Pääkaupunkiseudun lukiolaiset:
Lukioissa ei suvaita kiusaamista
Pääkaupunkiseudun lukioiden toisluokkalaiset viihtyvät opinahjoissaan ja kokevat olonsa turvalliseksi. Lukiot ovat tehneet erittäin selväksi sen, että niissä ei suvaita kiusaamista ja yhteishenki koetaankin pääsääntöisesti hyväksi. Kehittämistä löytyy hyvinvointipalveluissa sekä uravalintojen tukemisessa.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lukioiden toisen vuosikurssin opiskelijoille tehtiin viime syksynä kysely, jolla selvitettiin vastaajien käsitystä lukioiden palvelukyvystä ja mahdollisista kehitystarpeista. Vastausprosentti oli 70 ja se vaihteli eri kunnissa 60 ja 85 %:n välillä. Yhteensä vastaajia oli 8546.
Lukioiden toimintakulttuuri koetaan mielekkääksi
Kyselyn perusteella lukioiden palvelukykyyn oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Vastausten keskiarvot vaihtelivat asiaryhmittäin 3,35–4,06 välillä, kun korkein mahdollinen arvosana oli 5. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijat olivat hieman tyytyväisempiä kuin suomenkieliset opiskelijat ja pojat hieman tyytyväisempiä kuin tytöt. Keskiarvojen perusteella kuntien välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta hajontaa oli jonkin verran esimerkiksi tietoverkon, verkkokurssien ja sähköisten oppimisympäristöjen sekä kansainvälisen toiminnan, työelämäyhteyksien ja tutor-toiminnan osalta.
Tyytyväisimpiä oltiin toimintakulttuuriin liittyviin asioihin, kuten siihen, että lukioissa ei suvaita kiusaamista ja opiskelijat kokevat olonsa turvalliseksi. Lukiot ovat siis onnistuneet saamaan opiskelijoiden tietoisuuteen sen, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Tässä asiassa on kuitenkin nollatoleranssi, joten asian eteen tulee jatkossakin ponnistella.
Lisäksi lukiolaiset kokevat, että heistä välitetään lukiossa ja että lukiossa on hyvä yhteishenki. Samoin koetaan, että opettajat kohtelevat opiskelijoita oikeudenmukaisesti. Lukiolaisten huoltajat tukevat lapsiaan näiden opinnoissa ja lukiossa viihdytään hyvin.
Aineenopettajien ohjaukseen ollaan yleensä tyytyväisiä ja työtavat koetaan yleensä monipuolisiksi ja oppimista tukeviksi ja niiden koetaan tukevan opiskelutaitojen kehitystä. Neljä viidestä vastanneista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että opiskeluterveydenhuollon palveluja saa riittävästi ja työrauha on hyvä. Yhtä usein oltiin tyytyväisiä lukion tiloihin, opiskelutahtiin, opintojen hyödyllisyyteen ja tietoverkkojen käyttöön sekä mahdollisuuteen osallistua kansainväliseen toimintaan.
Opiskelijoiden opinto-ohjausta ja hyvinvointipalveluita tulee kehittää edelleen
Vaikka vastaajien enemmistön mielestä lukion toiminnan tavoitteet yleensä toteutuvat, esille nousee myös parannettavaa. Verkkokurssien suorittaminen oli mahdollista alle puolelle vastaajista.
Opintososiaalista tukea ja apua tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja elämänmuutoksiin liittyvissä asioissa koki saavansa täysin tai lähes riittävästi vain puolet vastanneista. Vain noin puolet vastanneista koki saavansa tukea urasuunnitelmien tekemiseen, hieman useampi sai riittävästi tietoa lukion jälkeisistä koulutusmahdollisuuksista. Noin viidesosa vastaajista ei saa mielestään tarvittaessa apua oppimisvaikeuksissa. Neljännes vastaajista oli kouluruokailuun tyytymättömiä.
Tyttöjen ja poikien kokemuksissa ei merkittäviä eroja
Tyttöjen ja poikien antamat vastaukset poikkesivat toistaan yleensä vain vähän tai eivät lainkaan. Tyttöjen mielestä huoltajien ja lukion yhteistyö sujuu hyvin ja opiskelijat voivat vaikuttaa lukion asioihin hieman paremmin kuin poikien mielestä. Tytöt kokevat myös saavansa paremmin apua tarvittaessa tunne-elämään, ihmissuhteisiin ja elämänmuutoksiin liittyvissä asioissa.
Pojat kokevat saavansa paremmin apua opintososiaalisissa asioissa sekä kannustavaa palautetta opettajilta. Pojat kokevat saavansa useammin riittävästi tietoa lukion jälkeisistä koulutusmahdollisuuksista ja tietoa urasuunnitelmien tekoon.
Taustaa
Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen koulutuksen arviointisuunnitelmaan. Kyselyn toteutti FCG Oy. Seuraava kysely toteutetaan ensi syksynä ja silloin vastaajaryhmänä ovat perusopetuksen 8.luokan oppilaat huoltajineen.
Kaupungit ovat saaneet omat tuloksensa lukiokoulutuksen kehittämisen tueksi. Tulokset käsitellään lukioissa yhdessä henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.
Helsingin tulokset
Helsingin kaupungin lukioiden 2. vuosikurssin opiskelijoista kyselyyn vastasi 69% eli 1857 opiskelijaa.
Helsinkiläiset lukiolaiset olivat hyvin tyytyväisiä kaupungin lukiopalveluihin. Lukiossa viihdytään ja yhteishenki koetaan hyväksi. Yhteisöllisyyttä tuetaan. Myös opettajat koetaan oikeudenmukaisiksi.
Helsingissä on kiinnitetty huomiota verkko-opetukseen. Tämä näkyy kyselyn tuloksissa. Mahdollisuudet verkkokurssien suorittamiseen koetaan melko hyviksi ja sähköisiä oppimisympäristöjä hyödynnetään opetuksessa. Myös opiskeluterveydenhuollon palvelut koetaan riittäviksi.
Vähiten tyytyväisiä ollaan kouluruokailuun ja sisäilmaan. Noin joka kolmas kokee olevansa tyytymätön kouluruokailuun ja joka viides kokee lukion sisäilman huonoksi.
Selkeimmäksi kehittämiskohteeksi Helsingin tuloksista nousi sisäilman ja kouluruokailun lisäksi lukio-opintojen jälkeisen urasuunnitelman tekeminen.
Lisätietoja:
Inari Salonen inari.salonen(at)hel.fi, 09 310 86777
|
