Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |   In English   |   По-русски   |
 
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
29.07.2014
Kaupunginmuseo >  Kokoelmat ja tutkimus >  Työn alla >  Kaksi Elanto-kuvaa > 
 Kaksi Elanto-kuvaa
Kuuntele

Tikkurilan Heikkilän asukkaiden monivuotinen toive omasta myymälästä toteutui loppukeväällä 1930, kun Elanto avasi sekatavaramyymälän Nummitiellä. Se oli Elannon 78. sekatavaramyymälä, ensimmäinen oli avattu City-kauppakujassa 1914. Heikkilän myymälä toimi vuokratiloissa vanhassa hirsirakennuksessa, ns. Pasasen huvilassa. Koristeellinen kaakeliuuni toimitti edelleen lämmitystehtäviä. Elannon omaa sisustuslinjaa on tilankäytön selkeys, lamppumalli ja tiskin yksinkertainen viivakoristeaihe.

Elannon sekatavaramyymälä nro 78, Nummitie 4, Heikkilä, Tikkurila, Helsingin maalaiskunta. Valokuvaaja tuntematon, 1930-luvun alkupuoli, HKM.

Myymälöiden sisustamisen uudet suuntaukset näkyvät vuodelta 1932 olevasta kuvasta Elannon Lönnrotinkadulle vasta avatusta rohdos- ja kemikaliomyymälästä. Tiskin kaarevuus, lasin ja metallin käyttö, geometrisesti kuvioitu lattia ja opaalilasinen pallolamppu kertovat pyrkimyksestä selkeään, tyylikkääseen tarkoituksenmukaisuuteen, turhien koristelujen välttämiseen, ts. funktionalismiin. Useissa uusissa myymälöissä tiski oli marmoria, lihamyymälöissä seinät helposti puhdistettavaa kaakelia.

Tämän sivun kuvien myyjät olivat mahdollisesti asioineet 1928 valmistuneessa Elannon pääkonttorissa Hämeentien varrella. Siellä sijaitsivat mm. kassat ja jäsenasiainosasto. Pääkonttori (hallintorakennus) oli massiivinen, uusklassismia edustava tiilirakennus useille Väinö Vähäkallion piirtämille muillekin rakennuksille ominaisine tiilitorneineen. Erityisen upea oli säästökassan toimistosali marmoripintoineen ja siihen liittyvä aula kattomaalauksineen ja veistoksineen.

Kaikukadun tontti (Lintulahden tehdaskortteli) oli ostettu jo 1906, Elannon perustamisasiakirja oli laadittu syksyllä 1905. Sotavuosina 1915-16 Elanto teki isoja tonttikauppoja; hankittiin Aleksanterinkadun tontti ja Backas-tila. Niiden veloista selvittiin inflaation avulla, ja yritys loi varallisuutensa perustan. Lintulahden tehdaskorttelissa 1920-luku oli intensiivisen, kunnianhimoisen rakentamisen kautta. Väinön Vähäkallio loi KK:n rakennusosaston johdossa 1919 Lintulahden alueen yhtenäisen rakennussuunnitelman ideanaan yhdistää rakennusmassoin, muurimaisesti pääkonttori, tehtaat ja varastot. Suunnitelma toteutui vain osittain: 1920 valmistui keskusvarasto, 1924 leipomo, seuraavana vuonna höyrytehdas ja 1928 pääkonttori. Viime mainittuun valmistui myös Elannon toimitusjohtajan, Väinö Tannerin, virka-asunto. Mm. Eric Sundström valokuvasi tehdaskorttelia sen eri rakentamisvaiheissa.

1920-luvulla alkoi suomalaisiinkin kaupunkeihin ilmestyä erikoismyymälöitä - leipä-, maito- ja lihamyymälöiden lisäksi mm. rohdos- ja kemikaliomyymälöitä. Vuonna 1932 Elannolla oli Helsingissä 22 rohdos- ja kemikaliomyymälää. 1930-luvulla alettiin kaupunkeihin perustaa myymäläryhmiä.

Elannon vasta-avattu rohdos- ja kemikaliomyymälä nro 21, Lönnrotinkatu 27 - Albertinkatu 36. Valokuvaaja tuntematon vuonna 1932, HKM.

Osuusliikkeiden asiakkaiksi tultiin usein aatteellisista syistä, maalla myös koska myymälä oli ainut ruoka- ja perustarvikekauppa seudulla. Maalla kuten kaupungeissakin arvostettiin sitä, että hygienia ja tavaroiden laatu ja hinta olivat valvottuja. Jotkut kuvissa näkyvät henkilöt osallistuivat ehkä Elannon tarjoamiin harrastuksiin, järjestötoimintaan, liikuntaan ym.

Kuvat on otettu lamakautena. Elanto oli syntynyt vuoden 1905 suurlakon jälkeen leipureiden perustamana osuuskuntana (ensimmäinen leipomo valmistui 1907, meijeri 1912). Elanto selvisi lamasta hyvin, uusia myymälöitä syntyi koko ajan, etenkin 1930-luvulla, jolloin uutuutena oli tyyppimyymälöiden rakentaminen maaseudulle ja kaupunkien laidoille. Standardisoinninkin voi nähdä osoituksena demokraattisuudesta, osana osuuskauppaliikkeen peruspyrkimyksestä yhteiseen hyvään.

Elanto-kuvien isojen negatiivien kokoelma käsittää kuvia 1910-luvulta alkaen, suurin osa niistä on kuitenkin 1930-luvulta. Niiden terävyyteen ja harmaiden sävyrikkauteen ihastuu.

Pirkko Paatero
tutkija

Lähde: Aino Niskanen, Osuusliike rakentaa, 1987.


20.04.2012




 
   
| Tietoa sivustosta | | Sivun ylläpito: Kaupunginmuseo | Palaute sivusta | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Kaupunginmuseo