Energiatehokas Helsinki - kuntalaisen omat energiansäästön sivut
ENERGIATEHOKAS HELSINKI -sivustolla (www.hel.fi/energiatehokas) on vinkkejä siitä miten energiansäästö ja uudistuvien energialähteiden käyttö voidaan ottaa paremmin huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa sekä asumisessa.
Ilmastonmuutoksen estämiseksi EU on sitoutunut vähentämään energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuutta nostetaan 20 %. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 uusimman Suomen ilmasto- ja energiastrategian (www.tem.fi), jossa hahmotellaan toimenpiteitä aina vuoteen 2050 saakka.
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n (www.hsy.fi) mukaan kaupungit sitoutuvat vähentämään pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastopäätöksellään pääkaupunkiseudun kaupungit toimivat Suomessa esikuvana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
Kaupungin strategiassa vuosille 2009-2012 todetaan, että rakennuskanta on saatava energiatehokkaammaksi ja sähkönkulutus tulee kääntää laskuun. Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupungin tulee tuottaa energiastaan 20 % uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitteisiin ei päästä ilman kaikkien osapuolten, kansalaisten, yritysten ja viranomaisten panosta. Energiatalkoot ovat alkaneet!
Paras energia on säästynyt energia
Yhteinen huoli ilmastonmuutoksesta on saanut usean tahon miettimään ratkaisuja. Rakentaminen ja asuminen vaikuttavat energiankulutukseen monella tasolla. Tiiviit alueet mahdollistavat hyvät palvelut omalla alueella ja vähentävät liikennetarvetta. Hyvä huolenpito omasta asuinympäristöstä ja rakennuksista lisää viihtyvyyttä ja vähentää suurten peruskorjausten tarvetta. Rakennusten lämmittämisen lisäksi myös rakennusmateriaalien valmistus kuluttaa energiaa, joten pitkäikäiset, huolettavat ja korjattavat ratkaisut ja materiaalit ovat myös energiatehokkuuden kannalta paras vaihtoehto.
Energiaa ja ympäristöä voidaan säästää monella tavalla:
- tiivis kaupunkirakenne: liikennetarve vähentyy, (lähi)palvelut tulevat kannattavammiksi
- julkisen liikenteen, jalankulun ja pyöräilyn suosiminen liikkumisessa
- uusiutuvien energialähteiden käyttö (aurinko- ja tuulienergia, maalämpö, bioenergia)
- energiaa säästävät ratkaisut uudis- ja korjausrakentamisessa sekä asumisessa
Energiatehokas koti on toimiva ja mukava, terveellinen ja taloudellinen
Rakentamisessa ja korjaamisessa ammattitaitoinen suunnittelu ja huolellinen toteutus varmistavat ratkaisujen toimivuuden ja kestävyyden. Hyvin suunniteltu asunto vastaa asukkaiden tarpeita ja muokkautuu myös tuleviin elämänvaiheisiin. Energiaa säästävät rakentamisen ja korjaamisen ratkaisut saattavat maksaa hankintavaiheessa hiukan enemmän, mutta ne säästävät käyttövaiheessa sekä asumiskustannuksia että ympäristöä. Suomessa on viimeisimpien 20 vuoden aikana rakennettu satoja energiatehokkaita asuntoja. Niissä käytetyistä materiaaleista ja tekniikoista on siis jo runsaasti käyttökokemuksia.
Yleistä lisätietoa energiatehokkuudesta
• rakentamista koskevat määräykset, energiatodistus (ympäristöministeriö www.ymparisto.fi)
• energianeuvoja-sivut (Helsingin Energia: www.helen.fi, www.energianeuvoja.fi)
• valtakunnallinen energian ja materiaalien tehokkaan käytön neuvontasivu (www.motiva.fi)
• tietopaketti ilmastonmuutoksesta (www.ilmasto.org)
• Kuntaliiton ilmasto ja energia -palvelu (www.kunnat.net, energiasivusto)
• perustietoa ympäristönsuojelusta (www.wwf.fi)
• verkkolehti ilmastonmuutoksesta ja energiasta (www.co2-raportti.fi)
• energia- ja ilmastoasioihin liittyviä sopimuksia
|
