PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin hallinto-oikeuden päätös valitukseen talousarviota vuodeksi 2004 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2004-2006 koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä

Nuorisoasiainkeskuksen visuaalisen tunnisteen uusiminen

Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsenen valitseminen

Finestlink Oy:n varsinainen yhtiökokous

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 4/2004

* Salassa pidettäviä liitteitä *
Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n omistuspohjan laajentaminen

Kaupunginsihteerin viran täyttäminen

29.3.2005 ja 4.4.2005 pöydälle pantu asia
Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeiden lisäohje

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Viiden pysäköintiyhtiön varsinaiset yhtiökokoukset

Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemus

Lausunto Kiinteistö Oy Kalevanpojan poikkeamishakemuksesta

Kiinteistö Oy Mellunmäen liike- ja toimintakeskuksen varsinainen yhtiökokous

Helsingin V Yhteiskoulun Talo Oy:n varsinainen yhtiökokous

Mikonmäen lastentalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

Siltakeskus Oy -nimisen yhtiön yhtiökokous ja hallituksen jäseten sekä tilintarkastajan nimeäminen vuodeksi 2005

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Rehtorin viran perustaminen ruotsinkieliseen peruskouluopetukseen

Lausunto ammattikorkeakoulun johtosäännön hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n varsinainen yhtiökokous

4.4.2005 pöydälle pantu asia
Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntö

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskeva selostus

Selvitys hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylittymisestä Helsingissä vuonna 2003

Helsingin Bussiliikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Organisaatiomuutoksesta ja toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia sosiaalivirastossa

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALITUKSEEN TALOUSARVIOTA VUODEKSI 2004 JA TALOUSSUUNNITELMAA VUOSIKSI 2004-2006 KOSKEVASTA KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2003-1914

Kj toteaa, että Kvsto päätti 12.11.2003, 240 §, hyväksyä Khn ehdotuksen talousarvioksi vuodeksi 2004 ja taloussuunnitelmaehdotuksen ohjeellisena vuosille 2004–2006 kaupunginhallituksen mietinnön nro 5-2003 mukaisena.

Helsingin hallinto-oikeus antoi 11.2.2005 päätöksen nro 05/0087/2 Xxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Xxx Xxxxxxxx valitukseen em. kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta siltä osin kuin valittajat olivat vaatineet kaupunginhallituksen velvoittamista kuntalain 56 §:n 2 momentin nojalla saattamaan Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko kaupunginvaltuuston vuoden 2004 talousarviosta mahdollisesti tekemän uuden päätöksen täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei tutkinut myöskään vaatimusta kaupunginhallituksen velvoittamisesta lisätalousarvion esittämiseen. Myös valittajien vastaselityksessä esitetty valitusperuste Helsingin Energian voittovarojen puuttumisesta talousarviosta jätettiin tutkimatta. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeuden päätökseen ei ole haettu muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

./. Helsingin hallinto-oikeuden päätös liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi talousarviota vuodeksi 2004 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2004–2006 koskevan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksestä talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Salo-Halinen Anna-Leena, kaupunginasiamies, puhelin 169 3684

LIITE

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 11.2.2005 nro 05/0087/2

NUORISOASIAINKESKUKSEN VISUAALISEN TUNNISTEEN UUSIMINEN

Khs 2005-537

Nuorisolautakunta esittää (1.3.2005), että Khs vahvistaisi nuorisoasiainkeskuksen visuaalisen tunnisteen uusimisen viraston ehdottamalla tavalla. Uusi visuaalinen ilme sisältää uuden nimilogon ja liikemerkin, joiden käyttö on tarkoitus ohjeistaa henkilöstölle graafisella ohjeistolla. Liitteenä 1 on asiaa koskeva nuorisolautakunnan esitys ja liitteenä 2 siihen liittyvä ehdotus visuaaliseksi tunnisteeksi.

Kaupunginkanslian tiedotustoimisto toteaa (23.3.2005), että nuorisoasiainkeskus perustelee uutta visuaalista tunnistettaan sillä, että viraston nykyinen ilme ei vastaa viraston pääkohderyhmän (13–17-vuotiaat) maailmaa, sen vastaanotto nuorison keskuudessa on ollut ristiriitainen ja se on ollut graafisesti vaikeakäyttöinen. Nuorisoasiainkeskus on suunnitellut yhteistyössä mainostoimisto Sek & Greyn kanssa ehdotuksen viraston uudeksi virastotunnukseksi ja logoksi. Nuorisolautakunnan ehdottaman virastotunnuksen ja logon käyttökelpoisuutta on testattu sekä viraston asiakaskunnan, graafisten asiantuntijoiden että viraston edustajien keskuudessa, ja parhaana vaihtoehtona on pidetty nuoren suunnittelijan Harri Lappalaisen suunnittelemaa tunnusta, jonka lähtökohtina ovat kukoistava puu ja karttamaisuus. Tunnuksen ydinajatuksena on "Hyvä ja ravitseva kasvualusta nuorelle."

Kaupunginhallituksen hyväksymien viestinnän ohjeiden (5.11.2001 1441 §) 2.3.2 kohdan mukaan kaupungin "hallintokunnilla on mahdollisuus ilmaista oma identiteettinsä kaupungin vaakunan yhteydessä kaupunginhallituksen hyväksymällä tavalla". Monet virastot ja erityisesti liikelaitokset ovat tähän perustuen ottaneet käyttöön omia virasto- ja laitostunnuksiaan. Kaupunginjohtaja on lisäksi johtajistokäsittelyssä 26.3.2003 (34 §) hyväksynyt graafisen ohjeiston "Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten tunnukset – Virallinen ilme" noudatettavaksi koko kaupungin ja kaupungin virastojen ja laitosten ulkoisessa viestinnässä soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymien erillisten laitos- ja liikemerkkien rinnalla.

Ottaen huomioon nuorisoasiainkeskuksen aseman palveluja nuorille helsinkiläisille tuottavana yksikkönä tiedotustoimisto pitää ehdotetun nuorisoasiainkeskuksen uuden virastotunnuksen käyttöönottoa perusteltuna. Ehdotus nuorisoasiainkeskuksen uudeksi virastotunnukseksi edustaa tiedotustoimiston mielestä korkeatasoista graafista suunnittelua. Se on graafisesti selkeä ja monikäyttöinen ja ilmentää hyvin nuorisoasiainkeskuksen monipuolista toimintaa. Tunnus on myös eri käyttötarkoituksiin oivaltavalla tavalla muunneltava, ja tarjoaa mahdollisuuksia tunnuksen sisältämien erilaisten merkitysten tulkintaan.

Tiedotustoimisto puoltaa sitä, että kaupunginhallitus oikeuttaa nuorisoasiainkeskuksen käyttämään ehdotettua uutta laitostunnusta ja logoa markkinoinnissaan ja toiminnassaan kaupungin viestinnän ohjeiden ja graafisten ohjeiden mukaisella tavalla.

Kj viittaa tiedotustoimiston lausuntoon ja katsoo, että nuorisoasiainkeskuksen visuaaliseen ilmeen vahvistaminen on esitetyllä tavalla perusteltua.

KJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa nuorisoasiankeskuksen laitosmerkin ja visuaalisen tunnisteen nuorisolautakunnan ehdottamalla tavalla.

Pöytäkirjanote nuorisolautakunnalle ja kaupunginkanslian tiedotustoimistolle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Nuorisolautakunnan esitys 1.3.2005
	Liite 2	Ehdotus visuaaliseksi tunnisteeksi 4.3.2005

FINESTLINK OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-676

Finestlink Oy ilmoittaa, että yhtiön varsinainen yhtiökokous on tiistaina 19.4.2005 klo 11.30 alkaen Pohjolan Voima Oy:n pääkonttorissa osoitteessa Töölönkatu 4 A, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Lisäksi yhtiökokouksessa käsitellään hallituksen ehdotus yhtiön osakepääoman korottamisesta 2 000 000 eurolla niin, että Helsingin kaupunki voi merkitä korotuksesta omistusosuuttaan vastaavasti vähintään 8 000 ja enintään 9 960 osaketta 100,00 euron osakekohtaiseen merkintähintaan eli vähintään 800 000 euron ja enintään 996 000 euron kokonaismerkintähintaan.

Yhtiökokouskutsu liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että Finestlink Oy on perustettu vuonna 2004. Yhtiön pääasiallisena tehtävänä on omistaa ja hallita Suomen ja Viron välisen tasasähkökaapeliyhteyden rakentamiseen ja omistamiseen perustetun virolaisen yhtiön, AS Nordic Energy Linkin (NEL) osakkeita. Kaupungin omistusosuus Finestlink Oy:stä on 40 %.

