluntorjuntaohjelmasta

TERVEYSKESKUKSEN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2005-1109

Terveyskeskus toteaa 9.5.2005 kaupunginkansliaan saapuneessa virkajärjestelyjä koskevassa esityksessään seuraavaa:

Virkoja koskevat muutokset

1 Terveystoimen organisaatiomuutoksen yhteydessä lasten erityispalveluyksikkö, joka aiemmin toimi itsenäisenä lasten erityispalveluyksikön päällikön johtamana tulosyksikkönä kaakkoisessa terveyskeskuksessa, sijoitettiin hallinnollisesti terveysasemat-osastoon Paloheinän terveysaseman ylilääkärin alaisuuteen. Siitä muodostettiin lasten erityispalvelujen poliklinikka, jossa puheterapiatoimintaa johtaa lasten erityispalveluyksikön päällikkö alaisenaan 43 puheterapeuttia ja kaksi toimistosihteeriä. Muu henkilökunta, neljä erikoislääkäriä, kolme psykologia, terveydenhoitaja, kuulontutkija ja toimintaterapeutti ovat ylilääkärin ja ylihoitajan alaisia.

Lasten erityispalvelujen poliklinikan hallinnollisesta sijoittumisesta johtuen lasten erityispalveluyksikön päällikkö-nimike ei enää kuvaa tehtävää eikä organisaatioasemaa. Lasten erityispalveluyksikön päällikkö jää eläkkeelle 1.6.2005 lukien. Avoimeksi tuleva virka (022118), tehtäväkohtainen palkka 3067,65 euroa/kk, tulee muuttaa johtavan puheterapeutin viraksi.

Johtava puheterapeutti toimii puheterapeuttien hallinnollisena ja ammatillisena esimiehenä ja toimistohenkilökunnan esimiehenä ja hänelle on delegoitu päätösvaltaa henkilöstövalinnoissa. Hankintavaltuus tulee olemaan enintään 30 000 euroa. Näin ollen johtavan puheterapeutin tulee olla virkasuhteinen.

2 Terveysasemat-osaston Laakson terveysaseman ylilääkärin alaisuudessa toimii lasten arviointipoliklinikka, jossa on yksi erikoistuvan lääkärin virka. Erikoistuvien lääkäreiden rekrytointi on erittäin vaikeaa ja virka onkin ollut pitkään täyttämättä. Helsinkiläisten lasten psykiatrisen arviointitoiminnan kannalta erikoislääkärin työpanos hyödyttää lasten arviointipoliklinikan toimintaa huomattavasti enemmän kuin erikoistuvan lääkärin. Myös sosiaaliviraston perheneuvoloiden psykiatripula aiheuttaa paineita erikoislääkäripalveluiden saantiin lasten arviointipoliklinikalta. Käytännössä on nyt tiedossa erikoislääkäri, joka voisi tulla hoitamaan virkaa jo elo-syyskuussa.

Lasten arviointipoliklinikan erikoistuvan lääkärin virka (041244), tehtäväkohtainen palkka 2524,71 euroa/kk, tulee muuttaa erikoislääkärin viraksi, tehtäväkohtainen palkka 3850 euroa/kk. Terveysasemat-osaston talousarviossa on varauduttu virkajärjestelystä johtuviin palkkakustannuksiin.

3 Khs perusti vuonna 2005 terveyskeskukseen uusia avohoidon erikoislääkärin ns. hoitotakuuvirkoja, jotka on osoitettu psykiatriaosastolle, mutta niihin ei ole saatu hakijoita. Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikalla on avohoidon erikoislääkärin puolipäivävirka (022976), tehtäväkohtainen palkka 1893,15 euroa/kk. Vakinainen viranhaltija on psykiatrian erikoislääkäri Marja-Leena Männikkö. Herttoniemen psykiatrian poliklinikan yhdistyttyä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikkaan työmäärä on lisääntynyt siinä määrin, että on välttämätöntä muuttaa osa-aikainen virka kokoaikaiseksi. Viranhaltija on antanut suostumuksensa kokopäivätyöhön siirtymiseen. Talousarviossa on varauduttu osa-aikaisen lääkärin viran muuttamiseen kokoaikaiseksi.

4 Sturenkadun psykiatrian poliklinikalla on erikoistuvan lääkärin vakanssi (023512), jota on käytetty yleislääketieteen erikoistumisvakanssina ns. reunapalvelun suorittamiseen. Vakanssiin ei ole yli vuoteen saatu sijaisia. Syksyksi 2005 lupautunut sijainen on jälleen perunut tulonsa. Syynä on se, että psykiatrian piirissä on runsaasti täyttämättömiä erikoislääkärin virkoja, joihin erikoistuvat lääkärit hakeutuvat sijaisiksi. Näin ollen erikoistuvan lääkärin vakanssi (023512), tehtäväkohtainen palkka 2524,71 euroa/kk, on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista muuttaa avohoidon erikoislääkärin viraksi, tehtäväkohtainen palkka 3815 euroa/kk. Psykiatriaosaston talousarviossa on varauduttu virkajärjestelystä aiheutuviin palkkakustannuksiin.

Virkojen perustaminen työsuhteisten tehtävien tilalle

5 Terveyskeskuksen sairaala-apteekki on yksi maamme suurimmista sairaala-apteekeista. Toiminta käsittää Suomen laajimman perusterveydenhuollon sekä sosiaaliviraston ja säätiöiden ostopalveluvanhainkotien lääkehuollon. Erilaiset määräykset ja tiukat vaatimukset lääketurvallisuudessa lääkehuollon eri osa-alueilla, kuten lääkevalmistuksessa ja laadunvarmistuksessa, lääkelogistiikassa ja informaatiossa vaativat proviisoritason osaamista. Monissa maamme sairaala-apteekeissa on viime vuosina tästä syystä lisätty proviisorien määrää.

Useita sairaala-apteekin osastoja on viime vuosina yhdistetty keskusapteekkiin kustannusten pienentämiseksi. Näiden rationointitoimenpiteiden ansiosta yksi vastaavan farmaseutin toimi on jätetty täyttämättä.

Sairaala-apteekissa on vain kolme proviisorin virkaa, mikä on vaikeuttanut toimintaa, koska myöskään sijaisia ei ole saatavissa. Toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista muuttaa avoimena oleva vastaavan farmaseutin toimi (027106), tehtäväkohtainen palkka 1973,92 euroa/kk, proviisorin viraksi, tehtäväkohtainen palkka 3042,84 euroa/kk. Proviisorin viran avulla voidaan huolehtia proviisorien tehtävistä asianmukaisesti myös loma-aikoina ilman ulkopuolisia sijaisia. Viran hankintavaltuus on enintään 30 000 euroa. Palkkauksen erotukseen käytetään kahden farmaseutin toimen osa-aikaiseksi muuttamisen johdosta säästyviä määrärahoja.

6 Eräiden sairaala-apteekissa työskentelevien farmaseuttien tehtäviin kuuluu lääkkeiden ja niihin rinnastettavien tuotteiden hankinta lääketehtaista ja lääketukkukaupoista. Toiminnan sujuvuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että hankintavaltuudet on useilla farmaseuteilla. Yli 3500 euron hankintoja tekevien tulee olla virkasuhteisia. Seuraavat farmaseutin toimet tulee muuttaa viroiksi 1.6.2005 alkaen.

Vakanssi	019512	Jukka-Pekka Hautala
Vakanssi	030031	Leila Meriläinen
Vakanssi	042746	Jaana Siltala

Henkilöt ovat antaneet suostumuksensa virkasuhteeseen siirtymiseen.

7 Hammashuolto-osastossa on työsuhteinen ylihammaslääkärin toimi, jota hoitaa erikoishammaslääkäri Silja Johansson. Tehtäviin kuuluu vastata koko hammashuollon ostopalvelutoiminnasta ja toimia hammashoitopiiri 2:n ylihammaslääkärin sijaisena. Hammashoitopiiri on toimistotasoinen tulosyksikkö, jonka päällikkönä toimii virkasuhteinen ylihammaslääkäri. Viran hankintavaltuus on enintään 30 000 euroa. Näin ollen ylihammaslääkärin sijaisen tulee olla virkasuhteinen. Silja Johansson on antanut suostumuksen virkasuhteeseen siirtymiseen.

Työsuhteinen ylihammaslääkäri (026837), tehtäväkohtainen palkka 4193,02 euroa/kk, tulee muuttaa ylihammaslääkärin viraksi.

Terveyskeskus esittää virkojen lakkauttamista ja uusien virkojen perustamista niiden tilalle sekä virkojen perustamista työsuhteisten tehtävien tilalle 1.6.2005 lukien päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (13.5.2005), että terveyskeskus esittää neljän viran lakkauttamista ja uusien virkojen perustamista näiden tilalle. Perusteluina on organisaatiomuutoksesta seurannut nimikkeen, tehtävien ja organisaatioaseman vastaamattomuus puheterapiayksikössä, vaikeudet rekrytoida erikoistuvien lääkäreiden virkoihin henkilöitä, lisääntynyt työmäärä psykiatrian poliklinikalla sekä toiminnan edellyttämän osaamistason nostaminen sairaala-apteekissa. Näistä muutoksista aiheutuviin palkkakustannuksiin on varauduttu talousarviossa.

