PALOTURVALLISUUS
Voiko pelastustielle pysäköidä, muutan huomenna ja parkkipaikalla ei ollut tilaa?
Omistamani asunto/kiinteistö paloi Helsingin alueella, pelastuslaitos sammutti palon, miten saan yhteyden sammutustöiden johtajaan?
Mitä saan säilyttää porrashuoneessa, ullakolla ja kellarissa?
Saako porrashuoneessa säilyttää lastenrattaita?
Mitä saan säilyttää autotallissa?
Mitä pitää ottaa huomioon poistumisteiden lukituksessa?
Miten päivitän hallinnoimani/omistamani kiinteistön paloilmoittimen kohdekortin?
Miten suunnittelen porrashuoneen savunpoiston?
Milloin tehdään paloilmoittimen toteutuspöytäkirja?
Miten savunpoisto mitoitetaan?
Mitä pitää ottaa huomioon lähelle rakentamisessa?
Kuka neuvoo rakenteellisen paloturvallisuuden asioissa?
Miten ja kuka voi irtikytkeä paloilmoittimen hätäkeskusyhteydestä?
VÄESTÖNSUOJELU
Meille ei kuulu väestöhälytin kotiin sisälle. Onko tämä oikein?
Mitä eroa on turvallisuussuunnitelmalla ja pelastussuunnitelmalla?
Käyttämässäni pelastussuunnitelmapohjassa kysytään johtokeskusten yhteystietoja, evakuoinnin kokoontumiskeskuksia ja evakoiden sijoituskuntia. Mistä sellaiset tiedot löytyvät?
Mitä materiaalia kuuluu a. turvallisuushenkilöstölle, b. väestönsuojaan, c. "Tarvittava materiaali, joka ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella tarpeen"?
Milloin suojaudumme väestönsuojaan?
Missä on taloyhtiömme a. yleinen tai b. yhteinen väestönsuoja ?
Mihin suojelupiiriin, -lohkoon ja -alalohkoon kiinteistömme kuuluu?
Voiko pelastustielle pysäköidä, muutan huomenna ja parkkipaikalla ei ollut tilaa?
Pelastustie on hälytysajoneuvoille tarkoitettu ajotie. Pelastusteiden tarkoituksena on taata pelastuslaitoksen toimintaedellytykset onnettomuustilanteissa. Uusien rakennusten pelastustiet määritetään rakennuslupavaiheessa. Niissä rakennuksissa, joissa ei rakennusluvassa ole määritetty pelastusteitä, taloyhtiö määrittää pelastussuunnitelmassaan tarpeelliset pelastustiet ja hyväksyttää ne pelastuslaitoksella. Taloyhtiö on velvollinen pitämään pelastustiet ajokelpoisina ja esteettöminä sekä merkitsemään ne asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Lisätietoa pelastusteistä löytyy Pelastustie -ohjeesta. (Pelastuslaki 379/2011 9 ja 11 §; RakMk E1 11.1.1 ja 11.2.1; Sisäasiainministeriön asetuksen pelastusteiden merkitsemisestä 1384/2003)
Takaisin otsikoihin
Omistamani asunto/kiinteistö paloi Helsingin alueella, pelastuslaitos sammutti palon, miten saan yhteyden sammutustöiden johtajaan?
Voit ottaa yhteyttä päivystävään palomestariin puh. 310 1651
Takaisin otsikoihin
Mitä saan säilyttää porrashuoneessa, ullakolla ja kellarissa?
Porrashuone. Et mitään. Porrashuone on asuinhuoneistojen ainoa uloskäytävä, joten siellä ei saa säilyttää tavaraa (Pelastuslaki 379/2011 10 §). Uloskäytävällä säilytettävät tavarat ovat helppo sytyttämiskohde tuhopolttajalle ja palaessaan tavarat muodostavat runsaasti savua, joka täyttää porrashuoneen hetkessä. Poistumistilanteessa porrashuoneessa liikkumisen esteenä olevat tavarat vaarantavat talon asukkaiden ja palomiesten turvallisuutta. Porrashuoneessa ei siis saa säilyttää edes väliaikaisesti lastenrattaita, penkkejä, viher- tai muovikasveja, polkupyöriä, rollaattoria tai mitään muutakaan tavaraa. Säilyttämisellä ei tarkoiteta tavanomaisia ilmoitustauluja, kynnysmattoja tai ovikoristeita. Porrashuoneen viihtyvyyttä voidaan parantaa väreillä tai valaistuksella. Mikäli tarvitset säilytystilan esimerkiksi lastenrattaille, ota yhteyttä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään, jotta voitte yhdessä löytää rakennuksestanne virallisen säilytyspaikan niille.