Kj toteaa, että Khs on jo aiemmin päättänyt 21.6.2004 §:n 878 kohdalla merkitä kaupungin lukuun Finestlink Oy:n osakepääomasta enintään 1 000 000 euroa ja kehottanut Helsingin Energiaa rahoittamaan sen omalla tulorahoituksellaan, joten Khn ei ole tarpeen enää erikseen päättää samaa asiaa koskevasta yhtiön hallituksen enintään 996 000 euron osakepääoman korotusehdotuksesta yhtiökokoukselle.

Kj toteaa lisäksi, että kaupungilla on osakassopimuksen mukaan oikeus nimetä Finestlink Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja että viisijäsenisessä hallituksessa ovat olleet kaupungin edustajina Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja johtaja Pekka Manninen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– kehottaa Helsingin Energiaa edustamaan kaupunkia
Finestlink Oy:n 19.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

– oikeuttaa Helsingin Energian hyväksymään liitteenä olevassa kokouskutsussa mainitut asiat hallituksen ehdotusten mukaisesti, sekä

– kehottaa Helsingin Energiaa esittämään yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi toimitusjohtaja Seppo Ruohosta ja johtaja Pekka Mannista.

Pöytäkirjanote liitteineen Helsingin Energialle, nimetyille henkilöille
sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Yhtiökutsu liitteineen

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 4/2004

Khs 2004-1070

Kj toteaa, että Kvston 26.3.1997 hyväksymien konserniohjauksen periaatteiden mukaan kaupunginhallitus seuraa määräajoin tytäryhteisöjen tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Khs on 2.2.2004 (§ 141) antanut tarkemmat ohjeet raportointitavasta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut em. ohjeiden mukaisesti seurantaraportin vuodelta 2004. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien tietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, että

– Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön tulos vuodelta 2004 on positiivinen, kun se vielä Khlle edellisen kerran 15.11.2004 § 1391 kohdalla raportoitaessa oli ennusteen mukaan tappiollinen, joten tältä osin säätiön taloustilanne ei anna aihetta tässä vaiheessa enempiin toimenpiteisiin

– Suomen Turistiauto Oy ja HKL-Bussiliikenne on yhdistetty 1.1.2005 alkaen yhteiseen yhtiöön Helsingin Bussiliikenne Oy:öön, joten tältä osin Helsingin Bussiliikenne Oy:n (Suomen Turistiauto Oy:n) viime vuodelta kirjattu tappio ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin

– Oy NordWater Ltd:iä koskevat toimenpiteet yhtiön liiketoiminnasta luopumiseksi ovat vireillä ja niistä raportoidaan Khlle aikanaan erikseen, ja että

– tappiollisten yhtiöiden edellyttämät toimenpiteet tullaan selvittämään.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Seurantaraportti 4/2004

HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY:N OMISTUSPOHJAN LAAJENTAMINEN

Khs 2005-778

Kj toteaa, että Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien edustajien kesken on käyty vuoden 2004 syksystä alkaen neuvotteluja Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n omistuspohjan laajentamisesta siten, että Espoon ja Vantaan kaupungit tulisivat yhtiön osakkaiksi.

Neuvottelujen yhteisiksi lähtökohdiksi linjattiin mm. seuraavat periaatteet:

– omistuspohjan laajentaminen tukee asiakasomistajien ohjauksessa yhtiön kannattavaa kasvua, palvelujen kilpailukykyistä hinnoittelua ja kehittämistä tehokkaana yhteisenä henkilöstöhankinnan palveluyksikkönä

– omistussuhteet jaetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken siten, että Helsingillä on edelleenkin osake-enemmistö yhtiössä Espoon ja Vantaan ollessa vähemmistöosakkaina tasaomistuksin

– omistuspohjan laajentamista lähinnä HUS:n suuntaan arvioidaan myöhemmin nyt tehtävien omistusjärjestelyjen jälkeisen toiminnan antamien kokemusten pohjalta

– yhtiön vakaan talouden, laajenevan palvelutuotannon vaatimien mahdollisten resurssivahvistusten sekä lähivuosien tietojärjestelmäinvestointien rahoituksen turvaamiseksi omistuspohjan muutos toteutetaan yhtiön osakepääomaa korottamalla Espoolle ja Vantaalle suunnattavana osakeantina

– osakeannissa merkintähinnan lähtökohtana on yhtiön käypä arvo sisältäen myös sen arvonlisäyksen, joka yhtiöön on kertynyt organisaation ja henkilöstön osaamisesta, keikkahenkilöstön tietokannasta ja muista vastaavista immateriaalisista tekijöistä

– yhtiö jatkaa ns. inhouse–yhtiönä kilpailu- ja hankintalainsäädännön reunaehdoin, jolloin tilapäisen työvoiman suorahankinta yhtiöstä on jokaiselle asiakasomistajille edelleenkin mahdollista.

Lisäksi todettiin yhteisesti, että keskittämällä tilapäisen työvoiman hankinta yhteiseen yhtiöön vältetään toisaalta osakkaiden keskinäinen kilpailu ammattitaitoisesta tilapäistyövoimasta muutoinkin niukoilla pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla ja varmistetaan toisaalta ammattitaitoisen sijaishenkilöstön hyvä saatavuus myös tulevaisuudessa.

Neuvottelujen perusteella omistusjärjestely ehdotetaan toteutettavaksi seuraavasti:

– Helsingin omistusosuus yhtiöstä on 60 % sekä Espoon ja Vantaan kummankin 20 %. Järjestelyn toteuttamiseksi yhtiön osakepääomaa korotetaan suunnattuna osakeantina siten, että Espoo ja Vantaa merkitsevät annissa kumpikin 3 334 uutta osaketta 148,40 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Osa 989 531,20 euron kokonaismerkintähinnasta kirjataan yhtiön osakepääomaan ja osa ylikurssirahastoon. Merkintähinnan pohjana on ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvio yhtiön käyvästä substanssiarvosta, johon on yhteisesti sopien lisätty Espoon ja Vantaan tulevaa omistusta vastaava osuus substanssiarvolaskelmaan sisältymättömästä immateriaalisten tekijöiden arvosta. Jokainen vanha ja uusi osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

– yhtiön nykyinen nimi muutetaan paremmin kuvaamaan laajentuvaa asiakaspohjaa

– yhtiön hallituksessa on riittävän laaja-alaisen asiakasomistajaohjauksen varmistamiseksi yhdeksän jäsentä, joista Helsinki nimeää viisi sekä Espoo ja Vantaa kumpikin kaksi jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Helsinki nimeää hallituksen puheenjohtajan.

– yhtiön sisällä yksimielisyyttä edellyttävät päätökset ovat yhtiökokouksessa tilintarkastajan valinta ja hallituksessa toimitusjohtajan valinta sekä yhtiön keskeiset hinnoittelu- ja toimintaperiaatteet

– sopijapuolet pyrkivät keskittämään tilapäisen työvoiman hankintansa yhtiöön ja yhtiö mitoittaa resurssinsa niin, että kunkin asiakasomistajan tilapäinen työvoimatarve voidaan toteuttaa tasapuolisesti tilausten mukaisesti

– osakassopimukseen otetaan kilpailukieltoa ja lunastuslauseketta koskevat kohdat. Menettelyvasta luovutettaessa yhtiön osakkeita ulkopuoliselle on laadittu erillinen pöytäkirja.

– yhtiö ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa.

./. Yhtiöjärjestysluonnos on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä. Luonnokseen on tehty omistusjärjestelyn edellyttämät muutokset ja pääosin vanhentuneena päivitetty muita kohtia kauttaaltaan vastaamaan voimassa olevaa yhtiölainsäädäntöä. Arvonmääritystä koskeva selvitys sekä sopijapuolten kesken neuvoteltu osakassopimusluonnos ja siihen liittyvä erillinen osakkeiden luovuttamisen menettelytapoja koskeva pöytäkirjaluonnos ovat salassa pidettäviä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 20 kohta) ja ne jaetaan kaupunginhallituksen jäsenille erikseen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut ilmoittaa (24.3.2005), ettei sillä ole lausuttavaa esillä olevan asian johdosta.

Kj toteaa, että Helsingin Työvoimapalvelu Oy on kaupungin kokonaan omistama ja vuonna 1990 perustama osakeyhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2004 oli 19,9 milj. euroa, taseen loppusumma 4,3 milj. euroa ja vakinaisen henkilöstön määrä 48 henkilöä. Yhtiön tulos vuodelta 2004 oli verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,3 milj. euroa. Yhtiön suurin asiakas oli Helsingin kaupunki, jonka osuus kokonaismyynnistä oli 69,2 %. Espoon 19,7 %, HUS:in 9,7 % ja muiden osuus 1,4 %.

Kj toteaa, että nyt esillä oleva omistusjärjestely vastaa kaupungin asettamia tavoitteita järjestelylle ja on uusi avaus pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämisessä myös henkilöstöhallinnon toimialalla.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– hyväksyä Helsingin Työvoimapalvelu Oy:tä koskevan omistusjärjestelyn siten, että yhtiön osakepääomaa korotetaan ensin osakepääoman tasaamiseksi 1 812,07 euron rahastoannilla siirtämällä korotusmäärä yhtiön taseen edellisten tilikausien voittovaroista osakepääomaan, jonka jälkeen yhtiön osakepääoma on 170 000 euroa, sekä sen jälkeen korottamalla osakepääomaa 113 356 eurolla suunnattuna osakeantina tarjoamalla Espoon ja Vantaan kaupungeille kummallekin 3 334 kappaletta 17,00 euron nimellisarvoisia yhtiön osakkeita 148,40 euron osakekohtaiseen merkintähintaan ja että 989 531,20 euron kokonaismerkintähinnasta yhtiön osakepääomaan kirjataan 113 356 euroa ja ylikurssirahastoon 876 175,20 euroa,

– hyväksyä yhtiöjärjestyksen liiteluonnoksen mukaisesti sekä kaupunginhallituksen jäsenille erikseen jaetut osakassopimuksen ja siihen liittyvän erillisen pöytäkirjan luonnosten mukaisesti, sekä

– kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita kaupungin puolesta hoitamaan omistusjärjestelyyn liittyvät toimenpiteet sekä allekirjoittamaan järjestelyyn liittyvät asiakirjat oikeuttaen samalla oikeuspalvelut tekemään niihin vähäisiä muutoksia.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että kaupunginhallituksen nyt hyväksymän omistusjärjestelyn toteuttamisen edellytyksenä on, että Espoon ja Vantaan kaupunkien asianomaiset toimielimet tekevät vastaavansisältöiset päätökset.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, Helsingin Työvoimapalvelu Oy:lle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestysluonnos
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 20 kohta
	Liite 3	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 20 kohta
	Liite 4	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 20 kohta

KAUPUNGINSIHTEERIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2005-794

Kj toteaa, että kaupunginkansliassa on ollut kaupunginsihteerin virka, vakanssi 016620, avoinna 29.2.2004 alkaen. Kaupunginhallitus on 14.12.2004 määrännyt oikeustieteen kandidaatti Anja Vallitun avoimen kaupunginsihteerin viran hoitajaksi ajaksi 1.1.2005–31.12.2005.

Oikeustieteen kandidaatti Anja Vallittu on 1.12.2003 lukien toiminut avoimen apulaiskaupunginsihteerin viran hoitajana ja 1.1.2005 lukien avoimen kaupunginsihteerin viran hoitajana kaupunginkansliassa. Tehtävänä hänellä on erityisesti Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asiat sekä eräät kansainväliset yhteistyökohteet. Anja Vallittu on virkavapaalla ympäristökeskuksen hallintopäällikön virasta, jota hän on hoitanut vuodesta 1991. Hän on tullut ympäristökeskuksen palvelukseen ympäristötarkastajaksi vuonna 1986.

Kaupunginsihteerin pätevyysvaatimuksena on tuomarin virkaan vaadittava tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon tai taitoa ja kokemusta sihteerin tehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen ja ruotsin kielen tyydyttävä taito. Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 § mukaan henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta virka- tai työsuhteessa.

Anja Vallitun ympäristökeskuksen hallintopäällikön virka sekä kaupunginkanslian apulaiskaupunginsihteerin ja kaupunginsihteerin virat voidaan katsoa hallintosäännössä tarkoitetuiksi vastaaviksi tehtäviksi. Anja Vallittu täyttää viran pätevyysvaatimukset ja on menestyksellisesti hoitanut apulaiskaupunginsihteerin virkaa ja kaupunginsihteerin virkaa. Ote henkilökortista on nähtävillä Khn kokouksessa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa oikeustieteen kandidaatti Anja Vallitun kaupunginsihteerin virkaan 4 355,83 euron tehtäväkohtaisesta palkasta määräytyvin palkkaeduin.

Koska Vallittu on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan ja aikaisemmin, ei häneltä sitä nyt vaadita.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle, kaupunginkanslialle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalvelulle.

Lisätiedot:
Kontra Pekka, projektipäällikkö, puhelin 169 2217

29.3.2005 ja 4.4.2005 pöydälle pantu asia

VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2006-2008 LAATIMISOHJEIDEN LISÄOHJE

Khs 2005-310

Kj toteaa, että käsitellessään vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 -2008 laatimisohjeet kaupunginhallitus totesi, että kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin jälkeen hallintokunnille lähetetään lisäohje seminaarin tuloksiin pohjautuen. Lisäohje on myös otettava huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta laadittaessa.

Kaupunginvaltuusto piti strategiaseminaarin Hyvinkään Sveitsissä
3. – 4.3.2005. Strategiaseminaarissa linjattiin kaupungin strategiset painopisteet alkavalle valtuustokaudella. Seminaarin keskustelun ja ryhmätyön pohjaksi oli käytössä luonnos kaupungin strategioiksi, joka pohjautui pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään (16.12.2004) kolmeen päämäärän: hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Myös voimassa olevat yhteisstrategiat (Kvsto 17.11.2004) olivat luonnoksen pohjana.

Raportti lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion valmistelussa. Strategiat käsitellään talousarvion ja –suunnitelman käsittelyn yhteydessä vuoden 2005 marraskuussa.

./. Kaupunginvaltuuston strategiseminaarin loppuraportti on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Strategiaseminaarin loppuraportin tiivistelmäosassa on luonnos kaupungin strategioiksi niiden edellyttämien toimenpiteiden hallintokuntavalmistelua varten. Strategioihin liittyviä toimenpiteitä tarkasteltaessa otetaan huomioon strategiaseminaarissa esiin tulleet painotukset hallintokuntien omien painotusten ja jo käynnissä olevien toimenpiteiden ohella.

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2004 suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006. Niissä todetaan, että strategioiden toteuttamisen parantamiseksi nimetään kullekin strategialle ”isäntä”. Kullekin strategialle on nimitetty liitteenä olevan loppuraportin tiivistelmäosassa kaupunginjohtaja ja ao. rootelin apulaiskaupunginjohtaja strategian koordinoinnin ja raportoinnin vastuuhenkilöksi.

Kaupunginhallituksen 7.3.2005 hyväksymien vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 – 2008 laatimisohjeiden mukaan hallintokunnat esittävät:

1 Yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista, toiminnan arvot ja vision tai toiminta-ajatuksen tiivistetysti.

2 Strategiat tai toimintalinjat taloussuunnitelmakaudeksi 2006 – 2008 sekä niihin liittyvät arviointikriteerit tai mittarit

3 Talousarviotavoitteet vuodeksi 2006, sitovat ja muut tavoitteet sekä niitä kuvaavat mittarit ja tunnusluvut.

Tämän lisäksi hallintokunnat esittävät talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksessaan:

4 Käsityksensä niistä uusista tai jo käynnissä olevista toimenpiteistä, jotka toteuttavat loppuraportin tiivistelmäosassa esitettyjä strategisia painopisteitä valtuustokaudella. Toimenpiteissä otetaan huomioon hallintokunnan omien näkemysten ohella strategiaseminaarissa esitetyt kannanotot.

5 Hallintokunnat raportoivat talousarvio ja
-suunnitelmaehdotuksessa vuosittain, miten ne toteuttavat strategioita.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan loppuraportin ja lähettää sen lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 -2008 valmistelussa.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Kalajoki Hannu, pääsuunnittelija, puhelin 169 2239

LIITE

Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin loppuraportti

VIIDEN PYSÄKÖINTIYHTIÖN VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

Khs

Kaj ilmoittaa, että Herttoniemen Pysäköinti Oy:n, Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitoksen, Latokartanon Pysäköinti Oy:n, Malmin Pysäköintitalo Oy:n ja Viikinmäen Pysäköinti Oy:n varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Kaupunki omistaa enemmistön em. yhtiöiden osakkeista. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta konserniohjeiden noudattamisesta ja raportoinnista konsernijohdolle.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2005 keväällä pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

Herttoniemen Pysäköinti Oy

Kiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos

Latokartanon Pysäköinti Oy

Malmin Pysäköintitalo Oy

Viikinmäen Pysäköinti Oy

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa yhtiökokouksissa ehdottamaan vuodeksi 2005 yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ottaen hallitusten jäsenten ja varajäsenten valintoja tehtäessä huomioon kaupungin edun sekä yhtiöissä noudatetut käytännöt eri osakkeenomistajatahojen edustuksesta yhtiöiden hallituksissa.

Hallituksen jäsenille maksetaan Khn päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset palkkiot ja tilintarkastajille sekä tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2005 tarkastuslautakunnan päätöksen mukaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista:

1. Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 26.3.1997 107 §, Khs 13.9.2004 1119 §, Khs 6.9.2004 1065 §, Khs 2.2.2004 141 §, Khs 3.6.2002 815 §, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 1.6.1998 861 §).

2. Yhtiökokous kehottaa hallitusta raportoimaan yhtiön toiminnasta ja tuloksesta konsernijohdolle Khn päättämien Helsinki -konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen raportointia sekä johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevien kulloinkin voimassa olevien ohjeiden (tällä hetkellä voimassa Khs 2.2.2004 141 §) mukaisesti.

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle, tilintarkastajayhteisöille, tilintarkastajille, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tarvittavasta tiedottamisesta luettelossa mainituille yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Luettelo yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista

VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-713

Vuosaaren Kiinteistöt Oy pyytää (17.1.2005) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54233 tontille 2 asuinkerrostalon ensimmäisessä kerroksessa olevien väliaikaisten sosiaalipalvelutilojen muuttamiseen pysyvästi tähän käyttöön poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tilojen tarve on jatkuva.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.3.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 26.9.1991 vahvistettu asemakaava nro 9810. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Sen rakennusoikeus on 4500 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku IV. Asemakaavamääräyksen mukaan saadaan rakennuksien ensimmäisessä kerroksessa enintään kolmea asuntoa ja yhtä kerhotilaa tonttia kohti käyttää väliaikaisesti sosiaalipalvelun tiloina.

Kehitysvammaisten asuntolan tilat, jota hakemus koskee, ovat olleet samassa käytössä väliaikaisella luvalla talon rakentamisesta lähtien. Koska tilan tarve jatkuu, on hakijan tarkoituksena muuttaa väliaikaiseksi tarkoitettu kehitysvammaisten asuntola pysyväksi.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan väliaikaisena sallimat sosiaalipalvelun tilat muutetaan pysyviksi.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 30/8.2.2005. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Huomautuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että kehitysvammaisten asuntola on suunniteltu ja rakennettu jo alun perin ko. tarkoitukseen. Se soveltuu siihen hyvin eikä häiritse tontin pääkäyttötarkoitusta.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-713/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n poikkeamispäätös
	Liite 2	Vuosaaren Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemuksen sijaintikartta

LAUSUNTO KIINTEISTÖ OY KALEVANPOJAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-654

Kiinteistö Oy Kalevanpoika pyytää (1.11.2004) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 70 tontille 7 toimitilojen peruskorjaukseen sekä ullakon ja kellarin (lisäkerrosala 554 k-m²) käyttöönottoon niin, että poiketaan käyttötarkoituksen lisäksi vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusalasta ja autopaikkamääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontille jo rakennettu kerrosala ylittää asemakaavassa määritellyn kerrosalan ja rakennusalan.

Kiinteistö on jo pitkään toiminut poikkeusluvin toimistokäytössä Väestöliiton toimitiloina.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (17.3.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 8.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 7961 ja siinä on ns. kaksitasoiset määräykset. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 040 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e=1,6. Kadunvarsirakennus on suojeltu So -merkinnällä. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Ullakolle saa sisustaa tontin käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Tontin kadunvarsirakennus on nelikerroksinen ja alun perin asuinrakennukseksi vuonna 1903 rakennettu (arkkitehtitoimisto Polun & Georg Wasastjerna). 3-kerroksinen piharakennus on vuodelta 1898 (Erik Hartwall). Alun perin tontilla on toiminut virvoitusjuomatehdas. Rakennukset on 1950-luvulla muutettu toimistokäyttöön

Hakijan tarkoituksena on sisustaa toimistotiloja ja IV-konehuone kadunvarsirakennuksen ullakolle, joka on tällä hetkellä varastotilana, sekä IV-konehuone 1-kerroksisen piharakennuksen kellariin. Pihan peräosaa lasketaan, jolloin ikkunoita suurentamalla saadaan riittävä valaistus 3-kerroksisen piharakennuksen kellariin entiseen varastotilaan rakennettaville työtiloille. Tila on ollut huonekaluliikkeen näyttelytilana. Piha kunnostetaan ja istutetaan. Autopaikat (8 kpl) on tarkoitus vuokrata paikoituslaitoksesta.

Uusi kerrosala on 3 871 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=3,0. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakennusalan sekä autopaikkamääräysten suhteen.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on 8.12.2004 käsitellyt hankkeen aikaisempaa suunnitteluvaihetta, eikä sillä ollut hankkeesta huomautettavaa.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.2.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että suunnitelmassa esitettyjä julkisivumuutoksia etenkin kadun suuntaan voidaan pitää vähäisinä. Mahdollisten tulevien varastotilatarpeiden ilmetessä hakijan tulee löytää suunnitelmassa ullakkotiloista poistuvan varastotilan korvaavat tilat muualta rakennuksesta. Lisäksi hakijan tulee esittää selvitys pihalta poistettavien autopaikkojen järjestämisestä muualta ennen luvan myöntämistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että hakemuksen mukaista poikkeamista voidaan pitää perusteltuna, koska rakennus ollut toimistokäytössä 1950-luvulta lähtien, eikä toimistokäyttö ole aiheuttanut haittaa naapureille.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksen mukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 1.11.2004 päivättyä suunnitelmaa, jossa piharakennuksen IV-konehuone on sijoitettu rakennuksen kellariin, ja että hakija esittää selvityksen autopaikkojen järjestämisestä muualta ennen luvan myöntämistä

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Kalevanpojalle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro. 70 tontille 7 ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 1.11.2004 päivättyä suunnitelmaa, jossa piharakennuksen IV-konehuone on sijoitettu rakennuksen kellariin, ja että hakija esittää selvityksen autopaikkojen järjestämisestä muualta ennen luvan myöntämistä.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

SILTAKESKUS OY -NIMISEN YHTIÖN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN JÄSETEN SEKÄ TILINTARKASTAJAN NIMEÄMINEN VUODEKSI 2005

Khs 2005-736

Asia tulisi käsitellä 11.4.2005

Siltakeskus Oy ilmoittaa (31.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 14.4.2005 Siltamäen Huolto Oy:n isännöitsijätoimistossa, Helsingissä os. Jousimiehentie 3, alkaen klo 15.00.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä mainitut asiat sekä valtuutetaan hallitus perimään tai jättämään perimättä enintään kahden kuukauden hoitovastike.

Kaj toteaa, että Helsingin kaupunki omistaa osoitteessa Jalopeurantie 6 olevan lasten päiväkotihuoneiston hallintaan oikeuttavat Siltakeskus Oy:n osakkeet nro 1 - 1535. Siltakeskus Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä yhtiön hallitukseen yksi varsinainen ja yksi varajäsen sekä toinen varsinainen tilintarkastaja ja hänen varamiehensä.

Kaupungin edustajana vuonna 2004 on yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä ollut kiinteistölakimies Timo Uronen ja varajäsenenä toimistopäällikkö Urpo Lappi sosiaalivirastosta sekä yhtiön toisena varsinaisena tilintarkastajana Tilintarkastusrengas Oy (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Osmo Immonen) ja varatilintarkastajana HTM Jari Etelämaa.

Tarkastuslautakunta on 15.12.2004 nimennyt päätösehdotuksessa mainitut ehdolle yhtiön tilintarkastajiksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistöä Oy Siltakeskus Oy -nimisen yhtiön 14.4.2005 klo 15.00 Siltamäen Huolto Oy:n isännöitsijätoimistossa osoitteessa Jousimiehentie 3 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja

nimetä yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi toimitilapäällikkö Unto Ojalan ja varajäseneksi asiamies Sisko von Behrin molemmat kiinteistövirastosta sekä yhtiön toiseksi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Osmo Immonen) ja varatilintarkastajaksi HTM Jari Etelämaan.

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, jolle kokouskutsu on toimitettava, kaupunginkanslialle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULUN JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMISPÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

Khs 2004-2224

Kvsto päätti 15.12.2004 (asia 11) hyväksyä ammattikorkeakoulun johtosäännön Khn mietinnön nro 19-2004 liitteen 7 mukaisena siten, että johtosääntö tulee voimaan 1.1.2005 lukien. Samalla Kvsto päätti muuttaa Khn johtosäännön 11 §:ää ja kumota ammattikorkeakoulun aiemman johtosäännön.

./. Uusi johtosääntö on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Lehtori Xxxx Xxxxx Xxxxxxxx on (21.1.2005) valittanut Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

./. Valituskirje on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (8.2.2005) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksen johdosta.

Sj toteaa, että Khn johtosäännön 8 §:n 5-kohdan mukaan Khs antaa selityksen Kvston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos Khs katsoo voivansa yhtyä Kvston päätöksen lopputulokseen.

Lausunto olisi annettava 26.4.2005 mennessä.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (15.3.2005) valituksen johdosta seuraavaa:

Valitusoikeus ja -aika Valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta (KuntaL 90 § 1 mom). Valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä (KuntaL 92 §).

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (kuntaL 93 §). Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi (KuntaL 95 § 2 mom). Kvston pöytäkirja 15.12.2004 on asetettu yleisesti nähtäväksi 23.12.2004, joten valitus on tehty määräajassa.

Valitusperusteet Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen (KuntaL 90 § 2 mom).

Valittajan vaatimukset Valittaja vaatii, että hallinto-oikeus kumoaa johtosäännön niiltä osin kuin se on ammattikorkeakoululain tai ammattikorkeakoulusta annetun asetuksen vastainen ja palauttaa johtosäännön kaupungille uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen samalla, että johtosääntö laaditaan edellä mainitun lainsäädännön mukaiseksi.

Perusteet, joilla muutosta haetaan

Valittajan mielestä valtuuston hyväksymässä johtosäännössä on määrätty suuri joukko tehtäviä ja velvoitteita, joista määrääminen kuuluu ammattikorkeakoulun sisäiseen hallintoon ja muuhun sisäiseen toimintaan. Ne ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulun itsehallinnon piiriin kuuluvia asioita, joiden käsittelystä ammattikorkeakoulun sisällä ammattikorkeakoulun ylläpitäjä ei voi laillisesti määrätä.

Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä

Oikeuspalvelut toteaa, että ammattikorkeakoulu on osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi ammattikorkeakoululain 6 §:n perusteella myöntää kunnalle, kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Toimiluvan saajalla on oikeus ylläpitää ammattikorkeakoulua. Lain 43 §:n mukaan ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimivaltaan kuuluvissa asioissa noudatetaan, mitä kuntalaissa, osakeyhtiölaissa tai säätiölaissa säädetään.

Ammattikorkeakoulun johtosääntö perustuu erityislainsäädännön mukaisen ammattikorkeakoulutoiminnan ja toisaalta kuntalain mukaisen yleishallinnon mahdollisimman selkeään erottamiseen. Kunnan hallinnossa noudatetaan kuntalain 3 §:n 1 momentin mukaan kuntalakia, jollei lailla toisin säädetä. Yleishallinto kuuluu ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä kaupungille ja toimivallan siirtämisestä päättää Kvsto.

Kunnan hallinnon rakenne

Suomi jakautuu kuntalain 1 §:n mukaisesti kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssä. Kunta hoitaa kaikkia tehtäviään itsehallintoonsa kuuluvina tehtävinä noudattaen kuitenkin tehtävien hoitamisesta annettuja erityisiä säännöksiä, joille ei kuitenkaan perustuslain itsehallinnolle antaman turvan vuoksi anneta laajempaa merkitystä.

Kunnanvaltuusto vastaa kuntalain 13 §:n perusteella kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää mm. toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja hallinnon järjestämisen perusteista. Valtuusto päättää myös talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion.

Hallinnon järjestämisen perusteisiin kuuluu hallinnon rakenne eli organisaatio. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan eri viranomaisten kesken. Valtuusto voi kuntalain 14 §:n perusteella siirtää johtosäännössä toimivaltaansa muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Valtuusto tekee delegointiratkaisut aina johtosäännöillä, joilla määrätään eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Lisäksi valtuusto ohjaa kunnan toimintaa talousarviolla ja useamman vuoden toiminta- ja taloussuunnittelulla.

Kunnan toimielimiä ovat kuntalain 17 §:n mukaisesti valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Toimielimellä tarkoitetaan kuntalaissa aina monijäsenistä kunnan viranomaista.

Kunnanhallitus vastaa kuntalain 23 §:n perusteella kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Ammattikorkeakoulun hallinto

Helsingin ammattikorkeakoulu toimii Khn alaisena virastona valtuuston 15.12.2004 hyväksymän johtosäännön 1 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun johtosääntö vastaa muiden Khn alaisten virastojen johtosääntökäytäntöä, ammattikorkeakoululainsäädäntö kuitenkin huomioon ottaen.

Kaupungille on ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä annettu tehtäviä. Lain 14 §:n mukaan ylläpitäjän tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla ammattikorkeakoululaissa säädetään:

1) päättää ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä;

2) päättää ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta;

3) tehdä valtioneuvostolle esitys ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamisesta sekä

4) nimittää tarvittaessa ammattikorkeakoululle valtuuskunta.

Ammattikorkeakoululain 3 §:n mukaan ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto, jota hoitavat hallitus ja rehtori (10 §). Hallitus hyväksyy sisäistä hallintoa koskevat ammattikorkeakoulun säännöt. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä nimittää hallituksen ja nimittää tai ottaa (12 ja 13 §) rehtorin, joka toimii hallituksen puheenjohtajana (11 §).

Laissa ei ole määritelty sisäisiä asioita, mutta lain esitöiden mukaan sisäisen hallinnon päätettäviin asioihin kuuluvat opetuksen järjestämistä ja koulutuksen kehittämistä koskevat asiat ylläpitäjän hyväksymän talousarvion rajoissa.

Ammattikorkeakoulun itsehallinto suhteessa sen ylläpitäjään määräytyy paitsi ammattikorkeakoululainsäädännön perusteella myös sen mukaan, mitä ylläpitäjä päättää ammattikorkeakoulun toiminnan keskeisistä suuntaviivoista ja taloudesta. Ammattikorkeakoulu on siten myös osa kaupungin organisaatiota ja siihen sovelletaan yleishallinnon osalta kuntalakia.

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori, joiden tehtävät on ammattikorkeakoululaissa tyhjentävästi lueteltu.

Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on ammattikorkeakoululain 12 §:n mukaan kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa.

Lisäksi hallituksen tehtävänä on:

1) tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi

2) päättää ammattikorkeakoululle myönnettyjen määrärahojen jakamisen perusteista

3) tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus koulutustehtävän muuttamista koskevasta esityksestä

4) asettaa muut monijäseniset hallintoelimet

5) hyväksyä ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

6) hyväksyä sisäistä hallintoa koskevat ammattikorkeakoulun säännöt sekä

7) käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi säädetyt tai määrätyt taikka asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat.

Rehtori johtaa ammattikorkeakoululain 13 §:n mukaan ammattikorkeakoulun toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, valtioneuvoston tai opetusministeriön asetuksessa taikka ammattikorkeakoulun säännöissä toisin säädetä tai määrätä.

Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat perustuvat edellä lueteltuihin ja muualla ammattikorkeakoululaissa määrättyihin tehtäviin, joiden järjestämisestä ammattikorkeakoulun hallitus päättää hyväksyessään ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat säännöt.

Loppupäätelmä Oikeuspalvelut katsoo, että ammattikorkeakoulun johtosääntö perustuu erityislainsäädännön ja kuntalain mukaisen yleishallinnon selkeään erottamiseen ja on laadittu edellä mainittujen lakien mukaisesti niiden keskinäiset painoarvot huomioon ottaen.

Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, Kvsto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen, joten valitus on perusteettomana hylättävä.

Sj katsoo, että hallinto-oikeudelle tulisi antaa oikeuspalveluiden lausunnon mukainen lausunto.

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnon mukaisen oman lausuntonsa ja esittää, että valitus hylättäisiin.

Pöytäkirjanote asiakirjoineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä ammattikorkeakoululle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Ammattikorkeakoulun johtosääntö
	Liite 2	Valituskirje

HELSINGIN UUSI JALKAPALLOAREENA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-707

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy ilmoittaa (24.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2005 kello 15.00 Finnair Stadiumilla.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä jalkapallostadiumin monikäyttöisyyden parantamista koskevaa hanketta.

Sj toteaa, että yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä. Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita.

Hallituksen jäseninä vuonna 2004 ovat toimineet kaupunkineuvos Antti Viinikka, lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka ja kaupunginlakimies Eila Ratasvuori.

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Tilintarkastajien Oy – Ernst & Young (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Tuija Korpelainen). Tarkastuslautakunta on 11.2.2005 nimennyt päätösehdotuksessa mainitun ehdokkaan tilintarkastajaksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n 26.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja kehottaa oikeuspalveluja toimimaan siten, että yhtiön hallitukseen valitaan kolme jäsentä ja esittämään, että hallituksen jäsenille maksetaan samansuuruiset palkkiot kuin Helsingin luottamushenkilöiden palkkiosäännön 2 §:ssä tarkoitetun jaoston puheenjohtajan kokouspalkkio.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n hallitukseen vuoden 2005 varsinaisen kokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:

kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen

lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka

kaupunginlakimies Eila Ratasvuori.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön vuoden 2005 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja tilintarkastusyhtiölle, Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:lle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

4.4.2005 pöydälle pantu asia

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SELVITYSPYYNTÖ

Khs 2005-424

Eduskunnan oikeusasiamies on liikuntalautakunnalle lähettämässään kirjeessä (18.11.2004) pyytänyt lautakunnalta selvitystä Xxxxx Xxxxxxxxxxx kirjeessä esitetyistä seikoista.

Xxxxx Xxxxxxxxxxx arvostelee liikuntajohtaja Anssi Rauramoa ja Töölön kisahallin henkilökuntaa Hotsteppaz Basketball -koripallojoukkueen kohtelusta. Kirjeen mukaan kohtelu on ollut rasistista ja syrjivää.

./. Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntö ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx kirje ovat liitteenä 1.

Liikuntalautakunta toteaa (8.2.2005) lausuntonaan asiasta seuraavaa:

Liikuntaviraston varausyksikkö käsittelee vuosittain noin 15 000 varaushakemusta. Jos haettua vuoroa ei voida myöntää hakijalle, niin normaalin käytännön mukaisesti hakijalle lähetetään vain tieto siitä, että kyseistä vuoroa ei voida myöntää. Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit eivät mahdollista kielteisten päätösten perustelemista. Hotsteppaz koripallojoukkueelle on viimeksi kesällä 2004 myönnetty vuoro liikuntaviraston hallinnoimasta Katajanokan liikuntahallista talvikaudelle 2004 - 2005 siitä huolimatta, että seuralla on ollut vuoden 2001 alusta alkaen toistuvasti maksamattomia harjoitusvuoroja. Tällä hetkellä seuralla on Katajanokan liikuntahallista maksamattomia laskuja yhteensä 840 euroa. Seuralla, jolla on vanhoja laskuja maksamatta, ei pääsääntöisesti anneta uusia vuoroja.

Useiden yhteydenottojen ja maksukehotusten jälkeen Xxxxxxx Xxxxxxxx ilmestyi 20.2.2004 Töölön kisahallin alakertaan. Myyntireskontraa hoitava toimistosihteeri kehotti Xxxxxxx Xxxxxxxx saapumaan neljänteen kerrokseen hallinto-osastolle. Liikuntajohtaja Anssi Rauramo oli paikalla. Tässä tilanteessa puhuttiin vain seuran maksamattomista pelivuoroista. Rauramon kanssa käymänsä keskustelun jälkeen Xxxxxxx Xxxxxxxx maksoi heti käteisellä Töölön kisahallista erääntyneet laskut.

Töölön kisahallin koripallokentät ovat ns. vapaaharjoittelukäytössä eli sinne voi mennä kuka tahansa pelaamaan maksamalla normaalin sisäänpääsymaksun - arkisin kello 16.00 asti. Hotsteppaz joukueen jäseniltä ei ole estetty tilojen käyttöä edellä mainittuun tarkoitukseen. Joukkueen jäsenille on kuitenkin täytynyt toistuvasti huomauttaa liikuntapaikan järjestyssääntöjen noudattamisesta (mm. sisäänpääsymaksujen maksaminen, harjoittelu sisällä ulkokengissä ja asian mukainen pukeutuminen). Töölön kisahallin henkilökunnalle on annettu yksityiskohtaiset ohjeet, miten asiakaskuntaa kohtaan tulee käyttäytyä. Mikäli hallin asiakkaat eivät noudata annettuja määräyksiä, huomautetaan siitä asiallisesti. Kohtelu on samanlaista kaikkia asiakkaita kohtaan ihonväriin katsomatta. Töölön kisahallissa ei ole ollut mainittavia ongelmia näissä asioissa muiden asiakkaiden kanssa.

Liikuntalaitososaston osastopäällikkö on joutunut antamaan Xxxxxxx Xxxxxxxx kolme kertaa (14.8.2002, 30.1.2003 ja 19.4.2004) määräaikaisen sisäänpääsykiellon Töölön kisahalliin. Kiellot on annettu toistuvista liikuntapaikan järjestyssääntöjen rikkomuksista, henkilökunnan antamien ohjeiden noudattamatta jättämisestä, muiden asiakkaiden häirinnästä ja henkilökunnan uhkailusta. Xxxxxxx Xxxxxxxx 30.1.2003 annetun määräaikaisen sisäänpääsykiellon ja hänen apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundille tämän johdosta lähettämän kirjelmän jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Björklund nimesi selvityshenkilön tutkimaan liikuntaviraston toimenpiteitä tapauksessa. Selvityshenkilön huhtikuussa 2003 apulaiskaupunginjohtajalle antamasta raportista ei käy ilmi, että Töölön kisahallin henkilökunta olisi menetellyt epäasiallisesti. Lautakunta toteaa lisäksi, että Töölön kisahallin henkilökunta on ollut loppuvuodesta 2004 yhteydessä liikuntaviraston ja Helsingin kaupungin työsuojeluvaltuutettuihin sekä Uudenmaan työsuojelupiiriin Xxxxxxx Xxxxxxxx taholta kokemastaan uhkasta.

Oikeusasiamiehen kanslian selvityspyynnön jälkeen Xxxxxxx Xxxxxxxx on käyttäytynyt tammikuussa väkivaltaisesti toista samaan etniseen ryhmään kuuluvaa Töölön kisahallin asiakasta kohtaan. Poliisi tutkii asiaa.

Lautakunta katsoo, että liikuntaviraston toiminta ei ole ollut rasistista eikä syrjivää.

Lausunnon käsittelyn yhteydessä suoritettiin äänestys. Varajäsen Pirkko Etelävuori teki jäsen Satu Väkiparran kannattamana esittelijän esityksestä poikkeavan esityksen, jonka mukaan päätösehdotukseen tulisi lisätä seuraava kappale:

Lautakunta toivoo, että viraston asiakaspalvelussa työskenteleville henkilöille järjestetään monikulttuurisuuden kohtaamiskoulutusta.

Esittelijän esitys voitti äänin 6 - 2.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut viittaa lausunnossaan (23.3.2005) liikuntaviraston selvitykseen ja katsoo, ettei kantelun tulisi antaa aihetta toimenpiteisiin.

Sj toteaa, että liikuntalautakunnan lausunnossa on yksityiskohtaisesti selvitetty tapahtumien taustaa ja liikuntaviraston käytäntöjä. Kantelijan puolesta esitettiin jo vuonna 2003 vastaavanlaisia väitteitä epäasiallisesta kohtelusta. Tuolloin Sj pyysi vapaamuotoisesti sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikössä toimivaa konsulttia selvittämään tilannetta. Selvityshenkilön sähköpostilla toimittamassa yhteenvedossa (23.4.2003) viitataan yhteisen kielen ja kulttuurisen kommunikointitavan puutteisiin. Selvityshenkilö toteaa muun ohessa, että selkeää rasismia ei ole osoitettavissa ja että kantelijan työtä monikulttuuristen nuorten eteen arvostetaan Kisahallissa. Hänen toistuvia sääntörikkomuksiaan ei kuitenkaan ole sallittu, ja ne ovatkin joutuneet tiukkaan valvontaan. Selvityshenkilön selonteon ja liikuntalautakunnan ja oikeuspalveluiden lausuntojen perusteella Sj katsoo, että liikuntaviraston ei ole osoitettu toimineen rasistisesti tai muutenkaan epäasiallisesti kantelijaa kohtaan, ja että kantelun ei pitäisi tämän vuoksi johtaa enempiin toimiin.

./. Selvityshenkilön yhteenveto 23.4.2003 on liitteenä 2.

SJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle liikuntalautakunnan ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausunnot sekä selvityshenkilön yhteenvedon 23.4.2003 selvityksenä Xxxxx Xxxxxxxxxxx oikeusasiamiehelle 14.11.2004 osoittaman kirjeen johdosta katsoen, ettei kantelun tulisi antaa aihetta enempiin toimiin.

Kirje eduskunnan oikeusasiamiehelle jäljennöksin esityslistatekstistä ja pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityspyyntö ja Xxxxx Xxxxxxxxxxx kirje
	Liite 2	Selvityshenkilön yhteenveto 23.4.2003

SELVITYS HIEKOITUKSEN AIHEUTTAMASTA RAJA-ARVON YLITTYMISESTÄ HELSINGISSÄ VUONNA 2003

Khs 2005-323

Ympäristölautakunta päätti (8.2.2005) merkitä alla olevan selvityksen tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallitukselle tiedoksi:

Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) vuorokausiraja-arvo ylittyi Helsingissä Runeberginkadun siirrettävällä mittausasemalla vuonna 2003. Raja-arvon ylittymisen arvioidaan johtuvan ensisijaisesti talvihiekoituksesta.

Ilmanlaatuasetuksen (711/2001) 13 § mukaan alueilla, joilla hengitettävien (PM₁₀) hiukkasten pitoisuudelle säädetyt raja-arvot ilmeisesti ylittyvät hiekoituksesta aiheutuvan hiukkaskuormituksen vuoksi, ei ole tarpeen laatia 12 §:ssä tarkoitettuja suunnitelmia tai ohjelmia raja-arvojen alittamiseksi. Tällöin kunnan tulee kuitenkin laatia selvitys, josta ilmenee kyseisten alueiden laajuus, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet, tiedot hiukkaskokojakaumasta ja hiukkasten lähteistä sekä tiedot suunnitelluista ja jo toteutetuista toimista pitoisuuksien alentamiseksi sekä arvio näiden toimien vaikutuksista pitoisuuksiin. Selvitys tulee lähettää alueelliselle ympäristökeskukselle, joka toimittaa sen edelleen ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriö raportoi EU:lle. Asetuksen mukaan kunnan on tiedotettava selvityksestä alueen asukkaille.

