Hankkeen tavoitteena on ollut löytää paras tilaratkaisu koulujen ja päiväkotien toiminnan, kaupunkikuvan ja kokonaiskustannusten kannalta.
Hanketta on toteutettu vaiheittain. Ensimmäiseksi valmistuivat Pakilan ylä- ja ala-asteen sekä nuorisopalvelujen tilat Halkosuontie 88:aan maaliskuussa 2022. Rekensimme sinne uuden koulurakennuksen ja perusparansimme Pakilan ala-asteen vanhan rakennuksen.
Pakilan ala-asteen alaluokkien sekä päiväkoti Havukan (Ripusuontie 34) ja päiväkoti Pakilan (Palosuontie 2) yhteistä korvaavaa uudisrakennusta rakennetaan Havukan tontille.
Pakilan yläasteen paikalle rakennetaan Helsingin Namikan urheiluhallia (Namika Areena). Tilat rakennuttaa Helsingin NMKY:n tukisäätiö ja kaupunki vuokraa osan liikuntatiloista koulun käyttöön. Tilat valmistuvat syksyllä 2023.
Hankkeen yhteydessä olemme myös purkaneet vanhat yläasteen ja päiväkoti Havukan rakennukset sekä sekä rakentaneet väistötilat läheiseen Aulikinpuistoon.
Seuraa päiväkodin ja alaluokkien uuden talon rakentamista
Työmaasivut ja tilattava uutiskirje(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) :
Näin hanke on edennyt
Hanke alkoi Pakilassa 2018 verkkokyselyllä ja asukkaiden tapaamisilla. Alla hankkeen päävaiheet.
- Uuden koulu- ja päiväkotirakennuksen rakentaminen alkoi syksyllä Elontiellä
- Kesällä purettiin vanha päiväkoti Havukan tontilla Elontiellä
- Allianssi tapasi Päiväkoti Havukan lähinaapurit - pihasuunnitelmia muutettiin palautteen avulla
- Pakilan yläasteen rakennuksen purkaminen alkoi huhtikuussa
- Pakilan uudistettu ja uusi koulurakennus ja nuorisotilat valmistuivat.
-
Pakilan ala- ja yläasteen koulun rakentaminen ja korjautytö jatkuivat
-
Uuden päiväkodin ja koulun yhteistä rakennusta suunniteltiin
-
Koulun työmaasta kerrottiin NCC:n viikkotiedotteessa verkossa ja tilattavassa uutikirjeessä
- Väistötila otettiin käyttöön syyslukukauden 2020 alussa.
- Pakilanpuiston koulujen ja päiväkotien rakentaminen alkoi syksyllä 2020 ala-asteen tontilla Halkosuontiellä.
- Täydentävä HNMKY:n hanke: Pakilan yläasteen tontille tulee liikuntahalli Namika Areena (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)vuonna 2023. Koululle vuokrataan sieltä liikuntatiloja.
- Pakilan ala-asteen väistötila sai rakennusluvan ja työmaa käynnistyi maaliskuussa.
- Pakilanpuiston allianssin hankesuunnitelmaa käsiteltiin Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15. tammikuuta.
- Sidosryhmätilaisuus ja suunnitelmien esittely alueen seuroille, yhdistyksille ja yhteisöille tammikuussa.
2019
- Hankesuunnitelma Aulikinpuiston väistötiloista hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 16. joulukuuta 2019.
- Uutta Pohjois-Helsinkiä -ilta ja hankkeen esittely marraskuussa.
- Lokakuussa hankkeella on esittelypiste Pakilan Kekri-juhlassa Pakin talolla.
- Asukkaiden tapaaminen Aulikinpuistossa lokakuussa. Keskustelussa väistötilojen rakentamiseen liittyvät kysymykset ja toiveet.
- Hankesuunnitelma rakennusten ja yleisten alueiden jaostoon päätöksentekoon 3.10.2019.
- Tapasimme asukkaita Pakilan kylätapahtumassa syyskuussa Pakilan yläasteella.
- Väistötiloja kaavailtiin Aulikinpuistoon.
- Toukokuussa esiteltiin asukkaille alustavat suunnitelmat Elontien ja Halkosuontien tonteille sekä väistötiloista ja liikennesuunnitelmat. Esittelypisteillä keskusteltiin ja kerättiin palautetta.
- Hankkeen tarveselvitys hyväksyttiin 26.3.2019 kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
- Muuta:
- Pedagoginen toimintasuunnitelma valmistui maaliskuussa yhdessä henkilöstön kanssa.
- Alueasemapiirustus (1.3.2019 tilanne, suunnittelu jatkuu)
- Pakilan koulujen sekä päiväkotien Havukka ja Pakila uusien tilojen sijaintivaihtoehtoja kommentoitiin vilkkaasti ja kooste julkaistiin.
- Ilmansaasteet otettiin huomioon suunnittelussa ja niistä koottiin tietoa verkkoon.
- Joulukuun alkupuolella asukasilta , jossa esiteltiin ja keskusteltiin vaihtoehtoisista suunnitelmista.
- Kerro kantasi -kysely joulukuussa erilaisista toimintojen sijoitusvaihtoehdoista.
- Toteuttajaosapuoleksi valittiin NCC Suomi Oy.
- Suunnittelijat ja hanke lokakuussa Pakila Seuran Kekreillä keskustelemassa hankkeesta.
- Suunnittelijaryhmä valittiin ja suunnittelu käynnistyi syyskuussa.
- Asukastilaisuus helmikuussa suunnittelun käynnistymisestä.
- 78 vastausta Kerro kantasi -kyselyyn alkuvuodesta 2018. Keräsimme kommentteja suunnittelijoille ja kaavoittajalle.
Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa kaupunki ja kilpailutetut palveluntuottajat tekevät ensiksi ehdotuksen kokonaisratkaisuksi ja suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssiosapuolten kilpailutus tapahtui vuonna 2018. Suunnittelijaryhmä valittiin laatu- ja palkkiovertailun perusteella.
Suunnittelijaryhmään kuuluvat toimistot Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy, Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy sekä Ideastructura Oy. Ryhmän toimistoilla on kokemusta vastaavista onnistuneista hankkeista ja kohteista. Ne ovat suunnitelleet mm. Viikinmäen korttelitaloa (kohteen esittely Betoni-lehdessä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)), Sipoonlahden koulua sekä Rajatorpan koulua(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Usein kysyttyä hankkeessa
Pakilaan rakennetaan kaupungin linjausten mukaisia joustavia oppimisympäristöjä. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi, ja niiden välillä on ääntä eristäviä taite- ja lasiseiniä. Avoimet tilat ovat siis tuoreimmissa suunnitelmissa pieniä, eikä hankkeessa toteuteta ”hallimaisia avotiloja”.
Jokaiselle opetusryhmälle löytyy oma turvallinen tila, vaikka nk. perinteistä käytäväkoulua kotiluokkineen ei ollakaan suunnittelemassa. Koulu voi omalla pedagogisen toiminnan suunnittelullaan vaikuttaa siihen, minkä luokka-asteen oppilaat työskentelevät missäkin ja minimoida siirtymät eri tiloihin päivän aikana. Oppilaiden iän ja sitä kautta taitotason karttuessa oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää laajemmin ja monipuolisemmin.
Ryhmien ei ole tarkoitus viettää päiviä suuressa ryhmässä, vaan näin kokoonnutaan silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja tukee oppimista. Uudenlaisissa oppimisympäristöissä on joustava ryhmien muodostaminen kulloisenkin tarpeen mukaan aiempaa helpompaa ja nämä ympäristöt tarjoavat aiempaa huomattavasti monipuolisemman pedagogisen työkaluvalikoiman opettajien käyttöön. Nämä oppimisympäristöt eivät myöskään rajaa pois perinteisemmän opetuksen toteuttamista, jos näin halutaan toimia.
Varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen toimiessa omassa rakennuksessaan uudenlaisessa oppimisympäristössä toimimista harjoitellaan jo sieltä saakka. Uudessa koulussa ensimmäisenä aloittavat oppilaat ovat kuitenkin vailla tätä harjoitteluvaihetta, joten on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaat tarvitsevat harjoittelua uudessa ympäristössä toimimisessa.
Tieteellistä tutkimustietoa suomalaisen koulujärjestelmän oppimisympäristömuutoksista on ollut vielä vähän hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kaupungin yhteistyötä oppimisympäristöjen kehittämiseksi GrowingMind -hankkeen kanssa syvennetään. Tässä tutkimushankkeessa tieteellisen tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistot.
Helsingissä ja muuallakin Suomessa toimivista uudenlaisista oppimisympäristöistä on kerätty kokemuksia haastatteluin ja kyselyin (esim. Avoin oppimisympäristö saa oppilailta paremman arvosanan kuin vanhemmilta – Hämeen Sanomat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)).
Nämä kokemukset puhuvat sen puolesta, että toiminta on silloin laadukasta, kun se on suunniteltu riittävän hyvin yhteistyössä toisten opettajien kanssa ja pedagogisia toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Tällöin lisäarvoa kertyy opettajien keskinäisestä yhteistyöstä, joustavista ryhmittelyistä, tukea tarvitsevien ja lasten mahdollisuudesta saada monipuolisia oppimiskokemuksia ja löytää niitä omia oppimisen tapoja. Samoin esimerkiksi erityisopettajan toimiminen mukana luokkatyöskentelyssä on inkluusion (kaikkien oppilaiden tasavertaisen osallistumisen) toteutumisen kannalta oleellista.
Uudenlaiset oppimisen tilat kannustavat opettajia kehittämään pedagogiaa ja toimimaan myös keskinäisessä ja moniammatillisessa yhteistyössä aiempaa enemmän. Käsitys oppimisesta on muuttunut entistä enemmän oppijan yksilöllisiä oppimisen tapoja huomioivaksi ja perinteinen käsitys opettajasta tiedon siirtäjänä ja välittäjänä on todettu puutteelliseksi yritettäessä kasvattaa tulevaisuuden toimijoita.
Joustavat oppimisympäristöt tarjoavat aiempaa enemmän vaihtoehtoja onnistuneen pedagogian toteuttamiselle. Tämä opettajien pedagogiikan kehittäminen tarvitsee kuitenkin tukea ja tämän tuen toteuttamista koulutuksen muodossa ollaan suunnittelemassa.
Se, että opettajilla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia suunnitella työtään mahdollisimman hyvin jo etukäteen ennen uusissa tiloissa aloittamista on ensiarvoisen tärkeää.
Tilamitoitus noudattaa kaupungin linjauksia ja arviota lasten määrän kehityksestä alueella. Tavoitteena on myös Hiilineutraali Helsinki -ohjelman mukaisesti käyttää tiloja tehokkaasti.
Pakilassa liikuntatiloja on hankkeen valmistuttua käytössä tavanomaista enemmän. Ala-asteen nykyisen peruskorjattavan salin ja päiväkodin ja alkuopetuksen yhteisen monitoimisalin (monitoimi-/tanssisali-tyyppinen liikunnan, leikin ja liikunnallisen yleisopetuksen tila) lisäksi pääosa liikuntatiloista vuokrataan nykyiselle yläasteen tontille rakennettavasta HNMKYn uudesta toimintakeskuksesta. Painotetun liikunnan opetuksen käyttöön saadaan näin laajemmat liikunnan tilat
Ei, mutta kaikista on näköyhteys ulkoilmaan. Opetustilat sijaitsevat pääsääntöisesti ulkoseinällä ikkunoiden äärellä.
Koulun laajennuksen (Halkosuontien tontti) kahdesta opetusaulasta, joissa työskennellään vain hetkittäin tai osan päivää, on näköyhteys ulos sisälasiseinien välityksellä.
Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialat teettävät yhteistyössä tilojen toiminnallisuuteen liittyviä kyselyitä henkilökunnalle.
Kouluterveydenhoito selvittää lasten ja nuorten hyvinvointia ja viihtymistä säännöllisesti toteutettavalla kyselyllä, johon sisältyy myös tiloja koskevia kysymyksiä.
Tilajakoa, laitteita, kalustusta ja varustusta sekä pihasuunnitelmia käydään läpi käyttäjäkokouksissa toimipisteiden johtajien ja työpajoissa henkilökunnan edustajien kanssa.
Toiminnan järjestämisen ja tilojen käytön koulut ja päiväkoti suunnittelevat itse varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien pohjalta.
Koulussa järjestetään tilojen valmistumista seuraavan kahden vuoden aikana noin neljästi vuodessa rakennusta koskeva seurantapalaveri, jossa on mukana myös tilojen käyttäjien edustaja. Palaverissa sovitaan mm. takuukorjausten aikatauluista.
Korjauksissa yleinen periaate on, että välittömästi korjataan turvallisuuteen aidosti vaikuttavat puutteet. Osa puutteista korjataan koulun loma-aikoina.
Puutteiden korjaukset toteutetaan takuuaikana, joka jatkuu aliurakoitsijoiden osalta kaksi vuotta kohteen vastaanotosta. Allianssi vastaa kohteen sopimuksenmukaisuudesta viisi vuotta. Teemme parhaamme, että korjaukset edistyvät sovitussa aikataulussa.
Asukkaita, seuroja ja yhdistyksiä on tavattu tilaisuuksissa, asukkaiden näkemyksiä on kysytty myös verkkokysleyillä. Lisäksi koulun ja päiväkotien henkilökuntaa ja oppijoiden perheitä on tiedotettu hankkeen vaiheista. Asukkaat ovat olleet aktiivisia. Hanke on ollut mukana seuraavissa tilaisuuksissa:
- Toimiajainfo yhdistyksille ja seuroille 11.12.2017
- Hankkeen asukastilaisuus 27.2.2018 ja Kerro kantasi -kysely.
- Kekri-juhlat 2018 ja 2019
- Kylä-tapahtumassa oli esittelypiste 8.9.2019
- Hankkeen asukasilta, työpajat 11.12.2018 ja Kerro kantasi -kysely
- Hankkeen asukasilta 21.5.2019
- Naapuruston asukkaiden tapaaminen Aulikinpuistossa 10.10. 2019
- Uutta pohjois Helsinkiä illassa esittely 21.11.2019
- Tilaisuus seuroille ja yhdistyksille 21.1.2020
- Allianssi tapasi 2022 kesällä Päiväkoti Havukan lähinaapureita. Pihasuunnitelmia muutettiin saadun palautteen avulla.
Asukkailta ja toimipisteiltä saadun palautteen perusteella kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta kehotti tarvepäätöksessään kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialoja varmistamaan jatkosuunnittelussa ja -toteutuksessa koulun piha-alueen ja liikuntatilojen riittävyyden sekä alueen liikennejärjestelyjen toimivuuden ja turvallisuuden.
Näiden huomioiminen kuuluu toimialojen tilasuunnitteluprosessiin. Koulu- ja päiväkotisuunnittelua ohjaa myös suuri määrä lakeja, määräyksiä ja tilojen käyttäjien laatimia laatuvaatimuksia, jotka osaltaan varmistavat lapsille ja nuorille turvallisen ja toimivan toimintaympäristön.
Koulujen ja päiväkotien pohjapiirustuksia ei turvallisuussyistä jaeta verkossa. suunnitelmia on esitelty useissa tilaisuuksissa.
Laajennusosassa on paljon toimintoja, jotka on järkevä sijoittaa maantasokerrokseen. Tällaisia ovat mm. keittiö ja puu- ja metallitöiden tilat (tavarakuljetusten kannalta) ja monivammaisten lasten solu, väestönsuoja (musiikinluokka). Opetussuunnitelmassa käsityötä opetetaan monimateriaalisesti, joten pehmeiden ja kovien käsitöiden ja kuvaamataidon opetustilojen on liityttävä toiminnallisesti toisiinsa.
Ruokasali on tietysti keittiön kanssa samassa kerroksessa. Edellä mainitut toiminnalliset tarpeet ohjasivat ensimmäisen kerroksen laajuutta.
Pakilan yläasteen rakennuksen perusparannushankkeen yhteydessä tehdyt esiselvitykset osoittivat, että rakennus on järkevää korvata uudisrakennuksella. Vaihtoehtoa, jossa yläasteen uudisrakennus olisi rakennettu nykyiselle paikalle, ei tutkittu eteenpäin. Syynä olivat viereisen Kehä I:n melun ja hiukkasten aiheuttamat terveysriskit. Päätös perustui ympäristöpalveluiden laatimaan ilmanlaatuvertailuun vaihtoehtojen kesken.
Lisäksi kaavoittajan kanta oli, että vaihtoehto olisi vaatinut asemakaavamuutoksen. Kaava on lähtökohtaisesti vanhentunut, koska se ei ota huomioon Kehä I:n vaikutuksia.
Toiminnan yhdistäminen neljästä eri rakennuksesta kahteen on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle toimintakustannuksiltaan taloudellinen ratkaisu. Usean toimijan käytössä oleva rakennus tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan tilojen yhteiskäyttöön. Tämä tuo toimijoiden käyttöön monipuolisempia tiloja. Opinpolun perinteiset siirtymävaiheet myös helpottuvat, kun tilat ja henkilökunta ovat tuttuja.
Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/Pakilan-tilat.