Ullakko ja kellari. Ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.
Takaisin otsikoihin
Saako porrashuoneessa säilyttää lastenrattaita?
Ei missään tilanteessa. Katso perustelut yllä.
Takaisin otsikoihin
Mitä saan säilyttää autotallissa?
Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Pientalojen sekä kerrostalojen yksittäisissä autosuojissa saa säilyttää kohtuullisessa määrin työkaluja, lisävarusteita, ulkoiluvälineitä yms. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa. Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti, kuten muun muassa varastona, toimistona, korjaamona, asumistilana, tulityöpaikkana, liike- tai kokoontumistilana tai työpajana. Käyttötarkoituksen muutokselle on haettava lupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Autosuojan rakentamisen paloturvallisuusvaatimukset määritellään Suomen rakentamismääräyskokoelman E-sarjassa. Lisätietoa Autosuoja -ohjeesta (pdf).
Takaisin otsikoihin
Mitä pitää ottaa huomioon poistumisteiden lukituksessa?
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti (Pelastuslaki 379/2011 10 §). Uloskäytävien ja niille johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Majoitustiloissa ja hoitolaitoksissa poistumisteiden ovissa käytetään lukkoja, jotka voidaan avata sisäpuolelta aina ilman avainta. Muissa rakennuksissa poistumisteiden ovien tulee olla avattavissa ilman avainta tilan normaalin käytön aikana. Kulunvalvonnan järjestelyt eivät saa estää turvallista poistumista rakennuksesta. (RakMk E1 10.6)
Takaisin otsikoihin
Miten päivitän hallinnoimani/omistamani kiinteistön paloilmoittimen kohdekortin?
Paloilmoittimen kohdekortti tulee päivittää aina, kun kohteeseen, paloilmoittimeen tai yhteyshenkilöihin tulee muutoksia. Muutokset ilmoitetaan pelastuslaitokselle tällä lomakkeella.
Takaisin otsikoihin
Miten suunnittelen porrashuoneen savunpoiston?
Osastoidusta uloskäytävästä tulee järjestää mahdollisuus savunpoistoon ja korvaavan ilman virtaamiseen (RakMk E1 Rakennusten paloturvallisuus 11.4.2).
Takaisin otsikoihin
Milloin tehdään paloilmoittimen toteutuspöytäkirja?
Toteutuspöytäkirja on kohdekohtainen, vaiheittain etenevä paloilmoittimen suunnittelua, asennusta, käyttöönottoa ja luovutusta koskeva asiakirja, jonka täytöstä ja käytöstä vastaa paloilmoitintöiden vastuuhenkilö.
Toteutuspöytäkirja laaditaan uudiskohteisiin ja muihin kohteisiin, joihin ollaan asentamassa hätäkeskukseen liitetty automaattinen paloilmoitinlaitteisto. Olemassa olevissa kohteissa esimerkiksi tilojen käytön muuttuessa, ilmaisintyypin muuttuessa tai paloilmoitinkeskuksen vaihdon yhteydessä päivitetään kohteesta aikaisemmin tehty toteutuspöytäkirja. Kohdekohtaisen toteutuspöytäkirjan täyttäminen tulee aloittaa heti kohteen suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin siihen voidaan tehdä tarvittavat täsmälliset kohteen perusmäärittelyt. (Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2002)
Takaisin otsikoihin
Miten savunpoisto mitoitetaan?
Rakennukseen tulee suunnitella ja rakentaa sen eri tiloihin soveltuva riittävä mahdollisuus savunpoistoon (Suomen rakentamismääräyskokoelma, E1 Rakennusten paloturvallisuus 11.4.1).
Savunpoiston suunnittelussa huomioitavia määräyksiä ja ohjeita: Suomen rakentamismääräyskokoelma, E1 Rakennusten paloturvallisuus 11.4, E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus 7, E4 Autosuojien paloturvallisuus 2.6, Pelastuslaki 12 § Laitteiden kunnossapito.
