Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |  
 
Näkymä Kauppatorilta
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
23.10.2014
Rakennusvalvontavirasto >  Rakentaminen ja luvat >  Naapureiden kuuleminen lupahakemuksesta > 
 Naapureiden kuuleminen lupahakemuksesta
Kuuntele

Naapureiden kuuleminen lupahakemuksesta

 

1. Milloin naapuria on kuultava
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 133 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta.
Rakennusluvan kuulemissäännökset koskevat soveltuvin osin myös toimenpide-, purkamis- ja maisematyölupamenettelyä. Poikkeamislupahakemuksen kuulemismenettelystä on omat säännökset. 

2. Kuka hoitaa naapurin kuulemisen
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 65 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on annettava rakennuslupahakemuksesta tieto naapureille.
MRA 65 §:n mukaan luvanhakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen.
Luvanhakija voi siis, kuten on aikataulu yms. syistä suositeltavaa, ottaa naapureiden kuulemisen hoitaakseen. Jos luvanhakija hoitaa naapureiden kuulemisen, niin hän myös vastaa siitä, että kuuleminen on hoidettu oikein. Naapureille on esitetty oikeat piirustukset ja heille on varattu mahdollisuus lausua suunnitelmasta jne. Lupaviranomaisen tehtävänä on kuitenkin tarkistaa, että kaikkia niitä on kuultu, joita lain mukaan kuuluukin.
Jos rakennuslupaviranomainen hoitaa naapureiden kuulemisen, niin siitä peritään kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 8 §:n mukainen maksu. Taksa on luettavissa kohdasta Perittävät maksut.

3. Miten naapuria kuullaan
MRA 65 §:n mukaisesti rakennusvalvontavirasto hoitaa naapureiden kuulemisen lähettämällä naapureille ilmoituksen lupahakemuksen vireille tulosta tavallisena kirjeenä. Kirjelähetyksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. MRA 65 §:n mukaan naapurille on varattava vähintään seitsemän päivää aikaa huomautusten tekemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhimmillään määräaika kirjeen lähettämisestä viimeiseen huomautuspäivään on kaksi viikkoa. Rakennusvalvontavirasto liittää kuulemiskirjeen mukaan kopion asemapiirroksesta, mistä selviää rakennuksen sijainti suhteessa naapuriin. Muihin asiakirjoihin voi tutustua rakennusvalvontavirastossa.
Luvanhakija voi hoitaa naapurin kuulemisen joko kirjeitse tai henkilökohtaisella tapaamisella. Kummassakin tapauksessa on syytä käyttää rakennusvalvontaviraston kuulemislomaketta, jonka saa viraston internetsivuilta. Jos naapuri ei suostu allekirjoittamaan kuulemislomaketta, niin riittää, että luvanhakija kirjoittaa tiedoksiannosta todistuksen paperille.

4. Kuka on naapuri
MRL 133 §:n mukaan naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.
Sellainen kiinteistö, jolla on yksikin yhteinen rajapiste rakennuspaikan kanssa, on aina naapuri. Toisen tontin takana oleva tontti ei ole naapuri. Välittömästi kadun toisella puolella tai vinottain vastapäätä oleva kiinteistö on aina naapuri. Jos rajanaapuri on puisto, niin on tapauskohtaisesti katsottava, onko puiston toisella puolella oleva kiinteistö myös naapuri vai ei. Lähinnä on tällöin kyse puistoalueen leveydestä. Sekä kiinteistön vuokraoikeuden haltija että kiinteistön omistaja ovat naapureita, joten kumpaakin on kuultava.

5. Mitä naapurin kuuleminen tarkoittaa
Naapurin ”kuulemisella” tarkoitetaan sitä, että naapureille annetaan tieto rakennuslupahakemuksen vireille tulemisesta ja heille varataan tilaisuus esittää huomautuksensa suunnitelmasta. Kuuleminen ei tarkoita sitä, että suunnitelmaa olisi aina muutettava naapurien huomautusten mukaisesti. Naapurilla on kuitenkin muutoksenhakuoikeus tehtävästä lupapäätöksestä.

