HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

19 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

16.5.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Määrärahan myöntäminen Helsingin Satamalle Vuosaaren sataman ympäristön esirakentamiseen

3

 

4

9.5.2005 pöydälle pantu asia
Helsingin pyöräilytyöryhmä Sykkelin selonteko toiminnastaan vuodelta 2004

5

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Sirkka Lekmanin toivomusponsi Intiankadun nimen muuttamisesta

7

 

2

Vt Kai Kaliman toivomusponsi, joka koskee säästösyistä tyhjiksi jääneitä tiloja

9

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Ammatillisen koulutuksen järjestämistehtävän laajentaminen ja opiskelijapaikkojen lisääminen

12

 

2

Varastotilojen vuokraaminen kaupunginmuseolle

15

 

3

25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin päihdeohjelma

20

 

4

9.5.2005 pöydälle pantu asia
Kaupungin henkilöstöraportti 2004

24

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Selvitys YTV-alueen joukkoliikenneorganisaatiosta erityisesti Helsingin kannalta

27

 

2

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle suojellun luontotyypin alueen rajaamisesta (Myllylammen pähkinäpensaslehto, Lohja)

37

 

3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle pilaantuneen maaperän kunnostamisesta Tapanilassa ns. Hiidenkiven alueella

39

 

4

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinainen yhtiökokous

53

 

5

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

55

 

6

25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia
Kaupunginvaltuuston päätöksen 30.3.2005 täytäntöönpano: Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma -Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 - 2008

56

 

7

Jätehuollon ajankohtaiset kysymykset

64

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN SATAMALLE VUOSAAREN SATAMAN YMPÄRISTÖN ESIRAKENTAMISEEN

 

Khs 2005-962

 

Helsingin Satama esittää kirjeessään 18,4.2005, että kaupunginhallitus myöntäisi Vuosaaren sataman ympäristön esirakentamiseen vuodelle 2005 3,23 milj. euroa Helsingin sataman käyttöön ja 0,45 milj. euroa rakennusviraston käyttöön.

 

Perusteluina kirjeessä todetaan mm. että käsiteltävät määrärahat liittyvät toimenpiteisiin, jotka kaupungin talousarviossa esitetään kohdassa 8 01 02, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi. Vuoden 2005 talousarviossa kyseisessä kohdassa Vuosaaren sataman yritysalueelle on varattu 3,68 milj. euroa.

 

Vuonna 2004 oli po. kohteeseen käytettävissä yhteensä 5,95 milj. euroa, josta rakennusviraston osuus oli 2,97 milj. euroa ja Sataman 2,98 milj. euroa. Myönnetystä rahasta jäi käyttämättä 1,12 milj. euroa, joka oli kokonaan Sataman osuutta. Kaupunginvaltuusto myönsi vastaavan ylitysoikeuden vuodelle 2005.

 

Vuoden 2005 kokonaistarve on 6,19 milj. euroa, josta rakennusviraston osuus on 0,45 milj. euroa ja Sataman 5,74 milj. euroa. Helsingin Satama esittää, että Khs myöntäisi Helsingin Sataman käyttöön Vuosaaren sataman ympäristön esirakentamiseen 3,23 milj. euroa vuodelle 2005 ja rakennusviraston käyttöön 0,45 milj. euroa. Yhdessä vuodelta 2004 käyttämättä jääneistä määrärahoista myönnetyn ylitysoikeuden kanssa Helsingin Sataman käyttöön tulee siten 4,35 milj. euroa, mikä ei kata kokonaan Sataman vuoden 2005 esirakentamisen rahoitustarvetta. Lisärahoitus on tarkoitus hakea syksyllä rahoitustarpeen tarkennuttua.

 

Kj toteaa, että Vuosaaren sataman yritysalueen ja muun ympäristön esirakentamiseen on vuoden 2004 loppuun mennessä käytetty yhteensä 5,84 milj. euroa. Vuosina 2005-2008 määrärahatarve on n. 13,4 milj. euroa.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 13, esirakentaminen, Vuosaaren sataman yritysalue, Helsingin Satamalle 3 230 000 euroa ja rakennusvirastolle 450 000 euroa käytettäväksi Vuosaaren sataman ympäristön esirakentamiseen.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, rakennusvirastolle, kiinteistöviraston tonttiosastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

 

 

 

 

 


4

9.5.2005 pöydälle pantu asia

HELSINGIN PYÖRÄILYTYÖRYHMÄ SYKKELIN SELONTEKO TOIMINNASTAAN VUODELTA 2004

 

Khs 2005-1050

 

Vs. Kj toteaa, että Khs päätti 11.3.2002 (379 §) perustaessaan uudelleen kaupungin eri hallintokuntia ja tarvittaessa muita tahoja edustavan pyöräilytyöryhmän, että sen tulee raportoida työstään kaupunginhallitukselle vuosittain. 

 

Khs merkitsi 16.2.2004 ajantasaistetun kaupungin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman tiedoksi ja lähetti sen mahdollisia toimenpiteitä varten asianomaisille virastoille ja laitoksille. 

 

Ohjelman päätavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräliikenteen määrä nykytasostaan vuoteen 2015 mennessä, niin että pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista olisi tuolloin 12 %. Tavoitteena on vaikuttaa pyöräilyn edistämisellä myönteisesti kaupunkilaisten hyvinvointiin, kaupungin talouteen, kaupunkiympäristön tilaan sekä yleiseen viihtyisyyteen.

 

Pyöräilyolosuhteiden parantumisesta huolimatta Helsingin pyöräliikenteen määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta, myös vuonna 2004. Toisaalta nykyisenkin pyöräilymäärän säilyttäminen on edellyttänyt olosuhteiden parantamista. Pyöräilyonnettomuuksien määrän kehitys on tänä aikana ollut positiivinen. Viimeiset neljä vuotta on poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa loukkaantunut vuosittain n. 100 pyöräilijää.

 

Pyöräilyn suosion kehitykseen vaikuttaa sen kanssa vaihtoehtoiset tavat liikkua tai harrastaa. Mm. työmatkojen piteneminen, erilaiset kilpailevat vapaa-ajankäyttömuodot, väestön ikääntyminen sekä liikunnan osuuden väheneminen harrastusmuotona eivät suosi pyöräilyn lisääntymistä. Pyöräilyn määrän lisäämistavoite edellyttää hyvien ja turvallisten pyöräilyolosuhteiden ohella myös vaikuttamista asenteisiin ja valistamista pyöräilyn terveysvaikutuksista.

 

 ./.                  Pyöräilytyöryhmä Sykkelin raportti on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä

 

Pyöräilytyöryhmä Sykkelin selonteossa toiminnastaan vuonna 2004 on todettu kaupunginhallituksen tiedoksi merkitsemän pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman tavoitteet ja kuvattu niiden toteutustilanne. Lisäksi työryhmä on keskustellut ja ottanut kantaa ajankohtaisiin pyöräilyä koskeviin esityksiin ja tapahtumiin sekä kuullut ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee merkitä liitteen pyöräilytyöryhmän selonteko toiminnastaan vuodelta 2004 tiedoksi.

 

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunkisuunnitteluvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveysvirastolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, nuorisoasiankeskukselle, ympäristökeskukselle, liikennelaitokselle, rakennusvalvontavirastolle, kiinteistövirastolle, asuntotuotantotoimistolle, Helsingin Energialle, kulttuuriasiainkeskukselle sekä kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Kalajoki Hannu, pääsuunnittelija, puhelin 169 2239
Naskila Antero, diplomi-insinööri, puhelin 169 3515

 

 

LIITE

Helsingin pyöräilytyöryhmä Sykkelin selonteko toiminnastaan vuodelta 2004

 

 

 

 


1

SIRKKA LEKMANIN TOIVOMUSPONSI INTIANKADUN NIMEN MUUTTAMISESTA

 

Khs 2004-1359, 2001-3039

 

Kaj toteaa, että käsitellessään 9.6.2004 (asia nro 10) Kumpulan kiilan asemakaavan muutosehdotusta Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Intiankadun eri osat nimetään toisistaan poikkeavalla tavalla sekaannusten välttämiseksi." (Lekman)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.11.2004) mm., että Intiankatu johtaa Toukolasta Hämeentieltä Käpylään Koskelantielle. Tällä välillä katu risteää pääkatuluokkaisen Kustaa Vaasan tien kanssa. Suora ajoyhteys Kustaa Vaasan tien poikki katkaistiin 1980-luvulla, kun Kumpulan yliopistoalueen asemakaavan yhteydessä muodostettiin Väinö Auerin katu, ja Intiankatu varattiin Väinö Auerin kadun ja Kustaa Vaasan tien väliseltä osaltaan yksinomaan kevyelle liikenteelle. Tämän katualueen molemmin puolin ajatellut yliopisto- ja palvelurakennukset eivät ole toteutuneet. Ympäristön keskeneräisyydestä johtuen Intiankadun jatkuvuus ei hahmotu selkeästi kaupunkikuvassa. Kaupunginvaltuuston 9.6.2004 hyväksymässä asemakaavassa tämä Intiankadun osuus on merkitty osin yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueen osaksi, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu, osin autopaikkojen korttelialueeksi. Katualueen molemmat puolet on asemakaavassa varattu asuinkerrostalojen ja erityisasumisen korttelialueeksi.

 

Nimistötoimikunta päätti 15.9.2004, että toivomusponsi ei anna aihetta nimenmuutokseen. Nimenmuutoksen sijaan nimistötoimikunta esittää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle, että se etsisi muita ratkaisuja, joiden avulla alueella liikkuminen ja paikkojen löytäminen helpottuu. Kyseeseen voisi tulla esim. selventävien kylttien ja opasteiden hankkiminen Intiankadulle ja Kustaa Vaasan tielle.

 

Kaupunginvaltuuston hyväksymän ponnen johdosta kaupunginhallitukselle on toimitettu XXXX XXXX:n allekirjoittama vetoomus, jossa on 453 nimenmuutosta vastustavan nimet.

 

Nimistötoimikunnan kannan ja nimenmuutosta vastustavan adressin perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Intiankadun eri osien nimeäminen toisistaan poikkeavalla tavalla ei ole tarkoituksenmukaista. Alueella orientoitumista ja paikkojen löytämistä tulee edesauttamaan kaupunginvaltuuston 9.6.2004 hyväksymän asemakaavan jo käynnissä oleva toteuttaminen, minkä jälkeen Intiankadun jatkuvuus tulee hahmottumaan nykyistä merkittävästi selkeämmin.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.6.2004 hyväksymän toivomusponnen (Lekman) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen Sirkka Lekmanille ja tiedoksi valtuutetuille sekä XXXX XXXX:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Nimistötoimikunnan kirje 15.9.2004

 

Liite 2

XXXX XXXX:n kirje

 

 

 

 


2

VT KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI, JOKA KOSKEE SÄÄSTÖSYISTÄ TYHJIKSI JÄÄNEITÄ TILOJA

 

Khs 2004-1358

 

Kaj toteaa, että käsitellessään 9.6.2004 (asia nro 6) tilahallinnon organisaation kehittämistä koskevaa asiaa Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

” Kvsto edellyttää tilakeskuksen tehostavan säästösyistä tyhjiksi jääneiden kiinteistöjen uusiokäytön selvittämistä ja tarpeettomiksi jäävien kiinteistöjen jatkojalostamista, vuokrausta ja markkinointia” (Kalima)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (5.4.2005), että säästösyistä vapautuneita kaupungin omistamia tiloja on yhteensä 42 000 m². Vapautuneet tilat jakautuvat hallintokunnittain siten, että sosiaalivirasto on irtisanonut yhteensä noin 22 000 m², terveysvirasto noin 5 100 m², nuorisoasiainkeskus 3 500 m², opetusvirasto 3 300 m², kulttuuriasiainkeskus 2 800 m², liikuntavirasto 2 500 m² ja muut yhteensä 2 800 m².

 

Hallintokunnat ovat toteuttaneet niille asetetut taloudellisen sopeuttamisohjelman tavoitteet oman toimintansa edellytyksin. Esimerkiksi kaupunginkirjasto on pienentänyt toiminnan kustannuksiaan lyhentämällä kirjastojen aukioloaikoja ja vähentämällä määräaikaisia työsuhteita.

 

Säästösyistä vapautuneet tilat ovat palvelutiloja kuten päiväkoteja ja kerhotiloja. Vapautuneista tiloista noin 31 000 m² on kaupungin suorassa omistuksessa olevia rakennuksia ja osakehuoneistoja. Näitä tiloja voidaan vuokrata, myydä ja kiinteistöjä kehittää kaavoituksen kautta.

 

Aravalainoitetuissa kaupungin täysin omistamissa kiinteistöyhtiöissä vapautuneista tiloista on noin 11 000 m². Koska aravayhtiöissä sijaitsevat tilat sijaitsevat yleensä asuinkerrostalojen alimmassa kerroksessa tai omana erillisenä rakennuksena keskellä asuinkerrostalotonttia, niitä ei voi myydä tai kehittää, vaan lähinnä ainoa keino on vuokrata niitä ulkopuoliseen käyttöön.

 

Opetustoimi käsittelee paraikaa suomenkielisen kouluverkon laajuutta.  Väestöennusteen pohjalta tehdyn oppilasennusteen mukaan perus-kouluikäisten määrä vähenee vuoteen 2010 mennessä noin 5 000:lla. Kaupunginhallitus päätti 25.10.2004, että koulu- ja oppilasverkon tarkistamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet tuntikehysten säästöjen purkamiseen vuodesta 2006. Mikäli kouluverkon tarkistusehdotus toteutuu, niin tällöin koulutilaa tullee vapautumaan 5 000 ‑ 10 000 m² vuoteen 2011 mennessä.

 

Uusiokäytön selvitykset, jatkojalostus, vuokraus ja markkinointi

 

Kiinteistöviraston tilakeskus ensisijaisesti vuokraa säästösyistä vapautuneita tiloja. Tiloista on vuokrattu 56 % eli 23 400 m². Ulkopuolisille on vuokrattu enin osa, hallintokunnat ovat vuokranneet käyttöönsä 9 000 m². Kuitenkin on todettava, että osa hallintokuntien käytössä olevista tiloista on väliaikaisessa käytössä ja ne vapautunevat jatkossa.

 

Tiloja on tällä hetkellä tyhjänä 11 000 m², joista myytäviä, kehitettäviä ja purettavia on noin 4 000 m². Tyhjänä olevien tilojen vuokramenetykset ovat noin 100 000 euroa kuukaudessa.

 

Vuokrattaessa ja myytäessä tiloja markkinointikeinoina on käytetty lehti-, Internet- ja suoramainonta. Osittain osaketiloja on myyty kiinteistövälittäjien kautta.

 

Tilakeskus on myynyt tai purkanut yhteensä 19 % säästösyistä vapautuneista tiloista. Myytyjä kohteita on yhteensä 4 000 m², joista osakkeita on noin 75 %. Tilakeskus on myynyt esimerkiksi Villa Harbon rakennukset ja osoitteessa Sturenkatu 23 sijaitsevan osakemuotoisen päiväkodin. Tiloista on purettu noin 4 000 m².

 

Purkaminen tulee kyseeseen silloin, kun rakennus on huonossa kunnossa ja ko. tontin hyödyntäminen muuhun käyttöön on perusteltua. Kyseessä ovat kaupungin suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joissa on ollut valmis käyttötarkoitus muuhun kuin Y-käyttöön. Kaavanmukainen käyttötarkoitus on useimmiten ollut asumiskäyttöä varten. Tilakeskus on purkanut viime vuonna esimerkiksi osoitteissa Tuukkalankuja 1 ja Steniuksentie 16 sijainneet päiväkodit.

