Liikennekaupungin kaksi- ja nelipyöräiset kaupunginmuseon kokoelmiin

Auroran kentällä Nordenskiöldinkadulla tapahtuu liikenteen määrän nähden huomattavan vähän kolareita. Lasten liikennekaupungin tavoitteena onkin vähentää lapsiin ja nuoriin kohdistuvia liikenneonnettomuuksia.

Lasten liikennekaupunki avattiin Auroran kentälle vuonna 1958. Ajatuksen liikennekaupungista toi ulkomaisilta opintomatkoiltaan Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisimestari Otto Kosonen. Liikenneopetuksesta ja ohjauksesta vastasivat ensin Nuorisopoliisitoimiston poliisit. Nuorisoasiainkeskukselle liikennekaupunki siirtyi vuonna 1978.

Polkuautoilla ja polkupyörillä

Liikennekaupungin liikennevalot uusittiin vuosina 2004–2006 korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Nuorisoasiainkeskus siirsi tuolloin Siemensin valmistamat edelliset liikennevalot kaupunginmuseon kokoelmiin. Nyt neljä liikennevalopylvästä ovat saaneet täydennyksekseen kaksi liikennekaupungin polkuautoa, punaisen ja keltaisen.  

Polkuautot ja polkupyörät olivat liikennekentän ajoneuvoina toiminnan alusta lähtien. Polkuautot ovat aina olleet kävijöiden ylivoimaisia suosikkeja. Kokoelmiin liitetty punainen polkuauto on vanhempaa, liikennekaupungissa ainakin jo 1960-luvulla käytössä ollutta mallia. Keltainen Maybellene Combi Coupé taas on nimensä mukaisesti avoauto, jossa on musta alaslaskettava kuomu.

Apupyörällinen lastenpyörä puuttui

Apupyörällisen lasten polkupyörän puuttuminen kaupunginmuseon kokoelmista huomattiin aikoinaan suunniteltaessa vuosina 2006–2008 avoinna ollutta Kunnon kansalainen -näyttelyä, johon sellainen oli lainattava. Siksi liikennekaupungin kahden apupyörällisen Helkama Nappulan liittäminen kokoelmiin oli itsestään selvää.
 

Ne ovat myös parhaat mahdolliset lastenpyörät kokoelmiin, sillä niillä on polkenut useampi helsinkiläislapsi kuin millään muulla polkupyörällä. Koska kokoelmiin liitettävien esineiden määrä on väistämättä rajallinen, valinnoissa painottuvat tavallisuus ja yleisyys. Näin esine tuo tulevissa näyttelyissä mielleyhtymiä ja muistoja mahdollisimman monelle.

Liikennekaupungin vuosikymmenet on tallennettu kaupunginmuseon esine- ja valokuvakokoelmiin avajaisista lähtien. Nuorisoasiainkeskuksen toiminnasta kertovat myös kokoelmissa olevat kaksi moottoripyörää, 1960-luvun Jawa ja 1970-luvun Yamaha.

Liikennekoulutus on yksi nuorisoasiainkeskuksen vanhimmista toiminnoista, joka alkoi vuonna 1957 ensimmäisistä moottoripyöräkursseista. Nuorisotaloilta ei museon kokoelmissa sen sijaan ole esineistöä, joten biljardipöytä tai treenikämpän soittimet olisivat hyvä lisä.

Kaupunginmuseo tallentaa kaupungin ja virastojen historiaa

Kaupungin virastojen ja liikelaitosten toiminnan ja työn dokumentoiminen ja tallentaminen on yksi kaupunginmuseon tehtävistä. Virastot voivat ottaa yhteyttä kaupunginmuseoon uusiessaan kalustoa tai laitteistoa.

Museon esinekokoelmissa virastoista painavimmin – kirjaimellisesti – on edustettuna HKL. Kokoelmiin kuuluu raitiovaunujen ja linja-autojen lisäksi myös kaksi trolleybussia. Kaupungin budjetissa isot toimijat opetusvirasto ja sosiaali- ja terveysvirasto ovat isoja myös kaupunginmuseon kokoelmissa. 

Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden esineistöä on kokoelmissa kattavasti eri vuosikymmeniltä. Näin kuuluukin olla, koska niitä ja niiden palveluja käyttävät useimmat kaupunkilaiset ja lisäksi ne ovat monelle kaupunkilaiselle myös työpaikka.

Toimistotyön tallentaminen on haasteellisempaa, koska kirjoituspöydät ja tietokoneet ovat opetustauluja, raitiovaunuja ja sairaalasänkyjä tylsempiä tallenteita eikä jokaisen viraston Billnäsin tai Martelan kirjoituspöytää ole perusteltua liittää museon kokoelmiin. Erilaiset kilvet ovat toimistokalusteita kuvaavampia esineitä, ja kokoelmissa onkin esimerkiksi kansanhuollon, revisiotoimiston ja vaatturikoulun kilvet.

Teksti:
Elina Kallio
intendentti

Lähteet:
Nuorisoasiainkeskus/Liikennetoiminta www-sivut 17.11.06.
Kirsi Ilves: Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997. Oy Edita Ab, Helsinki 1998.