Lisäksi terveyskeskus esittää neljän viran perustamista työsuhteisten tehtävien tilalle palkan ja nimikkeen pysyessä ennallaan, koska hankintojen hoitaminen ja virkasuhteisen tehtävän sijaistaminen edellyttävät virkasuhdetta.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää esitettyjen virkojen perustamista toiminnan kannalta perusteltuina.

Henkilöstökeskus ilmoittaa (26.5.2005) puoltavansa terveyskeskuksen esityksessä mainittujen virkojen lakkauttamista ja perustamista esityksessä mainituin palkkaeduin ja tehtävänimikkein. Terveyskeskus ilmoittaa, että farmaseuttien pitäisi pystyä tekemään 30 000 euron hankintoja, minkä vuoksi farmaseuttien työsuhteisten tehtävien muuttaminen viroiksi on tarkoituksenmukaista.

STJ Kaupunginhallitus päättänee terveyskeskukseen sijoitettujen virkojen ja tehtävien osalta 15.6.2005 lukien seuraavaa:

1 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Nykyinen nimike	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Vakanssi- numero	Uusi nimike	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk
Lasten erityis palvelu-yksikön päällikkö	3067,65	022118	Johtava puheterapeutti	3010,00
Erikoistuva lääkäri	2524,71	041244	Erikoislääkäri	3850,00
Avohoidon erikoislääkäri, puolipv.	1893,15	022976	Avohoidon erikoislääkäri	3786,30
Erikoistuva lääkäri	2524,71	023512	Avohoidon erikoislääkäri	3815,00

2 Perustaa seuraavien työsuhteisten tehtävien tilalle virat

Työsuhteinen tehtävä	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Vakanssi- numero	Perustettava virka	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk
Vastaava farmaseutti	1973,92	027106	Proviisori	3042,84
Farmaseutti	1965,22	019512	Farmaseutti	1965,22
Farmaseutti	1965,22	030031	Farmaseutti	1965,22
Farmaseutti	1998,75	042746	Farmaseutti	1998,75
Ylihammaslääkäri	4193,02	026837	Ylihammaslääkäri	4193,02

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

30.5.2005 pöydälle pantu asia

TALOUS- JA VELKANEUVONTAA KOSKEVA TOIMEKSIANTOSOPIMUS ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN KANSSA

Khs 2005-1081

Sosiaalilautakunta toteaa (26.4.2005) mm., että Etelä- Suomen lääninhallitus esittää valtion kanssa tehtävää toimeksiantosopimusta, jonka perusteella valtio maksaisi Helsingin kaupungille talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta lisäkorvauksia. Sopimus täydentäisi valtion kanssa 12.2.2001 tehtyä sopimusta, jonka mukaan toimeksisaaja on sitoutunut tuottamaan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 1 §:ssä tarkoitettuja talous- ja velkaneuvontapalveluja valtion maksaman peruskorvauksen perusteella. Nyt tehtävä sopimus koskee aikaa 1.5.2005-30.4.2006.

Samalla Etelä-Suomen lääninhallitus täsmentää 12.2.2001 tehdyn sopimuksen peruskorvaukseen liittyvää henkilöstömäärän rakennetta.

Talous- ja velkaneuvonnan peruskorvausta varten on kauppa- ja teolli-suusministeriön asetuksessa (36/2005) palvelujen tuottamisesta osoitettu 0,73 euroa vuodessa toimialueen asukasta kohden. Helsingin osalta tämä korvaus vuodelle 2005 on 408 311 euroa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on osoittanut Etelä- Suomen lääninhallitukselle 542 485 euroa harkinnanvaraisen lisäkorvauksen maksamista varten. Helsingille maksettaisiin nyt tehtävän sopimuksen perusteella tästä määrärahasta lisäkorvausta 177 465 euroa.

Valtiolta saadut vuotuiset korvaukset ovat kattaneet 2/3 Helsingin talous- ja velkaneuvonnan kustannuksista. Vuonna 2005 kaupungin osuus kustannuksista on 285 624 euroa.

Talous- ja velkaneuvontayksikössä hoidetaan vuosittain noin 2 500 velallisen asiaa. Noin puolet näistä asiakkaista on saanut toimeentulotukea. Ainakin 600 asiakkaan kohdalla velkojen järjestelyt poistavat heidät toimeentulotuen piiristä. Jo tämä tuo vuositasolla 1,32 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen menoihin.

Nyt esitetyn toimeksiantosopimuksen perusteella talous- ja velkaneuvontayksikössä tulisi olla peruskorvauksen piirissä 11 kokopäivätoimista neuvojaa. Aikaisemmassa sopimuksessa, joka koskee peruskorvausta, oli maininta vähintään 11 kokopäivätoimisesta ja kahdesta osa-aikaisesta velkaneuvojasta, joiden työpanoksesta korkeintaan kolme henkilötyövuotta kohdentuu sosiaalisen luototuksen tehtäviin.

Sosiaalinen luototus on toimintaa, joka kuuluu sosiaalihuoltolain piiriin ja siitä maksetaan valtion tukea sosiaali- ja terveysministeriön osoittamilla rahoilla. Tästä syystä tämä toiminta on syytä sulkea talous- ja velkaneuvonnan valtion tuen piiristä pois. Lääninhallitus edellyttääkin, että 11 neuvojan resurssi on kokonaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävissä.

Yksikössä on tätä varten palkattuna lakimies, kaksi johtavaa talous- ja velkaneuvojaa, viisi talous- ja velkaneuvojaa, yksi määräaikaisesti palkattu talous- ja velkaneuvoja, yksi talousneuvoja sekä yksi määräaikaisesti palkattu asiakasneuvoja. Nämä henkilöt täyttävät talous- ja velkaneuvontalain edellyttämän kelpoisuuden.

Peruskorvauksen lisäksi maksettavan lisäkorvauksen perusteella tulisi 1.5.2005 lukien palkata lisähenkilöstönä neljä talous- ja velkaneuvojaa, joilla tulee olla vähintään korkeakoulututkinto tai vähintään viiden vuoden päätoiminen kokemus talous- ja velkaneuvontatehtävissä. Heidän palkka- ja toimintakulunsa korvautuu kokonaisuudessaan valtion maksamalla lisäkorvauksella.

Talous- ja velkaneuvontayksikön talousarviossa vuodelle 2005 on varattu 796 036 euroa talous- ja velkaneuvontapalveluja varten. Ottaen huomioon nyt tehtävän toimeksiantosopimuksen edellyttämät kustannukset talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta, kulut vuonna 2005 ovat 871 400 euroa. Tästä aiheutuu 75 464 euron budjetin ylitys.

Sosiaaliviraston toiminnan kannalta toimeksiantosopimuksen tekeminen Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa tuo sosiaalivirastolle tuloja 585 776 euroa vuodelle 2005. Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, että tarkoituksena on pitää valtion tuen määrä tällä tasolla vastaisuudessakin. Ottaen huomioon talous- ja velkaneuvontapalvelujen vaikuttavuuden ja merkityksen ylivelkaantuneille kuntalaisille, on toiminta em. tavalla rahoitettuna kannattavaa.

./. Toimeksiantosopimus on liitteenä.

Sosiaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus tekisi Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa liitteenä olevan toimeksiantosopimuksen ajalle 1.5.2005-30.4.2006.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (12.5.2005), että sopimus edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista sekä muuttaa aikaisemman peruskorvaukseen oikeuttaneen sopimuksen ehtoja siten, että henkilöiden koko työpanos kohdistuu talous- ja velkaneuvontaan. Kuluvana vuonna sopimuksesta aihetuvan kustannuslisäyksen suuruudeksi sosiaalivirasto on laskenut 75 464 euroa, mikä vastaa kahdeksan kuukauden kuluja. Koko vuoden kulut olisivat noin 113 200 euroa. Lisäkorvaus, 177 465 euroa, kattaa syntyvät lisäkustannukset.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa sopimuksen tekemistä mutta toteaa, että koska esitetty sopimus on aluksi määräaikainen ja sopimuskausi 12 kuukautta muuttuessaan toistaiseksi voimassa olevaksi, tulee palkattava lisähenkilöstö ottaa määräaikaiseen palvelussuhteeseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä olevan talous- ja velkaneuvonnan voimavaroja koskevan toimeksiantosopimuksen Etelä-Suomen lääninhallituksen kanssa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan siitä, että tarvittava henkilökunta palkataan sopimuksen mukaisesti määräaikaisesti.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen lääninhallitukselle, sosiaalilautakunnalle, talous ja –suunnittelukeskukselle sekä sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Toimeksiantosopimus



Kokousaika	6.6.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kopal Oy:n poikkeamispäätös
	Liite 2	Ympäristökartta

LIITTEET	Liite 1	Hakemus vuokra-ajan pidentämiseksi
	Liite 2	Nykyinen maanvuokrasopimus
	Liite 3	Kartta Tukkutorin alueesta

LIITTEET	Liite 1	Helsinki kaikille toimintakertomus 2004
	Liite 2	Helsinki kaikille toimintasuunnitelma vuodelle 2005