Kuuleminen on suoritettu, kun lupahakemuksesta on ilmoitettu edellä mainitulla tavalla ja huomautuksille varattu määräaika on kulunut umpeen. Se seikka, että kuultava naapuri ei vastaa kuulemiseen, ei estä lupapäätöksen tekemistä.

6. Kuulemisen ja suostumuksen välinen ero
Kuuleminen ja suostumus ovat eri asioita. Jos naapuria on pelkästään kuultava, lupa voidaan naapurin vastustuksesta huolimatta myöntää, ellei muita esteitä ole. Jos sen sijaan tarvitaan naapurin suostumus, niin lupaa ei voida ilman suostumusta myöntää. Suostumus on annettava kirjallisesti. Jos naapurille lähetetään kuulemiskirje, jossa pyydetään naapurin suostumusta, niin kuulemiskirjeeseen vastaamatta jättäminen ei muodosta suostumusta.

7. Milloin naapurilta on saatava suostumus
7.1 Asemakaavan etäisyysvaatimuksesta poikkeaminen
Jos rakennus halutaan sijoittaa lähemmäksi naapurikiinteistön rajaa, kuin mitä asemakaava sallii, ylitykselle on saatava sen naapurikiinteistön omistajan ja haltijan suostumus, johon päin ylitys suuntautuu. Jos ylitys tulee sijaitsemaan huomattavan kaukana asianomaisen naapurin rajasta, niin rakennusvalvontavirasto voi harkita naapurin suostumuksen hankkimisesta luopumista.
Jos ylitys suuntautuu kadulle päin, niin riippuu rakennushankkeesta, ylityksen suuruudesta yms., vaatiiko ylitys kadun toisella puolella olevan kiinteistön omistajan ja haltijan suostumuksen. Jos ylitys suuntautuu muulle yleiselle alueelle, kuten puistoon päin, on ylitykselle saatava suostumus kiinteistöviraston tonttiosastolta.
Jos naapuri ei anna suostumustaan, niin ylitykselle on periaatteessa mahdollista hakea poikkeamislupa. Poikkeamislupaviranomaisena toimii rakennuslautakunta. Muissa kaavapoikkeamisissa ei vaadita naapurin suostumusta, vaan naapurin kuuleminen riittää.

7.2 Kevyen rakennelman rakentaminen
Kaupungin rakennusjärjestyksen 19 §:n mukaan vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuri-tontin rajasta vähintään niin kauaksi, että piirrettäessä tontin rajalta 45 asteen kulmassa suora, rakennelman on jäätävä kokonaan sen alle. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin haltijan/omistajan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan asti, vaikka naapuritontin haltija/omistaja ei ole antanut suostumustaan, jos tästä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa.
Kevyen rakennelman luvanvaraisuus riippuu muun muassa sen koosta, rakenteesta, sijoituksesta ja käyttötarkoituksesta. Riippumatta siitä, vaatiiko rakennelman rakentaminen rakennusvalvontaviraston toimenpideluvan, niin jos naapuri ei anna suostumustaan sijoitukselle, niin rakennusvalvontavirasto voi, jos edellä mainitut perusteet täyttyvät, myöntää rakennelmalle toimenpideluvan. Naapurilla on luonnollisesti valitusoikeus lupapäätöksestä.

 


20.04.2012




 Milloin rakentamiseen tarvitaan lupa
 Rakennuspaikan kaavatilanne
 Suunnittelijan pätevyys
 Lupahakemuksen valmistelu
 Naapureiden kuuleminen lupahakemuksesta
 Lupahakemuksen jättäminen
 Lupahakemuksen käsittely
 Lupapäätöksen tekeminen
 Rakennusrasitteet
 Muutoksenhaku lupapäätökestä
 Rakennan pientalon
 Energiatehokas Helsinki
 Ullakkorakentaminen
 
 
   
Sivun ylläpito: Rakennusvalvontavirasto | Palaute | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Rakennusvalvontavirasto