 

Kaavoituksen kautta kehitettäviä kohteita on tällä hetkellä tiedossa noin 1 500 m². Osoitteessa Rahtikuja 1 sijaitseva noin 1 000 m²:n päiväkoti odottaa purkua ja kaavamuutosta asuinkäyttöön. Opetusvirastolta mahdollisesti vapautuvan, osoitteessa Veljestenpiha 7 sijaitsevan kiinteistön kaavamuutosta asuinkäyttöön on esitetty kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Uusiokäytön selvityksiä ei ole edellä mainittuihin tiloihin tehty, koska ne ovat olleet pieniä pinta-alaltaan ja ovat näin ollen olleet helppoja vuokrata tai myydä sellaisenaan. Mikäli esimerkiksi opetusvirastolta vapautuu pinta-alaltaan suuria kohteita, tulee tilakeskus mm. teettämään uusiokäytön selvityksiä ja tehostamaan suoramarkkinointia.

 

Kaj toteaa, että opetuslautakunnan 26.4.2005 tekemän päätöksen ja lautakunnan aiempien koulutiloja koskevien päätösten mukaan poistuvat opetustilat ovat etupäässä ns. viipalekouluja ja koulujen käytössä olevia vuokratiloja. Poistuvia viipalerakennuksia on n. 20 ja ne voidaan myydä tai tarvittaessa purkaa. Jatkokäyttö tulee näillä näkymin selvittää Pohjois-Haagassa sijaitsevan Steniuksen koulutalon, Ala-Malmilla olevan Riihenkulma 2-sivukoulun ja Herttoniemenrannan Paasivaaran-sivukoulun osalta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

-                                       merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 9.6.2004 hyväksymän toivomusponnen (Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

-                                       toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kai Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

 

 


1

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN LAAJENTAMINEN JA OPISKELIJAPAIKKOJEN LISÄÄMINEN

 

Khs 2005-1086

 

Opetuslautakunta toteaa (26.4.2005), että pääkaupunkiseudun yhteistyönä säännönmukaisesti toteutettavan työvoimatarve-ennusteen mukaisesti työvoiman määrälliset tarpeet edellyttävät, että palvelualojen osaajia koulutetaan pääkaupunkiseudulla nykyistä enemmän. Yrittäjämäistä työskentelyä pitäisi lisätä myös ammatillisiin opetussuunnitelmaperusteisiin tutkintoihin pääkaupunkiseudun elinkeinorakenteen mukaisesti.

 

Opetusministeriö myöntää luvan koulutuksen järjestämiseen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 ja 9 §:n perusteella. Koulutuspaikkoja on lisätty vuodesta 1999 alkaen yhteensä 1 200. Koulutuksen järjestämisluvan mukainen paikkamäärä Helsingissä vuonna 2005 on 5 800 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa. Lisäksi on lupa 3 300 oppisopimukseen.

 

Voimassa oleva järjestämislupa ei anna oikeutusta kaupan- ja hallinnonalan koulutuksen järjestämiseen. Kuitenkin keskimäärin 40 % kaupungin oppisopimuksista tehdään kaupan ja hallinnon alalle sekä teollisuuden palveluihin johtaviin tutkintoihin.

 

Kaupungissa on useita edellä mainittua koulutusta järjestäviä tahoja. Näiltä tahoilta on hankittu oppisopimusten tietopuolista opetusta ja tehty kaksoistutkintoihin johtavaa yhteistyötä. Yhteistyö on sujunut hyvin.

 

Itä-Helsingissä ei yksikään koulutuksen järjestämisluvan saanut taho kuitenkaan järjestä ammatilliseen perustutkintoon johtavaa kaupan- ja hallinnonalan koulutusta.

 

Koulutuksen järjestämisluvan laajentaminen myös kaupan- ja hallinnonalalle antaisi mahdollisuuden tarjota erityisesti Itä-Helsinkiin sijoittuvia elinkeinoelämän tarvitsemia koulutuspalveluja sisällöllisesti oikean suuntaisesti. Lupa mahdollistaisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisten, opetussuunnitelmaan sisältyvien yksilöllisten valinnaisten opintojen laajentamisen myös kaupallisiin ja taloushallinnon palveluihin sekä näiden opintokokonaisuuksien tarjoamiseen kaupungin lukiolaisille nk. yhteisinä opintoina.

 

Lautakunnan mielestä opetusministeriön tulisi laajentaa kaupungille myönnettyä koulutustehtävää myös kaupan- ja hallinnonalan koulutukseen ja lisätä laajenevan koulutustehtävän hoitamiseksi järjestämisluvan enimmäismäärää 200 koulutuspaikalla nykyisten 5 800 paikan lisäksi lukuvuodesta 2006–2007 alkaen.

 

Perusteena koulutuspaikkojen määrän lisäämiselle on se, että Helsingissä jää vuosittain n. 500–800 helsinkiläistä peruskoulun tai lukion päättävää nuorta vaille toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkaa. Helsinkiläiset nuoret ovat muuta maata huonommassa asemassa seuraavan vaiheen koulutuspaikan saamiseksi. Muualla maassa keskimäärin 4‑7 % ikäluokasta joutuu odottamaan seuraavan vaiheen opintoihin pääsyä. Helsingissä noin 14‑17 % odottaa vähintään vuoden tai useampia vuosia opintoihin pääsyä. Odottaminen ei vastaa koulutustakuuajattelun mukaista välitöntä siirtymistä peruskoulusta tai lukiosta ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin.

 

Helsingissä syynä koulutuspaikkojen vähyyteen on 16–18 -vuotiaiden ikäluokan kasvu vuodesta 1997 vuoteen 2011. Lisäksi ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on lisääntynyt. Ammatillisen koulutuksen peruskoulupohjaisista hakijoista 360 ei saanut ensisijaisen toiveensa mukaista opiskelupaikkaa vuonna 2003. Vastaava luku vuonna 2004 oli 450. Koulutusaikojen pidentyminen kolmesta lähes neljään vuoteen vähentää myös uusien opiskelijoiden sisäänottoa. Syynä koulutuksen pitkittymiseen ovat mm. opiskelijoiden opintososiaaliset ja terveysongelmat.

 

Helsingin väestötiedot osoittavat myös, että 40 % työikäisestä väestöstä on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

 

Lautakunnan suomenkielinen jaosto käsitteli omalta osaltaan asiaa 5.4.2005 ja piti järjestämisluvan laajentamista tarpeellisena.

 

Lautakunta esittää, että Khs hakisi opetusministeriöltä koulutustehtävän laajentamista kaupan- ja hallinnon-alan koulutukseen ja koulutuksen järjestämisluvan määrällistä lisäämistä tämän tehtävän hoitamiseen lukuvuodesta 2006–2007 alkaen edellä esitetyn mukaisesti.

 

Koulutustehtävän laajentaminen on perusteltua sekä pääkaupunkiseudun työelämätarpeiden että helsinkiläisten nuorten koulutukseen pääsyn vaikeuden vuoksi.

 

Sj toteaa, että Khs on eri yhteyksissä esittänyt ministeriölle ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan muuttamista sekä opiskelijamäärien että koulutusalojen osalta, viimeksi 16.2.2004. Lautakunnan esitys on perusteltu ja se mahdollistaa opiskelijamäärän lisäämisen kulloinkin opetusviraston käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee esittää opetusministeriölle opetuslautakunnan esityksen mukaisesti, että kaupungin ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa laajennettaisiin siten, että se käsittää myös kaupan- ja hallinnonalan koulutuksen, sekä että koulutuksen kokonaisopiskelijamäärää lisättäisiin lukuvuodesta 2006–2007 lukien 200 paikalla, jolloin enimmäisopiskelijamäärä olisi yhteensä 6 000.

 

Kirje opetusministeriölle ja pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


2

VARASTOTILOJEN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINMUSEOLLE

 

Khs 2005-585, 2005-643

 

Kaupunginmuseon johtokunta on tehnyt (8.3.2005) esityksen kaupunginmuseon kokoelma- ja konservointikeskuksen tarveselvitykseksi ja siihen liittyvän erillisen vuokrahankkeen toteuttamiseksi.

 

./.                   Johtokunnan kirje kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian liitteenä. Kirjeessä käsitellään museon tehtäviä ja niistä aiheutuvia tilatarpeita. Nykyiset vuokratilat ja niiden soveltuvuus tarkoitukseen selvitetään. Tilat todetaan monessa mielessä huonosti sopiviksi nykyiseen tarkoitukseensa ja myös turvallisuuden kannalta epätyydyttäviksi. Uudishankkeen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä on oma lukunsa. Erikseen on selvitys hankkeen laajuudesta, kustannuksista ja aikataulusta.

 

Tavoitteena olisi saada museolle pysyvä kokoelma- ja konservointikeskus vuoteen 2011 mennessä, joten hanke tulisi saada johtokunnan mukaan seuraavaan investointiohjelmaan.

 

Hankkeen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden vuoksi kaupunginmuseossa on valmisteltu erikseen aiemmin toteutettavia kahta vuokratilahanketta ja kaksivaiheista muuttoa. Ensiksi muutettaisiin 1.8.2005 alkaen taide- ja tekstiilivarasto, päävarasto sekä murto-osa julkisten kokoelmien varastoa jo tiedossa olevaan varastoon, josta parhaillaan neuvotellaan. Seuraavassa vaiheessa etsitään toinen varasto, johon muutetaan 1.8.2006 mennessä loput julkisten kokoelmien varastosta ja verstas.

 

Kiinteistöviraston tilakeskuksen edustaja on toiminut asiassa konsulttina. Tilakeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole tarjota kokoelmavarastotilaa ja ohjannut museon etsimään tarvittavia tiloja kaupungin ulkopuolisilta.

 

Vuokratilahanke 1:

Kaupunginmuseolle on tarjottu vuokrattavaksi yksityinen noin 3 400 m2 suuruinen arkistotasoinen varastorakennus. Rakennus nostaisi museon varastoinnin tasoa ja kokoelmien säilyvyyttä olennaisesti. Vuokrasopimusaika on kuusi vuotta, minkä jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä jommankumman osapuolen toimesta irtisanota. Irtisanomisaika on kaksitoista kuukautta.

 

Kohteen vuokrahinta on 22 705 euroa/kk (ilman alv:tä) eli neliöhinta n. 6,6 euroa/m2/kk.

 

Kiinteistön ylläpito- ja hoitokulut ovat tilakeskuksen arvion mukaan n. 1,54 euroa/m2/kk eli yhteensä n. 5 333 euroa/kk ilman alv:tä.

 

Vuokratilahanke 2:

Parhaillaan etsitään toista, kooltaan n. 4 000 m2:n suuruista varastotilaa, jonka vuokra olisi enintään 7,50 euroa/m2/kk, eli kuukausivuokra olisi n. 30 000 euroa. Esimerkkikustannukset kiinteistön hoidosta ja ylläpidosta olisivat samaa tasoa kuin em. toisessa kiinteistössä eli 1,54 euroa/m2/kk, yhteensä n. 6 100 euroa/kk.

 

Vuokratilahankkeiden toteutuessa museolle syntyy lisäkustannuksia sekä käyttömenojen että irtaimen omaisuuden perushankinnan osalta. Vuokrakustannukset nousevat vuonna 2005 n. 115 000 euroa, vuonna 2006 n. 26 000 euroa ja seuraavina vuosina n. 31 000 euroa. Lisäksi kustannuksia syntyy muuttoprojektien henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista sekä hyllytyskuluista. Vuoden 2005 osalta hankkeen kustannusten johdosta tehdään erikseen ylitysesitys. Seuraavien vuosien osalta kustannukset otetaan huomioon ja esitetään toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

 

Vuokratilahankkeiden toteutuessa museolta vapautuvat päävarasto, julkisten kokoelmien varasto sekä taide- ja tekstiilivarasto.

 

Kaupunginmuseo on neuvotellut mahdollisesta yhteishankkeesta taidemuseon kanssa, jolla on kiinnostusta ja tarve löytää pysyvä säilytystila taidekokoelmalle. Hankkeen edetessä selvitetään tarkemmin mahdollisen yhteishankkeen perusteet ja hyödyt. Lisäksi selvitetään kaupunginarkiston tämänhetkiset suunnitelmat ja tavoitteet.

 

Lisäksi selvitetään valtionavustusten saantimahdollisuudet ja mahdolliset muut valtion kumppanuudet ja intressit hankkeeseen.

 

Johtokunta päätti hyväksyä kokoelma- ja konservointikeskuksen tarveselvityksen ja tehdä asiassa tarvepäätöksen.

 

Johtokunta esittää tilakeskukselle kaupunginmuseon kokoelma- ja konservointikeskuksen otettavaksi hankesuunnitteluun ja kaupungin investointiohjelmaan ja taloussuunnitelman rakentamisohjelmaan.

 

Tarveselvityksessä kuvatuille kokoelmille tarvitaan välittömästi tilapäiset, museologiset vaatimukset täyttävät varastotilat, kunnes niille voidaan osoittaa uusi, pysyvä tila tarveselvityksen mukaisesti.

 

Kaupungin tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaisesti arvoltaan 1 milj. euroa ylittävästä vuokratilahankkeesta päättää Khs. Johtokunta esittää asian Khn edelleen päätettäväksi.

 

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (21.4.2005), että ensi vaiheessa vuokrattavat tilat käsittävä rakennus on kuusi vuotta sitten valmistunut teollisuusvarastorakennus, joka voidaan ottaa kokoelma- ja konservointitilaksi ilman suuria muutostöitä. Suunniteltujen tilojen vuokratasoa voidaan pitää hyväksyttävänä.

 

Tilakeskuksella ei ole tarjota tällä hetkellä museolle tähän tarpeeseen soveltuvaa varastotilaa.

 

Uuden tilan käyttöön otto johtaa tilakeskukselta vuoratusta nykyisestä varastotilasta luopumiseen. Mikäli vuokratilahanke toteutuu, vanha vuokrasopimus voidaan päättää 31.3.2006 lukien tai viimeistään silloin, kun kohteeseen saadaan uusi vuokralainen. Museolta vapautuva rakennus olisi vuokrattavissa lähinnä varastokäyttöön siihen asti, kunnes lopullinen käyttö on tiedossa.

 

Kaupunginmuseo toteaa (2.5.2005), että se on neuvotellut tilakeskuksen lausunnossa ilmenevästä varastorakennuksesta ja saanut tilakeskukselta asiassa konsulttiapua. Noin 3 400 m2:n suuruinen rakennus on tekniseltään tasoltaan ns. arkistokelpoista tilaa. Sinne on tarkoitus syksyn ja talven 2005–2006 aikana siirtää kahdessa kokoelmavarastossa olevat museokokoelmat (ns. taide- ja tekstiilivarasto ja ns. päävarasto). Taide- ja tekstiilivaraston muutto toteutetaan ensimmäisenä, joten pelastuslaitokselta vuokrattu kalliosuojavarasto vapautuu museon käytöstä 1.1.2006 alkaen. Hämeentien päävarasto vapautuu 31.1.2006.

 

Jälkimmäiselle varastolle voidaan ryhtyä tutkimaan välittömästi uutta käyttöä ottaen kuitenkin huomioon, ettei sen tämänhetkistä käyttöä haitata ja kokoelmaturvallisuutta vaaranneta. Makasiinirakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltava kohde, jonka uudessa käyttötarkoituksessa säilyttämisnäkökohdat tulee ottaa huomioon. Rakennuksen sijainti on edullinen ja rakennus maamerkinomainen kohde, joten kiinnostuneita vuokralaisia voisi ennakoida löytyvän kohtuudella.

