Muutamme Helsinkiin ja lapsemme pitäisi päästä kouluun. Mitä teemme?
Oppilaalla on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Oman oppilaaksiottoalueen koulu on niin sanottu lähikoulu. Lähikoulun voi tarkistaa itse Palvelukartan (www.hel.fi/palvelukartta) avulla.

Valitse Osoitehaku, kirjoita katuosoitteesi, valitse Kunnalliset palvelut, joiden piiriin kuulut ja klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Apua lähikoulun tarkistamiseen saa myös tarvittaessa opetusviraston neuvonnasta puh. 09 310 86400.

Jos haluatte lapsenne lähikouluun, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin, joka tekee oppilaaksiottopäätöksen. Lapsi voi hakea muuhunkin kuin oman alueen lähikouluun. Myös tällöin otetaan yhteyttä kyseisen koulun rehtoriin.

Olemme muuttaneet Helsinkiin ja lapsemme, joka ei osaa suomea, pitäisi päästä kouluun. Mitä teemme?

Maahanmuuttajataustaiselle lapselle tai nuorelle voi hakea paikkaa valmistavasta opetuksesta, jos lapsen suomen kielen taito ei ole riittävä. Valmistavassa opetuksessa oppilas saa suomen kielen opetusta ja oppii muiden oppiaineiden tärkeimpiä käsitteitä. Opetusta annetaan enintään yhden lukuvuoden ajan.

Valmistavan opetuksen ryhmissä on enintään 12 oppilasta. Kun oppilaan suomen kielen taito on riittävä, hän siirtyy tavalliseen suomenkieliseen luokkaan omaan lähikouluunsa.

Valmistavaan opetukseen haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa Lomakkeet-sivulta tai tilata opetusviraston neuvonnasta, puh. 09 310 86400, neuvonta.opetusvirasto(at)hel.fi. Neuvonta palvelee klo 8.15-16. Lomakkeen voi tulla myös täyttämään opetusvirastoon, käyntiosoite on Hämeentie 11 A, 3. krs.
Hakemusten käsittely kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen opetuskonsultti ilmoittaa huoltajalle tai yhteyshenkilölle oppilaan koulupaikasta.

Voiko ulkokuntalainen lapsi käydä Helsingissä koulua?
Ulkokuntalainen voi käydä peruskoulua Helsingissä, jos hän asuu Helsingissä. Niin sanotussa toissijaisessa oppilaaksiotossa Helsingin kouluihin voidaan myös ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, jos niissä on tilaa sen jälkeen kun kouluun on ensin otettu helsinkiläiset oppilaat. Oppilaaksiotossa noudatetaan tällöin yhteisiä periaatteita.

Helsinkiläisiin lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin voivat hakea yhteishaussa tai oppilaitoksen oman valintamenettelyn kautta myös muut kuin helsinkiläiset. Lisätietoa oppilaaksiotosta Helsingissä

Milloin alkaa yhteishaku ja ketkä siinä voivat hakea?
Yhteishaussa haetaan opiskelupaikkaa ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon. Haku on sähköinen osoitteessa www.haenyt.fi. 

Yhteishaussa voivat hakea kaikki, joilla on peruskoulun päättötodistus tai jotka saavat hakukevään aikana päättötodistuksen peruskoulusta. Lisätietoa yhteishausta

Voiko 26-vuotias hakea yhteishaussa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen? Onko yhteishaussa ikärajaa?
Voi hakea, mutta on suositeltavaa, että aikuiset hakevat joko aikuislukioon tai ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Opiskelu on järjestetty joustavammin, ja se ottaa huomioon aikuisen elämäntilanteen. Loppututkinto on sama kuin nuorisokoulutuksessakin. Helsingin kaupungin aikuislukiosta ja ammatillisista oppilaitoksista saa tietoa osoitteesta www.aikuiskoulutus.edu.hel.fi.

Voiko nuori, joka ei osaa suomea hakea yhteishaussa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen? Miten menetellään?
Suomenkielisissä lukioissa ja ammattioppilaitoksissa vaaditaan suomen kielen taitoa, koska opiskelu tapahtuu suomeksi. Jos nuori ei osaa suomea, kannattaa ensin osallistua suomen kielen kursseille.

Mitä teen jos jään ilman opiskelupaikkaa?
Helsingissä on vaihtoehtoja ilman opiskelupaikkaa jääneille. Tutustu vaihtoehtoihin osoitteessa http://www.ysinjalkeen.fi/fi/toimi/jos-et-saa-paikkaa. Täydennyshaussa voi hakea vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja.Koulujen alettua vapaaksi jääneitä paikkoja voi tiedustella Tulevaisuustiskiltä tai kysyä suoraan oppilaitoksista. www.hel.fi/tulevaisuustiski

En muistanut printata hakulomaketta, ja nyt en muista mihin kouluihin hain. Mistä saisin oman lomakkeeni?
Haun jälkeen valintojaan ei voi enää muuttaa, eikä lomaketta pysty enää toimittamaan hakijalle. Kun haku on päättynyt, saat tiedon, mihin kouluihin hait ja mihin pääsit.

Mistä löytyy koottuna lukioiden kielitarjonta?
Pääkaupunkiseudun palvelukartasta osoitteesta www.hel.fi/palvelukartta löytyy pääkaupunkiseudun lukioiden kielitarjonta. Opetusviraston yhteishakusivustosta osoitteesta www.ysinjalkeen.fi löytyy koottuna Helsingin kaupungin lukioiden kielitarjonta.

Jos haen tietyn kieliryhmän perusteella johonkin lukioon, eikä kieliryhmää perustetakaan, onko mahdollista osallistua toisen lukion kursseille kyseiseen kieleen?
Helsingin kaupungin lukiot tekevät yhteistyötä keskenään, ja on mahdollista osallistua toisen lukion kieliryhmään.

Miten lapsi voi hakea koululaisten iltapäivätoimintaan?
Perusopetuksen iltapäivätoimintaan voivat hakea peruskoulun 1.–2.-luokkalaiset ja kaikki erityisen tuen oppilaat. 

Lapset valitaan iltapäivätoimintaan lukuvuodeksi kerrallaan. Lisätietoa iltapäivätoiminnasta

Montako päivää syysloma on?
Helsingissä opetuslautakunta päättää vuosittain kaupungin koulujen syysloman, joka on yleensä parin päivän pituinen. Lukuvuonna 2012-2013 syysloma Helsingin kaupungin peruskouluissa on 18.10. - 19.10.2012. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa syysloma on viikolla 42 eli 15.10 - 19.10.2012.

Yksityiset koulut, yksityiset sopimuskoulut ja valtion koulut päättävät itse lomapäivänsä sekä koulutyön aloittamispäivän. Opetuslautakunta toivoo yksityisten koulujen järjestävän työ- ja loma-aikansa samalla tavalla kaupungin koulujen kanssa.

Lisätietoa Koulujen työ- ja loma-ajat

Milloin on talviloma Etelä-Suomessa?
Talviloma on yleensä helmikuun viimeisellä viikolla. Vuonna 2013 talviloma Helsingin kaupungin kouluissa on 18.2. - 22.2.2013.

Yleistietoa koulujen työ- ja loma-ajoista ja niiden määräytymisestä löytyy Opetushallituksen kotisivuilta.

Millä perusteella saa koululaislipun?
Peruskoulun oppilaille voidaan myöntää koulumatkaetuna Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lippu, mikäli koulumatka luokilla 1–6 on vähintään 2 kilometriä yhteen suuntaan ja luokilla 7–9 vähintään 3 kilometriä. Koulumatkalla tarkoitetaan lyhintä yleisesti jalankulkijoiden käytössä olevaa reittiä, joka mitataan koulun piha-alueen portilta oppilaan asunnon piha-alueen rajalle. Koulumatkaetu myönnetään pääsääntöisesti vain oman oppilaaksiottoalueen kouluun.

Koulumatkaetu koskee myös niitä oppilaita, jotka osallistuvat kielikylpyopetukseen tai painotettuun opetukseen, johon oppilaat on valittu soveltuvuuskokeella. Koulumatkaetua voi saada myös harvinaisen A-kielen tai seitsemänneltä luokalta alkavan B-englannin opiskelun perusteella. Koulumatkaetua voi saada myös erityisopetukseen. Lisätietoa koulumatkaedusta

Miten pääsee oppisopimuskoulutukseen?
Edellytyksenä oppisopimuksen syntymiselle on työpaikka. Suurin osa oppisopimuksista solmitaan siten, että koulutuksesta kiinnostunut ottaa yhteyttä työnantajaan oppisopimuksen aloittamiseksi. Oppisopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Kun yhteisymmärrys oppisopimuksesta on syntynyt, auttaa opetusviraston oppisopimustoimisto asiassa eteenpäin. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta

Milloin vakinaisesti täytettävät peruskoulujen ja lukioiden opettajien virat tulevat hakuun?
Peruskoulujen ja lukioiden vakinaisesti täytettävät opettajanvirat julistetaan vuosittain haettaviksi tammi-helmikuun vaihteessa. Hakuilmoitus tulee kaupungin virallisiin ilmoituslehtiin ja kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään (www.helsinkirekry.fi).

Hakuaika virkoihin on noin 2,5 viikkoa. Vakinaiset tehtävät täytetään aina 1.8. lukien. Lisätietoa työpaikoista

Voiko jättää avoimen hakemuksen jos haluaa sijaisopettajaksi?
Helsingin opetusvirastossa ei ole sijaisvälitystä suomenkielisiin kouluihin. Sähköiseen rekrytointijärjestelmään (www.helsinkirekry.fi) voi jättää avoimen hakemuksen, joita koulujen rehtorit voivat lukea. Tämä ei kuitenkaan ole kovin tehokas työnhakukeino. Seure Henkilöstöpalvelut Oy (www.seure.fi) välittää opettajia kouluihin. Lisäksi sijaisuuksista kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteydessä koulujen rehtoreihin.

Miten voi hakea koulun liikuntasalivuoroja?
Helsinkiläiset järjestöt, yhteisöt, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat anoa koulujen ja oppilaitosten liikunta-, juhlasali- ja luokkatilojen käyttövuoroja illoiksi ja viikonlopuiksi. Koulutiloja anotaan sähköisen järjestelmän kautta. Kausivuorot seuraavalle lukuvuodelle haetaan edellisen lukuvuoden keväänä. Myös yksittäiset vuorot anotaan sähköisen järjestelmän kautta. Yksittäisten käyttövuorojen anomukset on tehtävä kolme viikkoa ennen anottua vuoroa.

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätiedot, puhelinpalvelu klo 9.00–14.00, 09 310 12001, sähköposti tilavaraukset(at)edu.hel.fi. Koulutilojen sähköinen WebTimmi -varausjärjestelmä

Lapseni kuuluu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan. Voiko hän silti valita elämänkatsomustiedon opetuksen?
Ei voi. Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva oppilas voi myös valita evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen. Vain ne oppilaat, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, voivat opiskella elämänkatsomustietoa.

Lapseni kuuluu johonkin muuhun kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen yhdyskuntaan, mutta koulussa ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta. Mihin opetukseen lapseni osallistuu?
Jos oman uskonnon opetusta ei järjestetä, lapsi osallistuu yhteen seuraavista vaihtoehdoista: evankelis-luterilaisen uskonnon opetus, elämänkatsomustiedon opetus tai korvaava opetus. Uskonto tai elämänkatsomustieto on kaikille oppilaille pakollinen oppiaine, joten lapsi ei saa vapautusta kyseisestä aineesta, vaikkei koulussa tarjotakaan oman uskonnon opetusta.

Mitä on korvaava opetus?
Oppilaan osallistuminen varsinaiseen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen on ensisijainen toimintatapa. Koulu voi kuitenkin omien mahdollisuuksiensa ja resurssiensa mukaan järjestää korvaavaa opetusta oppilaille, joiden huoltajat eivät halua näiden osallistuvan katsomusaineen opiskeluun. Korvaavan opetuksen järjestämisestä ja sisällöstä päättää koulu. Opetus voi olla esimerkiksi läksyjen lukua, kirjastossa opiskelua, S2-opetusta tai jonkin toisen aineen tukiopetusta.

Lapseni kuuluu muuhun kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, ja koulussa järjestetään hänen oman uskontonsa opetusta. Onko hänen pakko osallistua oman uskontonsa opetukseen?
Ei ole. Jos lapsen huoltaja niin toivoo, lapsi voi osallistua oman uskontonsa opetuksen sijaan evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, elämänkatsomustiedon opetukseen tai korvaavaan opetukseen.

Lapseni kuuluu useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan. Mitä katsomusainetta hän alkaa opiskella koulussa?
Jos oppilas kuuluu useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan, huoltaja valitsee lapsen katsomusaineen kyseisten uskontojen joukosta.

Haluan opettaa katsomusaineen sisällöt lapselleni itse. Lapseni voi osallistua koulussa aineen kokeisiin.
Kotiopetus ei ole vaihtoehto katsomusaineen opetuksessa.

Koemme, että lapsemme oman uskonnon opettaja ei opeta kuten kotona uskomme, ja haluamme vaihtaa uskonnon opettajaa.
Uskonnon opettajasta päättää rehtori. Koulun uskonnon opetus on tunnustuksetonta, mikä velvoittaa opettajaa eettiseen, tunnustuksettomaan opetukseen. Koulu ei opeta uskonnon tunnilla, miten lapsi tai nuori voi kasvaa omassa uskonelämässään.

Haluan saada lapselleni uskonnon opetusta omalla äidinkielellä.
Suomen kouluissa opetuskieli on suomi tai ruotsi, ja siksi uskontoa opetetaan pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi.

Voiko lapseni poistua oppitunnilta rukoushetkeen?
Ei voi. Koulu voi pyydettäessä tehdä rukoilua helpottavia järjestelyjä (esim. järjestää tilan rukoushetkiä varten), mutta rukoilemaan ei siltikään saa poistua kesken oppitunnin.

Lapseni uskonto vaikeuttaa hänen osallistumistaan liikunnan, kuvaamataidon tai musiikin tunneille. Voiko hän jäädä pois näiden opetuksesta?
Ei voi. Kyseiset aineet ovat kaikille pakollisia oppiaineita. Opettajan kanssa voidaan keskustella vaihtoehtoisista tavoista, joilla oppilas voi opiskella oppiaineiden sisällöt.

Haluan hakea lapselleni koulupäivän vapaaksi uskonnollisen juhlan takia. Onko tämä mahdollista?
Oppilaan on mahdollisuus hakea esimerkiksi ramadanin päätösjuhlaan vapaata rehtorilta. Tällöin voimassa ovat normaalit huoltajan velvollisuudet oppilaan koulutehtävien hoitamisesta.

Mitä ovat koulun uskonnolliset tilaisuudet?
Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnon harjoittamiseksi, eikä niihin ole pakko osallistua omantuntonsa vastaisesti. Huoltajan pyynnöstä oppilas voidaan vapauttaa osallistumasta jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Koulu järjestää tällöin tilaisuuden ajaksi oppilaalle muuta toimintaa.

Valtakunnallisen ohjeen mukaan koulun perinteisiin juhliin liittyviä uskontoon viittaavia elementtejä ei katsota uskonnon harjoittamiseksi. Esimerkiksi yksittäinen virsi kuten Suvivirsi ei tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, vaan sen laulamista voidaan pitää osana suomalaiseen kulttuuriperintöön tutustumista.