Lumenkaadon vaikutus maaperän haitta-ainepitoisuuksiin Fraktman, L.
Yhteenveto
Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin alueen maapohjalle sijoitettujen lumenkaatopaikkojen maaperän haitta-ainepitoisuuksia. Helsingissä on vakituisessa käytössä yhdeksän lumenkaatopaikkaa, joista viisi on maapohjaisia. Neljä näistä alueista on ollut lumenläjityskäytössä useiden vuosien ajan. Maapohjaisille lumenkaatopaikoille viedään neljäsosa Helsingin jokatalvisesta lumikuormasta, joka voi runsaslumisena talvena olla miljoonia kuutiometrejä. Lumen mukana lumenkaatopaikoille voi joutua haitta-aineita, jotka lumen sulaessa kulkeutuvat alueen maaperään ja muualle lähiympäristöön. Haitta-aineita joutuu lumeen muun muassa liikenteen ja teollisuuden päästöistä ja hiekoitushiekan mukana sekä lähialueelta että kaukokulkeuman seurauksena pidemmänkin matkan päästä. Mahdollisia haitta-aineita lumenläjitysalueiden maaperässä ovat esim. raskasmetallit ja öljyt. Neljältä maapohjaiselta lumenkaatoalueelta, jotka sijaitsevat Maununnevalla, Oulunkylässä, Herttoniemessä ja Vuosaaressa otetuista maanäytteistä tutkittiin alkuaineiden, polykloorattujen bifenyylien (PCB) ja öljyjen pitoisuuksia. Näytteet otettiin maan pintakerroksesta pääosin hiekoitushiekasta ja -sepelistä luonnonmaakerrokseen saakka. Niissä todettiin kohonneita PCB-yhdisteiden ja mineraaliöljyjen pitoisuuksia, jotka ylittivät osassa näytteistä saastuneelle maalle asetetut SAMASE-ohjearvot. Yhdessä Maununnevan lumenkaatopaikalta otetussa näytteessä mineraaliöljyn pitoisuuden raja-arvo ylittyi. Raja-arvon ylittäviä PCBpitoisuuksia ei todettu. Maan alkuaineiden pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- eivätkä raja-arvoja yhtä näytettä lukuun ottamatta, jossa Vuosaaren lumenläjitysalueelta otetun näytteen kuparin pitoisuuden ohjearvo maassa ylittyi. Tulosten perusteella jatkotoimenpiteisiin lumenkaatopaikkojen maaperän puhdistamiseksi ei ole tarvetta. Helsingin maaperän haitta-aineiden taustapitoisuuksiin verrattuna tutkittu lumenkaatopaikkojen maaperän osa on yhtä puhdas kuin yleensä Helsingin alueella. Esimerkiksi juuri PCB-yhdisteiden taustapitoisuuksien keskiarvot ylittävät SAMASE- ohje-arvon Helsingin pintamaassa useilla alueilla (Salla 1999 ja 2000). Tässä tutkimuksessa otettujen näytteiden perusteella ei kuitenkaan voitu todeta lumenkaatoalueiden syvempien maakerrosten kuntoa. Koko julkaisu pdf 49 kB Lisätietoja:
Johtava ympäristötarkastaja Merja Kurki-Suonio puh. (09) 310 32007 etunimi.sukunimi@hel.fi
|