 

Esitetty vuokraus mahdollistaa museokokoelmien osan siirtämisen nopealla aikataululla nykyisistä, tarkoitukseen soveltumattomista ja tulevan työmaa-alueen keskelle jäävistä tiloista sekä nostaa selvästi kokoelmien säilytyksen tasoa. Muutto mahdollistaa myös aikalisän pysyvän kokoelma- ja konservointikeskushankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Vuokra-aika on sopimusluonnoksen mukaisesti määräaikainen, alkaisi 1.8.2005 ja jatkuisi 31.12.2011 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi, ellei sitä jommankumman sopijaosapuolen toimesta irtisanota. Tarveselvityksestä ilmenevä toinen varastotila tullaan tarvitsemaan viimeistään alkukesästä 2006.

 

Varastomuuttojen kustannusten vuoksi museon johtokunta on 19.4.2005 tehnyt vuodelle 2005 ylitysoikeusanomuksen ja tulee talousarvioehdotukseensa 2006 ja taloussuunnitelmaehdotukseensa 2006–2008 sisällyttämään muuttojen kustannusvaikutukset.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.4.2005), että museo joutuu luopumaan mm. liikennelaitoksen Ruskeasuon linja-autovarikon yhteydessä olevista tiloistaan varikon alueen asemakaavamuutoksen edellyttämien tonttien ja tilojen uudelleen järjestelyjen vuoksi.

 

Museo tarvitsee kaksi n. 3 400–4 000 m2:n tilaa, joista ensimmäisestä on neuvottelutulos valmiina.

 

Talous- ja suunnittelukeskus pitää jo neuvotellun ensimmäisen tilan vuokraa hyväksyttävänä ja sopimuksen kestoa (6 vuotta) sopivana. Pääomitettu vuokra on 1,69 milj. euroa.

 

Tilamuutosten aiheuttamat lisäkustannukset henkilöstö- ja muine käyttökustannuksineen ovat n. 310 000 euroa vuonna 2005 ja 506 000 euroa vuonna 2006.

 

Museon pysyvän kokoelma- ja konservointikeskuksen tarveselvityksessä on sen laajuudeksi kaavailtu n. 28 500 brm2 ja arvonlisäverolliseksi hinnaksi uudisrakennuksena n. 60 milj. euroa. Hanke on kaupungin talonrakennusinvestointeihin suhteutettuna niin suuri, että tulisi selvittää sekä kaupungin omien tilojen että markkinoilta vuokrattavissa olevien pysyvien vuokratilojen tarjonta. Hankkeen ajoitus tullee esille tilakeskuksen vuosien 2006–2008 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä.

 

Sj toteaa lisäksi, että valtuutettu Ilkka Taipale on lähettänyt Khlle 16.3.2005 kirjeen museoiden varastojen vaikeasta tilanteesta. Hän tiedustelee, mihin toimenpiteisiin Khs aikoo ryhtyä järjestääkseen ainakin kaupunginmuseon varastoille kaupungin arvon ja historian mukaiset asialliset tilat pikaisesti. Tarkoituksena on ilmoittaa vt Taipaleelle Khn päätöksestä sekä vireillä olevista jatkohankkeista talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaisesti.

 

Tässä vaiheessa olisi hyväksyttävä ensiksi vuokrattavan tilan hankesuunnitelma.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupunginmuseon tilapäisen varaston vuokratilojen hankesuunnitelman ensimmäisen vaiheen osalta esityslistalla selostetun mukaisesti siten, että pääomitettu vuokra kuuden vuoden vuokra-ajalta on 1 690 000 euroa.

 

Kirje valtuutettu Ilkka Taipaleelle ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta kaupunginmuseon johtokunnalle ja kaupunginmuseolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

LIITE

Kaupunginmuseon kokoelma- ja konservointikeskuksen tarveselvitystä koskeva johtokunnan kirje 8.3.2005

 

 

 

 


3

25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

 

Khs 2005-653

 

Sj toteaa, että kaupunginhallinnossa on noudatettu kaupunginhallituksen 8.6.1998, 908 §, hyväksymiä toimintaohjeita päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla.

 

Yksityisyyden suojaa työelämässä koskeva laki tuli voimaan 1.10.2004. Kaupunginkanslian henkilöstöosasto on virastoille ja laitoksille 23.9.2004 lähettämässään ohjeessa selostanut mainitun lain keskeistä sisältöä kokonaisuudessaan. Em. laki sisältää säännökset mm. huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä ja työnantajan oikeudesta velvoittaa työntekijä lain määrittämissä tapauksissa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus palvelukseen otettaessa tai palvelussuhteen aikana.

 

Samaan aikaan yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain kanssa tuli voimaan työterveyshuoltolain sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muutokset, jotka liittyvät huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyyn ja huumausainetestien tekemistä koskeviin edellytyksiin sekä menettelytapoihin.

 

Työterveyshuoltolain 11 §:n mukaan työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumetesti. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi sekä päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Työterveyshuoltolain päihdeohjelmaa koskeva säännös ei ulotu pelkästään huumausaineiden käyttäjiin, vaan päihteillä tarkoitetaan muitakin päihdyttäviä aineita.

 

Ennen päihdeohjelman hyväksymistä työnantajan on määriteltävä ne tehtävät, joihin valittavilta tai joissa työskenteleviltä edellytetään huumausainetesti. Ko. tehtävät on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyä noudattaen.

 

Edellä mainitun lisäksi huumausainetesti voidaan suorittaa myös osana työterveydenhuollon suorittamia terveystarkastuksia. Tällöin testin suorittamiseen sovelletaan terveydenhuollon lainsäädäntöä ja testin tarpeen arvioi työterveydenhuollon ammattihenkilöstö, ei työnantaja. Testitulosta ei voi myöskään antaa työnantajalle, vaan kyseeseen voi tulla vain yleinen terveydentilaa koskeva selvitys henkilön työkykyisyydestä.

 

Kunnallista viranhaltijaa koskevan lain 19 §:ää on muutettu lisäämällä siihen säännös oikeudesta velvoittaa viranhaltija esittämään huumausainetestiä koskeva todistus siten kuin yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädetään. Huumausainetestejä koskevia säännöksiä sekä päihdeohjelmaa sovelletaan sekä viranhaltijoihin että työntekijöihin.

 

Sj toteaa edelleen, että henkilöstökeskus on yhteistyössä työterveyskeskuksen ja työsuojeluorganisaation kanssa laatinut päihdeohjelman, joka sisältää kaupungin yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelmassa on myös korostettu sekä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitystä työpaikoilla että varhaisen puuttumisen periaatetta päihdetapauksissa. Päihdeohjelma sisältää lisäksi päihdetestien tekemistä ja päihdetestejä koskevien todistusten toimittamista koskevat periaatteet.

 

Henkilöstökeskus on lisäksi pyytänyt virastoja ja laitoksia selvittämään ne tehtävät, joihin otettavilta henkilöiltä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 luvun 7 §:n mukaan edellytetään huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä.

 

Huumetesti edellytetään edellä mainitun lain mukaan tehtävään otettavalta silloin, kun tämän on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena työskenteleminen voi mm.

 

-                                       vaarantaa henkilön itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta

 

-                                       vaarantaa liikenneturvallisuutta

 

-                                       lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä

 

-                                       vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia, tai

 

-                                       vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa.

 

Jos henkilö jo hoitaa edellä mainitun kaltaista tehtävää, työnantaja voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaan velvoittaa henkilön palvelussuhteen aikana esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen,

 

-                                       jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä, että henkilö on huumausaineiden alaisena työssä tai että hänellä on riippuvuus huumeista ja

 

-                                       jos testaaminen on välttämätöntä henkilön työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja

 

-                                       jos henkilö vakavasti vaarantaa edellä mainittuja turvallisuus- ym. tekijöitä tai voi merkittävästi lisätä riskiä tai vahinkoa em. laissa määriteltyä tehtävää hoitaessaan.

 

Virastoilta ja laitoksilta saatujen ilmoitusten pohjalta henkilöstökeskus on yhteistyössä virastojen ja laitosten sekä työterveyskeskuksen kanssa laatinut luettelon niistä tehtävistä, joihin otettavilta henkilöiltä edellytetään huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä tai joissa työskenteleviltä voidaan palvelussuhteen aikana edellyttää huumausainetestiä koskeva todistus.

 

./.                   Sj toteaa vielä, että edellä mainittu päihdeohjelma sekä tehtäväluettelo on käsitelty kaupungin työsuojeluneuvottelukunnassa sekä henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken. Osapuolet esittävät yksimielisesti, että päihdeohjelma ja siihen liittyvä tehtäväluettelo esitettäisiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan päihdeohjelman ja siihen liittyvän tehtäväluettelon.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa henkilöstökeskuksen yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa tarvittaessa tarkistamaan luetteloon sisältyvät tehtävät.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että päihdeohjelma tulee voimaan 1.5.2005 ja on voimassa enintään 31.12.2012 saakka.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee kumota 8.6.1998, 908 §, hyväksymänsä toimintaohjeet päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla.

 


Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle

 

Lisätiedot:
Pekkarinen Elli, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2448
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

 

 

LIITE

Päihdeohjelma ja siihen liittyvä tehtäväluettelo

 

 

 

 


4

9.5.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2004

 

Khs 2005-965

 

./.                   Sj toteaa, että vuoden 2004 henkilöstöraportti on valmistunut.

Henkilöstöraportti on esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan kaupungin henkilöstöstä ja toimii henkilöstöpolitiikan kehittämisestä käytävän keskustelun apuvälineenä.

 

Henkilöstöraportti julkaistaan nyt yhdeksännen kerran ja sitä on uudistettu niin, että se palvelee paremmin henkilöstöstrategista päätöksentekoa ja toimenpiteiden suunnittelua.

 

Henkilöstöraportti sisältää kuvauksen kaupungista työnantajana, selvityksen henkilöstöstrategian toteutumisesta, työhyvinvointikyselyn tulokset, osuuden kaupungin henkilöstöstä tilastojen valossa sekä yhteenvedon ja johtopäätökset.

 

Sj kiinnittää huomiota mm. seuraaviin raportin tietoihin:

 

-                                       Kaupungin henkilöstömäärää sopeutettiin edelleen taloudelliseen tilanteen mukaisesti. Henkilöstömäärä oli 38 804 eli 546 henkilöä pienempi kuin vuoden 2003 lopussa. Vakituisen henkilöstön määrä kuitenkin kasvoi ja määräaikainen henkilöstö väheni.

-                                       Sairauspoissaolot lisääntyivät jo kolmantena vuonna peräkkäin, mikä johtunee osaltaan meneillään olleista organisaatiomuutoksista. Henkilöstön ikääntymisellä on tässä myös oma vaikutuksensa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä kasvoi, mutta ennenaikaisesti eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi.

-                                       Eläkkeelle jäävien määrän kasvuun on varauduttava jo nyt. On nähtävissä, että joillekin aloille kehittyy työvoimapulaa. Tämä antaa mahdollisuuden uuteen rekrytointiin ja toisaalta toiminnan suunnitteluun ja organisointiin uudella tavalla. On mietittävä koulutuksellisia ja muita keinoja tarvittavan henkilöstön löytämiseksi.

-                                       Henkilöstön koulutus- ja kehittämismahdollisuudet olivat hyvät. Osaamisen kehittäminen painottui johtamis- ja esimiesvalmiuksiin sekä laadun ja muutoksen hallintaan.

-                                       Palkitsemisen kehittämisen pääpaino oli kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman mukaisesti palkkarakenteen kehittämisessä siten, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyisivät tehtävän vaativuuden perusteella ja henkilökohtaiset lisät työsuorituksen perusteella. Tulospalkkiojärjestelmien piirissä oli noin neljännes kaupungin henkilökunnasta.

-                                       Kokonaisuudessaan voimassa olevaa henkilöstöstrategiaa voidaan katsoa toteutetun verraten hyvin. Uuden henkilöstöstrategian valmistelu aloitettiin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa loppuvuonna 2004. Se on tarkoitus kytkeä muuhun suunnittelutoimintaan aikaisempaa kiinteämmin.

 

Sj toteaa henkilöstöraportin johtopäätöksistä seuraavaa:

 

-                                       Sairauspoissaoloihin puuttuminen vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon, virastojen johdon ja esimiesten kesken.

-                                       Esimiestyön ja työelämän laadun kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota tehostamalla olemassa olevien mittareiden systemaattista käyttöä johtamisen välineenä.

-                                       Henkilöstösuunnittelua on tehostettava valmistautumalla muutostilanteisiin. Rekrytointiin ja henkilöstön liikkuvuuteen kannustaviin keinoihin on kiinnitettävä huomiota resurssien varmistamiseksi.

-                                       Laatujärjestelmiä on onnistuneesti kehitetty ja kokonaisvaltaisen laadunhallinnan osaamista parannettu. Edelleen on kiinnitettävä huomiota laatujärjestelmien systemaattiseen ja kattavaan käyttöönottoon.

-                                       Tietämyksen jakaminen pitäisi olla osa arkipäivää. Erityisesti eläkkeelle jäävien osaamisen siirtämisestä tulisi huolehtia mentoroinnin tai vastaavien menetelmien avulla.

-                                       Esimiesten tietoa ja valmiuksia käyttää tehokkaasti eri palkitsemiskeinoja on lisättävä. Palkitsemisjärjestelmää pitää kehittää edelleen monipuolisemmaksi, kilpailukykyisemmäksi ja strategisen ja yksilöllisen palkitsemisen mahdollistavaksi. Tulospalkkiojärjestelmän toimivuutta on kehitettävä realistisella budjetoinnilla.

-                                       Kehityskeskusteluja on käyty melko kattavasti ja niiden tuloksellisuus on parantunut. Edelleen on kiinnitettävä huomiota siihen, että keskustelut käydään säännöllisesti kaikkien kanssa. Parantamisen varaa oli myös keskustelujen sisällöissä.

-                                       Osallistumisen ja yhteistoiminnan kehittäminen on keskeinen tekijä muutostilanteisiin valmistautumisessa sekä strategioihin ja tavoitteisiin sitoutumisessa. Vuorovaikutuksellista johtamista ja organisaation osaamista on kehitettävä aktiivisen ja rakentavan osallistumisen lisäämiseksi. Samanaikaisesti on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja suorituskyvyn turvaamiseen.

 

Henkilöstötoimikunta on 7.4.2005 käsitellyt henkilöstöraportin.

 

Henkilöstöraportti painatetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen ja jaetaan virastoille ja laitoksille sekä kaupungin yhteistyökumppaneille.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2004.

 

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Raija Peltonen, osastopäällikkö, puhelin 169 2446
Kirsi Korppi, kehittämiskonsultti, puhelin 3104 3956
Markku Kario, erityissuunnittelija, puhelin 169 2438
Hannu Tulensalo, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442

 

 

LIITE

Henkilöstöraportti

 

 

 

 


1

SELVITYS YTV-ALUEEN JOUKKOLIIKENNEORGANISAATIOSTA ERITYISESTI HELSINGIN KANNALTA

 

Khs 2004-1654

 

Ryj toteaa, että Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV antoivat kesällä 2004 selvityshenkilölle, liikenneinsinööri Silja Siltalalle tehtäväksi kartoittaa joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen organisointimahdollisuuksia ja niihin liittyviä näkökulmia.

 

./.                   Selvitysmiehen raportti on liitteenä 1.

 

YTV:n hallitus on (18.2.2005) merkinnyt selvityksen tiedoksi ja kehottanut YTV:n liikenneosastoa käynnistämään kustannuslaskennan, imagon ja viestinnän ja suunnitteluperiaatteiden yhtenäistämistä koskevat jatkoselvitykset yhteistyössä Helsingin kanssa.

 

./.                   YTV:n kirje on liitteenä 2.

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (7.4.2005) seuraavaa:

 

Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne on hyvin toimiva ja taloudellinen palvelu. Lukuisissa tutkimuksissa ja jatkuvassa palvelun laatumittauksessa tämä tilannekuva tulee esille yhtäpitävästi.

 

Näin hyvään toimintakulttuuriin on päästy mm hyvällä suunnitteluyhteistyöllä kaupunkien sisällä ja kaupunkien välillä. Nykyinen suunnittelun ja tilaajatoimintojen organisointitapa on osoittautunut tulokselliseksi. Esimerkiksi yhdessäkään muussa pohjoismaiden pääkaupungissa joukkoliikennettä ei hoideta niin taloudellisesti ja palvelukykyisesti kuin Helsingissä.

 

Siltalan selvityksen tuloksista

 

Siltala on tarkastellut yhden ja kahden tilaajan malleja varsin monesta näkökulmasta. Nykyinen kahden tilaajan malli olisi arvioitsijan mukaan vahvempi suunnitteluyhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja muiden kunnallisten palvelujen suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita on helpompi toteuttaa asukkaiden, yritysten ja palvelujen kanssa kahden tilaajan mallissa.

 

Kokonaisuudessaan Siltalan analyysi löytää kahden tilaajan mallista nimenomaan palvelujen kehittämisen, suunnittelun näkökulmasta monia vahvuuksia, jotka eivät yhden tilaajan mallissa toteudu. Suunnittelun eräissä tukitoimissa, tiedottamisessa, markkinoinnissa ja hankintatoimessa, Siltala näkee keskittämisessä etuja, joita ei yhtä helposti saavuteta kahden tilaajan mallissa.

 

Siltala tukeutuu selvityksessään aiemmin YTV:n tilaaman konsulttityön tuloksiin yhden tilaajan mallin tuottamista potentiaalisista palvelutuotannon säästömahdollisuuksista. Tässä analyysi olisi voinut olla kriittisempi aiemmin tehtyyn selvitykseen, joka monin osin oli teoreettinen ja haastatteluihin pohjautuva kartoituksen tasolla toimiva läpileikkaus eri osapuolien mielikuvista. Konkreettisia säästösuunnitelmia on seudulla saatu käytännössä aikaan vain kuntien voimakkaan tahtotilan kautta.

 

Kyseinen linjastosuunnittelun mahdollisia integrointihyötyjä kartoittanut selvitys, johon Siltala viittaa, antaa aihetta seuraaviin reunahuomautuksiin:

 

Helsinki on pitkään halunnut kaupunkiratojen liityntäliikennettä laajennettavaksi, mutta VR:n palvelujen hintataso ja kaluston niukkuus ovat olleet tämän kehityslinjan esteenä. Tämä säästöpotentiaali on siis vielä jäänyt käyttämättä, mutta syynä ei ole suunnitteluorganisaatio. Selvästi suurin potentiaali saada aikaan päällekkäisyyksien karsintaa onkin edistää liityntäliikenneratkaisuja.

 

Kilpailuttamisen käytännön järjestelyiden uudistamisen kautta voidaan parhaassa tapauksessa saada tulevaisuudessa joitakin säästöjä kohteita nykyistä paremmin ryhmittelemällä. Tässäkään tilaamisen organisaatiojärjestelyt eivät ole esteenä, vaan pikemminkin aikanaan tehdyt valinnat kohteiden määrittelytavoissa. Pitkien sopimusten vuoksi kohteiden uudelleenjärjestelyiden kautta mahdollisesti saatavat hyödyt realisoituvat hitaasti. Nopein tapa saada kilpailuttamisen kautta lisäsäästöjä on laajentaa kilpailu junien lähiliikenteeseen.

 

Linjastojen päällekkäistarjonnan karsimisella voidaan saavuttaa jatkossakin säästöjä ja niitä pitääkin jatkuvasti hakea palvelujen taloudellisuuden ylläpitämiseksi. Kun palvelujen kehittämisessä jatkuvana tavoitteena on parantaa palvelutasoa ja tuottavuutta, tuskin suunnittelussa karsiutuu mikään oleellinen ratkaisumalli tämän tavoitteen toteuttamiseksi organisaatioiden yhteistyön puutteiden vuoksi. Mainittakoon, että Helsingin sisäiseen bussiliikenteen kustannukset olivat vuonna 2004 8,7 M€ (10,3 %) pienemmät kuin vuonna 2002.

 

Sisäinen linjasto tuottaa pääosan Helsingin palveluista

 

Helsinki on palvelujen järjestämisessä eri asemassa kuin Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Sisäinen linjasto tuottaa valtaosan helsinkiläisten käyttämistä palveluista ja siinä raideliikenne on pääosassa.

 

Tuntuu luonnolliselta, että Helsingissä kunnalliset päättävät elimet ovat kiinteästi ohjaamassa näin laajasti kaupunkilaisten käyttämän palvelun kehittämistä. Voisi sanoa, että nykyinen suunnittelumalli on selkeästi demokraattisempi kuin ehdotettu yhden tilaajan malli.

 

Kaupungit rahoittavat sekä sisäisiä että seudullisia joukkoliikennepalveluja. Helsinki maksaa budjettinsa kautta tuntuvaa tariffitukea joukkoliikenteen palvelujen edullisena pitämiseksi sekä laajan joukkoliikenteen infran ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvä yhteistyö kaupungin toiminta- ja taloussuunnitteluun on tärkeä kehittämistyön ohjaamisessa. Nopea reagointi muuttuneisiin olosuhteisiin on lähimenneisyydenkin kokemusten valossa Helsingissä seudullista tasoa tunnusomaisempaa, mistä on osoituksena se, että HKL sopeutti taloutensa vuosien 2002 – 2004 aikana erittäin hyvin supistuneen raamin mukaiseksi kun taas seudullisella tasolla tuotettiin tappioita, joita kaupungit näinä ja tulevina vuosina kattavat.

 

Ei ole Helsingin eikä seudun intressissä siirtyä yhden tilaajan malliin,

niin kauan kun rahoitus kanavoituu kuntien budjettien eikä seutuveron kautta kuten esim. Tukholmassa.

 

Suunnitteluyhteistyö on monensuuntaista verkottumista

 

Joukkoliikenne on kaikkien kaupunkilaisten käyttämä palvelu. Palvelujen suunnittelussa läheisyysperiaate ja asiakaslähtöisyys ovat tärkeitä näkökulmia. Kun ylipormestarin asukasilta missä tahansa Helsingin kaupunginosassa alkaa - helsinkiläinen malli tuoda palvelujen suunnittelua asukkaiden arvioitavaksi – yleensä siellä aluksi keskustellaan alueen joukkoliikenteen ajankohtaisista asioista, koska ne ovat kaikille läheisiä ja tärkeitä. Vuorovaikutteinen suunnittelu yhdessä asukkaiden ja muiden palveluja tarvitsevien kanssa kehittää palveluja parhaiten.

 

Suunnittelu on organisoitunut monensuuntaisella verkostomallilla. Tätä kuvataan Siltalan selvityksessäkin havainnollisesti.  Oleellista hyvien suunnitteluratkaisujen löytämisessä on yhteistyön toimivuus kaikkiin suuntiin.  Syvällinen kysynnän ja paikallisten olosuhteiden tuntemus sekä vakiintuneet yhteistyösuhteet eri suuntiin on HKL:n oman suunnitteluyksikön vahvuutena. Suunnitteluyksiköiden keskinäisessä vuoropuhelussa ja työnjaossa kullakin on ydinosaamisalueensa ja hyvin toimiva yhteistyö osaa hyödyntää kaikkien vahvuuksia.

 

Kaupunkisuunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun kiinteä vuorovaikutus on pitkään ollut voimakasta ja tuloksellista Helsingissä. Kaavoitustoiminta yleiskaavasta asemakaavaan ja liikennesuunnittelu verkkosuunnitelmista liikenteen ohjaukseen ovat tärkeitä yhteistyön alueita, Jatkossakin tämän yhteistyön merkitys on ensiarvoista, kun tähdätään korkealuokkaiseen palveluun.

 

Helsingissä on muita seudun kuntia laajempi ja raideliikennepainotteinen joukkoliikenteen infrastruktuuri. Sen suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kiinteästi niin kaupunkisuunnitteluun kuin joukkoliikenteen toiminnalliseen suunnitteluun.  Ratojen, asemien, terminaalien, pysäkkien, katujen ja joukkoliikenteen etuisuuksien suunnittelu, toteuttaminen ja ylläpito vaatii hyvän lopputuloksen saamiseksi kiinteätä yhteistyötä  myös kaupungin joukkoliikennesuunnittelun ja rakennusviraston välillä.

 

Kahden tilaajan mallissa kunnan sisäinen suunnitteluyhteistyö organisoituu luontevasti osana koko kaupungin toiminnallista ja taloudellista suunnittelua strategisesta tasosta yksityiskohtaiseen toteuttavaan suunnitteluun. Seututasolle keskittyvä joukkoliikennesuunnittelu ei nivelly yhtä luontevasti osaksi kaupungin kokonaiskehittämistä.

 

Kahden tilaajan mallia on kehitettävä

 

Vaikka seudun joukkoliikenne palvelee hyvin ja taloudellisesti, on paneuduttava suunnitteluorganisaation kehittämiseen varsinkin nyt, kun kehyskunnat on saatava kiinteästi siihen mukaan. Koko Silja Siltalan toimeksianto lähti liikkeelle siitä, että YTV on valinnut omaksi strategiakseen päästä yhden tilaajan malliin. Ristiriita Helsingin ja YTV:n strategioiden välillä on nyt ratkaistava. Ei ole järkevää jatkaa kahdella ristiriitaisella strategialla.

 

Nyt on aika kehittää kahden tilaajan mallia nykyistä vielä toimivammaksi. Tiiviimpään yhteistyöhön päästään parantamalla organisaatioiden välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Jos organisaation kehittämisen visio on sama kaikilla osapuolilla, päästään parhaaseen tulokseen. Tiivis yhteistyö kumppanuusperiaatteella varmistaa joukkoliikenteen kehittämisen myös jatkossa eurooppalaisittain huipputasolle.

 


YTV ja Helsinki miettivät kevään aikana suunnitteluyhteistyön jatkoa niin organisaation, menetelmien kuin suunnittelukohteiden osalta. Nyt on oikea vaihe käydä läpi menettelytavat ja käytännöt, jotka lisäävät luottamuksellista yhteistyöilmapiiriä. Siltalan selvityksessä esille nostetut nykyisen suunnittelukulttuurin huonot piirteet on karsittavissa kehittämällä yhteistyön sisältöä ja menetelmiä ilman suunnittelun keskittämistä yhteen suunnitteluorganisaatioon.

 

Jos yhteistä tahtoa on, joukkoliikenne pystytään jatkossa toteuttamaan vielä nykyistä edullisemmin ja laadukkaammin. Esillä olleista ajatuksista siirtyä laajempaan liityntäliikenteeseen, uudelleen ryhmiteltyyn kilpailuttamiskohteiden käyttöön ja päällekkäisen tarjonnan vähentämiseen on laajalti periaatteellinen yksimielisyys seudun kunnissa. Kahden tilaajan mallilla ne on toteutettavissa.

 

Suunnittelun organisoimisessa oleellisinta on miettiä, miten koko laaja verkottunut toiminta pystyy käyttämään hyväksi kaikkien osapuolien tietotaitoa.

 

Ristikkäisten oikaisujen määrittelytapa

 

Siltalan selvityksessä on yhtenä keskeisenä seutuyhteistyötä hiertävänä asiana nähty ns. ristikkäisten oikaisujen nykyinen määrittelytapa. Tällä tarkoitetaan menettelyä, jolla joukkoliikenteen hoidon kustannukset jaetaan kuntien kesken kunkin kaupungin sisäisten linjojen kustannusten osalta.

 

Helsinki saa Espoolta, Vantaalta ja Kauniaiselta korvaukset ao. kuntalaisten Helsingin sisäisillä linjoilla seutulipuilla tekemistä matkoista. Vastaavasti ja samoin periaattein laskettuna myös muut kunnat saavat korvaukset omien sisäisten linjojensa käytöstä. Korvaus perustuu kuntien menettämiin lipputuloihin.

 

Seutuliikenteessä kustannusten jako kuntien kesken perustuu siihen, että liikennöintikustannukset ja lipputulojen erotus jaetaan eri kunnille ao. kuntien asukkaiden tekemien matkustajakilometrien suhteessa. Muut kunnat haluavat käytännön ulottamista myös sisäisessä liikenteessä seutulipuilla tehtäviin matkoihin. Tämä merkitsisi sitä, että Helsinki saisi kyllä korvauksen liikennöintikustannuksista mutta ei siitä kalliista infrasta, jota on vain Helsingillä. Tällöin raitiovaunuliikenteen rata- ja pysäkkikustannukset sekä metroliikenteen rata- ja asemakustannukset jäisivät yksinomaan Helsingin kustannettaviksi. Jos ristikkäisten oikaisujen määrittely muutettaisiin siis niin, kuin naapurikunnat haluavat, Helsingin nettomenot joukkoliikenteestä kasvaisivat merkittävästi.

Espoo, Vantaa ja Kauniainen maksaisivat Helsingin sisäisten linjojen käytöstä nykyistä vähemmän. Muutoksella jouduttaisiin tilanteeseen, jossa Helsinki asiallisesti saisi liian pienen korvauksen naapurikunnilta sisäisen joukkoliikenteensä käytöstä.

 

Jos ja kun seudulla siirrytään kaupunkiradoilla laajaan liityntäliikennejärjestelmään, ristikkäisten oikaisujen määrittelyjen tarkistuksiin on muutostilanteessa mahdollisuuksia.

 

Yhteenveto                       YTV:n ja Helsingin yhdessä kaupunkiliiton liikenneinsinööri Silja Siltalalta tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu joukkoliikenteen suunnittelun ja palvelujen tilaajatoiminnan organisointivaihtoehtoja. Tarkastelussa keskitytään kahden päävaihtoehdon, yhden ja kahden tilaajan mallien vertailuun. Niitä on analysoitu hyvin monipuolisesti. Molemmilla malleilla on analyysin mukaan omat vahvat ja heikot puolensa.

 

Helsingin joukkoliikennepalvelut ovat valtaosin sisäisten linjojen ja raideliikenteen tuottamia. Tilanne poikkeaa selvästi naapurikuntien vastaavasta. Helsinki rahoittaa budjettinsa kautta laajalti niin palvelujen tuotantoa kuin joukkoliikenteen tarvitseman infrastruktuurin. On luontevaa, että kaupunki pitää itse kustantamansa palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät tehtävät itsellään, jolloin se niveltyy parhaiten koko kaupungin talous- ja toiminnansuunnitteluprosesseihin, mukaan lukien kaupunkisuunnittelun.

 

Joukkoliikenteen toimintaedellytykset riippuvat paljon kaupungin muun suunnittelutoiminnan vaikutuksista. Läheisyysperiaate ja vuorovaikutteinen suunnittelu kaupungin asukkaiden, palvelujen ja yritysten kanssa ovat olleet ja ovat keskeisiä asioita onnistuneille kehittämistoimille.

 

Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on hyvin toimiva ja taloudellisesti hoidettu palvelu. Nykyinen suunnittelun ja tilaajatoiminnan organisointitapa on osoittautunut tulokselliseksi.

 

Nykyistä kahden tilaajan mallia on kehitettävä entistä toimivammaksi parantamalla yhteistyötapoja ja -kulttuuria kohti kumppanuutta.

 


Siltalan esittämiä toimenpiteitä on perusteltua käsitellä edelleen HKL:n ja YTV:n nykyisissä ja tätä varten perustettavissa yhteistyöelimissä.

 

Ryj toteaa, että YTV on selvityttänyt pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen hallintoa mm. teettämällä selvitysmiehen raportin tausta-aineistossakin mainitut selvitykset: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhden tilaajan mallin arviointi (Optima Oy, 26.2.2004) ja Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhden tilaajan mallin arviointi, linjastosuunnittelun integrointihyödyt (Rovalin Oy, Strafica Oy, 26.2.2004). Selvitykset ovat nähtävänä kokouksessa.

 

YTV:n hallitus käsitteli 12.3.2004 pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen organisaatiomallin kehittämistä em. selvitysten pohjalta ja päätti mm. esittää Espoon ja Vantaan kaupungeille neuvotteluiden käynnistämistä Espoon ja Vantaan sisäisten joukkoliikennetoimintojen siirtämiseksi YTV:n tehtäväksi. Samalla YTV päätti esittää Helsingin kaupungille tarpeellisten selvitysten pikaista käynnistämistä yhteistyössä YTV:n kanssa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen hallintotehtävien yhdistämisestä ja muiden soveltuvien toimintojen järjestämisestä.

 

Sekä Espoo että Vantaa ovat tehneet 2004 päätökset joukkoliikennetoimintojen uudelleenjärjestelyistä siten, että YTV hoitaa Espoon ja Vantaan joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatehtävät 1.1.2005 lukien. YTV:n Helsingille 12.3.2004 esittämä selvitystyö on koottuna nyt esillä olevassa selvitysmies Silja Siltalan raportissa.

 

Ryjn mielestä selvitysmiehen raportti antaa osaltaan hyvän lähtökohdan joukkoliikenteen organisaatiotarkasteluille. Siinä on käsitelty keskeisiä vaihtoehtoja erilaisista näkökulmista tiettyjen kriittisten tekijöiden, mm. joukkoliikenteen rahoitustason, maankäytön ja liikenteen suunnittelun kannalta. Joukkoliikennelautakunnan lausunto tuo painotetusti esiin Helsingin näkökulman, joka liittyy Helsingin merkittävään asemaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.

 

Lyhyesti voidaan todeta, että Helsingin osuus koko seudun joukkoliikenteen kysynnästä (kulkumuotojen mukaan tarkasteltuna) on noin 70 %. YTV-alueen joukkoliikenteen kokonaiskustannuksista noin puolet kohdistuu Helsingille. Espoossa ja Vantaalla sisäisen liikenteen osuus koko seudun joukkoliikenteen kustannuksista on YTV:n edellä mainittujen aikaisempien selvityksen mukaan noin 10 %. Helsingin joukkoliikenne on laajempaa ja liikennemuotoiltaan monipuolisempaa kuin naapurikunnissa. Helsingillä on sisäisen joukkoliikenteen suunnittelua ja kilpailuttamista varten vahva ja hyvin toimiva oma organisaatio. Joukkoliikenteen suunnittelun kiinteä yhteys maankäytön suunnitteluun ja liikennesuunnitteluun sekä kaupungin taloussuunnitteluun ohjaavat joukkoliikenteen taloutta Helsingissä hyvin, ja eri joukkoliikennemuotojen yhteensovittaminen tapahtuu hallitusti. Kaupungin sisäinen joukkoliikenne on kansainvälisestikin erinomaista tasoa.

 

Liikennejärjestelmän kehittämis- ja palvelutarpeet ovat siten jossain määrin erilaiset kuin naapurikunnissa ja muutenkin lähtökohdat YTV:n esittämän kaltaisille hallinnollisille uudistuksille jossain määrin toisenlaiset kuin naapurikunnissa. Seudullisen yhteistyön kehittäminen on Ryj:n mielestä kuitenkin kannatettava ja tärkeä asia. Uusien yhteistyömuotojen mahdollisuuksia on hyvä aika ajoin tarkastella, jotta löydettäisiin parempia keinoja vahvistaa pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. On erityisesti syytä käyttää hyödyksi ne kehittämismahdollisuudet, joita on saavutettavissa ilman raskaita hallinnollisia muutoksia.

 

Selvitysmiehen raportin mukaan nykyisen, kahden toimijan organisaatiomallin suurimmat ongelmat liittyvät linjaston suunnitteluun ja rationaaliseen kehittämiseen yhtenä kokonaisuutena ja siihen liittyvään palvelujen kilpailuttamiseen. Yhden toimijan mallin suurimpia ongelmia puolestaan ovat rahoituksen ja palvelutason päätöksenteon yhteensovittaminen. Ryj katsoo, että selvitysmiehen raportissa mainittuja nykyiseen malliin liittyviä kehittämistarpeita on mahdollista ratkaista ilman organisaatiomuutoksia YTV:n ja Helsingin omin toimenpitein sekä nykyistä yhteistyötä tiivistämällä ja toimintakulttuureita lähentämällä. Myös selvitysmiehen raportissa todetaan eri yhteyksissä, ettei pelkkä organisaatiomuutos takaa onnistunutta joukkoliikennepalvelua. Kun seudullisen joukkoliikennejärjestelmän rahoitus tukeutuu vahvasti kaupunkien panokseen, ovat joukkoliikenteen talouteen, rahoitukseen ja palvelutasoon liittyvät reunaehdot paremmin hallittavissa nykyisessä organisaatio- ja päätöksentekomallissa kuin yhden tilaajan mallissa.

 

Seudullisen yhteistyön tiivistäminen on lähtenyt hyvin liikkeelle mm. pääkaupunkiseudun yhteistyöneuvottelukunnan ja Helsingin seudun kuntien sopimusperusteisen yhteistoiminnan myötä. Yhteistyön tavoitteita ja suuntaviivoja olisi hyvä linjata ennen kuin seudullisia hallinnollisia uudistuksia ryhdytään valmistelemaan.

 

Niin ikään on selvitysmiehen toteamuksiin yhtyen hyvä odottaa Espoon ja Vantaan kokemuksia tiiviimmästä seudullisesta suunnittelusta ja kilpailuttamisesta, kun 2005 alusta käynnistynyt yhteistyö on saatu kunnolla käyntiin. Helsingin kannalta myös ratkaisut, jotka koskevat metroliikenteen laajentamista seudulliseksi on tarkoituksenmukaista odottaa ennen mahdollisia muutoksia nykyiseen joukkoliikenteen organisointiin.

 


Ryj katsoo edellä sanotun perusteella, että toistaiseksi YTV:n ja Helsingin yhteistyötä on tarkoituksenmukaista tiivistää nykyisenmallisen yhteistyön ja kumppanuuden pohjalta. YTV:n kirjeen lopussa mainittuihin, pikaisesti aloitettaviin kehittämistarpeisiin on lähitulevaisuudessa tarkoitus paneutua yhdessä. Asiasta on jo alustavasti käyty keskusteluja YTV:n ja liikennelaitoksen kesken.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

-                                       merkitä selvitysmies Silja Siltalan 31.12.2004 päivätyn selvityksen Helsingin seudun joukkoliikenteestä tiedoksi

 

-                                       todeta kantanaan, että

-                                       YTV:n ja Helsingin yhteistyötä on lähitulevaisuudessa tarkoituksenmukaista tiivistää nykyisenmallisen yhteistyön ja kumppanuuden pohjalta sekä kehittää kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä myös kehyskuntien kanssa.

-                                       ennen mahdollista yhteistyön uudelleenarviointia on syytä saada riittävästi kokemuksia Espoon, Vantaan ja YTV:n uudesta joukkoliikenneyhteistyöstä ja sen toimivuudesta sekä tehdä tarvittavat päätökset mahdollisesta metroliikenteen seudullisesta laajentumisesta.

-                                       kehottaa liikennelaitosta osaltaan käynnistämään kustannuslaskennan, imagon ja viestinnän ja suunnitteluperiaatteiden yhtenäistämistä koskevat jatkoselvitykset yhteistyössä YTV:n kanssa.

 


Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle ja pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITTEET

Liite 1

Selvitys YTV-alueen joukkoliikenneorganisaatiosta erityisesti Helsingin kannalta

 

Liite 2

YTV:n lausunto 18.2.2005

 

 

 

 


2

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOJELLUN LUONTOTYYPIN ALUEEN RAJAAMISESTA (MYLLYLAMMEN PÄHKINÄPENSASLEHTO, LOHJA)

 

Khs 2005-831

 

Uudenmaan ympäristökeskus varaa (6.4.2005) kaupungille tilaisuuden tulla kuulluksi suojellun luontotyypin alueen rajaamista (Myllylammen pähkinäpensaslehto, Lohja) koskevassa asiassa hallintolain 34 §:n mukaisesti 2.5.2005 mennessä.

 

./.                   Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje, luontotyyppien kartoitus ja karttapiirros on jaettu liitteinä 1 – 3.

 

Helsingin ympäristökeskus toteaa (29.4.2005), että Myllylammen pähkinäpensaslehto sijaitsee Lohjan kaupungin Outamon kylässä. Se on pinta-alaltaan 4 ha ja kuuluu Lohjanjärven alueet –nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Myllylammen pähkinäpensaslehtoa on luonnehdittu laajaksi, edustavaksi ja luonnontilaiseen verrattavaksi. Uudenmaan ympäristökeskus on inventoinut alueen kesäkuussa 2004, jolloin siellä havaittiin runsaasti isoja pähkinäpensaita ja tyypillistä lehtokasvillisuutta.

 

Helsingin ympäristökeskus toteaa, että käytettävissä olevien asiakirjojen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella Myllylammen pähkinäpensaslehto täyttää selvästi luonnonsuojelulain ja -asetuksen vaatimukset.

 

Ympäristökeskus puoltaa Myllylammen pähkinäpensaslehdon rajaamista luonnonsuojelulain mukaisena suojeltuna luontotyyppinä. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että rajauspäätöksen jälkeen Uudenmaan ympäristökeskus merkitsee alueen rajat maastoon.

 

Kiinteistövirasto toteaa (19.4.2005), että Lohjan kaupungin Outamon kylässä kiinteistöillä RN:o 1:50, RN:o 1:108 ja yhteisellä vesialueella RN:o 878:6:0 sijaitseva Myllylammen pähkinäpensaslehto on luonnonsuojelulaissa ja –asetuksessa tarkoitettu luontotyyppi. Kohde sisältyy lisäksi Natura 2000 –alueeseen Lohjanjärven alueet (FI0100046). Suojelluksi luontotyypiksi rajatun alueen pinta-ala on noin 4 ha. Kaupungin omistamasta tilasta RN:o 1:50 on alueeseen merkitty noin 2,7 ha suuruinen alue. Pähkinäpensaslehtoalue on Helsingin rakennusviraston tiedossa ja sitä hoidetaan Lohjan ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

 

Kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista luontotyypin rajaamisen suhteen.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle suojellun luontotyypin rajaamisesta Myllylammen pähkinäpensaslehdon alueella Lohjalla seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa suojellun luontotyypin (Lohjan Myllylammen pähkinäpensaslehto) rajaamista luonnonsuojelulain 29 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n nojalla Uudenmaan ympäristökeskuksen kuulemiskirjeessä olevan liitekartan mukaisesti. Rajauspäätöksen jälkeen alueen rajojen merkitseminen maastoon on toivottavaa.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle ja ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje 6.4.2005

 

Liite 2

Luontotyyppien kartoitus

 

Liite 3

2 karttaa

 

 

 

 


3

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISESTA TAPANILASSA NS. HIIDENKIVEN ALUEELLA

 

Khs 2005-719

 

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Kapiteeli Oyj:n ympäristölupahakemuksen johdosta 11.5.2004 mennessä. Hakemus koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista Helsingin Tapanilassa ns. Hiidenkiven alueella.

 

./.                   Kuulutus hakemuksesta ja ympäristölupahakemuslomake ovat liitteinä 1 ja 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 20.5.2005 saakka.

 

Ympäristölautakunta toteaa (3.5.2005) seuraavaa:

 

Ympäristölupahakemus koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista Tapaninkylän kaupunginosassa ns. Hiidenkiven alueella korttelin 39153 tonteilla 4–6, korttelin 39157 tonteilla 1–2, korttelin 39158 tontilla 1 ja 3 sekä Hiisikujan ja Hiisipolun katualueilla ja osalla Hiidenkiven puistoalueesta. Kunnostusalue on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Kapiteeli Oyj:n omistuksessa. Alue rajautuu idässä Rajatien katualueeseen, etelässä Vanhan Tapanilantien viereisiin puistoalueisiin ja pohjoisessa Hiidenkiven puistoon. Kunnostusalueen kokonaispinta-ala on noin viisi hehtaaria.

 

Alue on vuonna 2001 kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi sekä puistoalueeksi. Vuonna 2001 vahvistetussa asemakaavassa korttelin 39157 tontti 1 oli kaavoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL-k). Kyseisellä tontilla on vireillä asemakaavan muutos asuinrakennusten korttelialueeksi.

 

Alueen käyttöhistoria

 

Kunnostusalueella on pitkä teollinen historia. Alueen keskiosassa on ollut VR:n veturihiilivarasto ja alueen poikki on kulkenut pistoraidelinjoja. Myöhemmin alueella on toiminut puu-, metalli- ja romualan yrityksiä. Romualan toiminta on jatkunut osalla aluetta alueen aitaamiseen vuonna 2003 saakka. Alueella sijainneet raiderakenteet sekä useat varasto- ja tehdashallirakennukset on toimintojen päätyttyä purettu. Alueen vieressä on 1930-luvulta vuoteen 1978 saakka toiminut asbestitehdas, jonka toiminnasta kunnostusalueelle on kertynyt asbestipitoisia jätemateriaaleja, kuten rakennuslevyjä ja pölyävää asbestijauhetta.

 

Tällä hetkellä alueella ei ole rakennuksia. Lisäksi alue on aidattu eikä sitä käytetä mihinkään.

 

Alueen maaperä ja sen pilaantuneisuus

 

Alueen maanpinnan korkeusasema vaihtelee tasolla +20,9…+17,9 viettäen alueen koilliskulmalta loivasti länteen ja etelään. Ylimpänä maakerroksena on joko sora, kivimurske tai humus. Pintakerroksen alla on täyttömaata, jonka paksuus vaihtelee 1,0–3,5 metriä. Täyttömaa sisältää pääasiassa hiekkaa, soraa ja hiiltä. Alueen keski- ja länsiosissa havaittiin selkeästi erottuva hiiltä sisältävä musta maakerros. Paikoitellen täyttö sisältää myös peltiä ja metalliromua. Täyttökerroksen alapuolella oleva perusmaa on koko alueella hiekkaa tai soraa. Kallionpinta laskee pohjoisosan tasolta +13,1…+15 eteläosan tasolle +0…+4, eli eteläosassa kallio on noin 15–18 metriä maanpinnan alapuolella.

 

Kunnostusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tutkimusten yhteydessä pohjavesipinta havaittiin noin 1,2–2,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Havaintojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Tutkimusten perusteella pohjaveden ei ole todettu olevan metalleilla pilaantunutta. Aiemmissa vesitutkimuksissa pohjaveden öljypitoisuudet olivat hieman kohonneita. Vesinäytteiden pH oli 6,7, joten kuparin, lyijyn ja sinkin yhdisteet ovat yleensä veteen niukkaliukoisessa muodossa.

 

Alueen maaperää on tutkittu neljässä tutkimuksessa kahdesti vuonna 1997 sekä vuosina 2000 ja 2004. Lisäksi koko alueella on tehty pintakerrosten asbestikartoitus vuonna 2004. Tutkimuspisteitä on eri tutkimuskerroilla ollut vastaavasti 14, 13, 35 ja 13 kappaletta. Lisäksi on otettu pohjavesinäytteitä. Maanäytteistä on tutkittu eri alkuaineita, öljyjä, polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB), polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja asbestia.

 

Tutkimuksissa maaperän todettiin pilaantuneen laajasti eri alkuaineilla, öljyllä ja PCB:llä. Alkuaineista korkeimmat pitoisuudet olivat arseenilla, kromilla, kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä. Asbestijätettä on haudattu noin 2 400 m2:n alueelle ja noin 8 000 m2:n alueella on havaittu maaperän pinnalla asbestikappaleita ja asbestipölyä. Lisäksi 22 000 m2:n alueella on yhtenäinen hiilikerros. Itse hiilikerroksesta otetuissa näytteissä ei ole todettu SAMASE-ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Suuressa osassa hiilialueesta ja pintakerroksesta asbestilla pilaantuneesta alueesta on todettu pilaantumista myös muilla haitta-aineilla.

 

Kunnostusalueesta noin 4 500 m2 on todettu voimakkaasti PCB-yhdisteillä pilaantuneeksi alueeksi ja pilaantuneeksi massamääräksi on arvioitu 5 800 m3. Osa PCB-yhdisteillä pilaantuneista massoista sisältää myös muita haitta-aineita. Ongelmajätteeksi luokiteltavia metalleilla pilaantuneita massoja on noin 400 m3. Voimakkaasti metalleilla pilaantuneita massoja on 6 300 m2:n suuruisella alueella yhteensä noin 5 700 m3. Lievästi metalleilla ja/tai mineraaliöljyillä pilaantuneita massoja on arvioitu olevan noin 23 000 m2:n alueella yhteensä 14 300 m3. Öljyillä tai metalleilla ja öljyillä lievästi pilaantuneita massoja on noin 1 800 m2:n alueella noin 700 m3. Pelkästään asbestilla pilaantuneita maita arvioidaan olevan noin 2 000 m3. Pilaantunutta maata ja asbestijätettä on arvioiden perusteella kunnostettavalla alueella yhteensä noin 28 900 m3.

 

Riskien ja kunnostustarpeen arviointi

 

Asbesti

 

Asbesti on yleisnimitys joukolle luonnossa esiintyville kuitumaisille silikaattimineraaleille. Kuidut ovat kemiallisesti ja biologisesti erittäin kestäviä eivätkä ne hajoa luonnossa. Asbestituotteiden sideaineet, kuten sementti, voivat rapautua, minkä seurauksena kuituja voi päästä leviämään ilmaan tai veteen. Koska asbesti ei häviä maasta, altistumismahdollisuudet on arvioitava pitkällä aikavälillä, jolloin myös sideaineiden rapautuminen on suurempaa ja siten asbestin leviämisherkkyys kasvaa.

 

Maassa olevasta asbestista aiheutuu vaaraa vain, jos vaarallisia asbestikuituja pääsee ilmaan, talousveteen tai elintarvikkeisiin. Vaarallisilla asbestikuiduilla tarkoitetaan kuituja, joiden pituus on yli 5 mm, paksuus alle 3 mm ja näiden suhde 3:1. Vain nämä kuidut lasketaan mikroskooppisilla menetelmillä SFS 3686 -standardin mukaisesti verrattaessa ilmasta mitattuja pitoisuuksia raja- ja ohjearvoihin. Ilman kautta tapahtuva leviäminen aiheuttaa yleensä selvästi suurimman riskin.

 

Työpaikan ilman asbestipitoisuuden raja-arvo on 0,3 kuitua/cm3 mitattuna tai laskettuna kahdeksan tunnin vertailuajalle (VNp 1380/1994). Asumisterveysohjeen (STM 2003) mukaan sisäilman asbestipitoisuus ei saa ylittää arvoa 0,01 kuitua/cm3. Maaperän asbestipitoisuudelle ei Suomessa ole määritetty ohjearvoa. Hollannissa maaperän asbestipitoisuudelle on asetettu ohjearvo 100 mg/kg, joka on laskettu olettamalla ilman sallituksi maksimipitoisuudeksi 0,001 kuitua/cm3.

 

Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Asbestin aiheuttamia sairauksia ovat asbestoosi eli sidekudoskertymä keuhkoissa, keuhkopussin sairaudet, keuhkosyöpä, mesoteliooma ja lisääntynyt kurkunpään ja ruoansulatuskanavan syövän riski. Asbestoosin ja keuhkosyövän synty yleensä edellyttää voimakasta ja pitkäaikaista altistusta asbestille. Mesoteliooma sen sijaan voi syntyä pienenkin altistumisen seurauksena. Yhteistä sairauksille on, että altistuminen tapahtuu pääasiassa ilman kautta.

 

PCB-yhdisteet

 

PCB-yhdisteitä on olemassa 209 eri kongeneeria, jotka eroavat toisistaan mm. klooriatomien lukumäärän, fysikaalisten, terveydellisten ja ympäristöominaisuuksien suhteen. PCB-yhdisteet ovat luonnossa varsin pysyviä, veteen niukkaliukoisia ja jonkin verran haihtuvia klooriyhdisteitä. PCB-yhdisteillä on vakavia pitkäaikaisessa altistuksessa ilmeneviä vaikutuksia, kuten ihon klooriakne. Ne ovat todennäköisesti ihmiselle syöpävaarallisia ja kertyvät rasvakudoksiin ja maksaan. Lisäksi ne rikastuvat ravintoketjussa ja aiheuttavat lisääntymis- ja kehityshäiriöitä. PCB-yhdisteet ovat myös akuutisti myrkyllisiä.

 

Alkuaineet

 

Arseeni on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi. Arseeni ja sen yhdisteet ovat myrkyllisiä. Maaperässä arseeni esiintyy pääasiassa epäorgaanisina arsenaatteina. Arseeni voi kuitenkin happamissa olosuhteissa tai mikrobien vaikutuksesta muuttua kaasumaiseksi arseenivedyksi, joka on hyvin myrkyllistä ja syöpää aiheuttavaa. Ympäristössä arseeni on myrkyllistä myös vesieliöille, kasveille, nisäkkäille ja muille maaeliöille.

 

Kupari saattaa kroonisissa altistuksessa aiheuttaa keuhkovaurioita. Ympäristössä kupari on myrkyllistä vesieliöille. Kasveille, nisäkkäille ja muille maaeliöille vaikutukset ovat lievempiä.

 


Lyijy on kertyvää ja aiheuttaa haittavaikutuksia mm. hermostolle, luustolle ja miesten lisääntymiselimille. Lapsilla lyijy saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen kehitykseen. Tiettyjen lyijy-yhdisteiden epäillään olevan myös syöpävaarallisia.

 

Sinkin yhdisteet ovat suhteellisen vaarattomia ihmisille ja ympäristölle. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa kuitenkin aiheuttaa mm. anemiaa.

 

Öljy-yhdisteet

 

Öljyjen leviäminen suoto- ja pohjaveden mukana sekä hienoainekseen sitoutuneena on mahdollista. Alueen maaperässä todetut öljyt ovat kuitenkin jakeita C11-C40, joiden vesiliukoisuus on vähäinen.

 

Altistuminen

 

Haitta-aineita on kunnostusalueella maan pintakerroksissa tai lähellä maan pintaa, joten altistuminen pölyn kautta on mahdollista. Haihtuvat yhdisteet voivat siirtyä myös rakennusten alapohjan kautta huoneilmaan. Tuulettuvan alapohjan kautta sen sijaan haitta-aineiden kulkeutuminen huoneilmaan on erittäin vähäistä. Kunnostusalueella todetut haitta-aineet eivät kuitenkaan ole erityisen haihtuvia. Lisäksi useimmat haitta-aineet sitoutuvat maa-ainekseen eri tavoin varsin voimakkaasti.

 

Maaperän haitta-aineilla saattaa korkeissa pitoisuuksissa olla epäedullisia vaikutuksia kohdealueen kasveihin, mikäli aineet ovat kasvien juurikerroksessa. Tällöin osa haitta-aineista saattaa kulkeutua myös maanpinnalla oleviin kasvinosiin. Luonnonvaraiset eläimet altistuvat samoja reittejä kuin ihmiset (pöly, kaasut, ravinto).

 

Kunnostusalueella pilaantuneet kerrokset ovat pohjaveden yläpuolella. Vesinäytteiden perusteella merkittävää hiilivetyjen tai metallien siirtymistä pohjaveteen ja kulkeutumista pohjaveden mukana ei ole tapahtunut. Lisäksi alueen käytön perusteella vedestä peräisin oleva altistuminen ei ole mahdollista, koska pohja- tai pintavesiä ei käytetä alueella.

 


Terveysriskien arvion perusteella erityisesti asbestia sisältävän pintamaan pölyäminen, PCB-yhdisteistä muodostuvien kaasujen kulkeutuminen ja maaperän joutuminen ruuansulatuskanavaan ovat seikkoja, joista aiheutuvia riskejä tulee kunnostustoimilla vähentää.

 

Esitetty kunnostussuunnitelma

 

Kunnostustavoitteiksi on esitetty, että kunnostuksen jälkeen alueen maaperän haitta-aineet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai alueella oleskelevien tai asuvien ihmisten terveydelle. Lisäksi pilaantuneet kerrokset eivät saa rajoittaa tai merkittävästi haitata alueen rakentamista tai itse rakennustöitä, mikä edellyttää, että tulevien rakennusten perustukset sekä vesi- ja viemärijohdot pitää voida tehdä puhtaalle kerrokselle. Siksi myös PCB-pitoiset ja muita hiilivetyjä sisältävät maat on syytä poistaa ohjearvotasoon riskien ja viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi.

 

Riskinarvion ja taloudellisen tarkastelun pohjalta esitetään, että alueen maaperä kunnostetaan eristämällä ja osittaisella massanvaihdolla.

 

Alueen kunnostus on esitetty tehtäväksi siten, että maaperästä poistetaan massanvaihdolla maat, joiden öljy- ja PCB-pitoisuudet ylittävät SAMASE-ohjearvot, ja maat, joiden arseenipitoisuus ylittää SAMASE-raja-arvon. Lisäksi alueelta kaivetaan pois maat, joiden metallipitoisuus ylittää ongelmajäterajan. Lasten leikkipaikka-alueille massanvaihto tehdään ohjearvotasoon saakka tai leikkipaikat sijoitetaan puhtaalle tai puhdistetulle alueelle.

 

Metalleilla ja asbestilla pilaantuneille alueille esitetään 0,5–1,8 metrin paksuista peittokerrosta yleistasausta nostamalla. Eristekerrosten paksuudet vaihtelevat alueiden käyttötarkoitusten mukaan. Rakennettavilla alueilla peittokerroksen paksuus tulee olla riittävän paksu, jotta perustustyöt voidaan tehdä puhtaalle maapohjalle. Rakenteiden alimman tason eli salaojien kaivukoron ja pilaantuneen maakerroksen välissä tulee olla vähintään 0,3 metriä puhdasta maata. Jos kerrosvahvuutta ei saavuteta, raskasmetalleilla pilaantuneita maakerroksia poistetaan tarpeelliselta syvyydeltä. Pintakerrosta syvemmällä olevien asbestijätekerrosten kaivamista pyritään välttämään. Ennen kaivua alueiden pintakerroksesta kerätään pois kaikki käsin poimittavat asbestilevykappaleet. Asbestin osalta pintamaan eristystarve määritetään näytteenoton perusteella ja toimenpiderajaksi esitetään Hollannissa sovellettavaa maaperän asbestipitoisuuden ohjearvoa 100 mg/kg. Jos pintamaan asbestipitoisuus ylittää tavoitearvon, tehdään eristys. Jos taas rakennetekniset tasot eivät salli eristystä, tehdään massanvaihto.

 

Ennen töiden aloittamista suunniteltujen kaivettavien alueiden rajauksia tarkennetaan näytteenotolla. Näytteet otetaan koekuopista ja niistä analysoidaan kaivualueelta aikaisemmin todetut haitta-aineet. Ennen kunnostustyön aloittamista laaditaan kunnostuksen toteutussuunnitelma, jossa katujen ja rakennusten perustussuunnitelmien sekä täydentävien tutkimusten perusteella rajataan eristettävät ja kaivettavat alueet, esitetään osa-alueiden tavoitepitoisuudet, työsuojelusuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä eri toimintojen sijoittuminen alueelle ja aikataulu. Lisäksi kunnostuksen pääurakoitsija laatii ennen töiden aloittamista työmaasuunnitelman, jossa esitetään mm. työmaateiden sijainti ja työjärjestys.

 

Pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla siten, että koneet ja autot eivät joudu kulkemaan pilaantuneen maa-aineksen päällä. Tarvittaessa rakennetaan sorasta väliaikaisia työmaateitä. Alueella mahdollisesti olevat betoniset tai muut rakenteet puretaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Pölyämisen estämiseksi maaperää tarvittaessa kastellaan eri työvaiheiden aikana.

 

Voimakkaasti PCB-yhdisteillä pilaantuneita massoja, jotka voivat sisältää myös muita haitta-aineita, kaivetaan pois noin 5 800 m3. Lievästi PCB-yhdisteillä pilaantuneita massoja ei tutkimuksissa ole löydetty, mutta niitä saattaa em. kaivun reunoilla olla vähäisiä määriä. Maita, jotka ovat pilaantuneet metalleilla yli ongelmajäterajan, kaivetaan pois noin 400 m3. Maita, joiden metallipitoisuus on yli raja-arvon, kaivetaan pois noin 500 m3. Öljyillä pilaantuneita maita kaivetaan pois noin 700 m3. Arseenilla voimakkaasti pilaantuneita maita kaivetaan pois noin 600 m3. Pilaantuneita maita on syvimmillään noin 2,5 metrin syvyydessä, mutta kaivutason määrittelee lähinnä rakennustekninen kaivutaso.

 

Kaivun jälkeen pilaantuneet maa-ainekset välpätään alle 100 mm:n
jakeeseen, lukuunottamatta asbestipitoisia maita, joita ei välpätä ollenkaan. Pilaantuneiden massojen välivarastointia pyritään välttämään. Mikäli massoja joudutaan välivarastoimaan, kasat peitetään pressuilla. Pilaantuneet maat lajitellaan pilaantuneisuuden mukaan ja toimitetaan luvan saaneeseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Vastaanottopaikat ilmoitetaan viranomaisille ennen kunnostuksen alkua. Kuljetusten aikana kuormat peitetään. Tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan ennen alueelta poistumista. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat.

 


Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Kaivannoista otetaan tarkkailunäytteitä maalajikerroksittain jokaista noin 10 m x 10 m aluetta kohti. Poiskuljetettavista massoista otetaan näytteitä jokaista 100 m3:ä kohti. Haitta-aineiden tutkimiseen käytetään kenttätestejä ja -mittareita. PCB-yhdisteet analysoidaan laboratoriossa. Tulosten perusteella massat ohjataan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista 10 % tarkastetaan laboratoriomenetelmillä. Ilman asbestikuitupitoisuus mitataan kaksi kertaa jokaisen työvaiheen alussa ja myöhemmin tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa viikossa.

 

Kaivutyöt lopetetaan, kun maaperästä on poistettu maat, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät tavoitearvot ja kun metalleja sisältävät kerrokset on kaivettu suunnitelmatasoon. Kaivun jälkeen huomioverkko levitetään alueille, jonne jää pilaantuneita maa-aineksia. Kunnostuksen lopputulos todetaan laboratoriomenetelmillä analysoitavista jäännöspitoisuusnäytteistä.

