HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
15 - 2005
|
|
|
|
Kokousaika |
18.4.2005 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Valtuutettu Kai Kaliman toivomusponsi: Lahjoitusrahastojen varojen tuotto |
3 |
4 |
Vaalivalmistelutoimikunnan puheenjohtajan valinta |
7 |
5 |
Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen |
8 |
6 |
Helsinki Region Marketing Oy:n varsinainen yhtiökokous |
11 |
7 |
Oy Mankala Ab:n varsinainen yhtiökokous |
13 |
8 |
Suomen Afasiasäätiölle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttaminen |
14 |
9 |
Lainan myöntäminen Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle |
16 |
10 |
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimuksen muuttaminen osakassopimukseksi |
18 |
11 |
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin koskien Helsingin Sataman hinnoittelua |
23 |
12 |
Högsta förvaltningsdomstolens beslut om besvär över Helsingfors hamns prissättning - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin koskien Helsingin Sataman hinnoittelua |
25 |
13 |
11.4.2005 pöydälle pantu asia |
28 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Oulunkylän tontin 28056/19 asemakaavan muuttaminen (nro 11374) |
30 |
2 |
Tapaninkylän tonttien 39203/7, 9 ja 10 asemakaavan muuttaminen (nro 11398) |
34 |
3 |
Vartiokylän tonttien 45294/12 ja 13 asemakaavan muuttaminen (nro 11394) |
37 |
4 |
Arabianrannan teollisuustontin asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen tekeminen Wärtsilä Oyj Abp:n kanssa (Toukola, tontti 23126/1) |
40 |
5 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Pellervo-Seura ry:n ja XXXX XXXX;n, XXXX XXXX:n sekä RL-Trading Oy:n välisessä kiinteistökaupassa |
42 |
6 |
XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus Malmin lentokenttäalueen käyttösopimuksia koskevaan päätökseen |
44 |
7 |
Malmin lentokentän ystävät ry:n oikaisuvaatimus Malmin lentokenttäalueen käyttösopimuksia koskevaan päätökseen |
48 |
8 |
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin varsinainen yhtiökokous |
52 |
9 |
Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n varsinainen yhtiökokous |
54 |
10 |
Kiinteistö Oy Vuosaaren nuorisokylän varsinainen yhtiökokous |
55 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Kaupungin edustajien nimeäminen harjoittelukoulujen johtokuntiin |
56 |
2 |
Helsingin Työvoimapalvelut Oy:n varsinainen yhtiökokous |
58 |
3 |
Vt Maija Anttilan toivomusponsi: Ikääntyvien ihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen |
60 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Lausunto ympäristöministeriölle öljyntorjunnan osaamiskekuksen perustamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän muistiosta |
64 |
2 |
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous |
78 |
3 |
Suomenlinnan Liikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous |
79 |
4 |
Työmaahuolto Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous |
81 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Sotiemme veteraanien järjestöjen kirje palvelusetelijärjestelmän luomisesta |
83 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus
päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet
Lehtipuu (varalla Hellström) ja Ojala (varalla Dahlberg) tarkastamaan tämän
kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VALTUUTETTU KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI: LAHJOITUSRAHASTOJEN VAROJEN TUOTTO
Khs 2004-1788
Kj ilmoittaa, että Axel August Ekströmin lahjoitusrahaston lakkauttamisen yhteydessä 1.9.2004 (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, onko kaupungin rahastojen peruspääoma sijoitettu siten, että varoille suoritetaan kohtuullinen käypä tuotto.” (Kai Kalima, äänin 60-0).
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Kj toteaa, että lahjoitusrahastoja on perustettu aikoinaan, pääasiassa 1900-luvun alkupuolella kaupungille lahjoitetuista ja testamentatuista varoista sellaisissa tapauksissa, joissa lahjoittajan tarkoituksena on ollut, että varoja ei käytetä välittömästi, vaan varojen tuottoa käytetään tiettyyn tarkoitukseen. Vuonna 1970 (Kvsto 25.11.1970) tehtiin lahjoitusrahastojen uudelleenjärjestely, jonka tuloksena syntyi 75 rahastoa. Rahastojen sääntöjen mukaisesti lähes kaikkien rahastojen vuotuisesta tuotosta jaetaan enintään puolet tarkoitukseensa ja loput lisätään pääomaan. Rahastojen pääomat olivat 31.12.1969 yhteensä 1 635 943,53 mk. Kvsto päätti 25.11.1970 varojen hoitamisesta mm. seuraavaa:
”– Lahjoitusrahastojen varat hoitaa rahatoimisto. Varoihin kuuluvat rahavarat, pankkitalletukset, arvopaperit ja annetut lainat.
– Lahjoitusrahastojen käyttövarat pidetään kaupunginkassassa. Näistä varoista kaupunki maksaa lahjoitusrahastoille kaupunginhallituksen määräämän talletuskoron. Mahdollisesta tilivelastaan kaupungille lahjoitusrahastot maksavat kaupunginhallituksen määräämän velkakoron.
– Lahjoitusrahastojen käteisvarat, jotka ylittävät käyttövarojen tarpeen, sijoitetaan kaupunginhallituksen yleisjaoston määräämällä tavalla pitäen silmällä tuottoa ja rahanarvon säilymistä.
– Lahjoitusrahastojen kiinteistöt ja osakehuoneistot hoitaa kiinteistölautakunta, ellei toisin ole määrätty. Kiinteistöjä ja osakehuoneistoja on hoidettava taloudellisten periaatteiden mukaisesti pitäen silmällä kannattavuutta ja tuottoa. Päämääränä on saada mahdollisimman paljon varoja lahjoittajien määräämiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.”
Kaikkien rahastojen säännöt ja hoito-ohje uusittiin 3.10.1994 vastaamaan silloisia johtosääntöjä ja kaupungin organisaatiota. Silloin rahastoja oli yhdistämisten jälkeen 38 ja varojen määrä oli 31.12.1993 yhteensä 10 264 393,63 mk. Kvsto päätti mm. seuraavaa:
”– Lahjoitusrahastojen käyttövarat pidetään kaupungin kassassa. Näille varoille kaupunki maksaa kaupunginhallituksen lahjoitusrahastoille määräämän talletuskoron. Mahdollisesta tilivelastaan kaupungille lahjoitusrahastot maksavat kaupunginhallituksen määräämän velkakoron.
– Lahjoitusrahastojen käteisvarat, jotka ylittävät käyttövarojen tarpeen, sijoitetaan kaupunginjohtajan määräämällä tavalla tuottavasti ja turvallisesti.
– Lahjoitusrahastojen kiinteistöjen ja osakehuoneistojen hoidosta vastaa kiinteistölautakunta, ellei toisin ole määrätty. Kiinteistöjä ja osakehuoneistoja on hoidettava mahdollisimman taloudellisesti rahastojen tarkoituksen toteuttamiseksi.
Viimeiset perustetut rahastot ovat 28.9.1988 perustettu Haka-rahasto, 17 752,29 euroa ja viimeksi Bill ja Melinda Gates Foundationin kaupunginkirjastolle myöntämästä Acces to Learning -palkintovaroista perustettu Bill ja Melinda Gatesin rahasto, 1 062 615,71 euroa. Viimeksi mainittu poikkeaa muista siten, että koko sen pääoma tulee käytetyksi muutaman vuoden kuluessa ja rahasto lakkaa, joten varojen sijoittaminen pitkäaikaisesti ei myöskään ole ollut mahdollista.
Seuraavassa taulukossa on esitetty lahjoitusrahastojen pääomat, vuotuinen tuottoprosentti ja vuosittain rahastojen sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin jaettava määrä (useimmissa rahastoissa puolet tuotosta) kaikki muutettuina euroiksi esimerkinomaisesti vuosilta 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2004:
Vuosi |
Pääoma euroina |
Tuotto-% |
Tuotosta rahastojen tarkoituksiin käytetty määrä |
|
|
|
|
1985 |
638 561,66 |
15,97 |
40 033,72 |
1990 |
1 299 599,83 |
15,17 |
71 637,51 |
1995 |
1 824 042,48 |
10,02 |
86 673,79 |
2000 |
2 158 071,60 |
8,53 |
81 945,14 |
2004 |
2 463 164,49 |
4,25 |
57 094,00 |
Taulukon luvuista on poistettu vuonna 2000 perustettu Bill ja Melinda Gatesin rahasto, koska sen käsittely poikkeaa muista rahastoista. Vuonna 2003 ja 2004 on Khn päätöksen 22.9.2003 mukaisesti myyty neljä lahjoitusrahastojen hallussa olleista asuinhuoneistoista, joiden tuotto ei ollut tyydyttävää mm. siksi, että ne olivat pitkiä aikoja korjattavina. Asuinhuoneistojen myyntituotot eivät ole mukana taulukossa esitetyssä tuottoprosentissa. Loput huoneistot myydään niiden vapauduttua. Parhaillaan selvitellään mahdollisuuksia myydä rahastojen hallussa olevat osakkeet ja hajauttaa osakesalkkua ostamalla rahasto-osuuksia.
Kvston päätöksellä 1.9.2004 lakkautetun Axel August Ekströmin rahaston varat ovat olleet seuraavat:
Vuosi |
Pääoma |
Vuoden 2003 rahanarvossa |
|
|
|
1951 |
400 000,00 mk* |
11 200 e |
1960 |
450 560,00 mk* |
8 560 e |
1970 |
5 137,65 mk |
6 124 e |
1975 |
7 162,75 mk |
4 842 e |
2003 |
5 142,92 e |
5 143 e |
*
Vuoden 1963 rahanuudistuksessa poistettiin kaksi
nollaa
Edellä olevasta voidaan todeta, että rahaston varat ovat menettäneet arvoaan 1950-1970-luvuilla, mutta ei enää vuoden 1975 jälkeen. On otettava lisäksi huomioon, että vuosittaisesta tuotosta on jaettu aina puolet rahastojen sääntöjen määräämään tarkoitukseen.
Edellä olevan selvityksen perusteella Kj toteaa, että kaupungin hallussa olevien lahjoitusrahastojen pääomat on sijoitettu siten, että varoille suoritetaan kohtuullinen käypä tuotto.
KJ Kaupunginhallitus päättänee
– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.9.2004 hyväksymän toivomusponnen (Kai Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169
2525
VAALIVALMISTELUTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN VALINTA
Khs 2005-117
Jukka Pajarinen pyytää (15.3.2005) vapautusta vaalivalmistelutoimikunnan puheenjohtajan luottamustoimesta muuttuneiden työtehtävien vuoksi.
Kj toteaa, että Khs asetti 31.1.2005, 114 §, toimikaudekseen vaalivalmistelutoimikunnan Kvston ja Khn käsittelyyn tulevien vaaliasioiden valmistelua varten. Samalla Khs valitsi toimikunnan jäsenet. Uusi puheenjohtaja olisi valittava vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
KJ Kaupunginhallitus päättänee
1
myöntää Jukka Pajariselle vapautuksen vaalivalmistelutoimikunnan
puheenjohtajan luottamustoimesta sekä
2 valita nykyisen varajäsenen Tatu Rauhamäen uudeksi puheenjohtajaksi ja ....................... hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen vaalivalmistelutoimikuntaan vuoden 2006 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
Pöytäkirjanote mainituille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin (Tuija Honkaheimo).
Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216
PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN
Khs 2005-97
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (4.4.2005), että YTV:n vuoden 2005 toinen seutukokous pidetään perjantaina 20.5.2005 alkaen klo 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat.
Kokouksessa on tarkoitus käsitellä seuraavat asiat
– kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– lisämäärärahan myöntäminen vuodelle 2004
– vuoden 2004 tilinpäätös sekä
– YTV:n tilintarkastusyhteisön valinta vuosiksi 2005–2008.
Seutukokouksen esityslista liitteineen toimitetaan viimeistään 10 päivää ennen kokousta.
YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi edustajaa sekä Kauniaisilla yksi edustaja.
Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut vaalikelpoisuusvaatimukset (kunnan jäsenyys, äänioikeus kunnallisvaaleissa, ei holhouksen alainen). Lisäksi valinnassa tulee ottaa huomioon tasa-arvolain 4 §.
Kj toteaa, että Khs päätti kokouksessaan 21.2.2005 (§ 1306) valita edellisen kerran 11.3.2005 pidettyyn kokoukseen seuraavat edustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa:
Edustaja |
Varaedustaja |
|
|
oikeustieteen kandidaatti |
kansanedustajan avustaja |
Jan Vapaavuori |
Hanna Laine |
|
|
rikoskomisario |
fysioterapiayrittäjä |
Jari Hakola |
Arja Karhuvaara |
|
|
valtiotieteen ylioppilas |
valtiotieteen maisteri |
Laura Rissanen |
Jukka Pajarinen |
|
|
lääketieteen kandidaatti |
järjestösihteeri |
Laura Räty |
Tuomo Valve |
|
|
sähköasentaja |
pääluottamusmies |
Matti Taina |
Satu Pikkarainen |
|
|
erikoissairaanhoitaja |
projektipäällikkö |
Tarja Tenkula |
Aysu Shakir |
|
|
tutkija |
|
Tero Tuomisto |
Pentti Helo |
|
|
tuottaja |
biologi |
Kimmo Helistö |
Olli Aalto |
|
|
taloustutkija |
tutkija |
Hannele Luukkainen |
Sari Näre |
|
|
toimittaja |
|
Pekka Saarnio |
Reijo Kaunola |
|
|
toimittaja |
valtiotieteen ylioppilas |
Maria Björnberg-Enckell |
Henrik Creutz |
Kj toteaa edelleen, että YTV:n kolmas seutukokous pidetään 18.11.2005.
KJ Kaupunginhallitus päättänee valita uudelleen seutukokouksessa 11.3.2005 kaupunkia edustaneet 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 20.5.2005 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.
Edustaja |
Varaedustaja |
|
|
|
|
__________________________ |
___________________________ |
|
|
|
|
__________________________ |
___________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
___________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
__________________________ |
|
|
|
|
___________________________ |
___________________________ |
|
|
|
|
__________________________ |
___________________________ |
Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272
HELSINKI REGION MARKETING OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-829
Helsinki Region Marketing Oy (HRM) ilmoittaa, että sen varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 25.4.2004 klo 14.00 Helsingin elinkeinopalvelun toimitiloissa os. Katariinankatu 3, 2. krs., 00170 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 11. pykälässä määrätyt asiat.
./. Yhtiökokouskutsu on esityslistan liitteenä.
Kj toteaa, että osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan kolme Helsingin kaupungin nimeämää jäsentä, joista yksi valitaan puheenjohtajaksi. Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen puheenjohtajana ja virastopäällikkö Matti Rytkölä sekä johtaja Auni Palo jäseninä.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on kokouksessaan 2.3.2005 päättänyt esittää Helsinki Region Marketing Oy:n tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä; päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.
KJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsinki Region Marketing Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa maanantaina 25.4.2005 klo 14.00 Helsingin elinkeinopalvelun toimitiloissa, Katariinankatu 3, 2. krs, 00170 Helsinki.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa oikeuspalveluita
– esittämään yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista ja jäseniksi johtaja Auni Paloa ja virastopäällikkö Matti Rytkölää sekä
– esittämään tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä; päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Helsinki Region Marketing Oy:lle, päätöksessä mainituille henkilöille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Lahtinen Olli, erityissuunnittelija, puhelin 169 2296
LIITE |
Kutsu Helsinki Region Marketing Oy:n yhtiökokoukseen, päiv. 6.4.2005 |
OY MANKALA AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-764
Oy Mankala Ab ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.4.2005 klo 11.00 alkaen osoitteessa kaupungintalo, Helsinki.
Kokouskutsun mukaan yhtiökokouksessa käsitellään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (tilinpäätös, hallituksen ja tilintarkastajien valinta).
Vs. Kj toteaa, että yhtiö on kokonaan kaupungin omistama. Hallitukseen ovat kuuluneet kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen, diplomi-insinööri Suvi Rihtniemi, erityisasiantuntija Juha Savander sekä Helsingin Energiasta talouspäällikkö Seija Heiman ja johtaja Pekka Manninen.
VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Oy Mankala Ab:n 26.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä esittämään, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Eva-Riitta Siitonen, ________________, ____________ Seija Heiman ja Pekka Manninen.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita esittämään, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg ja toisena tilintarkastajana KHT Jari Nurmi, sekä varatilintarkastajiksi KHT Outi Hieta ja KHT Heidi Vierros.
Pöytäkirjanote Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
SUOMEN AFASIASÄÄTIÖLLE MYÖNNETYN LAINAN LYHENNYSOHJELMAN MUUTTAMINEN
Khs 2005-382
Suomen Afasiasäätiö hakee (11.2.2005) aivohalvaukseen
sairastuneiden palvelukeskuksen rakentamiseen saamansa lainan vuonna 2005
erääntyville lyhennyksille lykkäystä siten, että laina-aikaa jatkettaisiin
vuodella. Säätiö toteaa perusteluissaan, että palvelukeskukseen on
lainmuutoksen seurauksena asennettava sprinkler-laitteisto,
jonka kustannusarvio on 60 000 euroa. Tätä ennakoimatonta menoerää ei pystytä rahoittamaan yhtenä vuonna.
Sosiaalilautakunta toteaa (22.3.2005) mm., että Suomen Afasiasäätiön ja sosiaaliviraston kesken on tehty ostopalvelusopimus, jonka lautakunta on hyväksynyt 20.12.1994 (§ 368). Sopimus koskee vammaispalvelulain mukaisia päiväkeskuspalveluja, joita säätiön ylläpitämä Aivohalvaukseen sairastuneiden palvelukeskus tuottaa ensisijaisesti afaatikoille. Ostopalvelusopimukseen liittyvän toteuttamisohjelman mukaan sosiaalivirasto osti 2 200 käyntikertaa vuonna 2004. Kuluvaa vuotta koskevien neuvottelujen perusteella ostopalvelujen määrä on tarkoitus lisätä 2 500 käyntikertaan. Lisäksi ostetaan asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla vammaispalvelun asumispalveluja.
Lautakunta puoltaa Suomen Afasiasäätiölle myönnetyn lainan lyhennysohjelman muuttamista siten, että säätiö vapautetaan lyhentämästä lainaa vuonna 2005 ja laina-aikaa pidennetään vastaavasti lyhentämättä jäävien lainan lyhennysten maksamiseksi.
Kj toteaa, että Khs myönsi 19.6.1995 Suomen Afasiasäätiölle 588 657,74 euron suuruisen lainan Aivohalvaukseen sairastuneiden palvelukeskuksen rakentamista varten. Lainaa oli jäljellä 362 250,94 euroa 31.12.2004 ja vuonna 2005 erääntyvien lyhennysten määrä yhteensä 45 281,36 euroa. Lainan viimeisen lyhennyksen maksupäivä on 30.11.2012. Kj pitää sosiaalilautakunnan lausuntoon viitaten anomuksen mukaisen lykkäyksen myöntämistä perusteltuna.
KJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 19.6.1995 tekemäänsä päätöstä lainan myöntämisestä Suomen Afasiasäätiölle siten, että lainan vuonna 2005 erääntyvät lyhennykset siirretään maksettavaksi nykyisen laina-ajan päätyttyä pidentämällä laina-aikaa vuodella eli 30.11.2013 saakka.
Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169
2525
LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU OY:LLE
Khs 2005-77
Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy hakee (17.1.2005) 2 226 983 euron suuruista lainaa koulun B-rakennuksen perusparannusta varten.
Opetuslautakunta toteaa (8.3.2005) mm., että Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy on Helsingin kaupungin kanssa 30.10.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §).
Oppilaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta liikuntatilojen suihku- ja wc-tilojen saneeraus on kiireellinen ja välttämätön toimenpide. Nykymuotoiset tilat eivät sovellu koululaisten käyttöön kuntonsa ja rakenneratkaisunsa vuoksi. Hanke on osa koko koulun saneerausta, joka on koulun alkuperäisen kunnon vuoksi tehtävä varsin pian. Koko rakennus on peruskuntoinen ja tarvitsee kokonaisvaltaisen perusparannuksen.
Lautakunta toteaa edelleen, että opetustoimen vuoden 2005 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:n perusparannushankkeeseen. Koulun ylläpitäjä on toimittanut hankkeesta opetusvirastoon hankesuunnitelman, johon sisältyy hankkeen kustannusarvio 1 825 396 euroa (alv. 0 %) ja 2 226 983 euroa (alv. 22 %) hintataso 12/2004. Tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja pitää hankkeen sisältöä tarpeellisena. Hankkeen laajuus on 2020 br-m2. Kustannusarvio 904 euroa/br-m2 (alv. 0 %) vastaa opetusviraston vastaavissa hankkeissa toteutunutta hintatasoa.
Lautakunta puoltaa enintään 2 220 000 euron lainan myöntämistä Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle vuoden 2005 määrärahoista. Hankkeesta on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten on toimitettava kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Kj
pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Helsingin
Uusi yhteiskoulu Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2005 talousarvioon varattua
määrärahaa on käytettävissä 3 494 000 euroa. Laina-
ehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty
lautakunnan esittämä erityisehto.
KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy:lle 2 220 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion alakohdalta 9 01 02 01 Helsingin Uuden yhteiskoulun B-rakennuksen perusparannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.
Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169
2525
PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN OSAKASSOPIMUKSEKSI
Khs 2005-163
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitus pyytää 25.1.2005 päivätyllä kirjeellään osakkaiden lausuntoa 2.5.2005 mennessä yhtiön perustamiseen liittyvän perustamissopimuksen päivittämisestä osakassopimukseksi.
Yhtiön hallitus toteaa, että osakkaiden väliset maksusuhteet ja käyttöoikeudet Päijänne-tunneliin on järjestetty yhtiön perustamiseen liittyvässä sopimuksessa. Se on laadittu ja allekirjoitettu vuonna 1972, ennen tunnelin rakentamisen aloittamista. Sopimusta on eräin kohdin myöhemmin korjailtu, mutta pääosin se on edelleen alkuperäisessä muodossaan. Osakassopimusluonnoksen yleisrakenne on ehdotuksessa säilytetty ennallaan ja tekstiä on lähinnä vain selvennetty ja täydennetty. Muutamia perustamisvaihetta koskevia pykäliä on jätetty pois. Osakkaitten välistä kustannusten jakoa tai yhtiölle perittävien maksujen hiukan monimutkaista rakennetta ei ehdoteta muutettavaksi.
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallituksen kirje liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä. Kirjeen liiteaineistoon sisältyy asiakirja, jossa on kohta kohdalta selostettu ehdotettavien muutosten yksityiskohtaiset perustelut.
Tekninen lautakunta toteaa (12.4.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:
Helsingin Vesi on saanut prosessin
eri vaiheissa lausua näkemyksiään perustamissopimukseen tehtävistä muutoksista
ja sen toivomuksia on huomioitu ehdotusta kehiteltäessä. Aikaisemman
perustamissopimuksen sijaan on luontevaa kutsua uutta, ehdotettua sopimusta
esitetyllä tavalla osakassopimukseksi. Osakassopimusluonnoksen otsikko- ja
sisältörakenne on selkeä ja helposti luettava. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n
perustelut tarpeelle jossain määrin uusia sopimusta ovat paikkansapitäviä ja
muutosten tavoitteet järkeviä. Koska yhteistoiminta on
vanhankin sopimuksen puitteissa
edennyt suotuisasti, mittaviin sopimuksen muutoksiin ei ole tarvetta.
Ehdotuksen
4 §:ssä annetaan yhtiön osakkaille mahdollisuus vapaasti myydä osakkeitaan.
Mikäli osakkeet kuitenkin luovutettaisiin taholle, joka ei ole yhtiön osakas,
yhtiön osakkailla olisi lunastusoikeus tällaisiin osakkeisiin. Erikseen on
todettu, että lunastusoikeutta ei olisi kuntajaon muutosten yhteydessä. Lautakunta
katsoo, että lunastusoikeutta ei tulisi syntyä myöskään silloin, kun osakkeet
siirtyvät esimerkiksi toimintojen uudelleenjärjestelyn tai siirtämisen tarkoituksessa
yhtiölle, jonka omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakas tai osakkaat.
Vesiosuuden määrittely vanhassa
perustamiseen liittyvässä sopimuksessa oli selkeä ja yksiselitteinen:
”vesiosuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä osuutta tunnelin
todellisesta kapasiteetista, joka jaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessa ja joka käytännössä voi olla vesivarausten yhteismäärää
suurempi tai pienempi.” Nyt uuden sopimuksen 7 §:n perusteluissa on Kalliomäen
voimalan yläpuolelta tapahtuvan vedenoton oikeus osaketta kohden 0,009 m³/s
(Hyvinkää, Porvoo), kun se muilla osakkailla olisi n. 0,006 m³/s.
Tätä kahtiajakoa alkuperäisessä sopimuksessa ei liene tarkoitettu.
Tulevaisuutta ajatellen korjattu vesiosuuksia koskeva taulukko on syytä liittää
osakassopimukseen. Samalla on syytä vastaavalla tavalla selventää tekstiä vastaamaan
koko järjestelmän kapasiteettia.
Osakassopimusluonnoksen 12 §:ssä
on määritelty sanktio vesiosuuden ylityksestä. Aiemmin sopimuksessa puhuttiin
lisämaksusta, joka korvaa muiden yhtiöön sijoittaman pääoman rahoituskustannukset,
ja tuntuvasta sakosta sitä tarkemmin määrittelemättä. Uusi ehdotettu menettely
on selkeämpi, mutta käytännössä lisämaksu olisi Kalliomäen voimalan yläpuolelle
vedenottajille pienempi, kuin tunnelin loppupäästä vettä ottaville. Tässäkin
korvauksen laskennan tulee lähteä sijoitetun pääoman korvauksesta, eikä
osakorvauksista. Lisäksi tulee määritellä, mikä on pääomakustannusten
laskentajakso. Jos se kattaa vain ylityksen keston, niin aiemmassa sopimuksessa
mainittu tuntuva sakko ei toteudu. Lopullisessa sopimuksessa tulisikin vielä
täsmentää ylityksen laskentatapaa ja ottaa kantaa ylitysten sanktioiden
määräämiseen.
Osakassopimusluonnoksen 13 §:ssä on sovittu osakkaan oikeudesta vuokrata vesiosuuttaan. Tämän lisäksi 14 §:ssä käyttämättömän vesiosuuden vuokraus on annettu yhtiön hallitukselle, kun se nykyisin kuuluu osakkaalle. Tällä muutoksella kavennettaisiin osakkeenomistajan oikeutta käyttää omistustaan, mistä syystä 14 §:n ensimmäinen lause tulee poistaa. Sen sijaan perustamissopimuksen 17 §:n 2 momentti on syytä korvata esitetyllä tavalla lisärakentamisen menettelytavaksi.
Sopimuksen muuttamista koskevan
ehdotetun 22 §:n sanamuoto tulisi jättää samanlaiseksi kuin se on nykyisen
sopimuksen 23 §:ssä. Kun vähemmistöosakkaiden suoja
heidän etujaan heikentäviä päätöksiä vastaan on riittävästi turvattu jo
osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:n yleislausekkeella, jossa kielletään yhtiökokousta
tekemästä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle epäoikeutettua
etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella, ei sopimukseen ole tarvetta ottaa
erikseen mainintaa asiasta.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.2.2005), ettei sillä ole lausuttavaa asian johdosta.
Kj toteaa, että Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on perustettu vuonna 1972. Kaupunki on yhtiön perustajaosakas ja omistaa yhtiön osakkeista 47,1 %. Muut osakkaat ovat Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kirkkonummi sekä vesilaitosyhtymä, johon kuuluvat Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Sipoo. Päijänne-tunneli valmistui vuonna 1982, jolloin se otettiin myös käyttöön.
Kj toteaa edelleen, että Helsingin Vesi on osallistunut osakassopimusluonnoksen valmisteluun ja sen näkemyksiä on otettu valmistelussa huomioon. Kyseessä on vanhan 1970-luvulta peräisin olevan perustamissopimuksen uudistaminen keskeisiltä osiltaan asiallisesti samansisältöiseksi osakassopimukseksi. Kaupungin kannalta keskeisiä sopimuskohtia eli osakkaitten välistä kustannusten jakoa ja yhtiölle perittävien maksujen rakennetta ei ehdoteta muutettavaksi.
Kj toteaa teknisen lautakunnan lausuntoon viitaten, että osakassopimusluonnokseen sisältyvät muutosehdotukset ovat pääosin hyväksyttävissä. Sopimusluonnoksessa on kuitenkin joitakin kohtia, jotka edellyttävät vielä jatkovalmistelua. Tällaisia kohtia ovat mm. osakkeiden lunastuslauseke, osakaskohtaisen vesiosuuden määrittely, vedenotto-oikeuden luvattomasta ylityksestä aiheutuva sanktio, vesiosuuden vuokraamisesta päättäminen ja osakassopimuksen muuttaminen.
Kj toteaa vielä, että kyseessä on yhtiön toimesta käynnistetty perustamissopimusmuutosta koskeva kaikille osakkaille suunnattu laaja lausuntokierros, joten kaupungin on syytä todeta omassa lausunnossaan, että sen kannanotot sopimusmuutoksiin ovat tässä vaiheessa vielä alustavia, minkä vuoksi kaupunki varaa itselleen oikeuden lopullisten näkemysten esittämiseen sopimusmuutoksista sen jälkeen, kun lausuntojen pohjalta on laadittu osakkaiden hyväksyttäväksi esitettävä osakassopimusluonnos.
KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle seuraavan lausunnon:
Kaupunki toteaa, että aikaisemman
perustamissopimuksen sijasta on yhtiön toiminnan vakiinnuttua luontevaa kutsua
uutta, ehdotettua sopimusta esitetyllä tavalla osakassopimukseksi.
Ehdotuksen
4 §:ssä annetaan yhtiön osakkaille mahdollisuus vapaasti myydä osakkeitaan.
Mikäli osakkeet kuitenkin luovutettaisiin taholle, joka ei ole yhtiön osakas,
yhtiön osakkailla olisi lunastusoikeus tällaisiin osakkeisiin. Erikseen on
todettu, että lunastusoikeutta ei olisi kuntajaon muutosten yhteydessä. Kaupunki
katsoo, että lunastusoikeutta ei tulisi syntyä myöskään silloin, kun osakkeet
siirtyvät esimerkiksi toimintojen uudelleenjärjestelyn tai siirtämisen tarkoituksessa
yhtiölle, jonka omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakas tai osakkaat.
Vesiosuuden määrittely vanhassa
perustamiseen liittyvässä sopimuksessa oli selkeä ja yksiselitteinen:
”vesiosuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä osuutta tunnelin
todellisesta kapasiteetista, joka jaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessa ja joka käytännössä voi olla vesivarausten yhteismäärää
suurempi tai pienempi.” Nyt uuden sopimuksen 7 §:n perusteluissa on Kalliomäen
voimalan yläpuolelta tapahtuvan vedenoton oikeus osaketta kohden 0,009 m³/s
(Hyvinkää, Porvoo), kun se muilla osakkailla olisi n. 0,006 m³/s.
Tätä kahtiajakoa alkuperäisessä sopimuksessa ei liene tarkoitettu.
Tulevaisuutta ajatellen korjattu vesiosuuksia koskeva taulukko on syytä liittää
osakassopimukseen. Samalla on syytä vastaavalla tavalla selventää tekstiä vastaamaan
koko järjestelmän kapasiteettia.
Osakassopimusluonnoksen 12 §:ssä
on määritelty sanktio vesiosuuden ylityksestä. Aiemmin sopimuksessa puhuttiin
lisämaksusta, joka korvaa muiden yhtiöön sijoittaman pääoman rahoituskustannukset,
ja tuntuvasta sakosta sitä tarkemmin määrittelemättä. Uusi ehdotettu menettely
on selkeämpi, mutta käytännössä lisämaksu olisi Kalliomäen voimalan yläpuolelle
vedenottajille pienempi, kuin tunnelin loppupäästä vettä ottaville. Tässäkin
korvauksen laskennan tulee lähteä sijoitetun pääoman korvauksesta, eikä
osakorvauksista. Lisäksi tulee määritellä, mikä on pääomakustannusten
laskentajakso. Jos se kattaa vain ylityksen keston, niin aiemmassa sopimuksessa
mainittu tuntuva sakko ei toteudu. Lopullisessa sopimuksessa tulisikin vielä
täsmentää ylityksen laskentatapaa ja ottaa kantaa ylitysten sanktioiden
määräämiseen.
Osakassopimusluonnoksen 13 §:ssä on sovittu osakkaan oikeudesta vuokrata vesiosuuttaan. Tämän lisäksi 14 §:ssä käyttämättömän vesiosuuden vuokraus on annettu yhtiön hallitukselle, kun se nykyisin kuuluu osakkaalle. Tällä muutoksella kavennettaisiin osakkeenomistajan oikeutta käyttää omistustaan, mistä syystä 14 §:n ensimmäinen lause tulee poistaa. Sen sijaan perustamissopimuksen 17 §:n 2 momentti on syytä korvata esitetyllä tavalla lisärakentamisen menettelytavaksi.
Sopimuksen muuttamista koskevan
ehdotetun 22 §:n sanamuoto tulisi jättää samanlaiseksi kuin se on nykyisen
sopimuksen 23 §:ssä. Kun vähemmistöosakkaiden suoja
heidän etujaan heikentäviä päätöksiä vastaan on riittävästi turvattu jo
osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:n yleislausekkeella, jossa kielletään yhtiökokousta
tekemästä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle
epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan kustannuksella, ei sopimukseen ole
tarvetta ottaa erikseen mainintaa asiasta.
Kaupunki pitää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n perustamissopimukseen ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina. Kaupunki toteaa kuitenkin, että koska kyseessä on laaja kaikille osakkaille suunnattu lausuntokierros, niin kaupungin kannanotto nyt esitettyihin sopimusmuutoksiin on tässä vaiheessa vielä alustava ja se varaa itselleen oikeuden lopullisen näkemyksen esittämiseen sopimusluonnoksesta sen jälkeen kun saatujen lausuntojen perusteella on laadittu osakkaiden hyväksyttäväksi esitettävä lopullinen osakassopimusluonnos.
Kaupunki toteaa lopuksi, ettei se näe tarvetta mittaviin perustamissopimuksen muutoksiin, koska yhteistoiminta on vanhankin perustamissopimuksen puitteissa sujunut hyvin.
Kirje Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle sekä pöytäkirjanote Helsingin Vedelle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n kirje 25.1.2005 liitteineen |
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALITUKSIIN KOSKIEN HELSINGIN SATAMAN HINNOITTELUA
Khs 1999-2563
Kj toteaa, että Helsingin Sataman matkustajamaksua korotettiin 12.10.1992 kaupunginhallituksen päätöksellä vuoden 1993 alusta alkaen viidestä markasta kahteenkymmeneen markkaan. Kilpailuvirasto vaati kilpailuneuvostoa kieltämään korotuksen kilpailunrajoituksesta annetun lain 7 §:n 4 kohdan mukaisena kohtuuttomana hinnoitteluna. Kilpailuneuvosto hylkäsi 3.3.1993 kilpailuviraston vaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus puolestaan kumosi 30.8.1993 kilpailuneuvoston em. päätöksen ja määräsi, että kaupunginhallituksen matkustajamaksun korotuspäätöstä ei saa soveltaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen
satamalautakunta puolestaan päätti 7.9.1993 korottaa satamamaksua viidestä
markasta kymmeneen markkaan 1.10.1993 alkaen. Kilpailuvirasto teki
kilpailuneuvostolle 25.8.2000 uuden esityksen vaatien kilpailuneuvostoa mm.
toteamaan, että Helsingin kaupunki/Helsingin Satama on käyttänyt väärin
määräävää markkina-asemaansa soveltamalla satama- ja
matkustajaliikennepalvelujen hinnoittelussa kustannusvastaamatonta ja
läpinäkymätöntä hinnoittelukäytäntöä 1.10.1993 lähtien. Kilpailuvirasto vaati
lisäksi, että kilpailuneuvosto määrää Helsingin kaupungin/
Helsingin Sataman lopettamaan em. kilpailunrajoituksesta annetun lain 7 §:n 4
kohdan vastaisen hinnoittelukäytännön. Esityksen käsittely siirtyi sittemmin lakkautetun
kilpailuneuvoston tilalle perustetulle markkinaoikeudelle, joka hylkäsi
11.10.2002 kilpailuviraston esityksen.
Suomen Varustamoyhdistys ry ja Silja Line Oy valittivat markkinaoikeuden em. päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatien KHO:ta kumoamaan markkinaoikeuden päätöksen ja kieltämään Helsingin kaupunkia/Helsingin Satamaa soveltamasta matkustajamaksun korotusta viidestä markasta kymmeneen markkaan tai toissijaisesti palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on 31.3.2005 antamallaan päätöksellä, josta nyt on kysymys, jättänyt Suomen Varustamoyhdistys ry:n valituksen tutkimatta sekä muutoin tutkinut asian ja hylännyt Silja Line Oy:n valituksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 31.3.2005 (taltionumero 695) liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Kj toteaa, että Helsingin Sataman hinnaston mukainen matkustajamaksu on tällä hetkellä eräitä erityistapauksia lukuunottamatta 1,68 euroa/saapuva ja lähtevä matkustaja. Vuonna 2004 matkustajamaksutulo oli yhteensä 12,9 milj. euroa eli 16,6 % kokonaisliikevaihdosta. Matkustajamaksua ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 31.3.2005 (taltionumero 695) Helsingin Sataman hinnoittelua koskevassa asiassa tiedoksi ja lähettää sen Helsingin Satamalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Pöytäkirjanote liitteineen Helsingin Satamalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 31.3.2005 (taltionumero 695) |
HÖGSTA
FÖRVALTNINGSDOMSTOLENS BESLUT OM BESVÄR ÖVER HELSINGFORS HAMNS PRISSÄTTNING - KORKEIMMAN
HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALITUKSIIN KOSKIEN HELSINGIN SATAMAN HINNOITTELUA
Khs 1999-2563
Stadsdirektören konstaterar att Helsingfors Hamns passageraravgift
höjdes 12.10.1992 genom ett beslut av stadsstyrelsen från början av år 1993
från fem mark till tjugo mark. Konkurrensverket krävde att konkurrensrådet
skulle förbjuda höjningen såsom en sådan oskälig prissättning som avses i
7 § 4 punkten i lagen om konkurrensbegränsningar. Konkurrensrådet förkastade
3.3.1993 konkurrensverkets krav. Högsta förvaltningsdomstolen upphävde i sin
tur 30.8.1993 konkurrensrådets beslut och bestämde att stadsstyrelsens beslut
att höja passageraravgiften inte får tillämpas.
Efter högsta
förvaltningsdomstolens beslut beslöt hamnnämnden i sin tur 7.9.1993 höja hamnavgiften
från fem mark till tio mark räknat från 1.10.1993. Konkurrensverket gjorde
25.8.2000 en ny framställning hos konkurrensrådet och krävde bl.a. att
konkurrensrådet skulle konstatera att Helsingfors stad/Helsingfors Hamn har
missbrukat sin dominerande marknadsställning genom att vid prissättningen av
hamn- och passagerartrafiktjänster räknat från 1.10.1993 tillämpa en
prissättningspraxis som inte motsvarar kostnaderna och som inte är transparent.
Konkurrensverket krävde dessutom att konkurrensrådet skulle ålägga Helsingfors
stad/Helsingfors hamn att upphöra med den prissättningspraxis som strider mot
7 § 4 punkten i lagen om konkurrensbegränsningar. Behandlingen av
konkurrensverkets framställning överfördes sedermera till marknadsdomstolen,
som hade inrättats i det upplösta konkurrensrådets ställe, och marknadsdomstolen
förkastade framställningen 11.10.2002.
Ålands
Redarförening r.f., Viking Line Abp och Eckerö
Line Oy Ab överklagade marknadsdomstolens
beslut hos högsta förvaltningsdomstolen och krävde att HFD skulle upphäva
marknadsdomstolens beslut och förbjuda Helsingfors stad/Helsingfors Hamn att
tillämpa höjningen av passageraravgiften från fem mark till tio mark och i
andra hand att återförvisa målet för ny behandling. Högsta
förvaltningsdomstolen har i ett beslut 31.3.2005, vilket detta ärende gäller, avvisat
Ålands Redarförening r.f:s
besvär och i övrigt prövat saken och förkastat Viking Line Abp:s och Eckerö Line Oy Ab:s
besvär.
Högsta
förvaltningsdomstolens beslut 31.3.2005 (liggarenummer 694) med bilaga utgör
bilaga till detta ärende på föredragningslistan.
Stadsdirektören konstaterar att passageraravgiften enligt Helsingfors Hamns prislista för närvarande uppgår till 1,68 euro/ankommande och avresande passagerare utom i vissa specialfall. År 2004 inbringade passageraravgiften sammanlagt 12,9 miljoner euro, vilket utgör 16,6 % av den totala omsättningen. Passageraravgiften har inte höjts sedan 1993.
Kj toteaa, että Helsingin Sataman matkustajamaksua korotettiin 12.10.1992 kaupunginhallituksen päätöksellä vuoden 1993 alusta alkaen viidestä markasta kahteenkymmeneen markkaan. Kilpailuvirasto vaati kilpailuneuvostoa kieltämään korotuksen kilpailunrajoituksesta annetun lain 7 §:n 4 kohdan mukaisena kohtuuttomana hinnoitteluna. Kilpailuneuvosto hylkäsi 3.3.1993 kilpailuviraston vaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus puolestaan kumosi 30.8.1993 kilpailuneuvoston em. päätöksen ja määräsi, että kaupunginhallituksen matkustajamaksun korotuspäätöstä ei saa soveltaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen
satamalautakunta puolestaan päätti 7.9.1993 korottaa satamamaksua viidestä
markasta kymmeneen markkaan 1.10.1993 alkaen. Kilpailuvirasto teki
kilpailuneuvostolle 25.8.2000 uuden esityksen vaatien kilpailuneuvostoa mm.
toteamaan, että Helsingin kaupunki/Helsingin Satama on käyttänyt väärin
määräävää markkina-asemaansa soveltamalla satama- ja
matkustajaliikennepalvelujen hinnoittelussa kustannusvastaamatonta ja
läpinäkymätöntä hinnoittelukäytäntöä 1.10.1993 lähtien. Kilpailuvirasto vaati
lisäksi, että kilpailuneuvosto määrää Helsingin kaupungin/
Helsingin Sataman lopettamaan em. kilpailunrajoituksesta annetun lain 7 §:n 4
kohdan vastaisen hinnoittelukäytännön. Esityksen käsittely siirtyi sittemmin lakkautetun
kilpailuneuvoston tilalle perustetulle markkinaoikeudelle, joka hylkäsi
11.10.2002 kilpailuviraston esityksen.
Ålands Redarförening r.f., Viking Line Abp ja Eckerö Line Oy Ab valittivat markkinaoikeuden em. päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaatien KHO:ta kumoamaan markkinaoikeuden päätöksen ja kieltämään Helsingin kaupunkia/Helsingin Satamaa soveltamasta matkustajamaksun korotusta viidestä markasta kymmeneen markkaan tai toissijaisesti palauttamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on 31.3.2005 antamallaan päätöksellä, josta nyt on kysymys, jättänyt Ålands Redarforening r.f.:n valituksen tutkimatta sekä muutoin tutkinut asian ja hylännyt Viking Line Abp:n ja Eckerö Line Oy Ab:n valitukset.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 31.3.2005 (taltionumero 694) liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Kj toteaa, että Helsingin Sataman hinnaston mukainen matkustajamaksu on tällä hetkellä eräitä erityistapauksia lukuunottamatta 1,68 euroa/saapuva ja lähtevä matkustaja. Vuonna 2004 matkustajamaksutulo oli yhteensä 12,9 milj. euroa eli 16,6 % kokonaisliikevaihdosta. Matkustajamaksua ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen.
KJ Stadsstyrelsen
torde besluta anteckna högsta förvaltningsdomstolens beslut 31.3.2005 (liggarenummer
694) i den fråga som gäller Helsingfors Hamns prissättning och sända beslutet
till Helsingfors Hamn för eventuella åtgärder.
Protokollsutdrag
med bilagor till Helsingfors Hamn och stadskansliets rättstjänst.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 31.3.2005 (taltionumero 694) Helsingin Sataman hinnoittelua koskevassa asiassa tiedoksi ja lähettää sen Helsingin Satamalle mahdollisia toimenpiteitä varten.
Pöytäkirjanote liitteineen Helsingin Satamalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
LIITE |
Högsta
förvaltningsdomstolens beslut 31.3.2005 (liggare nummer 694) - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 31.3.2005 (taltionumero
694) |
11.4.2005 pöydälle pantu asia
HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 4/2004
Khs 2004-1070
Kj toteaa, että Kvston 26.3.1997 hyväksymien konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupunginhallitus seuraa määräajoin tytäryhteisöjen tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Khs on 2.2.2004 (§ 141) antanut tarkemmat ohjeet raportointitavasta.
Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut em. ohjeiden mukaisesti seurantaraportin vuodelta 2004. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.
Seurantaraportti on jaettu edellisen kokouksen esityslistan liitteenä.
Kj toteaa, että
– Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön tulos vuodelta 2004 on positiivinen, kun se vielä Khlle edellisen kerran 15.11.2004 § 1391 kohdalla raportoitaessa oli ennusteen mukaan tappiollinen, joten tältä osin säätiön taloustilanne ei anna aihetta tässä vaiheessa enempiin toimenpiteisiin
– Suomen Turistiauto Oy ja HKL-Bussiliikenne on yhdistetty 1.1.2005 alkaen yhteiseen yhtiöön Helsingin Bussiliikenne Oy:öön, joten tältä osin Helsingin Bussiliikenne Oy:n (Suomen Turistiauto Oy:n) viime vuodelta kirjattu tappio ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin
– Oy NordWater Ltd:iä koskevat toimenpiteet yhtiön liiketoiminnasta luopumiseksi ovat vireillä ja niistä raportoidaan Khlle aikanaan erikseen, ja että
– tappiollisten yhtiöiden edellyttämät toimenpiteet tullaan selvittämään.
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi.
Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538
OULUNKYLÄN TONTIN 28056/19 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11374)
Khs 2005-47
28. kaupunginosan (Oulunkylän) korttelin nro 28056 tontin nro 19 asemakaavan muutosehdotus.
Alue sijaitsee Siltavoudintien ja Rautiontien kulmauksessa.
Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin jakamisen sen nykyistä käyttötarkoitusta vastaaviksi erillisiksi asuinkerrostalojen sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Tontin kokonaiskerrosala vähenee hieman.
Asemakaavan perusteet
Elisa Oyj pyytää (25.2.2003) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tontin asuinrakennukset käsittävä osa ja telerakennuksen käsittävä osa voitaisiin erottaa omiksi tonteikseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.12.2004) mm. seuraavaa:
Lähtökohdat
Asemakaavat
Voimassa olevassa vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavassa tontti on asuntorakennusten ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Tontin tehokkuus on e = 0,60. Kerrostalojen korkeus on määritelty rakennusaloille osoitettuina julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylintä korkeusasemaa merkitsevinä lukuina.
Nykytilanne
Hakemuksen kohteena olevalla, itään viettävällä rinnetontilla on kaksi vuonna 1991 valmistunutta kerrostaloa (yhteensä 813 k-m2) ja telelaiterakennus (519 k-m2) vuodelta 1961. Muuten kortteli on pääasiassa asuinpientalojen ja kerrostalojen aluetta. Etelämpänä korttelissa Siltavoudintien varressa ovat vanhainkoti ja Oulunkylän vanha kirkko.
Kaava-alueen läheisyydessä on lisäksi mm. päiväkoteja, kouluja, leikkipuisto, rautatieasema, kirjasto, terveyskeskus ja ostoskeskus. Kaava-alueen itäpuolella olevaa Siltavoudintietä pitkin liikennöivät bussilinjat 52 ja 64, länsipuolella olevaa Norrtäljentietä ja pohjoispuolella olevaa Käskynhaltijantietä poikittaislinja 550 (Jokerilinja). Käskynhaltijantietä liikennöi lisäksi kaksi keskustaan menevää linjaa ja kaksi seudullista poikittaislinjaa.
Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin jakaminen erillisiksi asuinrakennusten ja telerakennuksen tonteiksi.
Asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on jaettu erillisiksi asuinrakennusten ja telerakennuksen tonteiksi ja osoitettu rakennusalat molemmille tonteille. Käyttötarkoitukset muutetaan vastaavasti asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Rakennusoikeus osoitetaan toteutuneen kerrosalan mukaisina lukuina. Rakennusten korkeudet määritellään rakennusaloille osoitettuina rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylintä korkeusasemaa merkitsevinä lukuina.
Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)
Tontti 28056/24 (1 774 m2) on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Rakennusoikeus on 820 k-m2.
Yhdyskuntateknistä
huoltoa palvelevien rakennusten ja
laitosten
korttelialue (ET)
Tontti 28056/25 (719 m2) on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 520 k-m2.
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
Voimassa olevan asemakaavaan verrattuna kaavan toteuttamisella ei
ole merkittävää vaikutusta ympäristön kannalta.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Mielipiteitä ei esitetty.
Tilastotiedot
Käyttötarkoitus |
Pinta-ala m2 |
Kerrosala m2 |
Kerrosalan lisäys m2 |
|
|
|
|
Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) |
1 774 |
820 |
-244 |
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) |
719 |
520 |
88 |
|
|
|
|
Yhteensä |
2 493 |
1 340 |
-156 |
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 21.1.–4.2.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.3.2005) mm., että tontille 28056/25 merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) on korjattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Määräyksiin on lisätty lause: ”Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako”.
Korjaus ei vaikuta asemakaavan muutosehdotuksen muuhun sisältöön.
Kaj toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston tekemä muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.
Kaj toteaa vielä, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 a, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että korttelin sisällä siirretään rakennusoikeuksia maanomistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan korttelin nro 28056 tontin nro 19 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn ja 14.3.2005 muutetun piirustuksen nro 11374 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Asemakaavakartta nro 11374 |
TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39203/7, 9 JA 10 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11398)
Khs 2005-586
39. kaupunginosan (Tapaninkylän) korttelin nro 39203 tonttien nro 7, 9 ja 10 asemakaavan muutosehdotus.
Kytöpolku 34, Puunaulankuja 2 ja 4
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.2.2005) mm., että tontin 7 omistajat (6.5.2004), tontin 9 omistajat (16.1.2004) ja tontin 10 omistajat (29.1.2004) ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttien tehokkuusluku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.
Lähtökohdat
Asemakaavat
Alueella on voimassa asemakaava nro 7900 (vahvistettu 29.1.1979), jossa tontit ovat enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttien tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m2/asunto. Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat seuraavat: 2-kerroksinen rakennus 6,5 m, 1-kerroksinen rakennus 4 m, talousrakennus 3,5 m, autokatos 2,5 m.
Tonteilla on rakennusten ulkonäköön ja sijoitteluun sekä tontin aitaamiseen liittyviä määräyksiä. Erilaisia istutusmerkintöjä on tonttien reuna-alueilla. Tonteilla on liittymiskielto Yläkaskentielle jatkuen jonkin verran Vanhan Suutarinkyläntien ja Kytöpolun puolelle.
Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö
Kaava-alue on pientaloaluetta, jolla
rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tonteilla 9 ja 10 on
omakotitalo, tontilla 7 sekä omakotitalo että paritalo.
Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.
Asemakaavan muutosehdotus
Tontit on merkitty
erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on nostettu 0,25:ksi.
Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen
kerrokseen. Rakennusten
enimmäiskorkeus on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi
(2-kerroksinen rakennus 7 m, 1-kerroksinen rakennus 5 m, autosuoja ja
talousrakennus 3 m). Istutusten ja aidan korkeus saa olla enintään 80 cm Yläkaskentien
ja Kytöpolun sekä Vanhan Suutarinkyläntien risteyksissä liikenteen näkymien
turvaamiseksi.
Lentomelun torjumiseksi annettu
asemakaavamääräys on poistettu tarpeettomana. Muutoin asemakaavamääräyksiä on
muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu
vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu
0,25:een.
Kaava-alueen pinta-ala 3 985 m2
ja rakennusoikeus 996 k-m2 (lisäystä 199 k-m2).
Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa
Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Mielipiteitä ei ole esitetty.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.3.–4.4.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39203 tonttien nro 7, 9 ja 10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.2.2005 päivätyn piirustuksen nro 11398 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Asemakaavakartta nro 11398 (Tapaninkylän tontit 39203/7, 9 ja 10) |
VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45294/12 JA 13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11394)
Khs 2005-594
45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45294 tonttien nro 12 ja 13 asemakaavan muutosehdotus.
Huntupolku 4 ja 6
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.2.2005) mm., että tontin 12 omistajat (17.11.2004) ja tontin 13 omistajat (8.12.2004) ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.
Kaavoitustilanne Alueella on voimassa 16.1.1991 vahvistettu asemakaava nro 9844. Tontit ovat erillisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Nykytilanne Tontit sijaitsevat Vartioharjun omakotialueella Helypuiston pohjoispuolella. Tontilla 12 on vuonna 1993 rakennettu 132 k-m2:n suuruinen asuinrakennus. Omistajan tarkoitus on nykyisen rakennuksen laajentaminen. Tontilla 13 on alun perin vuonna 1959 rakennettu 155 k-m2:n suuruinen asuinrakennus, jota myöhemmin on muutettu ja laajennettu siten, ettei sen suojelu ole perusteltua. Vieressä on omakotitaloja.
Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut
Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.
Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.
Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.
Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.
Kaava-alueen pinta-ala on 1 568 m2 ja rakennusoikeus 392 k-m2 (lisäystä 78 k-m2, josta 33 k-m2 tontilla 12 ja 45 k-m2 tontilla 13).
Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontilla 12 olevaa asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa. Tontilla 13 ei ole lähiaikoina lisärakentamissuunnitelmia.
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.12.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.
Tontin 45294/11 omistaja ei vastustanut asemakaavan muutosta mutta pyysi ottamaan huomioon pintavesiviemäröinnin puutteet. Tontin 12 vasemmassa kulmassa oleva pintavesikaivo täyttyy melko pienistäkin sademääristä ja sadevedet valuvat tontin 11 kellariin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että nykyiset pintavesiviemäröinnin puutteet eivät liity asemakaavan muutosehdotukseen. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on lähettänyt Börje Nymanin kirjeen rakennusvalvontavirastoon tiedoksi, jotta asia voidaan selvittää tontin 45294/12 rakennusluvan yhteydessä.
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.
Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.3.–4.4.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45294 tonttien nro 12 ja 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.2.2005 päivätyn piirustuksen nro 11394 mukaisena.
Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244
LIITE |
Asemakaavakartta nro 11394 |
ARABIANRANNAN TEOLLISUUSTONTIN ASEMAKAAVAMUUTOKSEEN LIITTYVÄN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN WÄRTSILÄ OYJ ABP:N KANSSA (TOUKOLA, TONTTI 23126/1)
Khs 2005-448
Kiinteistölautakunta toteaa (22.2.2005) seuraavaa:
Wärtsilä Oyj Abp:n kanssa esitetään tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön Arabianrannassa omistaman teollisuustontin asemakaavaehdotuksen nro 11359 toteuttamiseen.
Sopimuksen perusteella yhtiö sitoutuu maksamaan kaupungille 183 000 euroa asemakaavamuutoksesta koituvien hyötyjen ja kustannusten tasaamiseksi.
Asemakaavamuutoksen yhtenä edellytyksenä on se, että kortteliin nro 23126 muodostettavat asuntotontit voivat osallistua viereiseen kortteliin nro 23124 leikki- ja oleskelupaikoiksi kaavoitettavan yhteispiha-alueen käyttöön. Lisäksi asemakaavassa edellytetään, että korttelin tontit osallistuvat aluetta palvelevien kerhotilojen perustamiseen ja käyttökustannuksiin.
Arabianrannan alueelle on perustettu Arabian Palvelu Oy -niminen yhtiö, joka vastaa alueen pysäköinnin, yhteiskerhotilojen, tietoverkon sekä alueellisten yhteispihojen rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Nyt kysymyksessä olevan korttelin pysäköinti on kaavamuutoksessa osoitettu järjestettäväksi korttelia palvelevan oman yhteispihan alle. Oman niukaksi jäävän yhteispihan lisäksi korttelin tontteja palvelemaan on osoitettu asemakaavamuutoksessa naapurikortteliin nro 23126 tehtävä yhteis-piha. Yhteispihan samoin kuin Arabianrannan alueellisten kerhotilojen ja tietoverkon perustamis- ja käyttökustannuksiin osallistumisen peri-aatteista on siksi kirjattu ehdot nyt hyväksyttäväksi esitettävään sopimukseen. Yhteispihan osalta periaatteena on pidetty sitä, että yhtiö osallistuu pihan rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin rakennusoikeutensa suhteessa.
Kaj toteaa lisäksi, että nk. Arabianrannan taideprojektin avulla Arabianrannasta on tarkoitus tehdä kaupunginosa, jossa taideteoksilla on merkittävä osuus ympäristön viihtyvyystekijänä. Kaj katsookin, että kaikkiin alueella tehtäviin maanluovutuksiin ja kaavanmuutoksiin tulisi liittää velvoite osallistumisesta alueen taidehankintoihin tai siitä tulisi huolehtia kaupungin omin toimin osoittamalla maanluovutus- ja maankäyttösopimustuloja tähän tarkoitukseen.
Tässä tapauksessa kiinteistöviraston, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tulisi yhteistyössä huolehtia siitä, että tästä sopimuksesta koituva taloudellinen hyöty kohdistetaan Tapio Wirkkalan puistoon suunniteltavan kokonaistaideteoksen hankintaan.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Wärtsilä Oyj Abp:n kanssa liitteen mukainen sopimus sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.
Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN PELLERVO-SEURA RY:N JA XXXX XXXX:N, XXXX XXXX:N SEKÄ RL-TRADING OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2005-726
Kiinteistölautakunta toteaa (22.3.2005) seuraavaa:
Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:
Kiinteistö |
Myyjä/Ostaja |
Oik.tod.pvm. ja kauppahinta |
|
|
|
Laajasalon kylän tila RN:o 1:158 |
Pellervo-Seura ry / XXXX XXX, XXXX XXXXja RL-Trading Oy |
15.2.2005 710 000 euroa |
Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitseva tila Fridhem RN:o 1:158 rakennuksineen (Villingin saari). Kauppaan sisältyy myös irtaimistoa. Tilan pinta-ala on 16 130 m2.
Tilan alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaupunginvaltuuston vuonna 2003 hyväksymässä yleiskaavassa 2002 tila on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi virkistysalueeksi, jolla on loma-asumista (V, RA). Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa tila on merkitty kuulumaan yhteisrantaiseen loma-asunto-, matkailu- ja toimintakeskusten alueeseen (RM). Merkinnän mukaan rakentaminen alueella on sallittu matkailun ja loma-asumisen tarpeisiin tehokkuusluvulla (e) 0,08.
Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilalla sijaitsee yhteensä neljä rakennusta. Rekisterin mukaan tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1903 ja on suuruudeltaan 263 k-m2. Osayleiskaavassa päärakennus on merkitty suojeltavaksi. Päärakennuksen lisäksi alueella on kaksi vuonna 1967 valmistunutta vapaa-ajan asuntoa (32 k-m2 ja 16 k-m2) sekä vuonna 1962 valmistunut 45 k-m2:n suuruinen saunarakennus.
Tila ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.
Kaupan kokonaiskauppahinta on 710 000 euroa. Kauppakirjan mukaan kauppahintaan sisältyy rakennuksissa oleva irtaimisto sekä mantereella viiteen autopaikkaan oikeuttava määrä Oy Villas Ab:n osakkeita. Kaupan ehtojen mukaan irtaimisto on arvostettu 10 000 euron arvoiseksi ja autopaikkoihin oikeuttavat osakkeet yhteensä 5 000 euron arvoisiksi. Kun kauppahinnasta vähennetään irtaimiston ja osakkeiden arvo, jää kauppahinnaksi 695 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 43,09 euroa/m2 rakennuksineen.
Myyjä on vastannut kirjallisesti kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista. Myyjän ilmoituksen mukaan luovutuskirjassa mainittujen ehtojen lisäksi kaupan osapuolet ovat sopineet ainoastaan siitä, että Pellervo-Seura ry:llä on oikeus viedä rakennuksista pois siellä olevat konttori- yms. järjestötoiminnassa käytetyt tarvikkeet.
Kaupan ehdoissa on mm. maininta kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kunnosta. Ehtojen mukaan ostaja on tietoinen siitä, että päärakennuksen kaikki tulisijat ovat käyttökiellossa ja rakennus on painunut keskeltä. Myös vierasmajojen kunto on kauppakirjan mukaan heikko.
Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska tila ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin alueisiin eikä kaupungilla ole mitään erityistä perustetta tilan hankkimiselle.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 15.2.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Pellervo-Seura ry on myynyt Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevan tilan Fridhem RN:o 1:158 rakennuksineen XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle ja RL-Trading Oy:lle.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, XXXX XXXX:lle, XXXX XXXX:lle ja RL-Trading Oy:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS MALMIN LENTOKENTTÄALUEEN KÄYTTÖSOPIMUKSIA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
Khs 2004-2565
XXXX XXXX on (8.2.2005) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn 17.1.2005 tekemään päätökseen (58 §), joka koskee Malmin lentokenttäalueen käyttöoikeusopimusten päättämistä.
Khn 17.1.2005 tekemä päätös on seuraava:
”Kaupunginhallitus ilmoittaa valtiolle, että kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämillä perusteilla on olemassa edellytykset päättää seuraavat kaupungin ja valtion väliset sopimukset:
toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitettu sopimus
heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetut lisäsopimukset
joulukuun 21. päivänä1995 allekirjoitettu sopimus.
Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.
Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin.”
Päätöksestä äänestettiin (12-3). Pöytäkirjaan on merkitty Khn jäsenten Dahlbergin ja Lekmanin eriävät mielipiteet. Pöytäkirjaan on merkitty kyseisen päätöksen kohdalle Kuntalain 91 §:n perusteella muutoksenhakukielto.
./. Oikaisuvaatimus, khn päätös 17.1.2005 ja siihen liittyvä esityslistateksti ovat liitteinä 1-3.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.2.2005) lausuntonaan seuraavaa:
Khs käsitteli 10.1.2005 kiinteistölautakunnan
8.12.2004 tekemää esitystä Malmin lentokenttäalueen käyttösopimusten
irtisanomisesta.
Khs päätti ilmoittaa valtiolle, että
kiinteistölautakunnan ja Kaj:n esittämillä perusteilla
on olemassa edellytykset päättää seuraavaa kaupungin ja valtion väliset
sopimukset: 10.5.1935 allekirjoitettu sopimus, 17.7.1939 ja 19.11.1951 allekirjoitetut
lisäsopimukset sekä 21.12.1995 allekirjoitettu sopimus.
Samalla Khs päätti pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten
sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.
Vielä Khs päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Khn päätöksestä on tehty kaksi
oikaisuvaatimusta.
Malmin lentokentän
ystävät ry on oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että päätös on sekä
lainvastainen että epätarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimuksessa perustellaan
lainvastaisuutta kuntalain 27 ja 29 §:n sekä hallintolain 41 ja 31 §:n
säännöksillä ja epätarkoituksenmukaisuutta oikaisuvaatimuksesta ilmenevällä
tavalla.
Toisessa, XXXX:n
jättämässä oikaisuvaatimuksessa vaaditaan mm. päätöksen ja muutoksenhakuohjeen
peruuttamista.
Kuntalain 92 §:n 1
mom. mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai
jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
(asianosainen) sekä kunnan jäsen. Molemmilla oikaisuvaatimuksen tehneillä on
kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimusoikeus.
Khn päätöksestä ilmenee, että kaupunki ilmoittaa
omana kantanaan toiselle sopimusosapuolelle, valtiolle, että sopimusten
päättämiselle on edellytykset. Lisäksi kaupunki pyytää valtiolta kannanottoa
alueiden luovuttamisajankohdasta ja ehdottaa päivämäärää. Kiinteistövirastolta
edellytetään valmistautumista mahdollisiin muutoksiin.
Kaupunki ei ole
tällä päätöksellä ratkaissut lopullisesti asiaa, vaan tehnyt valtiolle
esityksen mahdollisesta sopimusten päättämisestä. Kaupunki ei ole irtisanonut
tällä päätöksellä – vastoin kiinteistölautakunnan esitystä – sopimuksia, vaan
tarjoaa valtiolle neuvotteluja järjestelyistä.
Osasto toteaa, että Khn päätös on tyypillinen valmistelua koskeva päätös, josta
kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.
Jos osapuolet
aikanaan sopivat yhteisesti sopimusten päättämisestä, kaupunki tekee oman
päätöksentekojärjestyksensä mukaisesti päätöksen, jolla asia ratkaistaan.
Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen sopimusten päättämisestä,
kaupungin on irtisanoakseen sopimukset päätettävä
tästä erikseen. Nämä päätökset ovat valituskelpoisia.
Todettakoon, että
oikaisuvaatimusohjeesta on säädetty kuntalain 94 § 2 ja 3 mom. Päätökseen,
josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, on liitettävä
ilmoitus muutoksenhakukiellosta. Tässä tapauksessa annettu ohjaus perustuu siis
lain määräykseen toisin kuin XXXX:n oikaisuvaatimuksessa väitetään.
Edellä olevan perusteella
tehdyt oikaisuvaatimukset on jätettävä tutkittavaksi ottamatta.
Vaikka Khn tulisi osaston käsityksen mukaan päättää
oikaisuvaatimuksesta edellä sanotulla tavalla, osasto toteaa selvyyden vuoksi
esitetyistä vaatimuksista lisäksi seuraavan:
Ennen kuin Kvsto hyväksyi päätöksellään 26.11.2003 Yleiskaava 2002:n
oikeusvaikutteisena, varattiin osallisille maankäyttö- ja rakennuslain
vuorovaikutusta koskevien säännösten mukaisella tavalla tilaisuus esittää
mielipiteensä. Malmin lentoaseman ystävät ry on käyttänyt
tätä lakisääteistä oikeuttaan ja on myös valittanut Helsingin
hallinto-oikeuteen Kvston päätöksestä. Yhdistykselle
ja muille osallisille on tiedotettu yleiskaavahankkeesta, johon kysymys Malmin
lentokentän käyttämisestä liittyy, poikkeuksellisen perusteellisesti, minkä
osoittaa laaja julkinen keskustelu kaavasta. Osallistuminen päätöksentekoon on
järjestetty erityislain määräysten nojalla.
Yhdistys on
oikaisuvaatimuksessaan viitannut kuntalain 27 §:ään (osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet)
ja 29 §:ään (tiedottaminen) sekä hallintolain 31 §:ään
(selvittämisvelvollisuus) ja 41 §:ään (vaikutusmahdollisuuksien varaaminen).
Kun otetaan huomioon yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä erityislain nojalla
toteutettu kuulemis- ja osallistumismenettely sekä nyt valituksenalaisen Khn päätöksen valmisteleva luonne, ei viitattuja lainkohtia
voi tulkita yhdistyksen tarkoittamalla tavalla.
./. Lausunto on
liitteenä 4.
Kaj toteaa, että kaupungin kanta Malmin lentokenttäalueen sopimusten päättämisestä ja pyyntö saada kyseinen alue kaupungille vuoden 2010 loppuun mennessä on saatettu valtion tietoon. Khn päätöksen jälkeen kaupunki ja valtion edustajat ovat sopineet, että lentokentän mahdollisesta sulkemisesta ja siihen liittyvistä korvaavista menettelyistä tehdään lisäselvityksiä. Selvitykset valmistuvat lähi kuukausina. Valtio on ilmoittanut ottavansa kantaa lentokentän lakkauttamiseen vasta näiden selvitysten valmistuttua.
Kaj viittaa kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka mukaan khn 17.1.2005 tekemä päätös on ollut luonteeltaan vain valmistelua, johon kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta. Näin ollen XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulisi jättää tutkittavaksi ottamatta.
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee jättää kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevillä
perusteilla XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen ottamatta tutkittavaksi, koska
päätös johon muutoksenhaku kohdentuu, on luonteeltaan valmistelua, johon
kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta.
Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
MALMIN LENTOKENTÄN YSTÄVÄT RY:N OIKAISUVAATIMUS MALMIN LENTOKENTTÄALUEEN KÄYTTÖSOPIMUKSIA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
Khs 2004-2565
Malmin lentokentän ystävät ry on (31.1.2005) tehnyt oikaisuvaatimuksen Khn 17.1.2005 tekemään päätökseen (58 §), joka koskee Malmin lentokenttäalueen käyttöoikeusopimusten päättämistä.
Khn 17.1.2005 tekemä päätös on seuraava:
”Kaupunginhallitus ilmoittaa valtiolle, että kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämillä perusteilla on olemassa edellytykset päättää seuraavat kaupungin ja valtion väliset sopimukset:
toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitettu sopimus
heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetut lisäsopimukset
joulukuun 21. päivänä1995 allekirjoitettu sopimus.
Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.
Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin.”
Päätöksestä äänestettiin (12-3). Pöytäkirjaan on merkitty Khn jäsenten Dahlbergin ja Lekmanin eriävät mielipiteet. Pöytäkirjaan on merkitty kyseisen päätöksen kohdalle Kuntalain 91 §:n perusteella muutoksenhakukielto.
./. Oikaisuvaatimus, Khn päätös 17.1.2005 ja siihen liittyvä esityslistateksti ovat liitteinä 1-3.
Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (28.2.2005) lausuntonaan seuraavaa:
Khs käsitteli 10.1.2005 kiinteistölautakunnan
8.12.2004 tekemää esitystä Malmin lentokenttäalueen käyttösopimusten
irtisanomisesta.
Khs päätti ilmoittaa valtiolle, että
kiinteistölautakunnan ja Kaj:n esittämillä perusteilla
on olemassa edellytykset päättää seuraavaa kaupungin ja valtion väliset
sopimukset: 10.5.1935 allekirjoitettu sopimus, 17.7.1939 ja 19.11.1951
allekirjoitetut lisäsopimukset sekä 21.12.1995 allekirjoitettu sopimus.
Samalla Khs päätti pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten
sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.
Vielä Khs päätti kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän
asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
Khn päätöksestä on tehty kaksi
oikaisuvaatimusta.
Malmin lentokentän ystävät
ry on oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että päätös on sekä lainvastainen että
epätarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimuksessa perustellaan lainvastaisuutta
kuntalain 27 ja 29 §:n sekä hallintolain 41 ja 31 §:n säännöksillä ja
epätarkoituksenmukaisuutta oikaisuvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.
Toisessa, XXXX:n
jättämässä oikaisuvaatimuksessa vaaditaan mm. päätöksen ja muutoksenhakuohjeen
peruuttamista.
Kuntalain 92 §:n 1
mom. mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai
jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
(asianosainen) sekä kunnan jäsen. Molemmilla oikaisuvaatimuksen tehneillä on
kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimusoikeus.
Khn päätöksestä ilmenee, että kaupunki ilmoittaa
omana kantanaan toiselle sopimusosapuolelle, valtiolle, että sopimusten
päättämiselle on edellytykset. Lisäksi kaupunki pyytää valtiolta kannanottoa
alueiden luovuttamisajankohdasta ja ehdottaa päivämäärää. Kiinteistövirastolta
edellytetään valmistautumista mahdollisiin muutoksiin.
