Maaperänsuojelun tarkoituksena on ennalta ehkäistä maaperän vaurioita, ylläpitää maaperän arvoja elinympäristönä, luonnonvarana ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä sekä kunnostaa jo vaurioituneita maa-alueita.
Helsingissä maaperää suojellaan aktiivisesti maaperän pilaantumista ehkäisemällä ja jo pilaantunutta maaperää kunnostamalla. Näillä toimilla edesautetaan myös Helsingin pohjavesialueiden suojelemista. Helsingin luonnonsuojelualueilla maaperä on suojeltu muun suojelun ohella.
Teollisuus
Teollisuuden päästöt maaperään ovat vähentyneet 1980- ja 1990-luvuilla mm. jätehuoltolainsäädännön vaatimusten ansiosta. Varsinainen maaperän saastuttamiskielto asetettiin vasta jätelaissa, joka tuli voimaan vuonna 1994. Nykyään maaperänsuojelua, pilaamista ja kunnostusvastuita säädellään vuonna 2000 voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla [ Finlex ]. Lainsäädännön mukaan maaperän kunnostamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja, toissijaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta. Monet maaperän pilaantumistapaukset ovat vanhoja, ja jos pilaajaa ei voida osoittaa, jää kunnostus usein kunnan huolehdittavaksi. Helsingissä eniten maaperän pilaantumista ovat aiheuttaneet polttonesteiden varastointi ja jakelu, metalli- ja kemianteollisuus, korjaamot ja varikot sekä satamatoiminta.
Pienyritykset ja kotitaloudet
Pienyrityksissä ja kotitalouksissa voidaan ottaa maaperänsuojelu huomioon keräämällä jätteet asianmukaisesti järjestämällä jätteidenkuljetus. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä [HSY] ohjaa pääkaupunkiseudun kuntien jätehuollon järjestämistä jätehuoltomääräyksillä. Määräykset koskevat myös yksityisiä kiinteistöjä.
Toinen maaperää suojeleva toimenpide on jätevesien asianmukaisesta viemäriin johtamisesta huolehtiminen. Mikäli viemäriverkostoon johdetaan muita kuin tavanomaisia jätevesiä, tulee niiden johtamisessa viemäriin noudattaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän [ HSY ] ohjeita ja määräyksiä.
Hyödyllisiä linkkejä:
|
