PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE LAINAN MYÖNTÄMISTÄ HELSINGIN ICE SPORT CENTER OY:LLE KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

Khs 2001-2291

Kvsto päätti 15.9.2004, 200 §, kumoten asiasta 14.11.2001 tekemänsä päätöksen myöntää Helsingin Ice Sport Center Oy:lle 1 140 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Malmin Longinojalle rakennettavan harjoitusjäähallin rahoittamiseen.

xxxxx xxxxxxxxx on valittanut Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

./. Valitus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (30.10.2004) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valituksen johdosta.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 9 §:n 5-kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaupunginkanslian lainopillinen osasto toteaa (8.12.2004) valituksen johdosta seuraavaa:

Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

Liikuntalautakunta on käsitellyt valituksessa tarkoitettua asiaa kokouksessaan 4.5. ja 25.5.2004. Kokouksessa 4.5.2004 asia jäi pöydälle.

Asian käsittely perustui Helsingin Ice Sport Center Oy:n 29.1.2004 päivättyyn hakemukseen, jossa yhtiö pyysi toisaalta varaamaan sille niin sanotun Longinojan tontin harjoitusjäähallin suunnittelua varten sekä toisaalta kaupungin valtuuston 14.11.2001 yhtiölle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myöntämän lainan siirtämistä Myllypurosta uuteen rakennuspaikkaan Longinojalle. Yhtiö perusteli hakemustaan sillä, että Myllypuron rakennuspaikkaan liittyvät kaavavalitukset estivät yhtiön hankkeen toteuttamisen Myllypurossa ja sillä, että hankkeeseen oli tulossa mukaan myös muista toteuttajatahoja.

Liikuntalautakunta katsoi, ettei Longinojan tontin varaamiseen Helsingin Ice Sport Center Oy:lle ollut estettä ja varasi tontin yhtiölle harjoitusjäähallin suunnittelua varten ajaksi 1.5.2004-31.12.2004.

Liikuntalautakunnan esityslistasta 25.5.2004 (asia LJ5) ilmenee, että asia on valmisteltu yhteistyössä Kiinteistöviraston kanssa. Asian lautakuntakäsittelyssä tuotiin suullisesti esiin se, että Myllypuron rakennuspaikkaan kohdistuneet kaavavalitukset oli hylätty. Esityslistalle jäi valitettavasti tältä osin virheellinen maininta siitä syystä, että asemakaava oli tullut lainvoimaiseksi Liikuntalautakunnan käsittelyjen 4.5.2004 ja 25.5.2004 välisenä aikana eli 14.5.2004. Asemakaavan lainvoimaiseksi tulolla ei toisaalta ollut ratkaisevaa merkitystä, koska yhtiön hakemus koski nimenomaan Longinojan tontin varaamista suunnittelua varten.

Liikuntalautakunnan asiassa LJ 6 oli kysymys lausunnon antamisesta Helsingin Ice Sport Center Oy:lle myönnetyn lainan kohdistamisesta harjoitusjäähallin rakentamiseen Malmin Longinojalle. Kun lautakunta oli pitänyt perusteltuna Longinojan tontin varaamista yhtiölle harjoitusjäähallin suunnittelemista varten, piti lautakunta myös tarkoituksenmukaisena urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta hankkeelle myönnetyn lainan kohdentamista Longinojan rakennuspaikkaan.

Lautakunta katsoi sekä tontin varaamisen että lainan siirtämisen jääurheilun harjoitusolosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Lainopillinen osasto kiinnittää huomiota siihen, että käsitellessään Helsingin Ice Sport Center Oy:n hakemusta liikuntalautakunta ei pitänyt jäähallin sijoituspaikkaa hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeimpänä tekijänä, vaan lautakunnan mielestä kriittinen tekijä hankkeen toteutuksessa on muiden lajien avustustarpeen turvaaminen suhteessa jääurheiluun.

Lainopillinen osasto toteaa valituskirjelmän kohdan III osalta, että siinä siteerataan vähemmistöön jäänyttä päätösehdotusta vain sen alkuosalta. Päätösehdotus on luettava kokonaisuudessaan, jotta havaitaan esityksen perustelujen varsinaisesti kohdistuvan avustusmäärärahojen riittävyyteen ja eri lajien tasapuoliseen kohteluun.

Asia todetaan lautakunnan päätöksessä seuraavasti:

”Jäähallikapasiteetin lisääntyminen aiheuttaa avustusten lisäystarvetta, johon taloudellinen tilanne huomioon ottaen ei liikuntatoimella ole varaa. Jääurheilun avustustarve tullaan hoitamaan jääurheilun sisällä siten, etteivät muut lajit joudu asian johdosta epäedulliseen asemaan.”

Lainopillinen osasto toteaa edelleen, että hakija Helsingin Ice Sport Center Oy on itse perustellut liikuntalautakunnalle osoittamaansa pyyntöään varata tontti Malmin Longinojalta harjoitusjäähallin suunnittelua varten ja 14.11.2001 myönnetyn lainan siirtämistä Myllypurosta uuteen rakennuspaikkaan Longinojalle kaavallisten ongelmien lisäksi myös sillä, että hankkeeseen oli tulossa myös muita toteuttajatahoja mm. Jääkenttäsäätiö. Jääkenttäsäätiö oli alustavasti sopinut hankkivansa n. 60 % Helsingin Ice Sport Center Oy:n osakkeista. Jääkenttäsäätiön mukaantulo Longinojan hankkeeseen oli erityisen merkittävää hankkeen toteuttamisen kannalta. Vaikka Myllypuron kaavavalitukset olikin hylätty, oli Longinojan tontin varauspyynnölle ja lainan siirtopyynnölle riittävästi myös muita painavia perusteita.

Käsitellessään tontinvarauskysymystä ja lainan siirtämistä liikuntalautakunta oli täysin tietoinen siitä, että Myllypuron rakennuspaikkaan liittyvät kaavavalitukset oli hylätty. Tällä seikalla ei kuitenkaan ollut ratkaisevaa merkitystä, vaan lautakunnan mielestä kriittinen tekijä hankkeen toteuttamisessa oli muiden lajien avustustarpeen turvaaminen suhteessa jääurheiluun.

Mitä tulee asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa, lainopillinen osasto toteaa käsittelyn perustuneen liikuntalautakunnan käsittelyjen yhteydessä kertyneeseen materiaaliin ja tietoihin. Esityslistalle Myllypuron kaavan osalta jääneestä virheellisestä tiedosta huolimatta kaupunginvaltuusto on esittelyn ja asiakirjamateriaalin pohjalta päätynyt tarkoituksenmukaisuusperustein kumoamaan 14.11.2001 tekemänsä lainapäätöksen ja myöntämään Helsingin Ice Sport Center Oy:lle 1.140.000 euron suuruinen laina urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Malmin Longinojalle rakennettavan harjoitusjäähallin rahoittamiseen.

Lainapäätöksen kumoamismenettelyssä ja lainan siirtämisessä toiseen kohteeseen ei ole osoitettu sellaista oikeudellista virhettä, jonka perusteella kaupunginvaltuuston asiassa tekemä päätös tulisi väärässä järjestyksessä tehtynä kumota. Näin ollen valitus tulisi hylätä.

Vs. Kj toteaa, että Helsingin hallinto-oikeudelle tulisi antaa lainopillisen osaston lausunnon mukainen lausunto.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän lainopillisen osaston lausunnon mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote asiakirjoineen kaupunginkanslian oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

LIITE

Katja Pakarisen valitus lainan myöntämistä Helsingin Ice Sport Center Oy:lle koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä 15.9.2004, 200 §

20.12.2004 pöydälle pantu asia

MATKOJENYHDISTELY- JA KULJETUSPALVELUJEN KILPAILUTTAMISTA KOSKEVA SELVITYS

Khs 2004-2230

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että se käynnisti 1.10.2004 kaupunginjohtajan toimeksiannosta sisäisen tarkastuksen sosiaaliviraston tilaamien matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen (MYK) kilpailuttamisesta. Samassa yhteydessä laadittiin myös selvitys kilpailuttamiseen liittyvästä talousarviovalmistelusta ja tarjousmenettelyä koskevien konsernisääntöjen noudattamisesta. Sisäistä tarkastusta ja muuta selvitystä koskeva raportti valmistui 1.11.2004.

./. Raportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.

./. Em. raportista on hankittu sosiaalilautakunnan, hankintakeskuksen sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnot, joista sosiaalilautakunnan ja hankintakeskuksen lausunnot ovat esityslistan tämän asiakohdan liitteinä 2 ja 3. Lainopillisen osaston lausunto on esitetty kokonaisuudessaan jäljempänä.

Sosiaalilautakunnan ja hankintakeskuksen lausunnoista voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa:

Sosiaalilautakunta:

– vanhassa järjestelmässä kaupungin mahdollisuudet valvoa kustannusten syntymistä tai vaikuttaa niiden kehitykseen olivat vähäiset ilman huomattavan suurta valvontapanosta

– kustannuskehitys oli osin hallitsematonta, jolloin vuodesta 1995 (kustannukset 12 milj. euroa) kustannukset nousivat kuudessa vuodessa noin 100 % (kustannukset 21 milj. euroa vuonna 2001)

– vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen järjestäminen tulisi siirtää liikennelaitoksen tehtäväksi, koska siellä on liikennejärjestelyn kannalta paras asiantuntemus

– kilpailuttaminen tehtiin yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa, josta saatiin kilpailulainsäädäntöön ja hankintoihin liittyvä menettelyllinen osaaminen

– kilpailutuksessa on ollut kyse poikkeuksellisen vaikeasta ja monimutkaisesta hankinnasta, josta ei ollut aiempaa kokemusta

– tarjousten arviointiin perustettiin arviointiryhmä

– valintapäätöksen jälkeen järjestettiin kullekin tarjoajalle tarjoukseen liittyvä palautekeskustelu, jossa mm. käsiteltiin tarjousten vertailua ja pisteytystä

– MYK-projektin arkistointijärjestelmä osin petti eikä arkistointia suoritettu kattavasti

– sosiaalivirasto tulee jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota projektiasiakirjojen dokumentointiin ja arkistointiin ja vastuuttamaan ne tahot, joille nämä velvoitteet kuuluvat

– tarjouspyyntöasiakirjoissa oli vakuuden asettamisehto, mutta sopimusluonnoksesta se oli jäänyt pois eivätkä viraston sopimusneuvottelijat huomanneet puutetta

– tältä osin sosiaalivirasto yhtyy tarkastusraportissa esitettyyn todeten, että sopimusneuvotteluissa olisi tullut noudattaa suurempaa huolellisuutta ja tarkkuutta

– on ilmeistä, ettei sosiaalivirastolla ole ollut käytössään kaikkea sitä taitoa ja osaamista, mitä vaativa ja haasteellinen tehtävä olisi edellyttänyt

– prosessissa on tehty virhearviointeja

– järjestelmän ja siihen liittyen sopimuksen valmistelussa ei riittävän perusteellisesti otettu huomioon järjestelmän kehitysvaihetta

– sosiaalivirasto ei arvioinut oikein järjestelmän ja sopimuksen valmistelussa tarvittavaa asiantuntija- ja työpanosta

– viraston tulee voida luottaa siihen asiantuntemukseen, jota se kaupungin asiantuntijayksiköltä saa

– virasto pitää vakavana puutteena sitä, että palvelun laatu ei ole kaikilta osin toteutunut siten kuin sopimuksessa alun perin oli sovittu tai edellytetty

– sosiaalilautakunta yhtyy sisäisen tarkastuksen raportissa esitettyihin toimenpide- ja kehittämissuosituksiin

Hankintakeskus:

– palveluhankinta oli hankintakeskuksessa ainutlaatuinen hanke

– palvelu, jota ryhdyttiin kilpailuttamaan, muotoutui kilpailutuksen kuluessa yhteistyönä kaupungin ja tulevan toimittajan kanssa

– tarjouspyyntöä jouduttiin tarjoajaosapuolten tiedustelujen johdosta täydentämään ja muuttamaan, koska esille nousi kysymykset tarjousajan jatkamisesta, palvelumäärittelyn muutostarpeesta, tarjousvertailuista, vakuudesta ja tarjoushinnoista

– tarjousten arvioinnin suoritti sosiaaliviraston toimitusjohtajan asettama arviointiryhmä, joka oli päätöksissään yksimielinen

– tarjousasiakirjojen taso vaihteli

– tarjousten hintaerot olivat merkittäviä

– tarjousten vertailupiste-erot muodostuivat suuriksi

– kilpailutusprosessin alkuvaiheesta alkaen oltiin vakuuttuneita, että toimitaan luotettavien ja taloudelliselta asemaltaan vakaiden yritysten kanssa

– sanktiot sopimuksessa varmistettiin, joskaan ei vakuutta pahimman tilanteen varalle

– hankintakeskuksella ei ole ollut käytössään atk-pohjaista asiakirjojen kirjausjärjestelmää, vaan kirjaukset on suoritettu manuaalisesti

– hankintakeskus korostaa, ettei kilpailuttamisessa tapahtunut laittomuutta

Lainopillinen osasto toteaa lausuntonaan (9.12.2004) seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskuksessa on laadittu selvitys liittyen sosiaaliviraston tilaamien matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen (MYK) kilpailuttamiseen, talousarviovalmisteluun ja tarjousmenettelyyn liittyvien konsernisääntöjen noudattamiseen. Selvityksestä laadittu raportti jakautuu kolmeen osaan:

1. Sisäisen tarkastuksen raportti matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen kilpailuttamisesta

2. Selvitys talousarviovalmistelusta

3. Selvitys konsernisäätöjen noudattamisesta

Raportti ei sisällä liitteitä.

Talous- ja suunnittelukeskus on pyytänyt kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausuntoa raportista. Lisäksi lainopillista osastoa on pyydetty alustavasti arvioimaan kilpailuttamiseen osallistuneiden kaupungin edustajien oikeudellista vastuuta.

Lainopillinen osasto, ottaen huomioon, että kaupunginjohtaja on kehottanut (1.10.2004) talous- ja suunnittelukeskusta käynnistämään sisäisen tarkastuksen MYK-palvelun kilpailuttamisesta, toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Hankkeen arviointiin vaikuttavista seikoista

Hankinta on monivaiheinen prosessi, joka usein edellyttää eri alojen asiantuntemuksen yhdistämistä. Hankinta edellyttää hyvää asiantuntemusta hankinnan kohteesta, hankinta-asioista ja sopimusoikeudesta. Nyt puheen olevassa tapauksessa hankittava ostopalvelu muodostui uudesta matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen toimintamallista, josta kaupungilla ei ollut aiempia kokemuksia. Palvelu liittyy kaupungin vastuulla olevaan lakisääteiseen tehtävään.

Lainopillinen osasto toteaa, että näissä olosuhteissa hankintaprosessin valmisteluun ja läpivientiin sekä sitä seuraavaan sopimuskauteen ja palvelun toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeen osalta erääksi keskeisimmäksi riskitekijäksi muodostuu hankinnan kohteen ja sopimuskauden aikaisten ehtojen määrittely. Mikäli tässä epäonnistutaan, on erittäin todennäköistä, että hanke kohtaa suuria ongelmia.

Uuden toimintamallin käyttöönotto edellyttää usein kehitystyötä, ennen kuin palvelu on siten valmis, että sen kilpailuttaminen ja hankinta, mukaan lukien sopimuskausi, voi tapahtua ilman erityisiä järjestelyjä. Tässä tarkoitetulla kehitystyöllä on mahdollista pienentää uuden toimintamallin käyttöönottoon liittyvää edellä mainittua riskiä. Uuden toimintamallin omaksuminen edellyttää toimintavarmuudesta ja kaupungin eduista huolehtimista. Toiminnan lakisääteisyys ja asiakaskunnasta huolehtiminen korostaa toimintavarmuutta.

Nyt puheena olevaan tapaukseen liittyen voidaan tarkasteluun ottaa monia kysymyksiä. Tässä yhteydessä on aiheellista kiinnittää huomiota erityisesti niihin seikkoihin, joilla on katsottava olevan merkitystä hankkeen onnistumisen kannalta. Näin ollen ensisijaisesti tulisi tarkastella sitä, onko hankkeen eri vaiheissa ollut käytettävissä riittävä asiantuntemus, onko hankkeen erityisominaisuudet riittävästi huomioitu hankintaprosessissa ja sopimussuhteessa, onko hankintalainsäädäntöä noudatettu ja miten palveluntuottaja on sitoutettu hankkeeseen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, miten kaupungin edut on hankkeessa otettu huomioon.

Lainopillinen osasto toteaa, että vaikka raportti sisältää merkittävässä määrin palvelun kilpailuttamiseen liittyvää yksityiskohtaista tietoa, ei sen perusteella kuitenkaan ole kaikilta osin mahdollista arvioida, missä määrin hankkeen valmistelussa kiinnitettiin huomiota yllä mainittuihin erityisiin seikkoihin.

Toteutetun sopimuksen arviointia

Lainopillinen osasto on toisessa yhteydessä arvioinut hankintasopimusta. Sopimuksen sisällöstä saamansa käsityksen perusteella osasto toteaa, ettei edellisessä kohdassa mainittuja seikkoja ole asianmukaisesti huomioitu hankintaa ja sopimusta tehtäessä. Sopimuksen ehdoissa ei esim. ole otettu huomioon hankintaan liittyviä erityisiä olosuhteita. Sopijapuolten asemaa sekä velvoitteita ja oikeuksia määritettäessä ei ole saavutettu sitä tasapainoa, jota hanke olisi edellyttänyt. Sopimukseen ei ole sisällytetty yhteistyösopimuksille ominaisia, lojaliteettiperiaatteesta johdettuja erityisiä ehtoja.

Hankkeen (hankinta ja sopimuskausi) ensisijaiseksi tavoitteeksi olisi tullut asettaa palvelun, palvelukonseptin ja hankintaprosessin kehittäminen. Muun muassa näiden seikkojen olisi tullut olla keskeisiä tekijöitä hankintaa valmisteltaessa ja toteutettaessa sekä sopimusta laadittaessa. Ensimmäinen kilpailutus ja sopimuskausi olisi tullut toteuttaa näiden tavoitteiden mukaan. Vasta tämän vaiheen jälkeen, kun palvelua olisi riittävästi kehitetty ja suurimmat ongelmat olisi käytännössä ratkaistu, olisi tullut siirtyä kilpailuttamamaan palveluntuottajia tavanomaisemmasta tilaaja - tuottaja asetelmasta. Osaston näkemyksen mukaan tarjouskilpailuun ja sopimuskauden luonteeseen liittyviä riskejä ei hankkeen valmistelussa tiedostettu riittävästi.

MYK-palvelun kilpailuttaminen

Sisäisen tarkastuksen raportissa on selvitetty kilpailuttamiseen ja sopimuksen laatimiseen liittyviä yksityiskohtia. Lainopillinen osasto kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

– Raportin kohdasta ”Tarjouspyyntö” (s. 2) ilmenee, että hankintakeskus lähetti 21.6.2001 tarjouspyynnön lopulliseen tarjouskilpailuun valituille. Tarjouspyyntöä täydennettiin kolmella lisäkirjeellä ja tarjousaikaa jatkettiin kahteen kertaan. Tarjousaika päättyi jatkettuna 21.9.2001. Vielä tämän jälkeen (9.10.2001) tarjoajia pyydettiin täydentämään tarjouksiaan 12.10.2001 mennessä. Yksi tarjoaja jätti täydennyksen asetetun määräajan jälkeen 15.10.2001. Lainopillinen osasto katsoo, että myöhästyneenä toimitettu täydennys olisi tullut jättää huomiotta.

– Raportin kohdasta ”Tarjousten arviointi” (s. 3) ilmenee, että vertailutaulukkoa ei ole allekirjoitettu siten kuin kaupungin hankintasääntö edellyttää. Menettely on siten tältä osin hankintasäännön vastainen.

– Raportin kohdasta ”Toimittajan valintapäätös” (s. 4) ilmenee, että tarjouskilpailuun osallistuneille tahoille lähetettiin valintaa koskeva pöytäkirjanote, esityslistateksti ilman liitteitä sekä oikaisuvaatimusohje ja muutoksenhakuohje. Lainopillinen osasto toteaa, että päätöksen perusteiden tulee ilmetä päätöksestä. Mikäli päätöksen perusteluissa esim. viitataan erilliseen liitteeseen, tulee ko. liite oheistaa pöytäkirjanotteeseen.

– Raportin kohdasta ”Toimittajan valintapäätös” (s. 4) ilmenee, että tarjoaja on pyytänyt pitämään salassa tarjouksen, palvelukonseptin kuvauksen ja alihankintaliitteen. Lainopillinen osasto toteaa, että viime kädessä viranomainen, jonka hallussa asiakirja on, päättää asiakirjan antamisesta siten kuin laki edellyttää.

– Raportin kohdassa ”Vakuuden ja korvauksen käsittely sopimusneuvotteluissa” (s. 6) on kiinnitetty huomiota siihen, että sopimuksessa ei toimittajalta edellytetty tarjouskilpailuasiakirjojen mukaisesti vakuutta. Lainopillinen osasto toteaa, että tältä osin on laiminlyöty huolehtia kaupungin eduista.

Lainopillinen osasto toteaa, että sisäisen tarkastuksen suositukset

(s. 8-9) ovat perusteltuja.

Konsernisääntöjen noudattaminen

Raportin kohdassa ”Selvitys konsernisääntöjen noudattamisesta” (s. 11, kappale 1) on todettu mm. että valtuuston 26.3.1997 vahvistamat konserniohjauksen periaatteet koskevat Suomen Turistiauto Oy:tä. Lainopillinen osasto toteaa, että puheena olevat konserniohjauksen periaatteet tulevat yhtiötä sitovaksi vain, mikäli yhtiön toimielin, kuten yhtiökokous, on ne asianmukaisesti hyväksynyt yhtiötä sitoviksi.

Mitä tulee osakkeiden merkintään liittyvään kysymykseen, lainopillinen osasto toteaa, että ennakkosuostumuksen hankkimista koskevat, kaupunginvaltuuston 26.3.1997 vahvistamat konserniohjauksen periaatteet ovat toimivallanjaon osalta jossain määrin tulkinnanvaraiset. Puheena olevien periaatteiden välitöntä omistajaohjausta koskevan kohdan 4.2 mukaan tytäryhteisöjen on ennalta hankittava konsernin johdon suostumus mm. osakkeiden merkintään. Ohjeiden antamista koskevan kohdan 4.3 mukaan ohjeita antavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Seurantaa ja julkisuutta koskevan kohdan 4.6 mukaan tytäryhteisöjen tulee mm. toimittaa kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle toiminnastaan näiden tarvitsemat tiedot.

Konserniohjauksen periaatteet eivät sisällä ennakkosuostumuksen hankkimiseen käytännön menettelytapaohjeita. Raportista saatavan selvityksen perusteella lainopillinen osasto pitää todennäköisenä, että raportissa kuvatuissa olosuhteissa (raportti s. 11, kappale 4) teknisen toimen apulaiskaupunginjohtajalla on voinut ollut aihetta olettaa, ettei asia edellytä hänen kohdallaan erityisiä toimenpiteitä, ja että toisaalta Helsingin Palveluauto Oy:n johdolla on voinut ollut aihetta olettaa, että hanke voidaan toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tämän johdosta kummankaan menettelyä ei voida pitää oikeudellisesti moitittavana.

Vastuukysymykset

Vastuukysymyksiä voidaan tarkastella vahingonkorvausoikeuden ja rikosoikeuden kannalta. Kummassakin tapauksessa lähtökohtana käytännössä on kaupungille aiheutunut todellinen vahinko. Kysymykseen tulee taloudellinen vahinko. Asiassa ei ole ilmennyt, että kaupungille tähän mennessä olisi aiheutunut taloudellista vahinkoa.

Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että palvelujen käyttäjät tulevat vaatimaan kaupungilta korvauksia palveluntarjonnassa mahdollisesti olleista laiminlyönneistä aiheutuneista vahingoista. Lainopillinen osasto toteaa, että sopimukseen ei ole otettu ehtoa, joka mahdollistaisi tässä tarkoitettujen, mahdollisesti maksettavaksi tulevien korvauksen siirtämisen palvelun tuottajan lopullisesti vastattavaksi.

Hankkeen osalta kaupunkiin on siis mahdollista vielä myöhemmin kohdistaa korvausvaatimuksia. Mikäli näin tapahtuu, tulee vastuukysymyksiä arvioida uudelleen. Tähän seikkaan on syytä kiinnittää huomiota myös siinä vaiheessa, kun arvioidaan tilivelvollisille myönnettävää vastuuvapautta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa sisäisen tarkastuksen, tehtyjen selvitysten sekä niistä annettujen em. lausuntojen perusteella seuraavaa:

Kilpailutuksessa on ollut kyse poikkeuksellisen vaikeasta ja monimutkaisesta hankinnasta, josta ei ollut aiempaa kokemusta. Kilpailuttaminen tehtiin yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa. Hankintakeskukselta sosiaalivirasto sai kilpailulainsäädäntöön ja hankintoihin liittyvää menettelyllistä osaamista.

Sosiaalivirasto myöntää, että MYK-projektin arkistointijärjestelmä osin petti eikä arkistointia suoritettu kattavasti. Sosiaalivirasto ilmoittaa tulevansa jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota projektiasiakirjojen dokumentointiin ja arkistointiin sekä vastuuttamaan ne tahot, joille nämä velvoitteet kuuluvat.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa oli vakuuden asettamisehto, mutta sopimusluonnoksesta se jäi pois, eivätkä viraston sopimusneuvottelijat huomanneet puutetta. Sosiaalivirasto toteaa, että sopimusneuvotteluissa olisi tullut noudattaa suurempaa huolellisuutta ja tarkkuutta.

Sosiaaliviraston mukaan on ilmeistä, ettei sillä ole ollut käytössään kaikkea sitä taitoa ja osaamista, mitä vaativa ja haasteellinen tehtävä olisi edellyttänyt. Prosessissa on tehty virhearviointeja ja valvonta on ollut riittämätöntä.

Hankintakeskus puolestaan toteaa, että ”kilpailuttamisen alusta lukien oltiin vakuuttuneita, että toimitaan luotettavien ja taloudelliselta asemaltaan vakaiden yritysten kanssa”. Hankintakeskus ei tunnu ymmärtävän, että sopimus laadittiin sellaisen perustettavan yhtiön nimiin, jolla ei ainakaan sopimuksen laadintahetkellä ilmeisesti ollut aloittavana yhtiönä taloudellisia edellytyksiä selviytyä sopimukseen sisältyvästä korvausvelvollisuudesta.

Tarkastuksessa ei voitu varmistua tarjouspyyntöä täydentävien kirjeiden lähettämisestä tai vastaanotosta. Lausunnossaan hankintakeskus toteaa, että se tulee ottamaan käyttöön tietojärjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa diariointi sen tasoisena, kuin sisäisen tarkastuksen raportissa on edellytetty.

Hankintakeskuksen lausunnossa todetaan edelleen, että arviointiryhmä ei päättänyt vertailutaulukon allekirjoituksesta. Hankintasäännön mukaan tarjousten vertailutaulukko pitää allekirjoittaa. Arviointityöryhmän tehtävänä ei ole päättää, allekirjoitetaanko taulukko vai ei.

Vakuuden poisjäännin osalta hankintakeskus selittää ja siirtää vastuuta. Lausunnossa tarjouspyyntötekstin hankintakeskuksen asianomaisen kirjoittajan ja asiantuntijan keskeiset roolit sivuutetaan ja vastuu siirretään sopimusneuvotteluryhmän muille jäsenille.

Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä sopimusneuvotteluryhmä toimi taitamattomasti laatiessaan sopimuksen ilman tarjouspyyntöasiakirjoissa pyydettyä vakuutta. Hankintakeskuksen mielestä kyse ei ole kuitenkaan ollut edes osittaisesta taitamattomuudesta, vaan kokemattomuudesta. Hankintakeskus ei voi olla kokematon vakuuden käsittelyssä, koska se on käsitellyt vakuuksia mm. joukkoliikenteen sopimuksissa.

Lausunnossaan hankintakeskus niinikään toteaa, että vastuiden määrittelyt projektityöskentelyssä ovat tärkeitä, jolloin jälkikäteen on todennettavissa, mitkä tehtävät kullekin osapuolelle kuuluvat Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä hankintakeskus on kilpailuttamisen asiantuntija ja näissä hankkeissa sen asema ja vastuu edellyttävät siltä kykyä huolehtia vastuumäärittelyistä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että lausunnossaan hankintakeskus selittää ja siirtää vastuuta epäkohdista muualle. Hankintakeskus ei ymmärrä omaa asemaansa hankinta-asiantuntijana tai tietoisesti sivuuttaa sen. Virastojen tulee voida luottaa hankintakeskuksen kykyyn vastata kilpailuttamisen asiantuntijatehtävästään.

Nyt esiin tulleiden tarkastushavaintojen perusteella talous- ja suunnittelukeskus pitää tärkeänä, että sosiaalivirasto ja hankintakeskus laativat sisäisen tarkastuksen suosituksista omalta osaltaan aikataulutetut toimenpidesuunnitelmat. Ne on hyväksytettävä asianomaisilla apulaiskaupunginjohtajilla, joiden tulee valvoa, että toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Niinikään talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että seuraavat sisäisen tarkastuksen suositukset ovat tärkeitä kaikille virastoille ja laitoksille:

– kilpailuttamiseen liittyvä työnjako ja vastuut on määriteltävä selkeästi etenkin silloin kun toimijoita on useita. MYKin kaltaisessa kilpailuttamisessa hankintakeskuksen ja virastojen on sovittava tehtävä- ja vastuujaosta ennen kilpailuttamista,

– kilpailuttamisessa on aina varmistettava, että kilpailuttamishankkeissa on riittävä hankinta-, kilpailuttamis- ja sopimusjuridinen osaaminen, sekä

– palvelujen kilpailuttamisen osaamista on parannettava keskittämällä asiantuntijaosaamista, ylläpitämällä hankintaosaamista tukevia oppimisfoorumeita ja lisäämällä koulutusta.

Vs. Kj yhtyy talous- ja suunnittelukeskuksen sekä lainopillisen osaston näkemyksiin. Kj toteaa lisäksi, että sosiaalilautakunnan toimesta on käynnistetty selvitys toimenpiteistä kuljetuspalveluissa todettujen epäkohtien korjaamiseksi.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä sisäisen tarkastuksen raportin ja saadut selvitykset tiedoksi sekä kehottaa sosiaalivirastoa ja hankintakeskusta kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota hankintamenettelyn sekä siihen liittyvän asiakirjahallinnan säännöstenmukaiseen ja huolelliseen noudattamiseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa

– sosiaalivirastoa ja hankintakeskusta laatimaan omalta osaltaan sisäisen tarkastuksen liitteenä 1 olevaan raporttiin sisältyvistä suosituksista aikataulutetut toimenpidesuunnitelmat, sekä

– kaikkia virastoja ja laitoksia huolehtimaan siitä, että kilpailuttamishankkeissa kilpailuttamiseen liittyvä työnjako ja vastuut on selkeästi määritelty etenkin silloin kun toimijoita on useita, varmistamaan kilpailuttamishankkeille riittävä hankinta- ja sopimusoikeudellinen asiantuntijaosaaminen sekä lisäämään hankintakoulutusta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että se tulee arvioimaan nyt esillä olevan hankkeen kilpailuttamiseen liittyviä oikeudellisia vastuukysymyksiä tarvittaessa uudelleen.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee pyytää kaupungin tilintarkastajia sisällyttämään tilintarkastusta koskevaan raportointiinsa lausuman puheena olevasta hankkeesta.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, hankintakeskukselle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITTEET	Liite 1	Raportti
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto
	Liite 3	Hankintakeskuksen lausunto

MALMIN LENTOKENTTÄALUETTA KOSKEVIEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN PÄÄTTÄMINEN

Khs 2004-2565

Kiinteistölautakunta toteaa (8.12.2004) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Jäljempänä esitetään, että kaupunki sanoisi irti Malmin lentokenttäalueen sopimuksen päättymään 31.12.2010. Perusteena on pidetty kentän käyttötarkoituksen olennaista muuttumista alkuperäisen sopimuksen mukaisesta käytöstä. Siviili-ilmailuliikenne on siirtynyt Helsinki-Vantaan kentälle vuodesta 1952 alkaen. Alueen kaavalliset edellytykset asuntotuotantoon ovat selkiintyneet ja alueen käyttömahdollisuus on oleellisesti lisääntynyt. Irtisanomisen tarkoituksena on asettaa hankkeelle aikataulu. Se ryhdistäisi toimintaa niin, että alue olisi käytettävissä kaavallisten edellytysten valmistuttua. Toisaalta myös ns. Siimeksen sopimuksen mukaiset valtion asettamat ehdot kenttäalueen maanvuokraoikeudesta luopumisesta ovat täyttyneet, täytettävissä tai sovittavissa.

Taustaa Helsingin kaupunki on toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitetulla sopimuksella sekä heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetuilla lisäsopimuksilla luovuttanut korvauksetta Suomen valtion käyttöön Malmin lentokenttäalueen käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen, niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo sen tarpeelliseksi ja sitä käytetään sanottuun tarkoitukseen, ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin 99 vuodeksi eli 10.5.2034 saakka. Jos aluetta tai huomattavaa osaa siitä ei ole käytetty eikä vastaisuudessakaan todennäköisesti käytetä edellä mainittuun tarkoitukseen, on sanottu alue tai sen osa korvauksetta luovutettava takaisin kaupungin haltuun. Sopimusta on täydennetty 17.7.1939 ja 19.11.1951. Viimeisin sopimus on tehty 21.12.1995. Siinä kirjattiin ne kiinteistöt, joita sopimus koskee, ja Ilmailulaitos sai luvan luovuttaa alueita 20 vuodeksi ilman eri lupaa. Kaupungin korvausvelvollisuus vuokralaisille rakennuksista yms. lakkaa 1.1.2010 jälkeen.

Vuoden1995 sopimuksen yhteydessä tehtiin aluevaihto, jossa lentokentän päärakennuksen ja hangaarin maa-alueet jäivät valtiolle ja kaupunki sai Fallkullan maa-alueita.

Alueen kaavoitus Kvsto on hyväksynyt alueen yleiskaavan (yleiskaava 2002) oikeusvaikutteisena. Yleiskaavassa lentokentän alue on esitetty pääasiassa asuntoalueeksi. Yleiskaavasta on valitettu mm. Malmin lentokentän osalta. Khs päätti 3.5.2004, että yleiskaava tulee voimaan lukuun ottamatta alueita, joista on valitettu. Voimaantulopäätöksestä on myös valitettu. Valitus voimaantulopäätöksestä käsiteltäneen ensin ja sitten mm. Malmin lentokenttää koskeva valitus. Malmin lentokentän aluetta koskeva osayleiskaavatyö on vireillä. Tarkoitus on, että luonnos osayleiskaavaksi olisi valmiina syksyllä 2005. Alueen asemakaavoitusta jatketaan osayleiskaavatyön rinnalla ja jälkeen.

Ns. Siimeksen sopimus

Valtio asetti ns. Siimeksen sopimuksessa ehtoja kentästä luopumiselle. Sopimuksessa sanotaan seuraavaa:

Valtio on valmis luopumaan Malmin lentokenttäalueen vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan 1.1.2006 alkaen. Edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja että valtio ja Helsingin kaupunki sopivat korvauksesta, jonka Helsingin kaupunki suorittaa vuokraoikeudesta luopumisesta, sekä laaditaan toteuttamiskelpoinen suunnitelma Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä mukaan lukien rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Liikenneministeriö asettaa suunnitelman laatimista varten työryhmän, jonka tulee tehdä ehdotuksensa 31.12.2000 mennessä.

Kiinteistölautakunta toteaa em. ehtojen osalta seuraavaa:

1 Alueen kaavoittaminen asuinkäyttöön

Ehto on täyttynyt kaupungin päätöksen osalta.

2 Sopiminen vuokraoikeudesta luopumisen
korvaamisesta

Ehto on sovittavissa valtion kanssa. Yksi ratkaisu voisi olla, että kaupunki hakee maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n (lunastusoikeus yleiskaavan perusteella) tai lunastuslain 4 §:n (yleiseen tarpeeseen) mukaista lunastustoimitusta ja lunastustoimikunta määrää korvaukset valtiolle ja vuokramiehille.

3 Suunnitelma Malmin kenttää korvaavista
toteuttamiskelpoisista järjestelyistä

Sovittavana on, mikä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja kenen kannalta katsottuna. Ns. Siimeksen sopimus ei edellytä uuden lentokentän tekemistä.

Liikenneministeriö on todennut, että Malmin lentokentän korvaaminen kokonaan uudella kentällä ei näytä mahdolliselta, joten vaihtoehdoksi jää toiminnan hajauttaminen eri kohteisiin.

Neuvotteluja rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdan siirtämisestä ja rakennusten korvaamisesta on käyty.

Irtisanomisen perusteista

Irtisanominen maanvuokralain perusteella

Nykyinen maanvuokralaki on tullut voimaan vuonna 1966. Ennen maanvuokralain voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin sovelletaan vuonna 1902 annettua lakia maanvuokrasta maalla. Valtion kanssa tehtyjä Malmin lentokenttää koskevia sopimuksia ei ole jatkettu, joten mikäli valtion kanssa tehty sopimus katsottaisiin maanvuokrasopimukseksi, tulisi sovellettavaksi vuoden 1902 laki. Laki asettaa sopimuksen määräajaksi enintään viisikymmentä vuotta tai elinajan sekä edellyttää määrätyn vuotuisen vuokran. Valtion kanssa on tehty sopimus 99 vuodeksi eikä vuokraa ole määrätty.

Vuoden 1902 lain määräajan muotomääräyksen mukaan laki ei koske valtion ja kaupungin välisiä Malmin lentokenttää koskevia käyttöoikeuden luovutussopimuksia.

Irtisanominen sopimuksen vastaisen toiminnan perusteella

Vuoden 1935 sopimuksessa määritellään se käyttötarkoitus, mihin lentokentän aluetta saa käyttää. Alueen käyttö määritellään sopimuksen 1 §:ssä seuraavasti: ”- - käytettäväksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen, niin pitkäksi aikaa kuin valtio katsoo sen tarpeelliseksi ja sitä käytetään sanottuun tarkoitukseen, ei kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin 99 vuodeksi; jos aluetta tai huomattavaa osaa siitä ei 5 vuoden aikana ole käytetty eikä vastaisuudessakaan todennäköisesti käytetä edellämainittuun tarkoitukseen, on sanottu alue tai sen osa korvauksetta luovutettava takaisin kaupungin haltuun".