Selvitys hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylittymisestä on toimitettu liiteaineistoineen Uudenmaan ympäristökeskukselle kaupunginjohtajan allekirjoittamalla saatekirjeellä. Selvityksen liiteaineistona on

· Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2003

· Katupölyn tutkimusprojekti, loppuraportti,

· Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla – jatkotutkimukset

· Kuvaus katuosuuksista, joissa raja-arvon ylittyminen on mahdollista

· Helsingin kaupungin toimet katupölyongelman ratkaisemiseksi

· Pääkaupungin katupölyn vähentäminen. Tilanne ja toimet

· Toimintasuunnitelma akuuttien katupölyhaittojen torjumiseksi

· Suunnitelma katupölyhaittojen ehkäisemiseksi

· Kalsiumkloridin käyttö katupölyn sidontaan pääkaupunkiseudulla keväällä 2004.

Selvitys liiteaineistoineen on luettavissa internetissä http://www.hel.fi/ymk/ymparistotila/ilma/hiukkasselvitys.html.

Ilmanlaadun seuranta

Pääkaupunkiseutu on ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) määritelty omaksi seuranta-alueeksi. Pääkaupunkiseudun seuranta-alue koostuu neljästä kaupungista: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Yhteen laskettu asukasluku on 976 000, josta Helsingin osuus on 560 000. YTV:n ilmanlaadun seurantaverkon muodostavat kuusi pysyvää ja kolme siirrettävää mittausasemaa sekä meteorologinen asema. Siirrettävillä mittausasemilla seurataan ilmanlaatua vuoden jaksoissa kaupunkien ympäristökeskusten määrittelemissä paikoissa. Vuosina 2003 ja 2004 Helsingin siirrettävä mittausasema oli Runeberginkadulla.

Hiukkaspitoisuuksia on pääkaupunkiseudulla mitattu vuodesta 1978 lähtien, jolloin alettiin mitata kokonaisleijumapitoisuuksia (TSP). Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuuksien mittaukset aloitettiin vuonna 1988 ja pienhiukkasten (PM_2,5) vuonna 1997.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet

Mitatut pitoisuudet eivät ole ylittäneet vuoden 2001 elokuussa voimaan tulleita raja-arvoja ennen vuotta 2003. Vilkkaasti liikennöidyissä ympäristöissä hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo on kuitenkin ollut vaikeina kevätpölyvuosina lähellä ylittymistä ja typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet vain niukasti vuosiraja-arvon alapuolella. Hiukkas- ja typpidioksidipitoisuudet ylittävät ajoittain vilkasliikenteisissä ympäristöissä kansalliset ilmanlaadun ohjearvot.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi Helsingissä Runeberginkadun siirrettävällä mittausasemalla vuonna 2003. Pitoisuus ylitti arvon 50 mg/m³ 41 kertaa, kun ylityksiä sallitaan vuodessa 35 kpl. Muilla mittausasemilla raja-arvo ei ylittynyt. Vuonna 2004 raja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Runeberginkadulla numeroarvo ylittyi 32 kertaa.

PM₁₀-pitoisuuden keskiarvo vuonna 2003 oli Runeberginkadulla 32 µg/m³ ja Töölössä vuosikeskiarvo oli 23 µg/m³. Siten pitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella. Vuonna 2004 pitoisuudet ovat olleet keskimäärin alemmat kuin vuonna 2003.

Ylityslaajuuden arviointi

Arvion mukaan pääkaupunkiseudun seuranta-alueella hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo saattaa ylittyä vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Tällaiset katukuilut on kartoitettu selvityksen laatimisen yhteydessä.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo on pääkaupunkiseudun mittausasemista ylittynyt ainoastaan Runeberginkadun mittausasemalla. Runeberginkadulla on kohtalaisen vilkas liikenne ja rakennukset muodostavat katukuilun, joka estää liikenteen päästöjen laimenemista. Runeberginkatua huomattavasti vilkkaammin liikennöidyssä ympäristössä sijaitsevalla Töölön mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2003 selvästi alemmat.

Raja-arvon ylittyminen on arvioitu mahdolliseksi kapeissa katukuilussa, joissa liikennemäärät ovat yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja leveissä katukuiluissa, joissa liikennemäärät ovat Runeberginkadun tasoa eli yli 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi raja-arvon ylitystä pidetään mahdollisena erittäin vilkkaasti (n. 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) liikennöidyillä katuosuuksilla, jotka eivät ole varsinaisia katukuiluja, mutta joissa kuitenkin rakennukset heikentävät liikenteen päästöjen laimenemista. Näiden katuosuuksien yhteenlaskettu pituus on 8,3 km. Tarkastelu on tehty pääkaupunkiseudun kunnista vain Helsingissä. Alueen muissa kaupungeissa ei ole katukuiluja, joissa raja-arvon ylittyminen olisi todennäköistä.

Arviota ylitysalueen laajuudesta pyritään tarkentamaan tekemällä ilmanlaadun mittauksia kartoituksessa esille nousseissa katuosuuksilla. Pysyvä mittausasema siirrettiin vuoden 2005 alussa Töölöstä Helsingin ydinkeskustaan vilkasliikenteisen Mannerheimintien varteen. Siirrettävällä mittausasemalla mitataan ilmanlaatua Hämeentien katukuilussa vuonna 2005 ja Mannerheimintien vilkkaimmin liikennöidyssä kohdassa (Reijolankadun ja Tukholmankadun välisellä osuudella) vuonna 2006. Vuonna 2005 mitataan erikseen myös typpidioksidipitoisuuksia 11 kartoituksessa esille nousseessa kohteessa.

Tiedot hiukkaskokojakaumasta ja hiukkaslähteistä

Pääkaupunkiseudulla esiintyy korkeita hiukkaspitoisuuksia yleensä keväisin. Talven aikana kaduille kertyy hiukkasmassaa lukuisista eri lähteistä. Keväällä lumen sulettua ja katujen kuivuttua liikenne ja tuuli nostavat hiukkasia ilmaan aiheuttaen korkeita PM₁₀- ja TSP-pitoisuuksia. Liikenne on siten epäsuorasti korkeiden hiukkaspitoisuuksien aiheuttaja.

Valtaosa raja-arvon numeroarvon ylityksistä tapahtuu maalis-huhtikuun aikana, kun kadut ovat kuivuneet lumien sulamisen jälkeen. Kevätpölykauden PM₁₀-episodeille on yleensä tyypillistä, että suuri osa hengitettävien hiukkasten massasta on karkeita hiukkasia ja pienhiukkasia on kohtalaisen vähän. Tutkimuksissa on todettu, että keväällä erityisesti mineraalihiukkasten osuus on suurempi kuin muina vuodenaikoina. Nämä karkeat hiukkaset ovat syntyneet pääosin hiekoitushiekan jauhautuessa sekä hiekan ja renkaiden kuluttaessa asfalttia. Talvihiekoituksen katsotaan olevan pääasiallinen raja-arvon ylityksen aiheuttaja. Muita ylitysten mahdollisia aiheuttajia ovat liikenteen pakokaasupäästöt, rakennustyöt, kaukokulkeuma ja ilotulitus.

Katupölyn koostumuksesta ja lähteistä on tehty useita tutkimuksia. Tutkijat ovat todenneet, että kevätpölyn mineraalihiukkaset ovat osittain peräisin jauhautuneesta hiekoitusmateriaalista ja osittain asfaltin sisältämästä kiviaineksesta. Tutkimusten mukaan suuri osa asfaltin kulumisesta johtuu nk. hiekkapaperi-ilmiöstä eli hiekoitusmateriaali toimii autojen renkaiden alla hiekkapaperin tavoin kuluttaen asfalttia. Siten talvihiekoitus on suoraan ja välillisesti merkittävin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia nostava tekijä keväisin.

Tiedot suunnitelluista ja jo toteutetuista toimista pitoisuuksien alentamiseksi sekä arvio näiden toimien vaikutuksista pitoisuuksiin

Helsingin kaupunki on pyrkinyt vähentämään katupölypitoisuuksia 1980–luvun lopulta lähtien. On laadittu katupölyn torjuntasuunnitelmia ja toimenpiteitä on esitetty kaupungin ja rakennusviraston ympäristöohjelmissa. Nämä ohjelmat ja suunnitelmat sisältävät lukuisia lähinnä liukkaudentorjunnassa käytettyyn hiekkaan ja katujen keväiseen puhdistukseen liittyviä toimenpiteitä. Viimeisin vuonna 2003 ympäristölautakunnan hyväksymä suunnitelma katupölyhaittojen ehkäisemiseksi sisältää yli 20 toimenpidettä katupölyn muodostumisen ehkäisemiseksi.

Toimenpiteitä on toteutettu, ja hiukkaspitoisuudet ovat alentuneet. Varsinkin kuivina kevätpäivinä ne voivat silti yhä nousta haitallisen korkeiksi. Tällaisten jaksojen hiukkaspitoisuuksien alentamiseksi kaupunki on laatinut episodisuunnitelman, jota on jouduttu toteuttamaan viime vuosina joka vuosi. Vuonna 2004 episoditilanteessa suoritetusta katujen kastelusta kalsiumkloridiliuoksella valmistui tutkimus, jossa arvioitiin kastelun onnistumista ja vaikutusta. Tulosten mukaan kalsiumkloridi vaikutti pitoisuuksia alentavasti noin kahden viikon ajan. Mikäli pölynsidontakäsittelyä ei olisi tehty, olisi ilman PM₁₀-pitoisuus noussut kaikkina päivinä korkeaksi kaikilla mittausasemilla.

Pitoisuuksien kehittymistä seuraamalla voidaan arvioida, että 1980–luvun lopulla aloitetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet suotuisasti PM₁₀- ja kokonaisleijuman pitoisuuksiin. Vaikkakin viime vuosina lasku on tasaantunut. Ulkoilman kokonaisleijumapitoisuudet ovat laskeneet 1980–luvun lopulta arviolta kolmasosalla. Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) vuorokausiraja-arvo ei ole ylittynyt kiinteillä mittausasemilla. Myöskään vuonna 2001 voimaan tullut hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ei ole voimaan tulonsa jälkeen ylittynyt pysyvillä mittausasemilla. Mikäli raja-arvo olisi ollut voimassa aiemmin, se olisi ylittynyt pysyvällä Töölön mittausasemalla vuosina 1998, 1996, 1995 ja 1980–luvulla todennäköisesti lähes vuosittain.

Katupölyn torjuntatoimenpiteiden painopistettä tulee kohdistaa jatkossa erityisesti katukuiluihin. Ilmanlaadun mittauksien painopiste on jo kohdennettu seuraavina vuosina ongelmallisiksi arvioiduille katuosuuksille.

./. Selvitys 4.1.2005 hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylittymisestä vuonna 2003 on liitteenä 1. Selvityksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa (ja osa on luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.hel.fi/ymk/ymparistotila/ilma/hiukkasselvitys.html).

Ryj toteaa, että katupölyn hiukkaspitoisuudet ovat alentuneet 1980-luvulla aloitettujen katupölyn vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden ansiosta, mutta torjuntatoimenpiteitä on kuitenkin jatkettava erityisesti katukuiluissa ja muilla ongelmallisilla katuosuuksilla. Kaupungilla on suunnitelmat ja ohjelmat katupölyn vähentämiseksi niin akuutteja episoditilanteita kuin pitkän aikavälin toimenpiteitä varten.

Myös Kvston 30.3.2005 käsittelemässä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa on useita tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka liittyvät katupölyyn.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä ympäristölautakunnan selvityksen hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylityksestä vuonna 2003 tiedoksi.

Pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Selvitys hiekoituksen aiheuttamasta raja-arvon ylittymisestä vuonna 2003

HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-663

Helsingin Bussiliikenne Oy ilmoittaa (18.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 21.4.2005 klo 9.00 kaupunginkanslian oikeuspalvelujen tiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 12 §:ssä mainitut asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta.

Ryj toteaa, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Khs on 20.12.2004 bussiliikenteen järjestelyjä koskevat päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä päättänyt, että yhtiöjärjestyksen voimaantultua hallituksessa on viisi varsianista jäsentä.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Ilkka J. Kari, Jaana Närö, Jouko Sillanpää, Pirkko Miikkulainen ja Sari Nokkanen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistuksessa on tytäryhtiö Helsingin Palveluauto Oy, jonka hallitukseen kuuluvat samat henkilöt kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen. Helsingin Palveluauto Oy:n yhtiöko-kous pidetään 22.4.2005.

Ryj toteaa, että ehdotus tilintarkastajista on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (2.3.2005) mukainen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiökokouksessa 21.4.2005 klo 9.00 kaupunginkanslian tiloissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen

---------------------------------

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksessa niin, että yhtiökokous kehottaa Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitusta

esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n hallitukseen valittavaksi samat jäsenet kuin Helsingin Bussiliikenne Oy:n hallitukseen

esittämään Helsingin Palveluauto Oy:n tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:tä (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg)..

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, Helsingin Palveluauto Oy:lle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

ORGANISAATIOMUUTOKSESTA JA TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2005-722

Sosiaalilautakunta toteaa mm. (11.1.2005) ja (22.3.2005), että organisaatiouudistuksen 1.1.2005 johdosta on tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia. Viran nimikkeen muutosta esitetään mm. päiväkodin johtajalle, taloussihteerille ja kahdelle talouspäällikölle organisaatiomuutoksen edellyttämällä tavalla. Muutosta esitetään lisäksi aikuisten palvelujen vastuualueella asunnottomien sosiaalipalvelujen kahdelle sosiaalityöntekijälle vastaamaan yksikön uutta henkilöstörakennetta. Samoin vanhusten palvelujen vastuualueen yhden palvelukeskuksen ja viiden palvelutalon johtajien virkoja hoitavien nimikkeet esitetään yhtenäistettävän muiden vastaavia virkoja hoitavien nimikkeiden mukaisiksi. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen eräät taloushallinnon nimikkeet esitetään muutettavan nykyisiä virkatehtäviä vastaaviksi. Lisäksi virkanimikemuutosta esitetään yhdelle suunnittelijalle, jonka tehtäviin kuuluu toimia ruotsinkielisen jaoston sihteerinä.

Virkanimikemuutosten ohella esitetään muutettavan muutamia nykyisiä tehtäviä viroiksi, koska kyseisiin työtehtäviin sisältyy yksilöhuollon päätöksentekoa tai hankintapäätösten tekoa, jotka edellyttävät kuntalain mukaista virkasuhdetta.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella esitetään johtavan lastenpsykiatrin viran muuttamista perheneuvolan ylilääkärin viraksi, jolloin ylilääkäri toimisi perheneuvolan lastenpsykiatrien ammatillisena esimiehenä.

Esityksessä olevista nimike- ja palkkamuutoksista on neuvoteltu kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa.

Sosiaalilautakunta esittää lasten päivähoidon vastuualueelle sijoitettua asiantuntijaa lukuunottamatta päätösehdotuksen mukaisia virkamuutoksia. Lautakunta esittää päiväkodin johtajan viran nimikkeen muuttamista asiantuntijaksi.

Stj katsoo, että lasten päivähoidon vastuualueelle esitetty asiantuntija-nimike on liian yleisluonteinen. Tämän takia uudeksi nimikkeeksi esitetään päivähoidon asiantuntijaa.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen seuraavien virkojen osalta 1.5.2005 lukien ellei toisin mainita:

1 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Uusi nimike

Lasten päivähoidon vastuualue

083807	päiväkodin johtaja	päivähoidon asiantuntija

Aikuisten palvelujen vastuualue

036699	sosiaalityöntekijä	asukashuoltaja, 1.6.2005 lukien
037333	sosiaalityöntekijä	asukashuoltaja, 1.6.2005 lukien

Vanhusten palvelujen vastuualue

043110	toiminnanohjaaja	johtaja
041091	palvelutalon ohjaaja	palvelutalon johtaja
036742	kotipalvelulohjaaja	palvelutalon johtaja
084727	palvelutalon ohjaaja	palvelutalon johtaja
036750	palvelutalon ohjaaja	palvelutalon johtaja
037101	johtava toiminnanohjaaja	palvelutalon johtaja

Hallinto- ja kehittämiskeskus

037218	talouspäällikkö	laskenta-asiantuntija
038991	talouspäällikkö	hankinta-asiantuntija
010115	taloussihteeri	hankinta-asiantuntija

2 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Uusi nimike	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

025461	johtava lastenpsykiatri	3678,94	ylilääkäri	4267,41

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen tehtäväkoht. palkka e/kk	Uusi nimike	Uusi tehtäväkoht. palkka e/kk
Hallinto- ja kehittämiskeskus

084307	suunnittelija	2470,75	jaostovalmistelija	2439,50

3 Perustaa virat seuraavien tehtävien tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen tehtävä	Perustettava virka

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

084863	lastenpsykiatri	lastenpsykiatri
085022	vastaava ohjaaja	vastaava ohjaaja
085031	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä

Aikuisten palvelujen vastuualue

043093	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
014097	lääkäri	lääkäri
014188	lääkäri	lääkäri
014371	lääkäri	lääkäri
083531	lääkäri	lääkäri
084589	sosiaaliohjaaja	sosiaaliohjaaja, 1.6.2005 lukien
013763	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
013887	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
013906	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
014490	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
025581	sosiaalityöntekijä	sosiaalityöntekijä
014237	sosiaaliohjaaja	sosiaaliohjaaja
084325	sosiaaliohjaaja	sosiaaliohjaaja

Hallinto- ja kehittämiskeskus

047405	hankintapäällikkö	hankintapäällikkö

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja kaupunginkanslian henkilöstöosastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285



Kokousaika	11.4.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali