• Ylös, ulos ja lenkille – säännöllinen sykettä nostava liikunta vähentää dementian riskiä.
• Käytä kypärää – kallovammat altistavat dementialle.
• Vältä alkoholin liikakäyttöä – humalahakuinen alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille sekä sekoittaa unirytmiä.
• Tupakka pois – tupakointi lisää etenevän muistisairauden riskiä.
• Vältä stressiä – pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa muistioireita.
• Aktivoi aivojasi – mitä enemmän aivojaan elinaikanaan käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
• Pidä yllä ystävyyssuhteitasi - sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa sekä edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta.
• Nuku tarpeeksi – hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistioireita.
• Huolehdi terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta:
  • Vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita – ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta-amyloidin kertymistä aivoihin.
  • Kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon – kalarasvat ja alfalinoleenihappo pienentävät sekä sydän- ja verisuoni- että muistisairauksien riskiä.
  • Marjat, hedelmät ja kasvikset - näistä saatavat vitamiinit ja antioksidantit lisäävät elinvoimaa ja suojaavat monilta sairauksilta.

Artikkelin tunnus: nix01591 (001.591)
© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätietoa potilasjärjestöistä: Muistiliitto ry

[  Sulje ]

• Henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa henkilön lähimuistista.
• Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita.
• Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita.
• Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.
• Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen.
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus.
• Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen.
• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
• Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus.
• Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta.

Artikkelin tunnus: nix01591 (001.591)
© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muistikysely potilaalle (pdf)
Muistikysely läheiselle (pdf)

[  Sulje ]

Jos huomaat muistioireita itselläsi tai läheiselläsi, kannattaa rohkeasti hakeutua muistitutkimuksiin. Hakeudu tutkimuksiin omalle terveysasemallesi. Voit myös ottaa yhteyttä muistineuvolaan tai muistikoordinaattoriin. Jos olet työelämässä, voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoosi. Myös yksityiset lääkäriasemat palvelevat muistiasioissa (erityisesti geriatrian ja neurologian erikoislääkärit).

Mikäli olet tai läheisesi on kaupungin kotihoidon asiakas, muistivaikeuksista tulee puhua omahoitajan tai omalääkärin kanssa tutkimustarpeen arvioimiseksi.

[  Sulje ]

Mitä tutkitaan?

Terveysasemalla tehdään aluksi perustutkimukset (haastattelu, muistioireen arviointi, muisti- ja toimintakykytestit), jotka tapahtuvat useimmiten ensin omahoitajan ja sitten omalääkärin vastaanotolla. Lisäksi otetaan asiaan kuuluvia laboratoriokokeita. Muistivaikeuksia tutkittaessa on tärkeää jo alkuvaiheissa saada lisätietoja asiakkaan hyvin tuntevilta henkilöiltä. Jos omainen tai muu läheinen ei ole alkuvaiheen selvittelyissä mukana, pyydetään tutkittavalta henkilöltä omaisen tai muun läheisen yhteystiedot jatkoselvittelyjä varten ja häneen otetaan yhteyttä.

Jos alkuselvitysten jälkeen lisätutkimukset näyttävät tarpeellisilta, muistioireinen ohjataan muistisairauksien tutkimiseen ja hoitoon erikoistuneelle muistipoliklinikalle lääkärin lähetteellä. Mikäli lisätutkimuksia muistioireiden osalta ei tarvita, kannattaa jatkossa huomioida aivoterveyttä edistävät elämäntavat. Sydämelle terveelliset elämäntavat edistävät myös aivojen ja muistin hyvinvointia. Muistisairauksia voidaan myös ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla ja aktiivisella asenteella!

Teksti muokattu Käypähoito potilasohjeen pohjalta.
© 2010 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Terveysasemien yhteystiedot

[  Sulje ]

Muistihäiriöpotilaiden diagnostiikka- ja konsultaatiopalvelut järjestetään lääkärin lähetteellä Laakson neurologian poliklinikalla alle 75-vuotiaille ja Laakson ja Malmin geriatrian muistipoliklinikoilla yli 75-vuotiaille avohoidon potilaille, lukuun ottamatta kotihoidon lääkärin seurannassa olevia potilaita, joiden muistitutkimuksista vastaa kotihoidon geriatri ja muistikoordinaattori.

Potilaat kutsutaan muistipoliklinikalle läheisensä, tarvittaessa kotihoidon hoitajan, kanssa. Tutkimuksissa selvitetään tutkittavan muistitoimintoja ja tiedustellaan arjen toimintakykyä ja mahdollisia psyykkisiä oireita. Kliinisen tutkimuksen pohjalta ohjelmoidaan jatkotutkimuksena usein kuvantamistutkimuksia, tarvittaessa tehdään myös aivo-selkäydinnesteen Alzheimerin taudin merkkiainetutkimuksia. Tutkimuksissa voidaan myös konsultoida esim. neuropsykologia tai psykiatria.

Tutkimusten pohjalta arvioidaan muistisairauslääkityksen tarve ja laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Muistipotilaan jatkohoito ja seuranta tapahtuu omalla terveysasemalla tai kotihoidossa.

[  Sulje ]

Jokaiselle, jolla todetaan muistisairaus, laaditaan muistipoliklinikalla yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma (kotihoidon lääkärin yli 70-vuotiaiden potilaiden osalta hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan kotihoidossa). Sen pohjalta hoitaja tai muistikoordinaattori neuvoo ja opastaa muistisairasta ja hänen läheisiään esimerkiksi lääkehoidossa, erilaisten etuuksien (esim. Kela) hakemisessa ja mahdollisesti tarvittavien tukipalvelujen (omaishoito, kotihoidonpalvelut jne.) järjestelyissä. Myös suhtautuminen läheisen muistioireisiin vaatii taitoa ja näkemystä, joten näitä asioita voi pohtia yhdessä muistihoitajan kanssa. Ensitietoiltoja muistisairauksista järjestetään Laakson sairaalassa ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä.

Muistisairauden diagnoosi, hoito- ja kuntoutussuunnitelman alullepano tapahtuu muistipoliklinikalla. Hoidon ja seurannan siirtyessä terveysasemalle tai kotihoitoon hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa päivitetään määräajoin yhdessä potilaan ja hänen läheisensä kanssa. Hoitaja tai muistikoordinaattori toimii yhteistyössä lääkärin kanssa. Heihin voi ottaa yhteyttä erilaisissa muistipotilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä hoidon seurantapaikan mukaisesti: 

• poliklinikkatutkimusten ja seurannan aikana yhteys poliklinikan sairaanhoitajaan
• terveysasemalla yhteys omahoitajaan tai sosiaali- ja lähityön yksikön muistikoordinaattoriin
• kotihoidossa yhteys alueen vastuuhoitajaan tai muistikoordinaattoriin.  

Muistisairaat ihmiset hyötyvät liikunnasta. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu parantavat mielialaa ja ylläpitävät lihasvoimaa ja tasapainoa.

Seniori-infon liikuntaneuvot ja -ohjeet
Rintamaveteraanien kuntoutus
Liikunta ja iän tuomat muutokset (UKK-instituutti)
Kotivoimisteluohjelma ja muita ladattavia jumppaohjeita (Ikäinstituutti)

Myös ravitsemuksella voidaan vaikuttaa muistisairaan ihmisen elämänlaatuun.

Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Suomen muistiasiantuntijat ry)

Turvallisuuteen liittyviin teknisiin ratkaisuihin voi kysyä neuvoa Toimivasta kodista ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksestä.

Usein muistisairauden vuoksi joudutaan pohtimaan myös seuraavia asioita:

Ajokortti
Invaparkkioikeus
Edunvalvoja
Edunvalvontavaltuutus
Hoitotahto

[  Sulje ]