Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |  
 
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
18.12.2014
Rakennusvalvontavirasto >  Rakentaminen ja luvat >  Rakennusrasitteet > 
 Rakennusrasitteet
Kuuntele

Lupapäätöksessä voidaan edellyttää rasitteen tai rasitteiden perustamista. Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen, maapohjan tai rakennuksen käyttöön liittyvä pysyvä oikeus, joka on merkitty rasitteena kiinteistörekisteriin.

Rasitteita on kahdenlaisia: rakennusrasitteita ja kiinteistörasitteita. Esimerkiksi, jos autopaikka on rakennuksessa, kyse on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta rakennusrasitteesta. Jos autopaikka on rakentamattomalla pihamaalla, niin kyse on kiinteistönmuodostuslain mukaisesta kiinteistörasitteesta.
Rakennusrasitteet perustetaan rakennusvalvontaviraston yleisellä osastolla ja kiinteistörasitteet kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 81 §:n mukaan rakennusrasitteen perustamisesta tai poistamisesta on päätöksen saatua lainvoiman tehtävä merkintä kiinteistörekisteriin rasiteoikeuden haltijan ja rasitetun kiinteistön kohdalle. Kiinteistörekisteriin merkitty rakennusrasite on voimassa, vaikka kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle.

Rasite perustetaan hakemuksesta, ja hakemuslomake on tulostettavissa rakennusvalvontaviraston internetsuvuilta. Hakemuksen mukaan on liitettävä valtakirja(t), rasitesopimus ja kiinteistöjen omistusoikeusselvitykset. Jos kyse on osakeyhtiöstä tai muusta oikeushenkilöstä, niin mukaan on liitettävä kaupparekisteriote tai vastaava, josta ilmenee yhtiön nimenkirjoitusoikeus. Jos kyse on asunto-osakeyhtiöstä, niin mukaan on liitettävä hallituksen kokouspöytäkirja, jossa yhtiö on päättänyt hyväksyä rasitteen perustamisen. Jos asunto-osakeyhtiö on rasitettuna, tarvitaan vastaavasti yhtiökokouksen pöytäkirja.
Rakennusrasitteen perustamista, poistamista ja/tai muuttamista koskevissa asioissa sekä yhteisjärjestelyasioissa voi kääntyä rakennusvalvontaviraston yleisen osaston rakennuslakimiesten puoleen (puhelinvaihde 310 2611).

Mistä asioista voidaan perustaa rakennusrasite

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:n mukaan tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa maankäyttö- ja rakennuslain 158 tai 159 §:ssä tarkoitettuna rakennusrasitteena toista kiinteistöä pysyvästi tai määräajan rasittava oikeus:

  1. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite);
  2. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite);
  3. sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite);
  4. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite);
  5. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite);
  6. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite);
  7. tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite);
  8. ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite).

Mitkä ovat rakennusrasitteen perustamisen edellytykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n mukaan tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite). Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite voidaan perustaa kunnan tai sen laitoksen tarpeita varten taikka yhdyskuntateknistä rakentamista varten siinäkin tapauksessa, että rasiteoikeus ei liity tonttiin tai rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön.
Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.

Jollei rasitteen perustaminen pysyvänä oikeutena ole tarkoituksenmukaista, voidaan erityisestä syystä perustaa määräaikainen rakennusrasite, joka on voimassa määrättyyn päivään tai tapahtumaan saakka.

Milloin voidaan perustaa rakennusrasite, vaikka asianosaiset eivät siitä sovi

Maankäyttö- ja rakennuslain 159 §:n mukaan asemakaavassa edellytetty rakennusrasite voidaan perustaa, vaikka asianosaiset eivät siitä sovikaan:

  1. väestönsuojan, autopaikoituksen ja jätehuollon tilojen järjestämiseksi rakennukseen;
  2. kulkuyhteyden järjestämiseksi rakennukseen muuta kiinteistöä tai yleistä jalankulkua varten, jollei asemakaavan tai tonttijaon toteuttaminen muutoin ole kohtuullisesti järjestettävissä; sekä
  3. kiinteistöjen rajalla olevien rakennusosien tukemiseksi naapurikiinteistöön tai yhteisen seinän rakentamiseksi.

Tässä pykälässä tarkoitettu rasite voidaan perustaa myös kuntaa tai sen hallinnassa olevaa laitosta varten.
Asemakaavan edellyttämistä muista rasitteista kuin rakennusrasitteista säädetään kiinteistönmuodostamislaissa.

Milloin perustettua rakennusrasitetta voidaan muuttaa tai se voidaan poistaa

Maankäyttö- ja rakennuslain 160 §:n mukaan rakennusrasite voidaan muuttaa tai poistaa, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta tarkoituksenmukaista rakentamista, kiinteistön asianmukaista käyttöä tai hoitoa taikka asemakaavan toteuttamista.

Ilman rasiteoikeuden haltijan suostumusta rakennusrasite saadaan muuttaa tai poistaa, jos:

  1. rasite on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi käynyt tarpeettomaksi tai menettänyt huomattavan osan merkitystään;
  2. rasitteesta johtuva haitta on tullut rasitetulle kiinteistölle kohtuuttomaksi eikä rasitteen muuttamisesta tai poistamisesta aiheudu rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa; tai
  3. rasite vaikeuttaa huomattavasti asemakaavan toteuttamista.

Jollei rakennusrasitteesta taikka sen muuttamisesta tai poistamisesta johtuvasta korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Rakennusrasitteen sijasta voidaan joissakin tapauksissa perustaa kiinteistöjen yhteisjärjestely

Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n mukaan jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.
Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.
Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Jolleivät asianosaiset sovi järjestelyyn liittyvistä korvauksista, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.


20.04.2012




 Milloin rakentamiseen tarvitaan lupa
 Rakennuspaikan kaavatilanne
 Suunnittelijan pätevyys
 Lupahakemuksen valmistelu
 Naapureiden kuuleminen lupahakemuksesta
 Lupahakemuksen jättäminen
 Lupahakemuksen käsittely
 Lupapäätöksen tekeminen
 Rakennusrasitteet
 Muutoksenhaku lupapäätökestä
 Rakennan pientalon
 Energiatehokas Helsinki
 Ullakkorakentaminen
 
 
   
Sivun ylläpito: Rakennusvalvontavirasto | Palaute | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Rakennusvalvontavirasto