| ADOPTIONEUVONTA |
| |
Adoptiolasta toivovien ensimmäinen askel on hakeutua adoptioneuvontaan. Adoptioneuvontaa antaa oman kunnan sosiaalitoimisto tai kunnan valtuuttamana Pelastakaa Lapset ry. Soittamalla oman kunnan sosiaalitoimistoon saa tiedon siitä järjestääkö kunta adoptioneuvonnan vai ostaako kunta palvelun Pelastakaa Lapset ry:ltä. Adoptioneuvonta on maksutonta. |
| |
Adoptiovanhempien tulee olla 25 vuotta täyttäneitä. Yläikäraja adoptionhakijalle on 50 vuotta ja lapsen ja vanhemman välinen suhde ei saa olla yli 45 vuotta. Tällä pyritään turvaamaan lapselle huolenpito aikuisikään saakka. Adoptiovanhemmiksi soveltuvat tavalliset, tasapainoiset hakijat. Humanitaariset motiivit eivät yksin riitä perusteluiksi lapsen adoptoimiselle. Keskeisenä motiivina tulee olla luonnollinen halu ja tarve hoitaa lasta. |
| |
Pariskunnan, joka haluaa adoptoida lapsen, tulee adoptiolain mukaan elää avioliitossa. Adoptiolapsi on kokenut jo kenties useita lähisuhteiden menetyksiä ja avoliittoa ei pidetä tarpeeksi pysyvänä olotilana. Tärkeää on hyvä ja toimiva parisuhde ja että päätös hakea adoptiolasta on pariskunnan yhteinen. Myös yksinäinen hakija voi adoptoida lapsen. Tämä saattaa kuitenkin käytännössä olla vaikeaa, sillä monet maat eivät hyväksy yksinäistä hakijaa adoptiovanhemmaksi tai sijoittavat lapset ensisijaisesti lapsettomille aviopareille. |
| |
Adoptioneuvonnassa selvitetään hakijoiden valmiudet adoptiovanhemmuuteen. Kansainväliseen adoptioon liittyy aina erityiskysymyksiä, joita hakijoiden on pohdittava mahdollisimman paljon etukäteen. Lisäksi haettaessa lupaa kotimaiseen adoptioon hakijoiden kanssa pohditaan heidän valmiuksiaan tukea adoptiolapsen yhteydenpitoa aikaisempiin vanhempiinsa. Neuvonnan kuluessa käydään läpi mm. hakijoiden motiivit, taloudellinen tilanne, asuinolot, rikosrekisteritausta ja terveydentila sekä annetaan opastusta ja neuvoja adoptiovanhemmuuteen. Lisäksi kiinnitetään huomiota hakijoiden elämänkatsomukseen, aikaisempiin elämänvaiheisiin, kasvatuskykyihin ja harrastuksiin, avioparin keskinäisen suhteen vakauteen ja heidän muihin ihmissuhteisiinsa. |
| |
Adoptioneuvonta on keskimäärin noin vuoden kestävä prosessi perheen ja sosiaalityöntekijän välillä. Tapaamiset järjestetään toimistossa ja sosiaalityöntekijä käy vähintään yhdellä kotikäynnillä. Adoptioneuvonnan aikana saatetaan keskustella myös vaikeista ja aroista asioista Adoptioneuvonnan tarkoituksena on lapsen edun turvaaminen, sillä jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen kotiin ja perheeseen. Toisaalta se valmentaa vanhempia uuteen elämäntilanteeseen. Tarkoitus on auttaa hakijoita myös itse arvioimaan halukkuuttaan ja mahdollisuuksiaan adoptiovanhemmuuteen. |
| |
Neuvonnan lopuksi adoptiolasta toivovista hakijoista tehdään kirjallinen lausunto, kotiselvitys. Kotiselvitykseen sosiaalityöntekijä kirjoittaa kuvauksen mm. hakijoiden taustoista, nykytilanteesta, kasvatuskyvyistä sekä adoptiomotiiveista. Lisäksi hän esittää oman arvionsa hakijoiden soveltuvuudesta kotimaiselle tai ulkomaalaiselle lapselle. Adoptioprosessin edetessä kotiselvitys edustaa hakijoita sekä Suomessa että ulkomailla. |