Takaisin otsikoihin
Mitä pitää ottaa huomioon lähelle rakentamisessa?
Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. (Suomen rakentamismääräyskokoelma, E1 Rakennusten paloturvallisuus 9.1.2). Esimerkkejä rakennusten välisistä etäisyyksistä ja niiden vaatimista osastoinneita löytyy Ympäristöministeriön ympäristöoppaasta 39 (2003), Rakennusten paloturvallisuus ja paloturvallisuus korjausrakentamisessa s. 104-105.
Takaisin otsikoihin
Kuka neuvoo rakenteellisen paloturvallisuuden asioissa?
Helsingin pelastuslaitoksella on erillinen suunnittelijoiden neuvontaryhmä. Liitteestä löydät oman alueesi yhteyshenkilön. Otathan yhteyttä hyvissä ajoin, sillä ruuhka-aikoina ensimmäinen vapaa palaveriaika saattaa löytyä vasta parin viikon kuluttua. Neuvontaryhmän aluejako
Takaisin otsikoihin
Miten ja kuka voi irtikytkeä paloilmoittimen hätäkeskusyhteydestä?
Kun rakennuksessa tehtävistä korjaustöistä tai muusta toiminnasta voi aiheutua erheellinen paloilmoitus, on selvitettävä automaattisen paloilmoittimen ilmaisimien irtikytkennän tarve. Paloilmoittimen irtikytkennöistä vastaa paloilmoittimen hoitaja, joka on koulutettu tehtävään. Irtikytkentöjä suunniteltaessa on huomioitava irtikytkentöjen vaikutus rakennuksen muuhun käyttöön ja sen paloturvallisuuteen sekä irtikytketyllä alueella mahdollisesti tarvittava palovartiointi.
Irtikytkennän tekijä aina vastaa, että irtikytkentä on tehty asianmukaisesti ja irtikytkennän aikana mahdollisesta palovartioinnista on huolehdittu sekä varmistaa, että laitteisto palautetaan käyttökuntoon irtikytkentää vaatineiden töiden päätyttyä.
Jos koko rakennus saneerataan eikä rakennuksessa ole normaalikäytön toimintoja, on tietyin edellytyksin mahdollista kytkeä koko rakennuksen automaattinen paloilmoitin irti hätäkeskuksesta rakennustöiden ajaksi. Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ennen aiottua irtikytkentää suunnittelijoiden neuvontaryhmään (oman alueen yhteyshenkilö), jolloin sovitaan mahdollisesti kohteessa tarvittavasta ylimääräisestä palotarkastuksesta ennen irtikytkentää ja käydään läpi irtikytkennän ehdot. Neuvontaryhmän aluejako (Pelastuslaki 379/2011 12 § Laitteiden kunnossapito) Lisätietoa paloilmoittimen irtikytkennästä tästä ohjeesta.
Takaisin otsikoihin
Meille ei kuulu väestöhälytin kotiin sisälle. Onko tämä oikein?
Väestöhälyttimet on tarkoitettu ulkona liikkuvan väestön hälyttämiseen. Helsingissä väestöhälyttimet eivät kuulu ulkona täysin kaikkialle, mutta tarvittaessa katvealueita paikataan kaiutinautoilla. Katso tästä linkistä väestöhälyttimien sijainnit Helsingissä.
Takaisin otsikoihin
Mitä eroa on turvallisuussuunnitelmalla ja pelastussuunnitelmalla?
Turvallisuussuunnitelma, puhuttaessa paloturvallisuudesta, oli Pelastustoimilain aikainen nimike. Pelastuslaki muutti suunnitelman nimen pelastussuunnitelmaksi.
Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston mukaan määritelmät suunnitelmille menevät näin:
Pelastussuunnitelma on onnettomuuksien ehkäisyksi ja onnettomuustilanteiden varalta tiettyä kohdetta tai tapahtumaa varten laadittava toimintasuunnitelma. Pelastussuunnitelma voi olla valmius- tai turvallisuussuunnitelman osa tai erillinen suunnitelma.
Turvallisuussuunnitelma on suunnitelma, jolla pyritään edistämään tietyn kohteen tai alueen turvallisuutta.Turvallisuussuunnitelmia laaditaan sekä hallinnon eri aloilla, kunnissa että yrityksissä. Turvallisuussuunnitelma voi olla paikallinen tai alueellinen. Turvallisuussuunnitelmassa vahvistetaan erityisesti osapuolten yhteiset tavoitteet paikallisen turvallisuuden lisäämiseksi ja muun muassa rikosten torjumiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisyksi. Turvallisuussuunnitelmassa otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen sitä täydentävät sektorikohtaiset turvallisuutta edistävät ohjelmat ja suunnitelmat. Turvallisuussuunnitelman kohteeksi otetaan ne ilmiöt ja asiat, jotka paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen seurauksena arvioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi. (Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto, Suomen pelastusalan keskusjärjestö)
Takaisin otsikoihin
Käyttämässäni pelastussuunnitelmapohjassa kysytään johtokeskusten yhteystietoja, evakuoinnin kokoontumiskeskuksia ja evakoiden sijoituskuntia. Mistä sellaiset tiedot löytyvät?
Helsingissä ei merkitä väestönsuojelun johto- ja kokoontumiskeskusten yhteystietoja eikä evakuoitujen sijoituskuntia pelastussuunnitelmaan, vaan pelastusviranomainen ilmoittaa kyseiset tiedot valmiutta kohotettaessa.
Takaisin otsikoihin
Mitä materiaalia kuuluu a. turvallisuushenkilöstölle, b. väestönsuojaan, c. ”Tarvittava materiaali, joka on ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella tarpeen”?
Viranomaiset eivät nykyisin anna yksityiskohtaisia määräyksiä tai listoja tavaroista joita pitää hankkia poikkeusolojen varalle. Pelastussuunnitelmassa painottuu omien riskien suunnitelmallinen tunnistaminen ja päivittäisten onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden ehkäisy. Vahinkotilanteessa on kyettävä tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti rajoittamaan vahinkoja ja torjumaan lisävahinkoja Tätä varten on hankittava onnettomuustilanteissa ja pelastamisessa tarvittavia välineitä. Pelastussuunnitelman laatijoiden on riskianalyysinsä perusteella itse löydettävä sopivat ja oikeat ratkaisut.
Takaisin otsikoihin
Milloin suojaudumme väestönsuojaan?
Väestönsuojat on tarkoitettu pääasiassa poikkeusolojen tilanteita varten. Valmiuden kohottamisen yhteydessä pelastusviranomaiset antavat tarkempia ohjeita väestönsuojiin menosta. Normaalioloissa yleisen vaaramerkin kuultuaan väestön tulee suojautua sisätiloihin, kuunnella radiota ja noudattaa annettavia ohjeita sekä välttää puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Alueilla,joilla on annettu yksityiskohtaiset suojautumisohjeet, niitä tulee noudattaa. Poikkeusoloissa väestön tulee siirtyä välittömästi väestönsuojiin. Lue lisää suojautumisohjeista kohdasta Väestönsuojelu, Väestönsuojat ja Toimintaohjeita suojautumistilanteessa.
Takaisin otsikoihin
Missä on taloyhtiömme a. yleinen tai b. yhteinen väestönsuoja?
Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu suojaksi liikkuvalle väestölle ja niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Yksittäinen taloyhtiö ei voi varata suojapaikkoja yleisestä suojasta.
Yhteinen väestönsuoja on usean taloyhtiön tai yritysten, virastojen ja laitosten henkilöille varattu suoja. Tarkista ensisijaisesti väestönsuojaratkaisu taloyhtiösi rakennuslupa-asiakirjoista.
Tästä linkistä löydät yleiset ja yhteiset kalliosuojat.
Mihin suojelupiiriin, -lohkoon ja -alalohkoon kiinteistömme kuuluu?
Löydät tiedot kiinteistönne suojelupiiristä, - lohkosta ja -alalohkosta Helsingin kaupungin palvelukartasta. Toimi Palvelukartta - sivustolla seuraavasti:
- Valitse "osoitehaku"
- Kirjoita kenttään kiinteistön osoite
- Klikkaa "kunnalliset palvelut, joiden piiriin kuulut"
- Valitse "pelastuslaitos"
- Klikkaa "hae"
- Suojelupiiri, -lohko ja -alalohkotiedot ovat listan lopussa.
Takaisin otsikoihin |
