HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

20 - 2005

Kokousaika	23.5.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Eron myöntäminen Jussi Pajuselle maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

3

4

Määrärahan myöntäminen Arabianrannan esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen

5

5

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 1/2005

7

6

Oy Nord Water Ltd:n varsinainen yhtiökokous ja yhtiön selvitystilaan asettaminen

8

7

Lausunnon antaminen arviointikertomuksesta vuodelta 2004 tarkastuslautakunnalle

12

8

Helsingin kansainvälisen toiminnan ohjelma

22

9

* Salassa pidettäviä liitteitä * Lausunto tilintarkastuskertomuksessa 2004 esitetyn johdosta

25

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kampin liikennesuunnitelman hyväksyminen

27

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Helvar Merca Oy Ab:n tekemässä kiinteistökaupassa

61

3

Selvitys tasa-arvovaltuutetulle vuokralaisdemokratiasäännön uudistamispäätöksestä

64

4

Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon ylimääräinen yhtiökokous

69

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Harry Bogomoloffin toivomusponsi: Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan

70

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Xxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 16.2.2004 § 199

73

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Selvityksen antaminen oikeuskanslerille Xxxxx Xxxxx kanteluun kielilainsäädännön noudattamisesta Helsingin terveysasemilla

78

2

Lausunnon antaminen EMA Group Oy:n liikennelupahakemuksesta kahdelle sairaankuljetusajoneuvolle

80

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Lehtipuu) ja Puuran (varalla Vehviläinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

ERON MYÖNTÄMINEN JUSSI PAJUSELLE MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

Khs 2005-1012

Jussi Pajunen pyytää (26.4.2005) eroa Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenyydestä 1.6.2005 lukien pyydettyään jo aikaisemmin eroa Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä em. ajankohdasta lukien.

Kj toteaa, että Uudenmaan liiton perussopimuksen 12 §:n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsenen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä on muusta syystä peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty.

Vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimiin säädetään kuntalain 82 §:ssä.

Jussi Pajunen (Kok.) on valittu 8.3.2005 pidetyssä edustajainkokouksessa maakuntavaltuuston jäseneksi toimikaudeksi 2005-2008 ja maakuntavaltuuston 18.4.2004 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi toimikaudeksi 2005-2006. Maakuntavaltuusto valitsee seuraavan kerran kokoontuessaan joulukuussa 2005 uuden varapuheenjohtajan Jussi Pajusen tilalle.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Uudenmaan maakuntavaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginhallitus päättänee myöntää eron 1.6.2005 lukien Jussi Pajuselle maakuntavaltuuston jäsenyydestä hänen erottuaan em. ajankohdasta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenyydestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita jäljellä olevaksi toimikaudeksi vuoteen 2008 saakka maakuntavaltuuston jäseneksi

------------------------------------------- (Kok.).

Kirje Uudenmaan liitolle ja pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISEEN JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN

Khs 2005-1090

Rakennusvirasto toteaa kirjeessään 28.4.2004, että Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 18.2.2005 kiinteistövirastolle luvan Arabianrannan pohjoisosien pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Esirakentamisalue sijoittuu Birger Kaipiaisen kadun pohjoispuolelle. Pohjoisosan lisäksi maankunnostustöitä ja esirakentamista tehdään myös kaava-alueen eteläosassa Kumpulanpuron osalta. Kumpulanpuron esirakentaminen on tehtävä ennen sen viereisten kortteleiden rakentamista. Lisäksi kaava-alueen eteläosassa on käynnissä laaja koerakentamishanke, jolla pyritään löytämään teknisesti ja taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu alueen esirakentamiseksi.

Arabianrannan maaperän puhdistaminen ja esirakentaminen aloitettiin vuoden 2000 alusta kaupunginhallituksen töitä varten myöntämillä määrärahoilla, joita tähän mennessä on käytetty yhteensä 31 milj. euroa.

Kaupungin tavoitteena on nopeuttaa asuntotuotantoa, mikä vaatii huomattavaa esirakentamista ja maaperän puhdistustoimenpiteitä. Loppuvuoden 2005 aikana selviää, mikäli esirakentamista voidaan edelleen nopeuttaa. Nopeutunutta esirakentamista varten haetaan erikseen määrärahanylitysoikeutta.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esi- sekä koerakentamista varten vuoden 2005 talousarviossa tarkoitukseen osoitetut 4,0 milj. euroa.

Kj toteaa, että vuoden 2005 talousarviossa on varattu Arabianrannan esirakentamiseen esityksen mukainen määräraha. Asuntorakentamisen mahdollinen nopeuttaminen ja sen vaatima esirakentamisen lisärahoitustarve selviää loppuvuonna.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen, 4 000 000 euroa käytettäväksi esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen Arabianrannassa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, kehittämisosastolle ja varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

5

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1/2005

Khs 2005-1148

Kj toteaa, että Kvston 26.3.1997 hyväksymien konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupunginhallitus seuraa määräajoin tytäryhteisöjen tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Khs on 2.2.2004 (§ 141) antanut tarkemmat ohjeet raportointitavasta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut em. ohjeiden mukaisesti seurantaraportin vuoden 2005 ensimmäiseltä neljännekseltä raportissa mainituista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien osavuosikatsaustietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, ettei seurantaraportti anna ensimmäistä vuosineljännestä koskevien tietojen perusteella aihetta tässä vaiheessa erityisiin toimenpiteisiin. Oy Nord Water Ltd:iä koskevat toimenpiteet yhtiön liiketoiminnasta luopumiseksi ovat vireillä ja asia tuodaan Khn käsiteltäväksi erikseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti tässä vaiheessa anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Seurantaraportti 1/2005

6

OY NORD WATER LTD:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA YHTIÖN SELVITYSTILAAN ASETTAMINEN

Khs 2005-336

Oy Nord Water Ltd ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 26.5.2005 klo 14.00 alkaen osoitteessa kaupunginkanslian oikeuspalvelut, Aleksanterinkatu 24, 2. kerros, Helsinki.

Kutsun mukaan yhtiökokouksessa käsitellään mm. vuoden 2004 tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle, yhtiön selvitystilaan asettaminen sekä yhden tai useamman selvitysmiehen valitseminen yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tilalle.

./. Yhtiökokouskutsu liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että päättyneellä tilikaudella yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet varsinaisina jäseninä Helsingin Vedestä toimitusjohtaja Timo Kulmala (puheenjohtaja) ja yksikön johtaja Eero Häikiö sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta erityissuunnittelija Matti Malinen sekä varajäseninä Helsingin Vedestä yksikön johtaja Ari Melakari ja asiakaspalvelupäällikkö Anatoli Korelin sekä talous- ja suunnittelukeskuksesta lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka. Toimitusjohtajan tehtäviä on oman toimen ohella hoitanut 30.6.2004 asti projektipäällikkö Rainer Lindberg Helsingin Vedestä ja 1.7.2004 alkaen kokopäivätoimisesti merkonomi Ismo Räty. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind.

Yhtiöllä on pullotuslaitos Helsingin Pitkäkoskella. Viime vuonna yhtiöllä oli keskimäärin viisi kokopäivätoimista työntekijää. Vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan yhtiön liikevaihto oli 205 255,13 euroa, tilikauden tappio 512 403,32 euroa ja taseen loppusumma 267 134,10 euroa. Hallituksen toimintakertomuksessa luetellaan tappiolliseen toimintaan vaikuttavina syinä mm. Lähi-Idän toimitussopimusten raukeaminen, isoihin toimitussopimuksiin liittyneet kapasiteettiongelmat, tuotannon suuret aloittamiskulut ja ongelmat pullotuslaitteiston toimittajan kanssa.

Yhtiökokouskutsun liitteenä olevassa tilintarkastuskertomuksessa yhtiön tilintarkastajat toteavat mm. seuraavaa:

”Yhtiön tulos on ollut raskaasti tappiollinen koko toimintansa ajan. Tilinpäätöksen mukainen yhtiön oma pääoma on pienempi kuin puolet osakepääomasta. Yhtiön tulee siten huomioida osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n säännökset. Tilinpäätös on laadittu olettaen, että yhtiön toiminta jatkuu. Hallituksen tulee kiinnittää huomiota lisärahoituksen hankkimiseen, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan taata. Tilinpäätöksessä ei ole esitetty tietoja, miten yhtiön lisärahoitus on aiottu turvata.

Lausuntonamme esitämme, että muilta kuin edellisessä kappaleessa selostetuin osin, tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta muilta kuin edellisessä kappaleessa selostetuin osin. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta ottaen huomioon edellisessä kappaleessa esitetyt seikat. Hallituksen esitys tappion käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen”.

Kj toteaa, että osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaan yhtiö on em. laissa tarkemmin määritellyllä tavalla asetettava selvitystilaan, jos sen oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Hallitus havaitsi jo vuoden 2004 aikana, että yhtiön oma pääoma laski alle puoleen osakepääomasta ja kutsui osakeyhtiölain mukaisesti ylimääräisen yhtiökokouksen koolle käsittelemään asiaa. Yhtiökokous kehotti 27.5.2004 yhtiön hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin oman pääoman saattamiseksi kahdentoista kuukauden kuluessa osakeyhtiölain mukaiseksi.

Yhtiön omaa pääomaa ei ole kyetty saattamaan osakeyhtiölain edellyttämälle tasolle. Päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan yhtiön oma pääoma on 122 585,36 euroa negatiivinen ja osakepääoma 600 000 euroa. Tämän vuoksi yhtiön hallitus esittää, että nyt koolle kutsutussa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään yhtiön asettamisesta välittömästi selvitystilaan sekä yhden tai useamman selvitysmiehen valitsemisesta hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan tilalle.

Kj toteaa, että Khs päätti 15.11.2004 (§ 1391) kehottaa Oy Nord Water Ltd:n hallitusta yhteistyössä Helsingin Veden, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden kanssa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta yhtiön liiketoiminnasta voidaan luopua tarkoituksenmukaisella tavalla.

Helsingin Veden toimitusjohtajan ja Oy Nord Water Ltd:n hallituksen puheenjohtajan Timo Kulmalan johdolla on Khn em. päätöksen mukaisesti selvitetty viime vuoden marraskuusta alkaen mahdollisuutta ensisijaisena vaihtoehtona myydä yhtiön koko osakekanta tai liiketoiminta ostosta kiinnostuneelle taholle. Selvityksen perusteella ilmoitti useita koti- ja ulkomaisia tahoja kiinnostuksensa yhtiön osakkeiden tai liiketoiminnan ostamiseen.

Yli kymmenen ostohalukkuutensa ilmaisseen tahon tekemien tarjousten tai yhteydenottojen perusteella jatkoneuvotteluihin valittiin hinnaltaan parhaimman, yhtiön koko osakekantaa koskevan ostotarjouksen tehnyt Saudi-Arabiassa rekisteröity holding- ja kehitysyhtiö. Neuvottelujen perusteella solmittiin aiesopimus kaupan päättämisestä. Kaupan lopullisen päättämisen ehtona oli, että Khs hyväksyy kaupan. Khs hyväksyi omalta osaltaan kaupan 7.2.2005 (171 §). Kauppa ei kuitenkaan toteutunut ostajan vetäydyttyä syytä ilmoittamatta kaupasta.

Kaupan näin rauettua kuluvan vuoden helmikuun lopulla aloitettiin neuvottelut uuden ulkomaisen ostajatahon kanssa. Kyseessä oli kolmen liikemiehen muodostama ostokonsortio, joka teki tarjouksen yhtiön koko osakekannasta. Tarjottu hinta ja kaupan muut ehdot olivat lähes ensimmäisen ostajaehdokkaan tarjoamaa tasoa ja kaupungin neuvottelijoiden hyväksyttävissä. Tämäkin kauppa kuitenkin raukesi konsortion vetäydyttyä viime hetkellä toukokuun alussa kaupan lopullisesta päättämisestä.

Edellä mainitun jälkeen neuvotteluja on käyty viime päiviin asti eräiden kotimaisten ostajaehdokkaiden kanssa. Mikäli neuvottelut johtavat tulokseen, Khlle tehdään osakkeiden myynnistä erillinen esitys.

Vuoden 2004 tilinpäätökseen liittyen Kj toteaa yhtiön hallituksen ryhtyneen osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaisiin selvitystilatoimenpiteisiin, minkä vuoksi yhtiön tilinpäätös vuodelta 2004 voidaan yhtiökokouksessa hyväksyä sekä tili- ja vastuuvapaus myöntää yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Kj toteaa vielä osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n säännökseen viitaten, että yhtiökokouksen tulee käsitellä yhtiön selvitystilaan asettamista koskeva asia hallituksen esityksen pohjalta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita

– edustamaan kaupunkia Oy Nord Water Ltd:n 26.5.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa,

– esittämään yhtiökokouksessa, että yhtiön tilinpäätös vuodelta 2004 hyväksytään hallituksen ehdotuksen mukaisesti ja että yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnetään tili- ja vastuuvapaus tilikaudelta 2004,

– esittämään, että yhtiökokous päättää asettaa osakeyhtiölain säännösten mukaisesti yhtiön selvitystilaan ja nimeää yhtiölle selvitysmiehiksi apulaiskaupunginlakimies Heikki Julmalan kaupunginkanslian oikeuspalveluista ja lakimies Jukka Lehtosen Helsingin Vedestä, ja

– esittämään, että yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2005 valitaan Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tiina Lind.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginkanslian oikeuspalvelut esittämään yhtiökokouksessa selvitystilan keskeyttämistä siinä tapauksessa, että siitä on sovittu yhtiön osakkeiden mahdollisen uuden ostajan kanssa tai keskeyttämiselle on muutoin osakeyhtiölain mukaiset edellytykset.

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä ilman liitteitä Helsingin Vedelle, Oy Nord Water Ltd:lle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Yhtiökokouskutsu 27.4.2005 liitteineen

7

LAUSUNNON ANTAMINEN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2004 TARKASTUSLAUTAKUNNALLE

Khs 2005-568

Tarkastuslautakunta pyytää (2.5.2005) kaupunginhallitukselta 25.5.2005 mennessä lausuntoa arviointikertomuksesta vuodelta 2004.

./. Kj toteaa, että tarkastuslautakunta on pyytänyt 25.5.2005 mennessä lausuntoa esityslistan tämän asian liitteenä olevasta arviointikertomuksesta vuodelta 2004.

Tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2004 toimintaa koskevista arvioista Kj toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksen kohta 3.1,

Strategioiden laatiminen, toimeenpano ja seuranta

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus painottaa hallintokuntien osallistumista ja yhteistyötä strategioiden laatimisessa ja toteuttamisessa, poikkihallinnollisten ja sektoriohjelmien seurantaa ja raportointia kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallituksen ja johtajiston roolin vahvistamista strategisessa johtamisessa sekä arviointiprosessin kytkemistä kaupunginvaltuuston strategiaprosessiin siihen tuotettavien erillisraporttien muodossa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2004 suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006. Niissä on kuvattu kaupungin suunnittelujärjestelmä. Niissä on otettu huomioon kaupunginvaltuuston marraskuussa 2004 pitämän arviointistrategiaseminaarin tuloksia kaupungin strategiatyön kehittämisessä. Näistä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelu raamin valmistelun yhteydessä on toteutettu.

Kaupunginhallitus merkitsi 11.4.2005 tiedoksi uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisen strategiaseminaarin loppuraportin ja lähetti sen hallintokunnille otettavaksi huomioon niiden talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusten valmistelussa.

Loppuraportti sisältää ajatuksen, että kunkin strategiakokonaisuuden laatimisen ja sen toteuttamisen seurannan ja raportoinnin isäntänä toimii se kaupunginjohtajiston jäsen, jonka toimialaan ko. strategian valmistelu kuuluu. Tämän menettelyn tarkoituksena on vahvistaa sekä hallintokuntien osallistumista ja vuorovaikutusta strategioiden valmistelussa ja toteuttamisessa että johtajiston ja kaupunginhallituksen roolia prosessissa.

Ns. sektoriohjelmat ovat ongelmallisia silloin kun ohjelmissa esitetyt tavoitteet edellyttävät resursseja, jotka eivät sisälly voimassa olevaan talousarvioon. Hyvänä periaatteena on pidettävä sitä, että sektoriohjelmien tavoitteiden toteuttamisesta, niiden rahoituksesta ja ajoituksesta päätetään talousarvion käsittelyn yhteydessä ja siten suhteessa muihin tavoitteisiin ja kokonaisresursseihin.

Kaupunginhallituksen hyväksymien suunnittelun yhteisten lähtökohtien mukaan kaupunginvaltuusto suuntaa strategioiden valmistelua valtuustokautensa alussa ja arvioi niiden toteutumista kauden lopussa. Arviointi tulee kohdistumaan nimenomaan hyväksyttyjen koko valtuustokautta koskevien kaupunkitason strategioiden toteutumisen ja niiden perusteena olevien lähtökohtien ja olettamusten uudelleen arviointiin. Tällaisen laaja-alaisen toteutuma- ja muun lähtökohtatiedon kokoaminen on tarkoituksenmukaista koota hallintokunnilta ja vastaisuudessa myös seututasoisesti. Tarkastuslautakunnan erillisraportti on käyttökelpoinen osana tuotettavaa arvioinnin tausta-aineistoa.

Kaupungin johtajisto laadunkehittämisen johtoryhmänä on viitoittanut kaupungin laadun kehittämistä. Joka toinen vuosi toteutettava kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailu tukee tulosyksiköiden toiminnan kokonaisvaltaista itsearviointia. Helsingin käyttämä Suomen laatupalkinto-malli pohjautuu strategioiden, niiden toteutuksen sekä strategisten tavoitteiden arviointiin.

Virastot ja laitokset kuvaavat ja parantavat omia ydinprosessejaan. Virastojen ja laitosten yhteisten asiakkaiden palveluprosessien systemaattinen kehittäminen on käynnistymässä.

Arviointikertomuksen kohta 3.2,

Virastojen ja laitosten tavoitteet

3.2.1

Sitovien ja muiden toiminnallisten tavoitteiden asettaminen

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus suosittaa kaupunginhallituksen käsittelemien tavoitteiden laatimista koskevien ohjeiden (talousarvion ja –suunnitelman laatimisohjeiden sekä suunnittelun yhteisten lähtökohtien) kehittämistä siten, että hallintokunnan ehdotuksissa talousarvioksi ja –suunnitelmaksi ehdotettavat tavoitteet koskevat vain keskeisiä tavoitteita ja että ne muodostavat hierarkkisen ja läpinäkyvän järjestelmän talousarvioasiakirjassa.

Kaupunginhallituksen hyväksymissä suunnittelun yhteisissä lähtökohdissa vuosiksi 2005 ja 2006 on esitetty mm. että hallintokunnat raportoivat talousarvio ja -suunnitelmaehdotuksessa vuosittain, miten ne toteuttavat yhteisstrategioita. Lisäksi on korostettu strategiatyön painopistealueina toteuttamisprosessin ja kaupunkitason mittareiden kehittämistä. Taloussuunnitteluprosessiin kytketty raportointi siitä miten hallintokunnan strategiat toteuttavat voimassa olevia kaupungin strategioita kohdistaa osaltaan tavoiteasettelun vain keskeisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden mitattavuus tukee seurantaa ja tavoitteiden arviointia.

Arviointikertomuksen kohta 3.3,

Helsinki-konsernin tytäryhteisöjen ja säätiöiden tavoitteiden ja toiminnan arviointi

3.3.2

Kaupungin omistajapolitiikka

Kaupunginvaltuuston hyväksymien konserniohjauksen periaatteiden mukaan Helsinki-konsernin sisäisen työnjaon periaatteena on, että yhdyskunnan kehityksen ohjaaminen sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittely ovat aina emoyhteisön vastuulla, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Yhteisöjä ja säätiöitä käytetään täydentämään palvelutuotantoa ja hoitamaan konsernin tarvitsemia tukitoimintoja, sekä kaupungin ja ulkopuolisten organisaatioiden yhteistyössä hoitamissa tehtävissä.

Lisäksi periaatteissa todetaan, että kaupunginvaltuusto päättää konserniorganisaation rakenteesta ja että kaupunginjohtaja seuraa konsernin toimivuutta ja tekee ehdotuksia konsernirakenteen kehittämisestä.

Tarkastuskertomuksessa luetellaan lukuisia esimerkkejä viime aikoina toteutetuista muutoksista konsernirakenteessa. Lisäksi tällä hetkellä on selvitettävänä kaupungin omistamien toimitilakiinteistöyhtiöiden yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkit kertovat juuri siitä, että konsernin johdossa pyritään jatkuvasti arvioimaan, mikä on eri tehtävien hoitamisessa edullisin tapa ja sopivin organisaatiomuoto. Tällä tavoin kaupungin omistajapolitiikkaa pystytään kehittämään jatkuvasti ja reagoimaan tehokkaasti toimintaedellytysten muutoksiin ja toimintaympäristön vaatimuksiin.

3.3.3

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy

Finnair Stadiumin (entisen Töölön jalkapalloareenan) rakentaminen ja toteuttamisen yhteistyömalli hyväksyttiin Kvstossa (27.5.1998 ja 25.11.1998). Areena valmistui nopeasti ja hinta oli edullisempi kuin kaupungin itsensä toteuttamana. Jalkapallostadionin alkuperäinen idea ei ole toteutunut mm. siksi, että Suomen menestys jalkapallossa kansainvälisesti ei ole ollut odotusten mukaista, joten ulkomaisia seuroja ei ole saatu riittävästi pelaamaan Suomeen. Myös lajiliittojen kiistely luonnonnurmen ja tekonurmen hyväksymisestä pelialustaksi on aiheuttanut ongelmia toimintaa hoitavalle yhtiölle. Konserttien järjestämisen on käytännössä estänyt meluhaitat ympäristölle.

Sekä toimintaa hoitavan yhtiön että kaupungin edun mukaista areenan omistajana on, että Finnair Stadiumin käyttömahdollisuuksia voidaan monipuolistaa. Selvitystyön tuloksena on syntynyt suunnitelma pääkatsomon yläosan, lounaispäädyn ja eteläkatsomon lasituksesta, joka vähentäisi ympäristölle aiheutuvia meluhaittoja ja parantaisi viihtyisyyttä estämällä tuulen pääsyä katsomoon. Korjaus parantaisi mm. konserttien tai suurten yritystapahtumien järjestämismahdollisuuksia. Investointisuunnitelmalle on konserniohjeiden mukainen kaupungin lupa ja se on hyväksytty yhtiökokouksessa tänä keväänä.

Khs pitää Finnair Stadiumin investointihanketta kokonaisuudessaan perusteltuna.

3.3.4

Suomenlinnan Liikenne Oy

Suomenlinnan henkilöliikennettä hoidetaan liikennelaitoksen ja Suomenlinnan Liikenteen välillä solmitun sopimuksen perusteella. Liikennelaitos suunnittelee liikenteen, hyväksyy liikenteessä käytettävät alukset ja korvaa ajetun liikenteen Suomenlinnan Liikenteelle, jolla on liiketaloudellinen vastuu koko henkilöliikenteestä. Osan liikenteestä hoitaa yksityinen liikennöitsijä Suomenlinnan liikenteen suorittaman kilpailutuksen perusteella.

Huoltoliikennettä Suomenlinnan Liikenne hoitaa valtion ja kaupungin kanssa 1970- ja 1990-luvuilla tehtyjen sopimusten perusteella. Yhtiön molemmat omistajat kattavat yhtä suurin avustuksin huoltoliikenteen hoitamisesta syntyvän alijäämän.

Kuluvan vuoden aikana on alustavasti selvitetty erilaisia vaihtoehtoja hoitaa mantereen ja Suomenlinnan välistä liikennettä nykyistä taloudellisemmin. Tällöin yhtenä mahdollisuutena on ollut esillä myös kalustoyhtiövaihtoehto. Mikäli ratkaisuksi tulee Suomenlinnan Liikenne Oy:n nykyisen roolin muuttaminen, se edellyttää kaupungin ja valtion välillä solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitamista koskevan sopimuksen uudistamista.

Arviointikertomuksen kohta 4,

Muut havainnot kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta

4.1

Kaupungin toiminnan tuloksellisuusinformaatio

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan esiin tuomat näkökohdat tuloksellisuusinformaation lisäämisestä ovat oikeita. Tuloksellisuusinformaation tuottaminen on vain kallista ja sen hyväksikäytöstä ei ole kovinkaan konkreettista ja systemaattista näyttöä.

Yhtenäisen ohjeiston ja mittariston luominen tuloksellisuuden arvioimiseksi on todella haastava tehtävä. Varsinkin vaikuttavuuden arviointi on täysin palvelukohtaista. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä, laatukriteerien määrittelyä sekä tuloksellisuuden arviointikehikon luomista tehdään paraikaa useassa eri virastossa palvelukohtaisesti.

Toiminnan laadun kehittämisen eräänä tavoitteena on myös parantaa yksittäisen tuotteen tai palvelun tuotantoa mittaamalla tai arvioimalla tuotteen tekemisprosessin tuloksellisuutta. Hallinnollisen työnjaon mukaan virastot ja laitokset ovat vastuussa oman toimintansa kehittämisestä ja näin ollen vain niillä on tarvittavat tiedot tuloksellisuusinformaation määrittämiseen ja tuottamiseen.

4.2

Laadunhallinta kaupungin toimintaorganisaatiossa

Tarkastusvirasto on tehnyt kyselyn koskien virastojen ja laitosten laadunhallintaa toimintaorganisaatioissa. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto teki vuonna 1996 vastaavanlaisen selvityksen. Vajaan kymmenen vuoden aikana systemaattinen toiminnan laadun kehittäminen on huomattavasti lisääntynyt. Laatutyökalujen käyttö on keskimäärin noin nelinkertaistunut. Mutta edelleen joissakin virastoissa laadunhallinnan kehittäminen on vasta alussa.

Kyselyllä saatu tieto tukee ennestään olevaa käsitystä siitä, että virastot ja laitokset etenevät laadun / toiminnan kehittämisessä huomattavan eri tahtiin. Kyselyn yhteenvedoista voidaan tarkastella vain sitä onko jokin menetelmä käytössä vai ei. Kysely ei vastaa siihen kuinka hyvin asia on hoidettu. Toiminnan kokonaisvaltainen laadun arviointi itsearviointina tai ulkopuolisen tekemänä antaa nykytietämyksen mukaan objektiivisimman kuvan toiminnan kehittyneisyydestä. Arvioinnin, mikäli käytetään Suomen laatupalkinnon kriteeristöä, yhteydessä tulevat esille myös kuinka tarkoituksenmukaisesti tukipalvelut kuten esimerkiksi taloushallinto ja henkilöstöhallinto tukevat arvioitavan yksikön strategioiden toteuttamista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että hyväksyttävän kustannus-laatu-suhteen määrittäminen palveluille ja tuotteille on Helsingin talouden tasapainon ja palvelutuotannon turvaamisen edellytys, mutta myös perusta mahdolliselle kilpailutilanteelle ja seudulliselle yhteistyölle. Näin varmasti on ja näin olisi jo varmasti tehty jos kustannus-laatusuhdetta kuvaavia lukuarvoja olisi pystytty tuottamaan. Teoriassa ajatus toimii, mutta käytännössä ei. Perussyynä on se, että laatu on hyvin moninainen suure. Laadun kaikkien osa-alueiden keräämiseen tarvitaan mittavasti työtä. Ehkä vielä vaikeampaa on yhteisesti sopia laadun lukuarvojen tarkoista minimi- tai vaihteluväleistä.

Laadunhallinnan eli operatiivisen toiminnan kehittäminen on kaupungin sisäisen työnjaon mukaan virastojen ja laitosten vastuulla. Kaupungin keskushallinto on tukenut tätä työtä luomalla yhteisiä määrittelyjä, toimintatapoja sekä motivoimalla ja kannustamalla hallintokuntia toimintansa kehittämiseen. Näin on katsottu saatavan kestävämpiä tuloksia.

4.3

Ostopalveluina toteutettujen asiakaspalvelujen laadun valvonta

Palvelujen lopputuotteiden ostaminen tulee jatkuvasti lisääntymään. Siksi on tärkeää, että palvelujen ostosopimukset sisältävät riittävät toiminnan laatua koskevat ehdot.

Laatu on palvelusidonnainen suure. Laatukriteerien sisällyttäminen ostopalvelusopimuksiin helpottaisi jos ensin olisi määritetty oman vastaavan toiminnan laatu. Näin ei useinkaan vielä valitettavasti ole. Myöskään laadunhallinnan välineitä ei aktiivisesti käytetä oman toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin keskushallinnon virastot ovat jo usean vuoden ajan tukeneet virastoja ja laitoksia niiden kehittäessään omaa toiminnan laatuaan. Kaupungin sisäisen työnjaon mukaan virastot ja laitokset ovat itse vastuussa toimintansa kehittämisestä.
Viime vuosien kokemusten perusteella voidaan sanoa, että terveyskeskuksen kaksi yksikköä on palkittu kaupunginjohtajan laatupalkinnolla.

Ostopalveluina tapahtuvan toiminnan laadun kehittämistä tapahtuu myös tukemalla kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden toimintaa. Konserniajattelua on laajennettu siten, että esimerkiksi kaupungin säätiöiden edustajat ovat jo voineet osallistua kaupungin valmennustilaisuuksiin ja kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailuun lähettämällä siihen arvioijia. Jatkossa ne voivat osallistua myös itse laatupalkintokilpailuun.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 16.11.2004 palvelujen laatukriteerien kehittämisestä hyväksyessään palvelujen yhteiskäytön periaatteet jatkovalmistelun pohjaksi. Asetettu työryhmä tarkastelee laatukriteereitä kolmen palvelukokonaisuuden kohdalla: lasten päivähoito, peruskoulu ja terveyskeskustoiminta.

4.4

Tasa-arvon tila kaupungin hallintokunnissa

Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tulevista muutoksista johtuen Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma on tarpeen uudistaa vuonna 2005 sekä virastojen ja laitosten tasa-arvosuunnitelmat tämän jälkeen vuoden 2006 loppuun mennessä. Kaupungin tasa-arvosuunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää tasa-arvotoimikunnan laatimassa, tasa-arvon tilaa vuonna 2004 koskeneessa raportissa mainittuja kehittämistä vaativia asioita. Virastojen ja laitosten tasa-arvosuunnitelmissa pääpainon tulee olla näitä asioita koskevissa konkreettisissa toimenpideohjelmissa.

Monet ko. raportissa mainituista kehittämisehdotuksista voidaan ottaa huomioon virastoille ja laitoksille annettavassa ohjeistuksessa ja koulutuksessa sekä talousarvion noudattamisohjeiden valmistelussa.

Virasto- ja laitoskohtaisten tasa-arvosuunnitelmien valmistuttua niistä tiedottamista on tarkoitus tehostaa. Jatkossa tasa-arvosuunnitelmat on tarkoituksenmukaista käsitellä yhteistoimintamenettelyn lisäksi myös asianomaisten virastojen ja laitosten luottamushenkilöelimissä.

Tarkastuslautakunta on todennut, että tasa-arvolle ei ole asetettu tavoitetilaa eikä sen mittaamiselle ole määritelty kriteereitä. Täsmällisen tavoitetilan asetanta ja tasa-arvotilan mittaaminen ei ole yhteiskunnallisten arvostusten muuttuessa ja kehittyessä objektiivisesti perusteltua eikä mahdollistakaan. Sen sijaan tasa-arvotilan kehityksen seurannassa käytettävien tilastollisten menetelmien kehittämiseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota.

Koska henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu on hyvän johtamisen edellytys, tullaan tasa-arvokysymyksiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota kaupungin koulutustoiminnassa.

Sukupuolivaikutusten arviointi on tarkoituksenmukaista liittää osaksi kaupungin sekä virastojen ja laitosten talousarviovalmistelua. Tällä on merkitystä myös kaupungin ulkoisen kuvan kannalta.

4.10

Ammattikorkeakoulun ulkomaiset virkamatkat vuosina 2002-2004

Helsingin ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja opetusministeriön väliseen kolmivuotiseen tavoitesopimukseen, jonka Khs on hyväksynyt, on kirjattu, että ammattikorkeakoulu vahvistaa toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään.

Kaupungin kannalta on tärkeää, että Helsingillä on kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen ja ammattikorkeakoulujen vertailussa hyvin menestyvä ammattikorkeakoulu. Tällä hetkellä Helsingin ammattikorkeakoulu on vertailussa vielä keskitasolla, esimerkiksi tavoitesopimukseen kirjatut opiskelijavaihtotavoitteet eivät vielä täyty. Opiskelijavaihtojen toteuttaminen edellyttää opettajilta tarkoituksenmukaisten vaihtopaikkojen kartoittamista eli tutustumista paikan päällä mm. opetukseen, opintojen hyväksilukemiseen, opetusvälineisiin, opiskelijan opintososiaalisiin olosuhteisiin sekä yleiseen turvallisuustilanteeseen. Opiskelijavaihtotoiminnan kautta ammattikorkeakoulu tuottaa Helsingin seudun kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin osaavaa, monikulttuurisuuteen perehtynyttä ja kansainvälistä kokemusta omaavia ammatillisia asiantuntijoita.

Helsingin seudun innovaatiostrategiassa alueen korkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita vahvistettaessa Helsingin seudun tutkimuksen ja osaamisen kansainvälistä vetovoimaa ja tunnettuutta. Ajanmukaiset, kansainvälistä kehitystä seuraavat opetussuunnitelmat, vieraskieliset koulutusohjelmat ja kansainväliset luennoitsijat, hanketoiminta sekä kansainvälisyys kaikissa ammattikorkeakoulun 29 koulutusohjelmassa ovat tavoitteen toteutumisen keskeisiä välineitä.

Mitään edellä mainituista tavoitteista ja velvoitteista ei ole mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla sähköisesti, vaan ne edellyttävät pitkäjänteistä, usein henkilökohtaista kanssakäymistä ja yhteistyötä. Sähköinen yhteydenpito on kaiken kaikkiaan keskeisin väline ja työkalu ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan arkipäivässä.

Tarkastuslautakunta kiinnittää aivan oikein huomiota ammattikorkeakoulun 24.3.2005 selvityksessä kirjattuihin kansainvälisen toiminnan painopiste-alueisiin. Khn 7.12.2004 hyväksymässä Suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006 –asiakirjassa todetaan, että globalisaation aikakaudella ei Euroopan ulkopuolista maailmaa voi jättää pois. EU:n ulkopuolisina painopisteinä tulevat merkitystään kasvattamaan mm. Kiina, Japani sekä USA. Ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan selkeä painopiste on Euroopassa – erityisenä kohderyhmänä uudet EU-maat ja Venäjä. USA:ssa ja Kanadassa yhteistyötä tehdään viiden sekä Aasian vahvistuvalla talousalueella 12 pitkäaikaisen kumppanikorkeakoulun kanssa. Afrikan osalta yhteistyötä tehdään mm. ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön pääkohdemaita edustavien korkeakoulujen kanssa Namibiassa ja Sambiassa. Mm. ulkoasiainministeriö osallistuu Afrikassa tapahtuvan toiminnan rahoitukseen. Painopistealueista on selkeästi rajattu pois Etelä-Amerikka, Lähi-itä ja Australia.

4.11

Yhteisöjen taloudellinen tukeminen

Khs on antanut kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavat yleisohjeet 21.1.2002 ja ne ovat voimassa kauintaan 31.12.2006 asti. Lisäksi Khs antaa vuosittain ohjeet avustusten maksattamisesta ja samassa yhteydessä annetaan myös muita avustusten yleisohjetta täydentäviä ohjeita. Talousarvion laatimis- ja noudattamisohjeissa voidaan myös antaa avustusten myöntämistä ja valvontaa koskevia täydentäviä ohjeita.

Avustusmäärärahat on budjetoitu hallintokunnille toimintaansa täydentävien tai korvaavien yhdistysten toiminnan tukemiseen ja näin ollen paras toiminnallinen asiantuntemus on ao. hallintokunnassa. Avustusten myöntämistä ja käytön valvontaa koordinoidaan em. Khn antamilla ohjeilla. Avustushakemusten käsittelijöiden ja avustusten käytön valvojien välistä yhteistyötä on mahdollisuus kehittää mm. erityisosaamisen lisäämiseksi.

Avustushakemuksia käsittelevien ja avustusten käytön valvontaa suorittavien henkilöiden tietotaitoa mm. tilinpäätösten analysointiin liittyen on perusteltua parantaa esim. järjestämällä koulutustilaisuuksia.

Sitä vastoin tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista pyytää kaikilta avustuksia hakeneilta järjestöiltä lisäaineistona tilinpäätösten liitetiedostoja, koska käsiteltävä aineisto lisääntyisi huomattavasti ja aineiston läpikäynti viivästyttäisi avustusten myöntämispäätösten tekoa vielä nykyisestään. Hallintokunnilla on kuitenkin nykyisten ohjeiden perusteella mahdollisuus pyytää tarvittaessa hakijoilta avustushakemusta täydentäviä tietoja esim. tilinpäätösten liitetietoja.

Avustusten käytön valvontaa parantaisi huomattavasti avustettavien yhteisöjen kirjanpidon ja hallinnon tarkastusten lisääminen kuten tarkastuslautakunta on esittänyt.

Avustusten yleisohjeiden uusiminen käynnistetään syksyllä 2005 mm. verkkolomakkeiden mahdolliseen käyttöönottoon liittyen. Khs toteaa, että tässä yhteydessä on tarkoitus selvittää myös kaikki arviointikertomuksessa esitetyt kannanotot ja sisällyttää ne tarvittavilta osin yleisohjeisiin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa edellä esitetyn mukaisen lausunnon arviointikertomuksesta vuodelta 2004 tarkastuslautakunnalle.

Pöytäkirjanote lausunnoin tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

LIITE

Arviointikertomus vuodelta 2004

8

HELSINGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN OHJELMA

Khs 2005-1168

Kj toteaa, että Helsingin aktiivinen kansainvälisen toiminta voimistui 1990-luvun alussa ja on laajentunut nopeasti etenkin Suomen EU:hun liittymisen jälkeen. Nykyisellään kaupungin kansainvälinen toiminta on laajaa ja monialaista käsittäen mm. kansainvälisen verkostoitumisen ja kaupunkisuhteet, tietojen ja kokemusten vaihdon ja hyödyntämisen, edunvalvonnan ja vaikuttamisen, markkinoinnin, projektitoiminnan sekä vierailut ja edustautumisen. Kansainvälisyys koskettaa kaupungin kaikkia hallintokuntia ja on osa niiden jokapäiväistä toimintaa.

Helsingin kansainvälistä toimintaa ovat ohjanneet kaupungin kansainvälistämisstrategiat, joista ensimmäinen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.9.1994 ja toinen kaupunginhallituksessa 21.6.1999. Helsingin kansainvälinen toimintaympäristö ja kaupunkiin kohdistuvat haasteet ovat siinä määrin muuttuneet vuonna 1999 hyväksytyn strategian laatimisen jälkeen, että kaupungin kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja painopisteet on ollut syytä ottaa uuteen tarkasteluun.

Tämän ohjelman keskeinen teema on kotikansainvälistäminen
(internationalisation at home). Tällä pyritään osaamisen ja kansainvälisten osaajien saamiseen Helsinkiin kaupungin kansainvälisen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamiseksi.

Pääkaupunkiseudun yhteisenä visiona on olla kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Helsingin strategiat pohjautuvat tähän visioon sekä seudun kehittämisen kolmeen strategiseen päämääräalueeseen, jotka ovat hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Kansainvälisen toiminnan ohjelma tarkastelee näitä alueita kansainvälisyysnäkökulmasta ja tuo esille kansainvälistymisen kannalta keskeisiä tavoitteita ja linjauksia.

Helsingin kansainvälistä toimintaa ohjaavana tavoitteena on olla monikulttuurinen, avoin ja toimiva kaupunki,

– joka on kansainvälinen tiede-, tutkimus- ja opiskelukaupunki,

– joka kehittää jo nyt vahvoja osaamisalueitaan kohti maailman huipputasoa ja

– jossa on tilaa erilaisille elämäntyyleille ja jonne mielellään tullaan käymään ja jäämään.

Teeman mukaisesti ohjelmassa on tarkasteltu niitä alueita, jotka ovat keskeisiä kaupungin kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi ja ulkomaisen osaamisen houkuttelemiseksi tänne. Näitä painopistealueita ovat paikallistalous, osaaminen, kulttuuri, kaupunkiympäristö sekä sosiaalinen ympäristö ja palvelut. Kultakin painopistealueelta on esitetty toimenpide-ehdotuksia.

