Toiminta-ajatus

Helsingin taidemuseo on yksi Suomen ja Pohjoismaiden suurimmista taidemuseoista. Virasto toimii kuvataiteen historian ja visuaalisen kulttuurin uusien ilmiöiden tulkkina. Taidemuseon tavoitetta ja toimintaa ohjaava tahtotila on oman alansa henkinen, aineellinen ja operatiivinen innovaatiojohtajuus, uusiutumisalttius, itsekriittisyys ja kuvataiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä luovan työn edistäminen.

Taidemuseon perustehtävä on luoda mahdollisuuksia ihmisen ja kuvataiteen merkitykselliselle kohtaamiselle. Taidemuseon visio on Suomi, jossa taide ja kulttuuri luovat elossa olemisen tunnetta ja visuaalinen lukutaito on yhteinen voimavara. Taidemuseon perustehtävä eli missio, visio ja arvot ovat johdettu kaupungin visiosta ja strategiaohjelman tavoitteista.

Taidemuseo järjestää vuosittain useita erikoisnäyttelyitä yhteistyössä taiteilijoiden ja kansainvälisten taidelaitosten
kanssa. Näyttelytoiminta on keskitettyä toimintaa. Taidemuseon kokoelmat puolestaan levittyvät laajasti ympäri
kaupunkia julkisiin tiloihin sekä puisto- ja katualueille.

Taidemuseo organisaationa

Helsingin taidemuseolla on näyttelytilat Tennispalatsissa sekä Meilahden museorakennuksessa. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo toimii Uudenmaan läänin aluetaidemuseona, pitää yllä Kluuvin galleriaa sekä hoitaa ja kartuttaa Helsingin kaupungin taidekokoelmaa. Tähän kokoelmaan kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset.

Näyttelytoiminta

Taidemuseon näyttelytoiminta keskittyy vaihtuviin näyttelyihin. Näyttelypolitiikassaan museo ei ole ajallisesti eikä alueellisesti sidottu. Museo voi toimia yhtälailla nykytaiteen kentällä, populaarikulttuurin ilmiöissä kuin perinteisten kaunotaiteenkin alueella. Kansainvälisyys on näyttelyohjelmalle leimallista ja yhteistyökumppaneita on eri puolilta maailmaa Latinalaisesta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Eurooppaan. Omia kokoelmia hyödynnetään laajasti näyttelyohjelmistossa. Kluuvin galleria keskittyy ajankohtaisen suomalaisen nykytaiteen esittelyyn.

Tennispalatsi
Tennispalatsin näyttelytilat avautuivat yleisölle keväällä 1999. Tennispalatsissa taidemuseo kykenee palvelemaan yleisöä keskellä Helsinkiä ja kaupungin merkittävää kuvataidekeskittymää. Tennispalatsin elokuvateattereiden, kahviloiden ja ravintoloiden tuoma yleisö luo luontevan mahdollisuuden laajentaa museon kävijäpohjaa ja tarjoaa uusia lähtökohtia myös näyttelyiden suunnittelulle. Rinnakkaiselo viereisen Kulttuurien museon kanssa on kansainvälisestikin harvinainen mahdollisuus sekä yleisölle että museoille itselleen.

Meilahti
Meilahden museorakennus sijaitsee Seurasaaren lähellä, keskellä vanhaa puistoaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1976. Meilahden näyttelyohjelmassa korostuvat, vaihtuvien näyttelyiden ohella, kaupungin taidemuseon omista kokoelmista kootut sekä niiden aihepiirien ympärille rakennetut näyttelyt.

Kluuvin galleria
Kluuvin galleria on profiloitunut ajankohtaisen kuvataiteen esittelyyn. Galleria pyrkii tarjoamaan tilaisuuksia sellaisille (näyttely)projekteille, joita muualla Helsingissä on vaikea toteuttaa.

Museopedagoginen toiminta

Museopedagogia eli lyhyemmin peda on taidemuseon yleisön huomioimista eri tavoin. Se tarjoaa museokävijöille tietoa näyttelyistä tekstien ja opastusten kautta sekä toimintaa ja elämyksellistä ohjelmaa. Tavoitteena on haastaa kävijöitä tekemään omia tulkintoja taiteesta ja pohtimaan sen merkityksiä.

Työpajatoiminta on pedan ydinaluetta. Monipuolisesti varustellut työpajat sekä Tennispalatsin että Meilahden näyttelytilojen välittömässä yhteydessä tuovat oman tekemisen ja sen kautta oppimisen osaksi taiteen tarkastelua.

Yleensä museopedagogia mielletään lasten ja nuorten taidekasvatustoiminnaksi, mutta toimintaa suunnataan yhtä hyvin muillekin ikäryhmille; tavoitteena on kaikkien elinikäinen oppiminen.

Museopedagogian vastuulla on myös edistää museon saavutettavuutta siten, että liikkuminen, näkeminen, kuuleminen, tiedon hankkiminen ja elämysten saaminen tulisi mahdollisimman helpoksi ja esteettömäksi kaikille sekä Tennispalatsin että Meilahden näyttelytiloissa.

Kokoelmatoiminta

Taidemuseolla on laajat ja merkittävät, yli 8800 teosta sisältävät taidekokoelmat. Kokoelman pääosa on 1900–2000-luvun suomalaista taidetta, mutta mukana on myös kansainvälistä taidetta ja vanhempia kotimaisia mestariteoksia. Kokoelmat karttuvat sekä taidemuseon omien vuosittaisten hankintojen että saatujen lahjoitusten kautta.

Peruskokoelmiin kuuluu useita lahjoituskokoelmia, joista tärkeimpiä ovat Katarina ja Leonard Bäcksbackan, Gösta Beckerin, Iris Roos-Hasselblattin, Elsa Arokallion, Aune Lindebergin, Katriina Salmela-Hasanin ja David Hasanin, Aune ja Elias Laaksosen sekä Martta ja Reino Sysin kokoelmat.

Julkinen taide

Helsingissä on satoja julkisia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja. Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmiin julkisista veistoksista kuuluu noin 200. Julkisilla paikoilla, kuten puistoissa ja aukioilla sijaitsevien taideteosten lisäksi kokoelmiin kuuluvat myös kaupungin omistamiin kiinteistöihin hankitut teokset.

Kaupungin taidemuseon toimesta organisoidaan ja valvotaan vuosittain myös kaupungin uusien julkisten taideteosten hankintaan, toteuttamiseen ja sijoittamiseen liittyviä hankkeita. Taidemuseo vastaa julkisten taideteosten kunnosta ja ylläpidosta sekä teosten rekisteröinnistä.

Aluetaidemuseotoiminta

Helsingin taidemuseosta tuli Uudenmaan läänin aluetaidemuseo 1993. Aluetaidemuseon tehtävänä on edistää alueensa visuaalista kulttuuria, huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä.

Tekniikka

Helsingin taidemuseon tekninen toiminto koostuu konservaattoreista ja museomestareista. Konservointilaitoksen päätyöllistäjänä ovat näyttelyvaihdot, jolloin jokaiselle yksittäiselle teokselle tehdään tulo- ja lähtötarkastukset sekä suunnitellaan ripustustapa. Konservaattorit tarkastavat ja kunnostavat myös taidemuseon omat teokset aina silloin, kun niitä lainataan muihin museoihin tai näyttelyihin. Lisäksi kaupungin laitoksiin, virastoihin ja esim. kouluihin sijoitettujen taideteosten kunnostaminen sekä niiden siirtojen valvominen ja organisointi kuuluvat konservaattoreiden tehtäviin.

Museomestarit ovat mukana näyttelyvaihdoissa konservaattoreiden kanssa. He ovat mukana näyttelyiden rakentamisessa ja purkamisessa. Lisäksi museomestarit hoitavat teosten kuljetuksia ja virastoihin sijoitettavien teosten ripustamisen. Museomestareiden vastuulla on myös kiinteistöihin liittyvät talo-tekniset tehtävät sekä taideteosvarastojen ylläpito.

Hallinto

Aiemmin Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskukseen kuulunut taidemuseo aloitti itsenäisenä virastona 1.1.1998. Taidemuseon johtosäännön mukaisesti Helsingin taidemuseon johtokunta ja sen alainen taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta sekä muista sille määrätyistä alan tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti