Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |   In English   |  
 
Ympäristökeskus usein kysyttyä etusivun kuva
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
25.05.2012
Ympäristökeskus >  Eläimet >  Häiritseviksi koetut linnut > 
 Usein kysyttyä linnuista
Kuuntele
Saako kaupungissa ruokkia lintuja?
Miksi kaupunkilokit ja -varikset ovat aggressiivisia?
Miten hyökkäileviin lintuihin pitäisi suhtautua?
Miten lokkien pesintä rakennuksissa voidaan estää?
Miksi kaupunki ei tee mitään suojellakseen ihmisiä linnuilta?
Pahenevatko lintujen aiheuttamat ongelmat lähivuosina?

Saako kaupungissa ruokkia lintuja?

Missä ruokintaa ei ole erikseen kielletty, siellä se on sallittu, mikäli ruokkimisesta ei ole haittaa. Yksiselitteinen haitta syntyy liian runsaan ruokinnan tähteistä, jotka joutuvat yöaikaan rottien suihin. Lintulaudan pitämisestä pikkulinnuille ei ole yleensä suurta haittaa, mutta sitäkin koskevia kieltoja on noudatettava

Lintujen ruokkiminen tulisi rajata talvikauteen, jolloin lisäravinto on eniten tarpeen talvehtivien lintujen selviämiseen kevääseen asti. Kesäaikainen ruokinta ei ole lintujen selviytymiselle yhtä välttämätöntä, ja se tuo mukanaan suuremman tautivaaran linnuille itselleen sekä muita haittoja. Taudinaiheuttajien siirtymisriski luonnonvaraisesta linnusta ihmiseen on ympäri vuoden pieni.

Kaupungilla, yksityisellä maanomistajalla ja taloyhtiöillä on oikeus kieltää lintujen ruokinta määräämällään alueella. Koska lintujen kesyyntyminen ja kaupungistuminen aiheuttaa haittoja, kieltoihin joudutaan turvautumaan enenevässä määrin, elleivät lintujen ystävät rajoita itse kesäaikaista ruokintaa.

Miksi kaupunkilokit ja -varikset ovat aggressiivisia?

Poikasten puolustaminen voimakkaasti ääntelemällä ja valehyökkäyksiä tekemällä kuuluu varisten ja lokkien luontaiseen käyttäytymiseen. Lintujen kaupungistumiseen näyttää liittyvän se, että yhä useammissa tapauksissa valehyökkäys muuttuu varsinaiseksi hyökkäykseksi, jossa lintu koskettaa ihmistä. Lokit tyytyvät yleensä pyyhkäisemään siivellä tai jalalla, mutta varis saattaa iskeä nokallaan päähän haavan. Jos näin pääsee käymään, haava on syytä puhdistaa huolellisesti ja jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo varmistaa, kuten minkä tahansa eläimen tekemän haavan hoitoon kuuluu.

Lintuemot ovat hyökkäävimmillään silloin, kun vielä lentokyvyttömät poikaset liikkuvat maassa. Variksella vaihe kestää vain muutamia päiviä, lokeilla sen sijaan useita viikkoja, joiden aikana poikue tosin yleensä itse siirtyy rauhallisempaan ympäristöön.

Jatkuva ihmisten näkeminen vähentää lintujen ihmispelkoa, ja samaan suuntaan vaikuttaa niiden tarkoituksellinen ruokkiminen. Lintujen luontaisen arkuuden ylläpito on tärkeä syy rajoittaa niiden kesäaikaista ruokkimista.

Miten hyökkäileviin lintuihin pitäisi suhtautua?

Jos lokin tai variksen poikanen on asettunut kulkureitin varteen, on järkevää noudattaa tiettyjä varotoimia. Poikasten paikallaolo on pääteltävissä emolintujen koukkailusta, vaikkei poikasia havaitsisikaan. Pelkkä päähine varmistaa sen, että linnun mahdollinen nokkaisu ei tee haavaa. Käden nosto pään yläpuolelle estää koukkaamisen pään läheltä. Sateenvarjo on vielä tehokkaampi suoja. Erityisen hankalissa tapauksissa voi harkita poikasten siirtämistä. Luonnonsuojelu- ja metsästyslain mukaan rauhoitettuihin eläimiin ei saa koskea, mutta eläinsuojelulain mukaan avuttomaan tilaan joutunutta luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan. Kaupunkioloissa pitkittynyt poikasten puolustustilanne on eittämättä stressaava molemmille osapuolille.  Mikäli siirtoon päädytään, se on syytä teettää sellaisella henkilöllä, jolla on tottumusta lintujen käsittelyssä. Pääsääntö on edelleen, että eläinten poikasiin ei pidä koskea!

Miten lokkien pesintä rakennuksissa voidaan estää?

Koska pesimäkaudella lokit ovat rauhoitettuja, niiden pesinnän estäminen ajoittuu parhaiten syksyyn.  Vanhojen kivitalojen vinokatoilla lokit etsivät tasaisia nurkkauksia pesilleen, ja näihin voi laittaa esteitä (metalliverkkoa tai –puikkoja). Rakenteet eivät saa olla teräviä eivätkä sellaisia, että linnut tarttuvat niihin kiinni. Tasakatoilla estorakenteita on vaikea käyttää.

Pesimäaikainen rauhoitus ei kiellä tekemästä katoilla kunnostustöitä keväällä tai häiritsemästä pesäpaikkaa valitsevia lintuja. Ensimmäisten pesärisujen poistaminen voidaan tulkita vielä tähän kuuluvaksi, mutta pesä,  johon on munittu, nauttii jo lain suojaa ilman tulkinnanvaraa.

Taloyhtiön kannattaa kieltää lintujen ruokinta alueellaan, ja ruokajätteen huolelliseen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota.

Miksi kaupunki ei tee mitään suojellakseen ihmisiä linnuilta?

Monien kansalaisten mielestä viranomaisten tulisi suojella ihmisiä aggressiivisten lintujen hyökkäyksiltä. Toisaalta tieto siitä, että kyseessä on poikasten puolustaminen ja hyökkäily loppuu poikasten päästyä siivilleen tai siirryttyä rauhallisempaan paikkaan, auttaa sietämään jonkun aikaa hankalaakin tilannetta. Eläinten kaupungistuminen on sitä paitsi monitahoinen ilmiö, eikä se enempää kuin muutkaan luonnonilmiöt ole viranomaisten hallittavissa

Kysymys lintuhyökkäysten estämisestä sisältää ainakin eettisen, juridisen ja käytännöllisen näkökulman. Lakiteksti on selvä. Rauhoitettuihin lintuihin koskeminen vaatii Uudenmaan ympäristökeskuksen erillisluvan, jonka myöntämiskynnys on melko korkea.  Rauhoittamattomillakin linnuille, kuten varis ja harmaalokki, on pesimäaikainen rauhoitus, josta poikkeukset myöntää Uudenmaan riistanhoitopiiri. Omatoiminen pesien hävittäminen tai lintujen tappaminen on lainvastaista.

Eettistä pohdiskelua eläinten ja ihmisten oikeuksista ei sitäkään tarvitse viedä loppuun asti. On nimittäin aivan selvää, että Helsingin pesivien varisten ja lokkien hävittäminen olisi käytännössäkin mahdotonta, koska kaupungissa ei voi turvallisesti ampua eivätkä muut poikkeuslupien mahdollistamat pyyntikeinot toimi. Lintuongelmaa ei pystytä kokonaan poistamaan, mutta sen lieventämiseksi on edellä annettu joitakin ohjeita.

Pahenevatko lintujen aiheuttamat ongelmat lähivuosina?

Katoilla pesivät lokit ovat saaneet viime vuosina sellaisia poikasia, jotka ovat todennäköisesti leimautuneet kuoriutumisympäristöönsä ja pyrkivät sukukypsiksi tultuaan (kalalokki noin kahden ja harmaalokki noin kolmen vuoden iässä) pesimään samantapaisissa paikoissa. Myös varisten kaupunkipesinnät onnistuvat kohtalaisen hyvin. Kannat ovat pikemmin kasvussa kuin pienenemässä.

Eläinkannat eivät kasva rajattomasti, vaan niitä säätelevät (ihmisen mahdollisten kannanrajoitustoimien lisäksi) ravinto, pedot ja taudit. Kaupunkilintujen ravinnonsaantia voidaan vähentää rajoittamalla tarkoituksellista ruokintaa ja kiinnittämällä huomiota ruokajätteen käsittelyyn. Ämmässuon kaatopaikalla hallikompostointiin siirtyminen tulee vähentämään lokkien saamaa ravintoa. On mahdollista, että huuhkajan tai muiden lokkeja ravinnokseen käyttävien petojen kaupungistuminen johtaa osaltaan kannan kasvun tasaantumiseen.

Lintujen häiritsevän käyttäytymisen syiden ymmärtäminen, tilanteiden tunnistaminen ja niiden väistäminen ja tarvittaessa sateenvarjon tai muun apuvälineen käyttäminen vähentää myös pelottavaksi koettuja hyökkäyksiä.


17.12.2010




 Lisätietoja

ymk@hel.fi

Käyntiosoite:
Viikinkaari 2a
ma - pe klo 8.15 - 16

 
   
Sivun ylläpito: Ympäristökeskus | Palaute sivusta | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Ympäristökeskus