Tämän lisäksi ohjelmassa on tarkasteltu kaupungin ulospäin suuntautuvaa toimintaa, alueellisia painotuksia ja verkostoja sekä kansainvälistä markkinointia ja osaajien houkuttelua. Keskeisimmät yhteistyökaupungit ovat lähialueilla – Pohjoismaista Tukholma ja muut pääkaupungit, Venäjältä Moskova ja Pietari, Itämeren alueelta Tallinna ja muut pääkaupungit. Kaukoidässä kaupunki jatkaa pitkäjänteistä yhteistyötä joidenkin kiinalaisten ja japanilaisten kaupunkien kanssa. USA:n ja Kanadan kaupunkien kanssa Helsinki toimii yhteistyössä lähinnä projektikohtaisesti. Kansainvälisestä elinkeino- ja matkailumarkkinoinnista on ohjelmassa mainittu keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Ohjelman viimeisessä luvussa on lyhyesti käsitelty kaupungin omia toimintatapoja erityisesti kotikansainvälistämisen näkökulmasta.

Kj toteaa, että kotikansainvälistäminen on välttämätöntä kaupungin osaamispohjan ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kansainvälisten esimerkkien ja tutkimusten mukaan eri alojen osaajia ja huippuammattilaisia vetävät puoleensa ilmapiiriltään avoimet, suvaitsevaiset ja innovatiiviset kaupungit.

Nyt käsiteltävänä oleva ohjelma määrittelee koko kaupungin tasolla Helsingin kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja päälinjaukset. Näiden konkretisointi ja toteuttaminen tapahtuu pitkälti hallintokunnissa ja laitoksissa. Tällöin hankkeista tehdään erikseen asianmukaiset suunnitelmat ja päätökset.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kansainvälisen toiminnan ohjelman käytettäväksi kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivoina.

Pöytäkirjanote ja muistio ’Helsingin kansainvälisen toiminnan ohjelma’ kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille ja elinkeinoneuvottelukunnalle.

Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 169 3711

LIITE

Muistio 'Helsingin kansainvälisen toiminnan ohjelma'

9

LAUSUNTO TILINTARKASTUSKERTOMUKSESSA 2004 ESITETYN JOHDOSTA

Khs 2005-568

Tarkastuslautakunta pyytää (9.5.2005) kaupunginhallitukselta 31.5.2005 mennessä lausuntoa tilintarkastuskertomuksessa 28.4.2005 olevan Helsingin Tekstiilipalvelun väärinkäytöstä koskevan asian johdosta. Lausuntopyyntöön tulee liittää Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajalta asiasta hankittu selitys.

./. Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö ja tilintarkastuskertomus on jaettu esityslistan liitteenä 1 (salassa pidettävä JulkL 24.1 § 15 k).

./. Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajan 11.5.2005 antama selitys asiassa on liitteenä 2 (salassa pidettävä JulkL 24.1 § 3 k).

Kj esittää tarkastuslautakunnalle annettavaksi seuraavan sisältöisen lausunnon:

Helsingin Tekstiilipalvelussa on paljastunut vuoden 2004 tilikauden päättymisen jälkeen maaliskuussa 2005 vuonna 2004 alkanut työntekijän ilmeinen väärinkäytös. Väärinkäytös tuli ilmi Tekstiilipalvelun omien selvitysten kautta ja Tekstiilipalvelu on jättänyt asiassa poliisille tutkintapyynnön. Kaupunginkanslian oikeuspalvelut on pyytänyt poliisia hakemaan epäillyn omaisuutta vakuustakavarikkoon korvausvaatimusten turvaamiseksi. Oikeusprosessi on kesken.

Tarkastusvirasto oli tarkastanut Tekstiilipalvelun vuoden 2004 tositteita ja osakirjanpitojen täsmäytystä tammikuussa 2005 eikä ollut valvontatarkastusmuistion 21.1.2005 mukaan havainnut niissä olennaisia virheitä.

Talous- ja suunnittelukeskuksen sisäinen tarkastus on käynnistänyt tarkastuksen kaupungin sisäisen valvonnan riittävyydestä asiassa. Tarkastus on kesken.

Tekstiilipalvelussa on toimintatapoja tarkistettu ilmenneen väärinkäytöksen johdosta.

Oikeusprosessin ja kaupungin sisäisen tarkastuksen ollessa kesken ja ottaen huomioon, että poliisitutkinnan perusteella on ilmeistä, että väärinkäytösasiasta tulee aiheutumaan kaupungille taloudellista vahinkoa, on perusteltua, että Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajalle ei toistaiseksi myönnetä vastuuvapautta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa tarkastuslautakunnalle edellä olevan esityksen mukaisen lausunnon tilintarkastuskertomuksessa 28.4.2005 olevan, Helsingin Tekstiilipalvelussa ilmennyttä väärinkäytöstä koskevan asian johdosta, ja liittää lausuntoon Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajan selvitys 11.5.2005.

Kirje tarkastuslautakunnalle sekä pöytäkirjanote Helsingin Tekstiilipalvelun toimitusjohtajalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 169 2368

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 15 k
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 3 k

1

KAMPIN LIIKENNESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-186

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.1.2005) mm., että:

Taustaa Kampin keskuksen uudet linja-autoterminaalit valmistuvat keväällä 2005 ja keskus kokonaisuudessaan vuoden 2006 aikana. Espoon suunnan ja kaukoliikenteen bussit siirtyvät katujen varsilta uusiin terminaaleihinsa kesäkuun 2005 alussa. Tämän jälkeen alueen liikenne voidaan järjestää uutta tilannetta vastaavaksi.

Kampin keskuksen työmaajärjestelyjen käyttöönoton jälkeen liikenne on rauhoittunut etenkin Ruoholahdenkadun–Urho Kekkosen/Kansakoulukadun–Simonkadun reitillä. Liikenne on vähentynyt huomattavasti myös pohjois-eteläsuunnassa Fredrikinkadulla ja Runeberginkadulla.

Kampin keskus Kampin keskuksen oma ajoneuvoliikenne hoidetaan Rautatiekaduille johtavien kolmen rampin (Jaakonkatu, Annankatu, Olavinkatu) sekä Lapinrinteen joukkoliikennetunnelin kautta. Kampin keskus ei edellytä Rautatiekaduille jo aiemmin hyväksyttyjen ja pääosin jo toteutettujen järjestelyjen lisäksi muita muutoksia.

Kampin keskuksen toteuttamiseen liittyen on hyväksytty Forumin pysäköintilaitoksen laajennus ja sinne Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun liittymästä johtava tunneliyhteys, joka samalla palvelee ydinkeskustan huoltoliikenneyhteytenä ja Mannerheimintien alle rakennettavan uuden pysäköintilaitoksen ajoyhteytenä.

Kampin keskuksen rakennuttaja palauttaa keskukseen rajautuvat kadut kuntoon. Kamppia ympäröivien katujen rakentamisaikataulu riippuu osin rakennusten valmistumisesta ja ajoittuu vuosille 2005–2008.

Kampin liikennesuunnitelman laajuus

Liikennesuunnitelma käsittää seuraavat kadut: Fredrikinkatu välillä Arkadiankatu Bulevardi, Runeberginkatu Arkadiankadusta etelään, Urho Kekkosen katu, Kansakoulukatu, Simonkatu, Annankatu Eerikinkadusta pohjoiseen, Kampintori, Malminrinne, Albertinkatu Pursimiehenkadulta pohjoiseen, Hietaniemenkatu välillä Runeberginkatu Mechelininkatu ja Arkadiankatu välillä Runeberginkatu ja Fredrikinkatu.

Liikennesuunnitelman tavoitteet

Kampin tuleville liikennejärjestelyille on asetettu seuraavia tavoitteita.

Keskustan viihtyisyyttä ja kaupallista vetovoimaa lisätään laajentamalla kävelykeskustaa Kampin suuntaan. Jalankulkuyhteyksiä Kampin ja ydinkeskustan joukkoliikenneterminaaleihin parannetaan kaikista suunnista.

Kampin alueen liikenneturvallisuutta lisätään. Keinoina ovat katuverkon jäsentäminen uudella tavalla, tarpeettoman läpiajoliikenteen vähentäminen, ajonopeuksien hillitseminen, kiertoliittymät ja katujen kaksisuuntaistaminen. Samalla liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät. Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla turvataan.

Katuverkossa turvataan tarpeellisen huoltoliikenteen toimintamahdollisuudet. Huoltoliikenteen olosuhteita parantaa keskustan maanalainen huoltotunneli, joka ulottuu Ruoholahdenkadulta Kluuviin. Huoltotunneli vähentää liikennettä Kampin ja ydinkeskustan kaduilla.

Pysäköintiliikenne ohjataan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin Eteläiseltä Rautatiekadulta, Simonkadulta ja uuden huoltotunnelin kautta Ruoholahdenkadulta. Kadunvarsien pysäköintipaikat pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään, mutta joissain kohdissa ne vähenevät hieman, joissain kohdissa lisääntyvät. Asukaspysäköintipaikkojen määrä pyritään säilyttämään ennallaan.

Bussi- ja raitioliikenteen palvelutasoa katutasossa ja vaihtoyhteyksiä terminaaliin parannetaan uusien joukkoliikennereittien ja -katujen avulla.

Raitioliikenneverkkoa laajennetaan liittämällä Kamppi kantakaupungin raitiotieverkkoon Simonkadun, Annankadun, Urho Kekkosen kadun ja Fredrikinkadun sekä Mikonkadun uusien rataosien avulla. Samalla raitioliikenteen toimintaedellytykset ydinkeskustassa paranevat.

Polkupyöräilyn olosuhteita parannetaan uusia pyöräkaistoja rakentamalla.

Katujen kaksisuuntaistaminen

Suunnitelmassa esitetään kaksisuuntaistettavaksi seuraavat katuosuudet:

Runeberginkatu Arkadiankadulta etelään (Kampin keskuksen rakennustyön aikana on kaksisuuntaistettuna ollut jo osuus Pohjoiselta Rautatiekadulta etelään),

Hietaniemenkatu välillä Runeberginkatu Mechelininkatu,

Fredrikinkatu Arkadiankadulta Bulevardille,

Urho Kekkosen katu,

Malminrinne välillä Runeberginkatu Fredrikinkatu (Kampintorin kohta),

Annankatu välillä Kansakoulukatu Urho Kekkosen katu,

Kansakoulukatu,

Lapinlahdenkatu välillä Malminrinne Eerikinkatu ja

Albertinkatu Pursimiehenkadulta pohjoiseen.

Lisäksi Arkadiankadulla Runeberginkadulta Fredrikinkadulle esitetään sallittavaksi nykyisen raitiovaunuliikenteen lisäksi bussien ajo. Tämän vuoksi raitiovaunujen nyt käyttämää tilaa on levennettävä.

Ajatus Fredrikinkadun kytkemisestä laajemmin uuden Kampin keskuksen kävelyalueeseen ja Runeberginkadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi sisältyi jo aiemmin laadittuun Kampin kolmion asemakaavaan. Tähän perustuu myös Runeberginkadun katualueen nykyinen leveys.

Kaksisuuntaistaminen parantaa Kampin alueen kortteleiden saavutettavuutta ja alentaa ajonopeuksia alueella, jossa on pääosin voimassa 30 km/h nopeusrajoitus.

Fredrikinkatua nykyisin pohjoiseen ajavat voivat jatkossa käyttää Fredrikinkadun lisäksi myös Annankatua tai Albertinkatua. Nämä kaikki kadut ovat edelleen käytettävissä myös etelän suuntaan (Fredrikinkatu Bulevardille asti).

Hietaniemenkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi, jolloin saadaan uusi yhteys Runeberginkadulta Mechelininkadulle.

Pääasiassa kävely- ja joukkoliikenteen käyttöön varattavat katuosuudet

Seuraavat katuosuudet esitetään varattaviksi pääasiassa kävely ja joukkoliikenteen käyttöön. Tarvittava tontille ajo- ja huoltoliikenne on niillä myös sallittu.

Fredrikinkatu välillä Kansakoulukatu Eteläinen Rautatiekatu

Malminrinne välillä Runeberginkatu Fredrikinkatu (Kampintorin kohta)

Urho Kekkosen katu ja

Annankatu Urho Kekkosen kadulta Simonkadulle

Kiertoliittymät Suunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi neljä kiertoliittymää:

Malminrinteen, Lapinlahdenkadun ja Albertinkadun liittymä,

Malminrinteen, Runeberginkadun ja Malminkadun liittymä,

Runeberginkadun ja Salomonkadun liittymä (työnaikainen kiertoliittymä, jota parannetaan) ja

Runeberginkadun ja Hietaniemenkadun liittymä.

Kiertoliittymien sovittamista kantakaupungin perinteiseen katuympäristöön on vielä tarpeen selvittää.

Kaikki esitetyt liittymät on mahdollista toteuttaa myös valo-ohjattuina tavanomaisina liittyminä. Kiertoliittymien etuina ovat niiden ajonopeuksia hillitsevä vaikutus, vakavien risteysonnettomuuksien poistuminen ja muidenkin onnettomuuksien väheneminen. Sekä autoilijoiden että jalankulkijoiden viivytykset vähenevät ja liikenteen sujuvuus lisääntyy. Kiertoliittymissä ovat kaikki kääntymissuunnat mahdollisia, kun liikennevaloin ohjatuissa liittymissä joudutaan usein välityskyvyn vuoksi kieltämään joitain kääntymissuuntia.

Kiertoliittymä vaatii itse liittymäalueella usein jonkin verran enemmän tilaa kuin liikennevaloin ohjattu liittymä. Vastaavasti liittymään tulevat ajoradat ovat kapeampia eli kaista suuntaansa. Näin voidaan saada liittymäväleillä lisätilaa jalankulkijoille, pyöräilijöille ja kadunvarsipysäköinnille. Liikenteen rytmi muuttuu rauhallisemmin soljuvaksi ja kiihdytykset, jarrutukset ja nopea ajo vihreissä valoissa vähenee. Myös autojen päästöt vähenevät lyhyemmistä paikallaankäyntiajoista johtuen.

Kiertoliittymien suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon jalankulkijoiden turvallinen mahdollisuus ylittää kiertoliittymään tulevien ajoratojen suojatiet, joita ei voi ohjata liikennevaloin.

Työn yhteydessä on kehitetty kantakaupungin katuverkkoon soveltuvaa kaupunkikiertoliittymää. Kohteena olivat Malmirinteen ylä- ja alapään liittymät. Molemmat liittymät on mitoitettu telibusseille ja kiertotilassa on myös yksisuuntaiset pyöräkaistat. Liittymät esitetään toteutettaviksi korotettuina siten, että autoliikenne joutuu hidastaman ennen suojatietä.

Nykyinen tilapäinen Runeberginkadun kiertoliittymä on saanut pääosin myönteistä palautetta ja se on myös osoittautunut turvalliseksi. Siinä ei ole sattunut vuosina 2002–2003 lainkaan poliisin tietoon tulleita henkilövahinko-onnettomuuksia; kolme ajoneuvovaurioihin johtanutta onnettomuutta on kirjattu. Nykyinen Runeberginkadun kiertoliittymä esitetään säilytettäväksi, mutta sen rakennetta esitetään tarkistettavaksi turvallisemmaksi jalankulkijan kannalta.

Esitetty Runeberginkadun ja Hietaniemenkadun kiertoliittymä soveltuu parhaiten kaksisuuntaiseksi muutettavien katujen liittymäratkaisuksi vieressä olevan Rautatiekatujen valo-ohjatun liittymän kanssa. Kiertoliittymä on mitoitettu jakeluautoille, mutta mahdollistaa myös bussin tulon Hietaniemenkadulta.

Liikennevaloin ohjattu kadun ylitys esitetään järjestettäväksi Runeberginkadulle Kampin metroaseman eteläpuolelle Kampinkujan kohdalle sekä Ruoholahdenkadun länsipäähän Lapinlahdenkadun liittymään.

Katuverkon vaihtoehdot

Pohjois-eteläsuunnassa katuverkon järjestelyt ovat Kampin keskuksen suunnitteluun jo pitkään sisältyneiden periaatteiden mukaisia. Kaksisuuntainen Runeberginkatu pystyy välittämään Kampin pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen edelleen Hietaniemenkadun kautta Mechelininkadulle tai Runeberginkatua pohjoiseen. Joukkoliikenne on keskitetty Fredrikinkadulle.

Itä-länsisuuntaisessa liikenteessä on tutkittu useita vaihtoehtoja.

Kuten edellä on todettu uusi keskustan huolto- ja pysäköintitunneli tuo uuden ajoyhteyden lännestä keskustan merkittävimpiin pysäköintilaitoksiin ja ydinkeskustan huoltoliikenteelle. Näin pintakatuverkkoa voidaan vastaavasti muuttaa.

Tutkitut vaihtoehdot eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon poikittaiselle liikenteelle annetaan tilaa Kampintorilta Simonkadun kautta Kaivokadulle ja päinvastoin ja kuinka Kampin yhteydet idän suuntaan on ratkaistu.

Vaihtoehdossa 1 (liikennesuunnitteluosaston piirustukset nro 5313-7 ja 5316-7) yleinen liikenne voisi ajaa Simonkadulta kaksisuuntaistettavan Kansakoulukadun kautta Kampintorille. Simonkadulta Annankadun kautta Urho Kekkosen kadulle voisi ajaa vain joukkoliikenne sekä huolto- ja tontille ajo. Kampintorin suunnasta yleinen liikenne pääsisi Fredrikinkadun ja Urho Kekkosen kadun kautta Simonkadulle ja edelleen Kaivokadulle tai vaihtoehtoisesti reittiä Kansakoulukatu–Annankatu–Eerikinkatu–Yrjönkatu–Simonkatu.

Vaihtoehdossa 2 (liikennesuunnitteluosaston piirustukset nro 5314-7 ja 5316-7) yleinen liikenne pääsisi ajamaan molemmissa suunnissa Kampintorin ja Kaivokadun välillä reittiä Simonkatu–Kansakoulukatu. Annankatu Simonkadulta Urho Kekkosen kadulle sekä Urho Kekkosen katu olisivat joukkoliikennekatuja, joilla olisi sallittu huolto- ja tontille ajo.

Vaihtoehto 3 (liikennesuunnitteluosaston piirustukset nro 5315-7 ja 5316-7) vastaa tilannetta ennen Kampin työmaata, jolloin Urho Kekkosen katua ajettiin länteen ja Kansakoulukatua itään. Molemmat kadut olisi kuitenkin muutettu kaksisuuntaisiksi. Urho Kekkosen kadulla itään päin olisi sallittu vain joukkoliikenne sekä huolto- ja tontille ajo.

Vaihtoehtojen vertailua

Vaihtoehto 1 pyrkii rajoittamaan poikittaista liikennettä Kampintorin ja Kaivokadun välillä. Se kuitenkin ohjaa Kampintorilta Kaivokadun suuntaan kulkevaa liikennettä Urho Kekkosen kadulle itään päin ja reitille Kansakoulukatu–Annankatu–Eerikinkatu–Yrjönkatu. Edellisellä reitillä liikenne häiritsisi joukkoliikennettä ja osittain jalankulkua; jälkimmäisellä ennen työmaata vallinnut rauhallinen liikenneympäristö huononisi. Voimakkaasti rajoitettu poikittaisen liikenteen kapasiteetti Simonkadun reitillä ohjaisi poikittaista liikennettä muille keskustan poikittaisväylille, kuten Bulevardille, josta olisi haittaa joukkoliikenteelle, kuten Kampin työmaan aikana. Järjestely olisi ajoyhteyksiensä puolesta vaikea hahmottaa.

Vaihtoehto 2 keskittää poikittaisen liikenteen reitille Simonkatu–Kansakoulukatu ja rauhoittaa ympäröivät kadut joukko- ja paikalliselle liikenteelle. Simonkadun länsipään pysäkkijärjestely sekä Simonkadun, Annankadun ja Kansakoulukadun liittymän liikennevalo-ohjaus rajoittavat poikittaisen liikenteen määrän suunnilleen samalle tasolle kuin työnaikaisessa tilanteessa. Poikittaisen joukkoliikenteen etuisuudet pystytään turvaamaan varsin hyvin.

Vaihtoehto 3 palauttaa lähes ennen työmaata vallinneen tilanteen ja poikittaisen liikenteen määrä on vaihtoehdoista suurin. Länteen suuntautuva liikenne Urho Kekkosen kadulla haittaa poikittaista joukkoliikennettä ja osittain jalankulkuliikennettä Kampin keskuksen välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että Kampin poikittaisen liikenteen järjestelyt tulisi toteuttaa vaihtoehdon 2 mukaisesti. Järjestelyt on esitetty liikennesuunnitteluosaston piirustuksissa nro 5314-7 ja 5316–7.

Pyöräily Kampin keskus tuo tullessaan pyöräilyn Salomonkadulle, mikä toimii osana itä-länsisuuntaista reittiä Mannerheimintieltä Lapinrinteen ja Porkkalankadun pyöräteille. Myös Salomonkadun poikkikadut Jaakonkatu, Annankatu ja Olavinkatu ovat pyöräilijöiden käytössä. Pyöräilyn pääyhteys Mechelininkadun ja Mannerheimintien välillä tulee Kampin keskuksen kohdalla tulevaisuudessa Rautatiekaduille.

Runeberginkadulle on suunniteltu tärkeä pohjois-eteläsuuntainen pyöräyhteys Arkadiankadulta Kampintorille ja edelleen Malminrinnettä Ruoholahdenkadulle. Pyöräyhteys esitetään toteutettavaksi yksisuuntaisin pyöräkaistoin kadun molemmin puolin. Kaistat sijoittuvat ajoradan ja pysäköinnin väliin. Periaate sopii parhaiten esitettyihin kiertoliittymiin, joissa myös pyörät kiertävät omalla kaistallaan muiden ajoneuvojen tapaan.

Vaihtoehtona on tutkittu myös yksisuuntaisia pyöräteitä nostettuna jalkakäytävän tasoon pysäköinnin takana sekä perinteisiä kaksisuuntaisia pyöräteitä kadun toisella puolella. Esitetty ratkaisu perustuu pyöräilijän näkymiseen autoilijoille liikenteessä ja siten turvallisuuteen. Pyöräilijöiden nopeuden ja jalankulkijoiden kanssa tapahtuvien konfliktien vuoksi pyöräliikenne on tarkoituksenmukaista sijoittaa pois jalkakäytäviltä.

Muilla alueen kaduilla polkupyörät voivat käyttää ajoratoja, joilla on pääosin 30 km/h nopeusrajoitus.

Raitioliikenteen kehittäminen

Keskustan rataverkko on nykyisin raskaasti kuormitettu ja etenkin Lasipalatsin pysäkkialue ruuhkautuu helposti. Kaikki linjat kulkevat Mannerheimintietä Aleksanterinkadun ja Lasipalatsin välillä. Ratakapasiteettia ei voida kyseiselle välille enää lisätä.

Raitiolinjastoa on tarkoitus laajentaa lähivuosina uudella linjalla 9. Samoin Jätkäsaaren alueen lähtiessä rakentumaan vuonna 2008 on sillä suunnalla tiedossa kiskojen rakennustyötä vuosiksi eteenpäin. Myös muut kantakaupungin uudet asuinalueet on tarkoitus kytkeä raitioliikenteellä keskustaan.

Jäljempänä esitetyt Kampin uudet rataosuudet edistävät omalta osaltaan raitioliikenteen toimintaedellytysten parantamista ydinkeskustassa tuomalla lisää kapasiteettia ja uusia reittivaihtoehtoja. Samalla turvataan linjaston laajentamismahdollisuudet uusille asuinalueille joustavassa aikataulussa ja tasaisella investointitahdilla.

Kampin uudet rataosat ja raitiolinjat

Ajatus Kampin yhdistämisestä kantakaupungin raitiolinjastoon ei ole uusi. Jo vuoden 1973 kantakaupungin joukkoliikenteen hoitosuunnitelmassa HKL esitti tarpeelliseksi kytkeä Kamppi raitiotieverkkoon rautatieasemalta Simonkadun kautta Fredrikinkadulle kulkevalla linjalla. Samoin vuosien 1980 ja 1985 joukkoliikennelinjaston kehittämissuunnitelmissa tuotiin esille tarve parantaa metron jatkoyhteyksiä Kampista Töölön ja eteläisen niemen suuntiin rakentamalla kiskot Fredrikinkadulle ja Simonkadulle.

Vuoden 1989 raitioliikenteen kehittämisselvityksessä Fredrikinkadulla raitiolinjat olivat paikallaan, mutta Simonkadun rataosuus oli siirretty Salomonkadulle tulevaa linja-autoaseman parantamistyötä silmällä pitäen. Salomonkadulla ratavaraus esiintyi vielä HKL:n vuoden 1998 raitiolinjaston kehittämisvaihtoehdoissa olennaisena linkkinä Kampin ja muun kantakaupungin välillä, mutta Kampin keskuksen suunnittelun edettyä asemakaavoitus- ja toteutusvaiheeseen Salomonkadun ratasuunnitelmasta luovuttiin.

Ajatusta Kampin liittämisestä raitiolinjastoon ei kuitenkaan suunnittelussa unohdettu kokonaan. Kampin keskukseen liittyvät Fredrikinkadun maanalaiset rakenteet on mitoitettu kestämään raitioliikennettä ja asemakaavamääräyksissä on ohjeet muun muassa raitioliikenteen aiheuttamien runkoäänien huomioon ottamisesta rakennusten äänieristyksissä.

Fredrikinkadun raitiolinjavaraus on odottanut jo pitkään Kampin metroaseman ja linja-autoaseman ympäristön rakentamista. Kun uusi linja-autoasema ja suuri terminaalialue saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi kahden vuoden kuluttua, on luontevaa, että myös jatkoyhteydet Kampista ympäri kantakaupunkia hoituvat laadukkaasti raitioliikenteellä.

Kampin keskuksen rakentuessa on etsitty Salomonkadulle esitetylle rataosalle korvaavaa reittiä. Selvitystyön tuloksena rata on päätetty esittää rakennettavaksi Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun kautta Fredrikinkadulle. Nämä yhdistävät Kampin perinteiseen ydinkeskustaan.

Pidemmällä tähtäyksellä Fredrikinkadun raitiolinjat kytkevät sekä eteläiset kaupunginosat että koko Töölön sektorin Kampin keskukseen ja metroasemaan. Tärkeänä tavoitteena on myös yhdistää ydinkeskustan hajanainen matkakeskusalue matkustajasatamiin uudella satamaratikkalinjalla.

Uusi raitiotiereitti Simonkatu–Annankatu–Urho Kekkosen katu ei ole linjaukseltaan (mutkat) ja pituuskaltevuudeltaan (etenkin Simonkatu) paras mahdollinen.

Reitin ratageometriasta ja liikennöitävyydestä on tilattu selvitys saksalaiselta alan konsultilta. Selvitys päätyy pitämään raitiotietä toteuttamiskelpoisena, mutta toteaa mutkien lisäävät vaikutukset raitiovaunun pyörien ja kiskojen nopeampaan kulumiseen sekä kääntymisen aiheuttamiin lisä-ääniin. Konsultti pitää Simonkadun pituuskaltevuutta vaativana (6 %) erityisesti talviolosuhteissa.

Koska Arkadiankadun ja Bulevardin välillä ei ole enää käytettävissä muita poikittaisyhteyksiä raitiotielle (Rautatiekatujen reitti ei toisi merkittävää parannusta Arkadiankatuun verrattuna), ovat asiassa vastakkain edellä todettu kantakaupungin raitioliikenteen kehittäminen sekä Kampilla että jatkossa laajemminkin ja vaativat liikennöitävyysolosuhteet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut asiasta liikennelaitoksen kanssa. Liikennelaitos pitää vaativimpana seikkana Simonkadun pituuskaltevuuden vaikutusta syksyisin ns. lehtikelin aikana. Muuten pituuskaltevuus ei ole poikkeuksellinen kantakaupungin rataverkossa. Sen vuoksi Simonkadun mäen kunnossapito on hoidettava erityisellä huolella syksyisin lehtikelin aikaan. Talviolosuhteiden kannalta on tarpeen harkita kiskoalueen lämmittämistä kaltevimmalla osuudella.

Liikennelaitos on saanut radan liikennöitävyydestä lausunnon uusien raitiovaunujen valmistajalta. Lausunnossa pidetään kriittisimpänä kohtana Annankadun ja Simonkadun mutkaa, jossa raitiovaunuille pitää asettaa alhainen nopeusrajoitus.

Urho Kekkosen kadun, Annankadun ja Simonkadun mutkien raitiotien jatkosuunnittelussa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota radan ja kadun tasauksiin, jotta kohdan liikennöitävyys saadaan niin toimivaksi kuin mahdollista.

Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt raitiotien liikennöitävyyttä kokouksissaan 16.12.2004 ja 10.1.2005.

Joukkoliikennelautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle esittelijän täsmennetyn esityksen mukaisen lausunnon, jonka mukaan Kampin alueen kautta kulkevien raitioliikenneyhteyksien aikaansaaminen on hyvä tavoite raitioverkon palvelun kannalta. HKL ja joukkoliikennelautakunta ovatkin esittäneet useassa yhteydessä Kampin yhdistämistä myös raitioliikenteellä ydinkeskustaan ja eteläisten kaupunginosien suuntaan.

Täsmennetyn esityksen mukaan Kampin raitioliikenneyhteyden toteuttaminen Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun reitillä ei ole liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden kannalta onnistunut ratkaisu.

HKL pitää Simonkadun–Urho Kekkosen kadun radan toteuttamista vaikeana ja vaativana vaihtoehtona, joka on toteutettavissa vain erittäin hyvällä jatkosuunnittelulla toimivuuden varmistamiseksi ja liikenneturvallisuusriskien minimoimiseksi.

Lisäksi lautakunta toteaa, että jos ratojen jatkosuunnittelu käynnistyy, suunnitelmat ja kustannukset on tuotava uudelleen lausunnolle joukkoliikennelautakuntaan.

Mikonkadun raitiotie Uusien raitiolinjojen saavutettavuuden vuoksi on tutkittu yhteyttä Aleksanterinkadulta Kaivokadun raitiopysäkille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että raitiotie heikentää oleellisesti Mikonkadun kävelykadun luonnetta ja sisältää liikenneturvallisuusriskejä.

Bussiliikenne Bussiliikenteen palvelutasoa katutasossa parannetaan sekä itä-länsi- että pohjois-etelä-suunnissa. Bussiliikenne käyttää raitioliikenteen kanssa samoja joukkoliikennekatuja ja -kaistoja. Kiertoliittymät sujuvoittavat liikkumista kantakaupungin kapeilla kaduilla.

Bussireittejä voidaan selkeyttää keskittämällä linjat uusille kaksisuuntaisille reittikaduille. Poikittaislinjat (18, 55 ja 55A) ja Lauttasaaren bussit (65A ja 66A) kulkisivat Simonkatua, Urho Kekkosen katua ja Malminrinnettä pitkin.

Fredrikinkadulle Kampin keskuksen yhteyteen rakennetaan tärkeä vaihtopysäkkialue, jonka kautta kaikki Töölön suunnan bussit kulkevat. Kampintorin ympärille sijoittuu bussien päätepysäkkejä (39, 41, 45, 47, 70T ja 205).

Mannerheimintien suunnasta saapuvat kaukoliikenteen bussit ajavat maanalaiselle linja-autoasemalle Pohjoiselta Rautatiekadulta Annankadun ramppia pitkin alas. Porkkalankadun suunnasta tulevat ajavat Malminrinteeltä Fredrikinkadun joukkoliikennekatua pitkin Eteläiselle Rautatiekadulle ja edelleen uuteen kaukoliikenneterminaaliin.

Pysäköinti Uudet maanalaiset pysäköintilaitokset, Olavinkadun 250 ap ja Forumin laajennus 500 ap sekä niiden uudet ajoyhteydet ja henkilökäynnit parantavat huomattavasti Kampin alueen pysäköintimahdollisuuksia. Pysäköintilaitoksista on hyvät yhteydet Kampin keskuksen eri osiin ja myös katutasolle ja edelleen muualle ydinkeskustaan.

Kampin työnaikaiset liikennejärjestelyt vähensivät kadunvarsipaikkoja noin 200 ap, mutta suurin osa niistä voidaan palauttaa.

Suunnitelman mukaisessa tilanteessa katuverkon jäsentely ja joukkoliikenteen tilantarve vähentävät jonkin verran kadunvarsipaikkoja. Joillakin kaduilla paikat vähenevät kuten Fredrikinkadulla Kampin keskuksen kohdalla, Kampintorilla ja Urho Kekkosen kadulla. Joillakin kaduilla taas paikkoja voidaan lisätä kuten esimerkiksi Runeberginkadulla ja Albertinkadulla bussipysäkkien poistuessa. Vanhaan, ennen työmaata vallitsevaan, tilanteeseen verrattuna vähennys on yhteensä 50–60 autopaikkaa. Asukaspaikkojen määrä pyritään säilyttämään.

Tarkempi pysäköintipaikkojen määrä ja vastaavasti huoltoruutujen määrä selviää erikseen laadittavan liikenteenohjaussuunnitelman yhteydessä.

Huoltoliikenne Kampin keskus huolletaan kokonaisuudessaan maanalaisten tilojen kautta, jonne ajetaan Jaakonkadun ja Olavinkadun ramppien kautta. Myös monien muiden kiinteistöjen mm. Sähkötalon, Radisson SAS-hotellin, Scandic-hotellin ja Forumin huolto toimii maanalaisesti nykyisten huoltotunneleiden kautta. Vanhan Kampin huoltoliikenne hoidetaan pääasiassa kadulta tai tonttiliittymistä. Siksi kaikilla, myös joukkoliikenteelle osoitetuilla kaduilla on huoltoliikenne sallittu. Yleisesti voidaan todeta, että Kampin läpikulkuliikenteen vähetessä on huoltoliikenteen helpompi toimia kapeilla kaduilla. Yksityiskohtaiset huoltoliikenteen lastaus- ja purkaustilat suunnitellaan liikenteenohjaussuunnitelmien yhteydessä.

Taksit Taksiasemien sijainti muuttuu linja-autoaseman siirtymisen myötä. Uusi, koko Kampin keskusta palveleva, taksiasema on Annankadulla välillä Eteläinen Rautatiekatu Salomonkatu. Sinne ajetaan Eteläiseltä Rautatiekadulta. Lisäksi kaukoliikenteen maanalaisen terminaalin päädyssä on taksiruutu. Salomonkadulle Kampin metroaseman viereen on esitetty toinen taksiasema, jonka yhteydessä on myös Autotalon huoltoliikenne.

Linja-autoaseman saattoliikenne

Saattoliikenne toimii pääasiassa Olavinkadun uuden pysäköintilaitoksen kautta. Laitoksesta on hissi ja porrasyhteys kaukoliikenteen linja-autoasemalle. Lisäksi saattotilaa järjestetään Eteläisen Rautatiekadun reunaan.

Toteutus Kampin keskuksen liikennejärjestelyjen toteutus voi alkaa vuoden 2005 lopulla. Kaikkien järjestelyjen loppuun saattaminen kestänee ainakin vuoden 2008 loppuun. Yksityiskohtainen rakentamisjärjestys suunnitellaan vuode 2005 aikana.

Kustannukset Kampin uusien raitiovaunuratojen rakentamiskustannusten ennuste on noin 4,5 miljoonaa euroa. Tästä Fredrikinkadun raitiotien kustannusennuste Arkadiankadulta Urho Kekkosen kadulle on noin 2 miljoonaa euroa, Urho Kekkosen kadun noin 0,75 miljoonaa euroa ja Simonkadun–Annankadun kustannusennuste noin 1,75 miljoonaa euroa.

Muiden katujen liikennejärjestelyjen kustannusennuste riippuu olennaisesti käytettävien pintamateriaalien laadusta. Luonnonkiven käyttö merkitsee moninkertaisia kustannuksia asvalttipäällysteeseen verrattuna, mutta keskeisten katuosuuksien kaupunkikuvalle ja viihtyisyydelle on annettava oma arvonsa. Kampin keskusta ympäröivät kadut perusparannettaneen joka tapauksessa aiempaa korkeampitasoisilla materiaaleilla. Nämäkin kadut mukaan lukien katutöiden kustannusennuste on suunnitelman mukaisella alueella alustavan arvion mukaan 4,7 miljoonaa euroa. Tästä Malminrinteen ja sen päissä olevien kiertoliittymien osuus suurelta osin luonnonkivellä toteutettuna on noin 1 miljoonaa euroa. Arkadiankadun välin Runeberginkatu Fredrikinkatu muuttaminen myös busseille kaksisuuntaiseksi maksaa arviolta kiskotöineen myös noin 1 miljoonaa euroa. Urho Kekkosen kadulla on kiskotöiden lisäksi varauduttu johtosiirtoihin ja luonnonkivipäällysteisiin kokonaiskustannuksen ollessa noin 0,9 miljoonaa euroa. Pääosa kustannuksista jakautuisi neljälle vuodelle 2005–2008. Järjestelyihin on käytettävissä määrärahoja osittain Kamppi-Töölönlahti rahastosta ja osittain katujen perusparannusmäärärahoista sekä liikennejärjestelyihin käytettävissä olevista määrärahoista.

Vuorovaikutus Kampin liikennesuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuus 2.11.2004. Tilaisuudessa oli noin 70 henkeä, pääasiassa Kampin alueen asukkaita. Esitetyt Kampin liikenteen rauhoittamiskeinot ja pyöräily-yhteydet saivat yleisesti hyvän vastaanoton. Kiertoliittymistä sekä pidettiin että epäiltiin niiden turvallisuutta erityisesti lasten kannalta. Kysymykset kattoivat laajalti muitakin Kampin liikenneoloja.

Kampin liikennesuunnitelmia on esitelty myös muun muassa Helsingin kauppakamarin keskusta-alueen jäsenyrityksille, keskustan kiinteistöille ja Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:lle.

Yritysten edustajat ovat korostaneet kommenteissaan etenkin keskustan saavutettavuuden säilyttämistä.

Kirjeet Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle on tullut 15 asiaan liittyvää kirjettä tai sähköpostia.

Kirjeissä on esitetty muun muassa seuraavia suunnitelmaa kritisoivia seikkoja:

Runeberginkatua ei tule muuttaa kaksisuuntaiseksi, se lisää läpiajoa.

Kiertoliittymät eivät ole hyviä jalankulkijan kannalta.

Hietaniemenkatua ei pidä kaksisuuntaistaa eikä ohjata kadulle lisää liikennettä.

Kansakoulukatua ei tule kaksisuuntaistaa sujuvuuden vuoksi. Myös Annankatu tulee muuttaa yksisuuntaiseksi.

Koululaisille kiertoliittymä on huono.

Mikonkadulle ei pidä tuoda raitiovaunua.

Kiertoliittymiä on harkittava lasten koulureittien kannalta.

Kampin kolmion (tarkoittanee Malminrinteen ylä- ja alapäitä) kiertoliittymät ovat turhia, sen sijaan nykyinen kiertoliittymä on toiminut hyvin.

Pysäköintipaikkoja ei pidä poistaa Urho Kekkosen kadulta eikä Kampintorilta. Pitää olla lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja pistäytymiseen, luolat ovat vaikeakäyttöisiä.

Scandic -hotellin saatto taksilla vaikeutuu jos raitiopysäkit ovat hotellin edessä. Pysäkki pitää siirtää Annankadulle.

Kirjeissä on esitetty muun muassa seuraavia suunnitelmaa puoltavia seikkoja:

Raitiovaunun tulo on hyvä asia.

Pyöräilyn parantaminen on hyvä asia.

Katujen kaksisuuntaistaminen on hyvä.

Raitiolinjat 2 ja 7 vaikuttavat hyviltä.

Kampin metroaseman kohdalle tulee saada liikennevalot palvelutalon takia. (on esitetty)

Saatto henkilöautolla ja tulo paikallisbusseilla pitää olla lähellä kaukoliikenteen pysäkkejä.

Muita kannanottoja:

Ruoholahden Villojen ympärille tulee saada meluaita.

Ruoholahdenkadusta tulee tehdä joukkoliikennekatu, koska on yhteys huoltotunneliin.

Keskustan huoltotunnelilla on huonot vaikutukset Lastenlehdon puistoon. Lisääntyvä liikenne haittaa.

Pyörätietä ei tule olla Lapinrinteessä korttelin puolella vaan puiston puolella. (ei kuulu suunnitelmaan)

Henkilöautojen ajokielto selkeyttäisi Malminrinteen liikennevirtaa ja parantaisi kiertoliittymän toimivuutta.

Pyöräteitä ei tule sijoittaa Fredrikinkadulle näyteikkunoiden puolelle, koska pyöräilijät ajavat kovaa. (ei ole esitetty)

Kampin kapeille kaduille ei tule ohjata läpiajoliikennettä.

Kirjeissä esitettyjä huomautuksia ja toiveita on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon ja tehty suunnitelmaan tarkistuksia pyrkien kuitenkin säilyttämään suunnitelmalle asetetut tavoitteet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Kampin liikennejärjestelyt toteutettaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustusten nro 5314-7 ja 5316-7 mukaisen Kampin liikennesuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti, että Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun raitiotien suunnittelua jatketaan niin, että siitä tulee mahdollisimman hyvä ja turvallinen. Lisäksi lautakunta toivoo viraston tutkivan uuden raitiolinjan muut hyödyntämismahdollisuudet.

Lautakunnan päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä lautakunta päätti äänin 5 (Loukoila, Pajamäki, Rantanen, Väkiparta, Anttila)–4(Sorsa, Sandbacka, Wallden-Paulig, Rautava) jatkaa asian käsittelyä vähemmistön kannattaessa jäsen Sandbackan, varapuheenjohtaja Rautavan kannattamana, tekemää ehdotusta asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain puheenjohtaja Anttilan jäsen Väkiparran kannattamana tekemä ehdotus, jonka mukaan "Kampin liikennejärjestelyt toteutetaan muilta osin esittelijän ehdotuksen mukaisesti paitsi, että Mikonkadulle suunniteltu raitiotievaraus poistetaan ja että jatketaan Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun raitiotiesuunnittelua niin, että siitä tulee mahdollisimman hyvä ja turvallinen. Lisäksi lautakunta toivoo viraston tutkivan uuden raitiolinjan muut hyödyntämismahdollisuudet" sekä esittelijän ehdotus, johon kuului lautakunnan päätöksen ensimmäisessä kappaleessa mainittu sekä ehdotus, jonka mukaan Mikonkadulle välille Aleksanterinkatu Kaivokatu rakennetaan raitiotie liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5317-4 mukaisesti.

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 9 (Sorsa, Loukoila, Pajamäki, Rantanen, Sandbacka, Wallden-Paulig, Väkiparta, Rautava, Anttila) – 0 hyväksyä puheenjohtaja Anttilan tekemän ehdotuksen.

Lisäksi esittelijä tarkisti esityslistan sivun 28a tekstiä siten, että sivun viides kokonainen kappale poistetaan ja tilalle tulee seuraava teksti:

"Joukkoliikennelautakunta on käsitellyt raitiotien liikennöitävyyttä kokouksissaan 16.12.2004 ja 10.1.2005.

Joukkoliikennelautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle esittelijän täsmennetyn esityksen mukaisen lausunnon, jonka mukaan Kampin alueen kautta kulkevien raitioliikenneyhteyksien aikaansaaminen on hyvä tavoite raitioverkon palvelun kannalta. HKL ja joukkoliikennelautakunta ovatkin esittäneet useassa yhteydessä Kampin yhdistämistä myös raitioliikenteellä ydinkeskustaan ja eteläisten kaupunginosien suuntaan.

Täsmennetyn esityksen mukaan Kampin raitioliikenneyhteyden toteuttaminen Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun reitillä ei ole liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden kannalta onnistunut ratkaisu.

HKL pitää Simonkadun–Urho Kekkosen kadun radan toteuttamista vaikeana ja vaativana vaihtoehtona, joka on toteutettavissa vain erittäin hyvällä jatkosuunnittelulla toimivuuden varmistamiseksi ja liikenneturvallisuusriskien minimoimiseksi.

Lisäksi lautakunta toteaa, että jos ratojen jatkosuunnittelu käynnistyy, suunnitelmat ja kustannukset on tuotava uudelleen lausunnolle joukkoliikennelautakuntaan."

Asiasta on saatu joukkoliikennelautakunnan (24.3.2005) ja yleisten töiden lautakunnan (7.4.2005) lausunnot.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (24.3.2005) antamassaan lausunnossa mm., seuraavaa:

Metron uudet sisäänkäynnit

Metron käyttömahdollisuus yhteytenä Kamppiin ja vaihtopaikkana paranee uusien sisäänkäyntien ansiosta. Uusi itäinen lippuhalli avautuu 2.6., jolloin Espoon terminaalin yhteydessä olevat liiketilat avataan. Salomonkadun sisäänkäynnit ovat Annankadun ja Olavinkadun kohdalla ja Simonkadun puoleiset sisäänkäynnit sijaitsevat Annanaukiolla.

Raitioliikenneyhteydet

Joukkoliikennelautakunta antoi raitioratojen osalta liitteen mukaisen lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle 10.1.2005. Lausunnossaan lautakunta pitää Kampin alueen kautta kulkevien raitioliikenneyhteyksien aikaansaamista hyvänä tavoitteena raitioverkon palvelun kannalta.

Lausunnon mukaan Kampin raitioliikenneyhteyden toteuttaminen Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun reitillä ei ole liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden kannalta onnistunut ratkaisu. Radan toteuttaminen on vaikea ja vaativa tehtävä, ja rata on toteutettavissa vain erittäin hyvällä jatkosuunnittelulla toimivuuden varmistamiseksi ja liikenneturvallisuusriskien minimoimiseksi.

Lautakunta totesi antamassaan lausunnossa, että jos ratojen jatkosuunnittelu käynnistyy, suunnitelmat ja kustannukset on tuotava uudelleen lausunnolle joukkoliikennelautakuntaan. Joukkoliikennelautakunnan mielestä ratojen suunnittelussa olisi edettävä niin pitkälle, että olisi edellytyksiä rakentaa Urho Kekkosen kadulle tulevana kesänä muun katurakentamisen yhteydessä mahdollisimman pitkälle myös ratojen perusrakenteet.

Suunnitelman mukaan raitiotie kulkee Mannerheimintien yli rautatieaseman ja Mikonkadun kautta Aleksille. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanoton mukaan Mikonkadulle ei pidä rakentaa rataa. Jos Mikonkatua ei voida käyttää, tulisi tutkia Keskuskadun käyttömahdollisuudet. Ilman Kaivokadun pysäkkiä heikkenevät edellytykset siirtää linja 7 kulkemaan Simonkadun kautta Kamppiin, koska Lasipalatsin pysäkin poistuminen reitiltä jäisi korvaamatta.

Tekeillä on raitioverkon kehittämisselvitys ja uusien vaunujen tarpeen määrittäminen tulevat laajennukset, esimerkiksi Jätkäsaaren liikenne huomioon ottaen. Kampin keskuksen valmistuminen ei sinänsä edellytä välittömiä muutoksia raitiolinjastoon, koska bussiliikenne palvelee aluetta hyvin.

Bussiliikenteen järjestelyt Kampin alueella

Kesän 2005 ajan Kampin työnaikaiset liikennejärjestelyt ovat edelleen voimassa Helsingin sisäisten linjojen osalta. Päätepysäkit ja ajoreitit säilyvätkin toistaiseksi pääosin nykyisellään. Yhteys Annankadulta Urho Kekkosen kadulle kuitenkin katkeaa kesäksi työmaan vuoksi, ja bussit siirtyvät myös tässä ajosuunnassa Kansakoulukadulle. Ruoholahdenkatu säilynee ainakin kesän ajan joukkoliikennekatuna.

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelman mukaan lopputilanteessa yleinen liikenne pääsisi ajamaan molemmissa suunnissa reittiä Ruoholahdenkadulta Kaivokadulle reittiä Malminrinne – Kansakoulukatu - Simonkatu.

Joukkoliikennelautakunnan kanta tähän on, että Ruoholahdenkatu pitäisi säilyttää Länsimetron valmistumiseen asti joukkoliikennekatuna ja että myös Annankadun Simonkadun risteys tulisi rauhoittaa joukkoliikenteelle. Simonkadun reitillä kulkevat raskaat bussilinjat 18, 65A ja 66A, joilla on käytössä telibussit sekä linja 55(A). Kyseisillä linjoilla sekä Kampin kautta pohjois-etelä – suunnassa kulkevalla linjalla 14 otetaan syksyllä 2005 käyttöön Helmi-järjestelmä, jonka avulla nopeutetaan linjojen liikennettä ja saadaan ne kulkemaan nykyistä täsmällisemmin. Järjestelmän hyödyt eivät toteudu, mikäli joukkoliikenteelle ei tehdä riittäviä etuus- ja tilavarauksia Ruoholahdenkadun – Simonkadun – Kaivokadun reitille.

Annankadun risteyksen avaaminen yleiselle liikenteelle, kuten suunnitelmassa esitetään, tekee jo geometrisilta ominaisuuksiltaan vaikeasta reitistä entistä hankalamman. Simonkadun ahtaiden pysäkkien käyttö vaikeutuu entisestään, jos bussien ja raitiovaunujen välissä on lisäksi muun liikenteen ajoneuvoja.

Suunnitelman mukaan Töölön suunnan bussit ajavat molemmissa suunnissa Fredrikinkatua, joka kaksisuuntaistetaan Arkadiankadulta Bulevardille. Kaikille busseille sallittaisiin ajo Arkadiankadun raitioradalla Runeberginkadulta Fredrikinkadulle, ja Arkadiankadulla olisi yhteinen pysäkki raitiovaunuille ja busseille.

Joukkoliikennelautakunnan mielestä on nähtävissä, että pysäkille jonotus tukkii risteyksen, koska pysäkille mahtuu samanaikaisesti raitiovaunun kanssa vain yksi bussi. Tästä syystä sekä päätepysäkkijärjestelyjen kannalta Luoteis-Helsingin bussien tulo Kampille pitäisi säilyttää Runeberginkadun reitillä.

Kamppiin maanpinnalle päättyville Helsingin sisäisille linjoille on varattava toimivat päätepysäkkitilat. Niiden paras paikka on metroasemalla.

Suunnitelmassa esitetty ratkaisu, jossa bussit kiertävät Kampin torin ja niillä on välipysäkki metroaseman kohdalla, aiheuttaa busseille ylimääräistä ajoa ja viivytystä vilkkaasti liikennöidyn läpikulkuliikenteen reitin vuoksi. Sijainti syrjässä metroasemasta huonontaa matkustajien päätepysäkkipalvelua. Kuljettajien kannalta se huonontaa yhteyttä metroaseman vastikään uusittuun sosiaalitilaan. Kävelymatkaan kuluva aika kasvattaa linjojen kierrosaikaa, ja vaikeuttaa siten sosiaalitilan käytettävyyttä.

Metroaseman pysäkki Fredrikinkadulla tulee ylikuormittumaan, koska sitä käyttää suunnitelman mukaan sekä raitio- että bussiliikenne ja linjoja on useita. Lähtöjen määrä on ruuhkatuntina yhteensä noin 50. Bussien seisonta-aikoja pysäkillä pidentää se, että pysäkki toimii käytännössä matkustajien kannalta Kamppiin päättyvien linjojen päätepysäkkinä. Tämän sekä Simonkadun pysäkin (yli 40 lähtöä ruuhkatuntina) toimivuutta olisi simuloitava tietokoneohjelmalla ennen kuin liikennejärjestelyistä tehdään lopullisia päätöksiä.

Eteläisen Rautatiekadun varrella olevalla pysäköintialueella pitäisi säilyttää toistaiseksi varareittinä yhteys Fredrikinkadulta Runeberginkadulle sekä muutama bussien pikapysäköintipaikka. Näitä tarvitaan turvaamaan bussiliikenteen toimivuus normaaliolojen lisäksi myös mahdollisten Kampin terminaalin poikkeusjärjestelyjen aikana.

Malminrinteellä on kiertoliittymät Runeberginkadun ja Lapinlahdenkadun risteyksissä. Kiertoliittymät esitetään rakennettaviksi korotettuina, ja niissä on pyörätiet. Helsingissä ei ole kokemusta siitä, miten bussilla ajo sujuu korotetussa kiertoliittymässä. Ennakkokäsityksen perusteella asiaan liittyy vaikeuksia. Koska bussi ei tule kohtisuorassa korotetulle osuudelle, tekee auton edestakainen sivusuuntainen kallistelu kyydistä hyvin epämiellyttävän matkustajille ja voi aiheuttaa vaurioita busseille. Kiertoliittymät itsessään alentavat nopeuksia riittävästi, joten niitä ei tule rakentaa korotettuina bussireiteille.

Suunnitelmassa on esitetty kiertoliittymiin myös polkupyöräliikenteen reitit. Joukkoliikennelautakunta suhtautuu varauksella tällaisen ratkaisun liikenneturvallisuuteen näin vilkkaan bussi- ja yleisen liikenteen alueella. Hankalia tilanteita aiheuttaa esimerkiksi se, että telibussi tarvitsee näissä kiertoliittymissä etu- ja takaylityksineen koko katualueen käyttöönsä. Myös kiertoliittymien toimivuutta olisi simuloitava tietokoneohjelmalla.

Suunnitelman mukaan Fredrikinkatu muuttuisi kaksisuuntaiseksi Bulevardille asti, ja pysäköintipaikkoja olisi kadun varrella. Linjat 14 ja 14A käyttäisivät Fredrikinkadun reittiä molemmissa ajosuunnissa. Suunnassa etelään pysäkit pitäisi joukkoliikennelautakunnan mielestä rakentaa toimivuuden turvaamiseksi ulokepysäkkeinä.

Suunnitelman tarkoitus on, että lopputilanteessa bussit käyttäisivät myös Bulevardin eteläpuolella molemmissa suunnissa Fredrikinkatua. Ajoradan leveyttä olisi silloin tarkistettava.

Yhteenveto

Kampin alueen liikennettä aletaan järjestellä vaiheittain uudelleen kesäkuun alusta alkaen, kun Espoon suunnan ja kaukoliikenteen bussit siirtyvät uusiin terminaaleihinsa.

Suunnitelman mukaan bussilinjojen 39, 41, 45, 47 ja 70T päätepysäkit sijoittuvat Kampintorin vierelle ja Fredrikinkadulle tulee vaihtopysäkkialue metroaseman kohdalle. Liikennesuunnitelma sisältää raitioradat Fredrikinkadulla ja Urho Kekkosen kadun – Simonkadun reitillä. Bussiliikenne käyttää raitioliikenteen kanssa samoja joukkoliikenteen katuja ja kaistoja.

Joukkoliikkennelautakunta toteaa, että Kampin joukkoliikenteen toimivuutta olisi simuloitava tietokoneohjelmalla ennen kuin liikennejärjestelyistä tehdään lopullisia päätöksiä. Esimerkiksi Fredrikinkadun ja Simonkadun pysäkit ovat vaarassa ruuhkautua. Kamppiin päättyville Helsingin sisäisille linjoille on varattava toimivat päätepysäkkitilat. Niiden paras paikka olisi metroasemalla. Luoteis-Helsingin bussien tulo Kampille pitäisi säilyttää Runeberginkadun reitillä.

Joukkoliikennelautakunta on antanut kaupunkisuunnitteluvirastolle raitioratojen osalta lausunnon, jonka mukaan Kampin raitioliikenneyhteyden toteuttaminen Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun reitillä ei ole liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden kannalta onnistunut ratkaisu.

Metron käyttömahdollisuus yhteytenä Kamppiin ja vaihtopaikkana paranee uusien sisäänkäyntien ansiosta.

Joukkoliikenteen nopeus- ja täsmällisyystavoitteiden toteutuminen edellyttää riittäviä etuus- ja tilavarauksia. Ruoholahdenkatu pitäisi säilyttää Länsimetron valmistumiseen asti joukkoliikennekatuna ja myös Annankadun Simonkadun risteys tulisi rauhoittaa joukkoliikenteelle.

Joukkoliikennelautakunta on lisäksi antanut lausunnon (7.4.2005) kahdesta kaupunginhallitukselle osoitetusta kirjeestä

Yleisten töiden lautakunta toteaa (7.4.2005) antamassaan lausunnossa mm., että katutöiden kustannukseksi on alustavaksi arvioitu 4,7 milj. euroa. Kustannukset tarkentuvat toteutussuunnittelun valmistuttua. Pääosa kustannuksista kohdistuu vuosille 2006 – 2010.

Liikennejärjestelyihin on talousarviossa osoitettava rahoja Kamppi-Töölölahti rahastosta sekä katujen peruskorjaukseen ja liikennejärjestelyihin varatuista määrärahoista. Hankkeen rahoitukseen varaudutaan taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2006 – 2010.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa liikennesuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

./. Lisäksi Tapiola-ryhmä/Simonkentän Hotellikiinteistö Oy ja Scandic Hotels Oy ovat yhteisellä kirjeellään (16.3.2005) ja Asunto Oy Bulevardi 11 ja Asunto Oy Lehtolinna yhteisellä kirjeellään (26.1.2005) sekä Asunto Oy Törmä (17.3.2005) ovat lähettäneet asiassa liitteenä olevat kirjeet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut vastineen (12.5.2005) lausuntojen ja kirjeiden johdosta, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Aiemmat päätökset

. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 13.1.2005 esittää kaupunginhallitukselle, että Kampin liikennesuunnitelma toteutetaan liikennesuunnitteluosaston piirustusten nro 5314-7 ja 5316-7 mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti, että Simonkadun, Annankadun ja Urho Kekkosen kadun raitiotien suunnittelua jatketaan niin, että siitä tulee mahdollisimman hyvä ja turvallinen. Lisäksi lautakunta toivoo viraston tutkivan uuden raitiolinjan muut hyödyntämismahdollisuudet.

Raitiolinjaston ja ratojen suunnittelutilanne

Kampin uudet rataosuudet tuovat mukanaan erilaisia mahdollisuuksia raitiolinjaston palvelualueen laajentamiseksi. Kampin kautta kulkevat linjat kytkevät sen osaksi perinteistä ydinkeskustaa ja joukkoliikenneterminaalien jatkoyhteydet eri puolille kantakaupunkia paranevat huomattavasti. Liikennesuunnitelmassa varaudutaan jo muutaman vuoden päästä alkavaan Jätkäsaaren rakentamiseen, jonka myötä Fredrikinkadun eteläosan raitiotien suunnittelu ja rakentaminen tulevat ajankohtaiseksi.

Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat parhaillaan yhteistyössä pidemmän tähtäyksen linjastosuunnitelmia seuraavan raitiovaunuhankinnan lähtökohdiksi. Tämän työn yhteydessä analysoidaan useita erilaisia linjasto- ja reittivaihtoehtoja myös Kampin alueella, vaikka pääpaino onkin uusien maankäyttöalueiden tarvitsemien linjastomuutosten suunnittelussa.

Urho Kekkosen kadun ja Annankadun rataosuuksien tarkempi suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Suunnittelussa on keskitytty ratageometrian parantamiseen kaikin mahdollisin keinoin. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavien käytännön ratkaisujen osalta on haettu näkemystä myös raitiovaunukuljettajien puolelta.

Joukkoliikennelautakunnan lausunto

Joukkoliikennelautakunta puuttuu lausunnossaan lähinnä uuden raitiotien rakentamisaikatauluun sekä sisäisen bussiliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin.

Raitioliikenne

Joukkoliikennelautakunta pitää raitiolinjaston laajentamista Kampin alueelle hyvänä asiana raitioverkon palvelun kannalta, mutta toteaa, että rata on toteutettavissa vain erittäin hyvällä jatkosuunnittelulla. Liikennesuunnitelmasta puuttuvan Mikonkadun rataosan sijasta pitäisi tutkia Keskuskadun käyttömahdollisuudet.

Lisäksi lautakunta kiirehtii Urho Kekkosen kadun ratasuunnitelmien viemistä niin pitkälle, että radan rakentaminen olisi mahdollista tulevan kesäkauden aikana muun katurakentamisen yhteydessä.

Mikonkadun rataosuus ei sisälly kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamaan Kampin liikennesuunnitelmaan, koska lautakunta päätti 13.1.2005 poistaa sen ehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että jatkossa tulisi kuitenkin vielä selvittää mahdollisuuksia Mikonkadun raitiotien toteuttamiselle, jotta linjan 7 reitti saataisiin kulkemaan Kaivokadun pysäkkien kautta. Palvelutasosyistä Aleksanterinkadulta Mannerheimintien kautta Simonkadulle kulkevan reitin tulisi olla vain väliaikainen ratkaisu, koska Lasipalatsin – Rautatieaseman pysäkkien palvelualue jäisi reitiltä kokonaan pois.

Urho Kekkosen kadulla alkavat pohjarakennus- ja putkityöt kesäkuun alussa. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on omalta osaltaan ollut yhdessä rakennusviraston ja liikennelaitoksen kanssa valmistelemassa ja tarkentamassa rata- ja katusuunnitelmia siten, että radasta tulee mahdollisimman hyvä ja turvallinen. Lisäksi tavoitteena on ollut, että rakennusviraston ja liikennelaitoksen olisi mahdollista loppuvuoden aikana tehdä tarvittavat pohjarakennus- ja ratatyöt, joiden kustannusennuste on 0,5 miljoonaa euroa, muiden kaivutöiden kanssa samanaikaisesti. Ratasuunnitelmat esitellään ennen rakennustöihin ryhtymistä joukkoliikennelautakunnalle.

Bussireitit

Joukkoliikennelautakunta epäilee Arkadiankadun ja Fredrikinkadun pysäkkien toimivuutta ja haluaisi palauttaa ennen työmaan alkua vallinneen tilanteen, jossa Autotalon ja Sähkötalon välissä oli luoteissuunnan bussien terminaali.

Liikennesuunnitteluosasto on tarkistanut liikennesuunnitelmaa Runebergin- ja Arkadiankadun risteyksessä joukkoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Runeberginkadulla etelään päin ajettaessa vasemmanpuoleinen ajokaista merkitään bussikaistaksi, jolloin raitiovaunuilla ja busseilla on omat kaistansa, joilta ne kääntyvät eri aikaan Arkadiankadulle. Arkadiankadun pysäkillä on käytettävissä saman verran tilaa kuin nykyisellä Hankenin edessä olevalla pysäkillä.

Kampin keskuksen kohdalle suunnitellun Fredrikinkadun pysäkkialueen toimivuuden parantamiseksi on raitiovaunupysäkkiä hieman siirretty, jotta linjoille 14, 14B ja 18 on saatu oma erillinen pysäkkitasku. Näin yhteistä pysäkkiä käyttävien lähtöjen määrä pienenee 15 bussilla ruuhkatunnissa.

Liikennesuunnitteluosastolla tehdyn kapasiteettilaskelman mukaan sekä Simonkadun että Fredrikinkadun pysäkkiä käyttävien bussien määrä (20–40 bussia tunnissa) on kohtuullinen verrattuna joihinkin raskaammin kuormitettuihin pysäkkeihin. Kaikilla uusilla pysäkeillä on tilaa kolmelle telibussille, joten kaikki aikataulun mukaan pysäkille tulevat bussit mahtuvat laskelman mukaan niille yhtä aikaa.

Luoteissuunnan bussien terminaalin palauttamista Sähkötalon ja Autotalon väliselle tontille on myös tutkittu, mutta siihen ei ole enää perusteita, kun kyseisen alueen kaavoitus etenee Kampin keskuksen valmistumisen myötä. Kyseiselle tontille olisi myös erittäin vaikea järjestää ajoyhteyttä telibusseille Fredrikinkadun suunnasta vilkkaan jalankulkualueen yli.

Fredrikinkadun uudet etelään johtavat linja-autopysäkit on muutettu ulokepysäkeiksi, jolloin bussin kulku on sujuvaa ja pysäköintipaikkoja saadaan enemmän.

Yleisesti voidaan todeta, että Fredrikinkadun (Eteläisen Rautatiekadun ja Kansakoulukadun välillä), Urho Kekkosen kadun ja Malminrinteen yläpään muuttaminen joukkoliikennekaduiksi tuo joukkoliikenteelle vanhaan tilanteeseen verrattuna suuret hyödyt. Joukkoliikennekatujen alueella myös pysäkki- tai liikennejärjestelyjä voi tarvittaessa muuttaa paljon joustavammin kuin tavallisilla kaduilla, joilla on paljon myös muuta liikennettä ja reunaehtoja.

Kiertoliittymät

Joukkoliikennelautakunta toteaa, että Malminrinteen kiertoliittymät on esitetty korotettuina ja että Helsingissä ei ole kokemuksia siitä miten bussilla ajo sujuu korotetuissa kiertoliittymissä, joihin bussi ei tule kohtisuoraan. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota esitettyihin pyöräkaistoihin, joiden tilaa telibussin etu- ja takaylitykset tarvitsevat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että esitettyjen kiertoliittymien yksityiskohtia tarkennetaan vielä katusuunnitelmien laatimisen yhteydessä muu muassa pyöräkaistan rakenneratkaisun osalta. Korotus suojatielle tultaessa on perusteltu liikenteen turvallisuuden kannalta, mutta bussiliikenteen vaatimukset otetaan erityisesti linjaliikenteelle tarkoitetulla reitillä huomioon.

Ruoholahdenkatu ja Simonkadun länsipää

Joukkoliikennelautakunnan kanta on, että Ruoholahdenkatu pitäisi säilyttää Länsimetron valmistumiseen asti joukkoliikennekatuna ja myös Simonkatu Annankadulta Yrjönkadulle tulisi varata joukkoliikenteelle.

Aiempien päätösten mukaan Ruoholahdenkatu on joukkoliikennekatuna Kampin keskuksen rakentamisen ajan. Joukkoliikennekatuvaraus voidaan poistaa sitten kun Urho Kekkosen katu voidaan katutöiden jälkeen avata liikenteelle kaksisuuntaisena joukkoliikenteen sekä huolto- ja tontilleajoliikenteen katuna. Näin voidaan turvata poikittaisen bussiliikenteen sujuvuus ja saadaan Kampin asuntokatuja Eerikinkatua ja Kalevankatua kuormittanut läpikulkeva liikenne vähenemään.

Annankadun, Simonkadun ja Kansakoulukadun liittymäalueelle on tutkittu useita erilaisia vaihtoehtoja tavoitteena säilyttää poikittaisen liikenteen ajomahdollisuus kaksisuuntaisen Kansakoulukadun kautta muullekin liikenteelle.

Yleisten töiden lautakunnan lausunto

”Katutöiden kustannuksiksi on alustavasti arvioitu 4,7 milj. euroa. Kustannukset tarkentuvat toteutussuunnittelun valmistuttua. Pääosa kustannuksista kohdistuu vuosille 2006–2010.

Liikennejärjestelyihin on talousarviossa osoitettava rahoja Kamppi - Töölönlahti -rahastosta sekä katujen peruskorjaukseen ja liikennejärjestelyihin varatuista määrärahoista. Hankkeen rahoitukseen varaudutaan taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2006–2010.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa liikennesuunnitelman hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.”

Kampin keskus ja sen uudet terminaalit toteutetaan korkeatasoisina ja kaupunkiympäristöä merkittävästi parantavina hankkeina. Tähän liittyen halutaan parantaa myös terminaalialueen välitöntä lähialuetta ja matkustajien vaihtoyhteyksiä, mikä on johtanut laajempiinkin liikennejärjestelyihin. Tavoitteena on ollut myös koko Kampin liikenneympäristön parantaminen.

Kampin liikennejärjestelyjen toteutus ajoittuu vuosille 2005–2010, jolloin kustannukset voidaan jakaa usealle vuodelle.

Raitiovaunukuljettajien työryhmän lausunto

Liikennelaitoksen raitiovaunukuljettajien työryhmä esittää lausunnossaan useita raitioliikenteen liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimenpiteitä, kuten rata-alueen korottamista ja varustamista lumensulatusjärjestelmällä.

Liikennesuunnitteluosasto on parhaillaan työstämässä yhdessä rakennusviraston ja Liikennelaitoksen kanssa tarkempia rata- ja katusuunnitelmia. Tässä työssä käytetään yhtenä lähtökohtana kuljettajien antamaa palautetta.

Kirjeet

Tapiola-ryhmä, Simonkentän Hotellikiinteistö Oy

Simonkentän Hotellikiinteistö Oy vastustaa raitiopysäkin sijoittamista Simonkadulle hotellikiinteistön eteen, koska se haittaa hotellin sisäpihan taksi- ja saattoliikenteen sujumista. Pysäkki esitetään siirrettäväksi joko Annankadulle tai Urho Kekkosen kadulle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kampin liikennejärjestelyjen yhteydessä tutkittiin molemmat pysäkkivaihtoehdot. Raitiopysäkki Annankadulla olisi johtanut kokonaisuuden kannalta huonosti toimivaan liittymäalueeseen. Urho Kekkosen katu on puolestaan liian lähellä Fredrikinkadun pysäkkiä Kampin metroaseman kohdalla ja toisaalta kaukana vanhan Kampin kohteista.

Joukkoliikenteen palvelun kannalta pysäkin suunniteltu sijainti on optimaalinen. Kadun keskelle sijoitetun pysäkkikorokkeen avulla voidaan muu liikenne ja hotellin saattoliikenne erottaa pysäkkitoiminnoista, jolloin molempien toimivuus voidaan paremmin turvata.

Ajo hotellin sisäpihalle on mahdollista Annankadun suunnasta Yrjönkadun ja Eerikinkadun kautta ja ulosajoon Mannerheimintien suuntaan voi tehdä U-käännöksen Simonkadun yläpäässä.

Hotellin eteen voidaan järjestää yhden turistibussin odotustila. Ajoyhteydet säilyvät nykyisinä. Jalankulkijoiden turvallisuudessa ei ole olennaisia eroja eri vaihtoehtojen välillä.

Asunto-osakeyhtiöt Bulevardi 11 ja Lehtolinna

Asunto-osakeyhtiöt arvostelevat Fredrikinkadun kaksisuuntaistamista muun muassa liikenteen lisääntymisellä ja pysäköintipaikkojen vähenemisellä sekä mahdollisuutta rakentaa raitiotiekiskot Kampintorin ja Bulevardin välille.

Asukkaiden mielestä Kampin liikennesuunnitelma ei edistä viihtyisyyttä eikä kaupallista vetovoimaa Fredrikinkadulla. Asunto-osakeyhtiöt pyytävät kaupunginhallitusta kumoamaan päätöksen Fredrikinkadun kaksisuuntaistamisen osalta.

Xxxx Xxxxxx, Asunto Oy Lärkan Ab:n hallituksen jäsen, Fredrikinkatu 49

Kirjoittajan mielestä Fredrikinkadun kaksisuuntaistaminen huonontaa liikenteen sujumista muun muassa huoltoliikenteen ja monien pihaan ajojen vuoksi. Ruuhkat ja onnettomuusriskit kasvavat ja tärkeät pysäköintipaikat vähenevät.

Xxxxx Xxxxxxx, Kapteeninkatu

Kirjoittaja ehdottaa, että Fredrikinkadun ja Albertinkadun liikenne säilytetään yksisuuntaisina. Ne ovat lähes ainoat kantakaupungin väylät jotka vihreine aaltoineen vetävät kunnolla.

Fredrikinkatu

Liikennesuunnitteluosasto toteaa, että kaksisuuntaisen liikenteen salliminen ei lisää Fredrikinkadun liikennettä, sillä Albertinkadun kaksisuuntaistaminen tasaa vaikutusta. Kadulta vähenee noin 10 asukaspaikkaa ja kadun itäreunan rajoitettu lauantaipysäköinti poistuu. Albertinkadulla pysäköintipaikat lisääntyvät Bulevardin pohjoispuolella noin 15 autopaikalla. Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään vielä mahdollisuudet sallia ilta-, yö ja viikonloppupysäköintiä Fredrikinkadun itäreunalla.

Liikennesuunnitteluosasto katsoo, että kaksisuuntainen liikenne ja uudet joukkoliikennelinjat pikemminkin parantavat kuin huonontavat pikkukauppojen kaupallisia toimintaedellytyksiä. Kadun kaksisuuntaistaminen parantaa saavutettavuutta ja vähentää turhia korttelinkiertoja sekä muuttaa kadun luonteen läpiajokadusta asiointikaduksi. Osa pohjoiseen suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään Albertinkatua.

Ehdotetuilla Kampin liikennejärjestelyillä luodaan edellytykset muun muassa uuden raitiotien rakentamiselle, mutta varsinaiset päätökset uusista joukkoliikennelinjoista tekee joukkoliikennelautakunta.

Xxxx Xxxxxx, Punavuoriseura ry

Punavuoriseura vastustaa Albertinkadun kaksisuuntaistamista, koska pysäköintipaikat uhkaavat vähentyä ja liikenne lisääntyä. Jalankulkijoiden olisi vaikeampi ylittää katuja ja liikenne puuroutuu, kun jakeluautot eivät mahdu kulkemaan.

Helsingin Asunto-osakeyhtiö Törmä, Albertinkatu 7

Asunto-osakeyhtiö Törmä esittää, että Albertinkadun ja Fredrikinkadun kaksisuuntaistamisesta tulisi luopua. Kohtaava liikenne ei mahtuisi ohittamaan kaksisuuntaistettavilla kaduilla ja talvisin kaduilla on vain yksi kaista käytössä. Pysäköintipaikkoja ei pidä poistaa.

Albertinkatu

Liikennesuunnitteluosastolla on tarkennettu aiemmin laadittua liikennesuunnitelmaa. Albertinkatua voidaan verrata Kampin alueen nykyisiin kaksisuuntaisiin katuihin, muun muassa Eerikinkatuun, Kalevankatuun ja Annankatuun. Näiden ajoradat ovat leveydeltään keskimäärin 8,5–9,2 metriä, eli samaa luokkaa kuin Albertinkatu Bulevardin ja Iso Roobertinkadun välisellä (8,5–9,0 metriä) kapeimmalla osuudellaan. Muilla osuuksillaan Albertinkatu on naapurikatujaan jonkin verran leveämpi (9,0–9,5 metriä). Kaikilla edellä luetelluilla Kampin kaduilla on pääsääntöisesti pysäköintiä kadun molemmin puolin sekä jakeluliikennettä.

Albertinkadulle voidaan merkitä pysäköintiä kadun molemmin puolin, mikä palvelee erityisesti asukkaiden pysäköintiä. Bulevardin ja Iso Roobertinkadun välisellä osuudella voidaan kaventaa jalkakäytävää 20 … 40 senttimetrillä ja leventää vastaavasti ajorataa. Näin saadaan autopaikkoja koko kadun matkalle molemmin puolin huomattavasti lisää nykyisiin verrattuna. Bulevardin pohjoispuolella paikat lisääntyvät noin 15 ja eteläpuolella noin 10 autopaikalla.

Kokonaisliikennemäärät Albertinkadulla ja Fredrikinkadulla eivät lisäänny tai jopa hieman vähenevät, kun kohteeseen pääsee suoremmin kuin yksisuuntaisia katuja. Liikenne jakautuu luonnollisesti hieman eri tavalla kuin nykyisin. Oleellista on kuitenkin liikenteen nykyisten nopeuksien väheneminen, mikä osaltaan lisää turvallisuutta sekä vähentää melua ja häiriötä. Katujen nopeusrajoitus on nykyisin 30 km/h.

Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxxxx, Arkadiankatu 20

Asukkaat vastustavat bussien pysähtymistä Arkadiankadun raitiopysäkillä, koska pysäkki sijaitsee aivan heidän ensimmäisen kerroksen asuntonsa ikkunan alla. Bussit aiheuttavat huomattavia melu- ja pölyhaittoja.

Bussien määrä Arkadiankadulla lisääntyy enimmillään noin 30–40 bussilla tunnissa ruuhka-aikaan. Toisaalta muun autoliikenteen määrä ja haitat vähenevät merkittävästi (noin 300 ajoneuvoa tunnissa vähemmän ruuhka-aikaan), kun Fredrikinkadun pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä siirtyy Runeberginkadulle. Ruuhka-aikojen ulkopuolella busseja kulkee noin 15–25 kpl tunnissa.

Xxxxx Xxxxxxxx, Oikokatu 4

Raitiolinjan 7 reitti huononee, kun se ei enää kulkisi Kruununhaasta Aleksille.

Raitiolinjan 7 reitistä päättää joukkoliikennelautakunta. Kampin liikennesuunnitelman yhteydessä on esitetty, että linja 7 kiertäisi Aleksilta Kampin kautta Töölöön. Näin ollen reittiä ei ole esitetty poistettavaksi Kruununhaasta ja Aleksilta, kuten kirjeen lähettäjä epäilee. Yhteydet Stockmannille ja Oopperalle säilyvät.

Tarkistetut suunnitelmat

Saatujen lausuntojen, kirjeiden sekä muiden yhteydenottojen vuoksi Kampin liikennesuunnitelmaa on eräiltä osin tarkistettu ja laadittu uudet piirustukset nro 5349-7 ja 5350-7. Oleelliset muutokset ovat uusien raitio- ja linja-autopysäkkien parannukset sekä Albertinkadun pysäköintipaikkojen lisäykset. Piirustuksissa on esitetty vain kokopäiväiset asukas- ja asiointipysäköinnin tai jakelu- ja huoltotoiminnan pysäköintipaikat. Ilta-, yö- ja viikonloppuajan pysäköintimahdollisuudet tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

Tarkistettujen suunnitelmien kustannusennuste on raitiotiejärjestelyjen osalta tarkentunut 3,2 miljoonaksi euroksi. Muiden katujärjestelyjen kustannukset riippuvat oleellisesti valittavista pintamateriaaleista. Katujärjestelyjen alustava kustannusennuste on 4,7 miljoonaa euroa. Järjestelyjen toteuttaminen ajoittuu vuosille 2005–2010.

Fredrikinkadun ja Albertinkadun muutokset on tarkoitus toteuttaa sen jälkeen, kun Fredrikinkatu Kampin keskuksen kohdalla voidaan muuttaa kaksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi, Arkadiankadun muutostyöt tehty sekä uudet kiertoliittymät rakennettu. Tämä ajoittunee vuodelle 2007. Sitä ennen laaditaan katujen liikenteenohjaussuunnitelmat yksityiskohtaisine pysäköintijärjestelyineen.

Uudet kirjeet

Bostads Ab Orion Asunto Oy, Fredrikinkatu 28

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle osoitettu kirje jaettiin kokouksessa 28.4.2005 pöydille. Kirjeeseen liittyy 629 henkilön allekirjoitukset.

Kirjeessä vastustetaan Fredrikinkadun muuttamista kaksisuuntaiseksi kaduksi. Fredrikinkatu on nyt hyvin toimiva kauppakatu ja kaksisuuntainen ja lisääntyvä liikenne vaikuttaisi haitallisesti sekä arvokkaisiin jugend-rakennuksiin että ihmisten terveyteen. Kadunvarsipaikat vähenisivät ja huoltoliikenne vaikeutuisi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Fredrikinkatu esitetään muutettavaksi kaksisuuntaiseksi kaikelle liikenteelle vain välillä Kansakoulukatu Bulevardi ja välillä Eteläinen Rautatiekatu Arkadiankatu. Bulevardin eteläpuolella Fredrikinkadulla kulkisi raitiovaunun lisäksi etelään vain linjan 14 bussi ja Kampin keskuksen kohdalla Kansakoulukadusta Eteläiselle Rautatiekadulle Fredrikinkatu olisi joukkoliikennekatu.

Ehdotetut järjestelyt merkitsevät sitä, että Fredrikinkatua etelään suuntautuva liikenne Kansakoulukadun ja Bulevardin välillä jäisi vähäiseksi. Kaksisuuntaistaminen olisi kuitenkin perusteltua katuverkon tasaisemman kuormituksen ja alueen saavutettavuuden kannalta. Kadun ajonopeudet alenisivat vastaamaan paremmin nykyistä nopeusrajoitusta 30 km/h. Tällä olisi myönteinen vaikutus myös kadun liikenneturvallisuuteen. Kun osa pohjoiseen suuntautuvasta Fredrikinkadun liikenteestä siirtyisi käyttämään Albertinkatua, on todennäköistä, että kadun kokonaisliikennemäärä ei poikkeaisi merkittävästi nykyisestä.

Kampin työnaikaisten liikennejärjestelyjen myötä Fredrikinkadun liikennemäärä Lönnrotinkadun pohjoispuolella on laskenut aiemmasta noin 42 %. Albertinkadunkin liikennemäärä on laskenut noin 14 %.

Ehdotettujen Fredrikinkadun ja Albertinkadun kaksisuuntaistamisten jälkeen liikenne jakautuisi tasaisemmin Kampin ja Punavuoren katuverkolle.

Fredrikinkadun itäreunalta joudutaan poistamaan vain 7 kokovuorokautista pysäköintipaikkaa. Nämä ovat Bulevardin pohjoispuolella ja ovat asukaspysäköintipaikkoja. Muilta osin Fredrikinkadun itäreuna jäisi päivisin pysäköintikieltoon kuten nykyisinkin huoltoliikenteen varmistamiseksi ja toisaalta kaksisuuntaisen bussiliikenteen sujumiseksi. Jatkossa selvitetään vielä pysäköinnin sallimista itäreunalla hiljaisemman liikenteen aikaan lauantaisin ja viikonloppuisin.

Kaksisuuntainen bussiliikenne uusine pysäkkeineen tuonee osaltaan uusia asiakkaita Fredrikinkadun suositulle kauppakadulle.

Xxxxx Xxxxx, Direct Oy / Plus-Lehdet, Iso Roobertinkatu 43

Kirjoittajan mielestä Fredrikinkatua ja Albertinkatua ei pitäisi kaksisuuntaistaa, koska kadut ovat niin kapeita. Varsinkin talvella Albertinkatu on käytännössä yksikaistainen. Nyt kadut toimivat kohtuullisesti. Kampin työnaikaisten järjestelyjen jälkeen Fredrikinkatu luvattiin palauttaa liikenteelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on aiempana olevassa vastineessa todennut, että Fredrikinkatu ja Albertinkatu ovat leveydeltään samaa luokkaa kuin monet muut Kampin ja Punavuoren kadut. Kapeampi katutila vaatii tottumista autoilijalta, mutta tuo tullessaan paremman katumiljöön kaikille kadun käyttäjille. Kokonaan liikenteen käytössä olevia katuja ei enää voi käyttää samassa määrin lumen varastointiin, vaan puhtaanapitoa tulee voida tehostaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.5.1999 periaatteet työnaikaisiksi liikennejärjestelyiksi Kampin keskuksen rakentamisen ajaksi. Lähempänä keskuksen toteutusta, 13.6.2002 kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi tarkemmat Kampin rakennustyön aikaiset liikennejärjestelyt. Autoliikennettä koskevat muutokset oli tarkoitus palauttaa ennalleen vaiheittain.

Kampin keskuksen ja uuden matkustajaterminaalin suunnittelun yhteydessä on haluttu parantaa erityisesti joukkoliikenteen vaihtoyhteyksiä ja jalankulkuympäristöä. Fredrikinkatu sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Kaksisuuntaiseksi muutettava Runeberginkatu, jolta taas bussit ovat poissa, palvelee muuta liikennettä sujuvasti. Itse asiassa tämä ratkaisu oli tähtäimessä jo noin 20 vuotta sitten laadittaessa Kampin kolmion asemakaavaa; tällöin Runeberginkadulle varattiin kaksisuuntaisen kadun leveä katualue.

Xxxxx Xxxxxxxxxx, Fredrikinkatu 49

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajalle osoitetussa kirjeessä kirjoittaja toteaa, että vuosikymmeniä sitten toteutettu Fredrikinkadun yksisuuntaistamispäätös on palvellut hyvin kasvavaa ajoneuvojen määrää ja kokoa. Autojen koon kasvaessa pihoihin ajo kapeiden tunneleiden kautta on vaikeutunut ja kaksisuuntaisella kadulla joutuisi käyttämään vastaantulevan kaistaa ja aiheuttamaan liikennetukoksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa aiempien kirjeiden vastineisiin ja toteaa, että tonttien sisäänajot otetaan huomioon pysäköintipaikkojen, pysäkkien ja mahdollisten huoltoruutujen tarkemmassa suunnittelussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kampin liikennejärjestelyt toteutettaisiin liikennesuunnitteluosaston tarkistettujen piirustusten nro 5349-7 ja 5350-7 mukaisesti.

Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta painottaa, että liikenteen sujuvuutta on seurattava jatkossa ja tarvittaessa bussilinjan 14 reittiä tarkistettava.

Lautakunta teki päätöksensä äänestyksen jälkeen.

Äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja varapuheenjohtaja Rauhamäen jäsen Kolben kannattamana tekemä seuraava esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus:” Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa asiasta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon muilta osin paitsi Fredrikinkadun välin Kansakoulukatu - Bulevardi ja Albertinkadun (välin Lapinlahdenkatu - Pursimiehenkatu) kaksisuuntaistamisen osalta.

Samalla Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Kampin liikennejärjestelyt toteutettaisiin liikennesuunnitteluosaston tarkistettujen piirustusten nro 5349-7 ja 5350-7 mukaisesti kuitenkin niin muutettuna, että Fredrikinkadun välin Kansakoulukatu - Bulevardi ja Albertinkadun (välin Lapinlahdenkatu - Pursimiehenkatu) kaksisuuntaistamisesta luovutaan.”

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 5 (Arhinmäki, Helistö, Oksa, Puoskari, Anttila) – 4 (Kolbe, Sandbacka, Wallden-Paulig, Rauhamäki) hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Kaj toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnosta ilmenevät vastaukset myös kaupunginhallitukselle lähetettyihin, tämän esityslistan liitteenä oleviin kolmeen kirjeeseen ovat perusteltuja ja etteivät kirjeet näin ollen tässä vaiheessa aiheuta muita toimenpiteitä kuin mitä päätösehdotuksessa on sanottu liikenteen sujuvuuden seurannasta. Sujuvuuden seuranta saattaa tuoda esiin muitakin epäkohtia kuin mihin päätösehdotuksessa viitataan ja myös niihin on mahdollista palata tarvittaessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kampin liikennesuunnitelman kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston muutettujen piirustusten nro 5349-7 ja 5350-7 mukaisena.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että liikenteen sujuvuutta tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa tarkistaa bussilinjan 14 reittiä.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joukkoliikennelautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Asunto Oy Bulevardi 11:lle ym., Simonkentän Hotellikiinteistö Oy:lle ym. ja Asunto Oy Törmälle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Kampin liikennesuunnitelma
	Liite 2	Asunto Oy Bulevardi 11 ym. kirje
	Liite 3	Simonkentän Hotellikiinteistö Oy ym. kirje
	Liite 4	Asunto Oy Törmän kirje

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN HELVAR MERCA OY AB:N TEKEMÄSSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-995

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46005 tontin nro 5 lukuun ottamatta Helsingin kaupungille luovutettua noin 346 m²:n suuruista määräalaa.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.4.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod. pvm. ja kauppahinta
46. kaupunginosa kortteli 46005 tontti 5	Helvar Merca Oy Ab / Asunto Oy Helsingin Follow, Asunto Oy Helsingin Friend, Asunto Oy Helsingin Happiness ja Asunto Oy Helsingin Trust	28.2.2005 8 022 304 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46005 tontti nro 5 lukuun ottamatta Helsingin kaupungille luovutettua noin 346 m²:n suuruista määräalaa. Voimassa olevan asemakaavan mukaan myyty alue muodostaa asuinkerrostalojen tontin 46005/8 (AK). Tontin pinta-ala on 7 994 m² ja rakennusoikeus 14 600 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kolme teollisuusrakennusta: vuonna 1938 valmistunut 6 000 k-m², vuonna 1941 valmistunut 154 k-m² sekä vuonna 1943 valmistunut 660 k-m². Tontin vanhin rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2. Merkinnän mukaan rakennus on kaupunkikuvallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokas, eikä sitä saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Rakennusoikeutta on kaavassa merkitty vanhan rakennuksen rakennusalalle 4 600 k-m² ja uuden rakennuksen rakennusalalle 10 000 k-m².

Kauppahinta ja kaupan muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 8 022 304 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 003 50 euroa/m² ja noin 549,50 euroa/k-m² rakennuksineen. Kauppakirjan mukaan ostaja on lisäksi velvollinen suorittamaan lisäkauppahintaa, jos kiinteistön rakennusoikeus kauppakirjan allekirjoittamisen ja rakennustöiden valmistumisen välisenä aikana nousee. Lisäkauppahinta on 570 euroa/k-m² ja maksamisesta vastaa kauppakirjan mukaan vain ja ainoastaan NCC Rakennus Oy ostajayhtiöiden perustajana.

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjä on vastannut ilmoittamalla, että kauppakirjassa on mainittu kaikki kauppaan liittyvät ehdot.

Kauppaehtojen mukaan ostaja vastaa tontilla sijaitsevien rakennusten purkukustannuksista. Myyjä vastaa kuitenkin kiinteistön rakenteissa tai maaperässä mahdollisesti olevien myrkyllisten aineiden hävittämisestä aiheutuvista välittömistä lisäkustannuksista, lukuun ottamatta asbestipurusta ja kylmälaitteiden purusta syntyviä kustannuksia. Ostajan on ennen puhdistus- tai hävittämistöiden aloittamista esitettävä myyjän hyväksyttäväksi puhdistussuunnitelma ja kustannusarvio.

Ostaja ottaa kaupan ehtojen mukaan vastattavakseen myös myyjän ja Helsingin kaupungin välillä 13.12.2004 allekirjoitetun sopimuksen velvoitteet. Edellä mainitussa sopimuksessa Helsingin kaupunki ja Helvar Merca Oy Ab sopivat tonttia 46005/5 koskevasta asemakaavan muutoksesta. Sopimuksen mukaan yhtiö luovuttaa kaupungille tontista noin 346 m²:n suuruisen määräalan, joka on asemakaavan muutoksessa merkitty Purotien katualueeksi. Luovutus on toteutunut 10.2.2005.

Tonttiin kohdistuvat suunnitelmat

Ostajan mukaan suojeltu kolmikerroksinen vanha tehdas korjataan ja siihen rakennetaan 40 niin sanottua loft-asuntoa. Uudempi osa teollisuuskiinteistöstä puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus, jossa on noin 110 asuntoa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska tontti tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen käyttöön ja kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn alueluovutukseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 28.2.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helvar Merca Oy Ab on myynyt Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan korttelin nro 46005 tontin nro 5 Asunto Oy Helsingin Followille, Asunto Oy Helsingin Friendille, Asunto Oy Helsingin Happinessille ja Asunto Oy Helsingin Trustille.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Asunto Oy Helsingin Followille, Asunto Oy Helsingin Friendille, Asunto Oy Helsingin Happinessille ja Asunto Oy Helsingin Trustille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Jäljennös kiinteistönluovutusilmoituksesta
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta tontista

3

SELVITYS TASA-ARVOVALTUUTETULLE VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNNÖN UUDISTAMISPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2002-601

Tasa-arvovaltuutettu on pyytänyt 24.3.2005 tasa-arvolain 17 §:n perusteella Helsingin kaupungilta selvitystä 31.5.2005 mennessä Helsingin vuokra-asukkaiden yhdistys ry:n tasa-arvovaltuutetulle tekemästä lausuntopyynnöstä, joka koskee vuokralaisdemokratiasäännön uudistamista.

Kvsto päätti 2.3.2005 (46 §) Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön hyväksymisestä kaupunginhallituksen mietinnön nro 1-2005 pohjalta siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2006 ja että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaan tulevan säännön mukaisella tavalla. Vuokralaisdemokratiasäännön noudattaminen kaupungin vuokrataloyhtiöissä edellyttää sitä että yhtiöiden asukaskokoukset hyväksyvät ne noudatettavaksi.

Vuokralaisdemokratiasäännön vuokralaistoimikunnan tehtäviä koskevan IV luvun 21 §:n 4 kohdan mukaan vuokralaistoimikunta tekee asukkaiden kokouksen asettamista ehdokkaista esityksen kahden asukasjäsenen, joista toisen tulee olla mies ja toisen nainen yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen.

Tasa-arvovaltuutettu on pyytänyt selvitystä seuraavista seikoista:

1. Mihin muuttuneeseen lainsäädäntöön kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa 2.3.2005 viitataan ja miten se on vaikuttanut tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin tulkintaan.

2. Syyt siihen, että asukasjäsenehdokkaista toisen tulee olla nainen ja toisen mies

3. Miten asukasehdokkaat yleensä valitaan ja jos asukasehdokkaat valitaan vaaleilla vaikuttaako tämä ao. säännön tulkintaan

4. Muu mahdollinen asiaan liittyvä selvitys

./. Tasa-arvovaltuutetun selvityspyyntö on kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä.

Kaj toteaa, että tasa-arvovaltuutetun selvityspyynnöstä on saatu kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön (9.5.2005) ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden (11.5.2005) lausunnot, joiden pohjalta on laadittu seuraava ehdotus selvitykseksi tasa-arvovaltuutetulle:

Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön uudistamiseksi asetetun työryhmän toimeksiannossa työryhmää pyydettiin selvittämään, aiheuttavatko voimassa olleen vuokralaisdemokratiasäännön vahvistamisen jälkeen tapahtuneet lainsäädännön muutokset muutoksia vuokralaisdemokratiasääntöön. Lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa oli muutettu vuokralaisdemokratiasäännön vahvistamisen jälkeen ja tasa-arvolain kokonaisuudistus oli vireillä. Komiteamietintö tasa-arvolain muuttamisesta annettiin 11.11.2002 ja siihen perustuva hallituksen esitys eduskunnalle 8.10.2004.

Vaikka eduskunta on vasta 5.4.2005 hyväksynyt lopullisesti toisessa käsittelyssä tasa-arvolain muutokset ja laki on allekirjoitettu 15.4.2005, muutosesitykset ovat olleet käytettävissä komiteamietinnön ja hallituksen esityksen muodossa jo vuokralaisdemokratiasääntöä uudistettaessa. Kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuokralaisdemokratiasäännön, tasa-arvolain muutosten käsittely eduskunnassa on ollut jo lopuillaan. Tasa-arvolain muutosten on jo ennen lain vahvistamista tiedetty tulevan voimaan hyvin pian lain vahvistamisen jälkeen, koska asiasta on oltu yhteydessä lainvalmistelijoihin. Kaupungin vuokralaisdemokratiasääntö tulee voimaan tasa-arvolain muutoksen voimaan tulon jälkeen 1.1.2006, joten siinä on haluttu ottaa huomioon jo 1.6.2005 voimaan tulevien tasa-arvolain muutosten vaikutus.

Vuokralaisdemokratiasäännön kaupunginvaltuuston 2.3.2005 tekemän päätöksen perusteluissa on mainittu, että vaikka tuolloin voimassa olleen tasa-arvolain sanamuodon perusteella ei voitu vaatia tasa-arvon ulottamista hallituksen asukasjäseniin, on tasa-arvonäkökulmaa pidetty niin tärkeänä, että se on haluttu kirjata kaupungin omaan vuokralaisdemokratiasääntöön. Vuokralaisdemokratiasääntöä aletaan noudattaa kiinteistöyhtiöissä, jos asukkaiden kokoukset itse hyväksyvät sen noudatettavaksi.

Tasa-arvolain muuttamista koskevaan lakiin (232/2005) sisältyy uusi 4 a §. Kyseisen 4 a §:n 2 momentti vastaa sisällöltään 17.2.1995 (206/1995) muutetun 4 §:n 3 momenttia. Ko. momentin mukaan, jos kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Uuden 4 a §:n 3 momentti puolestaan antaa uusia tasa-arvon lisäämiseen toimielimissä liittyviä velvoitteita. Sen mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Kyseissä pykälässä säädetään 1 momentissa valtion ja kuntien toimielinten sukupuolikiintiöistä ja 2 momentissa edellä kerrotulla tavalla molempien sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta mm. kuntaenemmistöisten yhtiöiden johto- ja hallintoelimissä. Sanamuotonsa mukaan 3 momentin velvoite koskee sekä 1 että 2 momentissa tarkoitettuihin toimielimiin tehtäviä ehdotuksia.

Asukkaiden kokoukset nimeävät ehdokkaat kiinteistöyhtiön hallitukseen asukasjäseniksi ja varajäseniksi yhtiön vaalikelpoisista asukkaista. Vuokralaistoimikunta, joka toimii kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteistyöelimenä, tekee asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esityksen kahden asukasjäsenen ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen.

Yhtiökokouksessa kaupunkia koko osakekannan osakkeenomistajana edustaa kaupunginhallituksen määräämä henkilö, jolle kaupunginhallitus antaa toimintaohjeet mm. hallitukseen valittavista henkilöistä. Ohjeissa otetaan huomioon sekä tasa-arvolain että vuokra-asuntojen yhteishallintolain määräykset.

Vuokralaisdemokratiasääntöön liittyvä tarkempi menettelyohje on valmistelussa kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä, jossa on mukana asukkaiden edustajat. Ohjeet vaalimenettelyä koskien eivät ole vielä valmiit, mutta koska ehdolle tulee asettaa nais- ja miesehdokas, ehdokkaiksi valituiksi tulevat valintatilanteessa riittävän kannatuksen saanut nais- ja miesehdokas. Mikäli nais- tai miesehdokkaita on enemmän kuin ao. tehtäviä, valinta tehtäneen vaalilla. Tällöin sukupuolikiintiöpaikalle valituksi tulisi eniten ääniä saanut kyseistä sukupuolta edustava ehdokas. Äänten mennessä nais- tai mieskiintiön ehdokkaan valinnassa tasan, ratkaisisi ehdokkaan valinnan arpa. Koska yhtiöissä on useita vuokranmääritysyksikköjä, joiden asukkaiden kokoukset nimeävät ehdokkaita, on epätodennäköistä, että ehdokkaita olisi vain yhtä sukupuolta.

Kun otetaan huomioon kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaiden suuri määrä (n. 100 000), ei voida esittää perusteluja sille, ettei olisi mahdollista esittää sekä naisia että miehiä 21 kiinteistöyhtiön hallitusten asukasjäseniksi. Tämän vuoksi tasa-arvolain uuden 4 a §:n 3 momentin mukaan vuokralaistoimikunnan tulee 1.6.2005 jälkeen ehdottaa kutakin asukkaiden esitysvaltaan kuuluvaa hallituksen jäsenpaikkaa kohti sekä nainen että mies eli varsinaisia jäseniä varten kaksi naista ja kaksi miestä. Näin meneteltäessä jäisi kaupunginhallituksen päätettäväksi, ketkä neljästä esitetystä henkilöstä se kehottaa yhtiökokousedustajaa valitsemaan hallituksen asukasjäseniksi. Tämä menettely kaventaisi asukkaiden päätäntävaltaa.

Vuokralaisdemokratiasäännössä onkin haluttu turvata asukkaille mahdollisimman laaja oma päätäntävalta asukasjäsenten nimeämisessä tasa-arvolain 4 a §:n muuttamassa tilanteessa. Tämän vuoksi onkin lähdetty siitä, että asukkaat nimeävät kahta hallituksen jäsenpaikkaansa kohti suoraan yhden naisen ja yhden miehen eivätkä kahta naista ja kahta miestä, joista kaupunginhallitus joutuisi sitten valitsemaan yhden naisen ja yhden miehen. Tasa-arvolain tasa-arvon edistämistarkoituksen kannalta lopputulos on kummallakin menettelyllä sama. Vuokralaisdemokratiasäännön soveltaminen turvaa kuitenkin paremmin asukkaiden oikeudet nimetä ehdokkaat asukasjäseniksi yhtiön hallitukseen kuin, jos asukkaiden kokous päättäisi, että vuokralaisdemokratiasääntöä ei sen 1 luvun 2 §:n mukaan noudateta yhteishallintolain ohella.

Vuokralaisdemokratiasääntö perustuu yhteishallintolakiin ja sitä noudatetaan asukkaiden kokousten päätöksellä. Mikäli asukkaiden kokoukset eivät tee päätöstä vuokralaisdemokratiasäännön noudattamisesta, toimitaan yhteishallintolain pohjalta ilman vuokralaisdemokratiasäännön mukaista järjestelmää.

Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön tarkoituksena on toimia erityisesti Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöille sopivana yhteishallintojärjestelmänä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa tasa-arvovaltuutetulle esittelijän esityksen mukaisen, kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoihin pohjautuvan selvityksen.

Kirje tasa-arvovaltuutetulle, pöytäkirjanote kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle ja kaupunginkanslian oikeupalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Tasa-arvovaltuutetun selvityspyyntö

4

KIINTEISTÖ OY KÄPYLÄN TERVEYSTALON YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-1121

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon ylimääräinen yhtiökokous pidetään 30.5.2005 klo 13.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Pohjoisesplanadi 5.

Kaupunki omistaa 54,5 % yhtiön osakemäärästä.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. vuoden 2004 tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja asiamies Sisko von Behr kiinteistövirastosta.

Tarkastuslautakunta on 2.3.2005 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Käpylän terveystalon 30.5.2005 klo 13.00 kiinteistöviraston tilakeskuksessa (Pohjoisesplanadi 5) pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja asiamies Sisko von Behrin kiinteistövirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2005 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen)

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainitulle yhtiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

1

VT HARRY BOGOMOLOFFIN TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJIEN INTEGROITUMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN

Khs 2004-2356

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 17.11.2004 (asia 3) vuoden 2005 talousarviota ja vuosia 2005 – 2007 koskevaa taloussuunnitelmaa Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

12 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että maahanmuuttajien edellytyksiä integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan parannetaan tiivistämällä eri hallintokuntien yhteistyötä suomen kielen opetuksen, kansalaistaitojen opettamisen sekä työnvälityksen aloilla." (Harry Bogomoloff, äänin 70 - 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Suomenkielisen työväenopiston johtokunta (15.2.2005), opetuslautakunta (15.2.2005), sosiaalilautakunta (22.2.2005), ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta (20.4.2005), ulkomaalaisasiain neuvottelukunta (14.2.2005), kulttuuriasiainkeskus (24.3.2005) ja henkilöstökeskus (27.4.2005) ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Jäljennökset lausunnoista ovat esityslistan tämän asian liitteenä. Niissä selvitetään kaupungin eri hallintokuntien monipuolista toimintaa maahanmuuttajien integroimisen edistämiseksi. Myös yhteistyötä kielenopetuksen, kansalaistaitojen ja työnvälityksen aloilla selostetaan. Toiminta on laajaa ja monipuolista, mutta sen tiivistämistä pidetään tarkoituksenmukaisena. Lausunnoissa korostetaan edelleen yhteistyön tehostamista eri hallintokuntien ja toimijoiden kesken. Erityisesti koulutuksen suunnittelun katsotaan edellyttävän keskittämistä, ei niinkään koulutuksen järjestämisen. Myös jo aloitettu yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken nähdään perustelluksi.

Hallintokunnat pitävät tärkeänä toiminnallisten resurssien turvaamista toivomusponnessa esitettyihin tarkoituksiin.

Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta viittaa ulkomaalaisasiain neuvottelukunnan toimintaan ja työväenopiston mukana oloon kielikurssien järjestämisessä. Johtokunnan mielestä kaupungin tulee edelleen panostaa suomen ja ruotsin kielen opetukseen ja toiminnan koordinointiin tulevina vuosina.

Sj toteaa, että Khs asetti 14.3.2005 maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan. Uuden neuvottelukunnan tehtävänä on käynnistää laaja-alaisen maahanmuutto-ohjelman valmistelu, seurata maahanmuuttajien kotouttamisohjelman toteutumista sekä edistää yhdenvertaisuutta kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa. Khs kehotti sosiaalivirastoa, terveyskeskusta, opetusvirastoa, kiinteistövirastoa, kulttuuriasiainkeskusta, nuorisoasiainkeskusta, kaupunginkirjastoa, suomenkielistä ja ruotsinkielistä työväenopistoa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta ja kaupunginkanslian yleistä osastoa nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta kuulee asiantuntijoina mm. maahanmuuttajajärjestöjä. Yhdenvertaisuuden tavoite sisältää mm. sen, että maahanmuuttajien integroitumista ja työllistymistä edistetään.

Myös pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan piirissä on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Yksi yhteistyöhanke on maahanmuuttajien koulutus. Hanketta varten perustetaan työryhmä, jossa on kaupunkien edustajien lisäksi mukana myös ulkopuolisten yhteisöjen ja mahdollisesti valtiovallan edustajat.

Tarkoituksena on siis monin tavoin edistää eri tahojen yhteistoimintaa toivomusponnessa tarkoitetussa asiassa. Myös pääkaupunkiseudun kaupunkien jo aiemmin toteuttama maahanmuuttajayhteistyö tulee laajenemaan sekä opetus ja työllistäminen tehostumaan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Harry Bogomoloff) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen vt Harry Bogomoloffille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Vt Harry Bogomoloffin toivomusponnesta annetut lausunnot; maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan

1

XXXXX XXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ 16.2.2004 § 199

Khs 2003-1679

Khs päätti 16.2.2004 § 199 Kvston 11.2.2004 tekemän rakennustoimen johtosäännön hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

– perustaa rakennusvirastoon 1.6.2004 alkaen katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran (vakanssinumero 055100), jonka kokonaispalkka on 5 200 euroa/kk

– lakkauttaa 1.6.2004 alkaen osastopäällikkötasoiset katupäällikön viran (vakanssinumero 055101) ja kaupunginpuutarhurin viran (vakanssinumero 057101)

– kehottaa rakennusvirastoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran täyttämiseksi kaupungin sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä ilman julkista hakumenettelyä.

./. Diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxxx on (21.1.2005) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn 16.2.2004 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimus liitteineen on liitteenä 1.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat (14.3.2005) lausuntonaan seuraavaa:

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.2.2004, 10 §, rakennustoimen johtosäännön, joka tuli voimaan 1.6.2004. Johtosäännön mukaan yksi rakennusviraston kuudesta osastosta on katu- ja puisto-osasto. Osasto on muodostettu yhdistämällä entiset katuosasto ja viherosasto.

Kaupunginhallitus päätti 16.2.2004, 199 §, kohta 10, perustaa rakennusvirastoon 1.6.2004 alkaen katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran ja lakkauttaa 1.6.2004 alkaen osastotasopäällikkötasoiset katupäällikön viran ja kaupunginpuutarhurin viran.

Xxxxxx oli katupäällikön viran haltija.

Kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemää päätöstä ei ole lähetetty Xxxxxxxxx tiedoksi kuntalain edellyttämällä tavalla, joten oikaisuvaatimus on tehty määräajassa.

Xxxxxxx vaatii oikaisuvaatimuksessaan mm., että kaupunginhallitus kumoaa 16.2.2004, 199 §, tekemänsä päätöksen siltä osin kuin päätös koskee katupäällikön viran lakkauttamista, palauttaa hänen virkasuhteensa siihen kuuluvine etuineen ja päättää viran virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta kaupungin tarpeiden mukaisella erikseen määriteltävällä tavalla. Lisäksi hän vaatii alemmin palkattuun tehtävään siirtämisen vuoksi syntyneiden katupäällikön virkaan kuuluvien maksamattomien etuuksien suorittamista. Xxxxxxx toteaa, että kaupunginhallituksen päätös on tehty häntä kuulematta.

Xxxxxxx toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että työnantaja voi päättää virkasuhteen vain purkamalla tai irtisanomalla sen. Ilman irtisanomisperustetta viranhaltijaa ei voi vastoin suostumustaan siirtää alemmin palkattuun tehtävään. Hän toteaa työnantajan heikentäneen hänen palvelussuhteensa ehtoja.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että Xxxxxxx oikaisuvaatimuksen liitteenä 3 on hänen 19.1.2004 allekirjoittamansa kuulemislomake ”henkilön kuuleminen organisaatiomuutoksessa”. Hän on esittänyt toivomuksensa tehtävistään uudessa organisaatiossa. Näin ollen Xxxxxxx on kuultu asiassa ennen viran lakkauttamispäätöstä.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan palvelussuhteen ehtoja eivät ole mm. viran perustaminen ja lakkauttaminen. Kunta voi yksipuolisesti perustaa tai lakkauttaa viran. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta pitää hoitamaansa virkaa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 luvun 23 §:n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tuulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.

Hallituksen esityksessä laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002) on 23 §:n perustelujen kohdalla todettu, että säännöksessä annetaan työnantajalle oikeus muuttaa virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin mihin sillä olisi oikeus pelkästään normaalin direktio-oikeuden perusteella. Säännöksen lähtökohtana on toiminnan sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin, tarpeisiin ja olosuhteisiin. Mikäli työnantajan toiminnan tai hallinnon uudelleenjärjestelyt merkitsevät niin laajoja viranhaltijoiden tehtävien muutoksia, että virka voidaan katsoa sisällöltään ja luonteeltaan uudeksi viraksi, virka tulee yleensä lakkauttaa ja perustaa uusi virka. Tällöin viranhaltijan asema määräytyy lakiehdotuksen 37 §:n mukaisesti.

Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetään taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista.

Organisaatioita ja toimintayksiköitä uudelleen järjesteltäessä voi käydä niin, että osa aikaisemmin hoidetuista tehtävistä jää tarpeettomaksi ja loppuu. Tällaisessa tilanteessa voi tulla kysymykseen palvelussuhteen päättäminen taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella. Kaupunki on kuitenkin henkilöstöpolitiikassaan sitoutunut siihen, että työtä vaille jäänyt vakinainen viranhaltija tai työntekijä sijoitetaan toiseen hänelle soveltuvaan tehtävään.

Kaupungilla ei ole velvollisuutta perustaa uutta virkaa organisaatiomuutoksen yhteydessä vaille tehtäviä jäävälle viranhaltijalle. Xxxxxxx palvelussuhdetta ei ole päätetty, vaikka hänen hoitamansa virka on lakkautettu.

Kaupunginhallitus on sisäisen hakumenettelyn jälkeen päättänyt, että rakennusviraston uuden katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virka täytetään julkisella hakumenettelyllä. Valintaperusteena olivat mm. perustuslain 125 §:n mukaiset virkaan nimittämisen yleiset perusteet ja rakennustoimen johtosäännön määräys osastopäällikön pätevyysvaatimuksista. Hakijoita ei voi asettaa eri asemaan sen perusteella, ovatko he kaupungin palveluksessa ja aiheutuuko viran täyttämisestä mahdollisesti uudelleensijoitustarpeita.

Kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemässä päätöksessä on ollut kysymys katupäällikön ja kaupunginpuutarhurin virkojen lakkauttamisesta ja uuden katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran perustamisesta. Päätöksellä ei ole ollut tarkoitus päättää Xxxxxxx palvelussuhdetta.

Xxxxxxx oikaisuvaatimuskirjelmässään esiin ottamia palvelussuhdeasioita ei ole ratkaistu oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemällä päätöksellä. Kyseisiä palvelussuhdeasioita on käsittely kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa neuvotteluissa työnantajan ja asianomaisen järjestön edustajien kesken, eikä niitä tule käsitellä oikaisuvaatimuksena. Neuvotteluissa käsiteltiin mm. Xxxxxxx uusia tehtäviä, niistä maksettavaa palkkaa ja muita etuja sekä kaupungin uudelleensijoitustoiminnan periaatteiden noudattamista.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että Xxxxxxx ei ole oikaisuvaatimuksessaan esittänyt perusteita kaupunginhallituksen 16.2.2004, 199 §, tekemän päätöksen muuttamiseksi.

DI Xxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

./. Ryj toteaa, että Xxxxx Xxxxxxx on hallintolain 34 §:n mukaisesti varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausunnon johdosta. Xxxxxxx selitys on liitteenä 2.

Kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Ryj viittaa kaupunginkanslian oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen antamaan lausuntoon ja toteaa, että oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle ei ole oikeudellisia perusteita.

Kunta voi yksipuolisesti perustaa tai lakkauttaa viran. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta pitää hoitamaansa virkaa. Kaupunginhallituksen 16.2.2004 §199 tekemässä päätöksessä on ollut kysymys katupäällikön ja kaupunginpuutarhurin virkojen lakkauttamisesta ja uuden katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran perustamisesta. Päätöksellä ei ole ollut tarkoitus päättää Xxxxxxx palvelussuhdetta. Päätöksellä ei ole myöskään ratkaistu Xxxxxxx palvelussuhdeasioita.

Ryj katsoo, ettei Khn tekemän päätöksen muuttamiseen tarkoituksenmukaisuusperusteella ole aihetta.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esityslistalla ilmenevin perustein hylätä Xxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimuksen katupäällikön viran lakkauttamista koskevasta Khn päätöksestä 16.2.2004 § 199, koska oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta Khn tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä kirje ja pöytäkirjanote valitusosoituksin Xxxxx Xxxxxxx.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Diplomi-insinööri Xxxxxx Xxxxxxx oikaisuvaatimus
	Liite 2	Diplomi-insinööri Xxxxxx Xxxxxxx selitys 29.3.2005

1

SELVITYKSEN ANTAMINEN OIKEUSKANSLERILLE XXXXX XXXXXX KANTELUUN KIELILAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISESTA HELSINGIN TERVEYSASEMILLA

Khs 2005-532

Oikeuskanslerinvirasto kehottaa 2.3.2005 Khta toimittamaan Xxxxx Xxxxx kirjoituksen sisältämän kantelun tutkimista varten tarpeellisen selvityksen.

Xxxxxx kirjoitus kuuluu seuraavasti:

”Olen kaksikielinen Suomen kansalainen ja Helsingin kaupungin asukas.

Suomen perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Helsinki on kaksikielinen kaupunki.

Teen virallisen valituksen siitä, että Helsingin kaupungin terveyskeskusten kyltit, jonotuslaput ym. tekstit ovat pelkästään suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä ei ole (juuri) lainkaan. Asiantilaan tulee saada mitä pikimmin korjaus.”

Terveyslautakunta toteaa (3.5.2005) asian johdosta seuraavaa:

Ruotsinkielisten terveyspalveluiden kehittämiseksi Helsingin terveyskeskukseen on perustettu erillinen suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että terveyskeskuksen kaikkien osastojen toiminnassa tullaan täyttämään 1.1.2004 voimaan astuneen kielilain vaatimukset. Jo ennen uuden kielilain voimaan tuloa terveyskeskuksessa on kiinnitetty huomiota ruotsinkielellä toteutettaviin palveluihin, mutta erityisesti määrättyjen ruotsinkielellä palvelemaan kykenevien henkilöstöryhmien saatavuudessa on esiintynyt vaikeuksia.

Terveysasemat-osastossa, johon moite kohdistuu, on erillinen ruotsinkielisten palvelujen vastuu- ja suunnitteluryhmä. Kaksikielisyydestä tullaan huolehtimaan kaikilla terveysasemilla. Parhaillaan on menossa kaikkien 31 terveysaseman opasteiden, ilmoitustaululla olevien kaupungin ilmoitusten ja tiedotteiden kaksikielisyyden varmistaminen. Helsingin kaupungin hankintakeskus on kilpailuttanut maaliskuussa 2005 puuttuneiden kaksikielisten opasteiden valmistamisen. Uusi sopimus on astunut voimaan 1.4.2005. Ensimmäiset uudet kyltit valmistuvat kesäkuuksi 2005, jolloin myös kantelijan oman terveysaseman Munkkiniemen kyltit uusiutuvat. Kylttien mallit yhtenäistetään kaikilla terveysasemilla niiden uudistamisen myötä.

Terveyskeskuksen asiakkaille ja potilaille kohdistamat ilmoitukset, tiedotteet ja potilasohjeet ovat jo aikaisemminkin olleet kaksikielisiä.

Kaikkien terveysasemien omille ilmoitustauluille tai muille näkyville paikoille asetetut terveyskeskuksen tiedotteet ovat kaksikielisiä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa oikeuskanslerille terveyslautakunnan lausunnon mukaisen selvityksen.

Kirje oikeuskanslerinvirastolle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

2

LAUSUNNON ANTAMINEN EMA GROUP OY:N LIIKENNELUPAHAKEMUKSESTA KAHDELLE SAIRAANKULJETUSAJONEUVOLLE

Khs 2005-869

Etelä-Suomen lääninhallitus pyytää 11.4.2005 kaupunginkansliaan saapuneessa lähetteessä kaupungin lausuntoa EMA Group Oy:n liikennehakemuksesta kahdelle sairaankuljetusajoneuvolle. Lausunnossa tulee tarkastella sairaankuljetuslupien tarvetta.

EMA Group Oy toteaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle 2.9.2004 osoittamassaan hakemuksessa seuraavaa:

”EMA Group Oy on vuodesta 1989 järjestänyt korkealuokkaista ja asiantuntevaa lääkäripalvelua matkustajille. Olemme Suomen vanhin ja suurin hoidon valvontaan ja sairaalan ulkopuoliseen hoitoon erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Toimeksiantajiamme ovat useat kotimaiset ja ulkomaiset vakuutusyhtiöt sekä suuryritykset. Toimintaamme kuuluu vammautuneiden tai sairastuneiden henkilöiden hoidon valvonta kohdemaassa sekä heidän siirtämisensä lopulliseen hoitopaikkaan kotimaahan. Vuositasolla hoidamme noin 1200 potilasta.

Vuoden 2005 alusta vakuutusyhtiöille tulee kokonaiskorvattavuusvelvoite potilaan hoidossa liikenne- ja työtapaturmissa. Tästä johtuen toimeksiantojemme määrä vakuutusyhtiöiltä tulee kasvamaan voimakkaasti kotimaassa tehtävien hoitopaikkojen välisten tehohoitotasoisten potilassiirtojen muodossa. Vakuutusyhtiöt tulevat kilpailuttamaan potilaiden vaatimat hoidot, jolloin hoitopaikka voi olla pitkälläkin potilaan kotikunnasta.

Nykyinen olemassa oleva sairaankuljetuskapasiteetti ei kykene vastaamaan tulevaan tarpeeseen kuljetusmatkojen pituuksien ja erikoisesti tehohoito tarpeen takia. Tarkoituksenamme ei ole kilpailla minkään olemassa olevan järjestelmän kanssa, vaan tukea omaa toimintaamme ja turvata omien potilaittemme kuljetustarpeet.

Edellä mainituista syistä haemme liikennelupaa kahdelle (2) sairaankuljetusajoneuvolle.”

Terveyslautakunta toteaa (3.5.2005), että kansanterveyslain mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön liittyvänä tehtävänä huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius.

Edellä mainitun tehtävän toteuttamiseksi Helsingin pelastuslaitos, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä HUS) ja Helsingin terveyskeskus ovat sopineet sairaankuljetus- ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä.

Pelastuslaitos huolehtii tämän sopimuksen mukaisesti sairaankuljetuksesta ja lääkinnällisestä pelastustoimesta ensisijaisesti kiireellisten tehtävien osalta.

Terveyskeskus ostaa sairaankuljetuksen ja lääkinnällisen pelastustoimen hoitamisessa tarvittavat ensihoidon ja siihen liittyvät asiantuntijapalvelut HUSilta osana terveyskeskuksen ja HUSin kanssa vuosittain tehtävää palvelujen ostamista koskevaa sopimusta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen tehtäviä hoitaa Helsingin alueella kolme yksityistä sairaankuljetusyritystä. Lisäksi terveyskeskuksella on oma kuljetuskeskus, joka ensisijaisesti huolehtii terveyskeskuksen tarvitsemista kiireettömistä sairaankuljetustehtävistä. Helsingin kaupungin alueella toimiva sairaankuljetuskapasiteetti on tällä hetkellä riittävä eikä terveyskeskuksen näkökulmasta ole tarvetta lisätä sairaankuljetuskapasiteettia Helsingissä.

Hakemus ei kuitenkaan koske lupaa ensisijaisesti Helsingissä tapahtuviin sairaankuljetuksiin, vaan kuljetuksiin laajalti eri puolelle Suomea, eikä terveyskeskuksella ole huomauttamista hakemukseen.

Pelastuslautakunta on (10.5.2005) antanut asiasta seuraavan lausunnon:

Operatiivinen toimiala toteaa:

Sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (kansanterveyslaki 14 § 3. kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 01.10.2003); lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen alainen hätäkeskus toimii hätäkeskuslain 4 §:stä ilmenevien velvoitteiden perusteella sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena. Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon omat kuljetuskeskukset (HUS autokeskus, terveyskeskuksen kuljetuskeskus) tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamiseen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan. Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Edellä mainittuun viitaten pelastuslautakunta toteaa, että pelastuslaitoksen palvelut ja resurssit ovat riittävät kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta. Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

Hätäkeskus toteaa:

Helsingin hätäkeskuksen sairaankuljetustoimintojen toteuttaminen Helsingin kaupungin alueelle perustuu Helsingin terveyskeskuksen sairaankuljetuksesta tehtyjen sopimusten mukaiseen kaluston käyttämiseen (peruste kansanterveyslain 14 § 3. kohta). Toimintaa säätelevä ohjeistus tulee HUS Helsingin ensihoitoyksiköltä, joka myös valvoo ja seuraa tämän osa-alueen toteutumista ja sairaankuljetusyksiköiden määrän riittävyyttä.

Kiireellisen sairaankuljetuksen tehtäviä varten hätäkeskuksella on käytettävissä Helsingin pelastuslaitoksen sairaankuljetusyksiköt sekä ensivasteyksiköt (palo-/pelastusyksiköt). Kuntarajoilla on lisäksi mahdollista käyttää korkeariskitehtävissä naapurikaupunkien sairaankuljetusyksiköitä ensivasteena näiden kaupunkien valmiuden siitä kärsimättä.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ruuhka- tai monipotilastilanteiden aiheuttamissa kuormitushetkissä hätäkeskuksella on käytettävissä Helsingin kaupungin alueella kiireetöntä sairaankuljetusta toteuttavien yritysten kalustoa ja yksiköitä. Tietyissä tilanteissa tätä kalustoa voidaan käyttää myös ensivasteena.

Kiireettömän sairaankuljetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi hätäkeskuksella on käytettävissä kolmen yksityisen sairaankuljetusyrityksen ambulanssit.

Erikoistehtäviin kohdentuvien ambulanssien käyttö ei ole hätäkeskuksen ohjauksen piirissä.

Kokonaisuudessaan sairaankuljetustoiminta ja yksiköiden käyttö on Helsingin kaupungin osalta hätäkeskukseen nähden hyvin ohjeistettua ja säädettyä. Hoito- ja kuljetusyksiköiden kapasiteetin määrä on pääosin nähty riittäväksi. Hätäkeskuksella ei ole asiaan huomauttamista.

STJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Etelä-Suomen lääninhallitukselle jäljennökset terveyslautakunnan ja pelastuslautakunnan lausunnoista ja todeta lausuntoihin viitaten, ettei kaupunginhallituksella ole huomauttamista hakemukseen.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292