Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|  
 
Koskelan ala-asteen koulu >  Opetus  > Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelma, yleinen osuus
Kuuntele

Koskelan ala-asteen koulun opetussuunnitelma, yleinen osuus


1. Koulun työn perusta


1.1. Arvoperusta

Yhteistyöllä onnistumme.  Koulu on kaikille turvallinen paikka – yhteisö, jossa jokainen on tärkeä. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen näkyy koulun arjessa hyvinä tapoina ja rehellisyytenä. Hyvä yhteishenki syntyy, kun jokainen haluaa luoda ympärilleen hyvää mieltä.
Aina kannattaa yrittää. Koulussa ohjataan myönteisen elämänasenteen omaksumiseen. Oppilaan itsetuntemus vahvistuu kun hänet hyväksytään kouluyhteisön jäseneksi yksilönä. Oppimisen ilo syntyy työn tekemisen, yrittämisen, ponnistelun ja onnistumisen kautta.
Jokainen meistä on tärkeä. Koulun kaikilla aikuisilla on yhteinen  kasvatusvastuu. Aikuiset eivät käännä selkäänsä lasten huolille. Oppilaisiin luotetaan ja heitä ohjataan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan, yhteisöstä sekä elinympäristöstään. Mahdollisuus osallistua omaa työtä koskeviin päätöksiin laajenee vastuuksi yhteisistä asioista ja toisista ihmisistä.
Opiskelemme elämää varten. Elämäntaidot vahvistuvat monipuolisen tekemisen ja kokemisen kautta. Oppilasta ohjataan kehittymään aktiiviseksi kansalaiseksi.

1.2. Koulun toiminta-ajatus
Koskelan ala-asteen koulu on pieni ja turvallinen oppilaan yksilöllisyyden huomioiva koulu, jossa arvostamme yhdessä elämistä, kasvamista ja oppimista.  Kirjat ja kirjallisuus kuuluvat arkipäiväämme. Hyvällä perusopetuksella luodaan vankka pohja elinikäiselle oppimiselle. Oppilaan koulupolun paras tuki on kodin ja koulun hyvä yhteistyö.

1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet
Koskelan ala-asteen koulun tavoitteena on oppimisen ilo ja kouluhyvinvointi. Painotamme hyviä tapoja  ja vastuullista käytöstä ja yhteistyötaitoja. Oppilas saa hyvät perustaidot ja –tiedot koulupolulleen myös tieto- ja viestintätekniikan osalta. Häntä innostetaan oppimaan, kokeilemaan ja  uskomaan ja luottamaan omiin kykyihinsä sekä rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Oman ja toisten työn arvostaminen on tärkeää.

2. Opetuksen toteuttaminen
2.1 Oppimiskäsitys
Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus.
Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli.
Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita.

2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista.  Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla.

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.

Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä.

Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia.

Opetustilat jaetaan luokkien kesken tarkoituksenmukaisesti vuosittain. Materiaalit ja havaintovälineet ovat kaikkien saatavilla ja yhteiset tilat  avoimesti kaikkien käytössä. Asioita opiskellaan  konkretian, havainnollistamisen ja  toiminnan  avulla ja oppimista tukevissa oppimisympäristöissä. (esim. puutarhapalstalla, lähimetsässä, pihakalliolla, kirjastossa,  opintoretkellä, verkkoympäristössä).  Hyödynnetään Helsingin monipuolista  kulttuuri- ja opetustarjontaa, joka on Koskelasta helposti julkisilla liikennevälineillä saavutettavissa (Annanatalon taideopetus, luontokoulut, museot ). Ympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Oppilaat ottavat vastuuta kirjaston hoidosta ja välineiden ja  materiaalien käytöstä. ATK-luokka ja kirjasto ovat vierekkäin, jotta tiedonhaku ja –käsittely sujuvat helposti. Kirjallisuuden opetuksen avulla tuetaan kielen ja tunnetaitojen oppimista ja opetussuunnitelman aihealueiden syventämistä.. Kerhotoiminta tukee opetussuunnitelman tavoitteita. Työtapoja vaihdellaan ja  otetaan huomioon oppilaiden erilaisia oppimistyylejä muokkaamalla ympäristöä esim. musiikin, sermien, kalusteiden sijoittelun, työn jaksottelun, havaintomateriaalien, oppilaiden sijoittumisen tai esim. samanaikaisopetuksen avulla. Koulussa on avoin, oppimaan rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Oppilaan hyvinvointia ja tervettä kasvua tuetaan puuttumalla kehitystä estäviin tekijöihin mahdollisimman nopeasti. Turvallisuus rakentuu selkeistä, yhteisesti sovituista säännöistä ja toisilleen tutuista ihmisistä pienessä yhteisössä.. Toteutetaan koko koulun yhteisiä teemapäiviä ja projekteja ja edistetään yhteisöllisyyttä toimimalla yli luokkarajojen ja yhteistyössä kotien kanssa.

Kulttuurien välistä vuorovaikutusta  ja kulttuuri-identiteetin syntymistä edistetään mm. arvokasvatuksen avulla  opettelemalla, kunnioitusta, arvostusta, suvaitsevaisuutta, yhteistyötaitoja ja myönteistä suhtautumista uuden oppimiseen. Oppilaiden erilaisista taustoista ja  tavoista puhutaan arvostavasti .  Oppilaita kannustetaan oman äidinkielen opiskeluun ja kirjojen lukemiseen omalla äidinkielellään  sekä kertomaan tuntemistaan  kulttuureista. Opiskellaan suomalaista kulttuuria ja  etsitään vastaavia osa-alueita toisista kulttuureista.. Käytetään tulkkeja ja mahdollisuuksien mukaan käännetään tiedotteita ja oppimateriaalia eri kielille ja pyritään saamaan kotikielisiä opettajia tai avustajia. Hyödynnetään koulun oppilaiden ja vanhempien kansainvälisiä kontakteja ja eri kulttuurien tuntemusta (vierailut, valokuvat, sähköposti, skype ) . Katsomusaineiden opetus on mahdollisuuksien mukaan kaikilla yhtä aikaa  (palkkitunteina) ja juhlien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon oppilaiden kulttuuritaustoja.

2.3 Opetusmenetelmät ja työtavat

Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä.  Oppilaat tunnistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan.  

Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia.  Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti.
Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko-oppimista.  Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä.   

Koskelassa kirjallisuuden opetus on keskeisellä sijalla. Koko koululla on yhtäaikaisesti Netlibris-tunnit, jolloin luodaan lukemisen ja kirjallisuuskeskustelujen kulttuuria. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja luottamuksenarvoisuuteen kirjojen , oppimateriaalien ja  koulun laitteiden käytön suhteen. Koulun opetusteknologiaa käytetään tehokkaasti ja oppilaslähtöisesti. Opettajat pitävät huolta tietoteknisten valmiuksiensa ajantasaisuudesta ( koulutus, vertaisoppiminen) Kasvokkaisten kirjallisuuskeskustelujen lisäksi keskustelua käydään verkossa, aluksi suljetulla verkkoalustalla (Netlibris, Fronter) ja taitojen karttuessa  myös muilla  alustoilla.  

2.4 Oppilaiden osallisuus

Koulussa on avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, jossa oppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaan kehittymistä aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he voivat koulussa vaikuttaa koulun asioihin. Heillä on mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulussa tehtävään päätöksentekoon yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa.

Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä.

Oppilaiden osallisuuden vahvistamisen tavoitteena on antaa oppilaille kokemuksia mahdollisuudesta vaikuttaa omaa kouluyhteisöä koskeviin päätöksiin sekä myönteisen ilmapiirin ja hyvän yhteishengen ylläpitämiseen.  
Oppilaat ovat opettajansa johdolla mukana ikäkautensa suomien mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisten asioiden käsittelyssä kuten koulun yhteisten toimintasääntöjen ja -ohjeiden, toimintasuunnitelman ja -kertomuksen, teemaviikkojen ja tapahtumien suunnittelussa. Oppilaat saavat vaikuttaa kirjastohankintoihin ja kouluympäristön suunnitteluun (mm. piha, aulat, kalustus ja sisustaminen) ja projektien toteuttamiseen ja juhlien suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokalassa, kirjastossa  ja luokissa on käytössä palautelaatikot tietyin ajanjaksoin. Kirjastoapulaiset, ruokala-apulaiset,  ympäristöraatilaiset, jätepartiot, aulavahdit, koululehden toimituskunta, reportteriryhmät, luokkajärjestäjät, palstakerholaiset ym. toimintaryhmät osallistavat oppilaita koulun toimintaan. Neljäsluokkalaiset toimivat ekaluokkalaisten kummeina.
Koulussa toimii oppilaskunta, jonka hallituksen muodostavat luokkien oppilaiden edustajat. Oppilaat valitsevat lukuvuosittain luokkansa keskuudesta hallituksen jäsenet sekä heille varajäsenet. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti toimintasuunnitelman mukaisesti  ja kaupungin osallisuushankkeet huomioiden.  Oppilaskunnan  hallituksen toimintaa ohjaa lukuvuosittain toimintasuunnitelmassa nimetty opettaja. Opettajainkokouksissa käsitellään oppilaskunnan esille tuomia asioita ja opettajakunta voi lähettää asioita oppilaskunnan käsiteltäväksi. Koulun johtokunnalle tiedotetaan oppilaskuntatoiminnasta.
Osallisuuden ja vaikuttamisen tapoja arvioidaan esim. hyvinvointiprofiili-kyselyn avulla ja toimintasuunnitelman ja –kertomuksen käsittelyn yhteydessä.
Koulu tekee yhteistyötä vanhempainyhdistys KoVa:n kanssa. Opettajakunnan edustaja on kokouksissa mukana mahdollisuuksien mukaan ja vanhemmat osallistuvat teemapäivien  ja avoimien koulupäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Nuorisotoimen ja lähiseurakunnan ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa kootaan lukukausittain Koskelan kerhotarjotin,  joka julkaistaan Wilmassa ja paperiversiona. Koulu toimii koollekutsujana syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Kerhotarjontaa suunnitellaan oppilaiden toivomusten pohjalta pyrkien saamaan kaikki oppilaat mukaan jonkin harrastustoiminnan piiriin.

2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa

Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista.  

Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa.  Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta.
Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen.  

Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto-ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.  

Yhteistyö Käpylän peruskoulun kanssa:
Oppilaat siirtyvät Koskelan ala-asteelta neljännen luokan jälkeen Käpylän peruskouluun. Käpylän neljännen luokan opettajat ottavat yhteyttä nivelvaiheyhteistyön aloittamiseksi. Opettajat tekevät yhdessä toimintasuunnitelman siirtymisestä. Vuosittain lähettävät opettajat ja oppilashuoltoryhmän jäsenet käyvät yhteisneuvottelun jokaisesta siirtyvästä oppilaasta.

2.6 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteellisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esi- ja alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun.

Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet.

Koskelan koulu tekee yhteistyötä päiväkoti Herttuan kanssa.  Koulu ja päiväkoti tekevät esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelman.  Yhteyttä päiväkotiin lukuvuoden alussa ottaa sovittu koulun alkuopetusluokkien opettaja.

2.7  Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä.

Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa.

Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta.  

Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä koululuun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi

Oppilaan koulun käynnin paras tuki on kodin ja koulun hyvä yhteistyö kasvatuksessa ja oppimisen edistämisessä. Yhteistyöllä taataan kodin ja koulun välinen tiedonkulku ja saavutetaan turvallinen ja opiskelumyönteinen oppimisilmapiiri. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuksia tutustua koulun kulttuuriin ja toimintatapoihin sekä luoda pohjaa huoltajien väliseen yhteistyöhön.
.
Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat
- koko kouluyhteisön tasolla: vanhempainillat, koulun juhlat ja tapahtumat, yhteiset teemapäivät, koulun kotisivut, lukuvuositiedotteet ja kuukausitiedotteet ja muut  tiedotteet Wilmassa tai paperilla, vanhempainyhdistyksen järjestämä toiminta, koulun ja kodin yhteiset oppimisprojektit
- luokan tasolla: vanhempainillat, mahdolliset luokkaillat luokkatoimikuntien kanssa, vanhempien vierailut, luokkatiedotteet ja viikkotiedotteet Wilmassa, koulun ja kodin yhteiset oppimisprojektit
- oppilastasolla:  oppilasneuvottelut ja tapaamiset, arviointikeskustelut, yhteydenpito reissuvihon, puhelimen ja  WILMAN välityksellä, räätälöidyt oppimisprojektit vanhempien, oppilaan ja koulun kanssa.
Oppilaat huolehtivat reissuvihkosta  ja tiedotteiden kuljettamisesta koteihin. Opettajat ja oppilaat keskustelevat keskenään tiedotteiden sisällöstä, oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta itseensä liittyvien asioiden tiedottamisesta ja hoitamisesta..
Yhteydenottokynnys kouluun pidetään matalana ja vanhempia kannustetaan kysymään koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Vanhempainvarteissa arvioidaan yhteistyön toteutumista, palautetta pyydetään sopivissa tilanteissa ja vanhempainyhdistyksen kautta kerätään kokemuksia viestinnästä ja muusta yhteistyöstä.

3 . Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt
3.1. Tuntijako

Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä.  Helsingissä on lisäksi määritelty  toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät.

Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen  ja  Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta.
Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat:
vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia
vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia

Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä.

Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa.

OPPIAINE 1 2 3 4
Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 5
A1-kieli - - 2 2
A2-kieli - - 2
Matematiikka 3 3 4 4
Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3
Uskonto/ Elämänkatsomus-
Tieto 1 1 1 2
Musiikki 1 1 2 2
Kuvataide 2 2 2 2
Käsityö 2 2 2 2
Liikunta 2 2 2 2
Oppilaan tunnit yhteensä 20 20 23 24

Mikäli koulun tuntikehys antaa myöten opetetaan 1.-2. luokilla musiikkia 2 h / viikko, 3. luokalla ympäristö- ja luonnontietoa 3h / viikko ja 4. luokalla äidinkieltä ja kirjallisuutta 6h / viikko.
Mahdollisten lisätuntien käyttö määritellään lukuvuosittain toimintasuunnitelmassa.