Muuttuneet olosuhteet lentokentän käytössä

Olosuhteet vuonna1935

Kaupungin ja valtion sopimus syntyi vuonna 1935 olosuhteissa, joissa ensimmäinen maalentokenttä tuli tarpeelliseksi ilmaliikenteeseen, ensisijassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen. Lausumalla on ilmeisesti haluttu korostaa, ettei kenttä ole sotilasilmailukenttä. Siviili-ilmailussa kyse lähinnä oli AERO:n, Karhumäen ja ulkomaalaisten lentoyhtiöiden siviililentotoiminnasta. Nykyisten lentokerhojen kaltaista toimintaa ei tiettävästi tuolloin liiemmin ollut.

Olosuhteet vuonna 2004

Tämän päivän olosuhteet ovat täysin muuttuneet vuodesta 1935. Sopimuksen tarkoittama ensisijainen siviili-ilmaliikenne on siirtynyt vuosina 1952–1953 Helsinki-Vantaan lentokentälle. Malmin kentälle on jäänyt pääasiassa rajavartioston helikopteritoiminta ja erilaista lentoharrastukseen liittyvää yleisilmailutoimintaa.

Sopimusten irtisanominen

Kiinteistölautakunnan mielestä Malmin lentokenttää ei enää käytetä sopimuksen mukaisesti, joten sopimuksen irtisanomiselle on perusteet. Lautakunnan mielestä Malmin lentokentän kaupungin ja valtion väliset sopimukset tulisi sanoa irti. Koska alueen kaavoitus on kesken eikä toiminnan lopettaminen voi tapahtua pikaisesti, tulisi käytön päättymisajaksi asettaa 31.12.2010. Selkeän määräajan asettaminen luo paremmat edellytykset aluetta koskeville suunnitelmille ja mahdollisille jatkoneuvotteluille.

Kaj toteaa, että edellytykset Malmin lentokenttää koskevien sopimusten päättämiseksi ovat olemassa niin kuin kiinteistölautakunnan esityksessä on todettu.

Kaj ilmoittaa lisäksi, että Uudenmaan liiton valtuusto on 14.12.2004 hyväksynyt Uudenmaan maakuntakaavan, jossa Malmin lentokentän alue on liikennealue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue. Malmin lentokentästä on lisäksi lausuttu seuraavaa: ”Merkinnällä osoitetaan lentokenttäalue, joka toimii liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on ratkaistu.”

Kvsto on hyväksynyt Yleiskaava 2002:n oikeusvaikutteisena 26.11.2003. Käyttötarkoitukseltaan Malmin lentokentän alue on kaavassa osoitettu pääasiassa asuntoalueeksi ja virkistysalueeksi. Alue on kuitenkin rajattu suunnittelualueindeksillä, jonka mukaan ”Malmin lentokenttäaluetta käytetään liikennealueena siihen asti kun korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on selvitetty.”

Yleiskaavan hyväksyessään valtuusto myös hyväksyi toivomusponnen (äänin 63–15), jossa Khta kehotettiin pikaisesti käynnistämään neuvottelut valtion kanssa Malmin lentokenttäalueen saamiseksi kaupungin omaan käyttöön mahdollisimman pian.

Khs on 3.5.2004 määrännyt Yleiskaava 2002:n osittain voimaan niiltä osin, joihin valitukset eivät kohdistu. Malmin lentokentästä on valitettu, joten voimaanpanopäätös ei koske tätä aluetta. Yleiskaava 2002 on kuulutettu voimaan 23.12.2004 muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan. Valitukset kohdistuivat kymmeneen eri alueeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvittämät vaihtoehtoiset lentokentän sijaintipaikat mm. Mäntsälässä, Lopella ja Riihimäellä eivät ole johtaneet aluevaraukseen maakuntakaavoissa. Ainoaksi varteen otettavaksi korvaavaksi lentokenttätoimintojen sijaintipaikaksi näyttäisikin jäävän Varsinais-Suomen Kiikalan kunnassa sijaitseva, olemassa oleva lentokenttä laajentumismahdollisuuksineen.

Helsingin kaupunki on käytännössä lähtenyt siitä ettei kenttä siirry kokonaisuutena vaan, että kentän toiminnot hajautetaan. Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen liittyvässä selostuksessa todetaan s. 122–124 mm., että liikenne- ja viestintäministeriön raportissa Helsingin seudun yhteistoiminta-asiakirjassa keväältä 2003 todetaan, että ”on kuitenkin on käynyt ilmeiseksi, että kokonaan uuden kentän rakentaminen on epärealistista. Rakennuskustannukset ovat korkeat ja rahoituksen järjestyminen on vaikeaa.” Lisäksi selostuksessa mainitaan, että ”ympäristöministeriö esitti marraskuussa 2002, että LVM selvittäisi vaihtoehdot Malmin lentokentän toimintojen sijoittamiseksi uuden kentän rakentamisen sijasta olemassa oleville kentille”.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin näkemyksen mukaan Kiikalan lentokenttävaraus ja maakuntakaavassa hyväksytty toimintojen hajautusmalli yhdessä täyttävät myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset. Käytännön toimenpiteistä ja aikataulusta sovitaan erikseen valtion, kaupungin, Kiikalan kunnan ja mahdollisten muiden osapuolten kesken.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa valtiolle, että kiinteistölautakunnan ja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittämillä perusteilla on olemassa edellytykset päättää seuraavat kaupungin ja valtion väliset sopimukset

– toukokuun 10. päivänä 1935 allekirjoitettu sopimus

– heinäkuun 17. päivänä 1939 ja marraskuun 19. päivänä 1951 allekirjoitetut lisäsopimukset

– joulukuun 21. päivänä1995 allekirjoitettu sopimus.

Samalla kaupunginhallitus päättänee pyytää valtiota luovuttamaan kyseisten sopimusten mukaiset alueet kaupungille 31.12.2010 mennessä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa ryhtymään tämän asian edellyttämiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Ilmailulaitokselle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimus 10.5.1935
	Liite 2	Sopimus 17.7.1939
	Liite 3	Sopimus 19.11.1951
	Liite 4	Sopimus 21.12.1995
	Liite 5	Ehdotus valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien väliseksi yhteistoiminta-asiakirjaksi

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE LAUTTASAAREN TONTIN 31130/4 (MERENKULKUOPPILAITOS) ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VASTAAN TEHDYISTÄ VALITUKSISTA (NRO 11230)

Khs 2002-100

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.10.2004 (asia nro 8) 31. kaupunginosan korttelin nro 31130 tontin nro 4 sekä puisto- ja vesialueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2003 päivätyn ja 17.6.2004 muutetun piirustuksen nro 11230 mukaisena.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (23.11.2004) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valitusten johdosta.

Kaupunginkanslian lainopillinen osasto toteaa (20.12.2004) asiassa kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhteistyönä valmisteltuna lausuntona mm. seuraavaa.

Asunto Oy Lauttasaaren Meritähti ja Asunto Oy Vattuniemenkatu 6 ovat hakeneet muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kaupunginvaltuuston päätökseen 13.10.2004 (245 §) Lauttasaaren tontin 31130/4 sekä puisto- ja vesialueiden asemakaavan muuttamisesta. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginvaltuuston lausuntoa asiassa.

Valitusten sisältö Valittajat ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista valituksissa ja aikaisemmissa muistutuksissa esitetyillä perusteilla. Valittajien mukaan päätös on lainvastainen. Valittajien väitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

– kaavan muuttamisessa ei ole otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 ja 5 §:ssä esitettyjä lain yleisiä ja alueiden käytön suunnittelun tavoitteita;

– kaavoitusmenettely ei täytä lain 6.2 §:n mukaista vuorovaikutusvelvoitetta. Valittajien mielipiteitä ei ole otettu huomioon, kaavoituksesta ei ole tiedotettu lain mukaisesti eikä kaavan valmistelun yhteydessä ole järjestetty osallisten ja viranomaisten yhteistä kokousta;

– kaavan vaikutuksia ei ole selvitetty lain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 §:n edellyttämällä tavalla. Asiassa päätöksentekijöille esitetyt suunnitelmat ja havainnekuvat ovat olleet puutteellisia;

– kaava ei täytä MRL 54.2 ja 3 §:n mukaisia kaavan sisältövaatimuksia eikä lain rakentamiselle ja autopaikkojen järjestämiselle asettamia vaatimuksia. Autopaikkojen määrä on alimitoitettu, mikä tulee aiheuttamaan katujen hoito-ongelmia. Rantojen suojelu ja säilyttäminen luonnonvaraisena on kaavan johdosta vaarantunut;

– maankäytöstä tehdyt sopimukset eivät MRA 11 §:n mukaan saa syrjäyttää laissa säädettyjä kaavoituksen tavoitteita tai sisältövaatimuksia.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Kuntalain mukaan valtuuston päätöksestä on valitettava hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville MRL 188.5 §:n mukaisesti 22.10.2004. Valitukset on jätetty hallinto-oikeuteen 18.11. ja 22.11.2004. Valitukset on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle. Asunto-osakeyhtiöillä on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin seikkoihin

Asiassa tehdyt päätökset ja annetut lausunnot

Osasto viittaa asiassa kaupunginvaltuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksissä esitettyyn. Kaavamuutos on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta. Valtuusto on asianmukaisesti valmistellun selvityksen perusteella hyväksynyt kaavan lain mukaisesti.

Suunnittelualueen kuvaus

Sijainti

Alue sijaitsee Lauttasaaren kaupunginosassa Vattuniemen itärannalla ja rajautuu Veijarivuoren puistoon, Purjeentekijänkujaan, kortteliin 31129 sekä idässä mereen siten, että myös vesialuetta sisältyy suunnittelualueeseen.

Kaavoitustilanne

Helsingin seudun seutukaavassa 18.6.1996 alue on taajamatoimintojen aluetta ja vesialuetta. Asemakaavan muutos poikkeaa seutukaavasta siten, että asuinkerrostalojen korttelialuetta on osoitettu vähäiseltä osin vesialueelle.

Yleiskaava 1992:ssa alue kuuluu asuntoalueeseen. Rannan edusta on vesialuetta, jolle saa rakentaa mm. tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoimintojen käyttöön. Kaavamuutos poikkeaa myös yleiskaavasta siten, että kerrostalojen aluetta on osoitettu vähäiseltä osin vesialueelle.

Voimassa olevassa 3.12.1964 vahvistetussa asemakaavassa tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa lisäksi sijoittaa asuntolan laitoksen oppilaita varten sekä enintään viisi asuntoa. Tonttitehokkuusluku on 0,7. Rakennusten enimmäiskorkeus on 12 m. Tontin ympäristössä on voimassa asemakaava, jossa tontin pohjoispuolella on puistoaluetta ja itäpuolella vesialuetta. Pienellä alueella alueen koillisnurkassa on voimassa asemakaava, jossa on vesialuetta, jolle saa sijoittaa laitureita.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Helsingin yleiskaava 2002:ssa alueen nykyinen maa-alue on merkitty kuulumaan kerrostalovaltaiseen alueeseen, asuminen/toimitila. Rannan edustalla oleva nykyinen vesialue on yleiskaavassa vesialuetta, jolle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja. Kaavamuutos poikkeaa yleiskaavasta vesialueen osalta samoin kuin aikaisempi yleiskaava. Yleiskaava on Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 4.11.2004 mukaan pantu täytäntöön kysymyksessä olevan alueen osalta.

Nykytilanne alueella

Tontti on entisen merenkulkuoppilaitoksen tontti, jolta oppilastoiminta on päättynyt 1990-luvun lopulla. Tontilla on koulurakennus, asuntolarakennuksia ja toimisto- ja työtilarakennus sekä venevaja. Rakennukset ovat siistejä ja hyväkuntoisia. Tontti on aidattu kaupunkikuvaan huonosti sopivalla korkealla verkkoaidalla.

Tontin eteläosassa on rakentamatonta aluetta, jossa on mm. pallokenttä. Ranta-alueesta suurin osa on luonnontilaista hiekkarantaa ja silokalliota. Tontin koillisnurkkaan rakennetun venevajan edustalle on rakennettu kahden aallonmurtajan reunustama satama-allas. Suurin osa tontin puustosta sijaitsee rantavyöhykkeellä sekä tontin etelä- ja pohjoisrajoilla. Tontin keskivaiheilla on yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Tontin pohjoispuolella oleva kapea puistoalue on vuokrattu naapurikiinteistölle, joka käyttää sitä varastoalueena.

Asemakaavan muutosehdotus

Kiinteistö Oy Helsingin Purjeentekijänkuja 1/Kapiteeli Oy on pyytänyt omistamansa tontin asemakaavan muuttamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt suunnitteluperiaatteet kaavamuutoksen laatimista ja maanomistajan järjestämää arkkitehtikilpailua varten. Kaavan muutosehdotus on laadittu arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

Kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla sijaitseva tontti muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi ja rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi ja merihenkiseksi. Tontille rakentuu kerrostaloasumista pientaloasumiseen suuntaan kehittävä asuntokortteli, jossa on hyvät asumisolosuhteet. Vattuniemen rakennettu alue, merenranta ja Veijarivuoren puisto nivelletään kauniilla tavalla yhteen. Rakennusmassat on sijoitettu tontilla poikittain rantaviivaan nähden ja ne madaltuvat portaittain rantaan päin. Satamahenkisyyttä toteutetaan nostamalla rakennusten itäpäädyt pilareille. Rakennukset ulottuvat ranta-alueelle ja osittain nykyisen tontin ulkopuolelle, meren päälle. Mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettävän rannan kautta johdetaan kevyen liikenteen reitti Veijarivuoren puistosta pohjoiseen yhdistyen katuverkkoon.

Rakennukset

Asuinrakennusten korkeudet on porrastettu siten, että kolmen pitkän lamellitalon kadun puoleiseen päähän on mahdollista rakentaa kussakin yhden porrashuoneen lamelli 7-kerroksisena, josta rakennukset madaltuvat kahden kerroksen korkuisin portain rantaan päin. Rannan puoleisessa päässä pilareille nostetut rakennuksen osat ovat 2-kerroksisia. Kadun varressa lamellitalojen välissä on 4-kerroksiset pistetalot.

Rakennusten pilareille rakennetut itäpäädyt ovat rannassa rivitalotyyppisiä. Niissä on 2-kerroksiset asunnot, joihin kuljetaan sivukäytävän kautta. Kolmessa rakennuksessa ulokkeet ulottuvat veden päälle. Rakennusten alla olevaa vesialuetta ei saa täyttää. Alle saa rakentaa vain laiturit ja laiturimaisia tukirakenteita.

Rakennusten parvekeseinien ja etelänpuoleisten julkisivujen sekä pysäköintihallin pihajulkisivun pääasiallinen julkisivumateriaali on puu. Muut julkisivut ovat paikallamuurattuja, joko vaaleasta miljöötiilestä tai vaaleaksi rapattuja.

Mitoitus

Korttelin pinta-ala on 22 321 m². Korttelin kerrosala on yhteensä 25 820 m², joka tarkoittaa korttelitehokkuutta (e) 1,16. Asuinkerrosalaa on 25 150 m², joka vastaa noin 560 hengen asukasmäärää. Lisäksi saa rakentaa työtiloja 670 k‑m², pysäköintilaitoksen, teknisiä tiloja ja yhteistiloja.

Pysäköinti

Pysäköintitilat sijoittuvat korttelin yhteiseen, osittain kaksitasoiseen, pääasiassa maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkoja vaaditaan yksi paikka 95 m² asunto- ja työtilakerrosalaa kohden, mikä merkitsee yhteensä 272 autopaikkaa korttelialueella.

Piha ja ranta-alue

Kortteli on suunniteltu kokonaisuutena, jossa keskelle on tarkoitus muodostaa korttelin yhteinen puolijulkinen piha. Tälle pihanosalle aukeavat pohjakerroksiin, rakennusten päätyihin sijoittuvien työhuonetilojen sisäänkäynnit. Pysäköintitilan katolle, joka kadun puolella on liki maantasossa, muodostuu yksityisempiä piha-alueita.

Ranta-alueelle on osoitettu yleinen kevyen liikenteen yhteys. Meren päälle ulottuvien rakennusten tarvitsemat alueet on muutettu korttelialueeksi. Ranta on luonnontilaisena säilytettävää rantavyöhykettä. Alueella ei saa suorittaa louhintaa, kaivamista, täyttämistä, ruoppausta eikä vastaavia toimenpiteitä.

Laissa esitetyt kaavoituksen tavoitteet

Valitusten perusteluissa on kaavoituksen tavoitteiden osalta viitattu mm. MRL 1, 5 ja 6 §:n säännöksiin.

MRL 1 §:ssä määritellään lain yleinen tavoite, eli hyvä elinympäristö, kestävä kehitys sekä mm. suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden turvaaminen. Tavoitteita täsmennetään MRL 5 §:n säännöksessä alueiden käytön suunnittelusta, jonka mukaan vuorovaikutteisella suunnittelulla ja riittävällä vaikutusten arvioinnilla edistetään lainkohdan tavoitteita. Pykälässä mainitaan kaavan sisältövaatimusten toteuttavan näitä tavoitteita. Lisäksi lain 6 §:ssä on mainittu vuorovaikutusta koskeva tavoitesäännös. Mainittujen 1, 5 ja 6 §:n toteuttamiseksi lakiin on otettu täsmentävät säännökset vuorovaikutuksesta (62–67 §), vaikutusten selvittämisestä (9 §) ja kaavan sisältövaatimuksista (54 §).

Yksittäisen kaavan lainmukaisuutta tarkastellaan siten viimeksi mainituissa lainkohdissa mainittujen täsmennettyjen edellytysten toteutumisen suhteen, ei suoranaisesti yleisten tavoitteiden suhteen. Tavoitesäännös ei voi pelkästään olla muutoksenhaun perusteena. Tästä syystä MRL 1, 5 ja 6 §:ssä esitetyt tavoitteet tulevat tarkasteltavaksi tarkemmin muiden valituksessa esitettyjen väitteiden yhteydessä.

Vuorovaikutus kaavaehdotusta laadittaessa

Valittajat ovat katsoneet, että vuorovaikutus ja kaavasta tiedottaminen ei ole toteutunut lain ja sen hengen mukaisesti. Asiassa ei ole otettu huomioon valittajien esittämiä perusteltuja kannanottoja, eikä kaavaa valmisteltaessa ole järjestetty osallisten ja viranomaisten yhteistä kokousta. Lisäksi Asunto Oy Meritähti ei ole vuoden 2003 aikana saanut osoitteeseensa 27.11.2003 lähetettyä vastauskirjettä.

Lain vaatimukset ja mielipiteiden huomioon ottaminen

Osasto toteaa, että MRL 6 ja 62–67 §:ssä on säädetty kaavoituksessa noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä. MRL 62 §:n mukaan menettely tulee järjestää sekä mm. suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista kaavaa valmisteltaessa tulee tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

Menettelyn laillisuutta arvioitaessa tarkastellaan siten sitä, ovatko käytetyt menettelytavat toteuttaneet lain vaatimuksen mahdollisuuden järjestämisestä osallisille vuorovaikuttaa suunnitteluun. Laki ei näin ollen edellytä kaikkien mielipiteissä esitettyjen seikkojen huomioon ottamista kaavaa valmisteltaessa. Kaavan laatimiseen liittyy erilaisten näkemysten yhteensovittaminen tarkoituksenmukaisella ja kaavoitukselle asetetut tavoitteet, sisältövaatimukset ja tasavertaisuusnäkökohdat huomioon ottavalla tavalla.

Osallisten kannanotot ja mielipiteet on lain edellyttämällä tavalla käsitelty, mielipiteitä on otettu kaavamuutoksessa soveltuvin osin huomioon ja niihin on vastattu asianmukaisesti. Asukkaiden taholta on esitetty vaatimuksia mm. madaltaa rakennuksia ja vähentää kerrosalaa. Esitettyjä näkemyksiä on otettu huomioon jo suunnitteluperiaatteita laadittaessa, on muun muassa edellytetty jätettäväksi näkymiä korttelin läpi. Näkymien sulkeminen rakennusten välistä korttelialueen läpi on kaavassa kielletty.

Voittaneessa kilpailuehdotuksessa on myös asukkaiden vaatimusten mukaisia ominaisuuksia, mikä osaltaan on vaikuttanut myös sen valintaan kaavasuunnittelun pohjaksi. Näitä ovat mm. 4-kerroksiset rakennukset 7- ja 6-kerroksisten välissä, mikä jättää enemmän näkymiä korttelin läpi. Viitatuissa asiakirjoissa ja jäljempänä lausunnossa on lisäksi tarkemmin mainittu, miksi kaikkia huomautuksia ja muistutuksia ei ole voitu ottaa huomioon.

Menettelyn lainmukaisuus

Lain edellyttämä vuorovaikutus on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen edellyttämässä laajuudessa ja sopivalla tavalla. MRL 63.1 §:n mukaan menettelystä sekä kaavan vaikutuksen arvioinnista tulee laatia kaavaan nähden tarpeellinen suunnitelma. Lisäksi kaavoituksen vireille tulosta, lähtökohdista ja käytetystä menettelystä tulee ilmoittaa osallisille 63.2 §:n mainituin tavoin. Lain 65 §:n mukaan kaavaehdotus on asettava julkisesti nähtäville ja kunnanjäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa.

MRA 30 §:n mukaan tilaisuuden varaaminen mielipiteen esittämiseen voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä tilaisuudessa tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Lainkohta ei määrittele vain yhtä hyväksyttyä menettelymuotoa, vaan antaa mahdollisuuden järjestää menettelyn hankkeeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Valittajien esittämä, osallisten ja viranomaisten yhteinen kokous, on siten vain vaihtoehto menettelylle. Asiassa on soveltuvimmaksi valittu jäljempänä esitettävä menettely, jossa osallisille on kirjeitse tiedotettu valmistelusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kilpailu- ja kaavaehdotukset on asetettu yleisesti nähtäville ja osallisille on varattu tilaisuus esittää kannanottonsa kirjallisesti. Menettelyä on pidettävä lain mukaisena ja riittävänä.

Asiassa on 29.4.2002 lähetetty ilmoitus kaavanmuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asiantuntijaviranomaisille, naapurikiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille sekä alueella toimiville yhdistyksille. Osallisille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä suunnitelman johdosta. Suunnitelmassa on esitetty mm. kaavoituksen tavoitteiden ja lähtökohtatietojen lisäksi Helsingin ja Lauttasaaren vakiintuneet ranta-alueiden kaavoitusperiaatteet.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on annettu 11 kirjallista mielipidettä, joiden joukossa on myös Helsingin ympäristökeskuksen lausunto. Lisäksi kaupunginmuseolta on pyydetty lausunto rakennusten suojeluarvosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 18.6.2002 hyväksynyt alueen suunnitteluperiaatteet. Arkkitehtikilpailun ehdotukset ovat olleet kaupunkisuunnitteluvirastossa nähtävänä 6.–20.2.2003. Kilpailun johdosta virastoon on toimitettu kaksi kirjettä, jossa on esitetty kannanottoja. Toisen kirjeen on lähettänyt Asunto Oy Lauttasaaren Meritähti 3.4.2003. Voittaneen ehdotuksen pohjalta on laadittu kaavaluonnos, joka on ollut virastossa ja Lauttasaaren kirjastossa nähtävänä 16.–30.6.2003. Luonnoksesta on esitetty 10 mielipidettä. Valittajat ovat lähettäneet virastolle kirjeet luonnoksen johdosta 4.7.2003.

Lautakunta on 27.11.2003 käsitellyt esitettyjä kannanottoja ja puoltanut muutosehdotuksen hyväksymistä. Lautakunta on esittänyt vastineensa kannanottoihin esityksessä kaupunginhallitukselle 27.11.2003. Mielipiteiden esittäjille on lähetetty kokouksen pöytäkirjanote ja jäljennös lautakunnan kirjeestä kaupunginhallitukselle. Mainitut asiakirjat on lähetetty myös Asunto Oy Lauttasaaren Meritähdelle yhtiön kirjeissään 3.4.2003 ja 4.7.2003 ilmoittamaan osoitteeseen. Yhtiö on ilmoittanut virheellisesti osoitteekseen Vattuniemenkatu 2, 00210 Helsinki. Yhtiöllä ei ole ilmoituksensa mukaan osoitteessa postilaatikkoa. Myöhemmät kirjeet yhtiölle on lähetetty kiinteistörekisteristä saatuun oikeaan osoitteeseen.

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 9.1.–9.2.2004, mistä on ilmoitettu MRA:ssä säädetyllä tavalla. Ehdotuksesta on tehty kuusi muistutusta. Asiassa on pyydetty ympäristö-, pelastus-, kiinteistö ja yleisten töiden lautakunnan sekä Helsingin Veden ja Energian lausunnot. Muistutukset ja lausunnot on käsitelty 17.6.2004 lautakunnassa. Esityksessä hallitukselle 17.6.2004 on esitetty lautakunnan vastineet niihin. Esitys ja pöytäkirjanote on lähetetty tiedoksi muistutusten tekijöille.

Kaavamuutoksen havainnemateriaalia on esitetty osallisille useaan otteeseen. Kilpailun ratkaisun julistamisen jälkeen kaikki ehdotukset pienoismalleineen ovat olleet nähtävillä. Muutosluonnoksen asiakirjat, havainne- ja perspektiivikuvat sekä alueleikkauskuvat ovat olleet esillä nähtävilläoloajan sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa että Lauttasaaren kirjastossa. Virastossa on ollut esillä myös pienoismalli alueesta. Kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa esillä on ollut myös kaavaselostus edellä mainittuine kuvineen ym. liitteineen.

Johtopäätös

Vuorovaikutusmenettely on edellä mainituin perustein täyttänyt lain sille asettamat vaatimukset.

Kaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi sekä kaavan sisältövaatimukset

Kaavan vaikutusten selvittäminen

Valittajat ovat katsoneet, että kaavan vaikutuksia ei ole selvitetty MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n vaatimalla tavalla. Päätöksentekijöillä ei ole ollut suunnitelmien vajavaisuuden vuoksi täyttä selkoa kaavan muutoksen vaikutuksista alueella, koska havainnekuvat ovat pääosin mereltä käsin. Kuvat ovat puuttuneet Purjeentekijänkujan suunnalta niiltä alueilta, joilla ihmiset asuvat, työskentelevät ja liikkuvat.

Osasto toteaa, että MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ympäristövaikutukset. MRA 1 §:n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon mm. kaavan tehtävä ja tarkoitus ja aikaisemmat selvitykset. Selvitysten riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohdaksi asettaa jäljempänä mainittavien kaavan sisältövaatimusten toteutuminen.

Kaavan valmistelussa on käytetty monipuolista asiantuntemusta. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käytössä eri ammattilaisten asiantuntemus. Suunnitelmaa on kehitetty yhteistyössä voittaneen kilpailuehdotuksen laatineen arkkitehtitoimiston kanssa. Kaavan laatiminen sisältää aina arviointia siitä, mitkä ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja millaisia selvityksiä on tarpeellista tehdä.

Lisäksi asiassa on pyydetty lausuntoja eri viranomaisilta ja laitoksilta. Kaupunginmuseo on lausunnossaan 15.5.2002 mm. todennut, että tontin rakennuksiin ei liity sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, että rakennukset tulisi suojella kaavassa.

Helsingin Vesi on puoltanut muutosehdotuksen hyväksymistä lausunnossaan 18.3.2004 esitetyin huomautuksin. Lausunnon johdosta on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan alueelle saadaan sijoittaa kiinteistöjen yksityisiä liittymisjohtoja tontinrajoista riippumatta.

Pelastuslautakunta on todennut (3.2.2004), että asuinrakennuksille esitetty pääjulkisivumateriaaliksi puu, mikä on Suomen rakentamismääräyskokoelman vastaista. Lausunnon johdosta on todettu, että määräykset otetaan huomioon julkisivun suunnittelussa. Koko julkisivun ei tarvitse olla kaavan mukaan puuta. Seinät voidaan toteuttaa rakenteena, jossa verhouksen takana on palamaton rakenne.

Yleisten töiden lautakunta on puoltanut ehdotuksen hyväksymistä lausunnossaan 26.2.2004 esitetyin huomautuksin. Lautakunnan mukaan on huolehdittava, että kevyen liikenteen väylä on julkisen reitin näköinen eikä siitä kehity yksityisluonteista suljettua aluetta. Väylää koskevia määräyksiä on lausunnon johdosta täydennetty mm. reitin pinnoitemateriaalin osalta. Lisäksi väylän ja yksityisen piha-alueen eroa korostetaan erilaisilla ratkaisuilla. Väylän itäpuolella olevalle s-1-alueelle kielletään sijoittamasta aitoja, grillikatoksia sekä muita vastaavia laitteita.

Helsingin Energialla (19.2.2004) ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella (30.1.2004) ei ole ollut huomautettavaa muutosehdotuksesta. Kiinteistölautakunnalla ei ole ollut lausunnossa 30.3.2004 todetun lisäksi huomauttamista varsinaisesta muutosehdotuksesta.

Uudenmaan ympäristökeskus (19.4.2004) on lisäksi katsonut, että rakennukset muuttavat rantamaisemaa ja merialueella kaivutöistä voi sedimentin likaantuneisuuden vuoksi aiheutua vesistön pilaantumista siten, että rakentamiseen tarvitaan vesilain perusteella ympäristölupaviraston lupa. Suunnittelutyössä on selvitetty mahdollisten haitallisten aineiden olemassa olo. Selvitystyö jatkuu uusien näytteiden ottamisella.

Asiassa on laadittu havainnekuva, perspektiivikuva mereltä päin sekä alueleikkauskuvia korttelin useasta kohdasta, jotka ulottuivat Vattuniemenkadun varressa oleville tonteille ja havainnollistavat rakennusten liittymistä ympäröivään maastoon ja naapurirakennuksiin ja joista suunnitellut julkisivut myös ilmenivät selkeästi. Havainnekuva on ollut kaavaehdotuksen lisäksi valtuuston esityslistan liitteenä. Kaavaselostuksen liitteenä ovat mm. havainnekuva ja kartta suunnitelman liittymisestä kaupunkirakenteeseen. Selostuksen kannessa on perspektiivikuva suunnitelluista rakennuksista mereltä päin. Selostus on ollut esittelijällä nähtävänä, mikä on normaali käytäntö. Havainnemateriaalia voidaan pitää riittävänä.

Kaava perustuu näin ollen lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ympäristöön ulottuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Kaavan sisältövaatimukset ja vaikutusten arviointi

Valittajien mukaan kaavamuutos on MRL:ssa mainittujen kaavan sisältövaatimusten vastainen. Valittajien mukaan kaavan rakennusoikeus ylittää kohtuuttomasti nykyisen kaavan, tontilla toteutuneen sekä alueen perinteen mukaisen rakennusoikeuden määrän. Liian korkeat rakennukset vievät naapurien näköalan. Kaava ei myöskään täytä MRL 117.1 §:n rakentamiselle ja 156 §:n autopaikkojen järjestämiselle asetettuja vaatimuksia. Autopaikkojen määrä on alimitoitettu. Autojen lisääntyminen lähialueella vaikeuttaa kadunhoitotöitä. Lisäksi rantojen suojelu on vaarassa rakentamisaikaisten muutosten ja rantaviivan päälle rakennettujen talojen vuoksi.

Osasto toteaa, että MRL 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että sillä luodaan edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Alueella tai lähiympäristössä on oltava riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa aiheuttaa laissa tarkoitettua elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä eikä oikeudenhaltijoille kohtuutonta haittaa.

Kaava täyttää jäljempänä mainittavin perustein lain sisältövaatimukset. Maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita on lukematon määrä ja ne ovat usein keskenään ristiriitaisia. Suunnittelutyö on valitsemista näiden väliltä tavoitteena hyvä kokonaisuus.

Kaavan ympäristövaikutuksista

Kaavan vaikutuksia ja niiden arviointia on kuvattu asemakaavan selostuksessa.

Kortteli kohentaa kaupunkikuvaa Vattuniemen itärannassa. Ympäristö paranee tärkeän kulkuyhteyden varressa, joka johtaa saaren kahteen puistoalueeseen. Yhdyskuntarakenteeseen ei aiheudu merkittäviä muutoksia. Väestön lisäys, noin 560 asukasta, parantaa Lauttasaaren palvelutason säilymistä.

Nykyiset kadut ja teknisen huollon verkostot mahdollistavat alueen liittämisen niihin tehokkaasti ja taloudellisesti. Korttelin liikennettä lisäävä vaikutus ei ole merkittävä. Kortteli on ennestään rakennettu ja poistuvien toimintojen aiheuttama liikenne poistuu.

Tontilla olevia puita voidaan säilyttää lähinnä tontin etelärajan tuntumassa ja rannalla. Nykyisin luonnontilaista ranta-aluetta tulee säilymään rakennusten välissä. Muutoin piha-alueet tulevat istutettaviksi. Vesialueelle ulottuvat, veden päälle pilareille rakennettavat rakennukset tulevat olemaan uusi vaikuttava elementti rantamaisemassa.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden mahdollisuudet kiertää saaren rantoja paranevat pieneltä osalta, joka on aiemmin ollut suljettua aluetta. Myös mahdollisuudet aistia meren läheisyys paranevat Purjeentekijänkujalta, jossa aiemmin iso koulukompleksi on muodostanut laajan näkemäesteen.

Kaavan toteuttaminen vähentää ihmisten terveyttä vaarantavia tekijöitä alueella. Kaava edellyttää maaperän haitta-aineiden puhdistamista enne rakentamisen aloittamista.

Kaavamuutoksella ei siten aiheuteta elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaavalla ei myöskään hävitetä ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja.

Kaavan sisällöstä

Arkkitehtikilpailun pohjaksi laaditut suunnitteluperiaatteet ovat perustuneet perinteiseen rantarakentamisen tapaan. Kilpailun myötä esille on noussut kokonaan uudentyyppinen ratkaisu, jossa rakennukset ulottuvat meren päälle, minkä johdosta suunnittelun lähtökohdat on arvioitu uudelleen. Suunnittelussa ei ole syytä pitäytyä suunnittelun alkaessa syntyneissä näkökohdissa, jos työn aikana todetaan päästävän parempaan lopputulokseen niistä poikkeamalla. Lautakunta on pitänyt voittaneen ehdotuksen ideaa mielenkiintoisena ja toteuttamiskelpoisena.

Koska valitussa ratkaisussa käytettävissä oleva alue on laajempi, on alueen kerrosalaa vastaavasti hieman lisätty. Suunnitelmaa on kehitetty kilpailuehdotuksesta. Alkuperäisen suunnitelman idea ja hahmo on säilytetty. Rakennusten massoittelua on tarkoin tutkittu ja kokonaisuutta pidetään tasapainoisena ja hallittuna.

Yleisten töiden lautakunta toteaa lausunnossaan 26.2.2004 mm. että ehdotus perustuu arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen, mikä on oikea tapa ratkaista erityisten ja arvokkaiden rakennuspaikkojen suunnitteluperiaatteet. Suunnittelu ilmentää lautakunnan mukaan uutta ja raikasta rakentamisratkaisua ja näyttää uusia mahdollisuuksia rantarakentamisessa.

Kerrosala ja rakennusten korkeus

Tehokasta maankäyttöä on pidettävä pääkaupungin keskustan tuntumassa mielekkäänä ja kestävän kehityksen mukaisena. Tehokas maankäyttö on myös uuden yleiskaavan tavoitteita alueella.

Kaavassa osoitettu kerrosala vastaa tehokkuuslukua 1,16. Länsipuolella olevalla Asunto Oy Lauttasaaren Meritähden tontilla tehokkuusluku on 1,7. Tontit erottaa toisistaan vain noin 60 m leveä puisto- ja katuvyöhyke. Yhtiön tonttiin rajautuvilla asuntotonteilla ja myös Asunto Oy Vattuniemenkatu 6:n tontilla tehokkuusluku on 1,2. Lähimmällä teollisuuskorttelilla tehokkuusluku on 1,0. Kaavamuutostontilla nykyisin voimassa olevan kaavan sallima tehokkuusluku on 0,7, mutta rakennettu kerrosala vastaa vain alle 0,5 tonttitehokkuutta. Vattuniemen itärannan muissa uusissa kohteissa, entisen vedenpuhdistamon korttelissa 31152 ja Lohiapajanlahden alueen asemakaavaehdotuksessa tehokkuudet ovat noin 1,3.

Kerrosalan nostamista on tarkasteltava suhteessa tontin pinta-alaan. Tonttiala on suurentunut noin 14 %, kun vesialue rakennusten kohdalla on muutettu tonttialueeksi. On katsottu kohtuulliseksi, että tontin omistajan joutuessa ostamaan lisää tonttialuetta alueeseen sisältyy myös rakennusoikeutta.

Tehokkuudesta ei ole annettu harhaanjohtavaa kuvaa. Tehokkuusluku on laskettu ja merkitty tavanomaisella tavalla ja ilmaisee kerrosalan suhdetta tontin pinta-alaan, kuten viitatuissa asiakirjoissa on mainittu.

Suunnitteluperiaatteissa on rakennusten enimmäiskorkeuden osalta lähdetty siitä, että kokonaan 7-kerroksisia rakennuksia ei tontille rakenneta, vaan että mahdollisen seitsemännen kerroksen ala saa olla enintään puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tästä ei ole kaavassa poikettu. Se mahdollistaa 7-kerroksisen osan rakentamisen kolmeen rakennukseen, jotka sijaitsevat tontin kadun puoleisella osalla, mutta eivät aivan kadunvarressa kiinni. Kussakin rakennuksessa kyseessä on yksi lamelli eli yhtä porrashuonetta käyttävät asunnot. Näiden korkeampien rakennusten väliin rakennetaan kadun varteen 4‑kerroksiset talot.

Rakennusten massat madaltuvat portaittain rantaan päin. Rannassa kattojen korkeusasema vastaa noin 3-kerroksista rakennusta ja vaikutelmaa keventää 2-kerroksisen rakennusmassan nosto pilareille, jolloin jalankulkijan mittakaavassa rakennuksen alta säilyy näkyvyys.

Lähimpänä Veijarivuoren puistoa olevat rakennukset ovat rannasta päin porrastetusti 3-, 5- ja 6-kerroksisia. Veijarivuoren puiston viereen on jo aiemmin rakennettu hyvinkin kookkaita asuinkerrostaloja. Naapurissa Asunto Oy Lauttasaaren Meritähden tontilla Vattuniemenkadulla on 9-kerroksisia rakennuksia ja yksi osittain 10-kerroksinenkin. Asunto Oy Vattuniemenkatu 6:n tontilla kerrosluku on 6. Kaavassa tontin piha on lisäksi kahdesta kolmeen kerroksen verran alempana kuin Vattuniemenkatu. Rakennusten vesikaton korkein sallittu korkeusasema on +31,6, kun Asunto Oy Lauttasaaren Meritähden kiinteistöllä rakennusten ylin korkeus on +42,7. Asunto Oy Vattuniemenkatu 6:n tontilla rakennusten ylin korkeus on +37.4.

Näkymien sulkeminen Purjeentekijänkujalta rakennusten välistä korttelialueen läpi on kaavassa kielletty. Lisäksi Vattuniemenkadun itäpuolella olevassa puistossa on myös puustoa, joka jo nykyisinkin osaltaan rajoittaa merinäkymiä kadun varren alemmista asunnoista.

Kaavassa on runsaasti määräyksiä, jotka ohjaavat rakentamista. Ne koskevat mm. julkisivuja, piha-alueita, kiinteistöjärjestelyjä ym.

Rantarakentaminen

Kaava edustaa perinteestä poikkeavaa rantarakentamismallia. Rakennukset ulottuvat meren päälle, mutta rantaan ei esitetä vesialueiden täyttöjä. Meren päälle rakentaminen muuttaa alueen ilmettä. Kaavaselostuksessa todetaankin: ”Vesialueelle ulottuvat, veden päälle pilareille rakennettavat rakennukset tulevat olemaan uusi vaikuttava elementti rantamaisemassa.” Rakentaminen muuttaa aina kaupunkikuvaa. Kysymyksessä on tietoisesti valittu muutos. Suunnittelutyötä on tehty tutkimalla pienoismallissa perin pohjin rakennusten massoittelua eli kokoa ja korkeutta sekä sijaintia. Purjeentekijänkujan puolella katukuva tulee huomattavasti kohenemaan nykyisestä, kun uudet korkeatasoista arkkitehtuuria edustavat asuinrakennukset valmistuvat.

Osasto lisäksi toteaa, että rakennusten soveltuvuus MRL 117 §:n mukaisesti rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä niiden kauneus ja sopusuhtaisuus arvioidaan myöhemmin rakennusluvan myöntämisen yhteydessä

Ranta

Meren päälle rakentaminen myös aiheuttaa sen, että koko rantaa ei voi merkitä luonnontilaisena säilytettäväksi. Rantaviivaa rakennusten välissä koskee suojelumerkintä s-1. Rannassa voi tehdä rakennustöitä vain rakennusalan kohdalla ja sekin ranta on palautettava luonnonmukaiseksi töiden valmistuttua. Määräys kieltää rannan kaivamisen ja täyttämisen, keinotekoisen rantapenkereen tekemisen ja vastaavat toimet. Määräykseen on lisätty kielto istuttamisesta, aitaamisesta ja grillikatosten sekä vastaavien laitteiden sijoittamisesta alueelle. Kaavassa perustavoite on säilyttää nykyinen rantatyyppi, luonnon rantakivikko, hiekka, kalliopaljastumat ja rantapuita mahdollisuuksien mukaan.

Kaavan myötä avautuu yleiseen käyttöön myös uutta, nykyisin aidattua ranta-aluetta, kun siinä varataan rantaa myötäilevä kulkuyhteys Veijarivuoren puistoon. Kulku järjestetään tonttialueen läpi ja pilareille rakennettavien rakennusten alitse. Veijarivuoren ja viereisen Särkiniemen sekä lännempänä sijaitsevan Länsiulapanniemen puistoille vuonna 2001 voimaan tulleet asemakaavat turvaavat Lauttasaaren eteläisten ja läntisten rantojen säilymisen pitkään esimerkkeinä Lauttasaaren alkuperäisestä luonnonrannasta.

Autopaikat

Kaavassa vaaditaan rakennettavaksi yksi autopaikka 95 asuntojen ja työtilojen kerrosalaneliömetriä kohden. Edellytettävä kokonaisautopaikkamäärä on 272 autopaikkaa. Autopaikkojen laskennallista tarvetta ei ole laissa määritelty. Kunnan tehtävänä on päättää kaavoissa noudatettavista periaatteista. Autopaikkamitoituksessa on sovellettu kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymää laskentaohjetta, jossa Lauttasaaressa edellytetään 1 autopaikka asuntokerrosalan 95 m² kohden ja keskitetyssä pysäköintiratkaisussa siitä voi vähentää 5 %. Tässä tapauksessa mainittua vähennystä ei ole tehty.

Autopaikkavaatimus koskee myös työtiloja. Korttelissa autopaikat voivat olla asukkaiden ja työtilojen käyttäjien vuoroittaiskäytössä tai työtilat voivat olla korttelin asukkaiden omia työtiloja. Kaava ei estä rakentamasta maanalaiseen autohalliin enemmänkin paikkoja, mikäli siihen on tarvetta ja jos kaavakartassa osoitetulle alueelle mahtuu. Asia selviää tarkemmassa suunnittelussa.

MRL 156 §:n mukaan kaavassa voidaan järjestää autopaikat vain kyseisen kiinteistön tarpeisiin.

Maankäyttösopimus Valituksessa on viitattu MRA 11 §:ään, jonka mukaan maankäytöstä tehdyt sopimukset eivät saa syrjäyttää laissa säädettyjä kaavoituksen tavoitteita tai sisältövaatimuksia.

Osasto toteaa, että kaupunki on tehnyt Kapiteeli Oyj:n kanssa 21.9.2004 liitteenä olevan sopimuksen kaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen tasapainottamisesta ja ylijäämämassojen sijoitusalueen luovuttamisesta. Sopimus ei ole vaikuttanut kaavan sisältöön.

Johtopäätös Osasto toteaa, että kaavan ympäristövaikutukset on edellä mainituin perustein selvitetty ja arvioitu MRL:n ja MRA:n tarkoittamalla tavalla riittävästi. Kaavamuutos täyttää lisäksi MRL:n asettamat sisältövaatimukset. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voi vedota kaavaan liittyvään tarkoituksenmukaisuusharkintaan kuuluviin seikkoihin.

Yhteenveto Osasto yhteenvetona toteaa, että kaavamuutoksen valmistelussa on otettu huomioon lain vuorovaikutusta koskevat vaatimukset. Lisäksi kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain asettamat sisältövaatimukset. Kaavalla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle. Kaavalla ei aiheuteta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä hävitetä ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja.

Hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa tulisi siten pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana ja perusteettomana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan hallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

./. Kaj toteaa, että valitukset ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle edellä esityslistalta ilmenevän kaupunginkanslian lainopillisen osaston ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote kaupunginkanslian lainopilliselle osastolle lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä (Lauttasaaren tontin 31130/4 asemakaavan muutos)

VUOSAAREN KERROSTALOTONTIN 54288/2 MYYMINEN

Khs 2004-2586

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54288 tontti nro 2; Aurinkotuulenkatu 19.

Kiinteistölautakunta mainitsee (8.12.2004) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki myisi Vuosaaren Aurinkolahdesta kerrostalotontin vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asunto-tuotantoon. Tontti sijaitsee Uutelan kanavan ja meren läheisyydessä. Tontille voidaan rakentaa yhteensä noin 20 asuntoa.

Avoimessa tarjouskilpailussa teki tontista 54288/2 (1 800 k-m²) korkeimman tarjouksen YIT Rakennus Oy yksikköhinnaltaan 880 euroa kerrosneliömetri.

Tontin esittäminen myytäväksi

Kaupunki julisti 13.10.2004 myytäväksi tarjousten perusteella kaksi kerrostalotonttia Vuosaaren Aurinkolahdesta.

Tonttien myynti täyttää osaltaan talousarviossa asetettua kiinteistöjen myyntitavoitetta sekä asunto-ohjelman tavoitetta tonttien luovuttamisesta erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon.

Myytävä tontti ja sen asemakaavatiedot

Vuosaaren Aurinkolahden itäosan asemakaava nro 10780 on saanut lainvoiman 1.2.2002.

Tontti 54288/2 sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Tontin pinta-ala on 956 m² ja rakennusoikeus 1 800 k-m².

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin. Saunoja aputiloineen sekä kerhohuoneita saa rakentaa ullakoille sen estämättä, mitä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta on määrätty. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa autohalleja ja -talleja, teknisiä tiloja sekä väestösuojan. Kadunpuoleisten rakennusten katutasoon saa rakentaa myymälä-, toimisto- ja työtiloja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.

AK -korttelialueella autopaikkavelvoite on 1 ap/95 k-m². Korttelin 54288 tonttien 1-3 autopaikat sijoitetaan asemakaavamääräyksen mukaan saman korttelin autopaikkojen korttelialueen (LPA) tontille nro 4. Tonttien 54288/1-3 tulevien omistajien (tontti nro 1/Sato-Rakennuttajat Oy, tontti nro 2/korkeimman tarjouksen tekijä ja tontti nro 3/Asunto-säätiö) tulee keskenään sopia autopaikkatontin 54288/4 rakentamisesta ja käytöstä. Kaupunki vuokraa pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla asuintonttien omistajille autopaikkatontista määräalat.

Rakentamistapaohje Aurinkolahden itäosan asemakaavan nro 10780 alueelle on laadittu rakentamistapaohje ja värisuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.3.2004 ja rakennuslautakunnassa 4.5.2004.

Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Värisuunnitelmassa annetaan ohjeelliset värit tonteittain. Rakennustapaohjeet koskevat yleisen ja yksityisen tilan rajausta, rantakortteleiden läpinäkyvyyttä, alimpia lattiatasoja, julkisivu-materiaaleja, väritysperiaatteita, kattomuotoja, maantasokerroksien käyttöä, pysäköintiä, pihamateriaaleja, istutuksia, pelastusreittejä, jätehuollon sijoitusta ja valaistusta.

Korttelin nro 54288 naapuritonteilla nro 1 ja 3 rakennussuunnittelu on jo käynnissä. Alueelle laadittu rakentamistapaohje edellyttää, että tonttien nro 1, 2 ja 3 rakennukset suunnitellaan yhtenäisellä tavalla. Näin ollen tonteilla nro 1 ja 3 tehtävät ratkaisut ohjaavat myytävän tontin nro 2 suunnittelua.

Tontteja koskevat rasitteet

Tonttien 54288/1-3 omistajien tulee keskenään sopia autopaikkatontin 54288/4 määräalojen vuokrasopimuksiin sisällytettävistä ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

Lisäksi tonttien 54288/1 ja 2 omistajien tulee sopia keskenään siitä, että tonteille suunnitellaan yhteinen leikki- ja oleskelualue tontin 54288/2 alueelle.

Tarjouspyyntö ja tehdyt tarjoukset

Tontin tarjouskilpailu oli avoin kaikille. Kaupunki myy tontin tehtyjen tarjousten perusteella eniten tarjoavalle. Lisäksi edellytetään, että ostajalla on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämät riittävät taloudelliset edellytykset ja muu asiantuntemus. Ostajan on pyydettäessä esitettävä selvitys mainituista seikoista.

Tarjousten jättöaika päättyi 22.11.2004. Tarjouksia tuli tontista 54288/2 seitsemän.

Tehdyissä tarjouksissa ei asetettu muita ehtoja kuin eräissä tarjouksissa yhtiön hallituksen hyväksyntä ennen kiinteistökaupan tekemistä. Kaikki tarjoukset ovat ehtojen osalta hyväksyttävissä.

Tontista 54288/2 teki korkeimman tarjouksen 1 584 000 euroa YIT Rakennus Oy. Pienin tarjous oli 780 000 euroa. Tarjousten yksikköhintojen hintahaarukka oli 880 - 433 euroa/k-m².

Tontin myynti Kiinteistölautakunta pitää saatua korkeinta tarjousta hyväksyttävänä ja esittää tontin myymistä korkeimman tarjouksen tekijälle YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

Kauppa tulisi tehdä jäljempänä ilmenevin ehdoin tarjousten voimassaoloaikana eli 31.3.2005 mennessä. Ehdot on mainittu myös tarjousasiakirjassa.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä 8.12.2004, että tontin 54288/2 kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.

2 Tontin rakentaminen tulee aloittaa 30.6.2006 mennessä.

3 Rakennettavien asuntojen keskimääräisen huoneistokoon tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä.

4 Tontille rakennettavat asuinrakennukset tulee suunnitella yhteistyössä kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa.

5 Rakentamisessa tulee noudattaa Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjetta ja värisuunnitelmaa.

6 Tonttien 54288/1-3 omistajien tulee keskenään sopia autopaikkatontin 54288/4 määräalojen vuokrasopimuksiin sisällytettävistä ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

7 Tonttien 54288/1 ja 2 omistajien tulee sopia keskenään siitä, että tonteille suunnitellaan yhteinen leikki- ja oleskelualue tontin 54288/2 alueelle.

8 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lisäksi lautakunta ilmoittaa päättäneensä, että kauppa tulee tehdä 31.3.2005 mennessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan korttelin nro 54288 tontin nro 2 käteisellä maksettavasta

1 584 000 euron kauppahinnasta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijantikartta
	Liite 2	Alueen rakentamisaikataulu
	Liite 3	Kopio asemakaavakartasta

20.12.2004 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTARAPORTTI

Khs 2004-2426

./. Liikuntalautakunta toteaa (2.11.2004) Khlle osoittamassaan, Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman vuosien 2001 – 2004 seurantaraportin saatekirjeessään (liite 1) muun ohessa, että Kvsto hyväksyi 28.11.2001 liikuntapoliittisen ohjelman vuosille 2001–2010. Samalla Kvsto kehotti ottamaan ohjelman huomioon tulevien vuosien talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksia, sitovia toiminnallisia tavoitteita sekä toimintasuunnitelmia valmisteltaessa siten, että

- yhdenvertaisuutta edistetään,

- pyritään vastaamaan liikunnan kaupallistumiseen ja uusiin haasteisiin,

- tiivistetään yhteistyötä ja verkostoidutaan sidosryhmien
sekä muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa,

- tehostetaan markkinointia ja tiedotustoimintaa,

- määritellään liikuntalaitosten, ulkoliikuntapaikkojen ja merellisten palvelujen taso ja kehittämistavoitteet sekä

- tuetaan liikunnan kansalaistoimintaa ja kehitetään ohjattua liikuntaa.

./. Seurantaraportti on liitteenä 2.

Seurantaraportissa esitellään lyhyesti liikuntapoliittisesta ohjelmasta johdettujen 44 kehittämishankkeen toimenpiteet ja tulokset vuosina 2001 – 2004 ohjelman rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Monet kehittämishankkeet koskettavat useaa liikuntaviraston osastoa ja yksikköä sekä lisäksi monia liikuntaviraston ulkopuolisia tahoja. Kehittämishankkeissa on kerrottu liikuntavirastossa päävastuullisen ja hankkeen koordinoinnista vastaavan osaston tai yksikön nimi.

Lautakunta toteaa, että valtaosa liikuntapoliittisen ohjelman kehittämishankkeista on käynnistynyt ja saavuttanut tuloksia. Joidenkin hankkeiden tavoitteet on määrittely hyvin yleisellä tasolla, jolloin niiden onnistumisen seuranta on vaikeaa. Monia hankkeita, erityisesti rakentamis- ja peruskorjaushankkeita on vaikeuttanut määrärahojen väheneminen viime vuosina. Joidenkin hankkeiden osalta toimintaympäristö on muuttunut ja alkuperäisiä tavoitteita on syytä tarkistaa.

Liikuntapoliittisen ohjelman keskeisen tavoitteen eli kattavan tekojäärataverkon rakentaminen Helsinkiin käynnistyi, kun Käpylän liikuntapuistoon valmistui kaksi tekojääkenttää ja uudella tekniikalla toteutettu siirrettävä tekojäärata otettiin käyttöön Pukinmäen liikuntapuistossa. Tämä jäämatto oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Ohjelman toinen keskeinen tavoite on 490 kilometrin pääulkoilu-reitistön rakentaminen pääosin valmiiksi vuoteen 2005 mennessä. Loput reitistöstä rakennetaan valmiiksi vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2004 loppuun mennessä pääulkoilureitistöstä on valmiina noin 90 prosenttia eli noin 440 kilometriä.

Lähiliikuntapaikkojen rakentamista on suunniteltu yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston kanssa. Muun muassa Lauttasaareen, Eläintarhaan ja Savelaan on suunniteltu uusia liikuntapaikkoja. Koulujen pihoja kehitetään lähiliikuntapaikoiksi virastojen yhteisellä projektilla.

Yhteistyössä seurojen kanssa toteutettiin Pajamäen juniorijalkapallohalli ja Puotilan kentälle lämmitettävä jalkapallokenttä sekä avustettiin Pakilan ylipainehallin toteutuksessa.

Rastilan leirintäalue haki kolme tähteä vuoden 2003 syksyllä peruskorjauksen valmistumisen jälkeen ja ne myös myönnettiin joulukuussa 2003. Kaupunginhallituksen kehotuksesta liikuntalautakunta selvitti vuonna 2004 ulkopuolisen konsultin avustuksella Rastilan leirintäalueen hallinnan siirtämistä perustetavalle kaupungin omistamalle osakeyhtiölle tai sen vuokraamista ulkopuoliselle palvelutuottajalle. Rastilan leirintäalue jatkaa edelleen liikuntatoimen alaisuudessa nettobudjetoituna yksikkönä, mutta se siirretään vuonna 2005 merellisen osaston alaisuuteen.

Vuonna 2002 käynnistettiin yhteistyössä terveysviraston kanssa Preventiohanke. Yhteistyön tuloksena syntyi Helsingin oma liikkumisresepti. Liikunnanohjausosasto perusti seitsemän liikkumisreseptiyhtymää. Liikuntareseptihanke käynnistyy uudelleen vuonna 2005 alueellisena kokeiluna. Keväällä vuonna valmistui kartoitus päiväkotiliikunnan kehittämiseksi Helsingissä. Syksyllä 2004 käynnistyi ylipainoisten lasten ja nuorten liikuntahanke yhteistyössä lasten ja nuorten sairaalan HUS:n kanssa. Samoin syksyllä käynnistyy sosiaaliviraston kanssa yhteistyössä kehitysvammaisten senioriliikuntahanke. Sosiaaliviraston palvelukeskus Kinaporin liikunnanohjaaja siirtyy liikuntaviraston palvelukseen vuoden 2005 alusta.

Monien talviuintipaikkojen laatua on parannettu. Uusia tiloja talviuinnin käyttöön valmistuu Munkkiniemen uimarannalle ja Katajanokan vierassatamaan. Lisäksi Uunisaareen on valmistumassa tiloja talviuinnin käyttöön.

Liikuntatoimi jatkaa yhdessä muiden liikunnan toimijoiden kanssa liikuntapoliittisen ohjelman toteuttamista ja ottaa liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteet huomioon laatiessaan strategioita, erillissuunnitelmia sekä vuotuisia toimintasuunnitelmia, taloussuunnitelmia ja talousarvioita.

Lautakunta katsoo, että liikuntapoliittinen ohjelma on edistänyt liikuntatoimen yhteistyötä ja vuoropuhelua kaupunkikonsernin ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa, mutta että sitä tulee edelleen parantaa.

Lautakunta katsoo lopuksi, että liikuntapoliittinen ohjelma on osoittautunut hyväksi strategiseksi työvälineeksi. Kokonaisuudessaan liikuntapoliittinen ohjelma on parantanut helsinkiläisten liikuntapalveluja vuosina 2001 – 2004.

Lautakunta lähettää Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman vuosien 2001 – 2004 seurantaraportin Khlle tiedoksi.

Sj toteaa, että liikuntapoliittinen ohjelma on osoittautunut hyväksi välineeksi liikuntatoimen ohjaamisessa ja seurannassa. Kuten lautakuntakin toteaa, ovat toimintaympäristön muutokset, erityisesti niukentuneet taloudelliset resurssit, vaikuttaneet ohjelman toteutumiseen. Samalla voidaan kuitenkin arvioida, että liikuntapoliittinen ohjelma, johon on koottu liikuntatointa ohjaavat periaatteet ja kehittämishankkeet, on osaltaan helpottanut sopeuttamistoimenpiteiden kohdentamista.

Kehittämistarpeita on edelleen: Liikuntatoimen avustusten kohdentumista tulee jatkossa tarkastella entistäkin pitkäjänteisemmin ja samalla kehittää avustusten määräytymisperusteita yhteistyössä liikuntajärjestöjen ja -seurojen kanssa. Liikuntalautakunnan ja liikuntaviraston ohjaavaa roolia kaupunkikonsernin liikuntatoimintojen kokonaisuudessa on myös syytä edelleen vahvistaa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman vuosien 2001 – 2004 seurantaraportin.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan saatekirje
	Liite 2	Seurantaraportti

OSUUSKUNTA VANHAKALLIOTA KOSKEVAT JÄRJESTELYT

Khs 2005-7

Tulisi käsitellä Khn kokouksessa 10.1.2005

Osuuskunta Vanhakallion hallitus ilmoittaa (29.12.2004), että sen toiminta on ollut tappiollista, eikä osuuskunta pysty vastaamaan toiminnasta aiheutuneista veloista.

Osuuskunta toteaa kirjeessään muun ohessa seuraavaa:

Osuuskunta Vanhakallio on työttömien ravintola-alan ammattilaisten ja Helsingin kaupungin muodostama sosiaalisena yrityksenä toimiva osuuskunta, jonka toimialana on tarjota kokous- ja ravintolapalveluita erityisesti kaupungin virastojen ja laitosten käyttöön sekä toimia koulutus- ja harjoittelupaikkana lastensuojelunuorille (Nuorten työkodin HELSA-palvelut). Osuuskunnan palveluksessa on myös kolme vaikeasti työllistettävää. Lisäksi osuuskunta työllistää kolme jäsentään.

Kaupunki liittyi osuuskunnan jäseneksi 2002 ja myönsi toiminnan käynnistämistä varten tuolloin 50 000 euron avustuksen. Varsinainen toiminta alkoi osuuskunnasta riippumattomista syistä vasta syksyllä 2003. Summa osoittautui vähäiseksi. Etukäteismarkkinointiin, näkyvyyteen eivät varat riittäneet. Laki sosiaalisesta yrittämisestä ei tuonut odotettua tukea käynnistys- ja kehitysvaiheeseen.

Sosiaalivirasto on maksanut osuuskunnalle nuorten harjoittelusta näiden nettopalkkakustannukset sekä harjoittelukorvausta 5 euroa työpäivältä nuorta kohden. Osuuskunnan talousarvio kuluvalle vuodelle oli mitoitettu siten, että nuorille olisi järjestetty harjoitteluun liittyen myös työvoimapoliittista koulutusta ja ohjattu heitä yritysten palvelukseen. Koulutustarjous kuitenkin kilpailutettiin TE-keskuksessa yhdessä muun ravintola-alan koulutuksen kanssa eikä osuuskunta saanut kyseistä koulutusta järjestääkseen. Osuuskunta ei pystynyt reagoimaan kyllin nopeasti tilanteeseen. Tästä ja markkinaosuuden hitaasta kasvusta johtuen osuuskunnalla on vuoden lopussa maksamattomia laskuja 72 000 euron edestä.

Koska osuuskunnalle ei ole lainan vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta eikä valtio ole ainakaan vielä luonut sosiaalisille yrityksille omia tukimuotoja, osuuskunta joutuu selvitystilaan ilman kaupungin tukea.

Vuodeksi 2005 osuuskunta on tehnyt voimakkaasti kustannuksia karsivan talousarvion ja varautunut tammikuun 2005 aikana selvittämään toiminnan jatkamisen edellytykset. Toiminnan jatkaminen sosiaalisena yrityksenä edellyttää kuitenkin 72000 euron välitöntä lisärahoitusta vuoden 2004 erääntyneiden laskujen suorittamiseksi.

Osuuskunta pyytää, että Khs osoittaisi vuoden 2004 työllisyysrahoista Osuuskunta Vanhakalliolle 72 000 euroa toteutuneiden kulujen kattamiseksi ja 28 000 euron lisätuen vuoden 2005 tammikuun kuluihin. Lisätukiesitys on yhteensä 100 000 euroa.

./. Osuuskunnan kirje on esityslistan tämän asian liitteenä 1, osuuskuntaa koskeva kaupparekisteriote liitteenä 2 ja osuuskunnan säännöt liitteenä 3.

Sosiaalivirasto katsoo (3.1.2005), että Osuuskunta Vanhakallion toiminnasta vuodelta 2004 erääntyneet laskut voidaan maksaa sosiaaliviraston työllisyysmäärärahoista. Virasto esittää, että tässä tilanteessa laskujen maksamiseen käytetään talousarvion kohtaan 2 11 05 työllisyyden hoitaminen varattuja, säästyviä määrärahoja. Lisäksi virasto ilmoittaa tulevansa vuonna 2005 osoittamaan Osuuskunta Vanhakalliolle sen toiminnasta vielä kertyvien, perusteltujen menojen kattamiseksi niitä vastaavan summan edellyttäen, että osuuskunta on ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin ravintolatoimintansa lopettamiseksi ja osuuskunnan hakeutumiseksi vapaaehtoiseen selvitystilaan.

Sosiaalivirasto mainitsee lisäksi taustaselvityksenä, että virasto on järjestänyt tuettuja polkuja työelämään vaikeasti työllistyville lastensuojelun asiakasnuorille. Tähän tarkoitukseen on käytetty nuorten työhönohjauksen ( HELSA) palveluita. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työharjoittelu, kurssitoiminta, kesätyöllistäminen, tuettu työllistäminen sekä oppisopimustoiminta. Toiminta on arvioitu EU-projektissa lastensuojelun asiakkaana oleville nuorille hyvin soveltuvaksi ja vaikuttavaksi työmenetelmäksi.

Työhönohjauksen palvelujen piirissä oli 1990 -luvulla eri vuosina 144 -440 nuorta. Työsuhteiden ja kurssipäivien lukumäärä vaihteli vuosittain 12 000 – 39 000 päivän välillä. Vuonna 2003 palvelujen piirissä oli 432 nuorta. Työsuhdepäiviä kertyi heille 21 862 ja kurssipäiviä 5 670.

Työharjoittelu on siis osa työhönohjauksen palvelukokonaisuutta. Tämän palvelun tuottamisesta sosiaalivirasto on tehnyt sopimuksen mm. osuuskunta Vanhakallion kanssa. Ostopalvelusopimus tuli voimaan 1.5.2004 lukien ja sisälsi mm. sen, että kahvila Villa Ullas siirtyi virastolta osuuskunnalle. Siellä toimii edelleenkin seitsemän työharjoittelupaikkaa. Ravintola Villa Solvik tuli uudeksi toimipisteeksi. Siellä toimii samoin seitsemän työharjoittelupaikkaa. Näiden lisäksi osuuskunta tarjosi kolme työharjoittelupaikkaa ns. remonttiryhmässä. Vuodelle 2004 tehdyn sopimuksen mukaan osuuskunta sitoutui tuottamaan lastensuojelun asiakasnuorille 2992 työharjoittelupäivää yksikköhintaan 58 euroa. Sopimuksen kokonaishinta vuodelle 2004 on siten 173 536 euroa.

Osuuskunta Vanhakallio on tuottanut 1.5 - 30.11.2004 välisenä aikana 1 007 työharjoittelupäivää. Niiden piirissä on ollut 17 nuorta. Palvelun hinta on tuolta ajalta 63 837 euroa. Tällä hetkellä osuuskunta Vanhakalliossa on Villa Ullaksessa työharjoittelussa kolme nuorta, Villa Solvikissa yksi nuori sekä remonttiryhmässä kolme nuorta. Lisäksi kaksi nuorta on oppisopimuskoulutuksessa, joka ei sisälly sosiaaliviraston kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen.

Sj toteaa, että Osuuskunta Vanhakallion perustamiskokous pidettiin 13.5.2002. Khs päätti liittyä osuuskunnan jäseneksi 28.10.2002. Osuuskunta on myöhemmin rekisteröitynyt sosiaaliseksi yritykseksi. Sen päätoimialoja ovat kahvila- ja ravintolatoiminnat sekä rakennussaneeraus. Osuuskunnan hallituksessa on viisi jäsentä. Kaupungin nimeämä jäsen toimii hallituksen puheenjohtajana. Osuuskunnan sääntöjen mukaan kaupungilla on osuuskunnan kokouksessa kymmenen ääntä, muilla jäsenillä yhteensä viisi ääntä, joten kaupungilla on määräysvalta osuuskunnassa.

Kaupunki tavoitteli osuuskuntamuotoisella toiminnalla uudenlaista palveluratkaisua lastensuojelun asiakasnuorille. Arviona oli, että tätä kautta voitaisiin tuottaa olennaisesti aiempaa enemmän näiden nuorten tarvitsemia työharjoittelupalveluja ja lisätä heidän ammatillista koulutustaan. Samalla syntyisi ammattitaitoisille pitkäaikaistyöttömille uusia työmahdollisuuksia ja pysyviä työpaikkoja. Hankkeen suunnittelussa osuuskuntamalli kytkettiin aitoon yritystoimintaan, sosiaalitoimen palvelutuotantoon ja työllistämistukijärjestelmiin.

Sj toteaa edelleen, että osuuskunnan toiminta on osoittautumassa vuodelta 2004 raskaasti tappiolliseksi. Laaditun tulosennusteen mukaan osuuskunnan liikevaihto tulee olemaan 238 238 euroa ja tulos verojen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tappiollinen 87 961 euroa. Vuoden 2003 tilinpäätöksen mukaan osuuskunnan liikevaihto oli 78 206,90 euroa ja voitto tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen 3 864,19 euroa. Taseen loppusumma vuoden 2003 lopussa oli 35 457,40 euroa.

Osuuskunnalla on erääntyneitä velkoja osuuskunnan hallituksen ilmoituksen mukaan 72 000 euron edestä. Lisäksi koulutus- ja kehittämiskeskuksen vs. johtaja on 22.12.2004 tekemällään päätöksellä osoittanut osuuskunnalle 37 000 euroa joulukuun 31. päivänä erääntyvien palkkojen ja niihin liittyvien sivukulujen maksamiseen. Ilmeistä on, että vuoden 2004 toiminnasta syntyneitä velkoja on vielä jonkin verran enemmän, kuten vuosilomapalkat. Lisäksi on ilmennyt, että sekä Villa Solvikin että Villa Ullaksen tilojen vuokrat on maksettu sosiaaliviraston määrärahoista, vaikka ne olisivat kuuluneet osuuskunnan maksettaviksi. Tarviketilaukset on nyt pyritty maksamaan käteisellä, joten näiltä osin ei pitäisi kertyä vuodelle 2004 kohdistuvia lisälaskuja. Osuuskunnan maksuvalmius on heikko.

Osuuskunnan taloudellisen tilanteen taustana on ilmeisesti joukko virhearviointeja. Osuuskunta näyttää alun perin lähteneen toimintansa rahoitusta koskevissa suunnitelmissaan siitä, että se tulisi saamaan toimintaansa tukea TE-keskukselta esimerkiksi erilaisten projektirahoitusten kautta. Osuuskunta ei ole myöskään menestynyt lastensuojelunuorille tarjottavia koulutuspalveluja koskeneessa tarjouskilpailussa. Lisäksi on ilmeistä, että osuuskunta on hinnoitellut kaupungille tarjoamansa kahvila-, ravintola- ja kokouspalvelunsa niin alhaiselle tasolle, että toiminta ei ole ollut liiketaloudellisesti kannattavaa. Osuuskunnassa ei ole kaiken kaikkiaan ollut riittävästi liiketaloudellista osaamista. Myös raportointi osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta on ollut puutteellista ja näyttää osin pohjautuneen toiveajatteluun. Siten asiat ovat kehittyneet pisteeseen, jossa velkoja on kertynyt toiminnan volyymiin nähden huomattava määrä eikä osuuskunta pysty kantamaan niistä vastuuta.

Sj katsoo, huomioon ottaen sen, että osuuskunta kuuluu kaupunkikonserniin, että kaupungin tulee vastata osuuskunnan erääntyneistä veloista, joista osuuskunta ei itse pysty vastaamaan. Osuuskunnan kanssa asioivat tahot ovat voineet perustellusti luottaa siihen, että kaupunki kantaa viimesijassa vastuun osuuskunnan veloista. Tämä vastuu kattaa sekä osuuskunnan toiminnasta vuodelta 2004 kertyneet velat, jotka asiatarkastuksessa voidaan todeta hyväksyttäviksi että alkuvuodelta 2005 kertyvät, vastaavasti hyväksyttävissä olevat velat, joista osuuskunta ei kykene vastaamaan. Kaupungin ulkopuolisten velkojen lisäksi kaupungin vastattavaksi tässä vaiheessa jäävät myös em. osuuskunnan joulukuun palkkamenot sekä sosiaaliviraston määrärahoista maksetut vuokrat. Sj toteaa tässä yhteydessä, että kaupungin tilintarkastajaa on pyydetty suorittamaan osuuskunnassa erityistilintarkastus.

Sj pitää tarkoituksenmukaisena, sosiaaliviraston kannanoton mukaisesti, että osuuskunnan vuoden 2004 toimintaan kohdistuvat velat rahoitetaan siirtämällä tässä vaiheessa sosiaaliviraston työllisyyden hoitoon varatuista määrärahoista osuuskunnalle korkeintaan 72 000 euroa. Vuoteen 2005 kohdistuvat, sekä vuodelta 2004 myöhemmin ilmenevät, asiallisesti perustellut osuuskunnan velat, joista osuuskunta ei itse pysty vastaamaan, tulisi vastaavasti kattaa sosiaaliviraston vuoden 2005 työllisyyden hoitoon varatuista määrärahoista.

Samalla on selvästi todettava, että osuuskunnan toimintaa ei voida nykymuodossaan jatkaa. Osuuskunnan vuodelle 2005 esittämä talousarvioehdotus ei muodosta riittävää perustaa sille, että osuuskunnan raskaasti tappiollinen toiminta voisi kääntyä voitolliseksi.

Sj:n mielestä osuuskunnan tulisi välittömästi lopettaa ravintolatoimintansa Villa Solvikissa. Villa Ullaksen kahvilatoiminta tulisi puolestaan siirtää välittömästi sosiaalivirastolle, samoin kuin osuuskunnan harjoittama remontointitoiminta. Sosiaaliviraston tulisi pikaisesti selvittää osuuskunnan toiminnan lopettamisen vaikutukset sekä mahdollisuudet hyödyntää Villa Solvikin kiinteistöä.

Khn tulisi kehottaa Osuuskunta Vanhakallion hallituksen puheenjohtajaa ja samalla kaupungin edustajaa osuuskunnan hallituksessa toimimaan niin, että päätös osuuskunnan asettamisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan tehdään mahdollisimman nopeasti. Sj katsoo, että viivyttely osuuskunnan asettamisessa selvitystilaan on yksi niistä tekijöistä, joka voi aiheuttaa hallituksen jäsenille henkilökohtaisen vastuun osuuskunnan veloista.

SJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa välittömästi yhteistyössä Osuuskunta Vanhakallion kanssa menettelemään niin, että osuuskunnalle osoitetaan tässä vaiheessa työllisyyden hoitoon osoitetuista määräahoista korkeintaan 72 000 euroa vuoden 2004 toiminnasta kertyneiden erääntyneiden, viraston hyväksymien laskujen maksamiseksi ja edelleen, että viraston edustaja seuraa laskujen maksamista varmistuen siitä, että osuuskunnalle osoitettu summa käytetään tässä päätöksessä tarkoitettujen laskujen maksamiseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi sen, että sosiaalivirasto on ilmoittanut tulevansa vuonna 2005 osoittamaan Osuuskunta Vanhakalliolle sen toiminnasta vielä kertyvien, perusteltujen menojen kattamiseksi niitä vastaavan summan edellyttäen, että osuuskunta on ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin ravintolatoimintansa lopettamiseksi ja osuuskunnan hakeutumiseksi vapaaehtoiseen selvitystilaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi koulutus- ja kehittämiskeskuksen vs. johtajan päätöksen 22.12.2004, § 115, jolla työllisyyden hoitoon käytetyistä määrärahoista osoitettiin 37 000 euron summa Osuuskunta Vanhakalliolle sen joulukuun 2004 palkkojen ja niihin kuuluvien sivukulujen maksamista varten.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin edustajaa osuuskunnan hallituksessa toimimaan niin, että osuuskunta tekee mahdollisimman nopeasti päätöksen osuuskunnan hakeutumisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan.

Pöytäkirjanote Osuuskunta Vanhakalliolle, sosiaalivirastolle, koulutus- ja kehittämiskeskukselle (tilivirastona), talous- ja suunnittelukeskukselle (Seppo Olli), tarkastusvirastolle ja Osuuskunta Vanhakallion hallituksen puheenjohtajalle Arto Antmanille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Ouuskunta Vanhakallion kirje lisätuen saamiseksi
	Liite 2	Kaupparekisteriote
	Liite 3	Osuuskunta Vanhakallion säännöt

VUODEN 2005 TALOUSARVIOON LUKUUN 5 22 KHN KÄYTETTÄVÄKSI MERKITYN MÄÄRÄRAHAN OSOITTAMINEN

Khs 2004-2624

Terveyslautakunta toteaa (12.12.2004) mm., että sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2005 talousarvioon sisältyy uusi luku 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, yhteensä 43 milj. euroa. Käyttötarkoitus on määritelty seuraavasti:

”Määrärahasta osa on varattu hoitotakuun voimaantulosta aiheutuviin menoihin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja osa sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen mukaan lukien mielenterveyspalvelut.

Kaupunginhallitus osoittaa määrärahan sosiaali- ja terveyslautakuntien käytettäväksi lautakuntien erillisten esitysten perusteella.”

Terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat valmistelleet yhdessä esityksen määrärahan käytöstä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä on saatu 30.11.2004 esitys suunnitelmaksi helsinkiläispotilaiden hoidon toteutuksesta uudistetun erikoissairaanhoitolain edellyttämien odotusaikojen puitteissa.

Edellä kuvatun valmistelun pohjalta terveyslautakunta esittää, että Khs kohdentaisi 43 milj. euron käyttövaran seuraavasti:

1 HUS-kuntayhtymälle hoitotakuun toteuttamiseen 25 milj. euroa

2 Terveyskeskustoimintaan hoitotakuun toteuttamiseen 9,7 milj. euroa

3 Sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen mukaan lukien mielenterveyspalvelut 8,3 milj. euroa, josta terveyskeskukselle 2,95 milj. euroa ja sosiaalivirastolle 5,35 milj. euroa.

1. HUS-kuntayhtymälle

Esitys HUS-kuntayhtymälle kohdennettavasta määrärahasta hoitotakuun piiriin kuuluvien helsinkiläisten potilaiden hoitamiseksi (25 milj. euroa) on HUS:n aikanaan keväällä tekemän esityksen mukainen. Nyt käsillä oleva selvitys kuitenkin osoittaa, että HUSin keväisestä esityksestä puuttuivat osa naistentautien sekä silmätautien erikoisalan hoitoon pääsyn toteutumisen edellyttämästä rahoituksesta. Lautakunta on pyytänyt HUS:lta lisäselvityksen sen suunnitelmista järjestää kaihipotilaiden hoidon tarpeen arviointi sekä kroonisia silmäsairauksia sairastavien jatkohoito.

2. Terveyskeskustoimintaan

Lisärahoitus (9,7 milj. euroa) hoitotakuun toteuttamiseksi on terveyslautakunnalle 7.9.2004 esitetyn arvion mukainen ja jakaantuu terveyskeskuksen osastoille jäljempänä mainitulla tavalla:

Terveysasemat-osastolle yhteensä 2,6 milj. euroa, joka kohdennetaan edelleen seuraavasti:

- Lääkäreiden varahenkilöjärjestelmän perustamiseen, jotta lääkäreiden poissaolot saadaan sijaistetuiksi terveysaseman toiminnan häiriintymättä. Hoitotakuun toteuttamiseksi tämä on välttämätöntä. Pelkästään lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite aiheuttaa terveysasemat-osastossa noin 12 lääkärin vuotuisen työpanoksen puuttumisen käytännön vastaanottotyöstä. Lisäksi terveysasemien tulee varautua erikoissairaanhoidon jonojen purkamisesta aiheutuvaan potilaskäyntien lisääntymiseen sekä hoitoon pääsyn varmistamiseen lain edellyttämässä ajassa, mitä varten tarvitaan vähintään 4 uutta lääkärin virkaa ja näiden seurauksena laboratorio- ja kuvantamistutkimusten sekä hoitotarvikkeiden kustannusten kasvuun.

- Hoitoon pääsyn turvaamista koskevassa lainsäädännössä edellytettyä yksilöllistä neuvontaa annettaessa tulee potilaslain mukaiset merkinnät tehdä potilasasiakirjoihin, mikä osaltaan hidastaa terveysasemien ajanvarauspuhelujen hoitamista ja edellyttää voimavarojen lisäystä

Kotihoito-osastolle yhteensä 0,5 milj. euroa. HUS:n leikkausjonojen purku lisää kotisairaanhoidon palvelujen tarvetta leikkauksen jälkihoitotoimenpiteinä.

Hammashuolto-osaston arvio lisäresursoinnista perustuu vuonna 2003 koettuun ja edelleen vähintään yhtä voimakkaana jatkuneeseen hammashoitopalvelujen kysyntään. Lisätarve vuodelle 2005 esitettyyn talousarviotasoon oli laskennallisesti noin 6,8 milj. euroa, mikä olisi merkinnyt vajaan 40 uuden hammashoitotyöryhmän perustamista. Näin suurta lisäystä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa, lisäksi kysynnän arvioidaan tasoittuvan myöhemmässä vaiheessa. Tältä pohjalta arvioituna vuodelle 2005 tarvittava lisäresursointitarve on 4,5 milj. euroa. Tästä lisäyksestä 2,5 milj. euroa kohdennetaan ostopalveluihin ja 2 milj. euroa oman toiminnan laajentamiseen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitosrakennuksesta hoitotakuun edellyttämää lisäresursointia varten vuokrattavissa lisätiloissa. Lisätilaan ja nykyisten toimitilojen yhteyteen tullaan sijoittamaan 12 hammaslääkäriä ja 21 muuta hoitohenkilökuntaa. Hammashuoltoon tarvittavasta kustannusten lisäyksestä noin 30 - 40 % (noin 1,7 milj. euroa) saadaan takaisin potilasmaksuina.

Psykiatrian osalta hoitoon pääsyä koskevan lainsäädännön toteuttamiseksi tarvitaan lisäresursointia työkykyarviointeihin, lähetearviointiin, konsultointitehtäviin, palveluasunnoissa asuvien psykiatristen pitkäaikaispotilaiden lääkäripalveluihin sekä vaikeahoitoisten pitkäaikaispotilaiden osastohoitomahdollisuuksien tehostamiseen. Nämä lisäykset edellyttävät uusien lääkärinvirkojen perustamista. Psykiatrian osaston osalta tarvittava lisäresursointitarve on yhteensä 1,2 milj. euroa.

Akuuttisairaalan osalta hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää lisäresursointia neurologian poliklinikalle, joka vastaa myös muistihäiriöpotilaiden tutkimisesta. Hoitoon pääsyn toteuttaminen lainsäädännön mukaisena edellyttää kahden lääkärin lisäystä. Tämän lisäksi nykyisille konsultaatiopoliklinikoille tulee lisätä yhteensä kahden geriatrin työpanos, jotta akuuttiosastoilla diagnosoitujen keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien potilaiden jatkoselvitykset ja tukitoimet voidaan hoitaa asianmukaisesti ja neurologian poliklinikkaa kuormittamatta. Yhden lääkärin lisäresurssi on tarpeen lisäksi ruuansulatuskanavan tähystystutkimuksissa, jotta tutkimukseen pääsy laissa säädetyssä ajassa voidaan taata. Ko. palvelujen lisäämiseksi on myös perustettava ao. tarkoituksiin uusia lääkärinvirkoja. Lisäksi vuodelle 2005 on syytä varautua hankkimaan tarvittaessa ostopalveluja jonojen purkamiseksi (mm. fysiatrin vastaanottokäyntejä, ruuansulatuskanavan tähystystutkimuksia ja eräitä sydäntutkimuksia). HUSin kirurgian toimialan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella akuuttisairaalan on varauduttava myös arviolta noin 3 sairaansijan lisäämiseen HUSin jononpurkupotilaiden jatkohoitoa varten. Akuuttisairaalan osalta tarvittava lisäresursointi on yhteensä noin 0.9 milj. euroa, joka mahdollistaa myös tarvittavan hoitohenkilöstön lisäyksen em. toimintoihin.

3. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen mukaan lukien mielenterveyspalvelut

Terveyskeskuksen osuus 2,95 milj. euroa jakaantuu seuraavasti:

1 Mielenterveyspotilaiden avohoitoon siirtymisessä ja vaikeahoitoisten psykiatristen potilaiden hoitoketjussa on palvelujärjestelmän sisäistä jonoa, jonka poistamiseksi lisäresursointi psykiatriaan 0, 7 milj. euroa.

2 Depressiopotilaiden hoitoketjun vahvistamiseen 1 milj. euroa.

3 Dementiapotilaiden hoitoketjun sujuvoittamiseen varhaisen tutkimisen ja oikea-aikaisen hoidon aloittamiseen kotihoidossa 0, 15 milj. euroa.

4 Kotihoitopotilaiden kotikuntoutukseen 0,1 milj. euroa.

5 MRSA-potilaiden hoitoon yhteensä 1 milj. euroa.

./. Sosiaaliviraston osuus 5,35 milj. euroa jakaantuu seuraavasti:

1 Päihdepsykiatrian osalta helsinkiläisten opioidiriippuvaisten potilaiden korvaushoitoon 2 milj. euroa (esityslistan liitteenä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen selvitys).

2 Lasten- ja nuorisopsykiatriaan käytettäväksi lastenpsykiatrisesti tutkittujen lasten avohoitoon sekä nuorten huumeosaamiskeskuksen palvelujen ostoon HUS:lta yhteensä 0,6 milj. euroa.

3 Mielenterveyspotilaiden ja HIV-positiivisten narkomaanien asumispalveluihin 0,8 milj. euroa.

4 Ongelmallisten pääosin alle 65-vuotiaiden potilaiden sijoittamiseen pois pitkäaikais- ja akuuttiosastoilta sekä MRSA-potilaiden vanhainkotipaikkojen järjestämiseen yhteensä 1, 95 milj. euroa.

Edellä todetut terveyskeskuksen toiminnan lisäykset edellyttävät uusien lääkärinvirkojen perustamista. Ko. virkojen perustaminen on tarpeen tässä samassa yhteydessä, jotta toiminnan laajennukset on mahdollista käynnistää viimeistään lain voimaan tullessa. Tarvittavat uudet hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan vakanssit perustetaan terveyskeskuksen omin päätöksin.

Määrärahan kohdentamisen lisäksi terveyslautakunta esittää, että Khs päättäisi perustaa terveyskeskukseen 1.3.2005 lukien 16 terveyskeskuslääkärin virkaa (peruspalkka 2800 – 3 200 euroa/kk), 15 erikoislääkärin virkaa (joista 5 akuuttisairaalaan ja 10 psykiatrian osastolle) peruspalkka 3 824 euroa/kk.

Sosiaalilautakunta on (14.12.2004) esittänyt Khlle 43 milj. euron määrärahan kohdentamista samalla tavalla kuin terveyslautakunta.

Stj toteaa, että opioidiriippuvaisten helsinkiläisten korvaus- ja ylläpitohoidon lisääminen ja kehittäminen nykyistä monipuolisemmaksi on välttämätöntä. Perustettavaksi esitettyjen virkojen palkkauksen osalta Stj toteaa, että henkilöstökeskuksesta saadun tiedon mukaan ehdotetut palkkaukset ovat lääkärisopimuksen hinnoittelun mukaisia, ja noudattavat tasoa, jolla nykytilanteessa voidaan arvioida saatavan pätevää lääkärikuntaa kaupungin palvelukseen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee osoittaa vuoden 2005 talousarvioon lukuun 5 22, Käyttövarat, Khn käytettäväksi merkityn 43 000 000 euron suuruisen määrärahan terveyslautakunnan ja sosiaalilautakunnan 14.12.2004 tekemien esitysten perusteella seuraavasti:

1 terveyslautakunnalle 25 000 000 euroa käytettäväksi helsinkiläisten potilaiden hoitotakuun toteuttamiseen HUS-kuntayhtymässä

2 terveyslautakunnalle 9 700 000 euroa käytettäväksi hoitotakuun toteuttamiseen terveyskeskustoiminnassa

3 terveyslautakunnalle 2 950 000 euroa ja sosiaalilautakunnalle 5 350 000 euroa, eli yhteensä 8 300 000 euroa sosiaali- ja terveystoimen yhteisten hoitoketjujen sujuvuuden parantamiseen, mukaan lukien mielenterveyspalvelut.

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.3.2005 lukien terveyskeskukseen sijoitettaviksi

- 16 terveyskeskuslääkärin virkaa 2800 - 3200 euroa/kk määräytyvin peruspalkkauksin

- 15 erikoislääkärin virkaa (5 akuuttisairaalaan ja 10 psykiatrian osastolle) 3 824 euroa/kk määräytyvin peruspalkkauksin.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, talous- ja

suunnittelukeskukselle sekä kaupunginkanslian henkilöstöosastolle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2292

LIITE

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen selvitys 29.10.2004

VAMMAISTEN KULJETUSPALVELUJA KOSKEVA SELVITYS APULAISOIKEUSKANSLERILLE

Khs 2004-2385

Asia tulisi käsitellä 10.1.2005

Apulaisoikeuskansleri toteaa (19.11.2004), että kantelun kohteena olevaa kuljetuspalveluasiaa on viime viikkojen aikana käsitelty myös julkisuudessa. Asian valmistelu ja kunnallinen päätöksenteko sekä menettelytavat kuljetuspalvelun asianmukaisen toteuttamisen takaamiseksi ovat antaneet aihetta laajaan arvosteluun lehtikirjoituksissa.

Edellä olevan johdosta apulaisoikeuskansleri pyytää Khta toimittamaan tarpeellisen lisäselvityksen kuljetuspalvelujärjestelmän muutoksen valmistelusta, päätöksenteon eri vaiheista kuin myös toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että kunnan lakisääteinen velvoite kohtuullisten kuljetuspalvelujen järjestämisessä niitä tarvitseville ja niihin oikeutetuille toteutuu asianmukaisella tavalla.

Selvitys tulee antaa viimeistään 15.1.2005.

./. Selvityspyyntö, jonka liitteistä yksi on salassa pidettävä, on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

./. Sosiaalilautakunta selostaa (14.12.2004) lausunnossaan kuljetuspalvelujen järjestämistä, kuljetuspalvelukeskuksen toiminnassa ilmenneitä puutteita sekä toimenpiteitä puutteiden korjaamiseksi. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2. Liitteeseen sisältyy jäsen Siimeksen kannattamattomana rauennut lisäysehdotus.

Stj toteaa, että kuljetuspalvelukeskustoiminnan aloittamisessa ja laajentamisessa on ollut merkittäviä vaikeuksia. Onnistuessaan keskitetty järjestelmä on asiakkaiden kannalta hyvä ja kaupungin kannalta taloudellisesti parempi kuin entinen hajautettu. Laatuongelmiin on puututtu ja työtä epäkohtien poistamiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti.

Stj yhtyy sosiaalilautakunnan näkemykseen, että tärkeintä tässä tilanteessa on saada kuljetuspalvelujärjestelmä toimimaan Helsingissä siten, että vaikeavammaiset kuljetuspalveluihin oikeutetut henkilöt saavat toteutetuksi heille laissa säädetyt ja määritellyt oikeutensa.

Päätösehdotus perustuu sosiaalilautakunnan lausuntoon.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa apulaisoikeuskanslerille seuraavan selvityksen vammaisten kuljetuspalvelujen järjestämisestä Helsingissä:

Kuljetuspalvelujen järjestäminen

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vammaispalvelulaki ei yksityiskohtaisesti määrittele sitä, miten vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut kunnassa tulee järjestää. Kuljetuspalveluja järjestettäessä on otettava huomioon vammaispalvelulain 1 §:ssä säädetty lain tarkoitus siten, että vammaisella henkilöllä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset oikeudet liikkumiseen kuin muillakin kunnassa asuvilla henkilöillä.

Kuljetuspalvelujen järjestämisestä on säädetty vammaispalveluasetuksen 4 §:ssä. Säännöksen mukaan kunta voi järjestää kuljetukset sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata vammaispalveluasetuksen 5 §:n tarkoittamalle vaikeavammaiselle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Kunta voi (StVoL 4 §) mukaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta (ostopalvelut). Kunnalla on siten oikeus itse päättää siitä, miten se toimintansa järjestää. Järjestettäessä palveluja ostamalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta, on kunnan varmistuttava palvelun laadusta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Kuljetuspalvelun järjestäminen ei saa kaventaa henkilölle kuuluvaa vammaispalvelulaissa säädettyä subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluihin.

Mikäli kuljetuspalvelut voidaan hoitaa vammaisen henkilön kuljetustarpeen mukaisessa laajuudessa esimerkiksi yhteiskuljetuksina tai muulla kunnan järjestämällä tai päättämällä tavalla, ei vaikeavammaisella henkilöllä ole oikeutta ”määrätä” kuntaa sitovalla tavalla kuljetuspalvelujen järjestämistavasta.

Kuljetuspalvelujen järjestäminen Helsingissä ennen matkojen yhdistelyn hanketta

ja MYK-hankkeen valmistelu

Vammaispalvelulain voimaan tullessa kuljetuspalveluja järjestettiin Helsingissä antamalla siihen oikeutetuille vaikeavammaisille henkilöille ensiksi taksisetelit ja myöhemmin erityinen takseissa käytettävä maksukortti. Kuljetuspalvelujen kustannukset nousivat vuodesta 1995 (n.12 milj. euroa) 100 % vuoteen 2001 verrattuna, jolloin kustannukset olivat jo n. 21 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus päätti 16.11.1998 ”kehottaa sosiaalilautakuntaa yhdessä joukkoliikennelautakunnan ja liikepalvelulautakunnan kanssa selvittämään, miten vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut olisi tarkoituksenmukaista järjestää ja tekemään asiassa tarvittavat selvitykset.”

Edellä mainitun päätöksen pohjalla sosiaalivirasto ja HKL selvittivät vuonna 1999 kuljetustukipalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja.

Yhtenä vaihtoehtona oli matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) perustaminen. Suomessa oli liikenne- ja viestintäministeriön tuella 1990-luvun puolivälistä alettu perustaa matkojenyhdistelykeskuksia (myöhemmin kuljetuspalvelukeskuksia, KPK) yhteiskunnan korvaamien kuljetuspalvelujen ja kaikille avoimen joukkoliikenteen hoitamiseksi.

Yhtenä ongelmana vanhassa järjestelmässä oli maksajan eli kaupungin heikko mahdollisuus vaikuttaa kuljetuksiin ja erityisesti siihen, että kaupungin maksamia kuljetuspalveluja käytetään niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Sosiaaliviraston keinot puuttua kuljetuksiin ja valvoa kuljetusten asianmukaista järjestämistä kustannusten kannalta olisivat edellyttäneet valvontapanoksen ja –henkilöstön tuntuvaa lisäystä ottaen huomioon, että käyttäjiä oli enimmillään yli 16 000.

Uuden järjestelmän kilpailutus ja hankinta

Helsingin kaupungin hankintakeskus haki 22.3.2001 palveluntarjoajia MYK:a varten neuvotteluhankintamenettelyn mukaisesti. Tarjouskilpailuasiakirjojen valmistelussa oli mukana hankkeen ohjausryhmä, johon kuului myös palvelun käyttäjien edustajia vammais- ja vanhusneuvostosta. Järjestetyn MYK-operaattori-tarjouskilpailun voittajan valitsi työryhmä, jossa oli edustus kaupunginkansliasta ja lisäksi palvelun käyttäjien sekä sosiaaliviraston että hankintakeskuksen edustajat.

Sosiaalilautakunta päätti 4.12.2001 matkojen yhdistelykeskuksen kokeilu- ja kehittämisvaiheen käynnistämisestä läntisen sosiaalikeskuksen alueella lokakuussa 2002 (siirrettiin myöhemmin marraskuuhun 2002) ja merkitsi tiedoksi laajenemissuunnitelman koko kaupungin alueelle.

Sosiaalilautakunta päätti 11.12.2001 valita matkojen yhdistely- ja kuljetuspalvelujen toimittajaksi tarjousyhteenliittymän, jonka muodostivat

Helsingin Palveluauto Oy/Suomen Turistiautokonserni ja Tuusulan linja Oy/Korsisaari yhtiöt. Sittemmin yhteenliittymä otti nimekseen Transmation Helsinki Oy.

Sosiaalivirasto ja Transmation Helsinki Oy allekirjoittivat ostopalvelusopimuksen 2.4.2002.

Sopimuksessa esitetyn alustavan laajenemissuunnitelman mukaan HKPK laajeni läntisen alueen pilottivaiheen jälkeen koko Helsingin alueelle. Laajeneminen toteutettiin siten, että pohjoinen sosiaalikeskus liittyi 1.5.2004 lukien järjestelmään, toukokuun aikana koillinen sosiaalikeskus ja kesäkuun aikana vaiheittain keskinen sosiaalikeskus. Itäinen sosiaalikeskus siirtyi järjestelmään elo-syyskuun aikana 2004. Eteläinen ja kaakkoinen sosiaalikeskus eivät ole järjestelmän piirissä.

Läntisen alueen kokeilu ja kuljetuspalvelujen järjestäminen Helsingissä

Asiakkaalle tehdyn yksilöhuollon päätöksen mukaisesti asiakkaat tilaavat kuljetuksen palvelun järjestäjältä yhdestä numerosta. Kuljetukset järjestetään sopimuksen mukaan joko yrittäjän omaa kalustoa käyttäen tai yrittäjän alihankintana mm. niillä samoilla taksiajoneuvoilla, joilla kuljetukset muutoinkin Helsingissä on hoidettu. Käytössä on myös Transmation Helsinki Oy:n alihankintana invavarustettuja autoja. Osa Helsingin inva-autoista ei ole tehnyt suoraa alihankintasopimusta Transmation Helsinki Oy:n kanssa. Näitä autoja voidaan kuitenkin välittää Helsingin Taksi-Data Oy:n välityksellä.

Erona aikaisempaan käytäntöön on se, että matkat tulee tilata keskitetysti asiakkaille annetusta palvelunumerosta. Mahdollista siis ei ole se, että kuljetus tilataan ”lennosta” tai ”tolpalta”. Vaikeavammaisen kuljetuspalveluun oikeutetun asiakkaan matka voidaan, jolleivät yksilölliset syyt sitä estä, yhdistellä muihin kuljetuksiin siten, että yksittäinen kuljetuspalvelumatka ajetaan yhteiskuljetuksena.

Asiakkaan yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen on myös mahdollista, että matkat ajetaan ilman yhdistelymahdollisuutta tai matkat ajetaan ns. ”vakiotaksia” käyttäen. Tällöin kuljetuksen suorittaa vaikeavammaiselle henkilölle entuudestaan tuttu taksi- tai muu kuljetusyrittäjä. Mahdollista myös on, että kuljetuspalvelumatkat ajetaan invatakseilla. Mikäli henkilö tarvitsee saattajan, voidaan asiakkaalle myöntää viranhaltijan päätöksellä erityinen saattajalisä.

Transmation Helsinki Oy, myöhemmin tekstissä HKPK, välittää kuljetuksia sekä omille autoilleen että Helsingin takseille ja 18-20 Helsingin Palveluauto Oy:n ja Vantaan Inva-auto Oy:n autolle. Helsingin Palveluauto Oy:n ja Vantaan Inva-auto Oy:n autot on mitoitettu 8 matkustajalle ja niissä on invatason varustus.

Jos kuljetukset järjestetään yhteiskuljetuksina, HKPK:n yhteiskuljetusten reitit tulee suunnitella siten, että matka-aika on enintään sama, kuin kohteeseen olisi julkisilla joukkovälineillä matkustettaessa. Mikäli henkilöllä on oikeus käyttää henkilöautotaksia, tilaa HKPK kuljetuksen Taksi-Data Oy:ltä. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun oikeutetun on tilattava matka siis HKPK:n kautta. Kuljetus tulee tilata viimeistään tuntia ennen aiottua matkaa.

Mikäli kuljetus tilataan edellisenä päivänä tai viimeistään 16 tuntia ennen aiottua matkaa, kuljetuspalvelumatkasta kuluu vain puoli matkaa. Näin laskien vaikeavammaisella asiakkaalla on hänen tilatessaan kaikki matkansa 16 tuntia aikaisemmin, oikeus 36 yhdensuuntaiseen matkaa kuukaudessa. Edellytyksenä on, että matka on tilattu HKPK:n kautta. Kuljetuspalveluun oikeutetulla asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus tilata puolet matkoistaan ns. pikamatkoina (9 matkaa), jolloin tilaus voi tapahtua asiakkaan haluamalla hetkellä ja ajankohtana.

Asiakasprofiili

Läntisessä sosiaalikeskuksessa - kuten myöhemmin järjestelmän laajentuessa muillekin Helsingin alueille - haastateltiin kaikki kuljetuspalveluihin oikeutetut vaikeavammaiset henkilöt sekä kuljetustukeen oikeutetut henkilöt. Haastattelun, voimassaolevan kuljetuspalvelupäätöksen sekä käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella on kaikille palveluun tai tukeen oikeutetuille henkilöille laadittu sosiaaliviraston toimesta henkilökohtainen asiakasprofiili, josta käyvät ilmi mm. asiakkaan vammasta tai sairaudesta johtuvat kalustoon liittyvät erityistarpeet, asiakkaalle soveltuvat kuljetusmuodot sekä mahdollinen vakiotaksioikeus. Vaikeavammaisella henkilöllä on lisäksi asiakasprofiilista riippuen oikeus tilata terveydentilansa takia tarvittaessa kaikki kuljetuspalvelumatkat ns. pikamatkoina.

Yksilöhuollon päätöksenteko kuljetuspalveluja järjestettäessä –

asiakkaiden oikeusturva

Sosiaalivirastossa on erityisesti läntisen alueen kokeilun aikana sekä myöhemmin järjestelmän laajentuessa pyritty varmistamaan palvelun käyttäjien oikeusturvan toteutuminen. Osa kuljetuspalvelujen käyttäjistä on esittänyt tyytymättömyytensä kuljetuspalvelujen järjestämiseen ja katsonut, että nyt valittu järjestämistapa kaventaa heille kuuluvia oikeuksia siten, etteivät he voi osin käyttää tätä heille laissa säädettyä subjektiivista oikeutta. Tästä johtuen muutoksenhakukelpoisia päätöksiä tehdään myös järjestämistapaan liittyvistä seikoista. Tällaisia päätöksiä on päätös oikeudesta käyttää vakiotaksia (tuttua taksinkuljettajaa), oikeus käyttää pelkästään henkilöautotaksia tai oikeus matkoihin ns. pikamatkoina, jolloin kaikki vaikeavammaiselle henkilölle myönnetyt matkat voidaan tilata ilman eri aikarajoitusta. Päätös tehdään myös korvaustavan (itse asiassa järjestämistavan) muutoksesta. Erikseen päätös tehdään myös invataksin käytöstä. Osa näistä päätöksistä on sellaisia, jotka koskevat pelkästään palvelun toimeenpanoa tai sen järjestämistä. Epäselvää on, onko näistä päätöksistä oikeus hakea valittamalla muutosta. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat käytännössään kuitenkin tutkineet esim. maksutavan muutosta koskevat asiat. Kyse tällaisessa päätöksessä on selkeästi kuljetuspalvelujen järjestämistavasta. Tämä näkökohta huomioon ottaen sosiaalivirastossa on katsottu yksilön oikeusturvan edellyttävän, että näistä viranhaltijan ratkaisuista voidaan ainakin hakea muutosta sosiaalijaostoissa sosiaalihuoltolain mukaisella tavalla. Jaoston päätöksistä on annettu myös valitusosoitus hallinto-oikeuteen.

Toiminnassa esiintyneet puutteet ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että vaikeavammaisille henkilöille on jouduttu räätälöimään yksilöityjä lisäratkaisuja kuljetuspalvelujen järjestämiseksi.

Räätälöidyt ratkaisut on harkittu ja harkitaan yksilöllisesti sosiaalivirastossa kootun arviointiryhmän avustuksella siten, että asiassa tehdään asianmukaiset yksilöhuollon päätökset niille vaikeavammaisille henkilöille, joita räätälöity kuljetuspalvelujen järjestämistapa koskee. Muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekee asiassa toimivaltainen viranhaltija.

Räätälöity kuljetuspalvelun järjestäminen merkitsee yleensä sitä, että asiakas irrotetaan määräaikaisesti muusta kuljetuspalvelujärjestelmästä siten, että asiakkaalla on mahdollisuus tilata kuljetuksensa itse esimerkiksi Helsingin Taxi-tilauskeskuksen välityksellä. Vaikeavammaisen asiakkaan ei siis näissä tilanteissa tarvitse tilata kuljetuspalveluaan Transmation Helsinki Oy:n tilauskeskuksesta. Yksilöllinen matkojen järjestäminen voidaan myös järjestää HKPK:n toimintana siten, että matkoja ei yhdistellä tai henkilölle määritellään vakiotaksi. Tällöin matka tilataan edelleenkin HKPK:n kautta.

Sosiaalivirasto on arvioinut ja arvioi tarvittaessa oma-aloitteisesti eräiden, kaikkein avuttomimmassa ja/tai vaikeimmassa asemassa olevien vaikeavammaisten henkilöiden osalta kuljetuspalvelujen järjestämistapaa uudestaan.

Mikäli vaikeavammaiset kuljetuspalvelujen käyttäjät arvioivat itse, että Helsingissä valittu kuljetuspalvelujen järjestämistapa kaventaa tai loukkaa heille laissa säädettyjä oikeuksia vielä siten, etteivät he voi osin käyttää tätä heille laissa säädettyä subjektiivista oikeutta, on vaikeavammaisella henkilöllä mahdollisuus itse hakea järjestämistavan muutosta erikseen sosiaalityöntekijöiltä. Näihin hakemuksiin on vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain säännökset huomioon ottaen tehtävä asianmukaiset yksilöhuollon muutoksenhakukelpoiset päätökset.

Sosiaalivirasto laatii selvitystä palvelujen käytön mahdollisen vähentymisen syistä.

Järjestelmän laajentaminen muille Helsingin alueille

Sosiaalivirasto ja Transmation Helsinki Oy neuvottelivat marras-joulukuussa 2003 useita kertoja laajentamisen ehtona mm. raportoinnin kehittämisestä, sen oikeellisuudesta ja seurannan kehittämisestä erityisesti palvelun laadun varmistamiseksi. Neuvottelut koskivat myös ajoneuvokalustoa, sekä tilausten välittämistä. Lisäksi neuvotteluissa sovittiin tarkentavasti asiakasprofiilien laadinnasta ja niiden ylläpidosta, kuljetushenkilökunnan koulutuksesta sekä poikkeuksellisten matkojen tilaamisen helpottamisesta.

Sosiaalilautakunta päätti 27.1.2004, että kokeilu vakinaistetaan ja järjestelmä laajennetaan koskemaan koko Helsinkiä samalla kertaa vahvistetun aikataulun mukaisesti. Tavoitteena oli, että laajentaminen aiheuttaa asiakkaille mahdollisimman vähän ongelmia.

Vielä sosiaalilautakunta päätti, että sosiaalikeskukset liittyvät kokonaisuudessaan järjestelmään, kun valmiudet operaattorilla ja asianomaisessa sosiaalikeskuksessa ovat olemassa.

Sosiaalilautakunta päätti edelleen, että laajentaminen toteutetaan siten, että pohjoinen ja koillinen sosiaalikeskus liittyvät palvelun piiriin toukokuussa, keskinen kesäkuussa, itäinen elokuussa, kaakkoinen syyskuussa ja eteläinen lokakuussa.

Sosiaalilautakunta edellytti, että sille tuodaan elokuussa 2004 raportti siitä, miten laajentaminen on onnistunut.

Sosiaaliviraston reklamaatio

Selvitys Helsingin kuljetuspalvelukeskuksen toiminnan laajenemisesta pohjoiseen, koilliseen ja keskiseen Helsinkiin oli sosiaalilautakunnan esityslistalla 24.8.2004. Tällöin sosiaalilautakunnan käymässä keskustelussa ilmeni, että HKPK:n toiminnassa oli edelleen puutteita, mm. tilauspuhelimen ruuhkautumista ja heikkoa toimitustarkkuutta. Esittelijä poisti selvityksen esityslistalta ja myöhemmin 6.9.2004 HKPK:n toiminnan puutteet johtivat sosiaaliviraston reklamaatioon Transmation Helsinki Oy:lle.

Laajeneminen itäiselle alueelle elokuussa 2004 lisäsi ongelmia jälkikäteen arvioiden mm. siksi, että asiakkaita on alueella paljon, n. 2300. Käyttäjien informoinnista pyrittiin huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Sosiaalivirasto ja HKPK järjestivät mm. 21 tiedotustilaisuutta alueella ja asiakkaille annettiin sosiaaliviraston suomen- ja ruotsinkieliset neuvontapuhelinnumerot, mutta siitä huolimatta asiakkaat soittivat HKPK:een kysyäkseen miten matka tilataan. Näin ollen puhelujen määrä ja pituus HKPK:ssa kasvoivat ennakoitua suuremmiksi. Tilauspuhelimen ruuhkautuminen puolestaan aiheutti toimitustarkkuuden heikkenemistä.

Transmation Helsinki Oy vastasi reklamaatioon 6.10.2004. Vastauksessaan Transmation Helsinki Oy kiisti kaikki reklamaatioon kirjatut epäkohdat aiheettomina ja esitti, että tapahtuneiksi väitettyjen laiminlyöntien syynä ovat kaupungin puolella tapahtuneet sopimusvelvoitteiden laiminlyönnit.

Kaupungin näkökulmasta ja asiakkaiden kannalta tärkeintä oli ja on saada kuljetuspalvelut toimimaan moitteettomasti. Kiireellisimpiä toimenpiteitä edellyttivät reagointi toimitustarkkuuteen, puhelinpalvelun ruuhkautumiseen ja kuljettajien ammattitaitoon.

Sisäisen tarkastuksen raportti

Kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin sisäinen tarkastus on selvittänyt sosiaaliviraston tilaamien matkojenyhdistely- ja kuljetuspalvelujen kilpailuttamista. Samassa yhteydessä laadittiin selvitys myös kilpailuttamiseen liittyvästä talousarviovalmistelusta ja tarjousmenettelyä koskevien konsernisääntöjen noudattamisesta.

Kaupunginhallitus käsitteli sisäisen tarkastuksen laatimaa raporttia 20.12.2004 jättäen asian pöydälle. Raportti ja kaupunginhallituksen sen johdosta tekemä päätös lähetetään erikseen välittömästi kaupunginhallituksen päätettyä asiasta.

Kuljetuspalvelun laatu, toimitustarkkuus ja puhelinpalvelu

Asiakaspalautetta on kerätty suunnitelmallisesti kesäkuusta 2004 lähtien. Tämän lisäksi palautteita on saatu projektin seurantaryhmästä, jossa jäseninä ovat edustajat mm. vammais- ja vanhusneuvostosta. Viikoittaisia asiakaspalautekoosteita (sosiaalivirastoon saapuneet ja Transmation Helsinki Oy:lle osoitetut asiakasreklamaatiot ja - palautteet) on kerätty syys-/lokakuusta lähtien. Keskeisimmät asiakkaiden ilmoittamat ongelmat ovat olleet toimitustarkkuus ja puhelinpalvelun hitaus sekä ajoneuvokalustoon liittyvät ja kuljettajien kaupunkituntemukseen liittyvät puutteet. Asiakaspalautteet on käsitelty sosiaaliviraston ja Transmation Helsinki Oy:n välillä käydyissä neuvotteluissa 7.10–24.11.2004. Neuvotteluja mainittuna ajanjaksona on ollut 10 kertaa. Epäkohtien korjaamiseksi on toteutettu välittömiä toimenpiteitä.

./. Liitteenä on ajalta 27.9. – 5.12.2004 laaditut asiakaspalautekoosteet. Liite on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

HKPK:n puhelinpalvelu on parantunut syksyn 2004 kuluessa. Välityskeskuksen toiminnassa esiintyy vielä tilapäisiä ruuhkia, mutta jonotusajat ovat olleet kohtuullisia.

Asiakaspalautteen mukaan toimitustarkkuus on parantunut, vaikkakin puutteita on edelleen. Toimitustarkkuutta on parannettu jatkuvasti, esim. invavarusteltua ajoneuvokalustoa on lisätty, yhdisteltyjen matkojen aikataulutusta on muutettu, palveluneuvojia ja ajovalvonnan henkilöstöä on koulutettu ja toimitustarkkuutta varmistavia teknisiä toimintoja on kehitetty. Tilannetta seurataan reaaliaikaisesti ja uusia korjaavia toimenpiteitä tehdään välittömästi tarpeen mukaan. Toimitustarkkuus on tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla.

./. Liitteenä on selvitys jo tehdyistä tai suunnitelluista toimenpiteistä kuljetuspalvelujen toimivuuden parantamiseksi. Liite on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Tämänhetkinen tilanne

Kuljetuspalveluja koskeva ostopalvelusopimus on voimassa vuoden 2005 loppuun asti, jollei sopimusta tätä ennen irtisanota tai muuten pureta. Kuljetuspalvelujen tuottamisesta viimeistään 1.1.2006 lukien järjestetään tarjouskilpailu. Hankintaa koskeva ennakkoilmoitus on 30.12.2004 julkaistu Julkiset Hankinnat –lehdessä. Tarjouskilpailun vaativuuden vuoksi tullaan sen valmistelua ja toimeenpanoa varten asettamaan kaupungin hankintakeskuksen johdolla toimiva työryhmä, jossa myös kaupunginkanslian oikeuspalvelut ovat edustettuina.

Hankkeen kilpailutuksessa on ollut kyse poikkeuksellisen vaikeasta ja monimutkaisesta kilpailulainsäädäntöönkin liittyvästä asiasta. Kuljetuspalvelujen järjestämisestä tarjouspyynnössä ja sopimuksessa tarkoitetulla tavalla Helsingin mittakaavassa ei ole ollut aikaisempaa kokemusta. Matkojen yhdistelyn hankkeita on liikenneministeriön suunnitelman mukaan tarkoitus käynnistää jatkossa koko maassa. Helsingin hanke tässä laajuudessa on ollut eräänlainen pilotti koko Suomessa.

Kuljetuspalvelun käyttäjien palautteita järjestelmän epätyydyttävästä toiminnasta on tullut runsaasti. Myös monet järjestöt ovat lähettäneet sekä sosiaalilautakunnalle että sosiaalivirastolle asiaa koskevia kirjelmiä. Projektiorganisaatioon kuuluu vammaisneuvoston asettama järjestelmän seurantajaosto. Ajankohtainen tilanne on kuitenkin tehnyt välttämättömäksi laajentaa palvelun käyttäjien, Transmation Helsinki Oy:n ja sosiaaliviraston välistä keskustelua asiakaspalautteissa esiin tulleista ongelmista ja niiden pikaisesta korjaamisesta.

Sosiaaliviraston toimitusjohtaja päätti 26.11.2004 asettaa palvelun käyttäjiä edustavan asiakaspaneelin, johon kutsuttiin edustajat vammais- ja vanhusneuvostoista, Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten Yhdistys ry:n, Kehitysvammatuki 57 ry:n sekä Osteogenesis Imperfekta ry:n edustajat, vammaisasiamies, Transmation Helsinki Oy:n edustaja ja kaupunginkanslian edustaja. Myöhemmin toimitusjohtaja täydensi paneelin kokoonpanoa Helsingin Reumayhdistys ry:n edustajalla.

Asiakaspaneelin ensimmäinen kokous järjestettiin 8.12.2004.

Kaupunginhallitus toteaa, että tärkeintä tässä tilanteessa on saada kuljetuspalvelujärjestelmä toimimaan Helsingissä siten, että vaikeavammaiset kuljetuspalveluihin oikeutetut henkilöt saavat asianmukaisesti toteutetuksi heille laissa säädetyt ja määritellyt oikeutensa. Sosiaalivirasto ja Transmation Helsinki Oy käyvät palvelun tuottamisessa ja laadussa esiintyneistä puutteista jatkuvasti neuvotteluja ongelmien ratkaisemiseksi. Osaan kysymyksistä on löydetty toimivia ratkaisuja ja toimenpiteistä palvelun laatutason parantamiseksi on sovittu. Kaikkien ongelmien osalta ei vielä ole päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen. Näiden osalta osapuolien yhteinen työskentely järjestelmän toimivuuden parantamiseksi jatkuu tiiviinä.

Kirje apulaisoikeuskanslerille sekä pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Apulaisoikeuskanslerin lausuntopyyntö 19.11.2004
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 14.12.2004
	Liite 3	Palautekooste ajalta 27.9. - 5.12.2004
	Liite 4	Selvitys toimenpiteistä kuljetuspalvelujen laadun parantamiseksi 14.12.2004



Kokousaika	10.1.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Helsingfors stad	120 andelar
Esbo stad	34 andelar
Vanda stad	13 andelar
Grankulla stad	7 andelar
Kyrkslätts kommun	13 andelar
Sibbo kommun	13 andelar

Helsingin kaupunki	120 osuutta
Espoon kaupunki	34 osuutta
Vantaan kaupunki	13 osuutta
Kauniaisten kaupunki	7 osuutta
Kirkkonummen kunta	13 osuutta
Sipoon kunta	13 osuutta

Vanha nimike peruspalkka €/kk	Vakanssi- numero	Uusi nimike/ peruspalkka €/kk
Ylilääkäri/ 4 022,69	084954	Terveyskeskuslääkäri/ 3 600 – 3 800
Osastonlääkäri/ 3 734,42	023535	Terveyskeskuslääkäri/ 3 734,42
Erikoislääkäri/ 3 577,29	036621	Osastonlääkäri/ 3 577,29

LIITTEET	Liite 1	Kuntaliiton lausunto 30.11.2004
	Liite 2	Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kirje 6.9.2004

LIITTEET	Liite 1	Joukkoliikennelautakunnan lausunto
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto
	Liite 3	Kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto