Passi

Sosiaali- ja terveysvirasto > Kehitysvammaisten palvelut > Laitospalvelut > Killinmäki >

Killinmäki

KILLINMÄEN ASUKKAILLE KOMMUNIKAATIOPASSIT

Killinmäen asukkaista suurin osa on kuulevia, mutta ei pysty asioimaan, viestimään ajatuksiaan tai vastaanottamaan tietoa puhutun kielen avulla. He kertovat usein asioita toimimalla, eleillä ja erilaisilla äänen sävyillä. Heidän tapansa kertoa asioita on hyvin yksilöllinen ja tämä tuokin haasteen jokaiselle, joka haluaisi toimia asukkaan kanssa, mutta ei tunne henkilöä ennestään. Kommunikaatiopassi kertoo asukkaan tavasta ymmärtää sekä ilmaista asioita, mutta tuo esille myös yksilöllisen persoonan.

Kaikilla on omat haasteet ja vahvuudet

Tiesitkö, että Justus on mustasukkainen omahoitajastaan. Hoitajan keskustellessa huoltomiesten kanssa Justus ponnahtaa pyörätuolistaan saadakseen hoitajan huomion itseensä. Tuomo taasen nauttii kirkollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta, mutta saattaa joskus nukahtaa kesken saarnan. Tiesitkö, että Killinmäen neiti-ihmisten mieltymyksiin kuuluu erityisesti kauneuden hoito. He nauttivat siitä, että hiukset kiharretaan tai kammataan kampaukseksi, saa sipauksen huulipunaa huulilleen ja kynnet lakataan. Myös Killinmäen miesten ja naisten top ten mieltymykset on selvitetty. Niihin kuuluvat mm. kahvittelu, musiikin kuuntelu ja seurassa oleminen.

Killinmäessä valmistetaan kaikille asukkaille oma kommunikaatiopassi. Kommunikaatiopassi on kuin käyttöohje kommunikaatioon. Se kertoo, miten henkilö ilmaisee asioitaan ja miten kerrottuna hän parhaiten ymmärtää asioita. Suuri osa killinmäkeläisistä kertookin asioita toimimalla, eleillä ja erilaisilla äänen sävyillä. Toimimisen tarkempi kuvaus on tärkeää, jotta asukkaalla on mahdollisuuksia tulla ymmärretyksi myös vieraiden ihmisten taholta.

Passissa kerrotaan kommunikaatiosta esimerkiksi, että halutessaan suihkuun Kaisa tulee hoitajan luokse, tarttuu tämän käteen ja näyttää itseään. Maarit taasen saattaa viittoa ”hei, hei” -viittomaa, jos hän ei halua jotain. Mervi ymmärtää paremmin puhetta kun hänen nimensä sanotaan lauseen alkuun ja kosketetaan samalla.

Kommunikaatiopassissa on myös muita asioita, jotka vaikuttavat kommunikaatioon. Tällainen on esim. motoriikka-osio, josta saa tiedon pystyykö passin omistaja tulemaan luokse kertoakseen asioita vai pitääkö hänen luokseen mennä. Passista saa myös tiedon, miten päivittäiset toiminnot sujuvat ja mikä niihin auttaa. Esimerkiksi Ritva pystyy pukemaan itse kun hänelle annetaan vaatekappale kerrallaan. Hän on tarkka vaatteistaan ja valitsee kahdesta vaihtoehtoehdosta, jotka hoitaja hänelle tarjoaa. Hänelle kannattaa tarjota kirkkaita värejä, sillä hän ei pidä tummista sävyistä. Martti syö ensin lämpimän ruoan ja lopuksi juo juotettuna lasista maitoa. Turha yrittää tarjota maitoa syömisen lomaan, lasi lentää nopeasti Martin pyyhkäistessä sitä edestään kädellään.

Kommunikaation, päivittäistoimintojen ja motoriikan lisäksi passi kertoo myös jokaisen killinmäkeläisen henkilökohtaisista mieltymyksistä, haasteista ja vahvuuksista.

Mervin vahvuutena on yrittelijäisyys ja se että hän tekee mielellään paljon itse. Juhan haasteena on vastusteleminen päivittäisissä toiminnoissa etenkin varpaiden kynsien leikkaamisessa. Kaikillahan meillä on omat haasteemme ja vahvuutemme.

Näiden passien ja niiden pohjatyönä tehtyjen kommunikaation kartoitusten tarkoituksena on helpottaa Killinmäen asukkaiden arkea vaihtuvien hoitajien kanssa sekä lisätä mahdollisuutta tulla ymmärretyksi kotiolojen ulkopuolella kuten sairaalareissuilla. Ne ovat myös valmiina odottamassa Asu-hankkeen myötä tulevaa muuttoa. Killinmäkeläiset pääsevät uusiin tiloihin Helsinkiin näillä näkymin viimeistään vuonna 2017. Tällöin viimeisetkin asukkaat ovat valmiina matkaan kommunikaatiopassin kanssa.

22.12.2011