 

Eristettävien alueiden pinta-ala on noin 17 000 m2. Metalleilla pilaantuneita maa-aineksia jää kyseisille alueille noin 19 000 m3. Kaikista voimakkaasti raskasmetalleilla pilaantuneista maista poistetaan arvioiden mukaan yli 60 %. Arseenilla lievästi pilaantuneita maita jää yhden näytepisteen alueelle, mutta alue jää pihan täyttö- ja rakennekerrosten alle.

 

Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2005 ja alueen rakentamisen kokonaisaika on arvioitu kolmeksi vuodeksi. Alussa rakentamatta jääville alueille on suunniteltu tehtäväksi väliaikainen suojaus 0,5 metrin puhtaalla hiekkakerroksella. Asbestia sisältävien alueiden kunnostus on suunniteltu tehtäväksi läheisen koulun loma-aikana.

 

Kartat eristetyistä alueista liitetään kiinteistöjen asiakirjoihin.

 

Maaperän kunnostustyölle on haettu aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Ympäristölautakunnan lausunto

 

Ympäristölautakunta puoltaa Kapiteeli Oyj:n pilaantuneen maaperän kunnostamista Tapaninkylässä koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

 

1                    Kunnostuksesta tiedottaminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen kunnostustyön alkamista, jotta esimerkiksi läheisessä koulussa pystytään ilmanvaihdon säädöissä ennakoimaan tuleva kunnostustyö.

 

2                          Alueen kunnostaminen on kaikissa työvaiheissa tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle, alueella työskenteleville tai kunnostusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai ulkoileville ihmisille. Tämä on erityisesti otettava huomioon, mikäli kunnostustyö tehdään osa-alueittain siten, että osa tonteista rakennetaan valmiiksi ennen kunnostustyön päättymistä.

 

3                    Ennen kunnostustöiden aloittamista tehtävissä haitta-ainetutkimuksissa, poiskaivettavista maamassoista ja jäännöspitoisuusnäytteistä on riittävästi tehtävä myös asbestianalyysejä, jotta asbestin olemassaolo tiedetään massoja käsiteltäessä kunnostusalueella ja eri vastaanottopaikoissa sekä alueita eristettäessä.

 

4                    Alueen kunnostuksen työjärjestys on suunniteltava ja toteutettava siten, että eri haitta-aineilla pilaantunutta maata kaivettaessa ei aiheudu pölyämistä ja siten haitta-aineiden leviämistä alueille, joissa eristysrakenteet ovat jo valmiit tai jotka on kunnostettu aiemmin. Kaivutyössä on otettava huomioon epäsuotuisien sääolojen vaikutukset haitta-aineiden leviämiselle.

 

5                    Poiskaivettavien massojen seulontaa koneellisesti välppäämällä tulisi tehdä vain niiden alueiden maamassoilla, jotka tutkitusti eivät sisällä asbestia. Koska poistettavat maa-ainekset saattavat sisältää vaikka vain vähäisiäkin määriä asbestia, voivat seulonnassa asbestikuidut helposti levitä ilmavirtausten mukana ympäristöön myös kunnostusalueen ulkopuolelle ja siten lisätä asbestialtistumisen riskiä. Lisäksi on huomattava, että alueen maaperätutkimuksissa asbesti on useimmiten havainnoitu vain silmämääräisesti eikä laboratorioanalyyseillä, minkä vuoksi vähäisemmät asbestikuitupitoisuudet ovat voineet tutkimuksissa jäädä huomaamatta, erityisesti pintakerroksen alapuolisissa näytteissä.

 

6                    Asbestipitoisen pintamaan eristystarpeen rajaksi on esitetty 100 mg/kg. Ennen kunnostustyön aloittamista ja arvon käyttämistä ohjeellisena on selvitettävä, miten kyseinen asbestipitoisuus aiotaan analysoida, miten arvon käyttäminen käytännössä vaikuttaa tehtäviin eristysratkaisuihin ja niiden laajuuteen sekä minkälainen vaikutus sillä on asbestin riskitasoja arvioitaessa tulevalla asuntoalueella.

 

7                    Alueelle rakennettavissa rakennuksissa on rakennusteknisin keinoin, esimerkiksi tuuletettavilla alapohjarakenteilla, estettävä eri haitta-aineiden pääsy maasta asuntojen sisäilmaan, jotta alueella kulkevan raskaan liikenteen pumppausvaikutuksesta, maaperän tiivistymisen seurauksena tai rakennuksessa olevan alipaineen takia huokoskaasuvirtausten mukana kulkeutuvat haitta-aineet eivät pääse sisäilmaan.

 

8                    Alueella tehtävissä istutuksissa on varmistettava, että kasvualusta on riittävän paksu, jotta kasvien juuret eivät ulotu pilaantuneeseen maa-ainekseen. Tällöin esimerkiksi puun kaatuessa asbestilla tai muilla haitta-aineilla pilaantunutta maata voi joutua maan pintakerroksiin. Lisäksi kasvukerrosten alle on tehtävä myös tarpeelliset eristekerrokset huomioverkkoineen, jotta istutusten hoidon ja uudistamisen yhteydessä ei vahingossa kaiveta esille eri haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia.

 

Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että nykyiselle Hiidenkiven puistoalueelle jatkuvat, erityisesti asbestilla pilaantuneet alueet, tulee kunnostaa Kapiteeli Oyj:n alueen kunnostuksen yhteydessä, jotta myöhemmin ei aiheutuisi eristettyjen alueiden pilaantumista uudelleen.

 

Kiinteistövirasto toteaa (18.4.2005) seuraavaa:

 

Kapiteeli Oyj:n ympäristölupahakemus koskee kortteleiden 39153, 39157 ja 39158 sekä Hiisikujan ja puistoalueen pilaantuneen maaperän kunnostamisesta Tapanilassa. Tontin 39153/4 osa on kaupungin omistuksessa. Kiinteistövirasto vastaa kyseisen alueen pilaantuneen maan kunnostamisesta ennen sen luovuttamista uudelle maanomistajalle.

 

Alueella on aikaisemmin toiminut VR:n veturihiilivarasto sekä puu-, metalli- ja romualan yrityksiä. Lisäksi aluetta on täytetty erilaisilla esim. asbestitehtaan jätteillä. Maaperää ovat pilanneet monet eri aineet ja niiden pitoisuudet ovat paikoitellen korkeita. Alueelle on haudattu myös pölymäistä asbestia. Maaperän pilaantumisen aiheuttajaa on vaikea osoittaa.

 

Kiinteistövirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Kapiteeli Oyj:lle mahdollisimman nopeasti, jotta alue voidaan kunnostaa tulevan kesän aikana. Koska alue on pahoin pilaantunut ja se sijaitsee asuinalueen ja koulun vieressä, on sen pikainen kunnostaminen erittäin perusteltua.

 

Kunnostettavalla alueella sijaitsevat Hiisikuja ja –polku sekä korttelin 39157 viereinen Hiidenkiven puiston osa siirtyvät kaupungin hallintaan kunnostuksen jälkeen. Kaupungille siirtyvät alueet tulee puhdistaa siten, ettei pilaantuneista maista aiheudu myöhemminkään kustannuksia kaupungille. Jos katu- ja puistoalueilta ei poisteta kaikkia pilaantuneita maita, voidaan myöhemmin muodostuvien kustannusten korvaamisesta myös tehdä sopimus Kapiteeli Oyj:n ja kaupungin välillä.

 

Jos maaperän pilaantuminen jatkuu Kapiteeli Oyj:n alueen ulkopuolelle, tulisi käytännön töistä raja-alueella neuvotella kaupungin kanssa riittävän varhaisessa vaiheessa.

 

Kapiteeli Oyj:n alue sijaitsee Hiidenkiven koulun naapurissa. Alueen kunnostamisen yhteydessä saattaa syntyä haitallisia pölypäästöjä, minkä vuoksi alue olisi syytä puhdistaa koulujen kesäloman aikana. Lisäksi työn aikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota pölyämisen torjuntaan siten, etteivät alueen asukkaat tai kunnostustyöntekijät altistu haitallisille aineille.

 

Rakennusvirasto toteaa (19.4.2004) mm. seuraavaa:

 

Kapiteeli Oyj:n ympäristölupahakemus koskee kortteleiden 39153, 39157 ja 39158 sekä katu- ja puistoalueiden likaantuneen maaperän kunnostamisesta Tapanilassa. Rakennusvirasto vastaa korttelien 39157, 39158 ja Vanhan Tapanilantien välisten puistoalueiden pilaantuneen maan kunnostamisesta.

 

Rakennusvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Kapiteeli Oyj:lle mahdollisimman nopeasti, jotta alue voidaan kunnostaa tulevan kesän aikana. Koska alue on pahoin pilaantunut ja sijaitsee asuinalueen ja koulun vieressä, on sen pikainen kunnostaminen erittäin perusteltua.

 

Kunnostustoimista reuna-alueilla tulee neuvotella rakennusviraston kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunnostuksen toteutussuunnittelussa on otettava huomioon kunnostettavan alueen liittyminen rakennetun ympäristön korkeustasoon tai rakennusviraston teettämien puisto- ja katusuunnitelmien tasaukseen. Tonttien suunnitelmat on hyväksytettävä tasauksen osalta rakennusvirastossa. Kunnostuksen yhteydessä tehtävien täyttöjen (massavaihto ja eristys) on oltava alueen käyttöön soveltuvia tiivistettävissä olevia puhtaita kitkamaita.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.5.2005) mm. seuraavaa:

 

Ympäristölupahakemus koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista Tapaninkylän kaupunginosassa ns. Hiidenkiven alueella korttelin 39153 tonteilla 4–6, korttelin 39157 tonteilla 1–2, korttelin 39158 tontilla 1 ja 3 sekä Hiisikujan ja Hiisipolun katualueilla ja osalla Hiidenkiven puistoalueetta. Ympäristölupahakemus ei koske Helsingin kaupungin omistamaa osaa tontista 39153/4. Kaupunki vastaa omistamansa alueen kunnostamisesta ennen sen luovuttamista uudelle maanomistajalle.

 

Hiidenkiven alueen maaperä on tutkimuksissa havaittu laaja-alaisesti pilaantuneeksi mm. raskasmetalleilla, öljyllä ja PCB-yhdisteillä. Maaperässä on todettu myös asbestijätettä. Pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 27 500 m3.

 

Kunnostusalueen läheisyydessä toimi vuoteen 1978 saakka asbestitehdas. Alueella ei nykyisin ole toimintaa.

 

Maaperä esitetään kunnostettavaksi osittaisella massanvaihdolla ja eristämisellä. Kunnostussuunnitelmassa esitetään, että alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi kaivettava pilaantunut maa-aines, minkä lisäksi poistettaisiin öljyllä ja PCB-yhdisteillä pilaantuneet maat, arseenilla voimakkaasti pilaantunut maa sekä metalleilla pilaantunut maa, jonka pitoisuus ylittää ongelmajäterajan. Lasten leikkipaikat esitetään kunnostettavaksi ohje-arvotasoon tai sijoitettavaksi puhtaalle tai puhdistetulle alueelle.

 

Ympäristölupahakemuksen tarkoittamalla alueella on voimassa 1.8.2001 vahvistettu asemakaava nro 10552, jossa alue on varattu pääosin asumiseen. Tontti 39157/1 on voimassa olevassa kaavassa merkitty kunnan tarpeisiin varatuksi julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 18.11.2004 hyväksynyt tonttia koskevan asemakaavamuutoksen nro 11352, jossa kyseinen tontti on muutettu asunrakennusten korttelialueeksi. Tontille on kaavaehdotuksessa merkitty rakennusoikeutta 2 000 k-m2. Voimassa olevassa kaavassa ja kaavamuutosehdotuksessa on annettu pilaantuneen maan puhdistamista koskevat kaavamääräykset.

 


Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Kapiteeli Oyj:lle. Pilaantunut alue sijaitsee asuinalueen ja koulun vieressä, joten sen puhdistaminen pikaisesti on perusteltua. Alueen puhdistaminen on välttämätöntä myös alueen saamiseksi kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto edellyttää, että puhdistaminen tehdään siten, että puhdistamistaso ei aiheuta rajoituksia alueen suunnitellulle käytölle. Puhdistamistaso ei myöskään saa rajoittaa tai vaikeuttaa kiinteistöjen kunnossapitoa tai mahdollisia tulevia muutostoimia, kuten istutusten uusimista tai piha-alueen toimintojen järjestelyä. Asbestialueiden peittotarpeet tulee määritellä siten, että asukkaiden, myös lasten, tulee voida käyttää koko tontin aluetta ilman asbestille altistumisen vaaraa. Kaupungille siirtyvät katu- ja puistoalueet tulee puhdistaa siten, ettei niistä myöhemminkään aiheudu vaaraa alueen asukkaille eikä kustannuksia kaupungille.

 

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Kapiteeli Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus puoltaa Kapiteeli Oyj:n ympäristölupahakemusta, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan esittämät näkökohdat 1-8. Kunnostuksesta tiedottaminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen kunnostustyön alkamista; alueen kunnostaminen on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa mm. ympäristölle; haitta-ainetutkimuksissa on riittävästi tehtävä myös asbestianalyysejä; alueen kunnostuksen työjärjestys on suunniteltava ja toteuttava siten, että haitta-aineiden leviämistä ei aiheudu; poiskaivettavien massojen seulontaa koneellisesti välppäämällä tulisi tehdä vain maamassoilla, jotka tutkitusti eivät sisällä asbestia; on selvitettävä mm., miten asbestipitoisuus analysoidaan ja minkälainen vaikutus sillä on tulevalla asuntoalueella; alueelle rakennettavissa rakennuksissa on estettävä haitta-aineiden pääsy maasta asuntojen sisäilmaan; alueella tehtävissä istutuksissa on varmistettava, että kasvualusta on riittävän paksu, lisäksi kasvukerrosten alle on tehtävä tarpeelliset eristekerrokset huomioverkkoineen.

 

Ympäristöluvan myöntämistä puolletaan mahdollisimman nopeasti mm. siksi, että alue on pahoin pilaantunut ja se sijaitsee asuinalueen ja koulun vieressä. Kunnostustoimista reuna-alueilla tulee neuvotella kaupungin kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Puhdistaminen tulee tehdä siten, että puhdistamistaso ei aiheuta rajoituksia alueen suunnitellulle käytölle.

 

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kuulutus UUS-2004-Y-811-111

 

Liite 2

Ympäristölupahakemus

 

 

 

 


4

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-1103

 

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukku ilmoittaa (2.5.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 19.5.2005 kello 9.00 alkaen Helsingin Tukkutorin tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 17 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

 

Ryj toteaa, että Helsingin kaupunki on yhtiössä vähemmistöosakkaana. Osakkeet 1-1304 oikeuttavat kaupungin hallitsemaan kukkatukkuhallin 1304 m2 käsittäviä toimitiloja. Helsingin osuus osakkeista on 19 %.

 

Kaupungilla on yhtiöjärjestyksen perusteella oikeus nimetä hallitukseen yksi varsinainen jäsen ja varajäsen sekä yksi varsinainen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

 

Helsingin kaupungin edustajina hallituksessa ovat olleet Tukkutorin toimitusjohtaja Antti Holamo varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Tukkutorista. Toimitusjohtaja Antti Holamo on samalla toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

 

Tilintarkastajina ovat toimineet HTM, JHTT Kari Roine ja HTM, JHTT Vesa Ikäheimo sekä KHT Pertti Pirhonen.

 

Ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (13.10.2004) mukainen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.5.2005 klo 9.00 Helsingin Tukkutorin tiloissa sekä ehdottamaan yhtiön hallitukseen kaupungin edustajina valittaviksi

 

varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Timo Taulavuori Helsingin Tukkutorilta ja varajäseneksi yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Helsingin Tukkutorilta

 

sekä tilintarkastajaksi JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajaksi HTM, JHTT Vesa Ikäheimo.

 

Pöytäkirjanote nimetyille, Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

 

 

 


5

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs

 

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ilmoittaa (29.4.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 19.5.2005 kello 17.00 alkaen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toimistossa, osoitteessa Lönnrotinkatu 45, 001080 Helsinki.

 

Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Kaupungin edustajana yhtiön hallinnossa on toiminut ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

 

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Suomen Tilintarkastuskeskus Oy (päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Reijo Peltola).

 

Ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (2.3.2005) mukainen.

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.5.2005 klo 17.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseneksi ympäristöjohtaja Pekka Kansasta sekä tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

 

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

 

 

 


6

25.4.2005 ja 9.5.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN 30.3.2005 TÄYTÄNTÖÖNPANO: HELSINGIN EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMA -YMPÄRISTÖNSUOJELUN PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VUOSILLE 2005 - 2008

 

Khs 2004-2513

 

Kvsto päätti 16.3.2005 hyväksyä Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan strategisiksi tavoitteiksi vuosina 2005 - 2008 seuraavaa:

 

-                                       Helsingin kaupungin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi.

-                                       Helsingin kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta.

-                                       Helsingin kaupunki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat.

-                                       Helsingin kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen

-                                       Helsingin kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan:

 

-                                       torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä

-                                       käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen

-                                       edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta

-                                       rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti

-                                       parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä

-                                       parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

 

Lisäksi Kvsto päätti hyväksyä seitsemän toivomuspontta.

 

./.                   Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma on liitteenä 1.

 

Ryj toteaa, että Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma on kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Ohjelma sisältää kaupungin ympäristönsuojelun painopisteet vuosille 2005 – 2008.

 

Ohjelma on jaettu kuuteen teemakokonaisuuteen, jotka ovat:

 

-                                       Kasvihuonekaasujen vähentäminen: kestävät energian tuotanto- ja kulutustavat

-                                       Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen

-                                       Kaupunkirakenne, liikenne ja liikkuminen

-                                       Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak)

-                                       Elinkaariajattelun sisällyttäminen hankintoihin

-                                       Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan edistäminen

 

Jokaisessa teemassa esitetään 25 osatavoitetta ja 54 toimenpiteitä, joilla konkretisoidaan ekologisen kestävyyden päätavoitteita. Khs totesi päätösesityksessään Kvstolle pitävänsä tarpeellisena, että Kvsto hyväksyy Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan strategiset tavoitteet ja että toimenpiteiden toteutuksesta päätetään kaupunginhallituksessa Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan kaupunginhallituksen antamien kunkin vuoden talousarvion laadintaohjeiden virastokohtaisten talousarvioraamien puitteissa.

 

Ryj toteaa, että Khs ilmoitti Kvstolle tarkoituksenaan olevan, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, hyväksyä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaan sisältyvät tavoitteet ja toimenpiteet ohjeellisina noudatettavaksi sekä kaupungin virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelussa huomioon otettavaksi vuosina 2005 – 2008.

 


RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaan sisältyvät seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet ohjeellisina noudatettavaksi sekä kaupungin virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelussa huomioon otettavaksi vuosina 2005 – 2008:

 

Tavoite 1.1.

Kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa

Kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa vuosiseurantaan sopivaksi ja parannetaan laskentaa. Toimenpide 1.1.1.

 

Tavoite 1.2.

Säästetään energiaa

Päivitetään hallintokuntakohtaiset ja kaupungin energiansäästösuunnitelmat ja integroidaan ne ympäristöohjelmiin Toimenpide 1.2.1.

Pysäytetään ja käännetään laskuun sähkön ominaiskulutusten kasvu. Toimenpide 1.2.2.

Osallistutaan energiatehokkuusindeksin (energiatehokkuuden seurantajärjestelmän) kehittämiseen. Toimenpide 1.2.3.

 

Tavoite 1.3.

Lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä

Otetaan käyttöön teknisesti ja taloudellisesti kannattavia uusiutuvia energialähteitä. Toimenpide 1.3.1.

 

Tavoite 1.4

Edistetään jätteiden lajittelua ja kierrätystä

Lisätään keskitettyjä lajittelupaikkoja Helsingin alueelle. Toimenpide 1.4.1

Edistetään kompostointia. Toimenpide 1.4.2.

 

Tavoite 2.1.

Määritellään kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamisen periaatteet

Laaditaan toimintaohjelma Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi vuosille 2008-2018. Ohjelmaan sisältyy kaupunkiluonnon monimuotoisuuden arviointikriteerien kehittäminen yhteistyössä tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Toimenpide 2.1.1.

Uudistetaan Helsingin luonnonsuojeluohjelma. Toimenpide 2.1.2.

Laaditaan pienvesiohjelma. Toimenpide 2.1.3.

 

Tavoite 2.2

Kehitetään Helsingin viheralueiden tilan seurantaa

Aloitetaan viheralueiden seurantatietojen ylläpitojärjestelmän luominen tekemällä kertaluonteinen viheraluerakenteen tarkastelu (paikkatietoaineisto). Toimenpide 2.2.1.

Tavoite 2.3

Tehostetaan vuorovaikutusta ja luonto- ja viheraluetietojen välittämistä

Selvitetään asukkaiden lähiluontotarpeita kyselytutkimuksin. Toimenpide 2.3.1.

Toteutetaan Luontotietojärjestelmän Internet-versio. Toimenpide 2.3.2.

 

Tavoite 3.1

Ehkäistään kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen liittyviä mahdollisia ympäristöhaittoja

Lisätään suunnittelussa tarvittavaa tietoa tiivistämisen ja täydennysrakentamisen vaikutuksista. Toimenpide 3.1.1.

Vahvistetaan viher- ja virkistysalueiden verkoston rakennetta ja kehitetään sitä koskevia suunnittelutavoitteita ja –kriteerejä. Toimenpide 3.1.2.

 

Tavoite 3.2

Edistetään monikeskuksista seuturakennetta

Edistetään seudullisen aluerakenteen kehittämisstrategian laatimista. Toimenpide 3.2.1.

 

Tavoite 3.3

Vähennetään liikenteen melua ja päästöjä sekä niistä aiheutuvia haittoja

Lisätään tietoa ilmanlaadusta vilkkaiden väylien varsilla. Toimenpide 3.3.1.

Arvioidaan melun häiritsevyyttä asuin- ja virkistysalueilla. Toimenpide 3.3.2.

Vähennetään katupölyä. Toimenpide 3.3.3.

Tuotetaan tietoa kaupunkiajon päästöistä. Toimenpide 3.3.4.

Edistetään maa- ja biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena pääkaupunkiseudulla. Toimenpide 3.3.5.

 

Tavoite 3.4

Kehitetään liikkumisen ohjausta ja hallintaa

Sovelletaan liikkumisen ohjauksen malleja uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla. Toimenpide 3.4.1.

Tuetaan liikkumisen ohjausta kampusalueilla. Toimenpide 3.4.2

Tehdään työpaikoille liikkumissuunnitelmia. Toimenpide 3.4.3.

Tutkitaan tienkäyttö-/ruuhkamaksujen mahdollisuuksia. Toimenpide 3.4.4.

 


Tavoite 4.1

Sovelletaan ekologista rakennuttamisprosessia kaikessa kaupungin omassa rakentamisessa

Laaditaan Helsingille oma ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma
(EkoRak-ohjelma). Toimenpide 4.1.1.

Kehitetään ja sovelletaan elinkaarianalyysin menetelmiä rakennussuunnittelussa ja rakennuttamisessa sekä maaperän kunnostuksessa. Toimenpide 4.1.2.

 

Tavoite 4.2

Lisätään ekologisesti kestävää uudis- ja korjausrakentamista koskevaa tietoa ja osaamista

Lisätään ekorak-aiheista ammatillista ja täydennyskoulutusta kaupungin rakennuttamisen, suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon ammattilaisille. Toimenpide 4.2.1.

Selvitetään seudullisen ekorak-neuvontapalvelun tarve ja toteuttamismahdollisuudet. Toimenpide 4.2.2.

Laaditaan ekorakentamisohjeistojen atk-sovellus ympäristöministeriön PromisE-ohjelman pohjalta. Toimenpide 4.2.3.

Käynnistetään rakennustoiminnan ekologisen kestävyyden parantamiseen ja elinkaarianalyysin soveltamiseen liittyviä käytännönläheisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Toimenpide 4.2.4.

 

Tavoite 4.3

Vähennetään rakennuskannan lämmön ominaiskulutusta ja lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä

Sisällytetään lämmöneristyskyvyn parantamista koskevia suosituksia
korjausrakentamisen ohjeistukseen. Toimenpide 4.3.1.

Turvataan rakennusten energiakatselmusten pohjalta määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Toimenpide 4.3.2.

Lisätään kaukojäähdytyksen käytön mahdollisuuksia kaupungin omissa toimitiloissa. Toimenpide 4.3.3.

Käynnistetään aurinkoenergian hyödyntämishankkeita kouluissa ja päiväkodeissa osana ympäristökasvatusta. Toimenpide 4.3.4.

 

Tavoite 4.4

Edistetään ekologisesti kestävien ja ympäristöterveyden kannalta haitattomien rakennusmateriaalien ja rakennusosien käyttöä ja markkinoille pääsyä 

Määritellään kaupungin rakennuskohteissa käytettäville rakennusmateriaaleille ja -osille ympäristökriteerit uusimman tutkimustiedon pohjalta ja kehitetään rakennusmateriaalien ekotehokkuustarkastelua. Toimenpide 4.4.1.

Tehostetaan rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäytön kehittämistyötä. Toimenpide 4.4.2.

 

Tavoite 5.1

Määritellään tarkempia ympäristökriteerejä viiden tuoteryhmän hankinnoille: pesu- ja puhdistusaineet, mikrotietokoneet, toimistolaitteet, siivouspalvelut

Kilpailutettaessa kaupungin hankintoja laaditaan tarkempia ympäristökriteerejä seuraaville tuoteryhmille: pesu- ja puhdistusaineet, mikrotietokoneet (ja oheislaitteet), toimistolaitteet (kopiokoneet ja tulostimet) sekä siivouspalvelut. Toimenpide 5.1.1. 

 

Tavoite 5.2

Järjestetään ympäristökoulutusta kaikille kaupungin hankinnoista vastaaville

Laaditaan Helsingin kaupungin intranetiin helppokäyttöinen ekohankintaopas vuoteen 2006 mennessä. Toimenpide 5.2.1

Järjestetään ympäristökoulutusta hankkijoille kerran vuodessa 1/2 päivää. Koulutuksessa käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä lainsäädännön tulkinnoista, eri tietokantojen soveltamista sekä eri tuoteryhmien ympäristökysymyksiä. Koulutus sidotaan toimenpiteeseen 6.2.1. Toimenpide 5.2.2.

Osallistutaan Portaat luomuun -koulutusohjelmaan, jonka yhteydessä selvitetään kaupungin mahdollisuuksia lisätä luomutuotteiden käyttöä. Toimenpide 5.2.3.

 

Tavoite 5.3

Ehkäistään jätteen syntyä hankinnoissa

Otetaan käyttöön esimerkiksi YTV:n vuonna 2004 laatima toimistojen parhaat käytännöt -malli jätteen synnyn ehkäisystä. Toimenpide 5.3.1.

Kehitetään jätemäärien seurantaa ympäristöraportoinnin puitteissa. Toimenpide 5.3.2.

 

Tavoite 5.4

Vähennetään kaupungin toimistopaperin kulutusta vuoden 2002 tasosta 10 % vuoteen 2008 mennessä (kg/työntekijä)

Järjestetään paperinsäästöviikkoja ja -kilpailuja virastoissa; palkitaan osalla säästyneistä rahoista eniten paperia säästäneet yksiköt. Toimenpide 5.4.1.

Selvitetään henkilöstölehtien, lautakuntien esityslistojen, taloushallinnon ja HELA-järjestelmän paperinsäästömahdollisuudet. Toimenpide 5.4.2. 

 


Tavoite 5.5

Lisätään ympäristömerkittyjen (tai vastaavat kriteerit täyttävien) pesu- ja puhdistusaineiden kulutuksen osuutta tuoteryhmän hankinnoista 10 % vuoden 2003 tasosta vuoteen 2008 mennessä

Annetaan hallintokunnille suositus suosia ympäristömerkittyjä tai vastaavat kriteerit täyttäviä tuotteita pesu- ja puhdistusainehankinnoissaan. Myös HELI-intrassa annetaan ohjeistusta tästä aiheesta. Toimenpide 5.5.1.

 

Tavoite 6.1.

Kehitetään virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista osana johtamisjärjestelmiä

Järjestetään kaupungin johdolle ympäristökoulutusta: a) esitellään ajankohtaista ympäristötietoa virastopäällikköpäivien yhteydessä sekä b) järjestetään ympäristöjohtamisen kehittämiskoulutusta kaupunkikonserniin kuuluvien virastojen, laitosten ja tytäryhteisöjen johtotehtävissä oleville yksi päivä vuosittain. Toimenpide 6.1.1.  

Virastot ja laitokset laativat itselleen suunnitelman toteuttamaan Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelma hyväksytään ao. lautakunnassa. Toimenpide 6.1.2.

 

Tavoite 6.2

Luodaan hallintokuntiin verkosto kaupungin henkilöstön ympäristövastuullisuuden ja organisaation ekotehokkuuden edistämiseksi

Koulutetaan ekotukihenkilöitä joka työyksikköön (1 hlö / max 100 henkeä). Tavoitteena 1 000 koulutettua henkilöä v. 2008 mennessä. Koulutus on kaksipäiväinen. Toimenpide 6.2.1.

Kootaan ja levitetään työpaikkojen ekologisointiin liittyvää tietoa ja materiaalia Helsingin työntekijöille. Toimenpide 6.2.2.

 

Tavoite 6.3

Parannetaan opetus- ja kasvatushenkilöstön ympäristökasvatustyön edellytyksiä

Järjestetään laadukasta ympäristökasvatuskoulutusta opettajille, päivähoidon- ja nuorisotalojen henkilöstölle. Toimenpide 6.3.1.

 

Tavoite 6.4

Edistetään kaupunkilaisten ympäristövastuullisuutta

Kootaan ympäristöasioiden portaali Helsingin kaupungin Internet-sivuille. Toimenpide 6.4.1.

Tehdään suunnitelma ekokuluttajaneuvonnan toteuttamisesta. Toimenpide 6.4.2.

 


Tavoite 6.5

Turvataan olemassa olevien luontokeskusten sekä luonto- ja ympäristökoulujen toiminta ja kehitysedellytykset

Parannetaan ympäristökasvatuspalveluita tuottavien talojen yhteistyötä ja selvitetään rahoitusmahdollisuudet. Toimenpide 6.5.1.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymien toivomusponsien osalta (suluissa äänestyksen pohjana olleen yhdistelmän mukainen numero) seuraavaa:

 

Toivomusponsi 1 (1) sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

Toivomusponnet 2–5 (2, 4, 7 ja 11) rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

Toivomusponnet 6 ja 7 (15 ja 31) kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

Pöytäkirjanote sekä ohjelmaraportti kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITE

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma - Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 - 2008

 

 

 

 


7

JÄTEHUOLLON AJANKOHTAISET KYSYMYKSET

 

Khs 2005-877

 

 

 

Alustus

Jätehuoltojohtaja Petri Kouvo, YTV

 

 

RYJ                                    Merkittäneen tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361