HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

12 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

29.3.2005 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Hopeisen Helsinki-mitalin myöntäminen Heikki Kaukorannalle

3

 

4

Lainan myöntäminen Viipurin Reaalikoulu Oy:lle

4

 

5

Kaupunginhallituksen toimivallan siirtäminen kaupunginlakimiehelle veronhuojennusasioissa

6

 

6

Suomen Energia-urakointi Oy:n varsinainen yhtiökokous

8

 

7

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n varsinainen yhtiökokous

9

 

8

Kemijoki Oy:n varsinainen yhtiökokous

11

 

9

Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006-2008 laatimisohjeiden lisäohje

13

 

10

21.3.2005 pöydälle pantu asia
Selvitys sisäasiainministeriölle Helsingin seudun yhteistyön järjestämisestä

15

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Helsingin Energian poikkeamishakemus

20

 

2

Viikinmäen länsiosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen liittyvän sopimuksen tekeminen Suomen valtion kanssa

24

 

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Ruosilantie 16:n ja Harmaagraniitti Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

27

 

4

Kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden peruskorjauksen omistajaohjauksen järjestäminen

29

 

5

Kiinteistö Oy Kaisaniemen metrohallin varsinainen yhtiökokous

39

 

6

Kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden yhtiökokoukset

41

 

7

Kaupungin työsuhdeasunto-, tukikoti-, korkotuki-, asumisoikeus-, ym. asuntoyhtiöiden yhtiökokoukset

45

 

8

Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n, Asunto Oy Helsingin Hermanninkulman, Asunto Oy Helsingin Kartanonisännän, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolun, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1:n ja Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29:n varsinaiset yhtiökokoukset

49

 

9

21.3.2005 pöydälle pantu asia
Selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle Xxxxx Xxxxxxxxxxx tekemän kantelun johdosta

52

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Vt Birgitta Dahlbergin toivomusponsi: Suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten tasapuolinen kohtelu iltapäivätoiminnassa

68

 

2

Helsingin teatterisäätiö - Helsingfors teaterstiftelse -nimisen säätiön edustajiston jäsenten valinta

70

 

3

Somali Reconstruction And Social Development ry:n oikaisuvaatimus Helsinki-lisän myöntämättä jättämisestä

73

 

4

21.3.2005 pöydälle pantu asia
Palkkaetujen myöntäminen ottolapsen hoitamiseksi pidettävän vanhempainvapaan ajalta

77

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Jäsenten valitseminen Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön hallitukseen vuosiksi 2005 - 2006

80

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailli­seksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rautavan (varalla Rihtniemi) ja Pajamäen varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 


3

HOPEISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN HEIKKI KAUKORANNALLE

 

Khs 2005-646

 

Kj toteaa, että Helsinki-mitalin myöntämisperusteiden 1 §:n 2 momentin mukaan hopeinen Helsinki-mitali voidaan myöntää henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta.

 

FM, kirjastonhoitaja Heikki Kaukoranta on suomentanut ja toimittanut 1900-luvun alun Helsinkiin ja Helsingin yliopiston kirjastoon sijoittuvan kirjan Herra Corpwieth ja kaksoisolennon arvoitus. Heikki Kaukorannan tekemän laajan selvitystyön tuloksena lukijalle avautuu kuvien ja sanojen välityksellä tarkka ja mielenkiintoinen näkymä elämästä 1900-luvun alun Helsingissä.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää hopeisen Helsinki-mitalin FM, kirjastonhoitaja Heikki Kaukorannalle, jonka on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustuksen.

 

                      Kirje mainitulle henkilölle sekä pöytäkirjanote kaupunginkanslialle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

 

 

 


4

LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE

 

Khs 2004-561

 

Viipurin Reaalikoulu Oy hakee (21.12.2004) 710 000 euron suuruista lainaa Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion perusparannusta varten.

 

Opetuslautakunta toteaa (15.2.2005) mm., että Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion A-osan hankesuunnitelman mukaan A-osan aulan ilmanvaihto saatetaan rakennushistoriallisia ohjeita noudattaen loppuun kesällä 2005. Lisäksi 2004 valmiiksi louhittuja kulkureittejä ja tiloja hyväksikäyttäen rakennetaan A-osan voimistelusalin ja pukuhuoneiden tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Portaiden lämmitys ja pihamaalle sijoittuva sadekatos rakennetaan.

 

Viipurin Reaalikoulu Oy on Helsingin kaupungin kanssa 29.10.1998 tehdyn sopimuksen perusteella yksityisenä opetuksen järjestäjänä velvollinen hakemaan lainaa perusparannukseen ensisijaisesti Helsingin kaupungilta (sopimuksen 4 luku 5 §). Lainan vakuutena tulee olemaan koulukiinteistö.

 

Maunulan yhteiskoulun koulurakennuksen arkkitehtoninen laatu, historiallinen merkitys ja säilyneisyys on kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan merkittävä. Opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalvelut on tarkastanut hankesuunnitelman ja sen mukaan perusparannus- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat aiheellisia.

 

Lautakunta toteaa, että opetustoimen vuoden 2005 tulosbudjetissa yksityisten koulujen rakennus- ja perusparannuslainat suunnitelmassa on varauduttu ko. perusparannushankkeeseen. Koulun ylläpitäjä on toimittanut hankkeesta opetusvirastoon hankesuunnitelman, johon sisältyy hankkeen kustannusarvio 710 200 euroa (alv 22 %).

 

Lautakunta puoltaa enintään 710 000 euron lainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle vuoden 2005 varatuista määrärahoista. Hankkeesta on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten on toimitettava kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Kj pitää opetuslautakunnan lausuntoon viitaten koululainan myöntämistä Viipurin Reaalikoulu Oy:lle perusteltuna. Vuoden 2005 talousarvioon on varattu 4 204 000 euron määräraha. Lainaehdot ovat aiemmin myönnettyjen koululainojen mukaiset ja niihin on lisätty lautakunnan esittämä erityisehto.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle 710 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion perusparannusta varten perusparannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

 

Lainan erityisehto: Hankkeesta on toimitettava opetusvirastolle ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista sekä lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

 

 

 

 


5

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN KAUPUNGINLAKIMIEHELLE VERONHUOJENNUSASIOISSA

 

Khs 2005-648

 

Kj toteaa, että verotusmenettelystä annetun lain 88 §:n, sairausvakuutuslain 38 §:n ja kiinteistöverolain 37 §:n perusteella ratkaistavissa veronhuojennusasioissa toimi- ja päätäntävalta on kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 4 kohdan mukaan kaupunginhallituksella.

 

Kaupunginhallitus päätti 14.12.1992, 2001§, että sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja ratkaisee veronhuojennushakemukset kunnallisveron osalta enintään 750 000 äyrin ja kiinteistöveron osalta enintään 120 000 markan määrään asti.

 

Kaupunginkanslian johtosäännön 8 §:n mukaan kaupunginlakimiehen tehtävänä on mm., ellei toisin ole määrätty tai ellei kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä ja ellei kaupunginlakimies ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, hoitaa kaupunginhallitukselle verotuslainsäädännön mukaan kuuluvat tehtävät sekä päättää muutoksen hakemisesta keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun sisältävään päätökseen. 

 

Veronhuojennushakemuksia osoitetaan kaupungille vuosittain keskimäärin noin 100-200. Veronhuojennusasioissa on kaupungin kannalta kysymys kunnallisverosta, sairausvakuutusmaksusta tai kiinteistöverosta vapauttamisesta osittain tai täydellisesti verolainsäädännössä asetetuin perustein. Veronhuojennushakemuksista päättäminen on oikeudellista ratkaisutoimintaa, jossa sovelletaan verolainsäädäntöä, eli toimintaa, joka sisällöllisesti on kaupunginlakimiehen toimialaan kuuluvaa.

 

Kaupunginhallituksen toimivalta veronhuojennushakemusten osalta voitaneen siirtää kaupunginlakimiehelle siltä osin, kuin huojennushakemuksissa vapautettaviksi pyydetyt määrät kunnallisveron ja sairausvakuutusmaksun osalta ovat enintään 150 000 euroa, ja kiinteistöveron osalta enintään 25 000 euroa.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunginlakimies ratkaisee verotusmenettelystä annetun lain 88 §:n, sairausvakuutuslain 38 §:n ja kiinteistöverolain 37 §:n mukaiset veronhuojennushakemukset, joissa vapautettavaksi pyydetty määrä kunnallisveron ja sairausvakuutusmaksun osalta on enintään 150 000 euroa ja kiinteistöveron osalta enintään 25 000 euroa.

 

                                            Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Weckström Jouni, veroasiantuntija, puhelin 169 3673

 

 

 

 

 


6

SUOMEN ENERGIA-URAKOINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-615

 

Suomen Energia-Urakointi Oy ilmoittaa (3.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 1.4.2005 klo 14.00 alkaen yhtiön toimitiloissa Ohrahuhdantie 13, Helsinki.

 

Kokouksessa käsitellään lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

 

Kj toteaa, että yhtiön hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista Helsingin kaupunki nimeää osakassopimuksen mukaan kaksi jäsentä ja hallituksen puheenjohtajan.

 

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet kaupungin edustajina Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja strategiajohtaja Jussi Lehto. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Suomen Energia-Urakointi Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 1.4.2005 ja ehdottamaan kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Seppo Ruohosta ja strategiajohtaja Jussi Lehtoa sekä esittämään yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Seppo Ruohosta.

 

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille ja Helsingin Energialle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

 

 

 


7

ETELÄ-POHJANMAAN VOIMA OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-673

 

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ilmoittaa (18.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous on 31.3.2005 klo 11.45 alkaen osoitteessa Kasarminkatu 7, Vaasa.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 12 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Lisäksi yhtiökokouksessa käsitellään hallituksen ehdotukset G-ja I-osakesarjojen yhdistämisestä ja siihen liittyen eräiden yhtiöjärjestyksen määräysten muuttamisesta, kutsussa tarkemmin mainitun voimajohto-osuuden myymisen Laihian Sähkö Oy:lle sekä ehdotus yhtiön antamista osakekirjoista luopumisesta.

 

./.                   Yhtiökokouskutsu liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

Helsingin Energia ilmoittaa (22.3.2005), ettei kaupunki omista G- eikä I-sarjojen osakkeita eikä sarjamuutokset ja niitä vastaavat yhtiöjärjestyksen muutokset vaikuta Helsingin Energian sähkönsaantioikeuteen ja sen kustannuksiin. Voimajohto-osuuden myynti ei myöskään vaikuta Helsingin Energian sähkönsaantiasemaan yhtiön osakkaana. Osakekirjoista luopumisen osalta Helsingin Energia toteaa, ettei osakeyhtiölaki edellytä osakkeista annettavaksi osakekirjoja. Osakekirja on annettava vain, mikäli joku osakkaista sitä vaatii. Osakekirjojen puuttuminen ei estä osakkeiden myymistä, luovuttamista tai niihin liittyvien oikeuksien käyttämistä. Koska osakeomistus todennetaan osakasluettelosta, voidaan osakekirjoista luopua. Lopuksi Helsingin Energia toteaa, että hallituksen ehdotukset ovat kaupungin ja Helsingin Energian edun mukaisia ja että kaupunki voi hallituksen ehdotukset Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkaana hyväksyä. 

 

Kj toteaa, että kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 7,49 %. Yhtiön hallituksessa on kaupungin edustajana toiminut Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen.

 

Kj toteaa Helsingin Energian lausuntoon viitaten, että kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset voidaan hyväksyä ja että ne ovat kaupungin sekä Helsingin Energian edun mukaisia.

 


KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee kehottaa

 

                    Helsingin Energiaa edustamaan kaupunkia Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n 31.3.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa

 

                    esittämään yhtiökokouksessa, että kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen, sekä

 

                    hyväksymään liitteessä mainitussa kokouskutsussa mainitut muut asiat hallituksen ehdotusten mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote Helsingin Energialle, toimitusjohtaja Seppo Ruohoselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

LIITE

Yhtiökokouskutsu liitteineen

 

 

 

 


8

KEMIJOKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-621

 

Kemijoki Oy ilmoittaa (14.3.2005), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 4.4.2005 klo 11.30 alkaen osoitteessa Aleksanterinkatu 4, Helsinki.

 

Yhtiökokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen eräiden kohtien muuttamisesta ja yhtiölle kuuluvien omien osakkeiden luovuttamisesta.

 

./.                   Yhtiökokouskutsu liitteineen on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

 

Helsingin Energia toteaa (17.3.2005) yhtiöjärjestyksen muutosten osalta, että ne selkeyttävät hallituksen roolia yhtiön hallinnossa eivätkä heikennä kaupungin asemaa yhtiön hallinnossa.

 

Ehdotus yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta antaa myös Helsingin kaupungille yhtiön osakkaana mahdollisuuden halutessaan lunastaa omistusosuutta vastaavalla määrällä yhtiön hallussa olevia osakkeita.

 

Helsingin Energia toteaa, että Kemijoki Oy:n hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ovat kaupungin ja Helsingin Energian edun mukaisia.

 

Vs. Kj toteaa, että kaupungin yleisomistusosuus yhtiöstä on 0,94 %, vesivoimaosakkeista 3,91 % ja rahaosakkeista 0,81 %. Helsingin Energia saa käyttöönsä vesivoimaosakkeita vastaavan määrän vesi- ja tuulivoimaa. Rahaosakkeet oikeuttavat osinkoon.

 

Sopimuksen mukaan kaupungilla on oikeus nimetä yksi edustaja sekä hallitukseen että hallintoneuvostoon. Seitsenjäsenisessä hallituksessa on kaupungin edustajana toiminut Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja kymmenjäsenisessä hallintoneuvostossa ylipormestari Eva-Riitta Siitonen.

 

Vs. Kj toteaa Helsingin Energian lausuntoon viitaten, että yhtiön hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen eräiden kohtien muuttamisesta ja yhtiölle kuuluvien omien osakkeiden luovuttamisesta ovat kaupungin ja Helsingin Energian etujen mukaisia.

 

VS. KJ                               Kaupunginhallitus päättänee

 

                    kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kemijoki Oy:n 4.4.2005 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa,

 

                    esittämään yhtiökokouksessa, että kaupungin edustajiksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi valitaan yhtiön hallitukseen Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja hallintoneuvostoon ylipormestari Eva-Riitta Siitonen, sekä lisäksi

 

                    esittämään yhtiökokoukselle yhtiökokouskutsussa mainittujen muiden asioiden hyväksymistä yhtiön hallituksen ehdotusten mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote liitteineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja päätösluettelonote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle sekä talous– ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

 

 

LIITE

Yhtiökokouskutsu 14.3.2005

 

 

 

 


9

VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2006-2008 LAATIMISOHJEIDEN LISÄOHJE

 

Khs 2005-310

 

Kj toteaa, että käsitellessään vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 -2008 laatimisohjeet kaupunginhallitus totesi, että kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin jälkeen hallintokunnille lähetetään lisäohje seminaarin tuloksiin pohjautuen. Lisäohje on myös otettava huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta laadittaessa.

 

Kaupunginvaltuusto piti strategiaseminaarin Hyvinkään Sveitsissä
3. – 4.3.2005. Strategiaseminaarissa linjattiin kaupungin strategiset painopisteet alkavalle valtuustokaudella.  Seminaarin keskustelun ja ryhmätyön pohjaksi oli käytössä luonnos kaupungin strategioiksi, joka pohjautui pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään (16.12.2004)  kolmeen päämäärän: hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Myös voimassa olevat yhteisstrategiat (Kvsto 17.11.2004) olivat luonnoksen pohjana.

 

Raportti lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion valmistelussa. Strategiat käsitellään talousarvion ja –suunnitelman käsittelyn yhteydessä vuoden 2005 marraskuussa.

 

./.                   Kaupunginvaltuuston strategiseminaarin loppuraportti on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Strategiaseminaarin loppuraportin tiivistelmäosassa on luonnos kaupungin strategioiksi niiden edellyttämien toimenpiteiden hallintokuntavalmistelua varten. Strategioihin liittyviä toimenpiteitä tarkasteltaessa otetaan huomioon strategiaseminaarissa esiin tulleet painotukset hallintokuntien omien painotusten ja jo käynnissä olevien toimenpiteiden ohella. 

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2004 suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006. Niissä todetaan, että strategioiden toteuttamisen parantamiseksi nimetään kullekin strategialle ”isäntä”. Kullekin strategialle on nimitetty liitteenä olevan loppuraportin tiivistelmäosassa kaupunginjohtaja ja ao. rootelin apulaiskaupunginjohtaja strategian koordinoinnin ja raportoinnin vastuuhenkilöksi. 

 

Kaupunginhallituksen 7.3.2005 hyväksymien vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 – 2008 laatimisohjeiden mukaan hallintokunnat esittävät:

 

1                          Yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista, toiminnan arvot ja vision tai toiminta-ajatuksen tiivistetysti.

 

2                          Strategiat tai toimintalinjat taloussuunnitelmakaudeksi 2006 – 2008 sekä niihin liittyvät arviointikriteerit tai mittarit

 

3                          Talousarviotavoitteet vuodeksi 2006, sitovat ja muut tavoitteet sekä niitä kuvaavat mittarit ja tunnusluvut.

 

Tämän lisäksi hallintokunnat esittävät talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksessaan:

 

4                          Käsityksensä niistä uusista tai jo käynnissä olevista toimenpiteistä, jotka toteuttavat loppuraportin tiivistelmäosassa esitettyjä strategisia painopisteitä valtuustokaudella. Toimenpiteissä otetaan huomioon hallintokunnan omien näkemysten ohella strategiaseminaarissa esitetyt kannanotot.

 

5                          Hallintokunnat raportoivat talousarvio ja
-suunnitelmaehdotuksessa vuosittain, miten ne toteuttavat strategioita.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan loppuraportin ja lähettää sen lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2006 -2008 valmistelussa.

 

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

 

Lisätiedot:
Kalajoki Hannu, pääsuunnittelija, puhelin 169 2239

 

 

LIITE

Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin loppuraportti

 

 

 

 


10

21.3.2005 pöydälle pantu asia

SELVITYS SISÄASIAINMINISTERIÖLLE HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

 

Khs 2004-2691

 

Sisäasiainministeriö pyytää (22.12.2004) selvitystä 31.3.2005 mennessä Helsingin seudun kunnilta ja maakunnan liitoilta toimenpiteistä Helsingin seudun yhteistyön edistämiseksi.  Em. tahoja pyydetään selvittämään, millä tavalla eri tahot aikovat edistää koko Helsingin seudun, käsittäen YTV-alueen kaupungit ja niiden kehyskunnat, kattavaa kuntien keskinäistä yhteistyötä.  Erityisesti sisäasianministeriö pyytää ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

 

1                          Mitkä kunnat olisivat osallisina tässä yhteistyössä;

2                          Mitä asioita tämä yhteistyö käsittäisi ja minkälaisiin sitoumuksiin tai sopimuksiin sillä pyrittäisiin ja missä aikataulussa;

3                          Minkälaiset olisivat seudun kuntien keskinäisen yhteistyön ja yhteisen päätöksenteon käytännöt ja millä tavalla näiden käytäntöjen jatkuvuus ja vaikuttavuus turvattaisiin.

 

./.                   Sisäasiainministeriön kirje ja sen ohessa toimitetut muistiot Helsingin seudun yhteistyöhankkeen etenemisestä ja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntien yhteistyön kehittämisestä Helsingin seudulla ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 - 3.

 

Kj toteaa, että pyydetty selvitys on valmisteltu Helsingin seudun yhteistyötä valmistelleen seudun johtavien luottamushenkilöiden kokouksessa 17.2.2005 sovittujen yhteistyön valmisteluperiaatteiden pohjalta.

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta selvityksenään ja lausuntonaan sisäasiainministeriölle Helsingin seudun yhteistyön edistämisestä seuraavaa:

 

Yhteistyön haasteet Helsingin ja pääkaupunkiseudun näkökulmasta

 

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä sitä, että Helsingin seudun menestyminen ja kilpailukyvyn turvaaminen on nostettu hallitusohjelmassa kansallisesti tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Seudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin turvaaminen vaatii onnistuakseen valtiovallan tuen. Kilpailukyvyn edistäminen edellyttää innovaatio- ja osaamisresurssien tehokasta käyttöä, mutta myös saumatonta yhteistoimintaa tärkeimpien toimijatasojen välillä. Helsingin seudun kuntien sekä niiden ja valtion välinen yhteistyö on edellytys alueen kehitykselle.

 

Kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää myös seutuyhteistyötä laajempaa kansallista kuntien välistä yhteistyötä, jota on tehty esimerkiksi kuuden suurimman kaupungin kesken ja suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunnan kaupunkipolitiikan politiikkakokonaisuutta valmisteltaessa. Kuntien välistä yhteistyötä on samassa yhteydessä voitu onnistuneesti edelleen tiivistää. Tästä syystä Helsingin seudun yhteistyössä – myös seudun ja valtion välisessä - on nyt panostettava voimakkaasti toiminnan sisältöön ja vakavasti vietävä yhteisvoimin eteenpäin konkreettisia hankkeita. Tätä tavoitetta suorastaan haittaisi voimavarojen kohdistaminen pelkkiin hallintorakenteisiin.

 

Hyvän pohjan seutuyhteistyön kehittämiseen on pääkaupunkiseudulla luonut viime vuonna käynnistynyt pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka on viivyttelemättä käynnistänyt lukuisan määrän yhteistyöhankkeita. Yhteistyötä on tehty ja tehdään hyvinvointipalvelujen parantamiseksi, kilpailukyvyn edistämiseksi sekä kaupunkirakenteen ja asumisen parantamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteinen strategia heijastuu uudella valtuustokaudella seudun kaupunkien omiin strategioihin ja toimintaan. Kaikkiaan on kyse kaupunkien palveluksessa olevien yhteensä noin 70 000 työntekijän työpanoksen ja asiantuntemuksen kohdentamisesta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen ja palvelujen tuottamiseen seudun yli miljoonalle asukkaalle ja lähes 600 000 työpaikan talousalueelle.

 

     Helsingin seudun yhteistyömalli

 

Helsingin seudun kunnat ovat vuosien ajan tehneet sekä kahden kunnan välistä että useamman kunnan välistä viranhaltijatason yhteistyötä eri kokoonpanoissa ja eri toimintasektoreilla.

 

Helsingin seudun kunnat ovat oma-aloitteisesti vuonna 2004 aloittaneet kehittää ja tiivistää myös ylimmän luottamushenkilötason yhteistyötään. Yhteistyöneuvottelut käynnistyivät KUUMA-kuntien ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan välisinä, mutta ovat nyt laajentuneet käsittämään kaikki toiminnallisen yhteistyöalueen keskeiset kunnat.

 


Helsingin seudun yhteistyön piiriin kuuluvat seuraavat 14 kuntaa:

 

1                          Pääkaupunkiseutu; Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen,

2                          KUUMA -kunnat; Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen sekä

3                          Kuntaryhmä Neloset; Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo.

 

Helsingissä pidettiin 17.2.2005 em. 14 kuntien yhteistyötä käsittelevä kokous, johon osallistuivat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat.

 

Pitämässään kokouksessa Helsingin seudun kunnat sopivat, että yhteistyön perustaksi valmistellaan yhteistyösopimus. Se esitellään 19.5.2005 Nurmijärvellä pidettävälle seudun yhteistyökokoukselle. Tavoitteena on käsitellä asia valtuustoissa siten, että sopimukseen pohjautuva yhteistyö voidaan aloittaa 1.10.2005.

 

Yhteistyösopimukseen kirjataan yhteistyön yleiskuvaus, yhteistyötahot, keskeiset yhteistyöelimet ja niiden kokoonpano sekä päälinjaukset valmistelun organisoimisesta, koordinoinnista ja kustannuksista.

 

Yhteistyösopimusta valmistellaan seuraavien yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta:

 

-                                       yhteistyö rakentuu vapaaehtoisuudelle ja yhteistyön vaiheittaiselle kehittämiselle seudun kuntien kesken, yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa sekä Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan liiton ja YTV:n kanssa

-                                       perustoimialana maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymykset, sekä yhteinen edunvalvonta

-                                       lisäksi vuosittain sovittavassa yhteistyöohjelmassa voidaan sopia erikseen muista yhteistyöaloista, joita ovat mm. palvelut ja elinkeinopolitiikka

-                                       Kuntayhteistyön keskeisenä foorumina on Helsingin seudun yhteistyökokous, joka kokoontuu kaksi- kolme kertaa vuodessa. Toimivallan perusteena on asemavaltuutus. Yhteistyökokoukseen osallistuvat osapuolina sopimuskuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat. Poliittinen edustavuus otetaan huomioon. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot sekä YTV osallistuisivat asiantuntijoina yhteistyökokouksiin.

-                                       Kokouksessa ovat läsnä varsinaisten jäsenten lisäksi sopimuskuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat, Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan maakuntajohtajat ja YTV:n yhteistyöjohtaja.

-                                       asioiden valmistelu tapahtuu kuntien ja kuntaryhmien yhteistyönä.

 

Käytännön ensi toimenpiteenä on tarkoitus valmistella seudun hyväksyttäväksi yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kehittämisen strategia. Strategia on tarkoitus käsitellä ja jatkossa päivittää kerran valtuustokaudessa.

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia valmisteltaisiin Helsingin seudun yhteistyökokoukselle, josta se esitettäisiin hyväksyttäväksi seudun kuntien valtuustoissa.

 

Yhteistyö perustuu kuntien aitoon näkemykseen yhteistyön tarpeesta seudun kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Seudun kokonaisedun tavoittelemisen ymmärretään sopimuskunnissa koituvan pitkällä tähtäyksellä seudun kaikkien kuntien eduksi.

 

Helsingin seudun yhteistyö edellyttää kumppanuutta useiden eri toimijoiden kesken.

 

Helsingin seudun kunnat pyrkivät siihen, että yhteistyötä valtion kanssa voitaisiin kehittää erityisesti Helsingin seudun kannalta merkittävimpien maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien infrastruktuurihankkeiden osalta siten, että se perustuu valtion ja seudun väliseen kumppanuuteen ja jo käytössä olevien toimintatapojen kehittämiseen.

 

Ministerikokousmenettelyn luominen edesauttaisi yhteistyön kehittämistä. Keskeinen asema valtion puolella Helsingin seudun kilpailukyvyn turvaajana on ainakin kauppa- ja teollisuusministeriöllä, sisäasiainministeriöllä, työministeriöllä, opetusministeriöllä, liikenne- ja viestintäministeriöllä, ympäristöministeriöllä sekä ulkoministeriöllä. Tärkeää olisi myös ministeriöiden välisen yhteistyön tiivistäminen Helsingin seudun asioissa.

 

Seudun yhteistyön käynnistyttyä Helsingin seudun kunnat katsovat, ettei erillinen laki seudun yhteistyöstä ole tarpeellinen. Yhteistyön laki-

                   sääteisyys ei tuota erityistä lisäarvoa tai tukea seudun kunnille.

 

Yhteenveto

 

Helsingin seudun kuntien yhteistyösopimusta valmistellaan parhaillaan. Tarkoituksena valmistelussa on edetä niin ripeästi, kun se käytännössä on mahdollista.

 

Valmistelun pohjaksi valittu yhteistyömalli saattaa kaikki tarvittavat kunnat ja muut yhteistyötahot yhteistyön piiriin maakuntarajoista riippumatta - kunnista myös Itä-Uudenmaan liiton alueella sijaitsevan Sipoon.

 

Seudun kunnat ovat päätyneet vapaaehtoiseen, mutta kuitenkin muodoltaan sopimusperusteiseen ja kiinteään yhteistyömalliin. Lähtökohtana on kumppanuus. Yhteistyötä kehitetään ja syvennetään vaiheittain. Kuntien ylimmät luottamushenkilöelimet tekevät tarvittavat päätökset ja samalla sitoutuvat niihin niin, että ne tulevat huomioiduksi tarvittavin osin kaikessa kunnan toiminnassa. Valtuustojen yhdenmukaisia päätöksiä pidemmälle menevä sitoutuminen ei kuntien osalta ole mahdollista.

 

Todellisista, alueen toimivuuden kannalta tärkeistä hankkeista ei voida kuntia sitovalla tavalla päättää yhteistyöelimissä äänestyksin. Yhteistyön edistymiseen tarvitaan kaikkien osapuolten – myös valtion- vahvaa sitoutumista ja panostusta.

 

Kirje sisäasiainministeriölle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sisäasiainministeriön kirje 22.12.2004

 

Liite 2

Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeen eteneminen, muistio 10.12.2004

 

Liite 3

Luonnos hallituksen esityksestä laiksi kuntien yhteistyön kehittämisestä Helsingin seudulla

 

 

 

 


1

HELSINGIN ENERGIAN POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2005-570

 

Helsingin Energia pyytää (5.1.2005) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) Katri Valan puisto P 101 alueelle lämpöpumppulaitoksen ilmanvaihtokuiluihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien rakentamiseen.

 

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että laitoksen ilmanvaihto edellyttää maanpäällisiäkin rakennelmia.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.3.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa (maankäyttö- ja rakennusasetus 47 §) ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

 

Kaavatilanne                    Alueella on voimassa 19.7.1985 vahvistettu asemakaava nro 8559. Asemakaavan mukaan kyseiset kahden ilmanvaihtokuilun rakennelmat sijoittuvat puistoalueelle, jolle ei ole esitetty vastaavia rakennusaloja.

 

Katri Valan puistossa on jo nyt neljä asemakaavaan merkitsemätöntä ilmanvaihtokuilua, yksi varsinainen ajoyhteys ja kolme muuta sisäänkäyntiä kallioon louhittuun väestönsuojaan. Muilta osiltaan alue on puisto­käytössä.

 

Hakijan tarkoituksena on johtaa kaksi ilmanvaihtokuilua väestönsuojan alapuolelle louhitusta lämpöpumppulaitoksesta maan pinnalle puistoalueella. Raitisilmakuilu ja siihen liittyvä maanpäällinen rakennelma, jonka pohja on 340 cm × 440 cm ja korkeimman sivun korkeus noin 450 cm, on tarkoitus sijoittaa puiston koillisrinteeseen, noin 30 metriä Vilhonvuorenkujasta. Rakennelman pintaverhoiluna käytetään punamustaa graniittia ja messinkiritilää.

 

Poistoilmakuilu esitetään sijoitettavaksi Vilhonvuorenkujan eteläisen haaran varteen tonttia 10/250/2 vastapäätä. Uusi kuilu sijoitetaan väestönsuojan jo olemassa olevan tuloilmakuilun viereen ja tämän vanha maanpäällinen rakennelma puretaan. Lämpöpumppulaitoksen poistoilmakuilua ja väestönsuojan raitisilmakuilua varten rakennetaan yhteinen maanpäällinen rakennelma, jonka kujanpuoleisen alaosan luonnonkivimuuriin sijoitetaan savunpoistoluukku sekä väestönsuojan ilmanottoaukko ja varapoistumistien ovi. Lämpöpumppulaitoksen poistoilma johdetaan ulos kokonaan maan päälle rakennettavan yläosan yläpinnasta. Tämän uuden, messinkiritilällä verhoiltavan yläosan pohja on 355 cm × 490 cm ja korkeus 245 cm. Se on siten matalampi mutta pohjapinnaltaan suurempi kuin purettava vanha betonikuilu. Kadun varren vanhaan kallioleikkaukseen sijoittuva, noin 450 cm korkea alaosa verhoillaan luonnonkivimuurauksella.

 

Ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että poistoilmakuilun (lausunnossa jäteilmalaitteen) etäisyys lähimmän rakennuksen ikkunoista ja oleskelutasoista on riittävä ja että suunnitelman mukainen suurin sallittu äänitaso 45 dB(A) lähimmän asunnon parvekkeella riittävästi turvaa lähimpien asuntojen viihtyisyyden. Puiston keskiosaan sijoittuvan raitisilmakuilun vaikutukset ympäristöön ovat vähäisempiä.

 

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennelmat esitetään sijoitettavaksi puistoalueelle vaikka asemakaavassa ei ole vastaavia rakennusaloja.

 

Lausunnot                        Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa puistoon sijoitettavien rakennelmien osalta lausunnossaan (29.12.2004) seuraavaa:

 

"Suunnitelmat todettiin huolellisesti paikkoihinsa sovitetuiksi. Puistoalueelle sijoittuvien rakennelmien ympäristöä kohennetaan samalla mm. portaikon ja aidan osuuksilla. Puistoalueelle sijoittuville rakennelmille haetaan kaupunginhallituksen poikkeamispäätös.

 

Omasta puolestaan lausuntonaan neuvottelukunta katsoi, että hanke täyttää luvan myöntämisen edellytykset."

 

Ympäristökeskus toteaa poistoilmarakennelman sijoittamisesta lausunnossaan (29.11.2004) seuraavaa:

 

"Ympäristökeskus on suorittanut alueella tarkastuksen 11.11.2004. Puisto avautuu kaakkoon ja sen lakialue, jonne nyt on suunniteltu johdettavaksi lämpöpumppulaitoksen jäteilman ulospuhallus, on huomattavan hyvintuulettuvaa kaupunkitilaa. Suunnitellun rakennelman paikalla on nyt ja säilyy toiminnallisesti Käen suojatilan ilmanottosäleikkö, mikä sijaitsee nyt kuilun maanpäällisen rakennelman pohjoisseinässä. Ra­kennusalaltaan uusi rakennelma on noin kolme kertaa nykyistä suurempi.

 

Suunniteltu kokonaispoistoilmamäärä on 18 m3/s ja savupoiston ilmamäärä 30 m3/s. Lämpöpumppulaitoksen poisto on 15 m3/s ja mahdollisesti myöhemmin rakennettavan sähköaseman 3 m3/s. Poistoilman luokka on Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisesti 1, joten siitä ei aiheudu hajukuormitusta.

 

Lähimmän asuintalon parvekkeelle on vaakasuoraa etäisyyttä jäteilmalaitteesta 7 metriä ja lähimpään avattavaan ikkunaan 9,5 metriä. Lähimmän ulkoilmalaitteen eli Käen suojatilan ilmanoton pystysuoraksi etäisyydeksi on suunniteltu 1,5 metriä. Ilman ulospuhallusnopeudeksi on suunniteltu 4,7 m/s. Se suuntautuu ylös. Lausuntopyynnön mukaan ulospuhalluslaitteet mitoitetaan siten, että suurin sallittu äänitaso lähimmän asunnon parvekkeella on 45 dB(A).

 

Jäteilmalaitteen etäisyys lähimmän rakennuksen ikkunoista ja oleskelutasoista on riittävä. Etäisyys Käen suojatilan ilmanottoon on myös riittävä, kun otetaan huomioon jäteilman ulospuhallusnopeus ja luokka. Ulospuhalluksen melun pysyminen alle ekvivalenttimelutason 45 dB(A) on riittävä turvaamaan lähimpien asuntojen viihtyisyyden. Ympäristökeskus katsoo, että hanke voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman ja siihen saatujen tarkennusten, jotka koskivat puhallusnopeutta ja ilmalaitteiden etäisyyksiä, mukaisesti."

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (7.2.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

 

As Oy Hämeentie 25 on lähettänyt asian johdosta seuraavan muistutuksen:

 

"Taloyhtiö ei hyväksy maapäällisen ilmanvaihdon rakentamista poikeus­luvallakaan puistoalueelle".

 

Muita muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Viraston kanta                  Lämpöpumppulaitoksen sijaintiin ja sen yläpuolella sijaitsevaan, jo ole­massa olevan väestönsuojan kalliotilavaraukseen viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että lämpöpumppulaitoksen ilmanvaihtoon liittyvät rakennelmat on tarkoituksenmukaista sijoittaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla puistoon.

 

As Oy Hämeentie 25 tontilla 10/250/34 ei ole muistutuksessaan perustellut kielteistä kantaansa suunnitelmaan. Kyseisen tontin lähin kulma sijaitsee noin 70 metriä lämpöpumppulaitoksen poistoilmakuilulle suunnitelmassa esitetystä paikasta. Tontin etäisyys vähemmän melua aiheuttavaan raitisilmakuiluun on vielä huomattavasti pitempi, yli 140 metriä. Ympäristökeskuksen ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan edellä esitettyihin lausuntoihin viitaten kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että muistutus ei anna aihetta muuttaa suunnitelmaa.

 

Virasto toteaa, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa.

 

Poikkeamisen erityinen syy on teknisen huollon verkoston tarpeet, tarkemmin sanottuna puiston alle louhitun lämpöpumppulaitoksen ilmanvaihdon järjestäminen.

 

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen 2005-570/526 mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin Energian poikkeamispäätös

 

Liite 2

Helsingin Energian poikkeamishakemuksen sijaintikartta

 

 

 

 


2

VIIKINMÄEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄN SOPIMUKSEN TEKEMINEN SUOMEN VALTION KANSSA

 

Khs 2004-1032

 

36. kaupunginosan (Viikin) määräalat tonteista nro 36110/11 ja 12.

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (27.4.2004) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Viikinmäen länsiosaan on tehty asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11250). Alueen pinta-ala on 29,2 ha ja sinne rakennetaan asunnot 1 380 asukkaalle, lähipalveluja ja puistoa. Valtio omistaa alueesta noin 1,24 hehtaarin suuruisen osan, jonka arvo nousee merkittävästi asemakaavan muutoksen johdosta.

 

Khn 9.2.2004 maankäyttösopimuksista tekemän päätöksen perusteella on neuvoteltu esisopimus aluevaihdosta valtion kanssa. Vaihdossa kau­punki saa asuntotontin osia muutoin omistamiinsa kahteen asuntotonttiin ja valtio tontin osan toimitilarakennusten tonttiin.

 

Maanomistus                   Alue on lähes kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Suomen valtio omistaa noin 1,24 hehtaarin suuruisen osan tilasta RN:o 1:27 alueen lounaiskulmassa.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 63 690 k-m2, josta asuinrakennusten kortteleissa (A) 52 680 k-m2, erillispientalojen korttelialueella (AO) 2 010 k-m2, asumista palvelevalla yhteiskäyttöisellä korttelialueella (AH) 1 000 k-m2 ja toimitilarakennusten korttelissa (KTY) 8 000 k-m2.

 

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

 

Asuinkorttelit ovat pääosin matalaa ja tiivistä pientalorakentamista, joka käsittää seuraavia rakennustyyppejä: rinnetalot, yhden perheen talot omilla tonteilla tai ryhmärakentamiskohteina, kaupunkirivitalot (rivitalo-huoneistot omilla tonteilla), ryhmärakentamiskohteet (rivi- ja pienkerrostalot) ja sekoitetut kerros- ja pientalokorttelit.

 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

 

Lahdenväylän varressa asemakaavaehdotuksessa on toimitilarakennusten korttelialue. Se täydentää jo ennestään Lahdenväylän varteen rakennettuja ja suunniteltuja laitos- ja pienteollisuustoimintoja sekä toimii melusuojana asunto- ja virkistysalueille. Korttelin rakennusoikeus on 8 000 k-m2.

 

Valtion rakennusoikeus

 

Valtion maalle on asemakaavassa esitetty tulevaksi asuntorakennusoikeutta yhteensä 7 662 k-m2 ja toimitilarakennusoikeutta 7 406 k-m2.

 

Neuvottelut valtion kanssa

 

Suomen valtion omistaman maa-alueen arvo nousee asemakaavan johdosta merkittävästi, mistä syystä kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut valtion edustajan kanssa Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen edellyttämällä tavalla. Käytyjen neuvottelujen tuloksena on laadittu esisopimusehdotus. Ehdotus sisältää esityksen aluevaihdoksi, mihin sisältyy myös korvaus alueen rakentamismahdollisuuksien paranemisesta ja maankäyttö- ja rakennuslain 91 d ja e §:n mukaisiin kustannuksiin osallistumisesta.

 

Aluevaihto                        Esityksen mukaan valtion kanssa tehdään aluevaihto, jossa kaupunki luovuttaa toimitilarakennusten tonttiin 36110/11 noin 290 m2 suuruisen määräalan ja asuntotonttiin 36110/12 noin 1 m2 suuruisen määräalan.

 

Valtio luovuttaa asuntotonttiin 36110/10 noin 1 891 m2 suuruisen määräalan, asuntotonttiin 36110/13 noin 2 505 m2 suuruisen määräalan ja pysäköintitonttiin 36110/14 noin 1 057 m2 suuruisen määräalan sekä erityisalueeseen noin 182 m2 suuruisen määräalan.

Vaihdossa kaupunki saa rakennusoikeutta 3 863 k-m2 ja luovuttaa 594 k-m2.

 

Aluevaihdossa ei suoriteta välirahaa kumminkaan puolin. Autopaikkatontin samanaikaisesta rakentamisesta ja pysäköinnin järjestämisestä on otettu ehto vaihtokirjaan.

 

Sopimus on perusteltua tehdä

 

Neuvoteltu esisopimus on Khn päätöksen ja noudatetun käytännön mukainen. Esisopimus on tarpeen allekirjoittaa ennen kuin aluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos hyväksytään Kvstossa.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Suomen valtion kanssa esityslistan liitteenä olevan esisopimusluonnoksen mukaisen esisopimuksen ja aikanaan lopullisen sopimuksen aluevaihdosta.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään vähäisiä tarkennuksia ja lisäyksiä aluevaihtosopimukseen.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Esisopimusluonnos; Viikki 36110/11 ja 12

 

Liite 2

Sijaintikartat

 

 

 

 


3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY RUOSILANTIE 16:N JA HARMAAGRANIITTI OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2005-610

 

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32042 tontti nro 19 rakennuksineen.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (8.3.2005) seuraavaa:

 

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

 

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm.

ja kauppahinta

 

 

 

32. kaupunginosa

kortteli 32042

tontti 19

Kiinteistö Oy Ruosilantie 16 / Harmaagraniitti Oy

21.1.2005

27 329 577 euroa

 

                                            Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32042 tontti nro 19 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, jolle saa sijoittaa tietojenkäsittelylaitoksen (T‑ATK). Tontin pinta-ala on 36 283 m2 ja rakennusoikeus 36 283 k-m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kaksi kauppaan kuuluvaa rakennusta: vuonna 1976 valmistunut 20 331 k‑m2:n suuruinen kauppavarastorakennus sekä vuonna 1992 valmistunut 15 522 k-m2:n suuruinen toimistorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennukset on vuokrattu vuokralaisille ja vuokrasopimukset siirretään ostajalle tai sen määräämälle kaupan yhteydessä.

 

Kauppahinta 27 329 577 euroa vastaa yksikköhintoja noin 753,23 euroa/m2 ja noin 753,23 euroa/k-m2 rakennuksineen. Em. kauppahinnan lisäksi ostaja sitoutuu kaupan ehdoissa korvaamaan myyjälle arvonli­säverotilityksen määrän 32 469,88 euroa vähennettynä ostajan siitä suoritettavan varainsiirtoveron 1 298,80 euron määrällä. Kokonaiskaup­pahinnaksi muodostuu siten 27 360 748,08 euroa.

 

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjä on vastannut kirjallisesti ilmoittaen, että kaikki kaupan ehdot on esitetty kauppakirjassa ja sen liitteissä.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kohde on rakennettu ja myydään ostajalle vuokrattuna.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 21.1.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Ruosilantie 16 on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32042 tontin nro 19 rakennuksineen Harmaagraniitti Oy:lle.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Harmaagraniitti Oy:lle (c/o Sponda Oyj PL 940, 00101 Helsinki).

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Jäljennös kiinteistönluovutusilmoituksesta

 

Liite 2

Sijaintikartta

 

 

 

 


4

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN PERUSKORJAUKSEN OMISTAJAOHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

 

Khs 2003-867

 

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyessään 10.12.2003 asunto-ohjelman 2004 – 2008 päätti selvitystehtävään nro 7 ” Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjaukset ja kehittäminen yhteydessä, että kaupunki perustaa kiinteistöviraston yhteyteen asunto-omaisuuden ohjausta hoitavan yksikön. Yhteistyössä kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden kanssa selvitetään kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaustarvetta ja korjausten toteuttamistapaa. Ylikalliin peruskorjauksen välttämiseksi selvitetään myös, onko purkamisen, tiivistävän uudelleen kaavoituksen ja uudisrakentamisen tai myymisen kautta saavutettavissa laadultaan ja kestävyydeltään purettavaa rakennusta parempi asuinrakennus taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.”

 

Khs päätti 26.1.2004 asunto-ohjelman täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kyseisen selvitystehtävän osalta

 

-                                       kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään 31.5.2004 mennessä esityksen siitä, miten asunto-ohjelman selvitystehtävässä mainittu omistajaohjaus tulisi järjestää

 

-                                       ja edellytti työryhmän selvittävän 31.12.2004 mennessä yhteistyössä kaupungin aravakiinteistöyhtiöiden kanssa kyseisessä selvitystehtävässä annetun kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaustoiminnan toteuttamistavan ja taloudellisuuden tutkimista koskevan osan.

 

Asunto-ohjelman hyväksymisen yhteydessä annettiin myös selvitystehtävä nro 5, jonka mukaan tutkitaan edellytykset luoda valtion asuntorahaston lainoittaman uudis- ja peruskorjaustuotannon rinnalle valtiovallan rahoittamaa järjestelmää joustavampi järjestelmä, jossa kaupunki itse vastaa rahoituksen järjestämisestä ja päättää asukasvalinnan periaatteita. Asiaa selvittää kaupunginjohtajan asettama työryhmä.

 

Khn selvitystehtävistä antamat toimeksiannot ovat olleet valmisteltavana talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla. Selvitystehtävät liittyvät asiallisesti toisiinsa. Asuntorahoitustyöryhmän ehdotukset vaikuttavat peruskorjausten taloudellisuudesta ja toimintatavasta annettavaan selvitykseen ja päinvastoin. Peruskorjauksen omistajaohjauksen strategiasta tehtävät päätökset linjaavat myös em. työryhmien kannanottoja. Vuoden alussa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen antama päätös siitä, että kuntalaisuus ei saa olla valtion lainoittamien vuokra-asuntojen valintaperusteena on antanut aihetta asuntorahoitustyöryhmässä tehdä lisäarviointia valtion rahoituksesta seuraavista rajoituksista ja niiden painoarvosta.  Kehittämisosastolta saadun tiedon mukaan työryhmien selvitykset valmistuvat 31.5.2005 mennessä.

 

Tämä esitys koskee asuinkiinteistöjen peruskorjauksen omistajaohjausstrategiaa, eli asunto-ohjelman selvitystehtävä nro 7:stä annettua ensimmäistä toimeksiantoa.

 

Kiinteistölautakunta on (8.6.2004) antanut selvityksen, jossa todetaan, että kaupungin asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostamista koskeva työryhmän (30.6.2003) raportti ja kaupunginhallituksen 2.2.2004 tekemä päätös Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevista ohjeista täydentävät toisiaan. Konserniohjeen mukaan asuinkiinteistöyhtiöt kuuluvat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialaan, kuten kiinteistövirastokin.

 

Konserniohjeiden periaatteen mukaan kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat huolehtivat oman toimialansa ja siihen kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan koordinoinnista. Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt kuuluvat kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialaan. Konserniohjeissa määritellään mm. yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävät, sisäisen ja ulkoisen valvonnan järjestäminen, määritelmä tapauksista, joissa pitää saada omistajan ennakkosuostumus sekä raportointia koskevat ohjeet. Lisäksi konserniohjeessa todetaan, että asuinkiinteistöyhtiöiden seurannasta huolehtii kiinteistövirasto.

 

Kiinteistövirastossa on kaupungin aravavuokra-, asumisoikeus-, korkotuki- ja työsuhdeasuntoyhtiöihin keskittynyt yksikkö, kiinteistöjen kehittämisyksikkö.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä kiinteistövirastoon olisi järkevää keskittää kaikkien kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen seuranta. Kiinteistövirastoon on päätetty perustaa tilakeskus hallitsemaan kaupungin toimitilakiinteistöjä. Asuinkiinteistöjen seurantamenetelmät ovat teknisessä mielessä hyvin samanlaisia kuin toimitilakiinteistöjen seuranta. Hoitamalla seurantatehtävät samassa tilakeskusorganisaatiossa, on mahdollista saada toiminnallisia rationalisointi säästöjä. Järjestely vaatisi kolmen henkilön siirtämistä kiinteistöjen kehittämisyksiköstä uuteen tilakeskukseen omaksi asuntoyksiköksi. Tilakeskuksen toiminta alkaa 1.1.2005, opetusviraston tilojen osalta kuitenkin 1.1.2006. Tilakeskuksen käynnistämisen kannalta olisi järkevää, että asuntoyksikön toiminta alkaisi tilakeskuksessa aikaisintaan 1.1.2006. Siihen saakka asuntoyksikkö toimisi kiinteistöjen kehittämisyksikön osana.

 

Kaupungin aravavuokrakiinteistöt ovat jo usean vuoden ajan tehneet kuntoarviot ns. 5-vuotiskorjaussuunnitelmat. Työryhmän raportissa esitetään kiinteistöstrategian tekemistä. Kiinteistöstrategia olisi pitkän aikavälin tavoiteohjelma, joka olisi korjaussuunnitelmien lisäksi yhtiön lainoituksen, vuokrien kehityksen ja muiden toimenpiteiden ohjelma.

 

Lautakunnan mielestä kaupungin asuinkiinteistöyhtiöitä tulisi kehottaa laatimaan asunto-ohjelmakausittain kiinteistöstrategiansa.

 

Asuinvuokrakiinteistöjä on yhtiökokousten kautta kehotettu laatimaan peruskorjauksen hankesuunnitelma ja hyväksyttämään se yhtiön hallituksella ennen peruskorjauksen suunnittelun käynnistämistä. Työryhmän raportissa esitetään, että mikäli peruskorjauksen hankesuunnitelman korjausaste ylittää 40 % yhtiön tulee esittää peruskorjauksen hankesuunnitelma kiinteistölautakunnan tai vastaavan luottamusmieselimen hyväksyttäväksi.

 

Lautakunnan mielestä korjausasteeltaan yli 40 % peruskorjaushankkeet tulisi käsitellä kiinteistölautakunnassa. Asian valmistelu tapahtuisi yhtiön esityksestä tilakeskukseen perustettavan asuntoyksikön toimesta.

 

Yhtiökokoukset ovat omistajaohjauksen tärkein väline. Asuinkiinteistöjen yhtiökokousten valmistelu on jo konserniohjeessa keskitetty kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen toimialalle.

 

Yhtiökokousten valmistelun tulisi jatkossakin kulkea kaupunginhallituksen kautta. Kiinteistöviraston asuntoyksikkö tuottaisi yhtiökokouksen valmisteluun tarvittavaa seuranta- ym. materiaalia.

 

Muu sitova omistajaohjaus tapahtuisi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan tai kaupunginjohtajan päätöksellä konserniohjeen mukaisesti.

 

Yhtiökokousohjauksen lisäksi tuleva asuinkiinteistöjen omistajaohjaus tulisi tapahtua konserniohjeen mukaisesti kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan tai kaupunginjohtajan päätöksillä. Päätöksiä edeltävä seuranta ja valmistelu tehtäisiin asuntoyksikössä.

 

Asuntorakennuttaminen esitetään raportissa pidettäväksi edelleen erillään asunto-omistamisesta.

 

Lautakunta pitää selkeänä nykyistä menettelyä, jossa kiinteistön omistaminen ja rakennuttaminen ovat eri yksiköissä, ettei rakennuttamisen ja omistamisen intressit sekoittuisi keskenään.

 

Asuntotuotantotoimikunta antoi (20.10.2004) kaupunginhallitukselle selvityksen kiinteistöyhtiöissä toteutettavien peruskorjauskustannusten ja laadun valvonnan tehostamisessa asiaa koskevaan toivomusponteen (ponsi 9) liittyen. Selvityksessä on otettu kantaa myös kiinteistöyhtiöiden strategiseen ohjaukseen. Kaupunginhallitus merkitsi toivomusponnesta annetun selvityksen tiedoksi 22.11.2004.

 

Asuntotuotantotoimikunnan selvityksen mukaan kaupungin vuokra-asun­tokannan hallinnointi tapahtuu alueellisten kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Kiinteistöyhtiöt ovat kiinteistönpidosta vastaavia itsenäisiä osakeyhtiöitä.  Niitä ohjataan kaupungin konserniohjauksella.  Konsernin näkökulmasta on olennaista, että kiinteistönpito on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti. Peruskorjausten ohjelmointi on olennainen osa taloudellista kiinteistönpitoa.

 

Peruskorjaustoiminnan tehokas organisointi edellyttää päätöksiä tekevien yksiköiden asiantuntemusta. Päätöksentekijöillä on oltava käytettävissään riittävät tiedot hankkeen taloudellisuudesta, parantamistoimenpiteiden kustannuksista sekä eri vaihtoehtojen sisältämistä riskeistä. Asukkaiden mukanaolo turvaa myös käyttäjien näkökantojen esilletulon jo suunnitteluvaiheessa.

 

Asumiskustannuksiin ja rakennusten elinkaarikustannuksiin voidaan käyttötottumusten sekä ennakoivan huollon ja kunnossapidon ohella vaikuttaa merkittävästi oikea-aikaisilla ja oikean laajuisilla peruskorjauksilla. Korjausstrategioiden tulee sisältää tavoitteellisten käyttöikien edellyttämät hoidon, ennakoivan huollon ja kunnossapidon toimenpiteet.

 

Kiinteistöstrategiassa tulee ottaa kantaa rakennusten käytettävyyteen, mahdolliseen käyttötarkoituksen muutokseen ja jopa purkamisvaihtoehtoon. Kiinteistöstrategian valintaan vaikuttavat mm. rakennuskannan ikä ja kunto. Valitusta strategiasta riippumatta on peruskorjausten taloudellisuutta arvioitaessa huomio kiinnitettävä käyttöikäsuunnitteluun ja korjausvaihtoehtojen elinkaarikustannuksiin. Yksittäisen kiinteistön taloudellisimman korjaustavan määrittely tulee aina tehdä rakennuksen kuntoselvitysten ja elinkaaritaloudellisten laskelmien avulla.

 

Hankesuunnitteluvaiheessa on selvitettävä korjaushankkeen liittyminen yhtiön kiinteistönpitostrategiaan, peruskorjaus- ja parantamistoimenpiteiden perustelut, elinkaaritaloudellisuus ja laadittava hanketta koskeva riskianalyysi.

 

Hankesuunnitelmien hyväksyntä tulee keskittää yhdelle luottamusmieselimelle, joka nykyisten tehtäviensä ja rakentamisen asiantuntemuksensa puolesta olisi luontevasti asuntotuotantotoimikunta.

 

Tällä menettelyllä varmistetaan hankkeiden keskinäinen vertailtavuus, toteutetuista kohteista saatujen kokemusten ja palautteiden hyödyntäminen hankesuunnittelussa ja myös tietojen siirtyminen konsernihallintoon.

 

Menettely parantaisi oleellisesti toimikunnan todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeiden laadulliseen sisältöön ja kustannuksiin oikea-aikaisesti. Kun toimikunta jo nykyisen johtosäännön perusteella hyväksyy hankesuunnitelmiin perustuvien korjausten luonnospiirustukset ja myös lopullisiin suunnitelmiin perustuvat urakkakilpailuiden tulokset ja siten todelliset kustannukset, on tarkoituksenmukaista, että se tekee päätökset myös siitä hankkeen vaiheesta, jossa korjausten laatu- ja kustannustavoitteet asetetaan. Asuntotuotantotoimikunnalle hankesuunnitelmien hyväksymisesitykset valmistelisi kiinteistöyhtiön esityksestä asuntotuotantotoimisto.

 

Konsernitasolla peruskorjausten laadun ja kustannusten valvonnan tehostamiseksi kiinteistöyhtiöiden tulisi laatia 3 vuoden välein kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi 10 vuotta kattava kiinteistöstrategia, jossa on yksilöitävä yli 50 %:n korjausasteen kohteet. Kiinteistöyhtiöiden strateginen ohjaus jäisi tässä mallissa selkeästi kiinteistöjen kehittämisyksikön/kiinteistölautakunnan tehtäväksi.

 

Tällä hetkellä strategista päätöksentekoa tapahtuu tosiasiallisesti asuntotuotantotoimikunnassa yksittäisten korjaushankkeiden käsittelyn yhteydessä. Tällainen tehtäväjako olisi selkeä ja varmistaisi kaupungin asuinkiinteistökannan tarkoituksenmukaisen ylläpidon.

 

Kaj toteaa, että kaupungin omistuksessa on noin 58 000 asuntoa. Suurin ryhmä on aravavuokra-asunnot, joita on noin 44 000. Niiden omistus on organisoitu 21 alueelliseen kiinteistöosakeyhtiöön. Muita merkittäviä kaupungin omistamia asuinkiinteistöyhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot (n.1800 asuntoa), Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot (1 436 asuntoa), Helsingin Asumisoikeus Oy (2 200 asuntoa) ja Kiinteistö Oy Auroranlinna (1 800 asuntoa). Lisäksi on joukko pienempiä vapaarahoitteisia työsuhde- ja muussa asuinkäytössä olevia yhtiöitä.

 

Kaupungin kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt vastaavat kiinteistönpidostaan itsenäisesti, mutta kaupunki osakkeenomistajana ohjaa niitä. Kaupungin näkökulmasta on olennaista, että kiinteistönpito on järjestetty tehokkaasti, taloudellisesti ja kaupungin omaisuuden arvon säilyttämiseen tähtäävällä tavalla. Peruskorjausten suunnitelmallinen ja omistajan näkemykset huomioon ottava läpivieminen on olennainen osa kaupungin taloudellista kiinteistönpitoa.

 

Khs antaa omistajaohjausta yhtiöille niiden yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Kaupungin yhtiökokousedustajia kehotetaan esittämään yhtiökokouksissa hyväksyttäväksi yhtiöiden hallituksille annettavat toimintaohjeet kulloisellekin toimintavuodelle. Kaupungin asuinkiinteistöjen varsinaiset yhtiökokoukset pidetään huhtikuun aikana. Tulevaan yhtiökokousohjeistukseen on määrä sisällyttää kiinteistöjen perus­korjausten strategista omistajaohjausta.

 

Kaupungin aravavuokrakiinteistöt ovat jo usean vuoden ajan tehneet kuntoarvioihin perustuvat 5-vuotiskorjaussuunnitelmat. Sekä Helsingin kaupungin asuntoasioiden ja asunto-omaisuuden hoidon tehostamista koskevassa raportissa (30.6.2003) että kiinteistölautakunnan ja asuntotuotantotoimikunnan selvityksissä esitetään, että yhtiöt laatisivat kiinteistöstrategiat.

 

Strategiat olisivat pitkän aikavälin tavoiteohjelmia, jotka sisältäisivät korjaussuunnitelmien lisäksi yhtiöiden lainoituksen, vuokrien kehityksen ja muiden toimenpiteiden ohjelmia. Strategiat tulisi laatia asunto-ohjel­makausittain eli kolmen vuoden välein. Kiinteistöjen kehittämisyksikössä on perustiedot kaupungin omistamasta asuntokannasta, sen kunnos­ta ja korjaustarpeesta. Tämän vuoksi kiinteistöstrategioiden laatimiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta on syytä keskittää kiinteistövirastoon. Kiinteistövirastossa valmistelluista kiinteistöstrategioista kiinteistölautakunta tekisi esityksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen kiinteistöstrategian hyväksyntä olisi luonteeltaan kaupungin johtosääntöjen edellyttämä etukäteishyväksyntä yhtiöissä tehtävälle merkittävälle päätökselle.

 

Seuraava asunto-ohjelma vuosille 2007–2011 hyväksytään vuoden 2006 aikana. Ennen kuin korjausstrategioiden laatimisessa päästään asunto-ohjelman teon rytmiin, on perusteluta kehottaa yhtiöitä laatiman ensimmäiset alustavat korjausstrategiat tämän vuoden loppuun mennessä.

 

Peruskorjausten hankesuunnitelmat

 

Kiinteistöyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden tehtävänä on laatia yksittäisten perusparannushankkeiden hankesuunnitelmat. Hankesuunnitelmassa tulee tehdä päätökset hankkeen sisällöstä ja tavoitteista, joita ovat korjauksen laajuus sekä laatu- ja kustannustaso.

 

Yhtiön hallitus päättää yksittäisten perusparannushankkeiden hankesuunnitelmista. Ne perusparannushankkeet, joiden kustannukset ylittävät 50 % uustuotannon hankintahinnasta tulisi sen lisäksi tarkistuttaa luottamushenkilöelimessä.

 

Kiinteistölautakunta katsoo, että hankesuunnitelmat tulee hyväksyä kiinteistölautakunnassa, jonka alaisuudessa kiinteistöstrategiat laaditaan. Asuntotuotantotoimikunnan mielestä hankesuunnitelmat tulee hyväksyä asuntotuotantotoimikunnassa. Jälkimmäistä puoltaa asuntotuotantotoimikunnan nykyiset tehtävät sekä rakentamisen asiantuntemus.

 

Kiinteistövirastoon perustetun tilakeskuksen toiminta alkoi 1.1.2005. Tilakeskuksen yhteyteen mahdollisesti perustettavan asunto-yksikön toiminnan käynnistämisen arvioidaan kestävän kolmesta viiteen vuotta.  Tilakeskuksen uuden organisaation ja sen toimintojen on syytä antaa asettua ja vakiintua ennekuin sen valmisteltavaksi viedään uusia merkittäviä tehtäväkokonaisuuksia.

 

Kaj katsoo, että toistaiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta, että asuntotuotantotoimikunta tarkastaisi hankesuunnitelmat, niissä tapauksissa, joissa korjausaste ylittää 50 % uustuotannon hankintahinnasta. Asiaa voidaan tarkastella uudestaan muutaman vuoden kuluttua kun toiminnasta on saatu kokemusta ja asuntoyksikön perustaminen on ajankohtaista.

 

Kaupungin johtosääntöjen mukaan asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat mm. niiltä tilatun kaupungin omistaman korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii mm. kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyh­tiöi­den tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.

 

Kaj:n mielestä yhtiöiden hallituksia tulisi kehottaa huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelmien tekemisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä. Edelleen niissä tapauksissa, joissa hankkeen korjausaste on vähintään 50 %, yhtiöitä tulisi kehottaa tilaamaan asuntotuotantotoimistolta hankesuunnitelman asuntotuotantotoimikunnassa tapahtuvan tarkastamisen asiantuntijatehtävät riippumatta siitä, mistä yhtiöt ovat tilanneet hankesuunnitelman tai tilaavat korjaustyön rakennuttamisen. Hankkeiden tarkastaminen olisi maksutonta.

 

Kaupunginhallituksen hyväksymä kiinteistöstrategia on luonteeltaan ennakkosuostumus peruskorjaushankkeelle, jolloin mm. otetaan kantaa hankkeen laajuuteen. Asuntotuotantotoimikunnan tarkastamisella pyritään varmistamaan hankesuunnitelmaan perustuen hankkeen taloudellisuus niissä tapauksissa, joissa kiinteistöstrategiassa hyväksytyn mukaisesti hankkeen korjausaste on 50 % tai enemmän.

 

Ennen kuin kaupunginhallitus on saanut päätettäväkseen ensimmäisen kiinteistöstrategian, voitaisiin menetellä niin, että tässä päätöksessä annettaisiin ennakkosuostumus korjaushankkeiden tekemiselle, sillä edellytyksellä, että ne hankkeet, joiden korjausaste on 50 % tai enemmän velvoitettaisiin tarkastuttamaan edellä kuvatulla menettelyllä asuntotuotantotoimikunnassa.

 

Peruskorjauksen hankesuunnittelussa voi tulla esille seikkoja, joiden perusteella yhtiö katsoo että korjaus olisi, esimerkiksi laajuudeltaan tarkoituksenmukaista tehdä kiinteistöstrategiasta olennaisesti poikkeavalla tavalla. Omistajan suostumuksen saaminen oleelliseen poikkeamiseen olisi tarkoituksenmukaista järjestää kaupungin konserniohjeiden mukaisesti. Myös näissä tapauksissa hankesuunnitelma tarkastettaisiin asuntotuotantotoimikunnassa silloin, kun korjausaste on vähintään 50 %.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa huolehtimaan kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategian valmistelusta (asunto-ohjelmakausittain eli kolmen vuoden välein) kaupunginhallituksen päätettäväksi kuitenkin niin, että ensimmäinen kiinteistöstrategia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 31.12.2005 mennessä.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee seuraavaa:

 

Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden hallituksia velvoitetaan huolehtimaan yksittäisten peruskorjauksen hankesuunnitelmien tekemisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä. Niissä tapauksissa, joissa korjausaste on vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, yhtiöitä velvoitetaan tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa, riippumatta siitä mistä yhtiöt ovat tilanneet hankesuunnittelun tai tilaavat korjaustyön rakennuttamisen.

 

Jos peruskorjauksen hankesuunnitelma poikkeaa oleellisesti hyväksytystä kiinteistöstrategiasta, tulee hankkeelle saada omistajan suostumus kaupungin konserniohjeiden mukaisesti.

 

Ennen kiinteistöstrategian hyväksymistä kaupunginhallituksessa, ei omistajan ennakkosuostumusta erillisille peruskorjaushankkeille tarvita sillä edellytyksellä, että hankkeet, joiden korjausaste on vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, tarkistutetaan asuntotuotantotoimikunnassa niin kuin edellä on kuvattu.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä ja asuntotuotantotoimistoa yhteistyössä laatimaan ohjeet kaupungin omistamille asuinkiinteistöyhtiöille peruskorjausstrategioiden tekemisestä ja peruskorjaushankkeiden hankesuunnitelmien tarkastuttamisesta asuntotuotantotoimikunnassa.

 

Vielä kaupunginhallitus päättänee jatkaa asunto-ohjelman selvitystehtävään nro 7 liittyvän kaupungin vuokra-asuntojen peruskorjaustoiminnan toteuttamistapaa ja taloudellisuutta tutkivan työryhmän määräaikaa 31.5.2005 asti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä kiinteistölautakunnalle, asuntotuotantotoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, tarkastusvirastolle, asuntotuotantotoimistolle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle edelleen toimitettavaksi kaupungin asuinkiinteistöyhtiöille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 169 3928

 

 

LIITTEET

Liite 1

Kiinteistölautakunnan lausunto 8.6.2004 kaupungin kiinteistöyhtiöiden omistajaohjauksen järjestämisestä

 

Liite 2

Asuntotuotantotoimikunnan lausunto 20.10.2004 kaupungin kiinteistöyhtiöissä toteutettavien peruskorjausten ja laadun valvonnan tehostamisessa

 

 

 

 


5

KIINTEISTÖ OY KAISANIEMEN METROHALLIN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

 

Khs 2005-569

 

Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2005 klo 9.00 HKL:n pääkonttorissa, Toinen linja 7, 4. kerroksen lautakunnan kokoushuoneessa.

 

Yhtiö omistaa Kaisaniemen metroaseman, jonka kokonaispinta-ala on 9 400 m2. Liiketilaa asemalla on 800 m2 ja väestösuojatiloja 3 500 m2.

 

Yhtiön kokouksessa käsitellään mm. hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien valinta.

 

Kaj toteaa, että yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä.

 

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet hallintojohtaja Yrjö Judström ja kiinteistöpäällikkö Seppo Jussila liikennelaitokselta sekä lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka talous- ja suunnittelukeskuk­sesta.

 

Tarkastuslautakunta on 2.3.2005 nimennyt yhtiön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohallin 19.4.2004 klo 9.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen toimitusjohtaja Yrjö Judströmin Junakalusto Oy:stä ja kiinteistöpäällikkö Seppo Jussilan liikennelaitokselta sekä lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukan talous- ja suunnittelukeskuksesta.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen ja varatilintarkastajaksi KHT Tomi Rimpisen.

 


Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

 

 

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

 

 

 


6

KAUPUNGIN ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

 

Khs

 

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyydetty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

 

                                            Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta omakustannusperiaatteesta, Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, Kvston hyväksymien periaatteiden mukaisen pääomakustannusten tasauksen jatkamisesta, toimenpiteistä hoitokustannusten alentamiseksi, kiinteistöstrategioiden laatimisesta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, tilintarkastajien raporteista, konserniohjeiden noudattamisesta sekä raportoinnista konsernijohdolle.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo kiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien kiinteistöyhtiöiden vuonna 2005 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

 

                                            Helsingin Kansanasunnot Oy

 

                                            Jakomäen Kiinteistöt Oy

 

                                            Kannelmäen Kiinteistöt Oy

 

                                            Kantakaupungin Kiinteistöt Oy

                                            Kiinteistö Oy Kyllikinkatu 1

 

                                            Kontulan Kiinteistöt Oy

 

                                            Kumpulan Kiinteistöt Oy

 

                                            Laajasalon Kiinteistöt Oy

 

                                            Malmin Kiinteistöt Oy

 

                                            Malminkartanon Kiinteistöt Oy

 

                                            Kiinteistö Oy Maunulan Asunnot

 

                                            Myllypuron Kiinteistöt Oy

 

                                            Pihlajiston Kiinteistöt Oy

 

                                            Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy

                                            Kiinteistö Oy Ruskeapuisto

 

                                            Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy

 

                                            Puotilan Kiinteistöt Oy

                                           

                                            Roihuvuoren Kiinteistöt Oy

                                            Kiinteistö Oy Laivalahdentori

 

                                            Siilitien Kiinteistöt Oy

 

                                            Suutarilan Kiinteistöt Oy

 

                                            Vallilan Kiinteistöt Oy

 

                                            Vesalan Kiinteistöt Oy

 

                                            Vuosaaren Kiinteistöt Oy

 

                                            Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2005 kaupungin edustajina sekä asianomaisten vuokralaistoimikuntien ehdotusten pohjalta vuokralaisten edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt.

 

                                            Hallituksen jäsenille maksetaan Khn päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2005 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön hyväksymään tarjoukseen.

 

                                            Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista:

 

1.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

 

2.                         Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

 

3.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että omakustannusperiaate toteutuu ja että Khn antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

 

4.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta jatkamaan pääomakustannusten tasausta kaupunginvaltuuston 4.3.1998 hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

 

5.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta toimimaan hoitokustannusten pysyväksi alentamiseksi.

 

6.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta laatimaan omistamiaan kiinteistöjä ja asuntoja koskevat kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat yhtiön tilanteen ja pitkän aikavälin tavoitteet esittävät kiinteistöstrategiat 31.12.2005 mennessä sekä siitä eteenpäin laatimaan kiinteistöstrategiat aina kaupungin asunto-ohjelmasta päätettäessä.

 

7.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

 

8.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

 

9.                         Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

 

10.                      Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 26.3.1997 107 §, Khs 13.9.2004 1119 §, Khs 6.9.2004 1065 §, Khs 2.2.2004 141 §, Khs 3.6.2002 815 §, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 1.6.1998 861 §).

 

11.                      Yhtiökokous kehottaa hallitusta raportoimaan yhtiön toiminnasta ja tuloksesta konsernijohdolle Khn päättämien Helsinki -konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen raportointia sekä johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevien kulloinkin voimassa olevien ohjeiden (tällä hetkellä voimassa Khs 2.2.2004 141 §) mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle sekä kiinteistöjen kehittämisyksikölle kehotuksin huolehtia pöytäkirjanotteen ja luettelon tiedoksiannosta vuokralaisneuvottelukunnalle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

 

 

LIITE

Luettelo aravakiinteistöyhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista

 

 

 

 


7

KAUPUNGIN TYÖSUHDEASUNTO-, TUKIKOTI-, KORKOTUKI-, ASUMISOIKEUS-, YM. ASUNTOYHTIÖIDEN YHTIÖKOKOUKSET

 

Khs

 

Kaj ilmoittaa, että kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Jäsenehdokkaiden nimeämisessä on pyydetty ottamaan huomioon tasa-arvolain määräykset. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

 

Ehdotus on sopeutettu kaupungin aravalainoitettujen kiinteistöyhtiöiden hallinnon järjestämisesityksen kanssa. Näiden yhtiöiden tulee, mikäli mahdollista, noudattaa samoja toimintaohjeita kuin kaupungin aravalainoitetut kiinteistöyhtiöt.

 

                                            Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten. Päätösehdotukseen on sisällytetty maininta Khn ohjeiden huomioon ottamisesta, toimenpiteistä hoitokustannusten alentamiseksi, kiinteistöstrategioiden laatimisesta, rahoituksellisista varautumisista peruskorjauksiin, peruskorjauskohteiden hankesuunnitelman tekemisestä ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä sekä peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisesta korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta, tilintarkastajien raporteista, konserniohjeiden noudattamisesta sekä raportoinnista konsernijohdolle.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2005 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

 

                                            Asunto Oy Helsingin Käpyläntie 1

                                            Asunto Oy Lindhearst – Bostads Ab Lindhearst

                                            Asunto Oy Paciuksenkatu 4

                                            Asunto Oy Ratavallintie 16

Asunto Oy Ruutinkatu 3

Asunto Oy Vanha Viertotie 22

                                            Helsingin Asumisoikeus Oy

                                            Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot

                                            Kiinteistö Oy Auroranlinna

                                            Kiinteistö Oy Helsingin Pienasunnot

                                            Kiinteistö Oy Parmaajanpuisto

Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4

Tiedepuiston Asunnot Oy

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2005 kaupungin edustajina ja yhteishallintolain edellyttämien yhtiöiden osalta asukkaiden edustajien ehdotusten pohjalta asukkaiden edustajina yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi sekä tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta yhtiöiden tilintarkastajiksi (hyväksytty tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen) ja liitteenä olevassa luettelossa luetellut tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat sekä kaupungin edustajiksi osakkuusyhteisöjen hallitusten jäseniksi ja tilintarkastajiksi samaisessa liitteessä luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

 

                                            Hallituksen jäsenille maksetaan Khn päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset palkkiot. Tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2005 hyväksyttävän laskun mukaan, joka perustuu tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön hyväksymään tarjoukseen.

 

                                            Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kukin yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

 

1.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

 

2.                         Yhtiökokous kehottaa niiden yhtiöiden (ns. tyttärentytär) hallituksia, joissa kiinteistö- tai asuntoyhtiöillä on vähintään 20 % osakkeenomistus, puheenjohtajan vaalissa esittämään puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

 

3.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan yhtiön taloudesta ja toiminnasta niin, että Khn antamat ohjeet voidaan toteuttaa.

 

4.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta toimimaan hoitokustannusten pysyväksi alentamiseksi.

 

5.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta laatimaan omistamiaan kiinteistöjä ja asuntoja koskevat kaupungin omistajastrategiaan ja kaupungin arvoihin perustuvat yhtiön tilanteen ja pitkän aikavälin tavoitteet esittävät kiinteistöstrategiat 31.12.2005 mennessä sekä siitä eteenpäin laatimaan kiinteistöstrategiat aina kaupungin asunto-ohjelmasta päätettäessä.

 

6.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta varautumaan tulevien peruskorjausten aiheuttamiin kustannuksiin.

 

7.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta huolehtimaan peruskorjauksen hankesuunnitelman tekemisestä ja hyväksymisestä ennen varsinaisen peruskorjaussuunnittelun käynnistämistä sekä korjausasteen ollessa vähintään 50 % uustuotannon hankintahinnasta tilaamaan asuntotuotantotoimistolta maksuttomana palveluna peruskorjauksen hankesuunnitelman tarkastamisen asuntotuotantotoimikunnassa riippumatta siitä, mistä yhtiö on tilannut hankesuunnittelun tai tilaa korjaustyön rakennuttamisen.

 

8.                         Yhtiökokous kehottaa tilintarkastajia antamaan yhtiön hallitukselle vähintään kaksi raporttia tilikauden tilintarkastuksesta ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

 

9.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 26.3.1997 107 §, Khs 13.9.2004 1119 §, Khs 6.9.2004 1065 §, Khs 2.2.2004 141 §, Khs 3.6.2002 815 §, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 1.6.1998 861 §).

 

10.                      Yhtiökokous kehottaa hallitusta raportoimaan yhtiön toiminnasta ja tuloksesta konsernijohdolle Khn päättämien Helsinki -konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen raportointia sekä johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevien kulloinkin voimassa olevien ohjeiden (tällä hetkellä voimassa Khs 2.2.2004 141 §) mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote sekä jäljennös esityslistatekstistä kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille kehotuksin huolehtia tiedottamisesta luettelossa yhtiön hallitukseen varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITE

Luettelo yhtiöistä sekä yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista

 

 

 

 


8

ASUNTO OY HELSINGIN HARMAJANKATU 3:N, ASUNTO OY HELSINGIN HERMANNINKULMAN, ASUNTO OY HELSINGIN KARTANONISÄNNÄN, ASUNTO OY HELSINGIN NATTASTENPOLUN, ASUNTO OY HELSINGIN VARUSTUKSENTIE 1:N JA ASUNTO OY HELSINGIN VELLAMONKATU 29:N VARSINAISET YHTIÖKOKOUKSET

 

Khs

 

Kaj ilmoittaa, että otsikosta ilmenevien kiinteistöyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset ovat huhtikuussa. Yhtiökokouksissa mm. valitaan hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat yhtiöihin. Poliittisia ryhmiä on pyydetty nimeämään omat ehdokkaansa hallituksiin. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta on nimennyt ehdokkaat tilintarkastajiksi.

 

Kyseessä ovat ns. lyhyen korkotuen yhtiöt. Asunnot ovat nykyisin vapaita käyttörajoituksista. Kaupunki on myynyt osan näiden yhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavista osakkeista asuntojen entisille vuokralaisille. Kaupungilla on edelleen tosiasiallinen määräysvalta viidessä yhtiössä. Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:ssa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen nojalla välttämättä yksin edusta enemmistöä yhtiökokouksessa käytettävistä äänistä.

 

Khs antanee yhtiökokouksia varten kaupungin yhtiökokousedustajalle tarvittavat ohjeet omistajaohjauksen antamista varten niissä yhtiöissä, joissa kaupungilla on tosiasiallinen määräysvalta. Päätösehdotukseen on tältä osin sisällytetty maininnat konserniohjeiden noudattamisesta sekä raportoinnista konsernijohdolle.

 

Ehdotuksessa on otettu huomioon asunto-osakeyhtiöiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset sekä osakkeiden tuottaman äänivallan jakautuminen osakkeenomistajien kesken yhtiökokouksissa.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä on luettelo yhtiöistä ja yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista.

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunginkanslian oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia seuraavien yhtiöiden vuonna 2005 pidettävissä varsinaisissa yhtiökokouksissa:

 

                                            Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3

                                            Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma

                                            Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä

                                            Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku

                                            Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1

                                            Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29

                                           

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodeksi 2005 kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä (Asunto Oy Helsingin Hermanninkulma, Asunto Oy Helsingin Kartanonisäntä, Asunto Oy Helsingin Nattastenpolku, Asunto Oy Helsingin Varustuksentie 1 ja

                                            Asunto Oy Helsingin Vellamonkatu 29) kaupungin edustajiksi hallitusten jäseniksi, varajäseniksi ja tilintarkastajiksi liitteenä olevassa luettelossa luetellut henkilöt, tilintarkastusyhteisöt ja tilintarkastajat kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti sekä kehottanee kaupungin edustajaa hallitusten muita jäseniä ja varajäseniä valittaessa toimimaan siten, että tehtäviin valitaan ensisijaisesti mainittujen yhtiöiden muiden osakkaiden asettamia ehdokkaita ja toissijaisesti mainitussa luettelossa lueteltuja kaupungin edustajia.

 

                                            Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa kaupungin edustajaa Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa kaupunki ei yhtiöjärjestyksen perusteella yksin välttämättä edusta enemmistöä kokouksessa käytettävistä äänistä, ehdottamaan, että hallituksen jäseniksi ja varajäseneksi sekä tilintarkastajaksi valitaan liitteenä olevassa luettelossa ja siinä esitetyissä erityisohjeissa luetellut henkilöt ja tilintarkastusyhteisö päävastuullisine tilintarkastajineen sekä tarvittaessa ehdottamaan hallituksen muiksi jäseniksi ja varajäseneksi mainitussa luettelossa lueteltuja muita kaupungin edustajia.

 

                                            Kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevissa yhtiöissä hallituksen jäsenille maksetaan Khn päätöksen 13.9.2004 1119 §:n mukaiset palkkiot ja tilintarkastajille sekä tilintarkastusyhteisöille suoritetaan palkkiot vuonna 2005 tarkastuslautakunnan hyväksymään tilintarkastusyhteisön tarjoukseen perustuvan hyväksyttävän laskun mukaan ja kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa ehdottamaan Asunto Oy Helsingin Harmajankatu 3:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö noudattaa vuonna 2005 samoja käytäntöjä.

 

                                            Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa menettelemään yhtiökokouksissa niin, että kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevan yhtiön yhtiökokous tekee päätöksen hallituksille annettavista toimintaohjeista seuraavasti:

 

1.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta puheenjohtajan vaalissa valitsemaan puheenjohtajaksi kaupungin virkamiesedustajan, ellei yhtiössä noudatetusta käytännöstä muuta johdu.

 

2.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta noudattamaan kulloinkin voimassa olevia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä konserniohjeita (tällä hetkellä voimassa mm. Kvsto 26.3.1997 107 §, Khs 13.9.2004 1119 §, Khs 6.9.2004 1065 §, Khs 2.2.2004 141 §, Khs 3.6.2002 815 §, Khs 3.4.2000 440 § ja Khs 1.6.1998 861 §).

 

3.                         Yhtiökokous kehottaa hallitusta raportoimaan yhtiön toiminnasta ja tuloksesta konsernijohdolle Khn päättämien Helsinki -konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen raportointia sekä johtamisen ja hallinnon periaatteita koskevien kulloinkin voimassa olevien ohjeiden (tällä hetkellä voimassa Khs 2.2.2004 141 §) mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote sekä jäljennös edellä mainitusta luettelosta kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle, kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä mainituille yhtiöille. Kaupungin tosiasiallisessa määräysvallassa olevia yhtiöitä kehotetaan huolehtimaan tarvittavasta tiedotuksesta luettelon mukaan yhtiöiden hallituksiin varsinaisiksi ja varajäseniksi nimetyille henkilöille.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITE

Luettelo yhtiöistä sekä yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja tilintarkastajista erityisine toimintaohjeineen

 

 

 

 


9

21.3.2005 pöydälle pantu asia

SELVITYS EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHELLE XXXXX XXXXXXXXXX TEKEMÄN KANTELUN JOHDOSTA

 

Khs 2005-98

 

Xxxxx Xxxxxxxxxxx arvostelee 26.11..2004 eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjeessä Kvston 12.11.2003 tekemää hitas-asuntojen enimmäishintojen laskemista koskevaa päätöstä, joka on tullut voimaan 1.3.2004 alkaen.

 

Kantelukirjeen mukaan eri aikoina valmistuneiden, aikaisemman laskentatavan mukaan enimmäishinnoiltaan samanhintaisten hitas-asuntojen enimmäishinnat muuttuvat Kvston päätöksen mukaisen uuden laskentatavan seurauksena hyvin erisuuruisiksi. Vuosina 1988–1989 valmistuneet asunnot jäävät kirjeen mukaan hintakehityksessä jälkeen sekä niitä vanhemmista että uudemmista hitas-asunnoista. Hintaerot ovat Xxxxx Xxxxxxxxxxx mukaan niin suuria, että hän pitää valtuuston päätöstä kohtuuttomana. Hänen mielestään päätös merkitsee sitä, että hitas-järjestelmän piiriin kuuluvia kuntalaisia ei kohdella yhdenvertaisesti. Xxxxxxxxxxx arvostelee päätöstä myös perustuslaissa tarkoitetun omaisuuden suojan kannalta.

 

Xxxxx Xxxxxxxxxxx on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, toteutuuko kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu ja perustuslain takaama omaisuuden suoja tässä asiassa.

 

./.                   Kantelukirjelmä on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

 

./.                   Kvston päätös 12.11.2003 on esityslistan liitteenä 2.

 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyytää (20.1.2005) Khta toimittamaan kantelun tutkimiseksi tarvittavan selvityksen sekä antamaan asiasta lausunnon 29.3.2005 mennessä.

 

Asuntolautakunta ilmoittaa (1.3.2005) seuraavaa:

 

Hitas-järjestelmän tavoitteet ja oikeudellinen perusta

 

Hitas-järjestelmä on perustettu helpottamaan yksityisten henkilöiden ja lähinnä nuorten sekä keski- ja pienituloisten omistusasunnon hankintaa Helsingissä, jossa omistusasuntojen hinnat ovat selvästi muuta maata korkeampia. Järjestelmä perustuu siihen, että uusia asuntoja tuotettaessa kaupunki hyväksyy rakennustyön suunnitelmat ja kustannukset ja rakennuttajan saama kate määrätään kohtuulliseksi korvaukseksi rakennuttamisen aiheuttamasta työstä ja kustannuksista. Myyntivoitto ei ole riippuvainen suhdannetilanteesta ja kunkin hetkisestä kysynnästä ja tarjonnasta Helsingin asuntomarkkinoilla. Asunnon ensimmäiseen myyntihintaan sisältyvä rakennusvaiheen markkinatilanteesta johtuva rahallinen etu on tarkoitus siirtää asuntoja edelleen myytäessä myös uusille ostajille kaupungin harjoittaman jälleenmyyntihintojen määrittelyn ja kauppojen valvonnan kautta.

 

Hitas-järjestelmä perustuu kaupungin omistaman tontin vuokraukseen. Tonttia luovutettaessa kaupunki asettaa vuokrasopimuksen tekemisen ehdoksi sen, että rakennettavan talon suunnitelmat ja kustannukset hyväksytetään ennen rakennustyön alkamista kaupungilla tai aravatalojen osalta Asuntohallituksessa ja nyttemmin Valtion asuntorahastossa. Rakennuttajan tulee myydä asunnot enintään kaupungin hyväksymästä rakennuksen hankinta-arvosta lasketulla hinnalla. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen tulee sisällyttää lunastuslauseke, jonka mukaan kaupungilla on oikeus lunastaa myytävät asunnot kaupanteon jälkeen yhtiöjärjestyksessä määrätyin perustein laskettavalla hinnalla. Kaupunki on erikseen päättänyt, että se käyttää tätä lunastusoikeutta, jos asunto myydään yhtiöjärjestyksessä määrätyin perustein laskettua hintaa korkeammalla hinnalla. Kaupunki on myöhemmillä päätöksillään yksipuolisesti ilmoittanut, että se ei käytä lunastusoikeutta, jos kauppahinta ei ylitä kaupungin vahvistamien perusteiden mukaista hintaa, joka ylittää yhtiöjärjestyksen mukaisen hinnan ja on samalla päättänyt, että lunastustilanteessa kaupunki maksaa lunastushintana tämän korkeamman hinnan.

 

Mainittuja yhtiöjärjestyksestä poikkeavia kaupungin vahvistamia hintaperusteita on tällä hetkellä käytössä kaksi. Lähtökohtana on, että kunkin kaupan yhteydessä vertailukohtana käytetään sitä hintaperustetta, joka johtaa myyjälle korkeimpaan hintaan. Jos asunnon käypä hinta on markkinatilanteesta johtuen alempi kuin mainituin perustein laskettu hinta, kauppa syntyy markkinahinnalla. Myyjän pyynnöstä kaupunki laskee ennen kaupantekoa korkeimman hinnan, jonka ylittäminen johtaa siihen, että kaupunki voi käyttää lunastusoikeuttaan kaupanteon jälkeen. Lausunto hinnasta annetaan kirjallisena, jotta ostaja voi ostopäätöstä tehdessään turvallisesti tehdä kaupan asunnosta ilman vaaraa sen menettämisestä kaupan ja ehkä jopa sisäänmuuton jälkeen.

 

Kun kaupunki viimeksi vahvisti hintaperusteet, joiden mukaan laskettavaa enimmäishintaa ei hitas-asunnon kaupassa saa ylittää, se päätti myös, että 1.3.2007 lukien kaupunki ei sovella asunnon lunastamista harkitessaan muita kuin kahta hintaperustetta. Nämä ovat yhtiöjärjestyksen mukaan laskettava hinta ja viimeksi vahvistetun asuntojen markkinahintaindeksiin perustuvan laskentatavan mukainen hinta. Mainittuun ajankohtaan asti hinta lasketaan edelleen kolmen perusteen mukaan.

 

Xxxxxxxxxxx väite siitä, että uusi laskentatapa kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti ja jopa perustuslain säännösten vastaisesti, perustuu siihen, että tällä hetkellä kaupungin aikaisemmin vahvistama hintaperuste tuottaa hänen asunnolleen korkeamman hinnan kuin uusin laskentatapa. Koska hintoja laskettaessa sovelletaan asunnon arvonkorjauksessa eri indeksejä, eri laskentaperustein laskettujen hintojen keskinäinen suhde vaihtelee suhdannetilanteiden mukaan.

 

Kaupungin käyttämien enimmäishintaperusteiden lainmukaisuus voi tulla tuomioistuimen ratkaistavaksi tilanteessa, jossa kaupunki on käyttänyt lunastusoikeuttaan ja asunnon ostaja katsoo kaupungin tarjoaman lunastushinnan liian matalaksi nojautuen yhtiöjärjestyksen määräykseen tai kaupungin yksipuolisesti ilmoittamiin yhtiöjärjestyksen mukaista hintaa korkeampaan hintaan johtaviin hintaperusteisiin. Kaupunki ei ole missään vaiheessa ilmoittanut käyttävänsä lunastuksessa asuntojen käypää markkinahintaa, koska hitas-asumisen tarkoitusperiin kuuluu säännelty hintataso.

 

Hitas-enimmäishintojen laskentaperusteiden vertailu

 

Hintojen laskentaperusteita on käytössä kolme ja ne voidaan nimetä rakennuskustannusindeksiin, hitas-luovutushintaindeksiin ja asuntojen markkinahintaindeksiin perustuviksi laskentatavoiksi. Näistä ensimmäinen on kirjattu yhtiöjärjestyksiin ja on ainoa, joka on lunastustilanteessa yhtiö- ja sopimusoikeudellisesti kaupunkia sitova.

 

Eri laskentatavoissa hinta saadaan eräin poikkeuksin seuraavasti:

 

1.    Laskentatapa (rakennuskustannusindeksi)

 

Yhtiön rakennuksen tai rakennusten hyväksytty hankinta-arvo

 

+                    rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava korjaus hankinta-arvoon rakennuksen valmistumisesta laskentahetkeen asti

 

-                                       poisto korjatusta hankinta-arvosta

 

+                    yhtiön rakennukseen ja tontille tehdyt parannukset yhtiön näin muodostetusta omaisuudesta lasketaan yhtiöosuuden mukainen osa huoneistolle

 

+                    rakennusaikainen korko 14% osakkeiden alkuperäisen kauppahinnan maksuerille rakennuksen valmistumiseen asti tai, jos kauppa on tehty rakennuksen valmistumisen jälkeen, kauppakirjan tekemiseen asti. (6% 1.1.2005 jälkeen valmistuvien osalta)

 

+                    huoneistoon osakkaan toimesta tehtyjen parannusten arvo indeksillä tarkistettuna ja vähennettynä poistoilla (vastaavasti arvonvähennys, jos huoneisto on normaalina pidettävää huonommassa kunnossa

 

-                                       huoneiston osuus yhtiön lainoista

 

=                    yhtiöjärjestyksen mukainen lunastushinta (1. hitas-enimmäishinta)

 

2.    Laskentatapa (hitas-luovutushintaindeksi)

 

                      Yhtiön rakennuksen tai rakennusten kaupungin hyväksymän hankinta-arvon perusteella laskettu huoneiston hankinta-arvo

 

+                    rakennusaikainen korko 14% asunnon alkuperäisen kauppahinnan erille asunnon ensimmäiseen kauppakirjan tekemiseen asti

 

+                    yhdistelmäindeksin (70% rakennuskustannusindeksin osuus ja 30% asuntojen markkinahintaindeksin osuus) muutosta vastaava korjaus hankinta-arvoon asunnon ensimmäisen kaupan ajankohdasta laskentahetkeen asti

 

+                    huoneistoon osakkaan toimesta tehtyjen pitkävaikutteisten parannusten arvo korotettuna laskentahetkeen asti yhdistelmäindeksillä (tai vastaavasti kunnosta johtuva vähennys)

 

+                    osuus yhtiön rakennukseen ja tontille tehdyistä pitkävaikutteisista parannuksista korotettuna laskentahetkeen asti yhdistelmäindeksillä

 

-                                       huoneiston osuus yhtiön lainoista

 

=                    2. kaupungin vahvistamien perusteiden mukainen hitas-enimmäishinta (lunastushinta)

 

3.    Laskentatapa (markkinahintaindeksi)

 

                      Yhtiön rakennuksen tai rakennusten kaupungin hyväksymän hankinta-arvon perusteella laskettu huoneiston hankinta-arvo

 

+                    rakennusaikainen korko 6% asunnon alkuperäisen kauppahinnan erille rakennuksen valmistumiseen asti

 

+                    Asuntojen markkinahintaindeksin muutosta vastaava korjaus asunnon hankinta-arvoon asunnon valmistumisesta laskentahetkeen asti

 

+                    huoneistoon osakkaan toimesta tehtyjen parannusten arvo siltä osin kuin yhtenä toimenpidekokonaisuutena toteutettujen parannusten arvo ylittää 100 euroa asuinneliömetriä kohden ja vähennettynä poistolla

 

+                    osuus yhtiön rakennukseen ja tontille tehdyistä parannuksista siltä osin kuin yhtenä toimenpidekokonaisuutena toteutettujen parannusten arvo ylittää 150 euroa asuinneliömetriä kohden ja vähennettynä poistolla

 

-                                       huoneiston osuus yhtiö lainoista

 

=                    3. kaupungin vahvistamien perusteiden mukainen hitas-enimmäishinta (lunastushinta)

 

Tällä hetkellä uusin 1.3.2004 voimaan tullut kolmas laskentatapa tuottaa useimmissa tapauksissa korkeimman enimmäishinnan hitas-asunnoille jälleenmyyntihintojen määrittelyssä. Hitas-asuntoja on tällä hetkellä yli 19 000. Vuosina 1988 – 1990 valmistui 2 953 asuntoa. Tietoa siitä, kuinka monen asunnon osalta kolmas laskentatapa antaa huonomman hinnan kuin aiemmin käyttöön otetuilla indekseillä laskien, ei ole käytettävissä. Lähes kaikissa tapauksissa ensimmäinen yhtiöjärjestykseen perustuva laskentatapa tuottaa vertailussa alimman hinnan. Eri suhdannetilanteissa pääasiassa toisen ja kolmannen laskentatavan mukaan laskettavien hintojen edullisuus myyjälle saattaa vähäisen asuntomäärän osalta vaihdella indeksien erilaisuudesta johtuen.

 

Xxxxxxxxxxx kirjoituksessa kaupungin toimenpiteitä koskeva arvostelu kohdistuu siihen, että uusin kolmas laskentatapa tuottaa hänen asunnolleen tällä hetkellä ja mahdollisesti myös 1.3.2007 jälkeen alemman hinnan kuin aiemmin voimassa ollut toinen laskentatapa.

 

Indeksien kehityksestä riippuen on teoreettisesti mahdollista, että ensimmäinen laskentatapa tuottaisi jossakin suhdannetilanteessa korkeimman enimmäishinnan. Jos näin kävisi, yhtiöjärjestyksen mukainen lunastushinta on se hinta, joka kaupungin tulee maksaa lunastaessaan asunnon. Vastaavasti kaupunki ei voi edellyttää ostajan ja myyjän välisessä kaupassa käytettäväksi alempaa hintaa.

 

Olennaista hitas-asunnon omistajien hintaodotusten kannalta ovat ne laskentaperusteiden erot, jotka sääntelevät toisen ja kolmannen laskentatavan mukaisten hintojen välistä suhdetta. Erot muodostuvat kolmesta tekijästä: Valitusta indeksistä ja siitä ajankohdasta, jolloin indeksitarkistus asunnon hintaan aloitetaan, rakennusaikaisten maksueräkorkojen korkokannasta ja siitä ajasta, jolle korko lasketaan sekä rakennus- ja huoneistokohtaisten parannusten erilaisesta huomioonottamisesta eri laskentatavoissa.

 

Kaupunki pyysi asiaa valmisteltaessa lausunnon Tilastokeskukselta eri indeksien soveltuvuudesta hitas-asuntojen enimmäishintojen laskemiseen. Tilastokeskuksen ja kaupungin omien indekseihin perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan johdonmukaisin ja hitas-asukkaita oikeudenmukaisimmin kohteleva indeksi tähän tarkoitukseen on vanhojen asuntojen hintaindeksi, jota myös asuntojen markkinahintaindeksiksi kutsutaan. Myös yksittäiset hitas-asukkaat ja Hitas-asukkaiden yhdistys ovat vaatineet jo 80-luvun alusta lukien tähän indeksiin siirtymistä, kun asuntojen hintojen voimakkaasti noustessa Helsingissä kävi ilmi, että rakennuskustannusindeksi ei pitemmän ajan sisällä nosta hitas-asunnon arvoa vapaasti hinnoiteltavien asuntojen hintojen suhteessa.

 

Ottaessaan 1.3.2004 lukien käyttöön uuden asuntojen markkinahintoihin perustuvan indeksin kaupunginvaltuusto samalla päätti poistaa hitas-luovutushintaindeksiin perustuvan laskentatavan, koska siihen vaikuttaa rakennuskustannusindeksi 70 prosentin painoarvolla. Toisen laskentatavan poistamisella pyrittiin myös selkeyttämään laskentatapoja siten, että hitas-asukkaat voisivat tulevaisuudessa itse laskea asuntonsa arvon haluamallaan hetkellä. Asian valmistelu on tältä osin kesken salassapitosäännösten tulkintaongelmien vuoksi.

 

Toisessa laskentatavassa indeksin mukainen arvonnousu asunnon alkuperäiselle hankinta-arvolle lasketaan kauppakirjan tekemisestä lukien koko kauppahinnalle, vaikka sitä ei olisi maksettu. Tällaiselle laskentasäännölle ei ole hyväksyttävää perustetta ja se kohtelee ensimmäisiä asunnonostajia hyvin eri tavalla riippuen siitä, ovatko he ostaneet asunnon heti rakennustyön alkuvaiheessa vai ehkä jopa talon valmistumisen jälkeen. Olennaista on myös se kuinka paljon indeksi on noussut rakennusvaiheen aikana tai myös laskenut. Asuntojen markkinahintojen voimakkaasti romahtaessa laskusuhdanteessa olisi kohtuutonta, että asunnon koko hintaa alennettaisiin indeksin laskiessa rakennusaikana, vaikka asunnosta ei ole maksettu vielä kuin osa tai ei mitään. Oikeudenmukaisempi tapa on hyvittää ensimmäistä asunnon ostajaa rakennusaikana maksetuille kauppahinnan maksuerille laskettavalla korolla, joka on myös kompensaatiota sille korolle, jonka asunnon ostajat ovat rakennusaikana maksaneet rahalaitokselle ilman, että ovat vielä voineet hyödyntää ostamaansa asuntoa. Koska urakoitsijat ovat jo sisällyttäneet asunnon hintaan rakennuskustannusten nousun rakennustyön ajalta, on johdonmukaista, että asunnon arvonnousu otetaan huomioon vasta siitä ajankohdasta, jolloin se on valmis tuote, jonka arvo elää suhteessa markkinoihin.

 

Rakennusaikaisen asunnon maksuerille laskettavan koron korkokanta on ollut kiinteä 14 prosenttia. Se on kahdessa ensimmäisessä laskentatavassa sama ja perustuu siihen aikaan, kun rakennuttajat perivät maksuerille tämän suuruista korkoa ensimmäisen kaupan tekemiseen asti, kun kauppa tehtiin yhden tai useamman maksuerän jo eräännyttyä. Korkotaso on vaihdellut huomattavasti aikojen kuluessa ja vain murto-osassa hitas-asuntokannassa korko on rakennusaikana ollut tämän suuruinen. Tällä hetkellä on yleistä, että rakennuttaja ei myöhemmin tehdyissäkään kaupoissa peri maksuerille korkoa. Parempana vertailukohtana korkokannalle on jo useiden vuosien ajan ollut se korko, jota pankit perivät rakennusaikana asunnon ostajilta siitä lainasta, jolla he maksavat asunnon maksueriä.

 

Pitemmän ajan keskikoron perusteella asuntolautakunta valitsi kolmanteen laskutapaan maksueräkoron korkokannaksi kuusi prosenttiyksikköä. Samoin muilla laskentatavoilla laskettaessa rakennusaikaiseksi koroksi valittiin kuusi prosenttiyksikköä 1.1.2005 jälkeen valmistuvissa kohteissa.

 

Koska maksueräkorko on laskennallinen erä, enimmäishinnan muodostumisessa on perusteltua, että korkokanta on edelleen kiinteä. Tämä on edellytys hitas-asukkaiden yhdenmukaiselle kohtelulle. Todella maksettujen korkojen korkokantaa ei enää pitkän ajan kuluttua ensimmäisestä kaupasta voida varmuudella selvittää eikä asunnon myyjillä yleensä ole enää vuosien kuluttua tositteita asiasta säilytettynä.

 

Koska maksueräkoron korkokanta on huomattavasti pienempi kuin aikaisemmissa laskentatavoissa, se luonnollisesti osaltaan vaikuttaa siihen, että osassa asuntokantaa uusin laskentatapa tuottaa matalamman enimmäishinnan kuin aiempi laskentatapa. Korkokantaa olennaisempi vaikutus hintoihin on kuitenkin määrätyissä suhdannetilanteissa sillä lasketaanko indeksikorotus kauppakirjan tekemisestä koko asunnon hinnalle vai hyvitetäänkö ensimmäistä ostajaa maksueräkorolla. Vaikutus on asunnon myyjälle edullinen, jos indeksi on rakennusaikana voimakkaasti noussut ja epäedullinen, jos indeksinousu on vähäinen tai jopa negatiivinen.

 

Asuntoihin liittyvien parannusten sisällyttämisessä hitas-asunnon enimmäishintaan toinen ja kolmas laskentatapa poikkeavat olennaisesti toisistaan.

 

Toisessa laskentatavassa hintaan sisällytetään kaikki sellaiset perusparannus- ja peruskorjaustoimenpiteet, jotka olennaisesti parantavat asunnon asuttavuutta. Hitas-asunnon hintaan lisätään ne todelliset kustannukset, jotka toimenpiteestä ovat aiheutuneet. Sen jälkeen ne ovat osa asunnon hintaa ja vaihtelevat saman yhdistelmäindeksin muutosten mukaisesti kuin asunnon arvo. Käytännössä toimenpiteiden luonne on kuitenkin säännöllisesti sellainen, että niillä ei ole asunnon arvoa pysyvästi korottavaa vaikutusta, jos niitä verrataan asuntomarkkinoilla vapaasti hinnoiteltavassa asunnossa tehtyihin vastaaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden arvoa korottava vaikutus on useimmiten vain tilapäinen ja arvonkorotus olisi perusteltua poistaa lyhyen ajan kuluessa.

 

Kolmannessa laskentatavassa asunnon arvoa parantavana otetaan hinnassa huomioon vain se toimenpiteiden kustannusten osuus, joka ylittää määrätyn raja-arvon (talokohtaiset toimenpiteet 150 euroa/huoneistoneliömetri ja huoneistokohtaiset toimenpiteet 100 euroa/huoneistoneliömetri). Perusteena tälle muutokselle aikaisempaan käytäntöön verrattuna on se, että asuntojen markkinahintaindeksi jo sellaisenaan kuvaa niitä arvonmuutoksia, mitä asuntokannassa on tapahtunut. Perusteltuna voidaan kuitenkin pitää sitä, että, jos toimenpiteen kustannusvaikutus on erittäin huomattava, mikä tulee kysymykseen useimmin sellaisissa suurissa toimenpiteissä, joilla korjataan talon rakennus- tai suunnitteluvirheitä, on kohtuullista, että tällaisen toimenpiteen kustannukset eivät jää yksinomaan yhden asunnon omistajan rasitukseksi, jos asunnon markkinahinta olisi niin korkea, että lisäkustannukset voidaan saada kauppahinnassa takaisin. Koska taloon ja asuntoon tehtyjen lisätoimenpiteiden aiheuttama arvonkorotus ei asuntomarkkinoilla käytännössä ole pitkäaikainen ja pienikin kulutus poistaa niiden hintavaikutuksen, poistetaan parannusten vaikutus hinnasta kohtuullisen ajan kuluessa.

 

Rakennuksessa ja asunnossa tehtyjen parannusten määrästä riippuen niiden arvoa korottava vaikutus on hyvin erilainen toisessa ja kolmannessa laskentatavassa. Kolmannessa laskentatavassa joidenkin indekseihin perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan olisi parannusten vaikutus asunnon enimmäishintaan ollut perusteltua jättää kokonaan huomioon ottamatta.

 

Järjestelmän kehittämistarpeet

 

Xxxxxxxxxxx on ostanut molemmat hitas-asuntonsa sellaisena ajankohtana (vuosina 1979 ja 1986), jolloin enimmäishinta tarkistettiin jälleenmyytäessä vain yhtiöjärjestyksen mukaisella rakennuskustannusindeksillä. Hitas-luovutushintaindeksi otettiin käyttöön vuonna 1989. Myydessään aiemmin ostamansa hitas-asunnon (vuonna 1991) enimmäishinta laskettiin nimenomaan hitas-luovutushintaindeksillä. Hänelle ei ole aiheutunut minkäänlaista taloudellista vahinkoa laskentaperusteiden uusimisten vuoksi, häntä ei ole harhautettu eikä hänelle ole annettu väärää tietoa kauppojen teon yhteydessä asuntojen jälleenluovutushintojen laskentaperusteista, vaan on toimittu kulloinkin voimassa olleiden päätösten ja kaupungin ohjeiden mukaan.

 

Kuten Xxxxxxxxxxx aivan oikein toteaa, jäävät vuosina 1988 – 1990 valmistuneiden hitas-asuntojen enimmäishinnat markkinahintaindeksillä laskettaessa useissa tapauksissa alemmiksi kuin hitas-luovutushintaindeksillä laskettaessa. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen seurauksena asuntojen hinnat nousivat 1980-luvun loppupuolella voimakkaasti. Korkeimmillaan markkinahintaindeksi oli elo - lokakuussa 1989, jolloin indeksi oli 237,7. Asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti 1990-luvun alkupuolella taloudellisen matalasuhdanteen seurauksena. Alimmillaan markkinahintaindeksi oli helmi-huhtikuussa 1993, jolloin indeksiluku oli 118,0. Yhtä korkean indeksiluvun kuin vuoden 1989 elo - lokakuussa markkinahintaindeksi saavutti uudelleen vasta toukokuussa 2000 (237,9).

 

Vaikka eri indeksien kehitystä ei voida vuosien päähän luotettavasti ennustaa, eikä näin ollen voida tässä vaiheessa varmasti tietää hitas-asuntojen enimmäishintakehitystä eri indekseillä laskettaessa, olisi asuntolautakunnan mielestä kohtuullista muuttaa kaupunginvaltuuston 12.11.2003 tekemää hitas-järjestelmän kehittämispäätöstä siten, että asuntojen jälleenmyyntihinnat lasketaan hitas-luovutushintaindeksillä 1.3.2007 jälkeenkin. Näin voidaan estää se yksittäisissä tapauksissa hyvinkin huomattava enimmäishinnan aleneminen, johon oikeusasiamiehelle osoitetussa kirjoituksessa on kiinnitetty huomiota. Tehdyn seurannan perusteella on voitu havaita, että erot uusimman ja sitä edeltäneen laskentaperusteen mukaan laskettavissa hinnoissa voivat yksittäistapauksissa nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin 1.3.2007 poistuvaksi päätetyn laskentatavan tuottaessa korkeimman hinnan. Useilla alueilla tämä korkeampikin hinta jää alle alueen markkinahintatason. Asunto on saatettu ostaa käytettynä korkeampaan hintaan kuin, millä se voimassa olevan päätöksen mukaan saataisiin sanotun ajankohdan jälkeen myydä. Seurantatietojen mukaan olisi perusteltua, että enimmäishinta laskettaisiin jatkossakin kolmella laskentatavalla (rakennuskustannus-, hitas-luovutushinta- ja markkinahintaindeksillä). Näin voidaan paremmin kuin kahta hintaperustetta käyttäen taata asuntojen tasainen enimmäishintakehitys ja mahdollistaa asunnon vaihtaminen helpommin.

 

Johtopäätökset                Korkein hinta, jolla hitas-asunto saadaan kaupungin suorittamassa hintavalvonnassa myydä ilman, että kaupunki käyttää lunastusoikeuttaan asuntokaupassa, on joko yhtiöjärjestyksen mukainen lunastushinta tai kaupungin yksipuoliseen kannanottoon perustuva korkeampi hinta. Hitas-enimmäishinnalla on sääntelyvaikutusta vain silloin, kun asunnon hinta vapaasti hinnoiteltuna asuntomarkkinoilla ylittäisi sen säännellyn hinnan.

 

Kaupungin harjoittaman hintasääntelyn oikeudellinen perusta on yhtiöjärjestykseen otettu määräys kaupungin lunastusoikeudesta. Tällä määräyksellä on oikeudellista merkitystä ensisijassa asunnon ostajalle, koska asunnon myyjä on asunnon ostaessaan ollut tietoinen kaupungin lunastusoikeudesta ja siitä millä hinnalla lunastus voi yhtiöjärjestyksen mukaan tapahtua. Yhtiöjärjestys ei estä kaupantekoa kaupungin hyväksymää hintaa korkeammastakin hinnasta, mutta eräissä riitatapauksissa on tuomioistuin päätynyt siihen, että ostaja on saanut enimmäishinnan ylittävän hinnanosan takaisin. Kaupungin lunastusoikeutta koskevassa riitatapauksessa kaupungin tarjoama yhtiöjärjestyksen mukaiset perusteet ylittävä hinta on katsottu riittäväksi lunastushinnaksi lunastuksen toteutumiseksi, kun kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut maksavansa tämän ylemmän hinnan.

 

Asunnon ostajan kannalta on tärkeää, että hän voi saada varmuuden siitä, ettei hän menetä asuntoa lunastuksen kautta, jos hän ei ole maksanut kaupungin vahvistamien perusteiden mukaista hintaa korkeampaa hintaa tai, jos asunto häneltä lunastetaan, hän saa siitä ainakin yhtiöjärjestyksen mukaisen hinnan tai hinnan, jonka kaupunki on julkisesti ilmoittanut suostuvansa maksamaan. Nämä asunnon ostajan kannalta olennaiset oikeudelliset näkökohdat täyttyvät nykyisessä sääntelyjärjestelmässä. Asunnon myyjä ei voi saattaa hitas-asunnon enimmäishintaperusteita yksityisoikeudellisena riita-asiana oikeuden ratkaistavaksi.

 

Kuitenkin Xxxxxxxxxxx asiassa hänen omistamansa asunnon myyntihinta saattaa tosiasiallisesti laskea kaupungin viimeksi tekemän hintaperustepäätöksen johdosta edellyttäen, että asunnon vapaa markkinahinta ylittää kaupungin hyväksymän enimmäishinnan. Joka tapauksessa hänen asuntonsa enimmäishinta on vähintään yhtiöjärjestyksen mukainen lunastushinta, mikä on ollut hänen tiedossaan jo asuntoa ostettaessa. On mahdollista, mutta lyhyellä ajanjaksolla epätodennäköistä, että uusimpien ja edellisten hintaperusteiden tuottama hintasuhde indeksimuutoksista johtuen kääntyisi nykyisestä päinvastaiseksi. Onko kaupungin viimeksi tekemällä hintaperustepäätöksellä vaikutusta pitkällä ajanjaksolla tulevaisuudessa Xxxxxxxxxxx asunnon arvoon, jää riippumaan siitä, miten asuntojen hinnat ja rakennuskustannukset Helsingissä ja erityisesti asunnon sijaintialueella tulevaisuudessa kehittyvät.

 

Xxxxxxxxxxx samoin kuin useat muut hitas-asunnon omistajat ovat kaupungin aiemman hintapäätöksen perusteella uskoneet jopa useiden vuosien ajan asuntonsa hinnan muodostuvan sellaisen laskentajärjestelmän mukaan, joka jatkuvasti tai pitemmällä ajanjaksolla johtaa korkeampaan hintaan kuin ne hintaperusteet, jotka 1.3.2007 jälkeen jäisivät kaupunginvaltuuston päätöksellä voimaan. Kohtuullista olisi näissä tapauksissa, että tehdyistä päätöksistä poiketen tätä myyjälle edullisempaa hintaperustetta käytettäisiin edelleen mainitun määräajan jälkeenkin, kuitenkin siten muokattuna, että laskentaperusteeseen sisältyvät epäjohdonmukaisuudet korjataan.

 

Asuntolautakunta katsoo, että kaupunki ei ole yksipuolisesti hitas-asuntojen enimmäishinnoista päättäessään suorittanut lakiin perustuvaa harkintaa, vaan tehnyt päätöksiä yksityisoikeuden piiriin kuuluvissa asioissa, yleistä hyvää edistävien tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaupungin päätöstä hitas-enimmäishintaperusteista ei voida pitää lain vastaisena. Sitä, että päätös saattaa aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia tulevissa hitas-asuntojen kaupoissa myyjän tai ostajan eduksi, voidaan pitää markkinatalousjärjestelmän omistamisen riskien piiriin kuuluvana asiana. Eri suhdannetilanteissa asuntojen myyntiarvot vaihtelevat Helsingissä erittäin voimakkaasti omistajan eduksi tai tappioksi.

 

Kaupungin päättämiä uusia hitas-asunnon enimmäishintaperusteita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin hitas-asuntoihin aivan kuten aiempiakin perusteita. Kaikkia hitas-asukkaita kohdellaan laskentatapoja sovellettaessa yhdenmukaisesti. Uusin enimmäishinnan laskentatapa on edellisiä laskentatapoja johdonmukaisempi sekä paremmin tosiasioihin perustuva ja siten myös kohtelee hitas-asukkaita pääosin oikeudenmukaisemmin kuin aiemmin päätetyt laskentatavat. Hitas-järjestelmän tarkoitusperiin kuuluva tavoite, että sen piiriin kuuluvien asuntojen alkuperäiseen hintaan sisältynyt taloudellinen etu asunnon ensimmäiselle ostajalle siirtyy mahdollisimman tarkkaan samansuuruisena myös myöhemmille asunnon ostajille, toteutuu nyt tehtyjen päätösten jälkeen aiempaa paremmin, vaikkakin vanhimpien asuntojen hintataso on joissain tapauksissa noussut jopa markkinahintojen yläpuolelle.

 

Vaikka kaupunki ei ole hintaperusteista päättäessään toiminut lainvastaisesti, asuntolautakunta pitää perusteltuna, että kaupunginhallitus antaisi asuntolautakunnalle tehtäväksi valmistella kertyneiden seurantatietojen pohjalta ehdotuksen siitä, että hitas-asunnon enimmäishinta ei alenisi hintalaskentaperusteissa viimeksi päätettyjen muutosten johdosta asetetun siirtymäajan päätyttyä 1.3.2007.

 

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut toteaa (7.3.2005) eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun johdosta seuraavaa:

 

Oikeuspalvelut viittaa asuntolautakunnan asiassa antamaan lausuntoon, ja toteaa lisäksi seuraavaa:

 

Ostaessaan hitas-asunnon asukas hyväksyy samalla yhtiöjärjestyksen, sen määräykset kaupungin oikeudesta lunastaa huoneisto ja laskentakaavan, jolla huoneiston enimmäismyyntihinta määräytyy. Alun perin on noudatettu yhtiöjärjestyksen laskentakaava määriteltäessä asunnon enimmäispyyntihintaa. Sittemmin kaupunki on ilmoittanut, että huoneiston arvo voidaan laskea myös toisella perusteella, ns. hitas-yhdistelmäindeksillä, mutta siten, että asukkaan huoneistosta saama enimmäishinta määräytyy korkeamman hinnan tuottavan laskentamallin mukaisesti. Kaupunki on ottanut käyttöön 1.3.2004 käyttöön myös markkinahintaindeksin. Enimmäishintaa laskettaessa sovelletaan 1.3.2007 lukien enää yhtiöjärjestyksen mukaista indeksiä ja markkinaindeksiä kuitenkin siten, että enimmäishinta lasketaan sen kaavan mukaan, joka tuottaa asunnolle korkeamman arvon.

 

Siirryttäessä noudattamaan markkinahintaindeksiä on mahdollista, että asunnon enimmäishinta muodostuu pienemmäksi kuin hitas-yhdistelmäindeksillä laskettaessa. Huomioitavaa on kuitenkin, että kyseessä on vain tämänhetkisestä markkinatilanteesta johtuva tulos. Lisäksi on huomattava, että indekseillä ei lasketa omaisuuden arvoa, vaan pelkästään rajoitetaan asunnon hintapyyntöä. Todellisuudessa toteutuva hinta voi olla huomattavasti alhaisempi kuin markkinaindeksillä laskettu enimmäishinta.

 

Kaupungin menettely ei riko perustuslain omaisuuden suojaa. Kaupunki ei ole oikeudettomasti alentanut Xxxxxxxxxxx omaisuuden arvoa, sillä asunnon arvo on edelleen vähintään yhtiöjärjestyksen laskentamallin mukainen. Kaupunki on sitoutunut ainoastaan yhtiöjärjestyksen määräyksiin. Yhtiöjärjestyksen määräykset ovat tulleet myös ostajien tietoon heidän ostaessaan hitas-asunnon.

 

Ns. yhdistelmäindeksi ei ole tullut kaupunkia sitovaksi, koska sen soveltaminen ei ole perustunut sopimukseen eikä muuhunkaan sitoumukseen. Kaupunki on siten voinut yksipuolisesti päättää, että yhdistelmäindeksistä luovutaan siirtymäajan jälkeen, ilman, että se olisi oikeudettomasti puuttunut Xxxxxxxxxxx omaisuuden arvoon.

 

Xxxxxxxxxxx on esittänyt myös, ettei häntä ole kohdeltu yhdenvertaisesti verrattuna muihin hitas-asunnon omistajiin. Väite ei pidä paikkaansa vaan uuden indeksin käyttöön otolla on pyritty nimenomaan hitas-asukkaiden tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Kaikkia samassa asemassa olevia eli hitas-asunnonomistajia kohdellaan samalla tavalla, kun kaikkien asunnon enimmäisarvo määräytyy samalla tavalla tilastotietojen mukaan. Kohtelu on siten yhdenvertaista. Kohtelu ei olisi tasapuolista, jos kaikkien asukkaiden asuntojen enimmäishintaa ei laskettaisi samalla tavalla ja samoihin tilastotietoihin perustuen.

 

Tietokeskus mainitsee (8.3.2005) lausunnossaan mm, että

 

Asuntojen hintaindeksi (Xxxxx Xxxxxxxxxxx käyttää käsitettä uusi HITAS-indeksi) on menetelmällisesti luotettava. Se perustuu vankkaan teoria teoria- ja tutkimuspohjaan. Asuntojen hintaindeksiä seurataan ja ylläpidetään indeksien laatuvaatimuksia tiukasti noudattaen Tilastokeskuksen toimesta.

 

Hitas-asunnon omistajan näkökulmasta järjestelmän keskeinen kriteeri on, että omistettava asunto säilyttää arvonsa. Toinen tärkeä kriteeri on, että asunnon omistaja voi vaihtaa asuntoa, kun perheen elämäntilanne ja talous sitä edellyttävät. Koska Hitas-asunnot muodostavat suhteellisen pienen osan asuntokannasta, asunnon vaihto edellyttää usein asuntosektorilta toiselle siirtymistä, mm. Hitas-asuntojen ja säätelemättömien asuntojen välillä. Parhaat edellytykset tämäntyyppiselle liikkuvuudelle syntyvät, jos Hitas-asuntojen hinnat vaihtelevat samaan tahtiin säätelemättömien asuntojen kanssa. Tämä toteutuu automaattisesti, kun Hitas-asuntojen jälleenmyyntihinnat sidotaan Helsingin vanhojen asuntojen hintaindeksiin. Silloin Hitas-asunto on aina suunnilleen samassa suhteessa halvempi kuin samanlaatuinen säätelemätön asunto suhdannetilanteesta riippumatta.

 

Xxxxx Xxxxxxxxxxx kantelussa ei ole numeerisia laskelmia graafisten esitysten taustalla, joten niiden oikeellisuutta ei pääse tarkastamaan.

 

Vapaarahoitteisten asuntojen osalta aivan samanlainen ja –tasoinen asunto on kaupungin eri alueilla eri hintainen. Uudessa HITAS-asuntojen markkinaindeksissä indeksin pohjana on koko kaupungin hintataso, joten alueelliset erot hintakehityksessä tasoittuvat. Tämä tarkoittaa, että halvempien alueiden HITAS-asuntojen hinta määräytyy korkeammaksi ja vastaavasti kalliimpien alueiden hinta alemmaksi verrattuna vapaiden asuntomarkkinoiden alueelliseen hintakehitykseen.

 

Vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hinnat olivat erittäin korkealla 1980-luvun lopulla ja asuntohintaindeksin arvot korkeita ja tällöin valmistuneiden asuntojen hinnannousu ei ole uuden laskentatavan mukaan noussut yhtä paljon kuin muuna ajankohtana valmistuneiden asuntojen hinnat. Kuitenkin esimerkiksi FIM 505 378, 05 (85 000 euroa) maksaneen lokakuussa 1989 valmistuneen Hitas-asunnon hinta on noussut asuntoindeksin mukaan 23 % (kerroin 1.2305427) ja vanhan hintaindeksin (kerroin 1.2820058) mukaisesti 28 %, jos myynti tapahtui helmikuussa 2005 (huomioitu vain indeksiin perustuva muutos, ei perusparannuksia tai poistoja).

 

Tietokeskus on tutkinut asuntomarkkinoita ja asuntojen toteutuneiden myyntihintojen vaihteluita pitkältä ajalta. Tutkimus kertoo, että samalla kun kantakaupungin hintataso on noussut voimakkaasti, oli halvimpien asuinalueiden reaalinen neliöhintataso vuonna 2001 samalla tasolla kuin oli halvimpien alueiden hintataso vuonna 1965.

 

Vs. kaj viittaa edellä oleviin lausuntoihin ja toteaa, että eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa väitettyä lainvastaista menettelyä, jossa rikottaisiin omaisuuden suojaa tai kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei lausunnon antajien mukaan 1.3.2004 voimaan tulleessa hitas-asuntojen enimmäishintojen laskentajärjestelmässä ole.

 

Hitas-järjestelmään uutena indeksinä tuotu asuntojen hintaindeksi on, kuten tietokeskus ilmoittaa, menetelmällisesti luotettava ja perustuu vankkaan teoria- ja tutkimuspohjaan. Kyseisen indeksin käyttöön ottaminen 1.3.2004 alkaen enimmäishintojen laskemiseksi toteuttaa pääsääntöisesti hyvin ne tarpeet ja tavoitteet, joita hitas-järjestelmän kehittämiselle alun perin asetettiin. Tästä ei olla eri mieltä.

 

Kolmen vuoden ylimenokausi uuteen laskentajärjestelmään siirryttäessä päättyy helmikuun lopussa vuonna 2007. Sen jälkeen Helsingin asuntojen yleinen hintakehitys ja sen perusteella laskettava asuntojen hintaindeksi tulee hitas-yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin kirjatun indeksin (rakennuskustannusindeksi) lisäksi olemaan määräävänä tekijänä enimmäishintoja laskettaessa.

 

Asuntolautakunnan lausunnon mukaan poikkeuksellisen asuntomarkkina tilanteen aikana vuosina 1988–1990 valmistuneiden hitas-asuntojen kohdalla saattaa syntyä ylimenokauden päätyttyä maaliskuussa 2007 tilanne, jossa näiden asuntojen enimmäishinnat markkinahintaindesillä laskettaessa useissa tapauksissa jäävät alemmiksi kuin vanhan järjestelmä mukaisesti hitas-luovutushintaindeksillä laskettaessa.

 

Tämä tilanne saattaa syntyä n. 800 hitas-asunnon kohdalla. Asialla on merkitystä ainoastaan, jos asuntojen markkinahinta ylittää hitas-enimmäishinnan. Asuntolautakunnan arvion mukaan, joka perustuu seurantatietoihin, näin voi käydä useilla alueilla.

 

Vaikka indeksien kehitystä ei varmasti voida ennustaa, asuntolautakunnan mielestä olisi tarpeellista muuttaa Kvston 12.11.2003 tekemää päätöstä siten, että asuntojen jälleenmyyntihinnat lasketaan markkinahintaindeksin lisäksi hitas-luovutushintaindeksillä 1.3.2007 jälkeenkin.

 

Vs. kaj:n mielestä huolimatta siitä, että uusi järjestelmä pääsääntöisesti toimii hyvin, olisi edellä mainitun epäkohdan poistamiseksi ja mahdollisten yksittäisten hitas-asuntojen enimmäishintojen pudotuksen estämiseksi syytä toimia asuntolautakunnan ehdottamalla tavalla.

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee antaa selvityksenään eduskunnan oikeus­asiamiehelle asuntolautakunnan, kaupunginkanslian oikeuspalveluiden, tietokeskuksen ja vs. kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausuntoihin perustuvan selvityksen.

 

Samalla kaupunginhallitus päättäne kehottaa asuntolautakuntaa tekemään 15.9.2005 mennessä kaupunginhallitukselle esityksen hitas-järjestelmän edelleen kehittämiseksi siten, että hitas-asunnon enimmäishinta ei alene siirtymäkauden jälkeen 1.3.2007 hitaslaskentaperusteisiin 12.11.2003 tehtyjen muutosten johdosta.

 

Kirje eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tietokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Xxxxx Xxxxxxxxxxx kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

 

Liite 2

Kaupunginvaltuuston päätös 12.11.2003 hitas-järjestelmän kehittämisestä

 

Liite 3

Kirjeluonnos eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle

 

 

 

 


1

VT BIRGITTA DAHLBERGIN TOIVOMUSPONSI: SUOMENKIELISTEN JA RUOTSINKIELISTEN LASTEN TASAPUOLINEN KOHTELU ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA

 

Khs 2004-2351

 

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 17.11.2004 (asia 3) vuoden 2005 talousarviota ja vuosia 2005 – 2007 koskevaa taloussuunnitelmaa Kvsto hyväksyi mm. seuraavan toivomusponnen:

 

7                    "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että koululaisten iltapäivätoiminnan koordinoinnissa huolehditaan siitä, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen lapsia kohdellaan tasapuolisesti sekä iltapäivätoiminnan saatavuuden että maksun suuruuden suhteen." (Birgitta Dahlberg, äänin 45-2)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

./.                   Opetuslautakunta (15.2.2005) ja sosiaalilautakunta (8.3.2005) ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Jäljennökset lausunnoista ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

 

Sj viittaa annettuihin lausuntoihin ja toteaa, että niistä ilmenee eroja suomenkielisten ja ruotsinkielisten lasten iltapäivähoidon toteuttamisessa. Mm. toiminnan järjestäjien osuuksissa on eroa ja näin ollen myös maksuissa.

 

Asiassa on ryhdytty toimenpiteisiin kaupungin toimesta toteutettavan hoidon lisäämiseksi ruotsinkielisten osalta ja toisaalta kaikkia hoitomuotoja koskevien maksukäytäntöjen selvittämiseksi.

 

Hallintokunnat ovat yhteistyössä keskenään laatineet tähän toimintaan liittyviä muitakin selvityksiä mm. Khn kehotusten pohjalta. Lausunnoissa viitataan tammikuussa 2005 valmistuneeseen selvitykseen aamu- ja iltapäivätoiminnan organisoinnista. Tarkoitus on tältä pohjalta valmistella uusia organisaatiojärjestelyjä. Tavoitteena on muun ohella tarjonnan tasapuolisuus ja asiakasmaksujen yhtenäistäminen mahdollisuuksien mukaan.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.11.2004 hyväksymän toivomusponnen nro 7 (Birgitta Dahlberg) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen vt Dahlbergille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

LIITE

Opetuslautakunnan ja sosiaalilautakunnan lausunnot vt Dahlbergin toivomusponnen johdosta

 

 

 

 


2

HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖ - HELSINGFORS TEATERSTIFTELSE -NIMISEN SÄÄTIÖN EDUSTAJISTON JÄSENTEN VALINTA

 

Khs 2005-551

 

Helsingin teatterisäätiö – Helsingfors teaterstiftelse toteaa (7.3.2005), että säätiön sääntöjen 6 § kuuluu seuraavasti:

 

Säätiön edustajistoon kuluu 14 joka neljäs vuosi viimeistään marraskuussa valittua jäsentä, joiden nelivuotinen toimintakausi alkaa seuraavan vuoden tammikuun 1. päivänä ja päättyy joulukuun 31. päivänä ja jotka valitsee Helsingin kaupunginhallitus. Lisäksi valitaan seitsemän varajäsentä samalla tavoin. Vähintään yhden jäsenistä tulee olla äidinkieleltään ruotsinkielinen. Säätiöllä on kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka Helsingin kaupunginhallitus valitsee viimeistään marraskuussa tarkastamaan säätiön seuraavan toimintakauden tilejä ja hallintoa. Säätiön hallitukseen valitut jäsenet ja sen vakinaisessa palveluksessa olevat henkilöt eivät voi olla edustajiston jäseninä.

 

Säätiö pyytää Khta valitsemaan edustajiston jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi 2006 – 2009.

 

Sj toteaa, että nykyinen edustajisto koostuu seuraavasti:

 

Jäsenet

 

 

muusikko Jussi Chydenius

 

ekonomi Yrjö Jäntti

toimitusjohtaja Sampo Kauranne

apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen

 

lastentarhanopettaja Nina Konttinen

 

diplomi-insinööri Kauko Koskinen

toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä

 

varatuomari Eeva-Liisa Moilanen

valtiotieteen kandidaatti Leena Paasivuori

 

dosentti Veikko Pentti


 

käsityönopettaja Anni Sovala

 

Jussi Syrjänen

sihteeri Merja Terävä

 

lakiasiainhoitaja Irmeli Wallden-Paulig

 

 

Varajäsenet

 

 

toimitusjohtaja Timo Jaatinen

 

valtiotieteen maisteri Inka Kanerva

Matti Karjalainen

 

filosofian maisteri Ritva Laurila

toimittaja Jani Saxell

 

taiteilija-yrittäjä Aira Suvio-Samulin

Leena-Maija Tuominen

 

 

Khs käsitteli 19.4.2004 säätiön sääntöjen muuttamista sekä Lilla Teaternin toiminnan siirtämistä Kaupunginteatteriin. Tässä yhteydessä sääntöihin esitettiin lisättäväksi mm. maininta, jonka mukaan vähintään yhden jäsenistä tulee olla äidinkieleltään ruotsinkielinen.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee valita Helsingin teatterisäätiö – Helsingfors teaterstiftelse -nimisen säätiön edustajistoon vuosiksi 2006 – 2009

 

seuraavat 14 varsinaista jäsentä (vähintään yhden tulee olla äidinkieleltään ruotsinkielinen):

 

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

 

seuraavat seitsemän varajäsentä:

 

-

-

-

-

-

-

-

 

 


Pöytäkirjanote valituille ja säätiölle.

 

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

 

 

 

 

 


3

SOMALI RECONSTRUCTION AND SOCIAL DEVELOPMENT RY:N OIKAISUVAATIMUS HELSINKI-LISÄN MYÖNTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ

 

Khs 2005-249

 

Somali Reconstruction And Social Development ry haki koulutus- ja kehittämiskeskukselta Helsinki-lisää työllistämiskustannuksiin. Hakemuksen tukena oli työllistettävälle henkilölle annettu työvoimatoimiston myönteinen yhdistelmätukipäätös.

 

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämispäällikkö teki 13.12.2004 päätöksen, jolla yhdistykselle ei myönnetty Helsinki-lisää yhdistelmätuella työllistämiseksi. Perusteluina todettiin, että yhdistyksen kotipaikka ei ole Helsinki eikä yhdistyksellä ole riittävästi sellaista vakiintunutta toimintaa Helsingin kaupungin alueella, että tuen myöntämisen ehdot täyttyisivät.

 

Yhdistys on tehnyt asiassa oikaisuvaatimuksen 7.2.2005. Oikaisuvaatimuksessaan yhdistys painottaa, että myönteisen yhdistelmätukipäätöksen saaneen henkilön toimipaikka on Helsingissä, Pasilassa. Yhdistyksen toiminta kohdistuu hyvin vahvasti Helsinkiin, toimintaa on koko ajan johdettu Helsingistä ja sillä on saavutettu helsinkiläisiä koskevia parannuksia.

 

./.                   Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämispäällikön päätös 13.12.2004 (649) on esityslistan liitteenä 1, oikaisuvaatimuskirje on liitteenä 2, yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2004 on liitteenä 3 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2005 liitteenä 4.

 

Henkilöstökeskus toteaa (24.2.2005), että myöntämällä Helsinki-lisää kaupunki tukee yhdistyksiä tai säätiöitä, joiden toiminta täydentää Helsingin kaupungin palveluja ja näin lisää asukkaiden hyvinvointia. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. sosiaali- ja terveysalan, liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen palveluja tarjoavat yhdistykset/säätiöt. Helsinki-lisällä palkattavan työttömän tulee olla helsinkiläinen.

 

Helsinki-lisää myönnettiin viime vuonna 229 järjestölle. Näistä maahanmuuttajajärjestöjä oli 35.

 

Somali Reconstruction And Social Development -yhdistykselle ei myönnetty Helsinki-lisää 24.11.2004 saapuneeseen hakemukseen. Somali Reconstruction And Social Development -yhdistyksen kotipaikka on Vantaa ja kuten hakemuksen yhteydessä toimitetusta toimintakertomuksesta ilmenee, myös sen toiminta on keskittynyt Vantaalle. Valituksen liitteenä toimitetut toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat eri kuin hakemuksen yhteydessä toimitetut.

 

Somali Reconstruction And Social Development -yhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2005 todetaan, että yhdistys ylläpitää ja parantaa jäsentensä osaamista edistämällä työllistymistä ja kotoutumista. Tarkoituksena on palvella sekä Suomessa että Somaliassa asuvia somalialaisia. Toimintakertomuksessa todetaan lisäksi, että Somali Reconstruction And Social Development -yhdistys etsii ratkaisuja Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllistymiselle sekä tukee naisten osallistumista. Somaliassa toiminta keskittyy peruskoulurakennusten korjaamiseen, opetusvälineiden ja oppimateriaalien hankkimiseen, opettajien täydennys- ja lisäkoulutusmahdollisuuksien järjestämiseen sekä terveyskasvatus- ja rauhankasvatuskampanjaan.

 

Helsinki-lisää ei myönnetty Somali Reconstruction And Social Development -yhdistykselle, koska yhdistyksen toiminnan ei voi ainakaan pääosin katsoa täydentävän kaupungin palveluja eivätkä palvelukset kohdistu pääsääntöisesti helsinkiläisiin. Lisäksi toimintakertomuksissa ja  -suunnitelmissa kuvattu toiminta on hyvin samankaltaista kuin jo Helsinki-lisää saavissa yhdistyksissä on samassakin kaupunginosassa.

 

Helsinki-lisää myönnetään harkinnanvaraisesti määrärahojen puitteissa, eikä sen myöntämiseen tässä tapauksessa ollut riittäviä perusteita.

 

./.                   Hakemuksen liitteenä olleet yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2003 on liitteenä 5 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2004 liitteenä 6.

 

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut  toteaa (15.3.2005), että kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oi­kaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.  Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvolli­suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

 

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaa­ti­musoh­jeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asian­osaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä.  Asian­osai­sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettä­mi­sestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Somali Reconstruction And Social Development ry:lle on lähetetty tiedoksi yhdistelmätuella työllistämisen Helsinki–lisä päätös ja oikaisuvaatimusohjeet, mutta lähettämispäivää ei ole kirjattu. Yhdistyksen kaupunginhallitukselle osoitetun oikaisuvaatimuksen on tämän vuoksi katsottava saapuneen määräajan kuluessa oikealle toimielimelle.

 

Yhdistys perustelee oikaisuvaatimustaan mm. sillä, että sen Helsinki-lisää koskevassa hakemuksessa mainitun henkilön toimipaikka on yhdistyksen toimistossa Pasilassa ja että yhdistyksen toiminta kohdistuu hyvin vahvasti nimenomaan Helsinkiin.

 

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämispäällikkö on perustellut kielteistä päätöstään sillä, että yhdistyksellä ei ole riittävästi sellaista vakiintunutta toimintaa Helsingin kaupungin alueella, että tuen myöntämisen ehdot toteutuisivat.

 

Helsinki-lisää myönnetään harkinnanvaraisesti talousarvioon merkityn määrärahan puitteissa. Sitä maksetaan järjestöille yhdistelmätuella työllistettävien palkkakustannuksiin.

 

Ensisijaisesti tuetaan niitä yhteisöjä, joiden työllistäminen täydentää Helsingin kaupungin palveluja ja lisää asukkaiden hyvinvointia.

 

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on ollut Helsinki-lisien maksaminen järjestöille yhdistelmätuella työllistettävien palkkakustannuksiin talousarviomäärärahojen puitteissa.

 

Oikeuspalvelut toteaa, että oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

 

Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan, mikä jää kaupunginhallituksen tehtäväksi. Oikaisuvaatimus laillisuusperusteella ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

 

Sj viittaa annettuihin lausuntoihin ja katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee viitaten henkilöstökeskuksen ja kaupunginkanslian oikeuspalveluiden lausuntoihin hylätä Somali Reconstruction and Social Development ry:n oikaisuvaatimuksen koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämispäällikön 13.12.2004 tekemästä päätöksestä, joka koski Helsinki-lisän myöntämistä yhdistelmätuella työllistämistä varten, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

 

Pöytäkirjanote Somali Reconstruction And Social Development ry:lle muutoksenhakuosoituksin, henkilöstökeskukselle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

LIITTEET

Liite 1

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämispäällikön päätös 13.12.2004

 

Liite 2

Somali Reconstruction And Social Development ry:n oikaisuvaatimuskirje

 

Liite 3

Somali Reconstruction And Social Development ry:n toimintakertomus vuodelta 2004

 

Liite 4

Somali Reconstruction And Social Development ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2005

 

Liite 5

Somali Reconstruction And Social Development ry:n toimintakertomus vuodelta 2003

 

Liite 6

Somali Reconstruction And Social Development ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2004

 

 

 

 


4

21.3.2005 pöydälle pantu asia

PALKKAETUJEN MYÖNTÄMINEN OTTOLAPSEN HOITAMISEKSI PIDETTÄVÄN VANHEMPAINVAPAAN AJALTA

 

Khs 2005-560, 2004-1738

 

Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta toteaa kaupunginkanslialle antamassaan kannanotossa, että sen mielestä adoptiovanhempien tulisi olla kaikkien Helsingin kaupungin myöntämien vanhemmuuteen liittyvien etuuksien, kuten perhevapaiden myöntämisen ja niiden palkallisuuden suhteen samassa asemassa kuin biologiset vanhemmat ovat.

 

Sj toteaa, että henkilöllä, joka on ottanut hoitoonsa seitsemän vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen, on tietyin edellytyksin oikeus vanhempainrahaan. Helsingin kaupungin palveluksessa olevalla biologisella äidillä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää, edellyttäen, että hän on ollut palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja että äitiysvapaata on haettu määräajassa. Äitiysrahakausi kestää 105 arkipäivää, jonka jälkeen alkaa vanhempainrahakausi.

 

Ottovanhemmilla ei ole lakien ja sopimusten mukaan oikeutta saada palkkaetuja vanhempainvapaan ajalta. Paikallisesti on kuitenkin mahdollista sopia, että esimerkiksi ottovanhemmille annetaan virka- ja työehtosopimuksissa mainittuja etuja paremmat etuudet.

 

Sj katsoo, että kaupunki voisi myöntää ottoäidille tai ottoisälle oikeuden saada varsinainen palkkansa hänelle myönnettävän vanhempainvapaan 48 ensimmäiseltä arkipäivältä. Ottovanhemmalle myönnettäisiin siis noin kahden kuukauden ajalta palkkaedut. Biologinen äiti saa palkkaedut äitiysvapaan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Kuukauden ero johtuu siitä, että biologisen äidin on katsottava yleensä olevan 72 arkipäivää kestävän palkallisen äitiysvapaan aikana raskauden ja synnytyksen vuoksi kokonaan tai osittain työkyvytön noin kuukauden ajan. Tuolta ajalta myönnettävää palkkaetua voidaan tavallaan pitää sairausajan palkkana.

 

Sj toteaa, että Suomessa adoptoitiin vuonna 2003 ulkomailta 238 lasta ja viime vuonna 289 lasta. Suomessa syntyneitä lapsia adoptoitiin vuonna 2003 noin 50. Vuonna 2004 sosiaaliviraston kautta adoptoitiin kolme lasta Helsingin kaupungin palveluksessa oleville. Jos arvioidaan, että Helsingin kaupungin palveluksessa olevat henkilöt adoptoisivat 3 – 5 lasta vuodessa, palkallisen adoptiovapaan myöntämisestä ehdotetulla tavalla kaupungille aiheutuisi noin 6 000 – 10 000 euron kustannukset vuodessa. Arvioidut kustannukset on laskettu kaupungin työntekijöilleen maksamien keskimääräisten palkkakustannusten perusteella. Lisäksi niissä on otettu huomioon Kansaneläkelaitoksen työnantajalle maksamat korvaukset.

 

Helsingin kaupungin ja pääsopijajärjestöjen paikallisyhdistysten edustajat ehdottavat yksimielisesti, että päätösehdotuksen mukainen paikallinen sopimus hyväksyttäisiin.

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä ottolapsen hoidon vuoksi
pidettävää vapaata koskevan paikallisen sopimuksen seuraavan sisältöisenä:

 

Kaupungin palveluksessa olevalla ottoäidillä tai ottoisällä on oikeus saada ottolapsen hoitamiseksi myönnettävän vanhempainvapaan 48 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

 

-                                       hän on ollut Helsingin kaupungin palvelussuhteessa välittömästi ennen ottolapsen hoitamiseksi myönnettävän vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta

-                                       ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettu, mikäli mahdollista, kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista ja että

-                                       Kansaneläkelaitos maksaa vanhempainrahan Helsingin kaupungille ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn palkallisen vanhempainvapaan ajalta.

 

Ottolapsen hoitamiseksi myönnettävään vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 2 §:n 6 momentin määräystä tai kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä.

 

Sopimus tulee voimaan 1.4.2005 lukien ja on voimassa toistaiseksi pääsopimuksen mukaisin irtisanomisajoin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan paikallisen sopimuksen kaupungin puolesta.

 


Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2450

 

 

 

 

 


1

JÄSENTEN VALITSEMINEN HELSINGIN YHDISTETYN SAIRAS- JA VANHAINKOTISÄÄTIÖN HALLITUKSEEN VUOSIKSI 2005 - 2006

 

Khs 2005-259

 

Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön hallitus pyytää (28.1.2005) kaupunginhallitusta nimeämään toimikaudeksi 2005 - 2006 säätiön hallituksen 5 varsinaista jäsentä ja heille kullekin sääntöjen edellyttämät henkilökohtaiset varajäsenet.

 

Stj  toteaa, että Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön hallitukseen ovat vuosina 2003 – 2004 kuuluneet seuraavat henkilöt:

 

Jäsen

Varajäsen

 

 

Riitta Suominen

Ismo Suksi

Jukka Laitila

Arja Karhuvaara

Maija Wilskman

Heidi Mikkelsson

Leo Ekholm

Päivi Isotalo,
1.3.2004 lukien Leena Paasivuori

Satu Mäki

Seppo Lehtimäki

 

Kaupunginhallituksen valitsemana hallituksen puheenjohtajana on toiminut Riitta Suominen ja varapuheenjohtajana Leo Ekholm.

 

Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön sääntöjen mukaan säätiön hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä, joille kullekin valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitsee Helsingin kaupunginhallitus. Lisäksi hallitukseen kuuluvat itseoikeutettuina jäseninä Antinkotisäätiön, Kannelkotisäätiön sekä Pakilan sairas- ja vanhainkotisäätiön perustajat niin kauan kuin he haluavat hallituksen jäseninä olla.  Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeää Helsingin kaupunginhallitus. Säätiön hallituksen vuosikokous pidetään vuosittain ennen toukokuun 1 päivää. Vuosikokouksessa todetaan mm. hallituksen kokoonpano.


 

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudeksi 2005 - 2006 Helsingin yhdistetyn sairas- ja vanhainkotisäätiön hallitukseen seuraavat viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet:

 

Jäsen

Varajäsen

 

 

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita hallituksen puheenjohtajaksi ____________ja varapuheenjohtajaksi________________.

 

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, Helsingin yhdistetylle sairas- ja vanhainkotisäätiölle, sosiaalilautakunnalle, tarkastuslautakunnalle sekä  kaupunginkanslialle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285