Helsingin keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu tuomariston yksimielisellä päätöksellä ehdotus nimimerkillä Käännös. Arvostelussa kiinnitettiin arkkitehtuurin lisäksi erityistä huomiota rakennuksen soveltumiseen arvokkaalle paikalle ja sen ekologisuuteen.

Kilpailussa ei jaettu toista palkintoa. Jaetulle kolmannelle sijalle nousivat 544 kilpailutyön joukosta ehdotukset Liblab ja Kasi. Lisäksi jaettiin viisi kunniamainintaa. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin viime marraskuussa kuusi kilpailuehdotusta, joista tuomaristo valitsi voittajaksi Arkkitehtitoimisto ALA:n kilpailuehdotuksen Käännös. Voittaja julkistettiin Helsingin Musiikkitalossa perjantaina 14.6. Kilpailun pääpalkinto oli 50 000 euroa.

Tuomaristo luonnehtii Käännöstä mieleenpainuvaksi ja rennon suurpiirteiseksi. Voittajatyö antaa erinomaiset lähtökohdat kirjaston uudenlaisten toimintojen kehittämiseen. Lisäksi tuomaristo korostaa rakennuksessa olevan ainutkertaista puhuttelevuutta, joka antaa sille edellytykset nousta uudeksi merkkirakennukseksi, jonka helsinkiläiset, kirjaston käyttäjät ja henkilökunta kokevat omakseen.

”Keskustakirjasto täydentää Töölönlahden kulttuurirakennusten kokonaisuutta ja tuo alueelle sieltä vielä puuttuvan taidemuodon, sanataiteen ja kirjallisuuden”, painottaa arkkitehtuurikilpailun juryn puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Voittajatyö oli myös yksi yleisön suosikeista kilpailun 1. vaiheessa järjestetyssä yleisöäänestyksessä. Kaikki kilpailuun osallistuneet työt ovat yleisön nähtävissä Jätkäsaaren Bunkkerissa, Tarmonkuja 2, 3. krs, 15.–20.6.2013 klo 12–19.

Lisätietoja:

Lisätietoa arkkitehtuurikilpailusta ja kuvia palkituista »»

Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja,
tuomariston puheenjohtaja Ritva Viljanen, puh. 09-310 36020

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus,
hankepäällikkö Irmeli Grundström, puh. 050 559 2071

Kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto, puh. 040 551 7335

Ruissalo Säätiö haluaa laajentaa omistamaansa vanhusten palvelutaloa Munkkiniemessä. Dosentintiellä toimivassa palvelutalo Saga Munkkiniemessä on nykyisin noin 200 asuntoa. Palvelutaloa on tarkoitus laajentaa noin 4 800 kerrosneliömetrin verran. Laajennus on suunniteltu puolen hehtaarin alueelle, joka on tällä hetkellä kaupungin omistamaa puistoaluetta.

Kiinteistölautakunta on päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle, että alla olevaan karttaan merkitty alue varattaisiin palvelutalon laajennusta varten. Laajennuksen toteutuessa alue on tarkoitus myydä säätiölle.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Sami Haapanen, toimistopäällikkö
Puh. (09) 310 36437
etunimi.sukunimi(a)hel.fi
 

Siltasaaren Eläintarhanlahdelle aiotaan rakentaa kelluva ravintola, joka liitetään rantaan käyntisilloilla. Kiinteistölautakunta on päätti alueen vuokraamisesta ravintolan käyttöön kokouksessaan 13. kesäkuuta. Rakennusluvan ravintola on saanut jo aiemmin. Ravintolan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2014. 

Säästöpankinranta 3:een suunnitellun kelluvan paviljongin on tarkoitus toimia korkeatasoisena ruokaravintolana, johon mahtuu noin 200 asiakasta. Ravintolatoiminnasta vastaa Graniittiravintolat Oy, jonka taustalla on Helsingin Työväenyhdistys ry.

Eläintarhanlahden vesialuetta koskevan asemakaavan mukaisesti rakennuksen tulee sijaita irti rannasta ja sen tulee liittyä rantaan käyntisilloilla. Ravintolan itäpuolelle saa sijoittaa vierasvenelaiturin ravintolan asiakkaita varten ja länsipuolelle kelluvan ulkoterassin. Eläintarhanlahden rantamuuri on merkitty säilytettäväksi kohteeksi.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Anne Kaattari, kiinteistölakimies
puh. (09) 310 36519

Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies
puh. (09) 310 36449

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(a)hel.fi

Alkuperäistä uutista on päivitetty kiinteistölautakunnan tehtyä päätöksen alueen vuokraamisesta 13.6.2013.

Kiinteistölautakunta puolsi Korjaamon kaupunkikylpylähanketta kokouksessaan 30.5.

Korjaamo Group Oy haluaa perustaa Katajanokalle kelluviin altaisiin perustuvan kaupunkikylpylä Altaan. Suunnitelma sisältää altaiden lisäksi Itämerikeskuksen ja merellisen Helsingin infopisteen. Kaiken toiminnan on tarkoitus olla ympärivuotista.

Kiinteistölautakunnan päätöksen mukaan Altaan suunnittelua varten varataan kauppatorin tuntumasta alue kesäkuuhun 2014 saakka. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Korjaamo Groupin hakemuksen mukaan kaupunkikylpylä ei olisi esteenä alueen tulevalle käytölle, risteilijöiden telakoitumiselle tai naapuriston viihtyvyydelle. Hankkeen suunnittelu tehtäisiin yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa ja siinä huomioitaisiin muun muassa alueelle suunniteltu maailmanpyörä. Mikäli kaupunkikylpylälle aikanaan myönnetään rakennuslupa, alue on tarkoitus vuokrata kylpylää varten vähintään viideksi vuodeksi. Kaupunkikylpylän on mahdollista aloittaa toimintansa aikaisintaan kesällä 2014.

Vastaavan uimalasuunnitelman tehnyt N2 Helsinki Oy on viime viikolla ilmoittanut luopuvansa hankkeesta Katajanokalla.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Jaakko Stauffer, virastopäällikkö
Puh. (09) 310 36440

Merja Sorakari, tarkastaja,
puh. (09) 310 34225

Merja Tapalinen, kiinteistölakimies
puh. (09) 310 64159

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(a)hel.fi

Pääkaupunkiseudun avoimen datan palvelussa on tänään julkaistu ilmakuvat vuoden 1964, 1976 ja 1988 Helsingistä. Kuvat kattavat koko Helsingin alueen ja osan itäistä Espoota. Aineistot ovat ladattavissa vapaasti ja veloituksetta osoitteessa www.hri.fi.

Aineistoja vertailemalla voi nähdä Helsingin teiden ja lähiöiden kiivaan rakentamistahdin ilmasta käsin. Vuoden 1964 kuvissa Pasila on pitkälti rakentamatonta aluetta, oopperatalon tilalla on sokeritehdas, Lahdenväylä loistaa poissaolollaan ja Kehä I on vasta hahmottumassa. 1970-luvun kuvissa tilanne on jo toinen.

Kuvat ovat ortokuvia eli oikaistuja ilmakuvia, jotka näyttävät kaupungin ylhäältäpäin karttojen tapaan. Kuvat on georeferoitu eli sidottu koordinaatistoon. Näin niihin voi yhdistää muita digitaalisia aineistoja, kuten nykyisen katuverkon.

Kuvien lisäksi Helsinki Region Infoshare (HRI) -verkkopalvelussa on tarjolla yli tuhat muuta aineistoa. Pääkaupunkiseudun avoimia tietoaineistoja kokoava HRI tarjoaa julkisen sektorin tuottamaa tietoa maksutta kansalaisten, yritysten, tutkijoiden, median ja kuntien käyttöön.

Vuosien 1964, 1976 ja 1988 ilmakuvat ovat saatavilla kahdessa eri koossa. Kuvat voi ladata koko Helsingin näyttävinä esikatselutiedostoina tai tarkempina tiedostoina, joista kukin kattaa noin neliökilometrin alueen. Kuvien maastoresoluutio on 40 senttimetriä.

Vanhat ilmakuvat on saatu käyttöön Blom Kartta Oy:ltä, ja ne on muokattu julkaisukuntoon Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa. Vanhojen kuvien avulla virastossa muun muassa selvitetään, miten rakentamisella on muokattu Helsingin maaperää menneinä vuosikymmeninä.

Nyt julkaistut kuvat ovat jatkoa maaliskuussa julkaistulle vuoden 1943 ilmakuvalle. Kiinteistövirastossa kootaan parhaillaan vastaavia aineistoja myös 1930- ja 1950-luvuilta. Nekin pyritään saamaan myöhemmin yleiseen käyttöön HRI:n kautta.

Kaupunki tilaa tarkat ja koko Helsingin kattavat ilmakuvaukset nykyisin joka toinen vuosi. Tuoreimmat kuvat ovat nähtävissä kaupungin paikkatietopalvelussa (ptp.hel.fi/ptp), mutta ne eivät ole toistaiseksi ladattavissa maksutta. Avoimena datana Helsingin ortokuvia on saatavilla Maanmittauslaitoksen verkkopalvelussa (www.maanmittauslaitos.fi/avoindata).

Lisätietoja:

Esimerkkejä julkaistuista ilmakuvista »»

Helsingin ortokuvat HRI-datakatalogissa: 1964, 1976, 1988 ja aiemmin julkaistu aineisto vuodelta 1943

Helsinki Region Infoshare -hankkeesta ja avoimen datan aineistoista:
Hami Kekkonen, suunnittelija
Helsingin kaupungin tietokeskus
Puh. 09 310 36523

Vuosien 1943–1988 ilmakuva-aineistoista:
Arend Oudman, projektipäällikkö
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, geotekninen osasto
puh. (09) 310 37820

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Vuosaaressa toimivan päiväkoti Meritähden uusien tilojen rakentaminen aloitetaan kesäkuussa. Uusi päiväkotirakennus nousee ostoskeskuksen läheisyyteen osoitteeseen Kivisaarentie 1. Päiväkoti jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan Isonvillasaarentiellä siihen saakka, kunnes uusi rakennus valmistuu kesällä 2014.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen arvion mukaan uudisrakennus on päiväkoti Meritähden kohdalla parempi ratkaisu kuin vanhan rakennuksen korjaaminen. Nykyisten tilojen kuntotutkimuksissa on löytynyt puutteita rakennuksen teknisen kunnon ja sisäilman laadun suhteen. Toimintaa haittaavat myös märkäeteisten puuttuminen ja tilojen epäkäytännöllisyys opetuksen kannalta.

Uuteen päiväkoti Meritähteen tulee noin 130 päivähoito- ja esiopetuspaikkaa. Kaupunki käyttää rakentamiseen noin viisi miljoonaa euroa.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Erkki Huitti, rakennuttajainsinööri
Puh. (09) 310 31866
erkki.huitti(a)hel.fi

Jouko Snellman, rakennuspäällikkö
Puh. (09) 310 40334
jouko.snellman(a)hel.fi

Helsingin kaupunki etsii toteuttajaa 24 asuntotontille Jätkäsaaressa. Tontit sijaitsevat näkyvällä paikalla Saukonpaaden etelärannalla, ja niille voidaan rakentaa arviolta 60–70 townhouse-asuntoa.

Kyseessä on ensimmäinen townhouse- eli kaupunkipientaloja koskeva tonttien ostotarjouskilpailu Länsisataman kaupunginosassa. Kaikki tontit on tarkoitus myydä samalle toteuttajalle. Ostotarjouksia voi tehdä 13.9.2013 asti.

Townhouset ovat pientaloja, jotka on rakennettu kiinni toisiinsa. Suurin osa rakennettavista asunnoista tulee olemaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja. Kolmannes asunnoista voidaan toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona.

Suunnitelman mukaan rakentaminen tonteilla alkaa vuonna 2015 ja ensimmäiset talot valmistuvat vuonna 2017.

Lisätietoja ostotarjouskilpailusta »»
 

Luonnos tulevasta näkymästä Saukontorin portailta.

Aalto-yliopiston kevätnäyttely Masters of Aalto (MoA) valtaa Sörnäisten Kruununmakasiinin toukokuussa. Rakennus avataan yleisölle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Hämeentiellä sijaitsevan entisen viljamakasiinin sisätilat ovat saaneet uuden ilmeen Masters of Aalto -näyttelyn tapahtumatilana. Kruununmakasiini tarjoaa komeat puitteet näyttelylle, jossa vastavalmistuneet taiteen maisterit, ekonomit ja diplomi-insinöörit esittelevät opinnäytetöitään. Näyttely levittäytyy rakennuksen kaikkiin kolmeen kerrokseen.

Väliaikaiskäyttö tuo eloa vuosia tyhjillään seisseeseen rakennukseen. Tilakeskus pyrkii löytämään muillekin kaupungin tyhjille tiloille tilapäistä käyttöä esimerkiksi tapahtumatiloina.

Näyttely on auki 8.–26.5. arkisin klo 12–20 ja viikonloppuisin klo 12–18, ja sinne on vapaa pääsy. Tilassa toimii tapahtuman ajan myös muotoilijoiden tuotteiden myyntipiste ja opiskelijoiden pitämä kahvila.

Kruununmakasiinille etsitään ostajaa

Tilakeskus suunnittelee Kruununmakasiinin myymistä, ja neuvotteluja on jo käyty ostajaehdokkaiden kanssa. Rakennus on perusteellisen remontin tarpeessa, mutta kaupungin korjausrahat halutaan ohjata ensisijaisesti sisäilmaongelmista kärsiviin kouluihin ja päiväkoteihin sekä muihin kaupungin omassa käytössä oleviin kohteisiin. Yksityisen omistajan käsissä tilan toivotaan pääsevän jälleen pysyvään käyttöön.

Vuonna 1892 valmistunut punatiilinen Kruununmakasiini on toiminut suurimman osan ajastaan varastona – alun perin siellä on säilytetty valtion veroina keräämää viljaa, sitten muun muassa huonekaluja ja viimeisenä kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvia teoksia. Viime vuodet rakennus on ollut tyhjillään.

Lisätietoja MoA-näyttelystä »»

Päiväkoti Kolkan peruskorjaus aloitetaan toukokuussa 2013, ja työn on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2014.

Kolkkapojantiellä Pitäjänmäessä sijaitseva päiväkotirakennus on valmistunut vuonna 1981, ja se peruskorjataan nyt ensimmäistä kertaa. Korjauksen aikana kunnostetaan rakennuksen sisäpinnat, vaurioituneet rakenteet, vesikatto, talotekniikka ja piha-alue. Kaupunki käyttää korjaukseen noin kolme miljoonaa euroa.

Kiinteistöviraston tilakeskus tilaa rakennustyöt Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralta.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi

Erkki Huitti, rakennuttajainsinööri
Puh. (09) 310 31866

Jouko Snellman, rakennuspäällikkö
Puh. (09) 310 40334

Vuosaaressa on aloittanut toimintansa huhtikuun 2013 alussa kaupungin uusi päiväkoti Omenapuisto.

Omenapuisto on osa Vuosaari-Östersundom varhaiskasvatusalueen pysyvää palveluverkkoa. Osoitteessa Punakanelinkuja 1 sijaitseva päiväkoti on suunniteltu noin 70 alle kouluikäiselle lapselle.

Arkkitehtisuunnittelun tavoitteena on ollut toisaalta selkeät ja rauhalliset ryhmätilat, toisaalta yhteistilat, jotka ovat kaikkien tavoitettavissa. Tilat mahdollistavat lapsiryhmien muodostamisen joustavasti ottaen huomioon eri-ikäiset lapset, päiväkodin hoitoajat ja erityisen tuen tarpeessa olevat lapset.

Päiväkoti Omenapuiston puuteema näkyy niin rakennusmateriaaleissa kuin rakennuksen koristelussakin. Kesällä rakennuksen puujulkisivuihin maalataan pyörteisiä omenankuorikuvioita. Sisätilojen puupinnat henkivät lämpöä ja kodikkuutta. Kahdessa tasossa olevan pihan korkeuserot on otettu hyötykäyttöön: ylä- ja alapiha on yhdistetty kiipeilyluiskilla, liukumäellä ja portailla.

Pääsuunnittelijana on arkkitehti Seppo Häkli arkkitehtitoimisto Seppo Häklistä, ja hankkeen tilaamisesta ja rakennuttamisesta on vastannut kiinteistöviraston tilakeskus.
 

Helsingin kaupunki suunnittelee noin 94 hehtaarin maakauppaa, joka lisäisi huomattavasti kaupungin maanomistusta Östersundomissa. Kyseessä on pinta-alaltaan suurin Östersundomin osakuntaliitoksen jälkeen tehty maanhankinta.

Kaupan jälkeen Landbon pientaloalueen itäpuolelle kaavailtu uusi asuinalue olisi lähes kokonaan kaupungin omistuksessa. Kaupunki saisi huomattavan maa-alueen myös Östersundomin keskeltä Uuden Porvoontien varrelta. Lisäksi kauppaan kuuluu 36 hehtaaria vettä Karhusaaren lähistöltä.

Helsingin kaupunki hankkii maata Östersundomista muun muassa helpottaakseen tulevan asuinalueen asemakaavoitusta. Myöhemmin maasta saatavilla vuokratuloilla voidaan rahoittaa alueen palvelurakenteen kehittämistä, kuten uusien katujen, puistojen ja koulujen rakentamista.

Kaupunki omistaa tällä hetkellä 39 prosenttia Östersundomin maista. Maanhankinta alueella on edistynyt hyvin; kuntaliitoksen jälkeen on tehty jo 66 kauppaa yhteensä 220 hehtaarista maata. Nyt suunniteltu liki sadan hehtaarin maanhankinta olisi tähän merkittävä lisäys.

Ehdotuksen mukaan Helsingin kaupunki maksaisi ostettavista alueista noin 14,5 miljoonaa euroa alueiden nykyiselle omistajalle, Ines, Karl, Bertel ja Gustav Krogellin säätiölle. Kaupan tekemisestä päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto, jonka käsittelyyn kauppa on tavoite viedä touko-kesäkuussa 2013.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Tom Qvisen, projektipäällikkö
Puh. (09) 310 34201
tom.qvisen(a)hel.fi

Peter Haaparinne, toimistopäällikkö
Puh. (09) 310 31864
peter.haaparinne(a)hel.fi

Ostettavaksi ehdotetut maa-alueet on ympyröity kartassa. Kauppaan kuuluu myös 36 hehtaaria vesialueita.

Punavuoren uusi ruotsinkielinen päiväkoti Daghemmet Axel on valmistunut. Toiminta alkaa päiväkotia varten remontoiduissa tiloissa 15. huhtikuuta 2013.

Merimiehenkatu 12:ssa sijaitseva Daghemmet Axel palvelee eteläisten kaupunginosien, Töölön ja tarvittaessa Lauttasaaren asukkaita. Päiväkoti aloitti toimintansa jo remontin aikana väliaikaisissa tiloissa Marian sairaala-alueella.

Daghemmet Axelille remontoitiin tilat vuonna 1953 rakennetusta asuintalosta, jossa toimi aiemmin yksityinen päiväkoti ja hammashoitola. Uusi päiväkoti sijoittuu kahteen kerrokseen, joissa on tilaa kolmelle lapsiryhmälle eli noin 60 lapselle.

Daghemmet Axelin remonttityöt alkoivat elokuussa 2012. Korjaushanke viivästyi suunnitellusta aikataulusta pääurakoitsijan vaihdoksen ja ilmanvaihtotöistä vastanneen urakoitsijan konkurssin takia. Myös rakenteista löytyneen asbestin poistaminen viivästytti rakennustöitä. Kunnostettujen tilojen turvallisuus ja sisäilman laatu vastaavat uudisrakentamiselle asetettuja nykyvaatimuksia.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Tekninen asiantuntija Olavi Kovanen
puh. 09 310 42341
etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin opetusvirasto
Päiväkodin johtaja Mirjaleena Linna
puh. (09) 310 42045
etunimi.sukunimi@hel.fi

Peruskorjattavasta Bockin talosta kehitetään modernin käsityöläisyyden keskus. Vuokralaisten haku käynnistyy maanantaina 8. huhtikuuta, jolloin tiloissa järjestetään julkinen esittely.

Vanhana Raatihuoneenakin tunnetun, uusklassisen Bockin talon peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. Talo on ollut väliaikaisluvalla käsityöläisten käytössä pari vuotta, ja toiveena on, että käsityöläiset asuttavat taloa jatkossakin. Tilassa aukeaa remontin valmistuttua uudenlainen modernin käsityöläisyyden areena, joka tuo ammattilaiset ja harrastajat saman katon alle.

Vuokrattavana on yhteensä 150 neliötä yhtenäistä ja muuntuvaa tilaa modernia käsityöläiskollektiivia varten. Tilaan mahtuu ideasta riippuen yhdestä viiteen yrittäjää. Lisäksi vuokrattavana on viisi noin 20-neliöistä yksittäistä liiketilaa, joita voi tarpeen mukaan myös yhdistellä.

Tiloissa järjestetään julkinen esittely medialle ja kiinnostuneille vuokralaisille haun alkaessa maanantaina 8.4. klo 9–11. Osoite: Katariinankatu 4. Ilmoittautumiset: mari@mellakkahelsinki.fi.

Haku on voimassa 8.4.–3.5.2013 ja uudet yrittäjät valitaan 24.5.2013. Vuokralaiset valitsee Torikortteleiden toiminnasta vastaava Helsingin Leijona Oy. Toiminta käynnistyy kesäkuun aikana.  

Lisätietoja:

Tiedote Torikorttelit-sivuilla »»

Vuokralaishakua koskevat materiaalit »»

Helsingin Leijona Oy
Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer
puh. 040 828 3140
peggy.bauer@torikorttelit.fi

Päivitetty 23.4.2013.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on kumonnut tammikuussa tehdyn päätöksen Puotilan kartanon myymisestä. Kumotun päätöksen mukaan Helsingin kaupungin oli tarkoitus myydä kartano Puotilan kartanon puolesta -kiinteistöyhtiölle 250 000 euron hintaan. Kauppaan kuuluivat kartanon lisäksi pehtoorin talo, varastorakennus ja muut piharakenteet. Kartanosta oli tehnyt tarjouksen myös Krishna-liike ISKCON Suomessa.

Kiinteistölautakunta käsitteli myyntipäätöksestä tehtyjä oikaisuvaatimuksia 4.4.2013 pidetyssä kokouksessaan. Lausunnon antaminen oikaisuvaatimusten johdosta raukesi, kun lautakunta päätti kumota aikaisemman päätöksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kiinteistövirasto valmistelee kartanon myymisestä uuden esityksen, joka tuodaan kiinteistölautakunnan päätettäväksi.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus

Markku Metsäranta, vs. tilakeskuksen päällikkö, puh. (09) 310 40369
Päivi Pakarinen-Hellsten, lakimies, puh. (09) 310 40350
Risto Heikkinen, vuokrauspäällikkö, puh. (09) 310 23101

Kiinteistölautakunnan päätösasiakirjat »»

Hakaniemen torin alle on ehdotettu noin 400 autopaikan pysäköintilaitosta, joka on tarkoitus toteuttaa pääosin yksityisin varoin. Hankkeen vetäjänä toimii Lemminkäinen Infra Oy, ja osakkaat ovat suurimmaksi osaksi yksityisiä yrityksiä ja ammattiliittoja. Helsingin kaupunki harkitsee osallistumista Toriparkin toteuttamiseen osana Hakaniemen alueen kehittämistä.

Kiinteistölautakunta käsitteli 4.4.2013 ehdotusta Helsingin kaupungin osallistumisesta hankkeeseen. Lautakunta palautti esityksen uudelleen valmisteltavaksi. Uudessa esityksessä tehdään muutoksia mm. hankkeen aikatauluun.

Lemminkäisen suunnitelman mukaan Toriparkin rakentaminen alkaisi tänä vuonna ja se valmistuisi vuonna 2015. Kesäkaudella aloitettava rakentaminen on herättänyt huolta alueen torikauppiaissa, joiden kanssa kaupungin edustajat ovat käyneet keskusteluja.

Kiinteistövirastossa laaditaan nyt uutta esitystä, jonka mukaan rakennustyöt aloitettaisiin vasta torikauden päätyttyä lokakuussa 2013.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
(Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi)

Ilkka Kaarinen, vs. virastopäällikkö, puh. (09) 310 36418
Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puh. (09) 310 36449
Minna Aarnio, kiinteistöjen kehittämispäällikkö, puh. (09) 310 79531
Juhani Linnosmaa, projektipäällikkö, puh. (09) 310 74401

Kiinteistölautakunnan päätösasiakirjat »»
 

Toimintakertomus esittelee Helsingin kaupungin kiinteistöviraston toimintaa ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2012. Painetun toimintakertomuksen voi tilata kiinteistöviraston viestinnästä.

Kiinteistöviraston toimintakertomus (pdf) »»

Rakentaminen jatkui vilkkaana

Vallitseva epävarma taloustilanne heijastui kiinteistövirastossa etenkin toimitilarakentamiseen, joka supistui merkittävästi. Talouden epävarmuudesta huolimatta asuntorakentaminen jatkui vilkkaana ja Helsinkiin valmistui vuonna 2012 ennätykselliset 5 174 asuntoa. Asuntorakennusoikeutta kaupunki luovutti kaikkiaan lähes 249 000 kerrosneliömetriä. Tästä 82 prosenttia vuokrattiin ja loput myytiin.

Kaiken kaikkiaan kiinteistöviraston maanvuokra- ja myyntitulot kasvoivat ennakoidusti. Vuosi 2012 oli myös suurten maakauppojen aikaa ja maa-alueiden ja rakennusten ostoon käytettiin yhteensä 83 miljoonaa euroa. Kauppoja solmittiin etenkin Östersundomin alueella.

Tilakeskus käytti kaupungin omistamien rakennusten korjauksiin vuonna 2012 kaiken kaikkiaan 128 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen korjauskohde olivat koulurakennukset. Uudisrakentamiseen käytettiin yhteensä 40 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vuoden aikana valmistuneita uudisrakennuskohteita olivat muun muassa Finlandiatalon uudet maanalaiset huoltoyhteydet, päiväkoti Satakieli, korttelitalo Kanava ja Myllypuron terveysasema.

Lisätiedot ja tilaukset:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
viestintäpäällikkö Marjo Uutela
puh. 09 310 36514
(etunimi.sukunimi@hel.fi)

Helsingin kaupungin ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän yli 20 vuotta jatkunut kiista Hietalahden telakka-alueiden vakaasta hallintaoikeudesta on saatu päätökseen. Vakaa hallintaoikeus lakkautetaan osana kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n maankäyttösopimusta.

Kaupungin ja konkurssipesän välillä on ollut vuodesta 1990 alkaen erimielisyys telakka-alueen omistuksesta ja hallinnasta. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan konkurssipesällä on vuodesta 1864 telakkakäytössä toimineeseen alueeseen niin sanottu vakaa hallintaoikeus. Sen perusteella konkurssipesä on katsonut, että sillä olisi oikeus vuokratuottoihin, joita kaupunki on saanut alueelta. Konkurssipesä vaati kaupungilta viimeksi vuonna 2011 noin 6 miljoonan euron vuokratulojen suorittamista. Kaupunki on johdonmukaisesti kiistänyt konkurssipesän vaatimukset.

Konkurssipesä on myynyt konepajatontin Skanskalle ja siirtänyt riidanalaisen saatavan tonttikaupan yhteydessä Skanskalle. Nyt tehtävässä sopimuksessa konkurssipesä luopuu vakaasta hallintaoikeudesta Helsingin kaupungin hyväksi.

Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 4.4.2013 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään Skanskan kanssa maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus sekä konkurssipesän kanssa sopimus vakaan hallintaoikeuden lakkauttamisesta.

Telakkarannan alueella on vireillä asemakaavan muutosehdotus, joka tähtää alueen kehittämiseen monipuoliseksi asuin-, toimitila- ja kulttuurialueeksi.

Lisätietoja:

Kiinteistölautakunnan esityslista 4.4.2013 (ks. kohta Tontti/12) »»

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Juhani Tuuttila, osastopäällikkö, puh. (09) 310 36445
Kristian Berlin, kiinteistölakimies, puhelin: 310 36438
(Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi)

Uutista on päivitetty 5.4.2013 kiinteistölautakunnan kokouksen jälkeen. Alkuperäinen uutinen on julkaistu 2.4.2013. 

Mellunkylän Linnanpellosta voi hankkia omakotitalon rakennuttajaryhmän jäsenenä muuttovalmiina tai säältä suojaan - vaiheeseen rakennettuna.

Itä-Helsingin Mellunkylään, Viitankruununtielle rakennetaan ryhmärakennushankkeena 25 omakotitaloa kaupungilta vuokrattaville omakotitonteille. Hankkeeseen osallistujat päättävät itse muun muassa kaikista urakoitsijavalinnoista ja valitsevat itsenäisesti sisustusmateriaalit. Niin sanottua asuntokaupan varainsiirtoveroa osallistujat eivät maksa lainkaan.

Tontit ovat Helsingin kaupungin vuokratontteja, joiden vuosivuokra nykytasolla on noin 3 000 euroa. Maanvuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin ja tonttien vuokra-aika on noin 60 vuotta. Asunto-osakeyhtiötä ei perusteta, vaan tontit ja niille rakennettavat talot ovat itsenäisiä kiinteistöjä.

Tontit ovat jo aiemmin olleet tarjolla rakennuttajakonsulttivetoisena ryhmärakennuttamisena. Tämän lisäksi nyt on mahdollista osallistua Linnanpellon projektiin vain niin sanottuun säältä suojaan -vaiheeseen eli siihen saakka, kun asuin- ja muille rakennuksille on asennettu peltikatteet.  

Myös rakennuttajaperheistä muodostettavaan ryhmään on edelleen mahdollista liittyä. Ryhmä rakennuttaa uudisrakennuksina itselleen omakotitalot, autotallit tai -katokset sekä pihat avaimet käteen -kokonaisuutena hankkeelle valitun rakennuttajakonsultin avulla. Molemmissa vaihtoehdoissa Linnanpellon omakotitonteille rakennettavia Helsinki-pientaloja on kolmea kokoluokkaa.

Perusratkaisujen kustannusarviot (sis. alv 24 %) nk. säältä suojaan -kokonaisuudessa ovat:

98 h-m2 + autokatos yht. 168 500 €
116 h-m2 + autokatos yht. 187 000 €
121 h-m2 + autotalli yht. 190 000 €

Edellä kerrotut kustannusarviot sisältävät muun muassa seuraavat työt ja maksut:
- Suunnittelukustannukset
- Rakennuslupamaksut
- Maanrakennuksen, salaojat ja routasuojat ilman pihan pinnoitteita
- Kunnallistekniikan mukaan lukien sähkön- ja kaukolämmön liittymismaksut
- Ulkopuolen viemärit ja vesijohdot sekä kaukolämmön sisään taloon
- Teräspaalutuksen
- Perustukset ja alapohjan ontelot
- Plania Oy:n toimittaman Helsinki-pientalopaketin muunneltuna ja autotallin tai -katoksen
- Peltikatteen rakennusten päälle kattoturvavarusteineen
- Rakennuttamisen ja projektin johdon siihen asti, että vesikaton asennus on tehty.

Avaimet käteen -kokonaisuudessa kustannusarviot (sis. alv 24 %) ovat:

98 h-m2, kustannus 285.000  = n.2950 €/m2   + autokatos 35.000  eli yht. 320 000 €
116 h-m2, kustannus 317.000  = n. 2750 €/m2  + autokatos 35.000 eli yht. 350 000 €
121 h-m2, kustannus 320.000 = n. 2650 €/m2   +  autotalli  40.000 eli yht. 360 000 €

Projektia vetää ryhmärakennuttamisesta vahvan kokemuksen omaava Notocom Oy.

Hankkeen esite ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.notocom.net. Hakuaikaa on huhtikuun 2013 loppuun asti. Hakemukset pyritään käsittelemään niiden jättöjärjestyksessä.

>> Tonttien sijainti kartalla

Lisätietoja:

Notocom Oy
Jorma Finer
puh. 040 911 7897

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Tonttiasiamies Maria Mannisto
puh. 09 310 36454

Hakaniemen torin alle on ehdotettu rakennettavaksi noin 400 autopaikan pysäköintilaitos, Hakaniemen Toriparkki. Toriparkki on pääosin yksityisin varoin toteutettava hanke, jonka vetäjänä ja rakentajana toimii Lemminkäinen Infra Oy. Lemminkäisen kaupungille esittämän suunnitelman mukaan Toriparkin rakentaminen aloitettaisiin tänä vuonna ja se valmistuisi vuonna 2015.

Toriparkin osakkaat ovat suurimmaksi osaksi Hakaniemen alueella toimivia yksityisiä yrityksiä ja ammattiliittoja. Sijoittamalla hankkeeseen Helsingin kaupunki tukisi pysäköintitilan valmistumista ja alueen tulevaa kehittämistä. Jos kaupunki lähtee hankkeeseen, sen osuus Toriparkin rakennuskustannuksista on viisi miljoonaa euroa ja omistusosuus 25 prosenttia. Pitkällä tähtäimellä kaupunki irrottautuu hankkeesta myymällä osakkeensa.

Kaupungin osallistumisesta päätetään keväällä

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta käsitteli esitystä kaupungin osallistumisesta Toriparkin toteuttamiseen kokouksessaan 21.3.2013, jolloin asia jätettiin pöydälle. Jos lautakunta hyväksyy esityksen tulevassa kokouksessaan, asia etenee kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan Hakaniemen torin läheisyydessä ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja alueen työpaikoille, asiakkaille ja asukkaille. Toriparkki ei vastaa vain nykyiseen tarpeeseen, vaan se on osa Hakaniemen toriympäristöön suunniteltua rakennushankkeiden kokonaisuutta. Toriparkin suorien rakennuskustannusten lisäksi kaupunki käyttäisi hieman alle yhdeksän miljoonaa euroa alueen maaperän kunnostamiseen ja muihin töihin, joilla tuetaan Hakaniemen alueen tulevia rakennushankkeita.

Hakaniemessä suunnitteilla useita hankkeita

Lemminkäisen ehdotuksen mukaan Hakaniemen Toriparkin rakentaminen alkaisi kesällä 2013. Jos Toriparkin rakentaminen aloitettaisiin jo kesällä, torikaupalle etsittäisiin korvaavat tilat mahdollisimman läheltä Hakaniemen toria.

Keväällä 2013 Hakaniemessä aloitetaan myös metroaseman lippuhallin peruskorjaus ja laajentaminen. Vuosina 2015–2016 tulevat ajankohtaisiksi Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus ja uuden Torikeskuksen rakentaminen. Näiden hankkeiden toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Hakaniemen torin alle suunnitellun Torikeskuksen huolto-, tauko- ja varastotilat palvelisivat tori- ja hallimyyjiä. Maanalaisessa keskuksessa olisi lisäksi noin 1500 m² uusia liiketiloja mm. päivittäistavarakauppaa varten.

Hakaniemen uusiin maanalaisiin tiloihin voidaan myöhemmin liittää myös alueelle mahdollisesti rakentuva Pisararata-asema. Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunarata toisi Hakaniemeen arviolta jopa 80 000 matkustajaa päivittäin. Pisararata on Liikenneviraston hanke, jonka toteuttamisesta valtio päättää aikaisintaan vuoden 2014 lopulla.
 

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
(Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi)

Jaakko Stauffer, virastopäällikkö, puh (09) 310 36440
Minna Aarnio, kiinteistöjen kehittämispäällikkö, puh. (09) 310 79531
Juhani Linnosmaa, projektipäällikkö, puh. (09) 310 74401

Kiinteistölautakunnan esityslista 21.3.2013 (ks. Virastopäällikkö/4) »»

Alkuperäistä uutista on päivitetty kiinteistölautakunnan 21.3.2013 pitämän kokouksen jälkeen.

Helsingin kaupunki hakee arkkitehtuurikilpailulla ideoita Laakson ja Auroran sairaala-alueiden kehittämiseksi. Kansainvälisen kilpailun tavoitteena on saada alueelle uusia, innovatiivisia suunnitteluratkaisuja ja tehostaa alueen käyttöä. Kilpailun voittanutta ehdotusta ei välttämättä toteuteta sellaisenaan, vaan sitä voidaan käyttää suunnittelun pohjana.

Alue on kansallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, ja osa nykyisestä rakennuskannasta on suojeltua ja rakennushistoriallisesti arvokasta. Kilpailuohjelmassa määritellään, että alueella sijaitsevan keskuspuiston osan tulee säilyä.

Alueen keskeisenä haasteena on historiallisten sairaalarakennusten muuntaminen sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tarpeisiin sopiviksi. Kilpailun toivotaan tuottavan uusia ajatuksia sekä vanhojen rakennusten käyttöön että uudisrakennusten suunnitteluun. Terveydenhuollon palvelutilojen suunnittelun lisäksi kilpailutehtävään kuuluu asuinrakentamisen suunnittelua. Tavoitteena on myös liittää sairaala-alue kiinteämmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Lähivuosina useita sairaala-alueen rakennuksia joudutaan peruskorjaamaan. Jotkin alueella olevat huonokuntoiset rakennukset, kuten Laakson sairaalan 1980-luvulla rakennettu rakennus 4, voidaan tarvittaessa purkaa.

Europan12-kilpailu on maailman laajin arkkitehtuurikilpailu, johon osallistuu lähes kymmenentuhatta alle 40-vuotiasta suunnittelijaa. Kilpailu järjestetään parissakymmenessä maassa. Suomessa suunnittelukohteena on Laakson ja Auroran sairaala-alueiden lisäksi Hatsalan koulupuiston alue Kuopiossa. Kilpailuehdotukset pitää jättää arvioitaviksi kesäkuun loppupuolella, ja tulokset ovat selvillä joulukuussa 2013.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Raveala
puh. 040 178 1575
jarmo.raveala@hel.fi

Stadin ammattiopiston (ent. Heltech) Haagan yksikössä on aloitetaan toukokuussa remontti. Korjausten kohteena on Haagan yksikön katto, jonka kunto on iän myötä heikentynyt. Katosta aiotaan uusia vesikate ja lapeosuudet räystäsrakenteineen. Opiskelu talossa jatkuu myös remontin aikana. Suunnitelman mukaan korjaustyö päättyy joulukuussa 2013.

Osoitteessa Ilkantie 3 sijaitseva oppilaitos on valmistunut vuonna 1968.
 

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus

projektinjohtaja Jari Miettinen
puh. (09) 310 76399
etunimi.sukunimi@hel.fi

Päiväkoti Satakieli aloitti toimintansa Viikissä tammikuussa. Sata päivähoitopaikkaa tarjoava Satakieli on ensimmäinen Helsingin kaupungin YY-KAA-KOO-mallilla toteutettu päiväkoti.

YY-KAA-KOO on kiinteistöviraston tilakeskuksen ja varhaiskasvatusviraston kehittämä malli, jonka avulla päiväkotien käyttöön rakennetaan muunneltavia, monikäyttöisiä ja kustannuksiltaan tehokkaita tiloja. Seuraavia YY-KAA-KOO-hankkeita ovat Laajasuon ja Alppikylän päiväkodit, jotka valmistuvat lähivuosina.

Päiväkoti Satakielen suunnittelussa pyrittiin tilojen joustavaan avautumiseen ja lomittumiseen toisiinsa. Sali, aula, ruokailu- ja pienryhmätilat muodostavat avaran pihalle avautuvan alueen. Pihan rakentamisessa tähdättiin lasten ulkoilumahdollisuuksien lisäämiseen. Osa tontista on säilytetty luonnontilassa ohjattuja retkiä varten.

Päiväkoti Satakieli sijaitsee osoitteessa Von Daehnin katu 19. Päiväkodin tilaamisesta ja rakennuttamisesta vastasi kiinteistöviraston tilakeskus ja arkkitehtisuunnittelusta rakennusvirasto.

 

Suurmetsän Puistolaan rakennetaan uusi 10–15 hevosen ratsutalli. Talli tulee palvelemaan ratsastajia osoitteessa Vanha Aurinkomäentie 19–21. Alueella on pidetty hevosia jo aiemmin.

Helsingin kaupunki vuokraa tallia varten noin kolme hehtaaria maata. Hevos- ja ratsutalliyritys Cindyrella Oy rakentaa aluelle tallin lisäksi maneesin, laitumia ja asuintalon. Uusien rakennusten on tarkoitus valmistua kolmen vuoden kuluessa. Alueen vanhat suojellut rakennukset on tarkoitus kunnostaa ja heikkokuntoisimmat purkaa.

Uusi ratsutalli rakennetaan maisemallisesti arvokkaalle pelto- ja niittyalueelle, jota vuokralainen sitoutuu hoitamaan.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
tonttiasiamies Henna Vennonen
Puh. (09) 310 36464
etunimi.sukunimi@hel.fi

Kiinteistöviraston tilakeskus rakennuttaa Lauttasaareen ja Vuosaareen kaksi tilapäistä päiväkotia. Rakentaminen aloitetaan maaliskuussa, ja suunnitelman mukaan molemmat rakennukset valmistuvat jo heinäkuussa 2013.

Helsingin kaupunki käyttää uusien päiväkotien rakentamiseen yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä varhaiskasvatusviraston kanssa.

Lauttasaareen 80 päivähoitopaikkaa

Lauttasaaressa uusi päiväkotirakennus nousee Pajalahden päiväkodin viereen osoitteeseen Meripuistotie 2a. Paviljonkipäiväkoti Telkkä tarjoaa noin 80 uutta päivähoitopaikkaa.

Väliaikainen rakennus helpottaa Lauttasaaren hankalaa päivähoitotilannetta sillä aikaa, kun kaupunki etsii pysyvämpää ratkaisua. Työn alla on asemakaavamuutos, joka mahdollistaisi pysyvän päiväkodin rakentamisen Isokaarelle lähelle Lauttasaaren yhteiskoulua.

Vuosaareen kaksi uutta kohdetta

Vuosaaren uusi paviljonkipäiväkoti Uutela 2 rakennetaan osoitteeseen Leikosaarentie 37. Samalla tontilla toimivat päiväkoti Kanava ja paviljonkipäiväkoti Uutela 1. Uudessa rakennuksessa on tilaa noin 40 lapselle.

Päivähoitopaikkojen kysyntä Vuosaaressa on kasvanut, ja kiinteistöviraston tietojen mukaan alueella on Uutela 2:n lisäksi tarvetta vielä yhdelle väliaikaiselle päiväkodille. Sen toteuttamista suunnitellaan parhaillaan Kurkimoision alueelle.

Keväällä 2013 Vuosaaressa valmistuu myös päiväkoti Omenapuisto, jossa on hoitopaikkoja 70 lapselle.
 

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
rakennuttajainsinööri Arto Manninen, puh. (09) 310 31849
rakennuspäällikkö Jouko Snellman, puh. (09) 310 40334
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi

Ruoholahden, Kampin ja Jätkäsaaren yhdistävään Länsilinkkiin suunnitellaan uutta kahvila-ravintolaa. Jos pisimmälle edennyt suunnitelma toteutuu, Länsilinkin aukiolle kootaan kahvilarakennus merikonteista.

Työnimen Cargo Kitchen saanut suunnitelma on tällä hetkellä vahvin ehdokas Länsilinkin tulevaksi kahvilaksi. Suunnitelman takana on kaksi pienyrittäjää, joiden kanssa kaupunki jatkaa neuvotteluja. Yrittäjät haluaisivat toteuttaa alueelle konteista rakennettavan kahvila-ravintolan, joka olisi auki ympärivuotisesti. Noin 130 neliön kokoisen kahvilan sisätiloihin mahtuisi enintään 50 asiakasta. Kattoterassilla paikkoja olisi saman verran.

Länsilinkki on Mechelininkadun eteläpäässä sijaitseva aukio ja vilkas liikenteen solmukohta, jota reunustavat asuinkerrostalot. Alueelta pääsee ydinkeskustaan kevyen liikenteen väylä Baanaa pitkin.

Yrittäjien suunnittelemalle merikonttirakennelmalle on mahdollista saada viiden vuoden tilapäinen rakennuslupa. Cargo Kitchenin suunnittelua jatketaan kevään 2013 aikana yhteistyössä kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa. Alueen vuokraamisesta kahvilalle päättää aikanaan Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
kiinteistölakimies Anne Kaattari
Puh. (09) 310 36519
etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupunki vuokraa puretun Kanavaterminaalin tontilta alueen maailmanpyörää varten. United International Leisure AG:n tavoitteena on aloittaa Katajanokalla lähes 300-paikkaisen laitteen toiminta vappuna 2013. Maailmapyörätoiminnan on tarkoitus jatkua tontilla lokakuuhun 2015 asti.

Suunniteltu laite on noin 50 metriä korkea eli 16 metriä korkeampi kuin Linnanmäen maailmanpyörä. Laitteessa on 36 lämmitettävää gondolia, joihin kuhunkin mahtuu kahdeksan matkustajaa. Maailmanpyörä on tarkoitus pitää toiminnassa ympärivuotisesti.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päätti alueen vuokraamisesta maailmanpyörää varten kokouksessaan 21.2.2013. Ennen laitteen rakentamista vuokraajan on tehtävä yleissuunnitelma tontin käytöstä yhteistyössä kaupungin virastojen kanssa. Myös maapohjan rakennettavuus, kunto ja kantavuus tulee varmistaa. Lisäksi laitteelle on haettava rakennuslupa ja pelastuslaitoksen lausunto.

Jos rakentamiselle ei ole esteitä, maailmanpyörää varten vuokrataan enintään 2 600 m²:n kokoinen alue. Alueen tarkemmista rajoista päätetään tontin käyttöä koskevan yleissuunnitelman valmistuttua. Maailmanpyörä on mahdollista pystyttää lyhyessä ajassa, sillä se ei vaadi erillisiä perustuksia.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
virastopäällikkö Jaakko Stauffer, puh. (09) 310 36440
tarkastaja Merja Sorakari, puh. (09) 310 34225
vuokrauspäällikkö Risto Heikkinen, puh. (09) 310 23101

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi

»» Kiinteistölautakunnan esityslista 21.2.2013 (Kohta Virastopäällikkö/2)
 

Alkuperäistä uutista on päivitetty 21.2.2013 kiinteistölautakunnan tehtyä päätöksen alueen vuokraamisesta.

Helsingin kaupunki myy kahden asunnon pientalon Laajasalosta. Osoitteessa Kuvernöörintie 13 sijaitseva pientalo on valmistunut vuonna 1949, ja se on arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema. Pientalo myydään tarjouskilpailun perusteella eniten tarjoavalle.

Rakennus on kaupunkikuvallisesti arvokas ja se on suojeltu merkinnällä sr-2. Se vaatii perusteellisen remontin. Kolmikerroksisen rakennuksen molemmissa asunnoissa on tilaa noin 120 neliömetriä.

Ostotarjoukset tulee jättää kiinteistöviraston tilakeskukseen torstaihin 28.2.2013 klo 15.00 mennessä. Kohteesta järjestetään esittelyt maanantaina 18.2. klo 16.15–17.00 ja keskiviikkona 20.2. klo 16.15–16.45.

Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan useiden pientalojen ja muiden rakennusten myyntiä. Myyntiin on valikoitu rakennuksia, jotka eivät sovellu kaupungin perustoimintojen käyttöön.

Lue lisää myynti-ilmoituksesta »»

Helsingin kaupunki aikoo kunnostaa Bockin talon katutasoon myymälätiloja. Korjaukset pyritään saamaan valmiiksi kesään 2013 mennessä.

Remontti aiotaan tehdä erityisellä huolella, sillä Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa sijaitseva Bockin talo on Helsingin merkittävimpiä historiallisia rakennuksia. Talon vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1763.

Bockin talon Katariinankadun puoleiset huoneet ovat olleet jo muutaman vuoden ajan käsityömyymälöiden käytössä. Nyt ne on tarkoitus kunnostaa entistä toimivammiksi myymälätiloiksi. Remontin yhteydessä parannetaan myös talon esteettömyyttä.

Kiinteistöviraston suunnittelema remontti alkoi joulukuussa 2012 kevyiden rakenteiden puruilla. Hankesuunnitelma hyväksyttiin kiinteistölautakunnassa 7.2.2013, ja töitä jatketaan seuraavaksi sisäpihan esteettömän rampin rakennustöillä.

Kunnostuksen jälkeen Bockin talosta on tarkoitus kehittää entistä monipuolisempi käsityöläisten keskus. Suunnitteilla on muun muassa torimainen myymälä, jossa on mahdollista järjestää työpajoja. Virkistäytymistä varten on kaavailtu pientä kahvilapistettä.

Bockin talon kunnostaminen tukee Senaatintorin ja Kauppatorin alueen elävöittämistä. Helsingin kaupunki pyrkii siirtämään hallintokäytössä olleita vanhoja rakennuksia liike-, virkistys- ja kulttuurikäyttöön.

Bockin talossa tähän asti toimineet kauppiaat ovat muuttaneet remontin ajaksi pois. Osa kauppiaista palvelee nyt läheisessä Kiseleffin talossa.

Lisätietoa remontista:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
projektiarkkitehti Aulikki Korhonen
Puh. 09 310 31823
etunimi.sukunimi@hel.fi

Bockin talon ja torikortteleiden kehittämisestä:
Helsingin Leijona Oy, www.torikorttelit.fi
 

Helsingin Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle suunnitellaan laajaa maanalaista jätteidenkeräysjärjestelmää. Kiinteistöviraston ehdotuksen toteutuessa jätehuolto hoidetaan putkikeräyksellä kaikissa alueen kiinteistöissä. Järjestelmä palvelisi alueen valmistuttua noin 12 000 asukasta ja 1 000 työpaikkaa.

Autoilla tapahtuvan keräyksen sijaan Kruunuvuorenrannassa jätteet kuljetettaisiin alipaineella putkia pitkin maanalaiselle jäteasemalle. Sieltä seka- ja biojätteet, paperi ja pahvi kuljetettaisiin konteissa jatkokäsittelyyn ja kaatopaikalle. Muiden jätteiden keräystä varten alueelle on suunniteltu erillisiä kierrätyspisteitä. Vastaavat putkikeräysjärjestelmät valmistuvat Jätkäsaareen ja Kalasatamaan vuoden 2013 lopussa.

Jätteiden putkikeräysjärjestelmillä tavoitellaan energiaa säästävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Kaupungin selvityksen mukaan Kruununvuorenrannassa putkikeräys vähentäisi jäteautoliikennettä 80–90 prosenttia. Järjestelmä mahdollistaa myös asuntokohtaisen jätemäärien mittaamisen ja parantaa jätehuollon sujuvuutta jätemäärien vaihdellessa.

Kruunuvuorenrantaan suunnitellun putkikeräysjärjestelmän rakentaminen maksaisi noin 30 miljoonaa euroa. Jätehuollosta huolehtisi uusi voittoa tavoittelematon alueellinen jäteyhtiö, Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy.

Ehdotusta Kruunuvuorenrannan jätteiden putkikeräysjärjestelmästä käsittelee seuraavaksi Helsingin kaupunginhallitus, ja se vaatii myös kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Järjestelmän rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2013 lopulla, jolloin alkaa myös Kruunuvuorenrannan ensimmäisten talojen toteuttaminen.

Vuoteen 2030 mennessä valmistuvaa Kruunuvuorenrantaa kehitetään merelliseksi asuin- ja virkistysalueeksi. 140 hehtaarin alueesta noin kolmannes käytetään rakentamiseen. Muu ympäristö jää muun muassa luonnonsuojelualueeksi, puistoiksi ja ulkoilureiteiksi.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
toimistopäällikkö Sami Haapanen
Puh. (09) 310 36437
etunimi.sukunimi@hel.fi

Kruunuvuorenrannan kehittämisestä:
www.uuttahelsinkia.fi/kruunuvuorenranta

Sakarinmäen koulu Östersundomissa laajennetaan siten, että ala-asteen kouluun rakennetaan tilat myös yläastetta varten. Uudet tilat korvaavat väliaikaiset rakennukset, joissa yläasteen oppilaat nykyisin opiskelevat.

Uusien tilojen rakentaminen aloitetaan maaliskuussa 2013, ja niiden odotetaan valmistuvan elokuussa 2014. Rakennustöiden aikana opiskelua voidaan jatkaa entiseen tapaan. Häiritsevimmät työvaiheet nykyisissä tiloissa pyritään ajoittamaan koulun kesälomille.

Vuonna 2005 valmistunut Sakarinmäen koulu palvelee pääasiassa Landbon, Karhusaaren ja Puroniityntien asukkaita. Helsingin kaupunki satsaa koulun laajentamiseen noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Koulun uuden siiven yhteyteen valmistuu myös uudet kerhotilat Mikaelin seurakunnalle. Rakennustyöt eivät vaikuta samassa pihapiirissä toimivan päiväkodin ja ruotsinkielisen Östersundomin koulun toimintaan.

Lisätiedot:

Uutinen Sakarinmäen koulun laajennushankkeesta Uutta Helsinkiä -sivustolla »

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
projektiarkkitehti Anneli Nurmi, puh. (09) 310 86432
hankepäällikkö Irmeli Grundström, puh. (09) 310 42319

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myönsi vuoden 2012 Maineteko-tunnustuksen ansiokkaasta työskentelystä Östersundomin maanhankinnan parissa. Kunniakirjan saivat kiinteistöviraston toimistopäällikkö Peter Haaparinne, projektipäällikkö Tom Qvisen ja tekninen asiantuntija Jani Kuokkanen.

Kiinteistölautakunnan puheenjohtaja Tuula Paalimäen jakaman tunnustuksen perusteissa todettiin, että Östersundomin maanhankintatiimin toiminta on ollut menestyksekästä, maanhankintaperiaatteet ovat olleet selkeät, maanomistajien keskuudessa on saavutettu luottamus ja kauppoja on syntynyt runsaasti.

Maanhankintatyö Östersundomissa jatkuu, mutta jo tehty työ luo hyvän pohjan alueen kaavoitukselle ja toteutukselle. Merkittävä työ vaikuttaa Helsingin kehitykseen vuosikymmeniä eteenpäin. Maineteon jakoperusteissa korostettiin Haaparinteen, Qvisenin ja Kuokkasen korkeaa ammattitaitoa, kokemusta ja poikkeuksellista sitoutumista tehtävän suorittamiseen.

Helsingin kaupunki omistaa kaikesta kaupungin rajojen sisällä olevasta maasta noin 62 prosenttia. Kaupunki on viime vuosina keskittänyt maanhankintaansa vuonna 2009 Helsinkiin liitettyyn Östersundomin alueeseen. Erityisesti tulevan rakentamisen kannalta tärkeissä alueen keski- ja eteläosissa kaupungin maanomistus on vanhastaan ollut vähäistä. Nyt kaupunki omistaa Östersundomin alueen maista reilun kolmasosan. Suurin osa alueen maanomistajista on yksittäisiä, pieniä maa-aloja omistavia yksityishenkilöitä ja perikuntia.

Pitkäjänteisen maanhankinnan avulla helpotetaan kaavoitusta ja kaavan toteuttamisen rahoitusta. Raakamaan hankinnan ja kaavoituksen jälkeen kaupunki myy tai vuokraa kaavoitetut tontit yksittäisille toteuttajille. Saaduilla tuloilla voidaan rahoittaa alueen kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamista. Valtaosa Östersundomista hankitusta alueesta käytetään rakentamiseen ja loput virkistys- ja liikennealueiksi.

Kiinteistötoimen Maineteko-palkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Saajan valitsevat Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ylin johto ja kiinteistölautakunnan puheenjohtaja kiinteistöviraston tekemien esitysten joukosta.

Helsingin kaupunki aloittaa tammikuussa vanhan Malmin jatkokoulun kunnostamisen. Entinen koulurakennus muutetaan Kirkonkylän väistöpäiväkodiksi, jossa on tilaa kuudelle päivähoitoryhmälle eli noin 120 lapselle.

Kirkonkyläntie 25:ssä sijaitsevan rakennuksen korjaus valmistuu joulukuussa 2013. Tämän jälkeen rakennus tarjoaa väliaikaiset tilat useille Malmin päiväkodeille, jotka on tarkoitus peruskorjata vuoteen 2017 mennessä. Korjattavia päiväkoteja ovat ainakin Tilhi, Suvi ja Raitti, mahdollisesti myös Vilppula.

Väliaikaiskäytön päätyttyä Kirkonkyläntien väistöpäiväkoti voidaan muuttaa pysyväksi päivähoitopaikaksi. Näin tila vastaa kasvavaan päivähoitopaikkojen kysyntään Malmilla.

Monipuolinen peruskorjaus

Kunnostettava koulurakennus on valmistunut Malmin jatkokouluksi vuonna 1937, ja se on ollut pysyvässä koulukäytössä vuoteen 2008 saakka. Vuonna 2012 rakennus on toiminut Staffansby lågstadien väistötilana.

Kaupunki aikoo käyttää entisen koulurakennuksen korjauksiin noin 2,4 miljoonaa euroa. Uuteen päiväkotiin rakennetaan muun muassa asianmukaiset opetus-, keittiö- ja pesutilat sekä hissi. Piha muutetaan pienille lapsille sopivaksi. Rakennuksen ulkoasu säilyy ennallaan.

Peruskorjaushankkeen tilaaja on kiinteistöviraston tilakeskus ja pääurakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara.
 

Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 10.1.2013, että Helsingin kaupunki myy omistamansa Puotilan kartanon perustettavalle Puotilan kartanon puolesta -kiinteistöyhtiölle 250 000 euron hintaan. Kauppaan kuuluvat myös pehtoorin talo, varastorakennus ja muut tontilla sijaitsevat piharakenteet.

Kaupan jälkeen uusi omistaja aikoo aktivoida alueen asukkaita toimintaan mukaan ja rakentaa Puotilan kartanosta ”Kulttuurikartanon”. Rakennuksiin ja pihapiiriin liittyvät peruskorjaustyöt on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Samalla kiinteistölautakunta päätti vuokrata kartanon tontin perustettavalle kiinteistöyhtiölle 30 vuoden vuokrasopimuksella. Vuokralaisen tulee säilyttää tonttia ympäröivä kivimuuri, ylläpitää tontilla sijaitsevat ulkoilureitit ja sallia niillä esteetön kulku.

Helsingin kaupunki järjesti Puotilan kartanosta syksyllä 2011 tarjouskilpailun, mutta ei saanut yhtään hyväksyttävää tarjousta. Kesällä 2012 aloitetun markkinoinnin ja neuvottelujen kautta tarjouksia saatiin neljä. Korkeimmat tarjoukset tekivät perustettava kiinteistöyhtiö ja Krishnaliike. Lautakunta katsoi, että perustettavan kiinteistöyhtiön tarjous täyttää Krishaliikkeen tarjousta paremmin kaupunginhallituksen linjauksen kartanon myynnistä siten, että se säilyy ravintola- tai muussa vastaavassa käytössä.

>> Puotilan kartano kartalla
>> Kiinteistölautakunnan esityslista 10.1.2013

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan suuren määrän asuntotonttien vuokrasopimuksia. Vuoden 2015 lopussa päättyy noin 170 määräaikaista maanvuokrasopimusta eri puolilla kaupunkia.

Eniten uusittavia sopimuksia on Herttoniemen, Roihuvuoren, Hermannin, Haagan ja Oulunkylän kaupunginosissa. Lisäksi sopimuksia uusitaan Alppiharjussa, Taka-Töölössä, Ruskeasuolla, Vallilassa, Käpylässä, Munkkiniemessä ja Pitäjänmäellä.

Vuonna 2015 päättyvät maanvuokrasopimukset on tehty noin viisikymmentä vuotta sitten, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä alhaisempia. Silloisista sopimusehdoista ja maanhinnan kehityksestä johtuen näiden tonttien vuokrat ovat nykyisin erittäin alhaisia verrattuna kiinteistöjen nykyarvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhempinä vuosikymmeninä vuokratuista tonteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhoja sopimuksia uusittaessa vuokrat yleensä nousevat jyrkästi.

Tontinvuokrasopimusten uusiminen valmistellaan Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sopimusten ja vuokrahintojen valmistelussa pyritään kaupungin tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun, ja uusi vuokrataso pyritään määrittelemään kohtuulliseksi suhteessa markkinahintatasoon. Tontin uusi vuokrahinta on tyypillisesti noin viidenneksen alhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra.

Kiinteistövirasto aikoo esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla. Ehdotuksen mukaan uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä vuonna (2016) viisikymmentä prosenttia. Seuraavina vuosina vuokraa maksettaisiin viiden prosenttiyksikön lisäyksin. Siirtymäajan myötä uusi maanvuokra tulisi voimaan täysimääräisenä vasta vuoden 2026 alusta.

Uudet vuokrat sidotaan elinkustannusindeksiin. Kiinteistövirasto aikoo myös selvittää mahdollisuuksia sopimusehtojen kehittämiseen niin, että maanvuokran kehitys vastaisi nykyistä paremmin kiinteistöjen yleistä arvonkehitystä. Siten seuraavan vuokra-ajan päättyessä noin 50 vuoden päästä vältyttäisiin jyrkiltä vuokranmuutoksilta.

Tonttien vuokrahinnat Helsingissä vaihtelevat alueittain ja asuntotyypin mukaan. Alustavan arvion mukaan nyt uusittavien maanvuokrien osuus asumiskustannuksista on vuonna 2016 kaupunginosasta riippuen 0,80–1,60 euroa asuntoneliömetriä kohden kuukaudessa. Tarkemmat tiedot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat alkuvuonna 2014.

Lopullisen päätöksen uusittavien sopimuksien vuokraehdoista ja siirtymäkaudesta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto. Asia etenee valtuuston käsiteltäväksi näillä näkymin syksyllä 2014.

Tiesitkö tontinvuokrista?

• Kaupungin vuokratonteilla asuminen on yleistä, sillä Helsingin kaupunki omistaa noin 62 prosenttia kaikista Helsingin maa-alueista.
• Arviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä asuu kaupungin vuokratonteilla.
• Vuonna 2015 uusitaan 170:n asuntotontin vuokrasopimukset eli noin 3-4 prosenttia kaupungin kaikista asuntotonttien vuokrasopimuksista.
• Helsingin kaupunki perii asuintonteilta vuosivuokraa, joka on neljä prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Tapa on Suomen kunnissa tyypillinen.
• Kaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisen kannalta tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli. Vuonna 2011 kaupungin asuintonttien maanvuokrista saamat tulot olivat noin 80 miljoonaa euroa eli noin yhden veroprosentin verran.

>> Lue lisää uusittavista maanvuokrasopimuksista

(Julkaistu 3.1. Tekstiä päivitetty 4.1.)

Helsingin kaupungin ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien ARA-vuokra-asuntojen kysyntä on tänä vuonna kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Suuresta kysynnästä johtuen vain noin joka viides hakija sai tänä vuonna Helsingissä ARA-vuokra-asunnon. Helsingissä on yhteensä lähes 69 000 valtion tukemaa ARA-vuokra-asuntoa.

Tiedot ilmenevät Helsingin kaupungin kiinteistöviraston laatimasta asuntomarkkinaselvityksestä, johon on koottu tietoja ARA- ja korkotukiasuntojen omistajayhtiöiltä sekä muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta.

Hakijoita Helsingin kaupungin ja yleishyödyllisten yhtiöiden omistamiin ARA-vuokra-asuntoihin oli marraskuun puolivälissä yhteensä 27 000. Vuotta aiemmin hakijoita oli noin 25 000. Lukuun sisältyvät tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi erityisasunnot kuten vanhusten palveluasunnot, mutta eivät opiskelija-asunnot. Hakijoista lähes puolet oli erittäin kiireellisessä asunnon tarpeessa.

Vuokra-asuntoja välitettiin tänä vuonna noin 5900, joista kolmannes oli vaihtoja vuokra-asunnosta toiseen. Välitetyistä asunnoista uudistuotantoa oli reilut 600 kappaletta.

Vaikka vuokra-asuntoja vapautui enemmän kuin viime vuonna, kiristyi asuntomarkkinoiden tilanne edelleen vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vuokratason kohotessa ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen kasvaessa. Uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole kyetty rakentamaan riittävästi kysyntään nähden.

Asunnottomuus on lisääntynyt Helsingissä

Helsingin vaikea asuntomarkkinatilanne näkyy myös tilapäisen asunnottomuuden kasvuna. Sosiaaliviraston asiakasrekistereihin perustuen Helsingissä on tällä hetkellä noin 4100 yksinäistä asunnotonta. Vuosi sitten sama luku oli 3400. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia arvioidaan olevan yhteensä noin 300.

Merkittävä valtaosa (noin 96 %) asunnottomista asuu tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona, laitoksissa ja asuntoloissa. Alle 25-vuotiaiden nuorten, naisten ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on lisääntynyt viime vuodesta.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
osastopäällikkö Markku Leijo
puh. 09 310 34159

tutkija Merja Liski
puh. 09 310 34184

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi 

Helsingin kaupunki aikoo vuokrata Helsingin yliopistolta Franzenia-rakennuksen päiväkotikäyttöön.

Suunnitellun peruskorjauksen jälkeen uuden päiväkodin huoneistoala olisi noin 1 900 m². Franzéninpuistikon läntinen osa aiotaan kunnostaa päiväkodin piha-alueeksi.

Kalliossa sijaitsevaan kolmikerroksiseen rakennukseen on tarkoitus kunnostaa tilat 200 lapselle. Mikäli hanke etenee suunnitellusti, päivähoitotoiminta voidaan aloittaa Franzeniassa viimeistään tammikuussa 2015.

Franzenian vuokraaminen tukee Helsingin kaupungin tavoitetta päivähoitopaikkojen lisäämiseksi kantakaupungissa. Kaupungin arvion mukaan Franzenian kaltainen suuri päivähoitoyksikkö on tilaratkaisuna taloudellisempi ja toimivampi kuin useat pienet tilat yhteensä.

Franzenian muuttaminen päiväkodiksi vaatii korjaus- ja muutostöitä, joiden järjestämisestä ja kustannuksista vastaa Helsingin yliopisto. Puistoon tulevan pihan rakennuttamisesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Museovirasto tulee ohjaamaan hankkeen suunnittelua, sillä Franzenia tontteineen on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

Sopimuksen mukaan kaupunki maksaa yliopistolle Franzeniasta noin 28 000 euron kuukausivuokraa ja huolehtii rakennuksen ylläpidosta. Vuokrauksen toteutuminen edellyttää, että päiväkotihankkeelle saadaan tarvittavat viranomaisluvat.

Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Franzenia valmistui vuonna 1930 Yhteiskunnallisen korkeakoulun käyttöön. Sittemmin rakennus oli Helsingin yliopiston käytössä 1960-luvulta vuoteen 2009 asti. Tämän jälkeen yliopiston omistama rakennus on ollut tyhjillään.
 

Franzenian sijainti kartalla »»

Kuva: Ari Aalto / Helsingin yliopisto

Kauppahinta on yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ja valtion kiinteistövarallisuudesta huolehtiva Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat kaupan tiistaina 18.12.2012.

Kaupan kohteina on Malminkartanon keskiosassa Luutnantinpolulla sijaitseva noin kahden hehtaarin kokoinen tontti sekä kaksi Kuninkaantammessa sijaitsevaa aluetta, joiden yhteinen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria.

Luutnantinpolun aluetta koskeva asemakaavan muutos on tullut vastikään lainvoimaiseksi. Kaavassa on kauppa-alueella noin 22000 kerrosneliömetriä uutta asuinrakennusoikeutta. Rakentamisen odotetaan lähtevän liikkeelle keväällä 2014. Tontilla sijaitseva Maatalouden tutkimuslaitoksen entinen toimitalo suojellaan ja muutetaan mahdollisesti asuinkäyttöön.

Kuninkaantammessa kaupan kohteena oleville alueille suunnitellaan noin 36000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta. Kaavamuutos tulee kaupunginvaltuustoon ensi vuonna. Senaatti-kiinteistöille jääville alueille osoitetaan asuin- ja toimistotilarakennusoikeutta, ja Evira ja Suomen ympäristökeskus Syke jatkavat siellä toimintaansa.

Kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen sopimuksen mukaan kaupunki luovuttaa asuntotontit hintasäänneltyyn eli kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja ne on hinnoiteltu ns. ARA-hinnoittelun mukaan.

Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kiittää Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtyä sopimusta. Sen ansiosta pysytään rakentamaan noin 700 kohtuuhintaista asuntoa eli asunto yli 1400 helsinkiläiselle ja tiivistämään kaupunkirakennetta.

”Kauppa on osoitus valtion ja Helsingin kaupungin yhteistyöstä valtioneuvoston asuntopoliittisen ohjelman toteuttamiseksi ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi. Toivottavasti voimme edetä pikaisesti myös valtiolle tarpeettomien toimitilojen muuttamisessa asuntokäyttöön ja eräiden vuokraoikeuksien purkamisessa”, Penttilä sanoo.


Ostetut maa-alueet kartalla: Malminkartano ja Kuninkaantammi
 

Vuonna 1955 rakennettu Käpylän peruskoulun niin kutsuttu Hykkylän rakennus on peruskorjattu alkuperäistä korkealuokkaista arkkitehtuuria kunnioittaen. Korjaushanke toimii pilottihankkeena matalaenergiarakentamisesta koulun peruskorjauksessa.

Martti Melakarin suunnittelema Käpylän peruskoulu on säilynyt hyvin alkuperäisasussaan. Korjaushankkeessa sisätilojen värityksessä noudatettiin 50-luvun lempeitä sävyjä. Julkisivujen rappaukset toteutettiin vanhan mallin mukaan ja vesikate uusittiin alkuperäisen kaltaisella savitiilellä. Myös uudet energiatehokkaat nelilasiset ikkunat ovat ulkonäöltään vanhan mallin mukaiset.

Rakennuksen käyttäjille korjaushanke merkitsee kohentuneiden tilojen lisäksi parempaa sisäilmaa. Korjaushankkeessa uusittiin talotekniikka ja lisättiin julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristystä. Seinät eristettiin ulkopuolelta poikkeuksellisen paksusti, minkä odotetaan laskevan lämmitysenergian kulutusta. Kulutusta on mahdollista seurata myös opetusmielessä reaaliajassa koulun aulaan sijoitetulta näytöltä.

Ennen korjausta koulu oli rakennusteknisesti vanhentunut. Painovoimainen ilmanvaihto oli riittämätön ja koulussa oli todettu sisäilmaongelmia. Korjaukset aloitettiin toukokuussa 2010 ja toteutettiin vaiheittain siten, että osa rakennuksesta oli koko ajan koulun käytössä. Pääurakoitsijan vaihdoksen vuoksi alkuperäisestä aikataulusta viivästyttiin noin viisi kuukautta. Korjaushankkeen budjetti oli noin 11,9 miljoonaa euroa.

Peruskorjaushankkeen tilaajana toimi Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja rakennuttajana  HKR-Rakennuttaja. Hankkeen pääsuunnittelija on Arkkitehdit Siistonen Oy. Pääurakoitsijoina toimivat Lemminkäinen Talo Oy ja helmikuuhun 2011 saakka Koger&Partnerid As.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
projektiarkkitehti Heli Marstio
Puh. (09) 310 86353

Helsingin kaupungin rakennusvirasto
projektinjohtaja Marjut Laurila
Puh. (09) 310 38444

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi.

>> Valokuvia peruskorjatusta Käpylän peruskoulusta kesältä 2012

Helsingin kaupunki on sopinut Vanhassakaupungissa sijaitsevan Villa Arabeskin myynnistä. Myytävä rakennus on arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema kaksikerroksinen puutalo, joka sijaitsee puistoympäristössä Hämeentien pohjoispäässä.

Vuonna 1933 valmistunut Villa Arabeski rakennettiin alun perin asunnoksi läheisen villakehräämön isännöitsijälle. Talon viimeisin käyttäjä oli ammattikorkeakoulu Metropolia, joka muutti tiloista vuonna 2009. Nyt työn alla on asemakaavan muutos, jonka toteutuessa talo on mahdollista muuttaa jälleen asuinkäyttöön.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on päättänyt myydä Villa Arabeskin yksityishenkilölle, joka teki talosta parhaan ostotarjouksen kaupungin järjestämässä tarjouskilpailussa. Talon kauppahinta on 241 000 euroa. Kauppa tehdään, kun asemakaavan muutos on vahvistettu.

Villa Arabeskin muuttaminen asuinkelpoiseksi vaatii kaavamuutoksen lisäksi kunnostustöitä. Muutaman vuoden takaisessa kuntotutkimuksessa ilmeni sisäilma- ja kosteusongelmia, joiden korjaaminen jää talon uuden omistajan tehtäväksi.

Helsingin kaupunki myy nyt entistä aktiivisemmin tiloja, joille kaupungilla ei ole omaa käyttöä. Tavoitteena on vähentää kunnossapidettävien kiinteistöjen suurta määrää. Näin käytettävissä olevat varat voidaan ohjata koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten korjauksiin. Myytävistä kohteista ilmoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen sivuilla.

30.11.2012

Tulipalossa pahoin vaurioituneen Vuoritalon jäljellä olevat osat puretaan. Purkutöihin ryhdytään aikaisintaan tammikuussa 2013, kun kiinteistöviraston tilakeskus on saanut rakennukselle purkuluvan. Talven keliolosuhteet voivat vaikuttaa töiden tarkempaan ajankohtaan.

Käpylän Vuoritalossa (Nyyrikintie 6) syttyi lauantai-iltana 20.10.2012 tulipalo, joka levisi taloon murtautuneiden nuorten sytyttämästä nuotiosta. Palokunnan saapuessa Vuoritalo ei ollut enää pelastettavissa, koska sisätiloihin ei voitu kulkea sortumavaaran vuoksi. Talo paloi korjauskelvottomaksi, mutta henkilövahingoilta säästyttiin.

Turvallisuussyistä Vuoritalossa suoritettiin tulipalon jälkeen hätäpurku, jossa yli puolet rakennuksesta purettiin. Jäljellä olevan osan purkamisen hoitaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. Purkukustannuksia kaupungille aiheutuu noin 150 000 euroa.

Tämän hetkisen arvion mukaan Vuoritalon alue liitetään osaksi ympäröivää puistoa, eikä paikalle rakenneta uutta rakennusta. Vanhan tontin liittäminen puistoon edellyttää kaavamuutosta, jonka valmistelusta päätetään aikanaan kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Vuonna 1923 rakennettu Vuoritalo oli osa vapaapalokunnan seurantaloa, joka jäi rakennusvaiheessa keskeneräiseksi. Ensimmäisinä vuosikymmeninä Vuoritaloa käytettiin muun muassa teatterina ja tanssipaikkana. Vakituisen käyttäjän puuttuessa rakennus pääsi myöhemmin rapistumaan kunnostusyrityksistä huolimatta. Viime vuodet talo oli tyhjillään.

Ennen tulipaloa kaupunki etsi Vuoritalolle ostajaa, jolla olisi ollut asiantuntemusta sen haastavaan korjaustyöhön. Tuoreen kaavamuutoksen myötä talo olisi ollut mahdollista kunnostaa asuinkäyttöön.

30.11.2012

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu ”Metropolin sykkivä sydän” on edennyt toiseen vaiheeseen ja kilpailun tuomariston on valinnut jatkoon kuusi työtä.

Jatkoon päässeiden töiden kilpailunumerot ja nimimerkit ovat:

40 Liblab
144 Wave/1
149 Käännös
160 Kasi
357 The Diagonal Agora
375 The Green Metropolis

Kaupunkilaiset haluavat kehittää kirjastoa

Kilpailutuomariston puheenjohtajan, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mielestä kaikki jatkoon valitut ehdotukset vastasivat hyvin kilpailutehtävään rakentaa avoin ja kutsuva Keskustakirjasto.

– Keskustakirjastolla haluamme kehittää Helsingin kaupunkikulttuuria ja luoda keskustaa, jossa kaupunkilaisilla on tilaa tavata ja viedä ajatuksiaan eteenpäin, painottaa Viljanen.

– Keskustakirjastoa ei tule asettaa vastakkain lähikirjastojen kanssa. Lähikirjastot ovat lähiöiden omia aluetaloja ja paikallisia kokoontumisen paikkoja. Mutta myös keskustaan tarvitaan kaikille avoimia, maksuttomia tiloja. Eduskuntataloa vastapäätä oleva keskustakirjasto on demokratiaa toteuttava talo, kansalaisosallistumisen korttelikeskus ja sen speakers corner tunnettu, apulaiskaupunginjohtaja sanoo.

– Keskustakirjaston avulla voimme viedä koko kirjastotointa uudelle aikakaudelle. Kirjastotoimi elää parhaillaan muutoksen aikaa, kun kirjan rinnalle on noussut digitaalinen media. Myös kirjaston käyttäjäkunta on aikaisempaa moninaisempaa”, Viljanen toteaa ja jatkaa:

– Samalla keskustakirjaston tulee olla vahvasti myös kirjallisuuden talo. Niin kauan kuin on kirjoja, niitä tulee olemaan kirjastossa.

Kaupunkilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti keskustakirjastoprojektiin. Keväällä 2012 pidetty Keskustakirjasto-näyttely sai jatkoaikaa suuren suosionsa takia. Näyttelyssä yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan.

Jatkoon päässeiden joukossa on myös yksi yleisön suosikeista, nimimerkki Käännös, numero 149. Kaupunkilaiset ovat lisäksi kertoneet innokkaasti ideoitaan ja toiveitaan uuteen keskustakirjastoon.

Kilpailu jatkuu töiden työstämisellä

Kilpailun toiseen vaiheeseen ehdotukset valittiin kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten ja toiminnallisten ansioiden perusteella. Näiden ehdotusten todettiin olevan kehitettävissä teknisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisiksi.

Mukaan valittiin erityyppisiä ratkaisuja, ja toisen vaiheen toivotaankin tuottavan useita erilaisia vaihtoehtoja. Kokonaisratkaisun ansioita pidettiin tärkeämpinä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä.

Kilpailun säännöt ovat toisessa vaiheessa samat kuin ensimmäisessä. Jatkoon valitut kilpailijat saavat tilaisuuden kehittää suunnitelmiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Jatkosuunnitteluohjeissa on korostettu yleisöltä saatuja toiveita ja unelmia, kuten hiljaisten tilojen merkitystä.

Tuomaristo valitsee voittajan kuuden jatkoon valitun työn joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa 2013.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Lisätietoa:

Kuvat jatkoon päässeistä töistä
Keskustakirjasto-hankkeen verkkosivut
Arkkitehtuurikilpailun verkkosivut

Kalasataman Fiskari-korttelin viiden kaupunkipientalotontin saajat on valittu. Kiinteistölautakunta päätti tonttien varaamisesta 15.11.2012.

Townhouse- eli kaupunkipientalot rakennetaan tontinluovutuskilpailun voittaneen, Fiskarin Brygä -nimisen ehdotuksen mukaan. Niihin tulee esimerkiksi suuret kattoterassit ja monipuolisia parvekkeita. Suunnitelmaa kehitetään vielä arviointiryhmän antamien jatkosuunnitteluohjeiden perusteella. Kunkin tontin rakennusoikeus on 175 kerrosneliömetriä.

Kaupunkipientalot toteutetaan omatoimisena ryhmärakennuttamisena, eli tulevat asukkaat päättävät itse rakentamiseen liittyvistä hankinnoista ja vievät rakennushanketta eteenpäin ryhmänä. Toteutuvat riskit ja kustannukset jakaantuvat ryhmän kesken.

Kalasataman kaupunkipientalotontteja saivat hakea vain luonnolliset henkilöt, eli esimerkiksi rakennusliikkeet ja rakennuttajakonsultit oli rajattu tontinluovutuskilpailun ulkopuolelle.

Samaan kortteliin myös kerrostaloja

Saman korttelin kerrostalotonttien rakennuttajaksi valittiin vastikään Sato-Rakennuttajat Oy. Sato vastaa kerrostalojen rakennuttamisen lisäksi kaupunkipientalotonttien autopaikkojen ja perustusten rakennuttamisesta. Töiden on määrä olla valmiina syksyyn 2014 mennessä, jonka jälkeen kaupunkipientaloja voidaan alkaa rakentaa.

Fiskari-kortteli on yksi Kalasataman näkyvimmistä rakennuskohteista. Junonkadun ja Arcturuksenkadun rajaamasta korttelista avautuu merinäkymä kohti Mustikkamaata ja Katajanokkaa. Korttelin kerrostaloihin tulee yhteensä liki sata asuntoa.

Townhouse on uudenlainen pientalo

Townhouset ovat kaupunkimai¬seen ympäristöön rakennettuja, yleensä omalla erillisellä tontilla sijaitsevia pientaloja, jotka on rakennettu kiinni toisiinsa. Townhouse on Suomessa uusi kaupunkiasumisen muoto.

Townhouse-asunnot ovat yleensä kapeita ja syvärunkoisia. Tilat voidaan suunnitella monikäyttöisiksi, ja talojen pohjakerroksiin voidaan rakentaa esimerkiksi liike- tai työtiloja. Townhouse-talomalli antaa hyvät edellytykset myös vaiheittain rakentamiselle.

Minne townhouseja tulee?

Townhouse-tontteja kaavoitetaan etenkin Helsingin uusiin kaupunginosiin. Suurin townhouse-keskittymä tulee Suurmetsän Alppikylään. Alppikylän townhouse-tonttien haku on käynnissä paraikaa, ks. http://www.hel.fi/hki/kv/fi/tontit/alppikylasta+vuokrataan+61+pientalotonttia.

Kantakaupunkimaisille alueille pientaloja rakennetaan esimerkiksi Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja todennäköisesti myös Koivusaareen. Kalasataman Sörnäistenniemen alueelle on kaavoitettu 37 townhouse-tonttia.

Lisätiedot:
johtava kiinteistölakimies Martti Tallila, puh. (09) 310 36449
pientaloasiamies Riku Koponen, puh. (09) 310 31800

Tontinluovutuskilpailun voittanut Fiskarin Brygä -ehdotus. Pääsuunnittelija arkkitehti Katja Maununaho / Arkkitehtitoimisto Huvila Oy.
 

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyvät uuteen korkeusjärjestelmään ja koordinaatistoon 1.12.2012. Tavallinen kartan käyttäjä ei muutosta huomaa, mutta rakentajien tulee olla siirtymävaiheessa valppaana.

Siirtyminen yleiseurooppalaiseen ETRS-GK25-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään on kaupungeilta suuri yhteisponnistus, joka helpottaa huomattavasti yhteisiä rakennushankkeita ja kartta-aineistojen jakamista. Tähän asti Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on käytetty koordinaatistona vanhaa valtion järjestelmää (VVJ), Helsingissä puolestaan omaa satavuotiasta järjestelmäänsä. Erilaisia korkeusjärjestelmiä kaupungeissa on ollut kolme.

Uudistuksen jälkeen teitä ja tunneleita kuntarajojen yli linjattaessa ei enää tarvita muunnoskaavoja, joiden avulla paikkatietoja on tähän asti sovitettu yhteen. Uusi koordinaatisto tukee paremmin myös satelliittipaikannusta.

Rakennuttajat tarkkana

Siirtymävaiheessa uudistus vaatii rakentajilta erityistä huolellisuutta. Suurin sekaannuksen mahdollisuus liittyy uuteen korkeusjärjestelmään, jonka myötä kaupunkien laskennalliset korkeudet muuttuvat. Helsinki sijaitsee uudessa järjestelmässä 30,5 senttiä aiempaa korkeammalla. Varsinkin keskeneräisten hankkeiden vesi- ja viemäröintisuunnittelussa on oltava tarkkana, jotta putkia ei suunnitella ja asenneta väärään korkeustasoon.

Rakennushankkeiden pääsuunnittelijoiden tehtävänä on varmistaa, että rakennusvalvontavirastolle toimitettavat suunnitelmat on esitetty samassa taso- ja korkeuskoordinaatistossa. Suunnitelmiin on myös merkittävä selkeästi, mitä järjestelmää niissä on käytetty. Rakennusvalvonnan ohjeista Helsingissä kerrotaan tarkemmin rakennusvalvontaviraston sivuilla ja osoitteessa www.pksrava.fi.

Hyvästit erillisjärjestelmille

Joulukuussa Helsingissä heitetään hyvästit vanhalle koordinaatistolle, joka palveli kaupungin kartoittajia sadan vuoden ajan. Omasta erilliskoordinaatistosta luopumisen jälkeen Kallion kirkko ei ole enää Helsingin koordinaatiston nollapiste. Uudessa koordinaatistossa esitettynä pääkaupunki näyttää paitsi kohoavan, myös kutistuvan hiukan. Laskennallisesti tarkasteltuna Helsingin pinta-ala pienenee 1,7 hehtaaria.

Näennäinen kutistuminen johtuu vanhojen karttojen vähäisistä mittakaavavirheistä, joita koordinaatistomuutos korjaa. Asukkaiden kannalta asialla ei ole käytännön merkitystä, sillä maastossa kaupunki on tietysti samankokoinen kuin ennenkin. Uusi mittaustapa vaikuttaa tavallisen omakotitontin laskennallisiin rajamittoihin alle millimetrin verran.

Tarkempia tietoja koordinaatistomuutoksesta Helsingissä »» 

Lisätiedot:

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto
asiakaspalvelu, puh. (09) 310 31930
euref.kmo@hel.fi

Helsingin kaupunki etsii ostajaa Villa Kuhlefeltille. Vuosaaren Kallahdessa sijaitseva merenrantahuvila myydään yleiseen tai yhteisöjen virkistyskäyttöön.

Villa Kuhlefelt on yli satavuotias puurakennus Kuningattarena tunnetun niemen kärjessä. Huvila sijaitsee lähellä Kallahdenniemen uimarantaa, ulkoilupuistoa ja luonnonsuojelualuetta. Vehreästä pihapiiristä avautuu merinäkymä kohti Helsingin ulkosaaristoa.

Villa Kuhlefeltin puinen päärakennus on rakennettu useassa vaiheessa. Vanhin osa on todennäköisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kalastajamökki. Arkkitehti Sven Kuhlefelt osti rakennuksen kesäasunnokseen ja laajensi sen nykyiseen muotoonsa 1920-luvulla. Nykyisin talo on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.

Kaupunki myy huvilan piharakennuksineen tarjouskaupalla. Noin 130 m²:n kokoisen päärakennuksen lisäksi kauppaan kuuluu sauna, leikkimökki sekä majoitus- ja  varastokäyttöön sopiva rakennus. Rakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden korjausten viimeistely jää uuden omistajan tehtäväksi.

Helsingin kaupunki myy nyt entistä aktiivisemmin ydintoimintojensa kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Tavoitteena on vähentää kunnossapidettävien kiinteistöjen määrää. Näin käytettävissä olevat varat voidaan ohjata koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten korjauksiin.

Ostotarjouksia Villa Kuhlefeltista ottaa vastaan kiinteistöviraston tilakeskus. Lopullisen päätöksen huvilan myynnistä tekee Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
myyntineuvottelija Nils Smeds
Puh. (09) 310 40354
nils.smeds@hel.fi

Myynti-ilmoitus: www.tilakeskus.fi

Vartiokylän päiväkoti on peruskorjattu. Päiväkoti aloitti toimintansa kymmenen kuukautta  kestäneen remontin jälkeen lokakuun alussa. Päiväkodin toiminta järjestettiin peruskorjauksen aikana väistötiloissa Vuosaaressa.

Vuonna 1959 valmistuneen Vartiokylän päiväkodin peruskorjauksen lähtökohtana olivat rakennuksen talotekniset ja rakenteelliset puutteet. Myös tilajärjestelyjä parannettiin, minkä johdosta tilat ovat entistä selkeämmät  ja turvallisemmat. Uusitut tilat mahdollistavat joustavat ryhmäjärjestelyt. Peruskorjauksen ansiosta aiemmin 57 tilapaikan päiväkotiin saatiin viisi lisäpaikkaa. Rakennuksen kaikki sisäänkäynnit ja tilat toteutettiin esteettömiksi.

Korjaukset paransivat rakennuksen energiatehokkuutta. Muun muassa vesikate ja yläpohjan lämmöneristeet uusittiin. Myös ikkunat ja ulko-ovet uusittiin.

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
projektinjohtaja Tarja Lehto
puh. 09 301 31822
sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi
 

Kiinnostaako sinua, mitä rakennushankkeita on parhaillaan menossa? Tai haluatko seurata, milloin sinua kiinnostavan rakennuksen korjaus on alkamassa? Sivusto www.hel.fi/helsinkirakentaa näyttää kaupungin rakennushankkeita kartalla ja kertoo mm. niiden kustannuksista ja toteutusaikatauluista.

Helsingin kaupunki korjaa ja rakentaa muun muassa uusia päiväkoteja ja kouluja miljoonilla euroilla vuosittain. Uusi sivusto esittelee näitä ja muita ajankohtaisia rakennushankkeita painottuen toimitilahankkeisiin. Kaikki kaupungin rakennushankkeet eivät ole mukana.

Hankkeen sijainnin ja perustiedot näkee kartalta, ja tarkemmat tiedot löytyvät taulukosta. Taulukoissa verrataan hankkeen tämänhetkistä kustannusarviota talousarviossa varattuun määrärahaan. Lisäksi kerrotaan hankkeen osoite, aloitus- ja valmistumisaika sekä hankkeen vastuuvirasto ja yhteyshenkilö. Joistain valmistuneista hankkeista on myös saatavilla kuvia.

Hankkeet on jaettu uudis- ja korjaushankkeisiin. Lisäksi hankkeet on jaoteltu kartalle värikoodien mukaan toimialoittain:

• Koulutus ja opiskelu
• Terveyspalvelut
• Sosiaali- ja perhepalvelut
• Kulttuuri ja vapaa-aika
• Tekniset palvelut ja kaupunkiympäristö
• Pelastustoimi
• Kadut ja liikenneväylät

Sivustoa päivitetään kerran kuukaudessa, ja se korvaa paperisena kaksi kertaa vuodessa julkaistun rakentamisen seurantaraportin.

Tutustu sivustoon >>

Helsingin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva Mariankatu 3:n talo on myytävänä. Kaupunki myy vanhana tulli- ja pakkahuoneena tunnetun tiilirakennuksen tarjouskaupalla julkista käyttöä varten. Huoneistoalaa kaksikerroksisessa talossa on noin 520 m².

Presidentinlinnan ja Ritarihuoneen läheisyydessä sijaitseva historiallinen rakennus valmistui vuonna 1765 meritullikamarin toimipaikaksi. Rakennuksessa on myöhemmin ollut muun muassa työnvälitystoimisto, pysäköinninvalvonnan tiloja, kirjamyymälä ja toimisto.

Talon kunnostaminen käyttökelpoiseksi vaatii ostajalta vähintään rakennuksen perustusten vahvistamisen ja seinärakenteiden korjaamisen. Myös vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmä vaatii muutostöitä. Rakennus on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.

Helsingin kaupunki myy nyt entistä aktiivisemmin ydintoimintojensa kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Tavoitteena on vähentää kunnossapidettävien kiinteistöjen määrää. Näin käytettävissä olevat varat voidaan ohjata koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten korjauksiin.

Lopullisen päätöksen vanhan tulli- ja pakkahuoneen myynnistä tekee kiinteistölautakunta. Samalla tontilla Meritullintorin varrella sijaitseva päiväkotirakennus jää kaupungin omistukseen. Vanhasta tulli- ja pakkahuoneesta tehtäviä tarjouksia ottaa vastaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
kehittämisinsinööri Erik Nieminen
Puh. 0400 425 579
etunimi.sukunimi@hel.fi

Kohteen myynti-ilmoitus

Kuvia vanhasta tulli- ja pakkahuoneesta (Mariankatu 3 / Aleksanterinkatu 1)

Kohde Helsingin opaskartalla

Sörnäistenniemen Fiskari-kortteliin suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Kortteli on sijaintinsa ansiosta yksi alueen näkyvimmistä rakennuskohteista.

Helsingin kaupunki järjesti Fiskari-korttelin kerrostalojen toteutuksesta kilpailun, jonka voitti SATO Oyj:n ehdotus kahdesta monisävyisestä tiilirakennuksesta. Wangaratta-nimisen kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula.

”Suunnittelemamme kortteli hakee kontaktia merellisiin naapureihinsa; se tuo mieleen Suomenlinnan vallit ja Katajanokan itärannan vaaleat julkisivut tummine kattoineen. Rantamuurin jatkeena nouseva kerrostuva rakennus luo korttelille vahvan luonteen”, arkkitehti Anna Brunow kuvailee.

Kiinteistölautakunta varasi 4.10.2012 korttelista kolme tonttia Wangaratan toteuttamista varten. SATO rakentaa tonteille liki sata uutta asuntoa. Korttelin katutasoon rakennetaan myös jonkin verran liiketiloja, ja yhteispihan alle tehdään maanalainen pysäköintitila asukkaiden käyttöön.

Junonkadun ja Arcturuksenkadun rajaamasta Fiskari-korttelista avautuu merinäkymä kohti Mustikkamaata ja Katajanokkaa. Arvokkaan paikan johdosta tonteille etsittiin erityisen korkealaatuista suunnitelmaa.

”Kaupungin järjestämään tontinluovutuskilpailuun saatiin kuusi ehdotusta. Arviointiryhmä piti Wangaratan erityisenä vahvuutena arkkitehtonisesti korkealaatuisia julkisivuja ja asuntojen pohjaratkaisuja”, kertoo arviointiryhmän puheenjohtaja Martti Tallila kiinteistövirastosta.

Voittanutta suunnitelmaa hiotaan vielä arviointiryhmän palautteen pohjalta. Päätöksessään kiinteistölautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa noudatetaan kilpailun arvostelupöytäkirjaan kirjattuja ohjeita. Mikäli talojen toteutus etenee suunnitellusti, rakennustöihin päästään syksyllä 2013. SATOn arvion mukaan ensimmäiset asunnot valmistuvat alkuvuonna 2015.

Kahdelle tonteista rakennetaan vapaarahoitteisia hitasasuntoja ja kolmannelle omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja. Hitas-tontit vuokrataan, ja kolmannen tontin kaupunki myy rakennuttajalle noin 4,4 miljoonalla eurolla.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tontinluovutuskilpailun tulosten julkistamistilaisuuteen, joka järjestetään torstaina 18.10.2012 klo 13 näyttelytila Laiturissa (os. Narinkka 2).

Kilpailuun osallistuneet ehdotukset ovat esillä 19.10.–2.11.2012 kaupunkisuunnitteluviraston Areena-kerroksessa (Kansakoulunkatu 3, avoinna ma–pe klo 8.15–16.00).

Lisätietoja:

Kuvia Fiskari-kortteliin rakennettavista taloista »»

Tonttien sijainti kartalla »»

Tontinluovutuskilpailun arvostelupöytäkirja »»

Kalasataman kehittämisestä »»

Tonttien luovutuksesta ja tontinluovutuskilpailusta:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
johtava kiinteistölakimies Martti Tallila
Puh. (09) 310 36449, etunimi.sukunimi@hel.fi

Rakennusten arkkitehtuurista:
Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula
arkkitehti Anna Brunow
Puh. (09) 7744 5010, etunimi.sukunimi@brunowmaunula.fi

Kohteen rakentamisesta:
SATO Oyj
yksikön johtaja Jouko Kuusela
Puh. 020 134 4244, etunimi.sukunimi@sato.fi

Alueen kaavasta ja tontinluovutuskilpailun tulosten julkistamistilaisuudesta:
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto
arkkitehti Tuukka Linnas
Puh. (09) 310 37308, etunimi.sukunimi@hel.fi

Yli sadalle perheelle avautuu mahdollisuus rakentaa omakotitalo Helsinkiin valmiiden palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Tontteja voivat hakea helsinkiläiset lapsiperheet.

Helsingin kaupunki tarjoaa vuokralle 104 omakotitalotonttia omatoimiseen rakentamiseen. Tontit sijaitsevat täydennysrakennusalueilla Maunulassa, Tapaninkylässä, Suutarilassa, Puistolassa, Myllypurossa, Mellunmäessä ja Kivikossa.

Tontit ovat 237–751 m²:n kokoisia, ja rakennusoikeutta niillä on 110–260 kerrosneliömetriä. Tonttien vuosivuokrat vaihtelevat 2 500 ja 6 000 euron välillä. Useille tonteille on mahdollista rakentaa Helsinki-pientalo.

”Kaksikerroksinen Helsinki-pientalo soveltuu pienille tonteille kaupunkimaiseen ympäristöön. Rakentajan kannalta Helsinki-pientalon valinta on kannattavaa, koska sen rakennuslupakäytäntö on tavallista nopeampaa ja lisäksi rakennuslupamaksusta myönnetään alennus”, kertoo pientaloasiamies Riku Koponen kiinteistövirastosta.

Tontteja myönnetään helsinkiläisille hakijoille, joiden talouteen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Samaan talouteen kuuluvat voivat jättää vain yhden hakemuksen. Vuokraajien valinta suoritetaan arpomalla. Kiinteistölautakunta päättää varauksensaajista marras-joulukuun aikana.

Hakuohjeet  ja tarkemmat tiedot vuokrattavista tonteista löytyvät kiinteistöviraston verkkosivuilta. Tulosteet voi myös noutaa kiinteistövirastosta (os. Fabianinkatu 31 D, 4. krs.) viraston aukioloaikana kello 8.15–16.00. Hakemuksen voi täyttää ja palauttaa sähköisesti asiointi.hel.fi-sivuston kautta tai paperiversiona. Hakuaika päättyy 31.10.2012 klo 16.00.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Kiinteistölakimies Risto Lehtonen, puh. (09) 310 36617
Pientaloasiamies Riku Koponen, puh. (09) 310 31800
Tekninen asiantuntija Merja Mäkipää, puh. (09) 310 36453
Kiinteistösihteeri Jaana Yli-Paunu, puh. (09) 310 31805

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hel.fi

Päivitys 31.10.2012: Vuoritalon tarjouspyyntö keskeytetään. Vuoritalossa oli tulipalo 20.10., ja vaurioituneita rakenteita on jouduttu purkamaan.

Helsingin kaupunki etsii ostajaa Käpylässä sijaitsevalle Vuoritalolle. Pitkään tyhjillään olleeseen rakennukseen on mahdollista kunnostaa neljä asuntoa.

Vuoritalolle haetaan ostajaa, jolla on halua ja asiantuntemusta sen haastavaan korjaustyöhön. Kaupunki etsii näin käyttäjää pitkään tyhjillään olleelle historialliselle kohteelle, joka on kokenut vuosien varrella kovia. Käpylän maamerkkiä ovat koetelleet niin kosteus kuin parin vuoden takainen tulipalo.

Huonosta kunnostaan huolimatta Vuoritalolla on valttinsa: hieno sijainti ja erikoinen historia ovat aika ajoin herättäneet kiinnostusta sen korjaamiseksi. Kiinteistövirastossa arvioidaan, että viime viikolla hyväksytty kaavamuutos edistää Vuoritalon myyntiä. Aiemmin kulttuurikäyttöön määrätty talo on nyt mahdollista kunnostaa asunnoiksi.

Uusi omistaja voi rakentaa Vuoritaloon enintään neljä asuntoa, joiden huoneistoala on yhteensä noin 370 m². Ostajalla on kuitenkin edessään poikkeuksellisen mittava remontti, johon kuuluu muun muassa seinien kunnostus, lämmöneristyksen rakentaminen sekä talon liittäminen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmään.

Vuonna 1923 valmistuneella Vuoritalolla on värikäs historia. Talosta oli tarkoitus rakentaa vapaapalokunnan suuri seuratalo, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta toteutui vain Vuoritalona tunnettu näyttämötorni. Ensimmäisinä vuosikymmeninä sitä käytettiin perimätiedon mukaan muun muassa kansakouluna, teatterina, lastentarhana ja tanssipaikkana.

Vakituisen käyttäjän puuttuessa Vuoritalo pääsi myöhemmin rapistumaan. Vielä 1980-luvulla kaupunki suunnitteli sen purkamista, mutta sittemmin rakennus suojeltiin paikallishistoriallisesti arvokkaana. 1990-luvulta alkaen Vuoritaloa kunnostivat Käpylä-seura ja rakennusta vuokranneet kulttuurijärjestöt, mutta viime vuodet talo on ollut tyhjillään.

Helsingin kaupunki myy nyt entistä aktiivisemmin ydintoimintojensa kannalta tarpeettomia kiinteistöjä. Tavoitteena on vähentää kunnossapidettävien kiinteistöjen määrää. Näin käytettävissä olevat varat voidaan ohjata koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten korjauksiin.

Vuoritalosta tehtäviä tarjouksia ottaa vastaan kiinteistöviraston tilakeskus. Kirjallisten tarjousten on oltava perillä tilakeskuksessa 19.11.2012 klo 15 mennessä. Vuoritalosta (os. Nyyrikintie 6) järjestetään esittelyt 8.10. klo 14–16.30 ja 11.10. klo 13–16.

Lisätietoja:

Tarjouspyyntömateriaali: www.tilakeskus.fi

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Kehittämisinsinööri Erik Nieminen, puh. 0400 425 579, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on julkaissut ajantasaistetun painoksen Helsingin opaskartasta. Kartassa näkyvät uutuutena muun muassa Jätkäsaaren ja Kalasataman kadut ja suunnitelmat sekä Santahaminan kadut numeroineen. Edellinen painos on vuodelta 2009.

Tarkalla 1:20 000 -mittakaavaisella kaupunkikartalla on esitetty muun muassa kadunnimet ja osoitenumerot, tärkeimmät nähtävyydet sekä liikunta- ja ulkoilupaikat. Yritysnimet kartasta on poistettu, koska niiden lisääminen oli rajallista tilanpuutteen vuoksi.

Kartan mukana tulee kadunnimihakemisto 96-sivuisena vihkona. Kartta ja hakemisto ovat täysin kaksikieliset.

Kartan voi ostaa kaupunkimittausosaston asiakaspalvelupisteestä

Opaskarttaa myydään taitettuna yhdessä katunimiluettelon kanssa (14 x 22,5 cm) sekä suorana karttalehtisarjana että yksittäisinä katunimiluettelovihkoina. Tilauksesta toimitetaan myös opaskartan seinäkarttaversiota, jossa karttalehdet on liimattu ja pohjustettu yhdelle kevytkartonkilevylle kokoon 130 x 90 cm.

Karttaa on saatavissa kaupunkimittausosaston asiakaspalvelusta, kirjakaupoista ja jälleenmyyjiltä. Kartan ohjevähittäishinta on 15 euroa.

Lisätietoa ja karttojen tilaukset:
kaupunkimittausosaston asiakaspalvelu
käyntiosoite: Viipurinkatu 2, Helsinki
avoinna ma–pe 8.15–16.00
puh. (09) 310 31930
asiakaspalvelu.kmo@hel.fi

Helsingin kaupungin ensimmäinen aaltopoiju on aloittanut työnsä rannikon laineilla. Stadin Snadiksi nimetty poiju kerää tietoa, jota käytetään merellisten asuinalueiden suunnittelussa.

Aaltoilun korkeudella on merkitystä esimerkiksi silloin, kun ranta-alueen uusille rakennuksille määritellään turvallinen korkeus. Kaavoituksessa tarvittavat aallokkotiedot on laskettu yleensä yksinkertaistetuilla laskumenetelmillä.

”Kattavia aaltomittauksia on Helsingissä tehty aiemmin vain Vuosaaren sataman suunnittelua varten”, osastopäällikkö Ilkka Vähäaho kiinteistövirastosta kertoo.

Entistä luotettavampaa tietoa tuova Stadin Snadi on viettänyt alkusyksyn Koivusaaren edustalla. Kuukauden välein siirrettävä poiju suorittaa mittauksia aina vuoteen 2014 asti. Tutkimuksen avuksi pyritään luomaan entistä tarkempi mallinnus Helsingin edustan merenpohjasta.

”Nykyisten merikarttojen päätarkoitus on osoittaa meriliikenteelle vaarallisten matalikkojen sijainnit. Aaltoilun kannalta taas syvänteillä on ratkaiseva vaikutus”, Vähäaho kertoo.

Stadin Snadista saatuja tietoja vertaillaan toisen, avomerellä olevan poijun mittaustuloksiin. Apuna käytetään aaltomallilaskelmia. Työn tuloksena saadaan kartat Helsingin koko rannikon aallokon korkeudesta. Niitä päästään hyödyntämään viimeistään vuonna 2015.

Stadin Snadi on päässyt laineille osana Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -tutkimushanketta. Hankkeen toteuttaa Ilmatieteen laitos kiinteistöviraston geoteknisen osaston tilauksesta.

Stadin Snadin reaaliaikainen data »»

Aaltopoiju laskettiin veteen elokuussa Koivusaaren edustalla. Stadin Snadin kastoi vs. pelastuskomentaja Jorma Lilja ja avustajana toimi Ilkka Vähäaho. Tapahtumaa todistivat Kimmo Kahma ja Jouni Kilpinen. Kuva: Risto Niinimäki

Helsingin kaupunki valmistautuu myymään lähivuosina lukuisia omistamiaan rakennuksia. Tärkeä askel valmistelussa otettiin, kun kiinteistölautakunta hyväksyi 6.9.2012 kriteerit, joiden pohjalta kaupungin omistamia kiinteistöjä, rakennuksia ja osaketiloja jatkossa myydään.

Myyntiin valitaan rakennuksia, joille ei ole tiedossa kaupungin omaa käyttöä. Myytäväksi tulee tyhjillään olevia pientaloja sekä asuinpientaloja, joita ei ole vuokrattu kaupungin virastojen käyttöön. Lisäksi voidaan myydä osakkeita yhtiöissä, joista kaupunki omistaa alle 50 prosenttia.

Varsinaiset myyntipäätökset tehdään tapaus kerrallaan kiinteistölautakunnassa.

”Kiinteistövirastossa on arvioitu, että kaupungin omistamasta 1300 toimitilakiinteistöstä noin 20 prosenttia on sellaisia, joista luopuminen olisi järkevää”, kertoo toimitilapäällikkö Markku Metsäranta.

Suuri osa myytäviksi suunnitelluista rakennuksista on pientaloja, mutta mukana on myös tunnetumpia kohteita, kuten Mariankatu 3:n talo, Laajasalon Villa Furuvik ja Sonckin talo.

Osaan rakennuksista liittyy suojelutavoitteita tai niiden käyttö on rajattu tiettyihin tarkoituksiin, joiden toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksillä.

Kaupungin toimitilakiinteistöjen korjausvelaksi on arvioitu noin miljardi euroa. Rakennusten myynnillä halutaankin helpottaa kaupungin korjaustaakkaa ja kerätä tarvittuja varoja koulujen, päiväkotien ja muiden palvelutilojen korjauksiin.

Myytävien kohteiden hinnoittelu perustuu niiden käypään arvoon. Ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti myynti-ilmoituksilla lehdissä, verkossa ja kiinteistöviraston tilakeskuksen sivuilla sitä mukaa, kun kohteita tulee myyntiin.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Toimitilapäällikkö Markku Metsäranta
puh. (09) 310 40369
etunimi.sukunimi@hel.fi
 

Vartiokylän yläaste on peruskorjattu. Remontti valmistui kesän aikana siten, että syyslukukauden alkaessa koulutyö saattoi alkaa normaalisti. Hankkeeseen ryhdyttiin, koska koulurakennus ja piha-alueet olivat elinkaarensa puolesta perusparannuksen tarpeessa. Lisäksi koulussa kärsittiin kosteusvauriosta ja heikosta sisäilmasta.

Perusparannuksessa uusittiin rakennuksen ilmanvaihto-, vesi- ja viemäri- sekä sähköjärjestelmät. Myös rakennuksen vesikatto uusittiin.

”Koulun tilajärjestelyt pysyivät pääosin ennallaan, mutta esimerkiksi uusi hissi rakennettiin parantamaan esteettömyyttä”, kertoo rakennusviraston arkkitehti Jussi Hyvärilä. Koulurakennuksen arkkitehtoniset arvot otettiin huomioon suunnittelussa.

Piha-alueiden ja liikuntasalin kunnostusta jatketaan syksyn aikana. Pysäköinti keskitetään koulun alapihalle, ja yläpiha tulee kokonaan oppilaiden käyttöön. Pihavälineet uusitaan ja valaistusta parannetaan. Piha-alueiden ja liikuntasalin on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä.

Kesäkuussa 2011 aloitetun perusparannuksen kustannukset olivat noin 7,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus. Rakennussuunnittelusta vastasi rakennusviraston arkkitehtuuriosasto. Hankkeen rakennuttajana toimi HKR-Rakennuttaja ja pääurakoitsijana Skanska Talonrakennus Oy.

Vuonna 1963 valmistunut rakennus on alun perin koulukäyttöön suunniteltu. Sen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Koulu sijaitsee Itä-Helsingissä osoitteessa Rusthollarintie 6.

>> Koulun sijainti Palvelukartalla

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
rakennuttajainsinööri Kari Pehkonen
puh. 09 310 31813
etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja
projektinjohtaja Sauli Kivivuori
puh. 09 310 38491
etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, arkkitehtuuriosasto
arkkitehti Jussi Hyvärilä
puh. 09 310 39835
etunimi.sukunimi@hel.fi

Alppikylästä varataan 28 tonttia kaupunkipientalojen eli niin sanottujen townhouse-asuntojen rakentamiseen. Kiinteistölautakunta päätti asiasta torstaina 6.9.

Kaikki tonttien hakijat saavat tontin. Varaamatta jää 34 tonttia, jotka ilmoitetaan uudelleen haettavaksi kiinteistöviraston internet-sivuilla. Kaikille avoimeen tonttihakuun saivat osallistua sekä ryhmät, yksityishenkilöt että yritykset.

Alppikylän asuinalue sijaitsee Koillis-Helsingissä Suurmetsän alueella. Alueen kerrostalot ovat jo pitkälle rakentuneet, mutta tiivistä ja matalaa kaupunkipientaloista muodostuvaa osaa ei vielä ole alettu rakentaa. Alppikylän omalaatuiseen ilmeeseen kuuluvat kaupunkipientalojen lisäksi myös värikkyys ja visuaalisten yksityiskohtien rikkaus.

Kaupunkipientalot eli townhouset rakennetaan kiinni toisiinsa, mutta kullakin asunnolla on oma tonttinsa. Eurooppalaistyyliset townhouset ovat kiinni kadun reunassa ja niillä on oma ulko-ovi. Alppikylään rakennetaan Suomen suurin yhtenäinen townhouse-alue.

Lisätiedot:
Pientaloasiamies Riku Koponen, puh. (09) 310 31800

Ohje tonttien hakemiseen >>

Tarjolla olevia omakotitontteja voi hakea kuka tahansa yksityishenkilö. Tonttien hakuaika on 1.9.–30.9.2012. Tontteja haetaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.notocom.net.

Projektin esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 25.9.2012 klo 18 alkaen asukastila Mellarissa Mellunmäen vanhassa ostoskeskuksessa, osoitteessa Korvatunturintie 4.

Vuokrattavia omakotitontteja on yhteensä 21, joista neljälle on kullekin tarkoitus rakentaa kaksi omakotitaloa ja piha-alueet jakaa hallinnonjakosopimuksin. Alueelle voidaan siis rakentaa yhteensä 25 omakotitaloa. Tontit ovat pinta-alaltaan pieniä, ja niiden keskikoko on noin 400 m2.

Kaupunki luovuttaa omakotitontit vuokraamalla. Vuokra-aika on noin 60 vuotta. Maanvuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Nykyhetken mukainen vuosivuokra on noin 2 900 euroa per tonttiosuus.

Rakenteilla olevan Viitankruununtien varrella sijaitsevat Linnanpellon omakotitontit toteutetaan tonttien vuokralaisten muodostamana ryhmärakennuttamishankkeena. Hanketta tulee vetämään kaupungin valitsema rakennuttajakonsultti, ja vastuullisena projektinjohtajana toimii Jorma Finér Notocom Oy:stä.

Tonttiosaston sivuilta löytyy lisää tietoa tonttien hakemisesta ja muun muassa sijaintikartta.

Lisätiedot:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
tonttiasiamies Maria Mannisto
puh. (09) 310 36454
etunimi.sukunimi@hel.fi

Notocom Oy
projektinjohtaja Jorma Finér
puh. 040 911 7897
etunimi.sukunimi@notocom.net
www.notocom.net

Miten kiinnostuneita ja tyytyväisiä helsinkiläiset ovat Helsingin kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon? Näiden kysymysten lisäksi meneillään olevassa kuntademokratiakyselyssä selvitetään helsinkiläisten käyttämiä osallistumistapoja ja niiden vaikuttavuutta. Vastaukset auttavat osaltaan kehittämään helsinkiläisten demokratiaa ja osallistumistapoja tulevaisuudessa.

Voit vastata kyselyyn 28.9.2012 asti internetissä verkko-osoitteessa
http://www.ks-konsultointi.fi/kuntademokratia2012 

Tutkimuksen tulokset on tarkoitus julkistaa vuoden 2012 lopulla. Tulokset kootaan raportiksi, joka päivitetään muun muassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkosivuille.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Markus Laine (etunimi.r.sukunimi@hel.fi, puh. 09 310 36522) ja projektipäällikkö Tanja Lahti (etunimi.sukunimi@hel.fi, puh. 09 310 78069).

Kalasataman ensimmäiset asukkaat muuttavat syyskuun alussa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin. 63 asunnon kohde sijaitsee autottomassa korttelissa Antareksenkadulla.

Talon pohjaratkaisuissa on otettu huomioon asukkaiden mahdollisesti muuttuvat asumistarpeet, kuten esimerkiksi uusioperheiden vuoroviikoin vaihtuva tilantarve. Sörnäistenniemellä sijaitsevan City-talon autopaikkojen puuttumista on kompensoitu tavallista paremmilla polkupyörien säilytystiloilla sekä mopotallilla ja polkupyörien huoltotilalla.

Asukkaiden yhteisöllisyyttä lisäävät tilavat kerroskohtaiset yhteisparvekkeet. Yleisin asuntotyyppi on kaksio. Taloyhtiön yhteinen oleskelutila ja yhteissaunat sijoittuvat kattokerrokseen. Niihin liittyvät suuret kattoterassit ja viherkatot, joissa on sekä ruukkupuutarhamaisia osia että maksaruohokattoa.

Tänä ja ensi vuonna valmistuu lisää monenlaisia kohteita

Lisää Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntoja valmistuu marraskuussa viereiselle Leonkadulle. Syksyllä Kalasatamaan muuttavat myös asukkaat Hoasin kohteeseen, OP-Eläkekassan vapaarahoitteiseen vuokrakohteeseen, Att:n rakennuttamaan asumisoikeuskohteeseen ja S-Asuntojen aravavuokrakohteeseen.

Vuoden 2013 puolella valmistuvat Att:n hitas-kohde, ns. Studio-talo autottomaan kortteliin, NCC:n hitas-kohde sekä Conectin kaupunkipientalot. Ensi vuonna on valmistumassa myös lisää OP-Eläkekassan vapaarahoitteisia vuokrakohteita kuten myös Saton vapaarahoitteinen vuokrakohde, hitas-kohde ja kaupunkipientalot. S-Asunnoille valmistuu 2013 asumisoikeuskohde.

Kalasatamaan rakennetaan koti noin 20 000 helsinkiläiselle. Palvelut keskittyvät metroaseman ympärille nousevaan Kalasataman keskukseen. Rantoja tulee kiertämään noin kuuden  kilometrin pituinen yhtenäinen kevyen liikenteen rantareitti.

Lisätiedot

Kalasataman rakentamisesta  
Hannu Asikainen
Kalasataman aluerakentamisprojektin johtaja
puh. 09 310 79787

Antareksenkadun ja Leonkadun kohteista
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att
Antareksenkatu: projektinjohtaja Teppo Isokangas, puh. 040 336 2257
Leonkatu: projektinjohtaja Petteri Karling, puh. 040 336 0840

Kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalintaan liittyen
Osastopäällikkö Markku Leijo
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto / asunto-osasto
puh. 09 310 34159

Hekan Kalasataman kohteiden isännöintiin tai huoltoon liittyen
Toimitusjohtaja Kimmo Hietala
Helsingin kaupungin asunnot Oy / Heka-Vallila Oy
puh. 050 553 5384
 

Antareksenkadun City-talo

• 63 kaupungin vuokra-asuntoa
• 1h+kk – 5h+k (39 m2 – 94 m2)
• omistaja Helsingin kaupungin asunnot Oy, isännöintiä ja huoltoa hoitaa Heka-Vallila Oy
• valmistumisajankohta: elokuussa 2012
• suunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy
• pääurakoitsija: Uudenmaan mestarirakentajat Oy
• rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto Att

www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama 
www.stadinasunnot.fi 
www.hekaoy.fi 
www.facebook.com/kalasatama

Kannelmäen peruskoulu. Kuva: Seppo K. Niiranen / kiinteistöviraston tilakeskus

Kannelmäen peruskoulussa on tehty laaja talotekninen ja toiminnallinen peruskorjaus. Remontti alkoi maaliskuussa 2011 ja valmistui kesäkuussa 2012. Peruskorjattu koulurakennus osoitteessa Kanneltie 1 otettiin käyttöön syyslukukauden alussa.

Korjaushanke oli tarpeellinen, sillä vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen ilmanvaihdossa oli puutteita ja muutkin talotekniset järjestelmät olivat käyttöikänsä päässä. Rakennuksen taloteknisiin parannuksiin sisältyvät uusi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja viemärijohtojen uusiminen sekä vesikattojen ja julkisivun tiilimuurauksen vaurioiden korjaaminen. Hankkeen yhteydessä parannettiin myös rakennuksen paloturvallisuutta. Rakennukseen lisättiin hissi, ja se varustettiin liikuntaesteettömäksi. Energiatehokkuutta parannettiin muun muassa uusimalla ikkunat kolmilasisiksi ja valaistus energiaa säästäväksi. Energiatehokkuus otettiin huomioon kaikkien taloteknisten järjestelmien suunnittelussa.

Opetustiloihin tehtiin nykyisten pedagogisten tavoitteiden mukaisia toiminnallisia parannuksia. Opetustiloihin rakennettiin luokkia yhdistäviä ovia, jotka mahdollistavat yhteistoiminnan opetuksessa, ja luokkien ja käytävän välille avattiin sisäikkunoita muun muassa valvottavuuden parantamiseksi. Kouluun myös rakennettiin uudet tilat erityisopetukselle ja iltapäivätoiminnalle.

Peruskorjauksen kustannukset olivat noin 6 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja rakennuttajana HKR-Rakennuttaja. Pääsuunnittelija oli Linja Arkkitehdit Oy. Työn toteutti Lapin Teollisuusrakennus Oy.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
hankepäällikkö Irmeli Grundström
puh. (09) 310 42319
etunimi.sukunimi@hel.fi

Töölönlahden uusi pysäköintilaitos avasi ovensa tänä aamuna 2.8.2012 kello 7. Uudessa P-Finlandian pysäköintilaitoksessa on 650 pysäköintipaikkaa, ja se palvelee Musiikkitalon, Finlandia-talon ja Kansallismuseon kävijöitä, Etu-Töölön asukkaita sekä koko Finlandiapuiston aluetta, myös lähivuosina valmistuvia toimistokortteleita.

Sisäänajo uuteen pysäköintilaitokseen tapahtuu Karamzininkadulta. Jalkaisin pääsee ulos Karamzininkadulta ja Antellin aukiolta. Käytössä on myös suora hissiyhteys Musiikkitaloon ja Finlandia-taloon.

Lyhytaikainen pysäköinti maksaa  4 euroa tunnilta. Pysäköintilaitokseen voivat esimerkiksi lähiseudun asukkaat hankkia halutessaan kausipaikan. Ympärivuorokautinen pysäköintioikeus maksaa 300 euroa kuukaudessa + alv. Toinen vaihtoehto on kortti, joka oikeuttaa pysäköintiin arki-iltaisin klo 17-09 välisenä aikana ja viikonloppuina sekä arkipyhinä vuorokauden ympäri. Tämän hinta on 50 euroa kuukaudessa + alv.

Mannerheimintien alle louhittu pysäköintilaitos tukee koko Töölönlahden alueen rakentumista. Maanalaisten pysäköintitilojen myötä Finlandia-talon edustalla oleva entinen pysäköintialue otetaan osaksi Finlandiapuistoa. Kun ulkopysäköintipaikat siirtyvät maan alle ja Finlandia-talon huoltoliikenne toimii tunneliston kautta, koko alue siistiytyy viihtyisämmäksi.

Mannerheimintien alla, Musiikkitalon ja Finlandia-talon välissä, sijaitsevassa luolastossa on pysäköintipaikkojen lisäksi myös väestönsuojatiloja sekä maanalaisia huolto- ja muita tiloja.

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
projektinjohtaja Jouni Maidell
puh. (09) 310 38650
etunimi.sukunimi@hel.fi

Q-Park Finland Oy
toimitusjohtaja Juha Sirelius
puh.  0207 812 400
etunimi.sukunimi@q-park.fi

Lasten päiväkoti Rööperi aloitti toimintansa 1.8.2012. Lpk Rööperiin mahtuu 105 lasta, ja se sijaitsee Snellmanin ala-asteen yhteydessä osoitteessa Punavuorenkatu 8-10. Tilat vapautuivat, kun Snellmanin ala-asteen siivessä toiminut Albertin koulu muutti Pitäjämäkeen. Entinen koulurakennus on nyt laajalla peruskorjauksella muutettu lasten päiväkodiksi. Rakentaminen käynnistyi kesäkuussa 2011 ja mittavat kunnostus- ja muutostyöt saatiin päätökseen heinäkuussa 2012. Eteläisen kantakaupungin alueella on kova pula päiväkotipaikoista ja uuden päiväkodin valmistuminen on odotettu uutinen monille perheille.

Snellmanin ala-asteen laajennussiipi, johon päiväkoti Rööperi tulee, on valmistunut vuonna 1953. Se on ajalleen tyypillinen koulurakennus, ja sen on suunnitellut arkkitehti Antero Pernaja. Laajennussiipeä ei ole asemakaavassa suojeltu, toisin kuin 1920-luvulta peräisin oleva Snellmanin koulun päärakennus.

Päiväkotitilat sijoittuvat viiteen kerrokseen. Pohjakerroksen kautta kuljetaan sisäpihalla sijaitsevalle päiväkodin leikkialueelle. Pohjakerroksesta löytyvät päiväkodin yhteinen kuraeteinen vaatteiden vaihtoa ja kuivatusta varten, henkilökunnan pukutilat sekä varastotiloja. Ensimmäisessä kerroksessa on koulun ja päiväkodin yhteisiä tiloja, kuten keittio- ja ruokasali. Kerroksiin 2-4 sijoittuvat päiväkodin ryhmätilat pesutiloineen.

Kyseessä on laaja peruskorjaus, jonka myötä rakennuksen sisätiloissa tehtiin suuria muutostöitä. Päiväkotia varten rakennettiin nykymääräysten mukainen koneellinen ilmanvaihto, ja koko rakennuksen valaistus sekä sähkötekniikka uusittiin. Väliseiniä purettiin ja huonejako muutettiin vastaamaan päiväkodin tarpeita. Rakennuksen julkisivuun ei remontissa puututtu, mutta ikkunat kunnostettiin ja vesikatto uusittiin. Muutostöiden yhteydessä tehtiin muutoksia myös pihaan, ulkoportaisiin ja rakennettiin salaojia ja sadeveden poistojärjestelmä.

Päiväkodin käyttöön vuokrattavan rakennuksen pinta-ala on noin 1070 m2. Kokonaisuudessaan korjatun rakennusalueen laajuus on noin 2050 m2. Sisäpihan leikkialueen pinta-ala on noin 500 m2 ja sieltä löytyvät hiekkalaatikko, keinueläimiä, ajoratoja ja hyppyruutuja. Päiväkodin lähipihalla leikkivät ensisijaisesti aivan pienimmät lapset. Myös koululle kuuluvaa piha-aluetta on mahdollista käyttää oppituntien aikana.   

Peruskorjauksen kustannukset olivat noin 3,55 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja rakennuttajakonsulttina Sweco PM Oy. Pääsuunnittelija oli Arkkitehdit NRT Oy ja pääurakoitsijana toimi STARA Talonrakennus.

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
hankepäällikkö Irmeli Grundström
puh. (09) 310 42319
etunimi.sukunimi@hel.fi
 

Helsingin kaupunki valmistelee useiden pientalojen ja muiden rakennusten myyntiä. Rakennusten joukossa on muun muassa rakennushistoriallisesti arvokkaita, suojeltuja huviloita. Kohteiden myynti-ilmoitukset julkaistaan syyskuussa 2012.

”Myyntiin on valikoitu rakennuksia, jotka eivät sovellu kaupungin perustoimintojen käyttöön. Kaupungin strateginen valinta on vähentää muun muassa erillistalojen määrää, koska ne sitovat liikaa ylläpitoresursseja ja vaativat säännöllistä remontointia”, kertoo vuokrauspäällikkö Risto Heikkinen kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Muun muassa seuraavien kohteiden myyntiä valmistellaan:
• Puotinkylän kartano, Puotila
• Puupientaloja, Vartiokylä
• Talin kartanoalueen pehtoorintalo, Pitäjänmäki
• Tiilirakennus Mariankadulla, Kruununhaka
• Tomtebo, huvila, Meilahti
• Viljo Revellin suunnittelema pientalo, Laajasalo
• Villa Arabeski, pientalo, Arabia
• Villa Kuhlefelt, huvila, Vuosaari
• Vuoritalo, Käpylä

Pääosa kohteista tullaan myymään tarjouskilpailun pohjalta eniten tarjoavalle. Kohteiden nykyisiin vuokralaisiin tullaan olemaan yhteydessä ja heillä on mahdollisuus tehdä tarjous. Osa kohteista myydään vuokrattuina.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus

6.7. asti:
Vuokrauspäällikkö Risto Heikkinen
puh. 040 160 1873
etunimi.sukunimi@hel.fi

9.–13.7.:
Toimitilapäällikkö Markku Metsäranta
puh. 050 402 5863
etunimi.sukunimi@hel.fi
 

Helsingin kaupunki aikoo ostaa Senaatti-kiinteistöiltä maa-alueita Malminkartanosta ja Kuninkaantammesta. Kauppahinta on yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Kaupunki tulee luovuttamaan alueet hintasäänneltyyn eli kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen asiasta. Kauppa pitää vielä hyväksyä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa sekä Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa ja eduskunnassa. Kiinteistölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 28.6.

Kaupan kohteina ovat Malminkartanon keskiosassa sijaitseva noin 21 000 m²:n kokoinen maa-alue sekä kaksi Kuninkaantammen pohjoisosassa sijaitsevaa yhteensä vajaan 70 000 m²:n kokoista maa-aluetta. Alueille on asemakaavan muutosehdotuksessa ja asemakaavaluonnoksessa osoitettu vajaat 59 000 k-m² asuinrakennusoikeutta. Malminkartanon tontti on ollut Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen käytössä, ja se on pääosin rakentamaton. Kuninkaantammen alueista toinen on rakentamaton ja toinen pääosin rakennettua piha-aluetta ja metsää.

Kauppa lisää Helsingin kaupungin asuintonttivarantoa ja parantaa mahdollisuuksia kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen. Kauppa toteuttaa 20.6.2012 allekirjoitettua valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta vuosille 2012–2015. Aiesopimukseen sisältyy muun muassa tavoite rakentaa vuosittain 12 000–13 000 asuntoa Helsingin seudulle. Sopimuksessa valtio sitoutuu luovuttamaan asuntotuotantoon soveltuvat, muusta käytöstä vapautuvat maansa kunnille kohtuulliseen hintaan sillä edellytyksellä, että ne käytetään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Osastopäällikkö Juhani Tuuttila
puh. 050 505 3283

Toimistopäällikkö Peter Haaparinne
puh. 040 777 2969

Lisää tietoa kaupasta löytyy myös kiinteistölautakunnan 28.6. pidettävän kokouksen esityslistalta.

Ostettavat maa-alueet kartalla: Malminkartano ja Kuninkaantammi
 

Alppikylästä vuokrataan 47 townhouse- eli kaupunkipientalotonttia ja 14 useamman asunnon tonttia. Kaikille avoimeen tonttihakuun voivat osallistua sekä ryhmät, yksityishenkilöt että yritykset. Tonttien hakuaika päättyy 17.8.2012.

Hausta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus maanantaina 18.6. klo 16.30–18 info- ja näyttelytila Laiturissa Kampissa (Narinkkatori 2).

Yhden asunnon townhouse-tonttien koot ovat 189–270 m² ja rakennusoikeudet 160 k-m². Useamman asunnon tonteilla asuntojen määrä vaihtelee kahdesta seitsemään. Näiden tonttien pinta-alat ovat 326–2972 m² ja rakennusoikeudet 200–980 k-m².

Tonttien hakijoille ei aseteta ennakkoehtoja. Hakijoina voivat olla muun muassa omatoimiset asukasryhmät, yksittäiset henkilöt ja perheet, rakennuttajakonsultit, rakennusliikkeet ja yhdistykset. Tontit arvotaan ensin ryhmille ja toiseksi yksityishenkilöille. Jos näiden arvontojen jälkeen tontteja on vapaana, valitaan loput varauksensaajat muista hakijoista hankesuunnitelmien ja neuvottelujen perusteella.

Alppikylä sijaitsee Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden sekä Tattarisuon teollisuusalueen rajaamalla alueella. Alueen omaleimaiseen ilmeeseen kuuluvat matala ja tiivis rakentaminen ja värikkäät  townhouset. Townhouset ovat kaupunkimaiseen ympäristöön rakennettuja, yleensä omalla erillisellä tontilla sijaitsevia kaupunkipientaloja, jotka on rakennettu kiinni toisiinsa.

Hakuohje liitteineen on tulostettavissa osoitteessa www.hel.fi/kv/tontti. Hakuaika päättyy 17.8.2012 klo 15.00. Varauksensaajista päätetään syys–lokakuussa 2012.

Lisätiedot:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
Pientaloasiamies Riku Koponen, puh. (09) 310 31800

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto
Arkkitehti Sakari Pulkkinen, puh. (09) 310 37276

Lisää tietoa Alppikylästä: www.alppikyla.fi
Alppikylä Facebookissa: www.facebook.com/alppikyla

Kalasatama kutsuu helsinkiläiset tutustumiskäynnille Helsinki-päivänä

Helsinki-päivänä 12.6.2012 kaupunkilaisille tarjoutuu tilaisuus vierailla toistaiseksi yhtä suurta työmaata olevalla Kalasataman alueella. Bussikierroksella tutustutaan rakenteilla olevaan kaupunginosaan oppaiden johdolla.

Maksuttoman kiertoajelun aikana osallistujat näkevät, miten uusi asuinalue nousee kohinalla entiselle satama-alueelle – ensimmäiset asukkaat muuttavat Kalasatamaan jo syksyllä. Autottomassa korttelissa sijaitsevassa City-talossa kävijät pääsevät tutustumaan uudenlaiseen asumiseen. Ennen kiertoajelua kuultavissa tietoiskuissa kerrotaan Kalasataman rakentamisen vaiheista, alueen tulevaisuudesta, Sörnäistenniemeen suunnitteilla olevista kaupunkipientaloista, ryhmärakennuttamisesta ja Kalasataman keskuksesta.

Rundi käynnistyy Ravintola Vanhasta Kalasatamasta (Kaasutehtaankatu), jossa aloitamme tietoiskuilla klo 13.30. Maksuttomalle bussikierrokselle tarvitaan pääsylippu, joita jaetaan 4.6. alkaen kaupungintalon Virka Infosta (Pohjoisesplanadi 11–13). Ravintola Vanhassa Kalasatamassa pidettäviin tietoiskuihin ei lippua tarvita. Koko rundin kesto on noin puolitoista tuntia.

Tapahtuman järjestävät Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja talous- ja suunnittelukeskus. Tapahtuma on osa Helsinki-viikon ohjelmatarjontaa.

Ohjelma

Ravintola Vanha Kalasatama:
Klo 13.30 Mitä kuuluu Kalasatama - katsaus rakentamisen vaiheisiin ja tulevaisuuden Kalasatamaan
Klo 13.50 Townhouse ja uusi pientaloasumisen konsepti
Klo 14.00 Ryhmärakennuttaminen, uusi tapa hankkia asunto
Klo 14.10 Kalasataman keskus kohoaa korkealle

Kiertoajelu:
Klo 14.30 Kiertoajelu Kalasatamassa, oppaat busseissa
Klo 14.45 City-talon esittely bussikierroksen aikana
 

Lisätietoja
Kalasataman rakentaminen: Hannu Asikainen, projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus, puh. (09) 310 79787
City-talo ja autoton kortteli: Markku Leijo, osastopäällikkö, kiinteistöviraston asunto-osasto, puh. (09) 310 34159
Ryhmärakennuttaminen: Sami Haapanen, toimistopäällikkö, kiinteistöviraston tonttiosasto, puh. (09) 310 36437
Kalasataman rundista: Johanna Askolin af Ursin, viestintäpäällikkö, kiinteistövirasto, puh. (09) 310 36514

www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama
www.facebook.com/kalasatama
www.helsinkiviikko.fi

Helsingin kaupunki valmistautuu Hakaniemen kauppahallin peruskorjaukseen. Remontin arvioitu aloitusajankohta on tammikuussa 2015, ja kunnostuksen arvioidaan kestävän toukokuulle 2016. Remontin hankesuunnitelma on parhaillaan valmisteilla Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksessa. Lautakuntien käsittelyyn hankesuunnitelma tullee ensi syksynä.

Peruskorjaukseen ryhdytään, koska hallin ilmanvaihto kaipaa uudistusta ja kylmäsäilytys- sekä varastotiloja tarvitaan lisää. Peruskorjaus palauttaa kauppahallin ensimmäinen kerroksen liiketilat lähemmäs alkuperäistä asuaan. Tilasta tulee ilmavampi, kun ilmanvaihtoputket siirretään kellariin. Toiseen kerrokseen on suunnitteilla uusi asiointia helpottava tilajako, jonka myötä asiakkaat pääsevät kiertämään käytävää kerroksen ympäri. Toiseen kerrokseen varataan paikka toiselle kahvilalle, josta avautuu näkymä torille. Kauppahallin julkisivu ei juuri muutu korjauksessa.

Suunnittelussa varaudutaan rakentamaan maanalainen huoltopiha, jonka ansiosta nykyään huoltopihana toimiva torinpuoleinen piha-alue vapautuu tapahtumakäyttöön ja ulkokahviloille. Myöhemmin saatetaan avata myös maanalainen suora kulkuyhteys metroasemalle. Torin alle kaavaillaan lisäksi yksityistä pysäköintilaitosta.

Rakennushankkeiden yksityiskohtaiset toteutusaikataulut ja hallin liiketilojen remontinaikainen evakkopaikka ovat vielä avoinna. Tilakeskus ja tukkutori pyrkivät löytämään hallin kauppiaille väliaikaiset tilat Hakaniemen torilta tai torin lähituntumasta.

Lisätiedot
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskus
Hankepäällikkö Irmeli Grundström, puh. 050 559 2071, etunimi.sukunimi@hel.fi
Vuokrauspäällikkö Risto Heikkinen, puh. 040 160 1873, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin tukkutori
Toimitusjohtaja Timo Taulavuori, puh. 040 745 3005, etunimi.sukunimi@hel.fi

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun kilpailutöiden näyttelyyn voi tutustua Jätkäsaaren Bunkkerissa vielä viiden päivän ajan, tiistaista 22.5. lauantaihin 26.5.

Näyttely sai lisäaikaa suuren suosionsa vuoksi. Viikon aikana (10.–16.5.) näyttelyä kävi katsomassa 2 150 kävijää. Vilkkain päivä oli keskiviikko 16.5., jolloin kilpailutöihin tutustui yli 700 vierasta.

Yleisön suosikista kerrotaan viikolla 22

Näyttelyvierailla on edelleen mahdollisuus etsiä töiden joukosta oma suosikkinsa – sydämensä valittu – ja liimata sen viereen sydäntarra.

Yleisön suosikin julkistaminen nettisivuilla siirtyy viikolle 22, koska näyttely sulkeutuu lauantai-iltana ja tuloksen varmistamiseen varataan pari arkipäivää. Tieto eniten sydäntarroja keränneestä työstä menee myös tuomariston tietoon.

Voittaja tiedossa kesällä 2013

Näyttelyn päätyttyä tila suljetaan yleisöltä, ja tuomaristo aloittaa työnsä. Tuomaristo julkistaa kilpailun verkkosivustolla arviolta ensi syys–lokakuussa 6–8 työtä, jotka pääsevät kilpailun toiseen vaiheeseen.

Jatkoon päässeet ryhmät työstävät ehdotustaan alkuvuoteen 2013. Toisen vaiheen kilpailutyöt esitellään verkossa ja näyttelyssä alkuvuonna 2013. Kilpailun voittaja julkistetaan kesällä 2013.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu "Metropolin sykkivä sydän" on osa World Design Capital Helsinki 2012 –ohjelmaa.

Näin löydät perille

Bunkkeri on suuri, ruskeanharmaa betonirakennus Jätkäsaaressa osoitteessa Tarmonkuja 2.

Bunkkeri on aivan Länsiterminaalin ja Verkkokaupan vieressä, mutta sisäänkäynti näyttelyyn tapahtuu Itäisen Vaihdekujan puolella, eli siltä suunnalta, missä sijaitsevat raitiovaunu 8:n päätepysäkki ja Crusellin silta.

Sisäänkäynti on lastauslaiturilta harmaasta ovesta. Näyttely on kolmannessa kerroksessa.

Huom! Tila ei ole esteetön.

Näyttely on avoinna 22.–26.5. ti–pe klo 11–19 ja la 12–18.

Perille tuovat bussit 15 A, 15 V ja raitiovaunulinja 8.

Tervetuloa!

Jätkäsaaren Bunkkeri. Kuva: Pertti Nisonen

Jätkäsaaren Bunkkeri Itäisen Vaihdekujan puolelta, eli Crusellin sillan ja raitovaunu 8:n
päätepysäkin puolelta. Länsiterminaali on oikealla ja Verkkokauppa rakennuksen takana.

Sisäänkäynti näyttelyyn on lastauslaiturilta, harmaasta ovesta joka on kuvassa
olevan valkoisen pakettiauton (vas.) kohdalla.
 

Katso myös:

>> Keskustakirjasto
>> Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu
>> Jätkäsaaren Bunkkeri kartalla (pdf)

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun ensimmäiselle kierrokselle osallistuu yli 530 ehdotusta. Työt ovat esillä Jätkäsaaren Bunkkerissa 10.–16.5.

Helsingin kaupunki järjestää avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ”Metropolin sykkivä sydän” uudesta keskustakirjastosta. Kilpailu on herättänyt suurta mielenkiintoa eri puolilla maailmaa. Kilpailuun on lähetetty yli 530 työtä.

Kilpailutyöt ovat esillä Bunkkerissa Jätkäsaaressa 10.–16.5. ”Näe keskustakirjasto” -näyttely on avoinna arkisin klo 11–19 ja viikonloppuna klo 12–18. Bunkkerin katuosoite on Tarmonkuja 2. Käynti näyttelyyn on Bunkkerin lännenpuoleisen lastaussillan kautta Itäisen Vaihdekujan puolelta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Näyttelyn jälkeen tuomaristo aloittaa työskentelyn ja valitsee 6–8 työtä jatkoon. Jatkoon valitut ehdotukset julkistetaan arviolta syys–lokakuussa 2012. Kilpailun tulos selviää kesäkuussa 2013.

Ideoita kerätään Unelmien puuhun

Bunkkerissa olevan näyttelyn aikaan mielipidevaikuttajat Rosa Liksomista Eicca Toppiseen kertovat oman unelmansa keskustakirjastosta Unel-Moi! -ulkomainoskampanjassa. Samalla he kutsuvat muita kaupunkilaisia mukaan ja postaamaan ideansa Unelmien puuhun keskustakirjasto.fi-sivulle.

Kurkista Bunkkeriin

Kilpailuehdotusten näyttely tarjoaa yleisölle myös ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan Bunkkeriin. Rakennus jää Jätkäsaareen nousevaan kaupunginosaan muistoksi sen satamamenneisyydestä. Vuonna 1972 valmistuneen rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia sataman kappaletavaravarastona. Nyt siihen suunnitellaan erilaisia kaupunkilaisia palvelevia toimintoja.

Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Lisätietoja:

Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson, puh. (09) 310 85500 ja 040 551 7335, etunimi.sukunimi@hel.fi

Hankepäällikkö Irmeli Grundström, kiinteistövirasto, puh. 050 559 2071, etunimi.sukunimi@hel.fi
 

Katso myös:

>> Keskustakirjasto
>> Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu
>> Unel-Moi! -kampanja
>> Jätkäsaaren Bunkkeri kartalla (pdf)
>> WDC Helsinki 2012

Yleinen asuntotonttien varauskierros päättyy 16.5.2012.

Helsingin kaupunki etsii toteuttajia vapaina oleville kerros- ja rivitalotonteille. Tonttihaku on suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan hankkeen. Tontteja voidaan esittää varattavaksi muun muassa ryhmärakennuttamista varten.

Hakemusten käsittelyssä ja tontinvarausesityksen valmistelussa etusijalle asetetaan pääsääntöisesti hakemukset, jotka kohdistuvat valtion tukemaan tuotantoon, Hitas-omistusasuntotuotantoon tai muuhun säädeltyyn tuotantoon. Lisäksi varausesityksen valmistelussa painotetaan erityyppisiä asuntorakentamisen kehittämishankkeita sekä hankkeita, jotka toteuttavat kaupungin eri alueille asettamia kaupunkikuvallisia ja muita tavoitteita.

Tontinvarausesityksen valmistelusta vastaa kiinteistövirasto ja tonttien varaamisesta päättää kaupunginhallitus kiinteistölautakunnan esityksestä. Varausesitys pyritään saattamaan kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi kesä–elokuun 2012 aikana. Hakemukset tulee toimittaa viimeistään keskiviikkoon 16.5.2012 klo 15.00 mennessä kiinteistöviraston tonttiosaston asiakaspalveluun.

Parhaimmiksi arvioitujen hakemusten esittäjät kutsutaan jatkoneuvotteluihin. Jatkoneuvotteluissa voidaan edellyttää muun muassa lisäselvitysten toimittamista hankkeen toteutuskelpoisuuden varmistamiseksi sekä neuvotella tonttien varausehdoista.

Haettavat tontit sijoittuvat seuraaville alueille:

Länsisatama: Jätkäsaari
Oulunkylä: Maunula ja Patola
Kaarela: Honkasuo
Pakila
Viikki: Viikinmäki
Malmi: Pihlajanmäki
Tapaninkylä
Suurmetsä: Alppikylä
Mellunkylä: Kivikko
Laajasalo: Gunillankallio
Vuosaari: Rastila ja Meri-Rastila

Haettavat tontit >>

Asuntotonttien hakuohjeet ja lisätiedot >>

Tutustu myös Helsingin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan >>

Helsingin kaupunki on julistanut haettavaksi vuokralle viisi kaupunkipientalo- eli townhouse-tonttia omatoimista ryhmärakennuttamista varten Kalasataman Sörnäistenniemestä (tontit 10590/4-8). Tontit ovat kooltaan 117–126 neliömetriä, ja niiden rakennusoikeudet ovat 175 kerrosneliötä. Rakennukset tulevat olemaan kolmikerroksisia, ja  niihin tulee kattoterassi sekä kellariin autopaikat ja aputilaa.

Tontteja haetaan etukäteen koottuina, luonnollisten henkilöiden tai perheiden muodostamina ryhminä. Hakuaika päättyy perjantaina 31.8.2012 klo15.00, ja tonttien saajat valitaan syys–lokakuussa 2012.

Saman korttelin muiden tonttien toteuttajaa etsitään parhaillaan erillisellä tontinluovutuskilpailulla. Kilpailun voittaja vastaa kortteliin tulevien kerrostalojen ja maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja lisäksi nyt haettavissa olevien kaupunkipientalotonttien perustusten rakentamisesta.

Kalasatamasta Stuuvarin korttelista nro 10582 on jo vuokrattu pitkäaikaisesti kuusi kaupunkipientalotonttia samantyyppistä hanketta varten.

Kaupunkipientaloja on kaavoitettu myös muille alueille. Huhti–toukokuussa 2012 tontteja tulee hakuun Alppikylästä, ja myöhemmin muun muassa Kontulasta ja Honkasuolta. Valmiita kaupunkipientalokohteita on muun muassa Espoon Säterinmetsässä ja Malminkartanon Vuorenjuuressa.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi 19.4.2011 kokouksessaan kaupunkipientalojen hakuohjeen ja oikeutti kiinteistöviraston järjestämään haun.

Lisätiedot:
pientaloasiamies Riku Koponen, puh. (09) 310 31800
tonttiasiamies Tuomas Kivelä, puh. (09) 310 36455
johtava kiinteistölakimies Martti Tallila, puh. (09) 310 36449

Lue lisää aiheesta >>

Konalan ala-asteen koulun Hilatie 1:ssä sijaitsevan sivukoulun luokat siirtyvät opiskelemaan pääkoululle tiistaista 24.4.2012 alkaen. Muuton syynä on koulurakennuksen remontti. Koulussa opiskelee neljä luokkaa.

Vuonna 1990 valmistuneen koulurakennuksen ulkoseinissä on havaittu kosteus- ja mikrobivaurioita, joiden syytä selvitetään tarkemmin. Vaurioiden syiden selvittyä koulurakennus korjataan. Tulevan remontin yhteydessä korjataan myös sisäkatossa olevat putkieristeet.

Remontista ja sen aikataulusta tiedotetaan lisää heti, kun asiasta on tarkempaa tietoa. Muutosta on tiedotettu koulun työntekijöille ja koululaisten vanhemmille.  

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto vastaa lähes kaikkien Helsingin kaupungin julkisten palvelurakennusten, muun muassa koulujen ja päiväkotien, ylläpidosta ja peruskorjauksesta. Vuonna 2011 opetustoimen kohteita korjattiin kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla, joka on lähes puolet kaupungin viime vuonna palvelurakennuksien korjaamiseen käyttämästä määrärahasta. Korjausrakentamisessa kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset ovat etusijalla.   
 

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
kiinteistöpäällikkö Sari Hildén
puh. (09) 310 40315, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin opetusvirasto
tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto
puh. (09) 310 86860, etunimi.sukunimi@hel.fi

Konalan ala-asteen koulu
rehtori Riitta Junnila
puh. (09) 310 80721, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin opetusvirasto
vs. työsuojelupäällikkö Olli Manninen
puh. (09) 310 86209, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsinkiin syntyy suurten rakennusponnistelujen tuloksena monia uusia, laajoja asuinalueita seuraavien vuosikymmenten aikana. Helsinki laajenee etenkin rannoille, kun teollisuus- ja satamakäytössä olleet ranta-alueet muutetaan kymmenientuhansien ihmisten asuinalueiksi. Uusia alueita syntyy myös sisämaassa, kuten Alppikylässä ja Ormuspellossa sekä Kuninkaankolmiossa, missä kolme naapurikuntaa kehittävät seutua yhteistyössä.

Helsingin asuntopolitiikkaa ohjataan maankäytön ja asumisen toteutusohjelmalla. Ohjelman mukaisesti asuntokanta suunnitellaan mahdollisimman monipuoliseksi siten, että asumisvaihtoehdot ulottuvat kerrostaloista kelluviin asuntoihin. Kaikilta alueilta löytyy sekä omistus- ja vuokra-asuntoja että niiden erilaisia välimuotoja.

Uudet alueet tarjoavat asumista ihmisille, jotka haluavat elää…

…itsenäisesti omassa talossa
Toisiinsa kiinni rakennettuja kaupunkipientaloja eli townhouseja löytyy lähes jokaiselta uudelta asuinalueelta, muun muassa Kuninkaankolmiosta, Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta. Alppikylästä, Ormuspellosta ja Östersundomista rakennetaan pääasiallisesti pientaloalueita.

…taiteen ympäröimänä
Lähes jokainen Arabianrannan talo on syntynyt arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Taide on Arabianrannassa vahvasti ja monin eri tavoin läsnä. Myös Kalasatamassa rakennuttajilta kerätään varoja ympäristötaiteen hankkimiseksi. Kruunuvuorenrannassa valaistuksesta, valotaideteoksista ja valotapahtumista tulee alueen tavaramerkki. Ensimmäinen Kruununvuorenrannan valotaideteos syttyy syksyllä 2012 suureen öljysäiliöön.

…luonnon helmassa
Östersundomissa ja Kruunuvuorenrannassa luonto on lähellä. Kruunuvuorenrannan alueesta vain kolmasosa rakennetaan, ja loppuosa jää virkistyskäyttöön esimerkiksi puistoiksi, metsiksi tai vapaiksi rannoiksi. Viikki on ollut ekologisen asuntorakentamisen pioneerialue. Nyt rakentamista ohjataan ympäristöystävällisempään suuntaan myös muun muassa Östersundomissa ja Kuninkaankolmion alueella.

…meren ääressä
Luonnonläheistä merellisyyttä on tarjolla Östersundomissa tai Kruunuvuorenrannassa; kaupungin sykettä taas Kalasatamassa tai Jätkäsaaressa. Arabianrannassa periaatteena on ollut, että talojen ylimmässä kerroksessa on yhteinen tila, vaikkapa kattosauna, jotta kaikilla asukkailla on mahdollisuus nauttia merinäkymistä. Kelluvia asuntoja on suunniteltu Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan.

…kantakaupungin sykkeessä
Monipuolisista palveluista ja hyvistä liikenneyhteyksistä pääsee nauttimaan muun muassa Jätkäsaaressa, Pasilassa ja Kalasatamassa. Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa testataan vaihtoehtoisia kaupunkiasumisen malleja: kaupunkipientaloja, rivitaloja, terassitaloja ja kevyt-lofteja. Kalasatamaan ja Pasilaan kohoaviin torniryppäisiin tulee asuntoja hyviä näkymiä haluaville. Kruunuvuorenranta on suunniteltu yhdistettävän kantakaupunkiin sillalla – matkaa on linnuntietä vain muutama kilometri.

Lisää tietoa uusista asuinalueista löytyy sivustolta www.uuttahelsinkia.fi.

Tilakeskuksen laskutus on käynnistymässä. Laskutus on ollut pysähdyksissä alkuvuoden ajan kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän vaihdoksen vuoksi.

Tilakeskuksen vuokra-asiakkaat saavat alkuvuoden laskut vaiheittain:

Tästä eteenpäin laskut tulevat normaalisti kerran kuukaudessa.

Myös laskutuksen hoitaja on muuttunut tämän vuoden alusta, sillä tilakeskuksen laskut lähetetään jatkossa Taloushallintopalvelusta.
 

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on teettänyt tutkimuksen, jossa vertailtiin sisäilman tutkimusmenetelmiä kaupungin korjausrakentamisen suunnittelun tueksi. 15 helsinkiläiskoulun sisäilmaa tutkittiin kolmella eri menetelmällä lukuvuoden 2010–2011 aikana.

Koulut valittiin muun muassa rakennuksen iän, ilmanvaihtotekniikan ja sisäilmaolosuhteiden perusteella edustamaan kaupungin koko koulukantaa. Valintaperusteena ei ollut epäily uusista sisäilmaongelmista. Työskentely kaikissa tutkituissa kouluissa voi jatkua normaalisti. Koulujen henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille on tiedotettu tutkimuksen tuloksista. Tutkimus antoi lisätietoa eri tutkimusmenetelmien tulosten ja käyttäjien kokemien oireiden korrelaatiosta.

- Tarvitsemme uusia sisäilmatutkimusmenetelmiä, joiden avulla voimme arvioida tehtyjen korjausten onnistumista paremmin ja päättää tulevien korjausten kiireellisyydestä mahdollisimman luotettavasti. Kaupunki panostaa tänäkin vuonna erityisesti sisäilma- ja kosteusvaurioiden tutkimiseen ja korjaamiseen sekä koulurakennusten peruskorjaamiseen, kiinteistöpäällikkö Sari Hildén kiinteistövirastosta kertoo.

Vertailututkimuksessa 15 helsinkiläistä koulua tutkittiin kolmella eri sisäilman toksisuustutkimusmenetelmällä. Hankkeessa selvitettiin, saadaanko sisätilapölyjen ja sisäilmassa esiintyvien mikrobien toksisuutta tutkimalla tietoa rakennuksen mahdollisesta kosteusvauriosta ja sisäilmahaitoista. Sisätilanäytteiden toksisuus oli suurin kouluissa, joista henkilöstö raportoi eniten terveyshaittoja, kuten silmä- ja niveloireita, yskää, hengitysoireita, astmaa, neurologisia ja kurkun oireita sekä kivun ja sairauden tuntua. Vertailun parhaaksi noussut tutkimusmenetelmä ei ole vielä valmis työkalu sisäilman tutkimiseen, mutta sitä kannattaa kehittää edelleen.

Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos ja Inspector Sec Oy. Osana tutkimusta koulujen henkilöstölle tehtiin terveydentilakysely, johon vastasi 382 työntekijää. Työsuojelurahasto on osallistunut tutkimuksen rahoittamiseen.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto vastaa lähes kaikkien Helsingin kaupungin julkisten palvelurakennusten, muun muassa koulujen ja päiväkotien, ylläpidosta ja peruskorjauksesta. Vuonna 2011 opetustoimen kohteita korjattiin kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla, joka on lähes puolet viime vuonna kaupungin palvelurakennuksien korjaamiseen käyttämästä määrärahasta. Korjausrakentamisessa kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset ovat etusijalla.   

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
kiinteistöpäällikkö Sari Hildén
puh. (09) 310 40315

Helsingin kaupungin opetusvirasto
tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto
puh. (09) 310 86860

Tutkimukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy osoitteesta www.hel.fi/hki/kv/fi/Sisailma. Sivulta löytyy myös tutkimusraportin lyhennelmä.  

Pekka J . Salin, Janne T., Salin, Maria A. Andersson, Tuomas Holma, Katri Nelo, Mirja Salkinoja-Salonen. 2012. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa.
Julkaistaan: Sisäilmastoseminaari, SIY Raportti Vol. 30, Aalto-yliopisto, Espoo. 6 sivua.

Helsinki aikoo ostaa Sipoon kunnan Östersundomissa omistamat kaksi suurehkoa maa-aluetta yhteensä 33 miljoonan euron hinnalla. Helsinki ja Sipoo ovat päässeet alustavaan neuvottelutulokseen kaupasta. Kauppa vaatii vielä Sipoon kunnanvaltuuston sekä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan ja kaupunginvaltuuston hyväksynnän.

Helsingille siirtyvät maa-alueet ovat kooltaan yhteensä 45,5 hehtaaria. Suurempi niistä, 28,5 hehtaaria, sijaitsee Östersundomin keskustassa Landbon eritasoliittymän lounaispuolella Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välissä. Toinen alue sijaitsee Karhusaaren luoteisrannalla. Molemmat osa-alueet kuuluvat Helsingin kaupungin yleiskaavan laatimista varten määräämään rakennuskieltoalueeseen. Alueet ovat olleet asemakaavoitettuja.

Aiemmin Sipooseen kuulunut Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Helsinki omistaa tällä hetkellä Östersundomissa maata noin 1055 hehtaaria eli noin 36 prosenttia maa-alueesta. Helsingin kaupungille kiinteistöjen hankinta on tärkeää, koska se helpottaa Östersundomin keskeisten alueiden kaavoitusta. Östersundomin keskustaan on suunniteltu liikekeskustaa sekä kerrostalo- ja kaupunkipientalovaltaista aluetta metroaseman molemmin puolin. Karhusaaren alue on nykyisin pääosin lähivirkistysaluetta. Sinne on kaavailtu kaupunkipientalovaltaista asuntoaluetta sekä rantaraittia.

Samassa yhteydessä Helsinki myy Sipoon kunnalle Majvikissa Sipoossa sijaitsevan noin 6,5 hehtaarin kokoisen raakamaa-alueen 260 000 euron hinnalla. Alue kuuluu kuntien yhteiseen Östersundomin yleiskaava-alueeseen ja Sipoon kunnan maaomistus alueella on vähäistä. Alueet ostetaan Sipoon kunnalle kaavoitettavaksi työpaikka- ja asuinrakentamiseen.

Alla kartta, jossa näkyvät kaupan kohteet.  

Lisätiedot:
Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, puh. 050 331 3939
Sipoon kunnan kehitysjohtaja Mikko Aho, puh. 050 350 2265

Helsingin kaupunki luovuttaa kolme asuinkerrostalotonttia tontinluovutuskilpailun perusteella Kalasataman alueelta Sörnäistenniemen Fiskarin korttelista. Kilpailualueella on kerrosalaa yhteensä 9 200 k-m2.

Kerrosluku vaihtelee tonteilla viidestä kuuteen. Tonteilta avautuvat merelliset näkymät kohti Mustikkamaata ja Katajanokkaa. Tonttien 1 ja 2 rakennusoikeudet ovat 3 500 k-m² ja 2 400 k-m², ja niille toteutetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja hitas I -ehdoin. Tontin 3 rakennusoikeus on 3 300 k-m², josta on oltava liiketilaa vähintään 300 k-m². Tontille toteutetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Kaupunki vuokraa tontit 1 ja 2 sekä myy tontin 3 rakennuttajalle, joka esittää kohteesta korkealaatuisimmiksi arvioidut suunnitelmat. Kilpailun voittaja rakentaa lisäksi kerrostalotontteja palvelevan maanalaisen pysäköintilaitoksen ja perustukset viidelle kaupunkipientalotontille.

 . 

Katso tonttien sijainti kartalla

Kysymyksessä on kutsukilpailu. Kutsu toimitetaan erikseen kilpailuun kutsuttaville. Mikäli kilpailun julistamisen jälkeen muutkin organisaatiot haluavat kilpailuasiakirjat, kutsutaan ne kilpailuun, mikäli niiden arvioidaan voivan toteuttaa hankkeen. Kaikki ehdotukset arvioidaan samoin perustein.

Kilpailuun liittyvät kysymykset on esitettävä 31.4.2012 klo 15.00 mennessä ja kilpailuaika päättyy 31.5.2012. Kilpailu pyritään ratkaisemaan neljän kuukauden kuluessa ehdotusten sisäänjätöstä. Kilpailun ratkaisusta päättää kiinteistölautakunta. Kilpailun tulokset julkaistaan lautakunnan päätöksen jälkeen, ja kaikki kilpailuun tulleet työt asetetaan julkistamisen yhteydessä näytteille.

Tontinluovutuskilpailun tarkemmat ehdot ja tiedot ilmenevät kilpailuohjelmasta.

Tiedusteluihin vastaavat:
johtava kiinteistölakimies Martti Tallila, puh. (09) 310 36449, etunimi.sukunimi@hel.fi
kilpailun sihteeri, arkkitehti Tuukka Linnas, puh. (09) 310 37308, etunimi.sukunimi@hel.fi

Paikkatietohakemisto helpottaa paikkatietojen löytymistä ja käyttöä.

Helsingin paikkatietohakemiston kautta pääsee tarkastelemaan kaupungin ylläpitämien paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatietoja eli kuvailutietoja. Paikkatietoaineistoja ja -palveluita voi myös hakea erilaisten hakuehtojen avulla. Paikkatietoaineistoja ja -palveluita ovat esimerkiksi opaskartat, kiinteistökartat ja kaavatiedot.

Paikkatietohakemistossa on myös esitelty joitakin seudun yhteisiä aineistoja ja palveluja.

Hakemisto löytyy osoitteesta http://ptp.hel.fi/paikkatietohakemisto. Hakemiston sisältö ja käyttö on esitelty tarkemmin palvelun ohjeissa.

Metatiedot päivitettiin ja tekninen toteutus uudistettiin

Uudistuksen yhteydessä päivitettiin paikkatietohakemistoon kerättävät metatiedot. Metatietojen määrityksessä on soveltuvin osin otettu huomioon EU:n Inspire-direktiivin sekä JHS 158 -suosituksen (Paikkatiedon metatiedot) asettamat vaatimukset.

Myös hakemiston tekninen toteutus uudistettiin.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto ylläpitää paikkatietohakemistoa. Kaupunkimittausosasto on toteuttanut omana työnään uudistuneen palvelun teknisen toteutuksen.

Lisätiedot:
paikkatietosuunnittelija Tapio Linna, puh. (09) 310 21218, etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin rakennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto Rakentamisen Ruusu jaettiin tänä vuonna Arabianrannan asuinalueelle. Palkinnon saivat asuinalueen suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleet henkilöt, joiden joukossa oli kaksi kiinteistöviraston työntekijää, tonttiasiamies Tuomas ‎Kivelä ja geotekninen asiantuntija, DI Osmo Korhonen.

Arabianrannan yhteistyöstä palkinnon saaneet kiinteistöviraston edustajat ovat Tuomas Kivelä (toinen vas.) ja Osmo Korhonen (kesk.). Kuva: Marja Valjus / Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus

Palkinnon perusteluissa korostettiin alueelle rakentamisen haastavuutta. Täytemaalle rakentaminen oli haastavaa maaperän johdosta, mutta myös vuosikymmenten saatossa maahan ‎sekoittuneiden Arabian posliinitehtaan jäämien takia.

”Arabianrannan projekti on geoteknisesti hyvin onnistunut. Mitään ei tehtäisi toisin”, Korhonen summaa.

Tuomas Kivelä korostaa yhteistyön ja innovatiivisen ajattelun merkitystä hankkeessa. Kivelän mielestä kaupungin organisaatio ei ole lainkaan niin jäykkä kuin saatetaan kuvitella. Kun on innovatiivisia ideoita, niihin pitää rohkeasti tarttua ja sitten toteuttaa ne yhdessä.

”Alueen korkean laadun takaa se, että melkein jokaisesta tontista järjestettiin jonkinlainen kilpailu, esimerkiksi tontinluovutuskilpailu tai arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuja oli useita joka vuosi”, Kivelä kertoo.

Rakentamisen Ruusu 2011 -näyttelyssä Laiturilla on esillä muun muassa pienoismalli Arabianrannasta. Kuva: Marja Valjus / Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus

Oppia muiden ranta-alueiden kehittämiseen

Korhonen kertoo, että geoteknisellä osastolla Arabianrannan projektia edelsi mittava Vanhankaupunginlahden rantaviivaa seuraava puistohanke. Kokonaisuudessaan alueen kehitys on kestänyt 30 vuotta, ja se jatkuu edelleen.

Arabianrannasta on voitu ottaa oppia myöhempiin samankaltaisiin hankkeisiin, joita ovat muun muassa Töölönlahti, Kyläsaari, Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari. Kaikkia näitä alueita yhdistää meren läheisyys. Korhosen mukaan rantarakentaminen vaatii geoteknisen suunnittelun kannalta sitä, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenpinnan nousu. Käytännössä on osattava ajatella 100 tai 200 vuotta eteenpäin.

Muut projektista palkitut olivat arkkitehti, TkL Mikael Sundman, arkkitehti Pekka ‎Pakkala, ekonomi Kari Halinen, projektinjohtaja, DI Heikki Somervuo ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Perusteluissa todetaan, että alueen suunnittelussa vaikeudet on käännetty voitoksi. Alue on profiloitunut hienon maisema- ja pihasuunnittelun sekä taideprojektin ansiosta ‎arvostetuksi ja yhteisölliseksi asuinalueeksi, jonka asukkaat kokevat omakseen.

Kunniamaininnat Helsinki-pientalolle, Messukeskuksen monitoimihallille ja Mattolaiturille

Ruusu ja kolme kunniamainintaa jaettiin Rakentamisen Ruusu 2011 -seremoniassa tiistaina 24.1. Arkkitehti Juha Salmenperä sai kunniamaininnan ‎Helsinki-pientalomalliston suunnittelu- ja kehitystyöstä. Toisella kunniamaininnalla palkittiin Messukeskuksen uuden ‎monitoimihallin rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista pääsuunnittelija, arkkitehti Aki ‎Davidsson, projektipäällikkö Esko Ollikka ja projektivastaava Hannu Martikainen. Rakennuttaja Antero Vartia ja runkourakoitsija Markku Sieppala saivat kunniamaininnan ‎kahvila Mattolaiturin talvibetonointitöistä.‎

Rakentamisen Ruusu 2011 -tunnustuksen ja kunniamainintojen saajat ovat esillä Info- ja näyttelytila Laiturin näyttelyssä 24.1.–25.2. Kaikki vuosien 2007–2011 Ruusuilla palkitut on koottu Rakentamisen Ruusu 2007–2011 -julkaisuun, jota voi tiedustella rakennusvalvontavirastosta.

Lue lisää:
Rakennusvalvontaviraston uutinen aiheesta
Rakentamisen Ruusu -näyttely
Arabianrannan alue Uutta Helsinkiä -sivustolla

Töölönlahden alueesta rakennetaan kaupunkilaisten kohtaamispaikkaa, joka kutsuu viihtymään ja kannustaa osallistumaan.

Uutta rakennetaan ja vanhaa parannetaan avoimia viheralueita unohtamatta. Jo nyt on vihitty käyttöön Musiikkitalo ja Finlandia-talon laajennusosan uudet tilat, ja makasiiniraunioiden ympärille on rakennettu tilapäinen puisto.

Sekä Musiikkitalon että keskustakirjaston suunnittelussa johtotähtenä on ollut avoimuus. Molemmat haluavat houkutella sisäänsä läpikulkijoita ja kannustavat kohtaamiseen. Alueella tullaan järjestämään myös erilaisia kaupunkitapahtumia ja ulkoilmakonsertteja.

Alueen suunnittelussa on painotettu saumattomia liikenneyhteyksiä. Bussit, raitiovaunut, junat ja metro tuovat aivan viereen. Maanalainen pysäköintilaitos valmistuu kesällä, jolloin autojen täyttämät parkkipaikat Finlandia-talon edessä voidaan siivota pois. Myös kevyeen liikenteeseen on panostettu: Baanaksi ristitty kevyen liikenteen väylä valmistuu Töölönlahden ja Ruoholahden välille entiseen satamaratakuiluun Helsinki-päivään 12.6.2012 mennessä.

Kiinteistövirasto on mukana Töölönlahden kehittämisessä. Ajankohtaista tietoa alueen kehityksestä löydät osoitteessa www.finlandiapuisto.fi.

Havainnekuva Töölönlahdesta / Helsingin kaupungin aineistopankki.

Töölönlahden alueen kehityskohteita:

Keskustakirjasto
Keskustakirjastolle etsitään suunnittelijaa kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla, jonka voittaja julkistetaan kesäkuussa 2013. Varsinainen päätös keskustakirjaston rakentamisesta tehdään vasta kilpailun päättymisen jälkeen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kirjaston rakennustyöt alkavat vuonna 2015 ja rakennus on valmis vuonna 2017. www.keskustakirjasto.fi

Finlandia-talo
Finlandia-talon laajennustyöt valmistuivat alkusyksystä 2011. Töölönlahden puolen pimeä ajoluiska ja katettu pysäköintitila muutettiin valoisiksi näyttelytiloiksi. Yli 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa voidaan jakaa erikokoisiksi tiloiksi. Tilassa avasi myös kaikille avoin kahvila. Entinen pysäköintialue muutetaan puistoksi, joka on kaavailtu rakennettavan vuosina 2015–2017. www.finlandiatalo.fi

Musiikkitalo
Musiikkitalo valmistui keväällä 2011, ja sen avajaisia juhlittiin elokuussa. Talossa on akustiikastaan kehutun suuren konserttisalin lisäksi muun muassa useita pienempiä saleja, näyttelytilaa ja ravintola. Tiloista kaksi kolmasosaa on varattu muuhun kuin konserttitoimintaan. Helsingin kaupunki omistaa Musiikkitalosta 26 prosenttia. Loput omistaa Yleisradio (26 %) ja Suomen valtio (48 %). www.musiikkitalo.fi

Töölönlahden pysäköintilaitos
Maan alle Finlandia-talon ja Kansallismuseon väliin tulevat pysäköintitilat valmistuvat kesällä 2012. Kahden vuoden uurastuksen tuloksena Mannerheimintien alle louhittuun luolastoon tulee 650 pysäköintipaikkaa ja uusia väestönsuojatiloja 3 800 henkilölle. Lisäksi laitoksessa on maanalaisia huolto- ja muita tiloja Musiikkitalon ja Finlandia-talon käytössä.

Toimistokorttelit
Radan varteen nousee neljän toimistotalokorttelin ketju seuraavien kahden vuoden aikana. Alma Median toimitalon peruskivi muurattiin syksyllä 2011, ja talokorttelin pitäisi valmistua joulukuussa 2012. Kortteliin rakennetaan toimistotilojen lisäksi myös asuntoja. Myöhemmin valmistuviin kortteleihin tulevat ainakin UPM Kymmenen pääkonttori ja KPMG:n toimisto.

Makasiinit
Tulipalossa vuonna 2006 tuhoutuneiden VR:n makasiinien raunioiden ympärille rakennettiin kesällä 2011 tilapäinen puisto. Makasiinien kohtalo riippuu Töölönlahden maanalaisesta asemakaavasta. Keväällä 2011 hyväksytyssä kaavaluonnoksessa makasiinien paikalle on soviteltu maanalaista monitoimitilaa, Railoa. Monitoimitilan rakentamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty päätöksiä.

Helsingin kaupungin omistama Töölönlahden pysäköinti Oy ja Q-Park Finland Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen kesällä 2012 valmistuvan Töölönlahden pysäköintilaitoksen toiminnasta. Uuteen P-Finlandian pysäköintilaitokseen tulee 650 pysäköintipaikkaa, ja se tulee palvelemaan Musiikkitalon, Finlandia-talon ja Kansallismuseon kävijöitä sekä koko Finlandiapuiston aluetta, myös lähivuosina valmistuvia radan varren toimistokortteleita.

Mannerheimintien alle louhittu pysäköintilaitos tukee koko Töölönlahden alueen rakentumista. Maanalaisten pysäköintitilojen myötä Finlandia-talon edustalla oleva pysäköintialue voidaan muuttaa osaksi Finlandiapuistoa. Kun ulkopysäköintipaikat siirtyvät maan alle ja myös Finlandia-talon huoltoliikenne alkaa toimia tunneliston kautta, koko miljöö siistiytyy ja muuttuu viihtyisämmäksi.

Mannerheimintien alla, Musiikkitalon ja Finlandia-talon välissä, sijaitsevaan luolastoon tulee pysäköintipaikkojen lisäksi myös uusia väestönsuojatiloja sekä maanalaisia huolto- ja muita tiloja. Nyt loppusuoralla olevat louhinta- ja rakennustyöt ovat kestäneet kaksi vuotta.  

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto
projektipäällikkö Juhani Linnosmaa
puh. (09) 310 74401
etunimi.sukunimi@hel.fi

Q-Park Finland Oy
toimitusjohtaja Juha Sirelius
puh.  0207 812 400
etunimi.sukunimi@q-park.fi
 

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se varaisi Jätkäsaareen Välimerenkatu 1–3:een suunnitellut hotellitontit asuntotuotantotoimistolle, Stora Enso Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle. Tonteille on tarkoitus rakentaa puurakenteisia asuin-, toimisto-, hotelli- ja liikerakennuksia.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta. Tarkoituksena on, että asuntotuotantotoimiston varaus kohdistuisi tonteille osoitettavaan asuinrakennusoikeuteen (noin 8 000 kerrosneliömetriä). Asuinrakennusoikeudesta noin puolet toteutettaisiin omistusasunto- tai välimuodon tuotantona ja puolet vuokra-asuntotuotantona. SRV Yhtiöt Oyj:n ja Stora Enso Oyj:n varaus kohdistuisi puolestaan suunniteltuun toimisto-, hotelli- ja liikerakennusoikeuteen (noin 20 000 kerrosneliömetriä).

Varattavaksi esitettävät tontit sijoittuvat näkyvälle paikalle Jätkäsaaren alueen sisääntuloreitille. Jotta alueelle löydetään korkeatasoinen kaupunkikuvallinen toteutusratkaisu, korttelin toteuttajat järjestävät yhdessä Helsingin kaupungin kanssa tonteista suunnittelukilpailun. Kilpailu on tarkoitus toteuttaa monialaisille ryhmille suunnattuna kutsukilpailuna, jonka yhtenä tavoitteena on puurakentamisen suunnitteluosaamisen edistäminen Suomessa. Voittanut ehdotus toimii korttelin asemakaavan muutoksen laadinnan ja jatkosuunnittelun pohjana.

Jätkäsaareen suunniteltu puukortteli on laajuudessaan Suomen suurin. Hanke edistää Jätkäsaaren monimuotoista toteuttamista ja lisää puurakentamisen arvostusta Suomessa ja maailmalla. Kohteeseen on tarkoitus muodostaa pysyvä puurakentamisen kehittämiskeskus, jossa toimii puurakentamiseen keskittyneitä yrityksiä, suunnittelutoimistoja sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia.
 

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto,

Osastopäällikkö Juhani Tuuttila
puh. (09) 310 36445
etunimi.sukunimi@hel.fi

Kehittämislakimies Sami Haapanen
puh. (09) 310 36437
etunimi.sukunimi@hel.fi

Vaikeiden kuntaliitosneuvottelujen jälkeen Sipoon ja Helsingin käytännön yhteistyö on viimeisen vuoden aikana edennyt hyvään suuntaan. Östersundomin vajaat puoli vuotta suljettuna olleesta Nuorisotalo Östiksen kiinteistöstä saatiin neuvoteltua vuokrasopimus ja Östis avautui uudelleen viime toukokuussa.

"Myös kuntien välinen suunnitteluyhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä", totesi Sipoon kehitysjohtaja Mikko Aho, joka yhdessä mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilän kanssa vieraili kiinteistövirastossa mieluisten maakauppojen merkeissä.

Vaihtokaupassa Helsinki sai runsaat 9 hehtaaria maata ja runsaat 16 hehtaaria vesialueita Östersundomin keskiosista, jossa kaupunki aktiivisesti pyrkii lisäämään maanomistustaan. Sipoo sai vuorostaan Nikkilän entisen sairaalan hallintorakennuksen hehtaarin tontteineen sekä vajaat 23 hehtaaria maata Bastukärretin teollisuusalueen läheisyydessä, Keravan vastaisella rajalla. Sipoon tarkoituksena on saneerata runsaan 50 vuoden ikäinen hallintorakennus virastotaloksi. Kaikkiaan vaihtokauppaa käytiin runsaan 2 milj. euron edestä.

Virastopäällikkö Mikael Nordqvist oli erityisen tyytyväinen siihen, että kaupassa pystyttiin sopimaan myös muutamista kuntien väliseen hallinnolliseen riita-asiaan sisältyvistä kiinteistöistä, toivoen hyvin alkaneen uuden neuvotteluyhteistyön tuloksekasta jatkumista.

Peter Haaparinne

Vuoden 2009 Geofantti-palkinto on myönnetty arkkitehti Ilpo Forssénille. Kiinteistöviraston myöntämä huomionosoitus luovutetaan pohja- ja kalliorakennustaidon hyödyntämisestä ja edistämisestä Helsingin kaupungissa.

Palkintolautakunta kiitteli projektipäällikkö Ilpo Forssénia pitkäjänteisestä omistautumisesta Helsingin keskustan kehittämiselle. Työssään kaupunkisuunnitteluviraston keskustaprojektissa Forssén on vaikuttanut keskeisesti Helsingin keskustan maanalaisten tilojen syntyyn, ja pystynyt yhdistämään eri intressiryhmien näkemykset onnistuneiksi lopputuloksiksi.

Pronssinen Geofantti-patsas ja kunniakirja luovutettiin Forssénille 3. syyskuuta järjestetyssä Tieteiden iltapäivässä.

Helsingin kaupungin kiinteistöhallinnon Maineteko 2007 palkinto ojennettiin tonttiasiamies Tuomas Kivelälle hänen ansioistaan Helsingin kaupungin asuntotonttien luovutustapojen ja tontinluovutuskilpailujen kehittämisen keskeisenä organisoijana ja vastuuhenkilönä.

Tuomas Kivelä on keskeinen asiantuntija, kun kyse on Helsingin kaupungin asuntotonteista. Hänellä on erityinen kyky muistaa kullekin varatulle tontille tulevien asuntojen omistusmuodot, yksittäiset tontit ja rakennuttajat.

Vuonna 2007 toteutettiin ”Kyselytutkimus Helsingin kaupungin asuntonttien luovutustapojen kehittämiseksi”. Tutkimuksen johtopäätösten tekemisessä Tuomas Kivelän rooli oli keskeinen. Myös vuoden lopulla kiinteistöviraston tilaama ”Puheenvuoro Helsingin asuntotonttien luovutuksen kehittämisestä”, jossa pohjana oli Maankäytön ja Asumisen toteutusohjelma 2008-2017 -ehdotus, oli suurelta osin Tuomas Kivelän ansiota asiantuntevana tilaajana. Näillä tutkimuksilla tulee olemaan suuri merkitys uuden MA-ohjelman mukaisissa tontinluovutuksissa.

Kiinteistötoimen Maineteko-palkinto myönnettiin nyt seitsemännen kerran. Maineteko-palkinto luovutetaan henkilölle, jonka toiminta on ollut erityisen ansiokasta ulkoisen viestinnän kannalta. Saajan valitsee kiinteistölautakunnan puheenjohtajisto ja viraston ylin johto. Kunniakirjan lisäksi palkinto sisältää 1 500 euron rahasumman.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Kai Hagelberg, kiinteistölautakunta,
puh. 0400 408567

Virastopäällikkö Mikael Nordqvist, kiinteistövirasto,
puh. 050 5053274