Kaupunki ei ole
tällä päätöksellä ratkaissut lopullisesti asiaa, vaan tehnyt valtiolle
esityksen mahdollisesta sopimusten päättämisestä. Kaupunki ei ole irtisanonut
tällä päätöksellä – vastoin kiinteistölautakunnan esitystä – sopimuksia, vaan
tarjoaa valtiolle neuvotteluja järjestelyistä.
Osasto toteaa, että Khn päätös on tyypillinen valmistelua koskeva päätös, josta
kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.
Jos osapuolet
aikanaan sopivat yhteisesti sopimusten päättämisestä, kaupunki tekee oman
päätöksentekojärjestyksensä mukaisesti päätöksen, jolla asia ratkaistaan.
Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen sopimusten päättämisestä,
kaupungin on irtisanoakseen sopimukset päätettävä
tästä erikseen. Nämä päätökset ovat valituskelpoisia.
Todettakoon, että
oikaisuvaatimusohjeesta on säädetty kuntalain 94 § 2 ja 3 mom. Päätökseen,
josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, on liitettävä
ilmoitus muutoksenhakukiellosta. Tässä tapauksessa annettu ohjaus perustuu siis
lain määräykseen toisin kuin XXXX:n oikaisuvaatimuksessa väitetään.
Edellä olevan
perusteella tehdyt oikaisuvaatimukset on jätettävä tutkittavaksi ottamatta.
Vaikka Khn tulisi osaston käsityksen mukaan päättää
oikaisuvaatimuksesta edellä sanotulla tavalla, osasto toteaa selvyyden vuoksi
esitetyistä vaatimuksista lisäksi seuraavan:
Ennen kuin Kvsto hyväksyi päätöksellään 26.11.2003 Yleiskaava 2002:n
oikeusvaikutteisena, varattiin osallisille maankäyttö- ja rakennuslain
vuorovaikutusta koskevien säännösten mukaisella tavalla tilaisuus esittää
mielipiteensä. Malmin lentoaseman ystävät ry on käyttänyt
tätä lakisääteistä oikeuttaan ja on myös valittanut Helsingin
hallinto-oikeuteen Kvston päätöksestä. Yhdistykselle
ja muille osallisille on tiedotettu yleiskaavahankkeesta, johon kysymys Malmin
lentokentän käyttämisestä liittyy, poikkeuksellisen perusteellisesti, minkä
osoittaa laaja julkinen keskustelu kaavasta. Osallistuminen päätöksentekoon on järjestetty
erityislain määräysten nojalla.
Yhdistys on
oikaisuvaatimuksessaan viitannut kuntalain 27 §:ään (osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuudet) ja 29 §:ään (tiedottaminen) sekä hallintolain 31
§:ään (selvittämisvelvollisuus) ja 41 §:ään (vaikutusmahdollisuuksien varaaminen).
Kun otetaan huomioon yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä erityislain nojalla
toteutettu kuulemis- ja osallistumismenettely sekä nyt valituksenalaisen Khn päätöksen valmisteleva luonne, ei viitattuja lainkohtia
voi tulkita yhdistyksen tarkoittamalla tavalla.
./. Lausunto on
liitteenä 4
Kaj toteaa, että kaupungin kanta Malmin lentokenttäalueen sopimusten päättämisestä ja pyyntö saada kyseinen alue kaupungille vuoden 2010 loppuun mennessä on saatettu valtion tietoon. Khn päätöksen jälkeen kaupunki ja valtion edustajat ovat sopineet, että lentokentän mahdollisesta sulkemisesta ja siihen liittyvistä korvaavista menettelyistä tehdään lisäselvityksiä. Selvitykset valmistuvat lähi kuukausina. Valtio on ilmoittanut ottavansa kantaa lentokentän lakkauttamiseen vasta näiden selvitysten valmistuttua.
Kaj viittaa kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka mukaan khn 17.1.2005 tekemä päätös on ollut luonteeltaan vain valmistelua, johon kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta. Näin ollen Malmin lentokentän ystävät ry:n oikaisuvaatimus tulisi jättää tutkittavaksi ottamatta.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee jättää kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnosta ilmenevillä perusteilla Malmin lentokentän ystävät ry:n oikaisuvaatimuksen ottamatta tutkittavaksi, koska päätös johon muutoksenhaku kohdentuu, on luonteeltaan valmistelua, johon kuntalain 91 §:n mukaan ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta.
Pöytäkirjanote Malmin lentokentän ystävät ry:lle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN TENNISPALATSIN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-754
Vs. Kaj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2005, klo 9.00 kaupunginkanslian oikeuspalveluiden tiloissa Aleksanterinkatu 22–24, 00170 Helsinki. Kokouksessa on määrä käsitellä mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta.
Yhtiön hallituksessa ovat nyt apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen, talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen, hallintopäällikkö Marjatta Raunila, johtaja Auni Palo sekä Aysu Shakir ja Patouchas Evangelos.
Tarkastuslautakunta on 2.3.2005 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksessa ilmenevän tilintarkastajan vuodelle 2005.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin 26.4.2005 kello 9.00 kaupunginkanslian oikeuspalveluiden tiloissa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen, kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen, talousarviopäällikkö Lauri A. Mannisen, hallintopäällikkö Marjatta Raunilan, johtaja Auni Palon sekä
– |
|
– |
|
Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy.n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).
Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä tarkastusvirastolle
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
HELSINGIN TIEDEPUISTON YRITYSHAUTOMOT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-799
Vs. Kaj toteaa, että Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy varsinainen yhtiökokous pidetään 27.4.2005 klo 9.00 Helsinki Business and Science Park Oy:n, Cultivator II:en, 3 krs:n neuvotteluhuoneessa osoitteessa Viikinkaari 4, 00970 Helsinki.
Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 54,3 %.
Kokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 13. pykälässä määrätyt mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat, talousarvio ja valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.
Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen puheenjohtajana ja elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen ja tulosryhmän johtaja Olavi Tikka jäseninä.
VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia mainitun yhtiön yhtiökokouksessa 27.4.2005 klo 9.00 ja
– esittämään apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpista yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja elinkeinopäällikkö Nyrki Tuomista ja tulosryhmän johtaja Olavi Tikkaa hallituksen jäseniksi sekä
– esittämään yhtiön tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomolaa.
Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:lle ja päätöksessä mainituille henkilöille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
KIINTEISTÖ OY VUOSAAREN NUORISOKYLÄN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-797
Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän varsinainen yhtiökokous pidetään 25.4.2005 klo 11.00 Nuorisosäätiön toimistossa, osoite Hiihtäjäntie 5. Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2004 tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat sekä hallitusten jäsenten ja tilintarkastajan valinta.
Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän tontin vuokrasopimuksen ehtojen ja yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallituksen yhden varsinaisen jäsenen, yhden varajäsenen sekä toisen varsinaisen tilintarkastajan tulee olla Helsingin kaupungin nimeämät. Vuonna 2004 oli jäsenenä asiamies Sisko von Behr ja varajäsenenä toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbom, molemmat kiinteistövirastosta.
Tarkastuslautakunta on 13.10.2004 nimennyt ehdolle yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2005 päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.
KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Vuosaaren Nuorisokylän 25.4.2005 kello 11.00 Nuorisosäätiön toimistossa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi asiamies Sisko von Behrin kiinteistövirastosta ja varajäseneksi toimitilatarkastaja Raija Mäkinen-Stormbomin kiinteistövirastosta.
Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi kaupunginreviisori HTM, JHTT Vesa Ikäheimon.
Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin
169 2252
KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOKUNTIIN
Khs 2005-795
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta toteaa (6.4.2005), että harjoittelukoulun johtosäännön mukaan kasvatustieteellisen tiedekunnan (1.1.2004 lukien käyttäytymistieteellinen tiedekunta) tiedekuntaneuvosto määrää koulun esityksestä jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet harjoittelukoulun johtokuntaan. Jäsenistä viisi on huoltajien, kaksi tai kolme opettajien, yksi muun henkilökunnan, yksi tiedekunnan, yksi perusopetuksen 7 – 9 vuosiluokkien oppilaiden ja kaksi lukion oppilaiden edustajia. Yksi jäsen nimitetään koulun sijaintikunnan ehdottamista henkilöistä.
Tiedekuntaneuvosto määrää koulun ulkopuolisten jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun johtava rehtori ja esittelijöinä harjoittelukoulun rehtorit. Johtokunnan toimikausi on neljä lukuvuotta. Oppilas- ja opiskelijajäsenet valitaan lukuvuodeksi kerrallaan.
Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa on kaksi harjoittelukoulua: Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Helsingin normaalilyseo. Kummallakin koululla on oma johtokuntansa. Tiedekunta pyytää Khta nimeämään yhden jäsenen kumpaankin johtokuntaan ja heille henkilökohtaiset varajäsenet toimikaudeksi 1.8.2005 – 31.7.2009.
Sj toteaa, että kaupungin edustajina ovat olleet Helsingin normaalilyseon johtokunnassa dosentti Kaija Hasunen (varalla filosofian maisteri Janne Valtonen) ja Viikin normaalikoulun johtokunnassa proviisori Outi Avela (varalla kasvatustieteiden maisteri Titta Kontkanen).
SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtokuntiin toimikaudeksi 1.8.2005 – 31.7.2009 seuraavasti:
Helsingin normaalilyseon johtokunta
jäsen |
henkilökohtainen varajäsen |
- |
- |
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun johtokunta
jäsen |
henkilökohtainen varajäsen |
- |
- |
Pöytäkirjanote Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliselle tiedekunnalle, mainituille oppilaitoksille ja henkilöille, opetusvirastolle sekä tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242
HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELUT OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-718
Helsingin työvoimapalvelu Oy ilmoittaa (24.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 22.4.2005. Kokouksessa on valittava hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja.
Vs. Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Nykyisen hallituksen jäseninä ovat apulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala, apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, linjanjohtaja Paula Sermilä, henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus ja hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen. Varajäseninä ovat olleet henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo ja toimitusjohtaja Lauri Turja. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Yhtiön tilintarkastajina vuoden 2004 osalta on toiminut Ernst & Young Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Johanna Winqvist-Ilkka).
Tarkastuslautakunta on 2.3.2005 nimennyt päätösehdotuksessa mainitun ehdokkaan tilintarkastajaksi.
VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia 22.4.2005 pidettävässä Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat viisi jäsentä:
apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo
erityissuunnittelija Birgitta Rickman
henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus
hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen
ja kaksi varajäsenä:
toimitusjohtaja Lauri Turja
kehittämisjohtaja Paula Sermilä.
Samalla kaupunginjohtaja päättänee kehottaa kaupungin edustajaa esittämään yhtiön tilintarkastajaksi vuodeksi 2005 KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote nimetyille, Työvoimapalvelu Oy:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: IKÄÄNTYVIEN IHMISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN
Khs 2004-2349
Sj ilmoittaa, että käsitellessään 17.11.2004 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelmaan vuosiksi 2005 – 2007 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että liikuntatoimen ja muiden virastojen ja laitosten yhteishankkeita lisätään ja kehitetään ikääntyvien ihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi esim. liikunnallisia palveluja edistämällä.” (Maija Anttila, äänin 47-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen silvitys ponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Sosiaalivirasto on antanut asiassa lausunnon11.2.2005. Siinä todetaan muun ohessa seuraavaa:
Vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvän toiminnan lisääminen sisältyy sosiaaliviraston strategiasuunnitelmaan vuosille 2004 – 2006. Vanhuspalveluohjelmassa vuosille 2004 – 2005 esitetään sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämistä muiden hallintokuntien kanssa ikäihmisten huomioon ottamiseksi kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja palveluiden järjestämisessä.
Sosiaalivirastolla, liikuntavirastolla ja terveyskeskuksella on erilaiset roolit ikääntyvien ihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Terveyskeskuksessa huolehditaan toimintakyvyn arvioinnista ja yksilöllisestä lääkinnällisestä kuntoutuksesta, liikuntavirastossa eläkeläisten ohjatusta liikuntatoiminnasta ja sosiaalivirastossa vanhuspalveluiden piirissä olevien asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä.
Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä on vakiintunutta yhteistyötä ikääntyvien helsinkiläisten liikuntaryhmien järjestämisessä. Samoin sosiaaliviraston ja liikuntaviraston välinen yhteistyö on ollut kiinteää jo useiden vuosien ajan.
Sosiaalivirasto katsoo, että koko ikääntyvä väestö tulisi saada nykyistä paremmin jatkuvan liikunnan piiriin joko itsenäisesti tai tarjottujen liikuntapalvelujen avulla. Vanhuspalvelujen näkökulmasta olisi toivottavaa, että Helsingin kaupungille luoteisiin eri hallintokuntien yhteinen vanhuspoliittinen ohjelma, joka toisi pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön ja toimintaan mm. ikäihmisten liikunnan edistämisessä.
Terveyslautakunnan asiasta antamassa lausunnossa (15.2.2005) todetaan muun ohessa, että terveyskeskuksen rooli Helsingin kaupungin liikuntapalvelujen kokonaistarjonnassa muodostuu pääasiassa potilaille vastaanotoilla annettavasta ohjauksesta käyttää erilaisia liikuntamuotoja sekä fysioterapiatoiminnasta osana laajempaa kuntouttavaa hoitoa. Fysioterapian liikuntaohjelmat ja -menetelmät ovat suunnattuja sairaille, sairaudesta tai vammasta kuntoutuville ja tietyille erityisryhmille ehkäisemään heidän sairauksiensa ja päivittäisen toimintakyvyn huononemista. Vanhusten avo- ja laitoshoidon tavoitteena on jäljellä olevan toimintakyvyn säilyttäminen tai edistäminen
Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyö ikääntyvien helsinkiläisten liikuntaryhmien järjestämisessä on vakiintunutta. Myös terveyskeskuksen ja liikuntaviraston yhteistyö on jo vuosia ollut kiinteää.
Terveyslautakunta katsoo, että terveyskeskuksen fysioterapeuttisen hoidon, liikuntaviraston ja sosiaaliviraston liikuntatarjonnan käytännön yhteensovittaminen on tarkoituksenmukaista säilyttää olemassa olevien yhteistyöverkostojen vastuulla. Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2001-2010 tiivistää entisestään yhteistyötä ja verkostoitumista hallintokuntien, sidosryhmien sekä muiden liikuntapalveluiden tuottajien kanssa. Yhdeksi liikuntapoliittisen ohjelman toimenpiteeksi on määritelty liikuntaviraston lisäävän yhteistyötä terveystoimen ja sosiaalitoimen kanssa mm. ikääntyvään väestöön kohdistuvan liikuntatarjonnan järjestämisessä. Koordinaatio soveltuu parhaiten liikuntavirastolle.
Liikuntalautakunnan lausunnossa (22.2.2005) todetaan muun ohessa, että liikuntavirastossa nähdään tärkeänä edistää ja ylläpitää kasvavan helsinkiläisen vanhusjoukon terveyttä ja toimintakykyisyyttä liikunnallisin keinoin. Tavoite halutaan toteuttaa yhteistyössä kaupungin omien hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Nykyisillä resursseilla viraston toimintaa ei voida kuitenkaan laajentaa. Samoin työväen- ja kansalaisopistot ovat taloudellisista syistä joutuneet supistamaan toimintaansa. Kolmas sektori on toistaiseksi ollut suhteellisen passiivinen senioriliikunnan järjestämisessä. Kasvua voidaan kuitenkin saada yhteistyötä tiivistämällä.
Lautakunta esittää valmisteltavaksi terveysliikunnan poikkihallinnollisen toimintaohjelman, jossa määritellään eri hallinnonalojen keskeiset toimenpiteet terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi huomioiden myös ikääntyvien ihmisten tarpeet.
Lausunnosta äänestettiin äänin 9 – 0.
./. Sosiaaliviraston lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1, terveyslautakunnan lausunto liitteenä 2 ja liikuntalautakunnan lausunto liitteenä 3.
Sj toteaa, että sosiaalivirastolla, terveyskeskuksella ja liikuntavirastolla on monipuolista ja kiinteää yhteistyötä ikääntyvien ihmisten liikunnan järjestämisessä. Ikääntyvien ihmisten liikunnan tärkeys on virastoissa siis tiedostettu, vaikka liikuntatarpeisiin ei ole aina pystytty vastaamaan. Virastojen rajalliset resurssit ovat muodostaneet yhden reunaehdon toiminnan volyymin kasvattamiselle. Yhteistyön tehostamisella ja toimintojen entistä paremmalla suunnittelulla on kuitenkin mahdollista päästä nykyistä parempiin tuloksiin. Ensi vaiheessa on tarkoituksenmukaista tiivistää virastojen yhteistyötä ja hyödyntää sitä kautta avautuvia mahdollisuuksia ikääntyvien ihmisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseen.
Kaupunginjohtaja onkin johtajistokäsittelyssä 13.4.2005 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa kaupungin ikääntyvälle väestölle tarjoamat liikuntapalvelut, täsmentää eri virastojen ja laitosten tehtävät ja vastuut ja laatia toimenpidesuunnitelma ikääntyvän väestön liikuntamahdollisuuksien ja –aktiivisuuden edistämiseksi. Työryhmään on nimetty edustajat liikuntavirastosta, sosiaalivirastosta ja terveysvirastosta. Työryhmän on esitettävä selvityksensä ja ehdotuksensa toimenpidesuunnitelmaksi 31.12.2005 mennessä.
SJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Maija Anttilalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ÖLJYNTORJUNNAN OSAAMISKEKUKSEN PERUSTAMISMAHDOLLISUUKSIA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA
Khs 2005-689
Ympäristöministeriö toteaa 24.3.2005 saapuneessa
lausuntopyynnössä, että ministeriö asetti 3.12.2003 työryhmän selvittämään
hallitusohjelmassa tarkoitetun uuden öljyvahinkojen osaamiskeskuksen
perustamismahdollisuuksia. Työryhmä luovutti mietintönsä 8.2.2005.
Työryhmä esittää muistiossaan kaksi vaihtoehtoa öljyntorjunnan osaamiskeskuksen
toteuttamiseksi. Toisessa mallissa keskus perustettaisiin viranomaisjohtoisesti
Suomen ympäristökeskuksen yhteyteen. Toinen vaihtoehto olisi yhtiömuotoinen
öljyntorjunnan osaamiskeskus. Molemmat vaihtoehdot pohjautuvat yhteistyöhön ja
verkottumiseen eri toimijoiden kesken.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa työryhmän ehdotuksista 11.4.2005 mennessä.
./. Öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuudet (Ympäristöministeriön moniste 145) on liitteenä. Moniste on myös luettavissa ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/downloadasp?contentid=306758&lan=FI
Pelastuslaitos toteaa (6.4.2005) seuraavaa:
Viranomaisjohtoisen osaamisketjun merkitys
Viranomaisjohtoisen osaamisketjun merkitystä ei ole korostettu
riittävästi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan öljyvahinkojen torjunta on
viranomaisjohtoista toimintaa. Viranomaistoiminta tulee järjestää siten, että
koko öljyvahingontorjunnan ketju valmiuden ylläpidon, koulutuksen,
kalustohankkeiden, kaluston varastoinnin, varsinaisten torjuntatoimien,
öljyisen vahinkojätteen siirron ja jälleenkäsittelyn sekä öljyvahinkojen
jälkiselvittelyjen ja korvaushakemusten osalta on viranomaistoimintaa tai
viranomaisen käskyillä ja valvonnalla johdettua toimintaa.
Suomen Ympäristökeskuksen ja pelastustoimen alueiden tulee yhteistyössä
järjestää öljyvahinkojen torjunnan koko osaamisketju vastaamaan kasvavia
riskejä ja tulevaisuuden vaatimuksia.
Taloudellisuus ja synergiaedut
Viranomaisten toimesta tapahtuva öljyntorjunnan järjestäminen ei ole
kovin suhdanneherkkää toimintaa yritystoimintaan verrattuna. Yrityspohjainen öljyntorjunnan
osaamiskeskus ei ole öljyvahingoista vastaavien viranomaisten kokonaistoiminnan
kannalta oikeaan osunut ratkaisu eikä tue oikealla tavalla öljyvahingontorjunnan
kokonaisuutta. Pelkkä taloudellisuus ei ole riittävä peruste yrityspohjaisen
osaamiskeskuksen ratkaisumalliin. Toisaalta työryhmän lausunnossa ei millään
tavoin tule esille perusteluita laskelmalle, jossa osakeyhtiömalli olisi
edullisempi tapa hoitaa asia. Myöskään työryhmän ei ole havaittu keräävän
tietoa viranomaismallin taloudellisista säästöistä. Osaamiskeskukseen
lausunnossa sijoitetut 3 työntekijää tarvitsevat tuekseen koko Suomen ympäristökeskuksen
ja pelastustoimen alueiden öljyntorjuntaosaamisen ja synergiaedut, kaiken
pääkaupunkiseudun öljyntorjuntaan liittyvän osaamisen valtion ja kuntien
laitoksista, olemassa olevan infrastruktuurin, logistiikkajärjestelyt sekä
parhaan mahdollisen sijaintipaikan läheltä avomerta onnistuakseen tehtävässään.
Edellä mainittujen seikkojen perusteella Helsingin kaupungin pelastuslaitos
esittää öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista viranomaisjohtoisena
Suomen ympäristökeskuksen yhteyteen.
Sijoituspaikka, osaamiskeskuksen tuoma lisäarvo sekä koulutus ja testaus
Osaamiskeskuksen tulee sijaita siellä missä pahimmat riskit ovat.
Öljyntorjunnan osaamiskeskus ei voi tuoda mitään lisäarvoa ilman pelastustoimen
alueen merkittävää omaa panostusta öljyntorjunnan järjestämiseen. Mainittakoon
tässä yhteydessä Helsingin kaupunkitason henkilöstöresurssien lisäyksenä
tulleet päätoimisen öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin virat (vrt. osaamiskeskuksen
kolme työntekijää ). Helsingin pelastustoimen alueella pelastuslaitoksen öljyntorjunnan
asiantuntijoiden suorittaman riskikartoituksen perusteella Helsingin ja
Tallinnan välinen merialue on Suomenlahden riskialtein kohta risteävän
alusliikenteen johdosta. Helsingin edustan ohittaa vuositasolla noin
85 000 laivaluokan alusta. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000
öljyvahinkoa joista 20 % eli noin 400 tapahtuu Helsingissä. Pääosa
öljyvahingoista tapahtuu maa-alueella. Helsinki on tiedostanut riskin, joka on
huomioitu Helsingin pelastustoimen alueen uudessa öljyntorjuntasuunnitelmassa
henkilöstö- ja kalustoresursseina. Tämän lisäksi Helsingin pelastuslaitos
rakentaa Santahaminan METO- tukikohdan varikkoalueelle, joka sijaitsee öljyntorjunnan
kannalta strategisessa mielessä riskit huomioon ottaen Suomenlahden
keskeisimmällä paikalla, pelastuslaitoksen uuden öljyntorjunnan keskusvarikon.
Kuluvan vuoden lopulla valmistuvaan varikkorakennukseen tulee paitsi varastointitilaa
myös toimisto- ja koulutustilaa, kaikkiaan 1 865 neliötä. Alueelle tulee
helikopterikenttä, joka on tarpeen kaluston nopeaa siirtelyä varten. Varikko on
1,9 miljoonan euron hanke. Santahaminassa on mahdollisuus hyödyntää
puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, SYKE:n,
Merenkulkulaitoksen ja merivoimien synergiaedut. Suomenlahden
merenkulkupiiriltä saadun ilmoituksen mukaan merenkulkupiirin tarpeisiin
riittää METO- tukikohdan yleissuunnitelmassa 2001 luotsien tukiasemalle,
väyläasemalle ja keskusvarastolle varattu maa-alue laitureineen.
Merenkulkupiiriltä vapautuneelle alueelle mahtuu hyvin kerrosalaltaan Suomen
ympäristökeskuksen 1800 neliömetrin osaamiskeskusrakennus.
Öljyntorjuntavarikon lisäksi pelastuslaitoksella on Puolustusvoimien
kanssa yhteinen harjoitusaluehanke joka toteutetaan METO- alueen ulkopuolelle
Santahaminaan. Toteutettavalla Santahaminan harjoitusalueella voivat jatkossa
harjoitella kaikki viranomaistahot kemikaalionnettomuuksien torjuntaa ja pienin
järjestelyin alueelle on luotavissa myös harjoittelumahdollisuudet öljyntorjunnalle.
Vuosaaren sataman telakka-altaan toiminta päättyy Vuosaaren suursataman
valmistumisen myötä. Helsingin Satama selvitytti VTT:llä Vuosaaren tulevan sataman
alueella sijaitsevan entisen telakka-altaan betonirakenteiden kunnon (RTE
3264/04). Telakka- altaan tutkitut rakenteet todettiin yleisesti hyväkuntoisiksi.
Vuosaaren telakka- altaan käyttöä luonnonmukaisissa olosuhteissa tapahtuvaan
öljyntorjuntakaluston testaukseen tullaan selvittämään erikseen. Vuosaaren
sataman yhteyteen rakennettavalle uudelle yritysalueelle tulee sijoittumaan
myös Aker Artic Technology Oy:n arktinen tutkimuskeskus jolle on varattu
noin 6600 neliömetrin tontti.
Pääkaupunkiseudun
pelastuslaitosten yhteistyö ja Valtion Pelastusopiston sekä
Helsingin pelastuskoulun infran hyödyntäminen
Helsingin pelastuslaitos tarkastelee osaamiskeskuksen tarvetta,
valmiuksia sekä tehtäviä Helsingin pelastustoimen alueen näkökulmasta
unohtamatta sitä, että pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten, Helsinki, Länsi- ja
Keski- Uusimaa yhteistyö on operatiivisen toiminnan lisäksi laajentunut
käsittämään myös koulutuksen, jonka ydinosaamisalueita tulevat olemaan
öljyntorjunta ja kemikaalionnettomuudet.
Mitään suurta ei tarvitsisi rakentaa tai perustaa, vaan
pääkaupunkiseudun kolme suurta pelastuslaitosta uskovat nykyisiin
oppilaitoksiin ja verkottumiseen. Helsingin pelastuskoulu on jo vuodesta 2002
toiminut tiivistyvässä yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa. Yhteinen
arvopohja ja yhteiset haasteet ovat edesauttaneet yhteistyön kehittymistä siinä
määrin, että koululla ja opistolla oli jo vuonna 2004 yhteisiä opettajia ja
Helsingissä yhdessä toteutettavaa valtion rahoittamaa virkatutkinto- ja
varautumiskoulutusta. Tämän hyvän yhteistyön ulottaminen jatkossa oppilaitosten,
SYKE:n ja pelastuslaitosten parhaiden asiantuntijoiden
järjestämään öljyntorjuntakoulutukseen osana osaamiskeskuksen toimintaa on
hyvin mahdollista. Synergiaetuja syntyy kun yhteistyötahot ovat lähellä.
Pelastushenkilöstön öljyvahinkojen torjunnan koulutusta on välttämätöntä
yhtenäistää kentällä vallitsevan kirjavan koulutustarjonnan vuoksi.
Yliopistotasoinen tutkimus ja verkostoituminen solmukohtineen
Tämän lisäksi pelastuslaitos painottaa yliopistotasoisen tutkinnan ja
koulutuksen, osaamisen soveltamisen ja tulevaisuuden asettamien vaatimusten näkökulmaa,
unohtamatta sitä valtavaa muutosta joka on parhaillaan toteutumassa
lisääntyvien öljykuljetusten vuoksi Suomenlahdella ja Itämerellä. Nähdäksemme
vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan kansainväliset mitat sekä kansallisen
tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan öljyntorjunnan osaamiskeskukselle
siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat on verkostoitu yhteen ml. Kymenlaakson pelastuslaitos itäisen merialueen liikenteen logistisen
osaamisen takia, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Saaristomeren erikoisosaajana.
Kun yllä esitetyt seikat koetaan tärkeiksi osaamiskeskuksen toiminnassa,
tulee sen olla koko pääkaupunkiseudun yhteinen hanke niin, että kaikkien
toimijoiden voimavarat on verkostoitu yhteen. Verkoston solmukohtia ovat mm.
Helsinki–Vantaan
lentokenttä
tuleva Vuosaaren satama
lukuisat
valtakunnalliset viranomaisyksiköt ja johtamiskeskukset
esikuntineen
Helsingin- ja
Länsi-Uudenmaan sekä Keski-Uudenmaan
pelastuslaitokset, Puolustusvoimien
yksiköt Helsingistä Upinniemeen
ja Tuusulaan
Helsinki metropoli
-alueen ylivoimaiset osaamiskeskittymät kuten
Teknillisen
korkeakoulun ja VTT:n ympärille kehittynyt Otaniemi
Espoossa
Helsingin
yliopistoyksiköt neljällä kampuksella
Kauppakorkeakoulut
Ammattikorkeakoulut
Merentutkimuslaitos
Ilmatieteen laitos
Metsäntutkimuslaitos
tutkimuksen
rahoitusorganisaatiot
EU:n kemikaalivirasto
Öljyntorjuntakalusto on Suomessa jo nyt erittäin korkeatasoista. Kun
tähän liitetään pääkaupunkiseudun huippulaatuinen öljyntorjunnan osaamiskeskus,
jonka vastaavaa voimavaraverkostoa ei löydy mistään muusta osasta maatamme,
voimme samalla yhtenäistää öljyntorjuntatehtäviin osallistuvan lukumääräisesti
suurimman toimijaryhmän, pelastusalan henkilöstön, koulutuksessa vallitsevan
kirjavan koulutustarjonnan. Koulutustilanteen parantaminen voidaan toteuttaa
siten, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoulu toimii valtion
Pelastusopiston Etelä-Suomen alueellisena toimipisteenä vastuualueenaan
erityisesti ammattihenkilöstön öljyntorjunta- ja kemikaalivahinkojen koulutus
hyödyntäen aiemmin kuvattua infraa ja
verkostoitumista. Pelkästään pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten, Helsinki,
Länsi- ja Keski- Uusimaan henkilöstömäärä on runsaat 2800 henkilöä kun sopimuspalokunnat
lasketaan mukaan. Edellä mainituilla toimenpiteillä on kauaskantoiset
vaikutukset erityisesti varautumisessa Suomenlahden massiiviseksi kasvaneen
öljytankkeriliikenteen ja sitä risteävän matkustaja- alusliikenteen
riskienhallinnassa sekä maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntaketjun
parantamiseen.
./. Kirjeen liitteenä oleva osaamiskartoitus on jaettu liitteenä 2.
Ympäristökeskus toteaa (7.4.2005) seuraavaa:
Työryhmän esitykset Työryhmä esittää öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamiseksi kahdenlaista mallia.
Toisena vaihtoehtona on viranomaiskeskeinen malli, jossa
öljyntorjuntakeskus on luotu Suomen ympäristökeskuksen yhteyteen, joka johtaa
keskuksen toimintaa. Toisena vaihtoehtona on osakeyhtiöperusteinen malli, jossa
osakkeiden omistajina olisivat valtion ja kuntien lisäksi myös yksityiset
tahot. Molemmissa malleissa öljyntorjunnan osaamiskeskuksella olisi omat tilat
kaluston varastointia varten. Molemmissa malleissa alan toimijat verkottuisivat
yhteen parhaitten toimintaedellytysten luomiseksi. Osaamiskeskuksen
sijaintipaikaksi on ehdolla useita paikkakuntia.
Vaihtoehtojen vertailu Ympäristökeskus kannattaa öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista. Öljykuljetukset etenkin Suomenlahdella ovat lisääntyneet ja ennusteiden mukaan edelleen lisääntyvät tulevaisuudessa. Tonnimäärien kasvun lisäksi alusten koko on suurentunut, joten riskit laajasta öljyonnettomuudesta ovat kasvaneet. Onnettomuuksiin varautumista on tehostettava ja parhaiten onnettomuuksiin varaudutaan riittävällä kalustolla ja jatkuvalla kouluttautumisella, minkä öljyntorjunnan osaamiskeskus voi keskitetysti järjestää.
Osaamiskeskuksen perustamisessa tulee hyödyntää olemassa oleva kalusto,
ammattitaito sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet mahdollisimman hyvin.
Pelastustoimen alueiden resurssit, olemassa olevat koulutuskeskukset ja tutkimuslaitokset
tulee verkottaa yhteistyöhön kiinteästi. Yksityisten tahojen palvelujen
käyttömahdollisuudet ja verkottumismuodot tulee tutkia ja pyrkiä aikaansaamaan
yhteistyösopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa myös ns. viranomaismallissa.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Suomen ympäristökeskus sopii osaamiskeskuksen
vastuutahoksi, koska Suomen ympäristökeskuksessa on jo valmis ja toimiva
organisaatio öljyntorjunta-asioissa. Suomen ympäristökeskus -johtoisessa
mallissa voidaan edelleen helposti parantaa ja tiivistää yhteistyötä
alueellisten pelastuslaitosten kanssa nykyisen toimintamallin pohjalta. Yhteistyömallit
yksityisten toimijoiden kanssa voidaan kehittää.
Lainsäädännön mukaan öljyntorjunnasta vastaa öljyvahingon tyypistä
riippuen pelastusviranomainen tai Suomen ympäristökeskus. Osakeyhtiössä
päätösvaltaa käyttävät kaikki osakkeenomistajat. Muistiossa ei ole selvitetty,
missä asioissa päätösvaltaa voi käyttää ainoastaan viranomainen ja missä
asioissa päätösvaltaa voi käyttää taho, joka ei ole viranomainen (osakeyhtiön
osakkaat). Yritystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen kytkemistä
osakeyhtiönä ja sen mahdollisia ongelmia ei ole riittävästi selvitetty.
Sijoituspaikka Työryhmän esityksen mukaan osaamiskeskuksen tulisi sijoittua alueelle, missä riski suuremmalle öljyvahingolle on merkittävä. Helsingillä on keskeinen sijainti matkustajaliikenteen pääsatamana sekä tavarasatamana Suomenlahdella. Satamatoiminnot tulevat vielä laajentumaan Vuosaaren sataman valmistuttua. Vilkas matkustajaliikenne Viroon risteää Suomenlahden pääväyliä Helsingin edustalla, mikä lisää onnettomuusriskiä avomerellä.
Helsingillä ja lähialueella on hyvät logistiset yhteydet maa- ja
lentoteitse. Helsingin pelastustoimen alueella yhteistoiminnassa lähialueiden
muiden pelastustoimen alueiden kanssa on hyvät valmiudet toimia ja kehittää
alueensa öljyntorjuntaa. Osaamiskeskuksen tarpeita varten pääkaupunkiseudulla
sijaitsevat jo useat öljyntorjuntaan liittyvät viranomaistahot sekä koulutus-
ja tutkimuslaitokset. Helsingin alueella voidaan helposti hyödyntää
puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Merenkulkulaitoksen
ja merivoimien mahdollistama apu öljyntorjunnassa. Helsingin pelastuslaitos
rakentaa Santahaminaan parhaillaan uutta öljyntorjunnan keskusvarikkoa.
Öljyntorjuntakaluston varastoinnin lisäksi rakennukseen voidaan järjestää myös
esim. koulutustilaa.
Helsingin yliopistolla, Teknillisellä korkeakoululla ja
Merentutkimuslaitoksella on osaamista paitsi teknologisen ja kemiallisen
tutkimuksen alalla, myös ympäristövaikutustutkimusten puolella. Öljyntorjunnan
osaamiskeskuksen toiminnassa ympäristövaikutusnäkökohdat ovat toistaiseksi
jääneet vähemmälle huomiolle. Valmiudet öljyvahinkojen ympäristövaikutusten
tutkimiselle pääkaupunkiseudulla ovat hyvät.
Ryj toteaa, että öljyvahinkojen torjunnan voimavaroja on tarpeen lisätä ja
öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen on aiheellista. Osaamiskeskuksen
sijaintipaikan valinnalla on Helsingin kannalta erittäin tärkeä merkitys.
Suomen rannikoista Helsingin edustalla liikenne on vilkkainta ja voimakkaasti
lisääntyvä öljynkuljetus Venäjän suuntaan lisää öljyvahinkojen riskejä merkittävästi.
./. Em. johdosta lausuntoesityksessä korostetaan öljyntorjunnan osaamiskeskuksen saamista pääkaupunkiseudulle. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo työryhmän työn kuluessa esittäneet näkemyksiään asiasta. Liitteenä 3 on 3.8.2004 päivätty kaupunkien yhteinen kirje öljyntorjunnan osaamiskeskuksen työryhmälle.
RYJ Kaupunginhallitus
päättänee antaa öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksia
selvittäneen työryhmän muistiosta ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:
Yleistä Työryhmän muistiossa on erittäin hyvin tuotu esiin niitä lähtökohtia, jotka perustelevat öljyntorjunnan osaamiskeskuksen aikaansaamista. Onnettomuusriski Itämerellä on kasvanut alusliikenteen kehityksen myötä ja voimakas kasvu jatkuu tulevaisuudessa erityisesti Venäjän öljynkuljetusten ja suunniteltujen Venäjän satamahankkeiden takia. Merkittävä riski ovat myös kemikaalikuljetukset, kuten muistiossa todetaan.
Kaupunginhallitus katsoo, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen
perustaminen on erittäin aiheellista. Tonnimäärien kasvun lisäksi alusten koko
on suurentunut, joten riskit laajasta öljyonnettomuudesta ovat kasvaneet.
Onnettomuuksiin varautumista on tehostettava ja parhaiten onnettomuuksiin
varaudutaan riittävällä kalustolla ja jatkuvalla kouluttautumisella.
Keskukselle hahmoteltu toimenkuva, joka koostuu kalustosta ja toiminnasta,
koulutuksesta ja harjoituksista sekä testauksesta ja tutkimuksista on
tarkoituksenmukainen ja vastaa todettuja kehitystarpeita.
Osaamiskeskuksen perustamisessa on hyödynnettävä olemassa oleva kalusto,
ammattitaito sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet mahdollisimman hyvin.
Pelastustoimen alueiden resurssit, olemassa olevat koulutuskeskukset ja tutkimuslaitokset
on verkotettava yhteistyöhön kiinteästi. Yksityisten tahojen palvelujen
käyttömahdollisuudet ja verkottumismuodot on tutkittava ja pyrittävä aikaansaamaan
yhteistyösopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa organisaatiomallista
riippumatta.
Keskeiset ratkaistavat kysymykset liittyvät osaamiskeskuksen
organisointiin ja sijoituspaikkaan. Seuraavassa on tuotu esiin niitä
näkökohtia, joita kaupunginhallitus toivoo otettavan huomioon organisointia ja
sijoituspaikkaa harkittaessa.
Vaihtoehtojen vertailu Lainsäädäntö lähtee siitä, että vastuu öljyvahinkojen torjunnan yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä järjestämisestä ja kehittämisestä on viranomaisilla. Myös itse öljyvahinkojen torjunta on viranomaisjohtoista toimintaa.
Kaupunginhallitus katsoo, että viranomaisjohtoisesti toimiva
osaamisketju antaa parhaat edellytykset vakaalle ja suunnitelmalliselle
öljyntorjuntatoiminnalle. Koko öljyvahingontorjunnan ketjun olisi syytä olla
viranomaistoimintaa tai viranomaisen käskyillä ja valvonnalla johdettua
toimintaa. Ketju kattaisi valmiuden ylläpidon, koulutuksen, kalustohankkeiden,
kaluston varastoinnin, varsinaisten torjuntatoimien, öljyisen vahinkojätteen
siirron ja jälleenkäsittelyn sekä öljyvahinkojen jälkiselvittelyjen ja
korvaushakemusten käsittelyn.
Suomen ympäristökeskus sopii osaamiskeskuksen vastuutahoksi, koska Suomen
ympäristökeskuksessa on jo valmis ja toimiva organisaatio
öljyntorjunta-asioissa. Viranomaismallin parhaimpina ja ehdottomasti vahvimpana
puolena on synergiaetu, jota eri viranomaisten yhteistoiminnasta voidaan saada.
Osaamiskeskukseen sijoitettavaksi ehdotettavat kolme työntekijää tarvitsevat
tuekseen Suomen ympäristökeskuksen ja pelastustoimen alueiden öljyntorjuntaosaamisen
sekä kaiken pääkaupunkiseudun öljyntorjuntaan liittyvän osaamisen valtion ja
kuntien laitoksista. Lisäksi keskuksen on tukeuduttava olemassa olevaan
infrastruktuuriin ja logistiikkajärjestelyihin. Suomen ympäristökeskus
-johtoisessa mallissa voidaan helposti parantaa ja tiivistää yhteistyötä
alueellisten pelastuslaitosten kanssa nykyisen toimintamallin pohjalta.
Yhteistyömallit yksityisten toimijoiden kanssa on mahdollista kehittää.
Työryhmän muistiossa todetaan, että viranomaismallin toteuttaminen
vaatii lisärahoitusta ja sopimusten aikaan saaminen yksityisten kanssa on
epävarmaa. Työryhmä toteaa kuitenkin, että onnistuessaan järjestelmä merkitsisi
nykytilanteeseen verrattuna säästöä öljyntorjunnan kalustohankintojen
määrärahoissa. Työryhmän mukaan malli on myös yksinkertaisin toteuttaa
hallinnollisesti ja organisatorisesti. Voidaan myös yhtyä työryhmän
toteamukseen siitä, että viranomaismallin tuoma lisäarvo Suomen
ympäristökeskuksen toimintaan ja synergiaedut Suomen ympäristökeskuksen jo
olemassa olevien toimintojen kanssa puhuvat tämän mallin puolesta.
Yrityspohjainen öljyntorjunnan osaamiskeskus ei ole öljyvahingoista
vastaavien viranomaisten kokonaistoiminnan kannalta oikeaan osunut ratkaisu
eikä tue oikealla tavalla öljyvahingontorjunnan kokonaisuutta. Työryhmän
tarkasteluissa merkittävin ero viranomaismallin ja osakeyhtiömallin välillä on
se, että viimeksi mainittu mahdollistaisi välittömästi noin 10 milj. euron
panostuksen kalustoon. Viranomaismalli itsessään ei lisäisi kalustoa, mutta
yritysten kanssa tehtävät sopimukset voisivat lisätä kalustoa ja parantaa
valmiutta. Kaupunginhallitus katsoo, että yksistään kaluston määrä ja välitön
saatavuus osaamiskeskuksen käyttöön ei voi olla niin merkittävä kriteeri
öljyntorjuntatoiminnan kokonaisuutta silmällä pitäen, että se riittäisi
puoltamaan ensisijaisesti osakeyhtiömallia.
Osakeyhtiömallista työryhmä toteaa mm., että sen vahvuus olisi yhtiön
neutraalisuus palvelujen tuottajana ja päätöksenteon joustavuus. Osakeyhtiö on
täysin uusi tapa järjestää öljyntorjuntaa tukevia palveluja Suomessa. Malli
pohjautuu siihen, että osakeyhtiö on omistajilleen kannattava.
Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän muistiossa ei esitetä
perusteluita laskelmalle, jossa osakeyhtiömalli olisi edullisempi tapa hoitaa
asia. Pelkkä taloudellisuus ei ole riittävä peruste yrityspohjaisen
osaamiskeskuksen ratkaisumallin valinnalle. Työryhmä ei ilmeisesti myöskään ole
kerännyt tietoa viranomaismallin taloudellisista säästöistä.
Yritystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen kytkemistä osakeyhtiönä ja
sen mahdollisia ongelmia ei ole riittävästi selvitetty. Osakeyhtiössä
päätösvaltaa käyttävät kaikki osakkeenomistajat. Muistiossa ei ole selvitetty,
missä asioissa päätösvaltaa voi käyttää ainoastaan viranomainen ja missä
asioissa päätösvaltaa voi käyttää taho, joka ei ole viranomainen (osakeyhtiön
osakkaat). Lisäksi voidaan todeta, että viranomaisten toimesta tapahtuva
öljyntorjunnan järjestäminen ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää toimintaa
kuin yritystoiminta.
Sijoituspaikka Työryhmän esityksen mukaan osaamiskeskuksen tulisi sijoittua alueelle, missä suuren öljyvahingon riksi on merkittävä. Muita huomioon otettavia seikkoja ovat logistiset yhteydet, yhteistyömahdollisuudet muihin merellisiin öljy- ja kemikaalivahinkoihin liittyviin viranomaisiin sekä jo olemassa olevat puitteet (satamat, varastot jne).
Helsingin pelastustoimen alueella pelastuslaitoksen öljyntorjunnan
asiantuntijoiden suorittaman riskikartoituksen perusteella Helsingin ja
Tallinnan välinen merialue on Suomenlahden riskialttein
kohta risteävän alusliikenteen johdosta. Helsingin edustan ohittaa vuositasolla
noin 85 000 laivaluokan alusta. Lisääntyvä öljyn ja kemikaalien kuljetus
Suomenlahdella on merkittävä riskitekijä. Vilkas matkustajaliikenne Viroon
risteää Suomenlahden pääväyliä Helsingin edustalla, mikä lisää
onnettomuusriskiä avomerellä.
Helsingillä on toisaalta keskeinen sijainti matkustajaliikenteen
pääsatamana sekä tavarasatamana Suomenlahdella. Satamatoiminnot tulevat vielä
laajentumaan Vuosaaren sataman valmistuttua. Satama ja laivaväylät vastaavat toiminnalle
asetettuja vaatimuksia.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000 öljyvahinkoa, joista 20 % eli
noin 400 tapahtuu Helsingissä. Pääosa öljyvahingoista tapahtuu maa-alueella.
Näihin riskeihin Helsinki on varautunut suunnitelmissaan ja toiminnassaan.
Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että Helsinki on koko Suomen
merkittävin riskialue, ja öljyntorjunnan osaamiskeskuksen resurssit ja palvelu
olisi tästä syystä tarkoituksenmukaisinta ja järkevintä suunnata tälle
alueelle. Öljyntorjunnan tehokkuutta ajatellen pääkaupunkiseutu logistisine
yhteyksineen pystyy palvelemaan laajempiakin seutuja kuin yksinomaan pääkaupunkiseutua.
Niin logistisesti,
olemassa olevien puitteiden kuin viranomaiskontaktienkin kannalta Helsingillä lähialueineen
on hyvät yhteydet ja valmiudet toimia synergiaetuja lisäävällä tavalla.
Helsingin pelastuslaitos rakentaa parhaillaan Santahaminaan uutta
öljyntorjunnan keskusvarikkoa ns. METO- tukikohdan (Merellisten toimintojen
tukikohta) varikkoalueelle. Alue sijaitsee öljyntorjunnan kannalta riskeihin
nähden strategisesti Suomenlahden keskeisimmällä paikalla. Santahaminan METO-tukikohta sisältää Helsingin kaupungin toimintojen
lisäksi Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Merenkulkulaitoksen toimintoja.
Santahaminassa on siten mahdollisuus hyödyntää puolustusvoimien,
Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja
merivoimien toiminnasta ja sijainnista saatavat synergiaedut.
Kuluvan vuoden lopulla alueelle valmistuvaan varikkorakennukseen tulee varastointitilaa
sekä toimisto- ja koulutustilaa kaikkiaan 1 865 neliötä. Tila tarjoaisi
näin ollen osaamiskeskuksen tarvitseman varastointimahdollisuuden. Alueelle
tulee myös helikopterikenttä, joka on tarpeen kaluston nopeaa siirtelyä varten.
Varikon kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa.
Helsingin pelastuslaitos on saanut Suomenlahden merenkulkupiiriltä
tiedon, jonka mukaan merenkulkupiirin tarpeisiin Santahaminassa riittää
luotsien tukiasemalle, väyläasemalle ja keskusvarastolle METO- tukikohdan
yleissuunnitelmassa 2001 varattu maa-alue laitureineen. Merenkulkupiiriltä
vapautuneelle alueelle mahtuisi hyvin kerrosalaltaan 1800 neliömetrin
osaamiskeskusrakennus.
Öljyntorjuntavarikon lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on
vireillä Puolustusvoimien kanssa yhteinen harjoitusaluehanke. Harjoitusalue
toteutetaan METO- alueen ulkopuolelle Santahaminaan. Toteutettavalla
harjoitusalueella voivat kaikki viranomaistahot jatkossa harjoitella
kemikaalionnettomuuksien torjuntaa ja pienin järjestelyin alueelle on
luotavissa harjoittelumahdollisuudet myös öljyntorjunnalle.
Työryhmän muistiossa on tuotu esiin tarve öljyntorjuntalaitteiden
testausmahdollisuuteen mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa.
Kaupunginhallitus toteaa, että Vuosaaren sataman telakka-altaan toiminta
päättyy Vuosaaren suursataman valmistumisen myötä. Vuosaaren telakka- altaan
käyttömahdollisuuksia luonnonmukaisissa olosuhteissa tapahtuvaan
öljyntorjuntakaluston testaukseen on tarkoitus selvittää. Helsingin Satama on
selvityttänyt VTT:llä Vuosaaren tulevan sataman alueella sijaitsevan entisen
telakka-altaan betonirakenteiden kunnon (RTE 3264/04). Telakka- altaan tutkitut
rakenteet todettiin yleisesti hyväkuntoisiksi. Vuosaaren sataman yhteyteen
rakennettavalle uudelle yritysalueelle tulee sijoittumaan myös Aker Arctic Technology
Oy:n arktinen tutkimuskeskus, jolle on varattu noin 6600 neliömetrin tontti.
Myös sen osaamista olisi mahdollisuus hyödyntää osaamiskeskuksessa.
Edellytykset
viranomaisyhteistyölle ja verkostoitumisen onnistumiselle ovat
pääkaupunkiseudulla parhaat mahdolliset. Osaamiskeskuksen tarpeita varten
pääkaupunkiseudulla sijaitsevat jo useat öljyntorjuntaan liittyvät viranomaistahot
sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Helsingin alueella voidaan helposti
hyödyntää puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen,
Merenkulkulaitoksen ja merivoimien mahdollistama apu öljyntorjunnassa. Myös
öljyntorjunnan tutkimustyön ja -verkoston edistäminen ovat tärkeä osa
osaamiskeskuksen luomista.
Yhteistyöverkoston solmukohtia ovat mm.
- Helsinki–Vantaan lentokenttä
- tuleva Vuosaaren satama
- lukuisat valtakunnalliset viranomaisyksiköt ja johtamiskeskukset esikuntineen
- Helsingin ja Länsi-Uudenmaan sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset, Puolustusvoimien yksiköt Helsingistä Upinniemeen ja Tuusulaan
- Helsingin metropolialueen ylivoimaiset osaamiskeskittymät, kuten Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n ympärille kehittynyt Otaniemi Espoossa
Helsingin
yliopistoyksiköt neljällä kampuksella
- Kauppakorkeakoulut
- Ammattikorkeakoulut
- Merentutkimuslaitos
- Ilmatieteen laitos
- Metsäntutkimuslaitos
- tutkimuksen rahoitusorganisaatiot
- EU:n kemikaalivirasto
Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan
kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan
öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat
on verkostoitu yhteen. Kymenlaakson pelastuslaitos itäisen merialueen
liikenteen logistisen osaamisen keskuksena ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Saaristomeren erikoisosaajana voidaan verkostoida mukaan yhteistyöhön.
Liitteenä olevaan
osaamiskartoitukseen on koottu keskeisiä viranomais- ja muita osaamistahoja
Helsingissä ja sen lähialueella.
Operatiivinen valmius öljyn torjuntaan edellyttää kaluston ohella myös
ammattihenkilöstöä ja koulutusta. Osaamiskeskuksen oman henkilöstön lisäksi on
käytännön toiminnassa välttämätöntä hyödyntää yhteistyökumppanien, erityisesti
pelastuslaitosten, henkilöstöä.
Helsingin kaupunki on tiedostanut öljyvahinkojen riskin ja se on
huomioitu Helsingin pelastustoimen alueen uudessa öljyntorjuntasuunnitelmassa,
jonka kaupunginhallitus hyväksyi 24.1.2005. Suunnitelma sisältää henkilöstö- ja
kalustoresurssien lisäystä, mm. uudet päätoimiset öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin
virat. Työryhmän esityksessä osaamiskeskuksen henkilövahvuudeksi mainitaan
kolme henkilöä, joten Helsingin henkilöstölisäys vahvistaisi yhteisiä
resursseja merkittävästi.
Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten eli Helsingin pelastuslaitoksen,
Länsi- Uusimaan pelastuslaitoksen ja Keski- Uusimaan pelastuslaitoksen yhteenlaskettu
henkilöstömäärä on runsaat 2800 henkilöä sopimuspalokunnat mukaan lukien, mikä
takaa hyvät valmiudet yhteistyölle.
Pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset ovat viime aikoina tiivistäneet
yhteistyötään operatiivisen toiminnan ohella myös koulutuksessa. Sen
ydinosaamisalueita tulevat olemaan öljyntorjunta ja kemikaalionnettomuudet.
Tiivistyvä yhteistyö edesauttaa öljyntorjunnan voimavarojen hyödyntämistä.
Helsingin pelastuskoulu on jo vuodesta 2002 toiminut tiivistyvässä
yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa. Yhteinen arvopohja ja yhteiset
haasteet ovat edesauttaneet yhteistyön kehittymistä siinä määrin, että koululla
ja opistolla oli jo vuonna 2004 yhteisiä opettajia ja Helsingissä yhdessä
toteutettavaa valtion rahoittamaa virkatutkinto- ja varautumiskoulutusta. Tämän
hyvän yhteistyön ulottaminen jatkossa oppilaitosten, Suomen ympäristökeskuksen
ja pelastuslaitosten parhaiden asiantuntijoiden järjestämään
öljyntorjuntakoulutukseen osana osaamiskeskuksen toimintaa olisi perusteltua ja
mahdollista.
Pelastushenkilöstön öljyvahinkojen torjunnan koulutusta on välttämätöntä
yhtenäistää kentällä vallitsevan kirjavan koulutustarjonnan vuoksi.
Koulutustilannetta voitaisiin parantaa mm. siten, että Helsingin kaupungin
pelastuslaitoksen pelastuskoulu toimii valtion Pelastusopiston Etelä-Suomen
alueellisena toimipisteenä. Vastuualueena olisi erityisesti ammattihenkilöstön
öljyntorjunta- ja kemikaalivahinkojen koulutus. Yhteistyötahojen läheisyys
toisi mukanaan synergiaetuja.
Yhteenveto Edellä esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen on kannatettava ehdotus. Se olisi alan osaamisen huippukeskus, joka osallistuu öljyntorjunnan kansainväliseen kehittämiseen ja huolehtii öljyntorjunnan kansallisesta kehittämisestä. Osaamiskeskuksen toiminta edellyttää verkostoitumista ja eri alojen osaamisresurssien monipuolista hyödyntämistä valittavasta organisaatiomallista riippumatta.
Kaupunginhallitus
pitää viranomaisjohtoista organisointimallia parempana kuin osakeyhtiömallia.
Suomen ympäristökeskuksen johdolla toimiva keskus takaisi pitkäjänteisen ja
vakaan pohjan toiminnalle.
Riskikartoituksen
perusteella Helsingin edusta on merkittävimpien öljy- ja kemikaalivahinkojen
riskialuetta. Osaamiskeskus olisi sijoitettava siten, että se palvelee
mahdollisimman hyvin ja laajalti juuri riskialtteinta
aluetta. Osaamiskeskuksen sijaintipaikaksi Helsingillä on tarjota logistisesti
ja viranomaiskontaktien kannalta paras sijaintipaikka Santahaminassa.
Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan vain pääkaupunkiseutu pystyy osoittamaan
kansainväliset mitat sekä kansallisen tason vaatimukset täyttävän sijoituspaikan
öljyntorjunnan osaamiskeskukselle siten, että kaikkien toimijoiden voimavarat
on verkostoitu yhteen. Öljyntorjunnan tehokkuuden kannalta Helsinki on paras
sijaintipaikka.
Kirje
ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote pelastuslaitokselle ja ympäristökeskukselle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
LIITTEET |
Liite 1 |
Öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamismahdollisuudet, ympäristöministeriön moniste 145 |
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kirje öljyntorjunnan osaamiskeskusken työryhmälle |
PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-784
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ilmoittaa (1.4.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 19.5.2005 kello 17.00 kierrätyskeskuksen tiloissa.
Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat. Kaupungin edustajana yhtiön hallituksessa on toiminut ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Suomen Tilintarkastuskeskus Oy (päävastuullisena tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola).
Ehdotus tilintarkastajaksi on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (2.3.2005) mukainen.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n yhtiökokouksessa 19.5.2005 kello 17.00 ja esittämään yhtiön hallituksen jäseneksi ympäristöjohtaja Pekka Kansasta sekä tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote nimetyille, tarkastusvirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-781
Suomenlinnan Liikenne Oy ilmoittaa 5.4.2005 saapuneessa kirjeessään, että sen varsinainen yhtiökokous pidetään 22.4.2005 klo 12.30.
Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäväksi määräämät asiat.
Ryj toteaa, että valtio ja Helsingin kaupunki omistavat tämän Suomenlinnaan liikennettä hoitavan yhtiön osakekannan puoliksi. Omistajien välisen sopimuksen mukaan hallituksen kuudesta jäsenestä varajäsenineen kaupunki valitsee kolme.
Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet satamakapteeni Kari Noroviita satamalaitokselta, talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä apulaissatamakapteeni Kaj Sarpaneva satamalaitokselta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.
Tilintarkastajana on toiminut Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young (vastuullinen tilintarkastaja KHT Reijo Peltola) ja varatilintarkastajana KHT Pertti Hiltunen.
Ehdotus tilintarkastajiksi on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (2.3.2005) mukainen.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Suomenlinnan Liikenne Oy:n 22.4.2005 pidettävässä yhtiökokouksessa.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: satamakapteeni Kari Noroviita satamalaitokselta, talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä apulaissatamakapteeni Kaj Sarpaneva satamalaitokselta, kaupunginkamreeri Tuula Jäppinen kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.
Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPGM Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Jari Nurmen.
Pöytäkirjanote nimetyille, tarkastusvirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille,
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
TYÖMAAHUOLTO OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2005-853
Työmaahuolto Oy ilmoittaa (8.4.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 28.4.2005 klo 10.00 Helsingin oikeuspalvelujen tiloissa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat mm. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.
Ryj toteaa, että hallituksen varsinaisina jäseninä ovat toimineet dosentti Kaija Hasunen, lakimies Liisa Murto ja erityissuunnittelija Matti
Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä varajäsenenä toimitusjohtaja Veikko Vermilä.
Tilintarkastajana on toiminut Tilintarkastajien Oy-Ernst & Young Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Qvintus).
Ryj toteaa lisäksi, että tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisperiaatteen mukaisesti yhtiön hallitukseen tulisi valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.
Tilintarkastajien osalta päätösehdotus on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (2.3.2005) mukainen.
RYJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian lainopillisen osaston edustamaan kaupunkia Työmaahuolto Oy:n 29.4.2004 klo 9.30 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja esittämään yhtiön
hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittaviksi
_____________________
_____________________
erityissuunnittelija Matti Malinen
ja varajäseneksi
_____________________
sekä
varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).
Pöytäkirjanote nimetyille, tarkastusvirastolle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262
SOTIEMME VETERAANIEN JÄRJESTÖJEN KIRJE PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN LUOMISESTA
Khs 2005-22
Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Piiri ry, Helsingin Rintamanaiset ry, Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry, Rintamaveteraanien Helsingin Piiri ry ja Helsingfors Svenska Krigsveteraner rf ilmaisevat 5.1.2005 kaupunginkansliaan saapuneessa, Khlle osoitetusta kirjeessä kiitollisuutensa Khlle ja muille kaupungin elimille sotiemme veteraanien asemaa parantavista päätöksistä. Järjestöt toteavat, että yksittäisen veteraanin mahdollisimman pitkään kotona asumisen tukemiseksi tulisi luoda palvelusetelijärjestelmä. Tämä palveluseteli oikeuttaisi laaja-alaisesti fysikaalisiin hoitoihin, siivouspalveluihin, ruokapalveluihin sekä kuljetuspalveluihin yksittäisen veteraanin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.
Sosiaalilautakunta on (22.2.2005) antanut asiasta seuraavan lausunnon:
Palveluseteli osana vanhuspalveluja
Palveluseteliä koskevat lainmuutokset annettiin 30.11.2003 ja laki tuli voimaan 1.1.2004. Muutokset mahdollistavat sen, että kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja myös palvelusetelin avulla.
Sosiaalivirastossa on tällä hetkellä käytössä kaksi palveluseteliksi luokiteltavaa toimintatapaa: sotainvalidien lounasseteli ja omaishoitajien lakisääteisen vapaan turvaamiseksi tarkoitettu palveluraha, jolla omaishoitaja ja -hoidettava voivat ostaa lomituspalvelut vaihtoehtona kunnan järjestämille palveluille haluamaltaan yksityiseltä palvelun tarjoajalta.
Helsingin vanhuspalveluohjelmassa vuosille 2004 - 2005 todetaan, että palveluseteli on yksi tapa parantaa koti- ja tukipalvelujen saatavuutta, monipuolistaa kunnan palvelutarjontaa ja lisätä asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia.
Sosiaalivirasto on anonut kansallisista sosiaalialan kehittämisrahoista rahoitusta palvelusetelimallin käyttöönoton laajentamiseen. Mallia kokeiltaisiin terveyskeskuksen kotihoidossa sekä sosiaaliviraston järjestämässä vanhusten palveluasumisessa ja omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Etelä-Suomen lääninhallitus tekee Helsingin osalta päätöksen kansallisista sosiaalialan kehittämisrahoista helmikuun lopussa.
Mikäli Helsinki saa rahoitusta palvelusetelin käyttöönoton laajentamista koskevaan hankkeeseen, taustaselvitys käynnistetään vuoden 2005 aikana.
Sosiaalilautakunta toteaa,
että tässä vaiheessa sosiaalivirasto odottaa Etelä-Suomen lääninhallituksen
päätöstä kansallisista sosiaalialan kehittämisrahoista. Mikäli rahoitus
saadaan, sosiaalivirasto käynnistää palvelusetelin käyttöä koskevan kokeiluohjelman
kotihoidossa ja palveluasumisessa.
Kuljetuspalvelu
Kunta voi järjestää kuljetuspalveluja sosiaalihuoltolain mukaisena kotipalvelun tukipalveluna tai vammaispalvelulain tarkoittamana vaikeavammaisten kuljetuspalveluna.
Helsingissä oli useita vuosia käytössä taksisetelijärjestelmä. Taksiseteli oli ominaisuuksiltaan avoin shekki, jota asiakas käytti kuljetuksen maksuvälineenä. Taksisetelit myönnettiin sosiaalikeskuksissa. Asiakkaan näkökulmasta kyseessä oli palveluseteliä vastaava järjestelmä.
Taksiseteleistä koitui sosiaalivirastolle huomattavia oheiskustannuksia muun muassa setelien hankintakustannusten ja pankkipalvelumaksujen vuoksi. Sosiaalilautakunta päätti 30.11.1993, että sosiaalivirasto luopuu taksisetelien käytöstä ja siirtyy maksukortin käyttöön vuoden 1994 aikana. Maksukortti on ns. älykortti, jonka muistiin voidaan sähköisesti tallentaa palveluun liittyviä tietoja.
Sosiaalilautakunta päätti 4.12.2001 matkojen yhdistelykeskuksen kokeilu- ja kehittämisvaiheen käynnistämisestä läntisen sosiaalikeskuksen alueella lokakuussa 2002 (siirrettiin myöhemmin marraskuuhun 2002) ja merkitsi tiedoksi laajenemissuunnitelman koko kaupungin alueelle.
Marraskuusta 2002 alkaen läntisen suurpiirin sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut on järjestetty Helsingin kuljetuspalvelukeskuksen (HKPK) kautta. Asiakkaan tulee uudessa järjestelmässä tilata kaikki kaupunkikortilla maksamansa kuljetukset HKPK:sta. Tarkoituksena on yhdistellä samaan aikaan ja samaan suuntaan tehtäviä matkoja.
Sosiaalilautakunta päätti 27.1.2004, että läntisen suurpiirin kuljetuspalvelukokeilu vakinaistetaan ja HKPK:n toiminta laajennetaan koko kaupunkiin. Laajentaminen kuitenkin keskeytettiin, kun HKPK:n toiminnassa alkoi ilmetä vakavia puutteita. HKPK ei tästä syystä toistaiseksi toimi eteläisen ja kaakkoisen suurpiirin alueilla.
Liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen, lääninhallitusten ja Kuntaliiton matkojenyhdistelytyöryhmän mietinnössä esitetään, että koko maan kattavasti perustetaan matkojenyhdistelykeskuksia (kuljetuspalvelukeskuksia) vuoden 2005 alusta alkaen. Koko maan kattavuus on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2007 mennessä. Tällöin matkojen yhdistelyn piirissä olisivat niin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset, Kelan korvaamat kuin muutkin yhteiskunnan korvaamat matkat. Valtakunnallinen visio on jo lähitulevaisuudessa siirtyä yksittäistaksimatkoista kuljetuspalvelukeskusten järjestelemiin matkoihin.
Sosiaalilautakunta toteaa, ottaen huomioon kuljetuspalvelua koskevat valtakunnalliset suunnitelmat ja Helsingissä kuljetuspalvelun järjestämisestä jo tehdyt päätökset, että palvelusetelijärjestelmän luominen kuljetuspalveluun ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista.
Terveyslautakunta toteaa lausunnossaan (1.3.2005) seuraavaa:
Terveydenhuollon palveluja sisältävän palvelusetelivaihtoehdon käyttöönotto olisi käytännössä hyvin hankala järjestely. Se edellyttäisi, että lukuisat eri palvelujen tuottajat osaisivat periä terveydenhuollon palvelujen omavastuuosuudet asiakasmaksulain säädösten mukaisina ja lisäksi vielä asianmukaisesti ottaisivat huomioon mahdollisen maksukaton täyttymisen. Palvelujen antajat tulisi myös kilpailuttaa, jotta heidän kanssaan voitaisiin tehdä tarvittavat sitoumukset omavastuuosuuksien perimisestä lain mukaisten asiakasmaksujen suuruisina. Kilpailutuksen avulla voitaisiin myös hieman arvioida aiheutuvien kokonaiskustannusten määrä. Tarkasti kustannuksia ei olisi mahdollista arvioida, koska eri palvelujen käyttömääriä ei voida ennakoida kuin summittaisesti. Tästä vaihtoehdosta voi todeta, että järjestelyn onnistuminen oikeellisena on käytännössä hyvin epävarmaa, jos ei mahdotonta.
Palvelusetelin onnistunut käyttö terveydenhuollon palveluissa edellyttäisi käytännössä, että seteliä käyttäviltä ei perittäisi omavastuuosuuksia lainkaan, jolloin perittävissä maksuissa ei olisi virheen mahdollisuuksia. Tällöin terveyslautakunnan tulisi vapauttaa kaikki palvelusetelin saajat terveydenhuollon asiakasmaksuista ja maksaa tuottajille myös saamatta jääviä omavastuuosuuksia vastaava osuus. Myös tässä vaihtoehdossa palvelut olisi kustannusten arvioinnin takia kilpailutettava.
Terveydenhuollon palvelusetelein käyttöönoton edellyttämän maksuvapautuksen myöntämisen kustannusvaikutuksia ei ole mahdollista täsmällisesti arvioida, koska ei ole tietoa siitä, paljonko veteraanit palveluja käyttäisivät eikä siitä, kuinka suuri osa käynneistä on nytkin maksuttomia vuotuisen maksukaton täyttymisen vuoksi.
Kaupungin ja terveyslautakunnan noudattamien maksupoliittisten linjausten mukaan potilailta peritään asetuksen mukaiset enimmäismaksut eikä maksuvapautuksia ole myönnetty millekään sairaus- tai potilasryhmille. Tästä ovat poikkeuksen tehneet rintamaveteraanit ja sotainvalidit, joille on myönnetty vapautus terveyskeskusmaksusta.
Tarve maksuvapautuksiin taloudellisista syistä on olennaisesti vähentynyt vuoden 2000 jälkeen, kun terveydenhuollon maksuille säädettiin vuotuinen enimmäismäärä. Yksittäisellä helsinkiläisellä on tämän lisäksi mahdollisuus tarvittaessa saada sairaanhoitokustannuksiinsa toimeentulotukea.
Palvelusetelin käyttöönotosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia on hyvin vaikea arvioida. Toisaalta osa veteraanien nykyisestä terveyskeskuksen omien ja HUSin palvelujen käytöstä jäisi pois ja siltä osin aiheutuisi laskennallista säästöä. Käytännössä säästöjä tuskin syntyisi, koska omaan toimintaan ja HUSille varattuja voimavaroja ei palvelusetelin käyttöönoton johdosta voitaisi vähentää, koska vähenemän määrää ei mitenkään pystytä ennakoimaan. Toisaalta terveyskeskus joutuisi maksamaan palvelusetelillä katetuista palveluista yksityisille tuottajille määrän, jonka suuruuden arviointi edellä kuvatuista syistä on hyvin vaikeaa.
Terveyslautakunta toteaa edellä selostettuun viitaten, että esitetyn palvelusetelin käyttöönotto olisi terveydenhuollon palveluissa hyvin ongelmallista ja hankalaa. Lautakunta ei myöskään taloudellisista syistä pidä perusteltuna mallia, jossa palvelusetelin käyttöön ottamisen helpottamiseksi sen käyttäjät vapautettaisiin asiakasmaksuista.
Terveyslautakunta ei kannata esitetyn palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa terveyskeskuksessa, mutta rintamaveteraanien avokuntoutuksen osalta palvelusetelin käyttöönottoa selvitetään.
Stj toteaa, että sosiaalivirasto on saanut sosiaalilautakunnan lausunnossa tarkoitettua kehittämisrahaa Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Sosiaalivirastossa on käynnistymässä palvelusetelin käyttöönoton laajentamiseen liittyvä kehittämishanke, joka tähtää erityisesti palveluasumiseen ja omaishoitajien tukemiseen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä terveyskeskuksen kotihoito-osaston kanssa. Lisäksi tarkoituksena on tehdä yhteistyötä myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tämä vuosi tehdään taustaselvityksiä ja vuonna 2006 päästäneen kokeilemaan toimintaa.
Terveyskeskuksessa selvitetään terveyslautakunnan ilmoituksen mukaan rintamaveteraanien avokuntoutuksen osalta palvelusetelin käyttöönottoa.
Stj toteaa, että veteraanit saavat Helsingissä lausunnoissa mainittujen palvelujen lisäksi mm. seuraavia maksuttomia palveluja: Hampaiden tarkastuksesta, ennaltaehkäisevästä hammashoidosta ja hammasproteeseihin liittyvästä terveyskeskushammaslääkärin työstä ei peritä maksua. Muut hammashoidon maksut ovat samat kuin muillakin kuntalaisilla. Veteraanit voivat matkustaa maksutta YTV:n alueella. Matkakortti lähetettiin jokaiselle helsinkiläiselle sotiemme veteraanille veloituksetta vuoden 2002 alussa. Kaupungin ja Urheiluhallit Oy:n uimahalleissa käynnit ja kuntosalien käyttö on maksutonta. Maksuton pysäköintitunnus on ollut vuoden 2004 alusta haettavissa pysäköintipalvelukeskuksesta. Palvelu- ja virkistyskeskusten saunamaksu on poistettu.
STJ Kaupunginhallitus päättänee selvityksenä asiassa lähettää sotiemme veteraanien järjestöille jäljennökset sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnoista sekä ilmoittaa sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumassa mainitusta.
Kirje Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Piiri ry:lle ym. ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle.
Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292