3.2 KIELIOHJELMA
Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä.
Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen,  tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti.
Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat:
1-2,  yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia
3-6,  yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia
7-9,  yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia

Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004.

A1-kielenä Koskelan ala-asteen koululla opiskellaan englantia. Opetusta annetaan 2 viikkotuntia luokilla 3-4.
A2-kielinä tarjotaan sekä ruotsia että saksaa. Aloittava kieliryhmä voidaan käynnistää, kun oppilaita on vähintään 10 ja Käpylän ala-asteella käynnistetään opetusryhmät samoissa kielissä. Koskelan ala-asteella käytetään Käpylän ala-asteen ruotsin ja saksan kielen opetussuunnitelmaa.
Kieliryhmien aloituskoko on 10-15 oppilasta (Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 17.12.2002). Jos ala-aste on ainoa koulu, joka tarjoaa tiettyä kieltä, on aloituskoko 15 oppilasta. Jos kieltä tarjotaan suurpiirin useammalla ala-asteen koululla, voi kieliryhmän aloittaa pienemmällä oppilasmäärällä, ei kuitenkaan vähemmällä kuin 10 oppilaalla. Aloituskoko määritellään vuosittain yhteistyössä  suurpiirin koulujen kesken. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain tarkka kieliryhmien aloituskoko.

3.3.  Koulun painotukset

3.4. Oppilaaksiotto

Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka  on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27§:n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella.

Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos:
1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua
2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias.

Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen.

Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet

Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton  jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.

Toissijaisessa perusopetuslain 28§:n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita

- Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa.

- Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun.

Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet

Jos  koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä:

1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa
2. Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa.
3. Terveys- , päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto
4. Koulumatkaan liittyvät tekijät
5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe

Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa

- Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului.

- Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998–1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi.

- Jos lukuvuonna 1998–1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle.

Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös
Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla.

Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset

Koskelan ala-asteen koulun teknisen työn tunnit järjestetään Kottbyn ruotsinkielisen ala-asteen tiloissa.
Koskelan ala-asteen kouluun on sijoitettu luokkamuotoista erityisopetusta antava monimuotoluokka (EMM). Oppilaat luokalle sijoittaa kaupungin erityisopetuksen suunnitteluryhmä.

4.  Ohjauksen järjestäminen
4.1 Ohjaustoiminta

Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja aineenhallintaa.  Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa.  Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä.  

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen.  Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko-ohjauksena.

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan.

Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan.

Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä -ohjaajan kanssa.

Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatko-opintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE -toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi.

Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet.

Luokanopettaja tai erityisluokanopettaj etsii keinoja  yhteishengen luomiseksi luokkaan, opettaa opiskelun taitoja ja koululaisena oloa, tiedottaa oppilaita koskevista asioista, kirjaa ja selvittää poissaolot ja myöntää luvat korkeintaan  viiden päivän poissaoloon. Opettaja vastaa oppimissuunnitelman ja muiden pedagogisten asiakirjojen laatimisesta oppilailleen ja osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön lähettävän tai vastaanottavan tahon kanssa. Opettaja myös osallistuu oppilashuoltoryhmän työskentelyyn tarvittaessa. Erityisopettaja toimii luokanopettajan tai erityisluokanopettajan kanssa yhteistyössä ja  samanaikaisopetuksen tai pienryhmäopetuksen avulla antaa  oppilaalle yksilöllistä ohjausta. Luokanopettaja ja muut oppilasta opettavat opettajat ja koulunkäyntiavustajat havainnoivat oppilaiden koulunkäyntiä aktiivisesti. Läksyjen tekoon ohjataan ja läksyjen suorittamista seurataan. Iltapäivätoiminnassa tarjotaan mahdollisuus tuettuun läksyjen tekoon. Oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan omaa työskentelyään ja osaamistaan. Oppilashuoltoryhmä osallistuu oppijan ja oppimisen tukemiseen kukin oman asiantuntijuutensa mukaisesti.
Oppilaita ohjataan kannustamaan ja auttamaan toinen toisiaan. Kummitoiminnan avulla isompi ohjaa pienempää ja oppilaskuntatoiminnan kautta ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta opiskelusta ja oppimisympäristöstä.
Ohjaukseen liittyvä yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa toteutuu arkisessa yhteydenpidossa kirjallisin viestein, puhelinkeskusteluin, tapaamisin, neuvotteluin ja vanhempainilloin. Wilmaan kirjataan huomioita läksyistä ja työskentelystä. Arviointikeskustelussa oppilas, opettaja ja huoltajat keskustelevat myös ohjausprosesseista.

4.2 Työelämään tutustuminen (TET)

TET eli työelämään tutustuminen on yksi työelämän ja koulun yhteistyömuodoista ja keskeinen osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. TET- jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. TET- jaksolla nuoret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kokea, millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. Työelämään tutustuminen voi toteutua eri tavoin, mm. työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit ja oppilaiden sekä opettajien TET – jaksot.

Työelämään tutustuminen on pedagoginen prosessi, jossa nuori saa mahdollisuuden kokea, millaista on tehdä työtä työntekijänä, tai yrittäjänä. TET voidaan prosessina liittää opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin, oppiaineisiin ja nuoren kiinnostuksesta lähteviin aiheisiin ja näin luoda jatkuvuutta ja mielekkyyttä TET – harjoitteluun.

5 Oppimisen ja kasvun edistäminen

Helsingissä opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan, osana yhteisöä onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä.

Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon se, että oppilaiden tarve tukeen vaihtelee. Pääpaino on oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Oppilaan saama tuki on joustavaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sekä oppilaan tarpeen mukaan muuttuvaa ja sen lähtökohtana on oppilaan kokonaistilanne. Tuen jatkumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

Koulun aloitusvaiheessa kartoitetaan kaikkien oppilaiden tuen tarvetta ja vanhempien kanssa käydään neuvottelut erityisen tuen tarpeesta. Opettaja tutustuu oppilaisiinsa ja oppilaan oppimista koskeviin asiakirjoihin. Erityisopettaja tekee ekaluokkalaisten äidinkielen ja matematiikan taitojen osalta alkukartoituksen, jonka perusteella tukea suunnitellaan ja suunnataan.
Opettaja seuraa oppilaiden oppimista ja toteuttaa erilaisia tukitoimia mahdollisesti erityisopettajaa ja oppilashuoltoryhmää konsultoiden. Jokaisella luokka-asteella on oppilashuollon kummi, jonka kanssa opettaja keskustelee. Kokeillut tukitoimet ja niiden vaikuttavuus kirjataan Wilmaan.
Opettaja tapaa huoltajia tarvittaessa ja vuosittaisessa arviointikeskustelussa, jolloin tuen riittävyys tarkistetaan. Yleisestä tuesta siirrytään tarvittaessa tehostettuun tukeen.
Koulu tekee tarvittaessa yhteistyötä oppilasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Erityisopettaja osallistuu osa-aikaista erityisopetusta saaneen oppilaan arviointiin. Oppilaan vaihtaessa koulua välitetään huoltajan luvalla uuteen kouluun tieto tukitoimista.

5.1  Yleinen tuki

Helsingissä yleinen tuki on kaikkien oppijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä.  Tämä tarkoittaa oppimisympäristön yleisiä järjestelyjä ja monipuolisia sekä vaihtelevia työtapoja, jotka mahdollistavat kaikkien oppijoiden kasvun ja kehittymisen omien mahdollisuuksien haltuunottoon. Hyvä, toimiva ja laadukas perusopetus mahdollistaa kaikkien oppilaiden oppimisen ja kasvun. Erityistä huomiota kiinnitetään koulun toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämiseen. Keskeistä on vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen ja edistäminen kouluyhteisössä siten, että kaikki tulevat kohdatuksi ja kuulluksi sekä voivat osallistua toimintakulttuurin ja -ympäristön luomiseen ja kehittämiseen.

Opettaja tukee erilaisten oppilaiden oppimista muokkaamalla rakenteellista, henkistä ja toiminnallista oppimisympäristöä oppilaiden tarpeiden ja omien mahdollisuuksiensa mukaa. Yleisen tuen muotoja ovat esimerkiksi opetuksen eriyttäminen ja opettajien antama tukiopetus ja samanaikaisopetuksen tuomat mahdollisuudet. Oppilaan tukitoimet kirjataan Wilmaan ja niistä keskustellaan oppilaan huoltajien kanssa.

5.2 Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen yhteisiä opetusjärjestelyjä ja tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perusteella annettavaa kokoaikaista erityisopetusta. Oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

Tehostettu tuki perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja luonteeltaan pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki.  Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma.

Tehostettu tuki on oppilaan tarpeista lähtevää, suunniteltua, ennaltaehkäisevää ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Jos oppilas tarvitsee runsaasti tukitoimia, hänen opettajansa käynnistää pedagogisen arvion laatimisen yhdessä erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa sekä oppilashuoltoryhmäkumminsa kanssa keskustellen. Oppilashuoltoryhmä kokouksessaan päättää mahdolliseen tehostettuun tukeen siirtymisestä ja työn jaosta tuen tarpeen suhteen. Luokanopettaja ja erityisopettaja laativat oppimissuunnitelman lapsen verkostoryhmien toiminnan huomioiden ja huoltajien kanssa yhteistyössä.

5.2.1 Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan  
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Helsingissä pedagoginen arvio on yksi Oppilaan oppimisen ja kasvun - asiakirjasalkun pedagogisista asiakirjoista.

Pedagogisen arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisen arvion laatimissa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, se miten tuki järjestetään sekä tuen tarpeen arvioiminen jatkossa käsitellään Helsingissä pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos käsittelyssä päädytään oppimisen tuen tehostamiseen, tehostettu tuki suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Pedagogisen arvion teon käynnistää oppilaan opettaja. Ennen pedagogisen arvion tekoa oppilaan oppimisen tueksi tehdyt tukitoimet on kirjattu Wilmaan. Yhdessä oppilashuollon kummin ja / tai erityisopettajan kanssa ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa opettaja arvioi oppilaan tarvitsemaa tukea ja laatii pedagogisen arvion. Arvion pohjalta oppilashuoltoryhmä yhdessä opettajan kanssa päättää tehostetun tuen tarpeesta.

5.2.2 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta, on käytännön työvälineenä opettajan oman työn suunnittelulle ja opettajien keskinäiselle sekä kodin kanssa tehtävällä yhteistyölle. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon ja on osa pedagogisista asiakirjoista muodostuvaa Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkkua Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat kuten erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan.

Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle ja suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opiskeltavien oppiaineiden tuntimäärät sekä sisällöt. Opinto-ohjelmassa kuvataan lisäksi opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Erityistä tukea saavan oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

Koskelan koulussa oppilaan luokanopettaja vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta yllä olevan mukaisesti.

5.3 Erityinen tuki

Jos tehostettu tuki ei riitä, voidaan oppilaalle antaa erityistä tukea. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen päätös, jota tarkistetaan viimeistään kolmannen ja kuudennen vuosiluokan keväällä sekä aina tarvittaessa.  Erityisen tuen päätös edellyttää Helsingissä aina pedagogisen selvityksen laatimista. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka on osa Oppilaan oppimisen ja kasvun-asiakirjasalkkua.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista
taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman oppimisen tehostettua tukea, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, se perustuu oppilaan tilanteessa tapahtuneeseen äkilliseen muutokseen esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden jälkeen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

Erityisen tuen tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tuen lopettamisesta. Tällöin oppilas saa tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

Erityisestä tuen päätös on hallintopäätös, josta päättää opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä määritelty viranomainen.

5.3.1 Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys on osa Helsingin Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkkua. Pedagogisessa selvityksessä oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdään selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.  Pedagoginen selvitys kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisesti pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmässä.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaalle aiemmin laadittuja Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkun osia; pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla.

Mikäli tehostettu tuki ei ole oppilaalle riittävää, luokanopettaja neuvottelee huoltajien ja oppilashuoltoryhmäkummin ja oppilaan verkostoryhmien ja oppilasta opettavien opettajien kanssa erityisen tuen hakemisesta. Luokanopettaja aloittaa pedagogisen selvityksen laatimisen. Pedagogisessa selvityksessä selvitetään oppilaan kokonaistilanne, eteneminen, saatu tehostettu tuki. Asiakirja käsitellään oppilashuoltoryhmässä, joka päättää erityisen tuen hakemisesta. Pedagogiseen selvitykseen liitetään tarvittaessa myös muita asiantuntijalausuntoja.  

5.3.2 HOJKS

Oppilaalle, jolle on tehty päätös erityisestä tuesta, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSista ei tehdä hallintopäätöstä, vaan se on pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan koulussa tehostetussa tuessa laaditun oppimissuunnitelman ja pedagogisen selvityksen pohjalta osaksi Oppilaan oppimisen ja kasvun - asiakirjasalkkua. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä hyödynnetään huoltajan luvalla. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle.

Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjassa on huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Kun oppilaan erityisen tuen tarve päättyy ja hän saa tehostettua tukea, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Koskelan koulussa oppilaan opettaja (luokanopettaja tai erityisluokanopettaja)  vastaa HOJKS:n laatimisesta yllä olevan mukaisesti.

5.4 Opetuksen järjestäminen

Opiskelun kannalta olennaisinta on että resurssien käyttö ja suunnittelu on pedagogisesti tarkoituksenmukaista ja käytetään vaihtelevia toimintatapoja sekä -menetelmiä.

5.4.1 Yhteiset opetusjärjestelyt

Yhteisiin opetusjärjestelyihin kuuluvat oppimisympäristöjärjestelyt, yhteisöllinen toimintakulttuuri, vaihtelevat ja monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat.   Näiden lisäksi yhteisillä opetusjärjestelyillä tarkoitetaan samanaikaisopetusta, joustavia opetusjärjestelyjä, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta, joihin kaikilla oppilailla on mahdollisuus riippumatta oppimiseen ja kasvuun liittyvän tuen tarpeesta.

Yhteisöllisen opettamisen keskeisiä toimintamalleja ovat samanaikaisopetus ja joustavat ryhmittelyt. Samanaikaisopetus perustuu yhdessä asetettuihin päämääriin sekä jaettuun vastuuseen. Opetusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä. Keskeistä on yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittäminen kohti yhteisöllisempää työtapaa.

Oppilaiden tavat oppia vaihtelevat ja he tarvitsevat erilaisia opetusjärjestelyjä oppimiseensa. Joustava ryhmittely mahdollistaa oppilaiden erilaisten ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen osana ryhmää, jolloin jokaisella on mahdollisuus hyvään oppimisympäristöön ja myönteiseen oppimiskokemukseen. Joustavilla ryhmittelyillä voidaan tukea sosiaalisia suhteita, sosiaalisia verkostoja ja koko koulun yhteisöllisyyttä.

Oppilaan oppimisen ja edistymisen seurantatapoja ovat opettajan tekemä jatkuva arviointi ja poissaoloseuranta ja huomioiden kirjaaminen Wilmaan sekä oppilaan itsearviointi. Huoltajien ja oppilaiden kanssa käydään arviointikeskustelut. Lisäksi on käytössä sanalliset ja numeroarvioinnit ja kokeet sekä Helsingin opetustoimen ostamat mittaukset ja muut arvioinnit.

Opettajia kannustetaan yhteissuunnitteluun ja samanaikaisopetuksen käyttöön. Lukujärjestykset laaditaan siten, että luokka-asteilla tai oppiaineilla on yhtäaikaisia oppitunteja, ja siten opettajien on mahdollista suunnitella ja toteuttaa opetuksensa yhdessä. Vuosittain tarkistetaan mahdollisuus resurssiopettajan käyttöön samanaikaisopettajana. Johtajan opetusvelvollisuudesta osa pyritään toteuttamaan samanaikaisopetuksena.
 
Kaikki oppilasta opettavat opettajat keskustelevat oppilaan edistymisestä ja mahdollisista ongelmista ja koulutehtävien tekemisessä esiintyvistä ongelmista. Vanhempia rohkaistaan kertomaan vaikeuksista läksyjen teossa. Pieni yhteisö mahdollistaa  pienienkin muutosten havaitsemisen ja joustavan toiminnan, jolloin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

5.4.1.1 Tukiopetus

Tukiopetus on oppimisen ja koulunkäynnin tilapäistä, lyhytaikaista tukea. Se perustuu opettajan tekemään arvioon oppilaan oppimisesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta.

Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta heti tuen tarpeen ilmetessä. Koulutyö suunnitellaan siten, että oppilailla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus osallistua siihen niin usein ja laajasti kuin on tarpeen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijassa opettaja. Aloite voi tulla myös oppilaalta itseltään tai huoltajalta.

Tukiopetuksen tavoitteena on vahvistaa perustaitojen ja - tavoitteiden saavuttamista, ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien muodostumista, tukea oppimaan oppimistaitoja ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa oppijana.

Tukiopetus voidaan järjestää esim. samanaikaisopetuksena oppitunnilla, pienryhmässä tai yksilöllisesti oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamiseksi oppituntien aikana.  Tukiopetuksessa käytetään oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja.

Tukiopetusta annetaan osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.
Tukiopetuksen määrä, tavoitteet sekä tuloksellisuuden arviointi kirjataan mahdolliseen pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan, pedagogiseen selvitykseen ja/tai HOJKS.iin. Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä koulunkäynnille annetaan tietoa huoltajille.
    

Tukiopetusjärjestelyistä tiedotetaan koulun lukuvuositiedotteessa sekä koulun kotisivuilla. Tukiopetusta antaa luokanopettaja tai joku koulun opettajista. Opettaja tiedottaa koteihin tarvittaessa tukiopetuksesta ja merkitsee annetut tukitunnit Wilmaan. Aloitteen tukiopetukseen osallistumisesta tekee opettaja, oppilas tai huoltaja.

5.4.1.2 Osa-aikainen erityisopetus

Oppilailla, joilla on vaikeuksia yksittäisessä oppiaineessa, keskittymisessä, sosiaalisissa - tai opiskelutaidoissa tai koulunkäynnissään yleensä on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tuki kohdennetaan oppilaan tarpeen ja ryhmän tarpeen mukaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt niveltyvät oppilaan muuhun opetukseen ja tukevat oppimisvalmiuksien, oppimaan oppimistaitojen ja myönteisten strategioiden kehitystä. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja menetelmiä huomioiden oppilaan ja ryhmän tarpeet. Opetus suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyössä opettajien ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.  

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Oppilas voi erityisen tuen aikana saada osa-aikaista erityisopetusta riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai erityisryhmässä.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteista ja menetelmistä annetaan tietoa huoltajille. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen, tavoitteet ja arviointi kirjataan pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan, pedagogiseen selvitykseen ja/tai HOJKSiin.

Osa-aikaisen erityisopetuksen muoto, aika ja sisältö suunnitellaan yhdessä luokanopettajan kanssa siten, että se antaa parhaan mahdollisen tuen oppilaalle ja on tarkoituksenmukaisesti toteutettavissa. Yksilöopetusta annetaan silloin, kun on erityistä tarvetta yksilölliseen ohjaukseen / opetukseen tai puheopetukseen. Pienryhmäopetusta annetaan oppilaille silloin, kun oppilas hyötyy pienessä ryhmässä tapahtuvasta opetuksesta ja tarvitsee paljon opettajan tukea. Samanaikaisopetusta toteutetaan silloin, kun suurempi ryhmä tai koko luokka hyötyy erityisopettajan tuesta ja silloin kun erityinen tuki on tarkoituksenmukaisinta antaa oppilaan omassa ryhmässä.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Oppilaille tehdään alkukartoituksia ja mittauksia lukuvuoden aikana ja niiden avulla pyritään löytämään tukea tarvitsevia oppilaita.  Luokanopettaja kerää havaintojaan oppilaista ja konsultoi erityisopettajaa, kun havaitsee tuen tarpeen kasvua jonkun oppilaan kohdalla. Mittausten tulosten ja yhteisten keskustelujen perusteella harkitaan tuen tarve ja osa-aikaisen erityisopetuksen resurssin jakaminen.

Tuen riittävyyttä ja jatkon tarvetta arvioidaan sovitun tukijakson lopussa esim. mittaamalla, havainnoimalla ja yhteisillä keskusteluilla.

5.4.2 Esiopetuksen järjestäminen perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittaville (startti)

Lapsen perusopetuksen alkamista voidaan siirtää huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijan (psykologi tai lääkäri) suosituksesta vuodella. Perusopetuslain mukaan vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittavien lasten opetus on esiopetusta. Helsingissä noudatetaan kunnallista esiopetuksen suunnitelmaa. Opetus on tehostettua tai erityistä tukea ja se voidaan järjestää starttiluokalla tai päiväkodin esiopetusryhmässä. Oppilaalle laaditaan joko oppimissuunnitelma tai HOJKS riippuen oppilaan tuen tarpeesta.

Starttiluokan oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, josta päätetään opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä.

5.4.3 Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä vahvistamalla kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa.

Joustavaan perusopetuksen ryhmään voi hakeutua 7.-9. luokkalainen oppilas. Opetus toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pienryhmässä, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Muissa oppimisympäristöissä ja työpaikoilla tapahtuville opiskelujaksoille oppilaalle annetaan oppimistehtäviä, jotka huomioidaan osana oppilaan arviointia. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminta on tarkoitettu niille oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita uhkaa syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.  Harkinnan mukaan toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas.

Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittaessa HOJKS. Oppilaasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Toiminnassa korostuu moniammatillinen eri hallintokuntien välinen yhteistyö. Joustavan perusopetuksen ryhmässä työskentelee erityisluokanopettaja ja nuorisotyöntekijä.

Oppilaan hakeutuminen joustavan perusopetuksen ryhmään valmistellaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Päätös valinnasta valmistellaan oppilaan ja huoltajan hakemuksen ja haastattelun perusteella moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, josta päätetään opetustoimen johtosäännössä ja niistä seuraavissa delegointisäännöksissä.

5.4.4 Erityisopetus

Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tarjota oikea-aikaista ja oikein painottunutta tukea oppilaan oppimiseen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Tällaista tukea voi olla esim. oppilashuollollinen yhteistyö.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen joko muun opetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan erityisluokalla, tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan, kun erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetuslaissa. Erityisopetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kodin ja koulun sekä moniammatillisen verkoston kanssa. Oppilas voi tarvittaessa saada erityistä tukea myös muiden hallintokuntien, kuten sosiaali- ja/tai terveystoimen toimesta järjestettynä.

Erityisopetuksessa opiskelevalla erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, joka on osa Helsingin Oppilaan oppimisen ja kasvun-asiakirjasalkkua. HOJKS on käytännön opetustyötä ohjaava pedagoginen asiakirja, johon merkitään kaikki sekä oppilaan opetuksen järjestämisen että oppimisen kannalta olennaiset seikat, tavoitteet ja sisällöt, opetusmenetelmien ja oppimisympäristön kuvaukset jne. kuten luvussa 5.3.2 on ohjeistettu.

Erityisluokanopettaja vastaa erityisen tuen päätöksen saaneen ja erityisluokalla opiskelevan oppilaan HOJKS:n laadinnasta yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa HOJKS:n laatimiseen ja HOJKS:n toteutumisen seurantaan ja arviointiin voi osallistua koulun oppilashuoltohenkilöstöä tai muita oppilasta opettavia opettajia tai kuntouttavan tahon edustajia. HOJKS laaditaan ja arvioidaan vuosittain.  Jos oppilas, jolla on erityisen tuen päätös, opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, HOJKS:n laatii luokanopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

5.4.4.1 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Oppilasta tulee tukea siten, että hänen on mahdollista saavuttaa yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet kaikissa oppiaineissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä voidaan harkita silloin, jos oppilas ei kykene saavuttamaan ko. oppiaineen vähimmäistavoitteita saamastaan tuesta huolimatta. Oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin eriyttämisellä ja muilla oppimisen tuen muodoilla. Näitä tuen muotoja on käytettävä riittävän pitkään, että voidaan luotettavasti arvioida niiden vaikuttavuutta.

Yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää, jos oppiaineen ydinsisältöjen saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Alkuopetuksessa sekä psyykkisistä syistä tapahtuvaan yksilöllistämiseen tulee olla erityisen painavat perusteet.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Päätös edellyttää aina psykologin lausuntoa.  Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen sekä mahdollisten oppiaineiden yksilöllistämisen tarpeista.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voidaan vapauttaa oppiaineen opiskelusta erityisen tuen päätöksessä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään tavoitteet oppiainekohtaisesti tai oppiainekokonaisuuksittain. Koulukohtaisesti voidaan määritellä oppiainekokonaisuuksia.

5.4.4.2 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 25 § 2. mom.). Pidennetty oppivelvollisuus on tarpeen, kun kognitiivinen kehitys on huomattavasti keskimääräistä hitaampaa (kehitysvammaisuus) tai kun aistivamma, liikuntavamma tai kontaktihäiriö on niin vaikea, ettei lapsi sen takia suoriudu oppivelvollisuudesta yhdeksässä vuodessa. Somaattisesti pitkäaikaissairaat oppilaat voidaan tarvittaessa ottaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen Oppilaat joilla on vaikea-asteinen kielellinen erityisvaikeus, käyvät koulua Helsingissä yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden luokissa.

Pidennetyssä oppivelvollisuudessa oppilaalla on mahdollisuus kahteen esiopetusvuoteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esiopetus järjestetään yleensä niin, että lapsi aloittaa päivähoidon esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Kuusivuotiaana lapsi on oppivelvollinen, jolloin toinen esiopetusvuosi järjestetään opetustoimen erityisluokassa. Poikkeuksena tästä on niiden aisti- ja liikuntavammaisten lasten esiopetus, jotka aloittavat perusopinnot yleisopetuksessa. Tällaisen lapsen toinenkin esiopetusvuosi järjestetään päivähoidossa. Jos lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta, hän aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Tällöin oppilaan koulun rehtori tekee päätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, jossa päätetään opiskeleeko oppilas oppiaineittain yleisin tai yksilöllisin oppimäärin, oppiainekokonaisuuksittain, toiminta-alueittain ja vapautetaanko oppilas jokin oppiaineen opiskelusta kokonaan. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään tavoitteet oppiainekohtaisesti tai oppiainekokonaisuuksittain. Koulukohtaisesti voidaan määritellä oppiainekokonaisuuksia.

5.4.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden tai muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueitten opiskelun tavoitteet, sisällöt, seuranta ja arviointi määritellään oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

6 Hyvinvointi ja oppimisympäristön turvallisuus

6.1 Oppilashuolto on oppilaan hyvinvoinnin turvaamista

Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto toimii osana kouluyhteisöä ja kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa sekä myönteistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on luoda terve, turvallinen ja hyvinvoiva kouluyhteisö, jossa on välittävä ja kannustava vuorovaikutuksen ja huolenpidon ilmapiiri.  Koulun arjessa otetaan huomioon koko kouluyhteisön, ryhmien ja oppilaiden hyvinvointiin, kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet.  Oppilaitten hyvinvoinnista huolehtiminen on jokaisen koulussa työskentelevän tehtävä.

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, arvostava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Koulun oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja sen menettelytavoista annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat koulukuraattori- ja psykologitoiminta sekä kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto. Jokaisessa koulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka koordinoi koulun oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Oppilaan tarvitseman tuen suunnittelu tapahtuu oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilashuollon palveluita ovat koulukuraattorin, koulupsykologin sekä kouluterveydenhuollon asiakastyö. Mikäli koulun antama tuki ei riitä, ohjataan koulun ulkopuolisiin palveluihin. Tilanteissa, joissa oppilaan kasvu ja kehitys voivat vaarantua kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden vuoksi, tehdään lastensuojelulain edellyttämää yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Koulun kaikkia toimijoita koskee ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.

Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista.  

Oppilashuoltotyötä kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön ja yksittäisten ryhmien sekä oppilaiden tasolla.  Koulussa tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa sekä kouluyhteisön ja luokkien hyvinvoinnin edistämiseen että oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat.

Koulun toimintasuunnitelmassa kuvataan koulukuraattorin ja koulupsykologin asiakkaaksi ohjauksen prosessit sekä se, miten oppilaita ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin palveluihin.

Oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmän  yhteystiedoista ja toiminnasta tiedotetaan lukuvuositiedotteessa ja oppilashuollon henkilöt esittäytyvät vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa. Oppilashuoltoryhmä tukee opettajaa ja oppilasta ja vanhempia tuomalla kukin oman asiantuntijuutensa oppilaan hyvinvoinnin edistämiseen. Oppilashuoltoryhmäläiset osallistuvat neuvotteluihin  huoltajien ja opettajan kanssa ja toimivat yhteistyössä hoitotahojen ja lastensuojelun kanssa.

Opettaja huolehtii oppilaan ja luokkansa henkisestä  ja sosiaalisesta hyvinvoinnista koulussa.  Hän opastaa oppilaita terveellisiin elämäntapoihin  ja turvallisiin työtapoihin sekä  sääntöjen noudattamiseen. Kasvatuskeskusteluin syvennetään oppilaan ymmärrystä oman toimintansa seurauksista ja ohjataan ottamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään.  Opettaja kirjaa ja selvittää oppilaiden poissaolot päivittäin.  Sairauspoissaoloista huoltaja ilmoittaa Wilman kautta tai puhelimitse mahdollisimman pian. Jos oppilas on pois ilmoittamatta tai luvatta, opettaja  ottaa yhteyden huoltajiin. Poissaolohakemuksella luvan enintään viiden päivän poissaoloon voi myöntää luokanopettaja ja rehtori myöntää harkintansa mukaan luvan tätä pidempiin poissaoloihin.
Opettaja pitää yhteyttä oppilashuoltoryhmän kummiinsa sekä koteihin ja  ohjaa koteja ja oppilaita ottamaan tarvittaessa yhteyttä oppilashuollon eri tahoihin. Opettaja ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista ja vastaa omalta osaltaan oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta ja esteettisyydestä.
Oppilaiden hyvinvointia arvioidaan esim. Hyvinvointiprofiilin avulla ja Kiva Koulu –kyselyin ja arviointikeskusteluissa. Yhteisöllinen toiminta, oppilaiden osallisuus, myönteinen ilmapiiri ja varhainen puuttuminen edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta. Kiva Koulu-ohjelman ja systemaattisen arvokasvatuksen avulla kehitetään tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja.

6.2 Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tärkeää on sekä fyysinen turvallisuus että turvallisuuden tunne.  Oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuus on taattava kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon koulun kaikessa toiminnassa.  

Oppilashuolto tukee toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Tällöin huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kouluissa on järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset.

Koululla on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Koulujen turvallisuussuunnitelmassa on määritelty tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seurannan periaatteet. Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittava tuki ja seuranta järjestetään yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa.

Koululla on yhteisesti sovitut periaatteet ja toimintaohjeet luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi. Luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi. Seurannan ja puuttumisen käytännöt kuvataan vuosittaisessa koulun toimintasuunnitelmassa.

Edellä mainitut suunnitelmat ja toimintamallit löytyvät koulun turvallisuuskansiosta ja soveltuvin osin Wilmasta. Turvallisuuskansio päivitetään vuosittain ja käsitellään työyhteisön kokouksissa.  Koulun järjestyssäännöt ja johtokunnan laatima toimintamalli ongelmien ehkäisemiseksi sisällytetään lukuvuositiedotteeseen.
Vanhempainilloissa tiedotetaan Kiva Koulu-mallista ja muista toimintamalleista.  Lukuvuoden alussa opettaja käsittelee luokkansa kanssa luokan ja koulun säännöt ja toimintamallit.

Jos oppilas häiritsee muita vakavasti tai toistuvasti, käyttäytyy väkivaltaisesti tunnilla tai välitunnilla, laiminlyö opiskelua tai kieltäytyy siitä kokonaan, edetään seuraavasti:
1. Opettaja keskustelee asiasta oppilaan ja tarvittaessa toisen koulun aikuisen kanssa ja poistaa oppilaan luokasta. Poistaminen kirjataan Wilmaan.
2. Ensisijaisesti tilannetta selvitetään kasvatuskeskusteluin, mutta  selkeistä vakavista sääntörikkomuksista opettaja oppilasta kuultuaan määrää jälki-istuntoa, joka tiedotetaan vanhemmille ja merkitään rangaistuspöytäkirjaan.
3. Mikäli on tarve evätä loppupäivän ajaksi oikeus opetukseen, tiedotetaan tapahtuneesta välittömästi huoltajalle ja pyydetään huoltajaa noutamaan lapsi tai järjestetään kotiinmeno muulla tavoin. Tapahtunut kirjataan Wilmaan.
4. Väkivaltatilanteissa otetaan yhteyttä lastensuojeluun. (konsultointi tai pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus)
5. Jos tilanteet toistuvat, opettaja vie asian oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Opettaja kutsuu huoltajan / huoltajat neuvotteluun, jossa on OHR:n edustus mukana.
Ellei tilanne korjaudu, ryhdytään kurinpidollisiin toimiin, jotka ovat rehtorin kirjallinen varoitus sekä johtokunnan määräämä määräaikainen erottaminen.

6.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö
oppilaan ja huoltajan kanssa.

Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

Opetuksen järjestäjällä on oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Oppilaan siirtyessä toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada kyseiset tiedot. Oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen tarvitaan tietojen välittämiseen huoltajan suostumus.

Oppilaan siirtyessä koulusta tai ryhmästä toiseen tietojen välittämisessä on lähtökohtana oppilaan etu ja opetuksen järjestäminen oppilaalle mahdollisimman sopivalla tavalla. Oppilashuoltoryhmä osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön niin koulupolun alussa kuin siirtymävaiheessa viidennelle luokalle.

7 Perusopetusta tukeva muu toiminta
7.1 Kerhotoiminta  

Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee kodin ja koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä tukea harrastuneisuutta.

Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja lisätään osallisuutta.  Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa.

Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta.

Koskelassa kootaan lukukausittain alueen toimijoiden kesken  kerhotarjotin, joka julkaistaan Wilmassa ja  jolla tiedotetaan kaikki Koskelan oppilaille sopiva harrastustarjonta koulussa ja nuorisotalolla ja lähitiloissa. Kerhotarjontaa muokataan oppilaiden toiveiden mukaan.

7.2 Koululaisten aamu – ja iltapäivätoiminta  
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003). Kaupunki tarjoaa iltapäivätoimintaa kunnan päättämässä laajuudessa Helsingissä koulua käyvien ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä oppilaille, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös.

Iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet.

Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminta toteutetaan niin, että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta.
Toiminnan alueellisesta koordinoinnista vastaavat aluekoordinaattorit. He toimivat tiiviissä yhteistyössä koulun henkilökunnan ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien kanssa.
Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan.

Koskelassa toimii opetusviraston avoimen iltapäivätoiminnan ryhmä, jossa on laskennallisesti n. 20-30 lasta ja 2-3 ohjaajaa.   

7.3 Kouluruokailu
Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä.

Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.

Kouluruokailu on olennainen osa oppilaan koulupäivää. Se on tärkeä oppimis- ja kasvatustilanne, jossa kaikilla koulun aikuisilla on yhteinen kasvatus- ja ohjausvastuu. Koskelan ala-asteen koulussa ruokaillaan ruokalassa, joten ateriointi muodostuu merkittäväksi yhteisölliseksi hetkeksi. Erityisesti painotetaan hyviä tapoja.
Oppilaskuntatoiminnan välityksellä oppilaat pääsevät osallistumaan esimerkiksi kouluruokailun suunnitteluun, ympäristövalistukseen ja esteettisyyden ja viihtyisyyden lisäämiseen. Palautelaatikko on myös käytössä.

7.4 Koulumatkat
Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle.

Oppilaita neuvotaan ja ohjataan turvalliseen liikkumiseen liikenteessä ja joukkoliikennevälineissä.
Liikenneturvallisuussyistä on suotavaa, että oppilaat kulkevat kouluun jalkaisin.  

7.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta  

Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä.

Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa.  Oppilaskohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.  

Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta.

7.6 Muut tukipalvelut
Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustuspalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Oppilaan erityisen tuen päätöksessä mainitut avustus-, apuväline- ja tulkitsemispalvelut tarkentuvat vuosittain oppilaan tarpeen mukaan. Näistä asioista ohjeistetaan ryhmäkirjeillä ja oppilaan tuki perusopetuksessa -kansiossa.

8 Muu yhteistyö
8.1 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa

Oulunkylän seurakunta osallistuu koulun päivänavausten, jumalanpalvelusten ja hartaushetkien toteuttamiseen. Luokat tekevät myös opintokäyntejä seurakunnan tiloihin sekä osallistuvat seurakunnan koululaisille järjestämiin tilaisuuksiin. Seurakunta järjestää kerhoja oppilaiden toiveiden ja seurakunnan mahdollisuuksien mukaan.
Koskelan nuorisotalon kanssa tehdään yhteistyötä. Nuorisotalon Koskelan oppilaille sopivasta toiminnasta tiedotetaan Wilmassa ja kerhotarjotinta suunnitellaan yhdessä oppilaiden toiveiden pohjalta. Koulu hyödyntää nuorisotalon tiloja ja toimintaa (esim. kivipaja).  
Alueen  oppilaille tarjottavaa iltapäivätoimintaa suunnitellaan koulun, sosiaalitoimen, nuorisoasiainkeskuksen, seurakunnan, urheiluseurojen yms. sekä vanhempien kanssa yhteistyönä. Kerhotarjottimelle kootaan alueen iltapäivätoimintamahdollisuudet.
Oppilaat voivat osallistua lähiyhteisöjen toimintaan yhteisissä projekteissa tai mm. esiintymällä juhlissa. (esim.. invalidisäätiön äitienpäiväjuhlat, HeSeVa-yhteistyö, SPR- tai UNICEF-tempaukset jne)

8.2 Kansainvälinen yhteistyö
Koulun nykyisen opetussuunnitelma mukaan

9 Oppilaan arviointi

9.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Arviointi kehittää osaltaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppilaan arviointi antaa myös tietoa opettajalle opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon arvioinnin merkitys oppilaan oppimisprosessille. Arviointi on monipuolista, kokonaisvaltaista, realistista ja kannustavaa. Arviointipalaute antaa tietoa myös niistä oppimisen osa-alueista, joita on tarpeen kehittää.

Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta tai oppilaalle mahdollisesti laaditussa oppimissuunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Arviointipalautetta annetaan oppiaineissa osaamisesta ja edistymisestä sekä käyttäytymisestä ja työskentelystä.

Vuosiluokkien 1 – 2 oppilaan arviointi on sanallista ja kohdistuu ensisijaisesti oppilaan edistymiseen sekä yleisiin opiskelu- ja työskentelytaitoihin. Vuosiluokilla 3 – 7 oppilaan arviointi voi olla sanallista arviointia, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä.

Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevien erityisopetuksen oppilaiden arviointi voi tarvittaessa olla sanallista myös kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa.

Yhteisten oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla sekä aiemmin niissä oppiaineissa, joissa oppilas on suorittanut perusopetuksen yhteiset opinnot. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja siksi oppilaalle annetaan sanallista arviointipalautetta edistymisestä numeroarvostelun lisäksi koko perusopetuksen ajan.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen riittävästi lukuvuositodistuksen lisäksi. Arvioinnista päätetään koulun opetussuunnitelmassa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa laaditut kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta tukevat opettajan työtä ja ovat arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Arviointimuodosta riippumatta oppilas saa lukuvuoden aikana monipuolisesti palautetta edistymisestään ja osaamisestaan.

Oppilasta ja huoltajaa tiedotetaan oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelytaidoista sekä käyttäytymisestä suhteessa vuosiluokan ja koulun tavoitteisiin.  
Lukuvuoden aikana oppilas vie huoltajalle nähtäväksi itsearviointilomakkeet ja lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuoden aikana voidaan järjestää arviointikeskustelu yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa.
Oppiaineiden arviointi perustuu kunkin oppiaineen yhteydessä mainittuihin keskeisiin arvioitaviin kohteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen tason kuvauksiin. Arvioitaessa huomioidaan oppilaiden väliset oppimisedellytysten erot sekä kunkin oppilaan lähtötilanne.
Oppimistuloksia arvioidaan kirjallisin testein ja kokein sekä suullisesti. Arviointiin vaikuttavat myös tuntityöskentely, kotitehtävistä selviytyminen, aikaansaannokset, asennoituminen ja oppimistehtävät.
Oppilas vie kokeet, todistukset ja muut arviointiin liittyvät kirjalliset tiedotteet kotiin nähtäväksi ja palauttaa ne huoltajan allekirjoituksella varustettuina takaisin kouluun. Opettaja on yhteydessä huoltajaan, jos esimerkiksi oppilaan opintojen edistyminen, työskentelytaidot  tai käyttäytyminen osoittaa selvää muutosta.

9.2 Oppilaan itsearviointi

Opetuksen yhtenä tehtävänä on luoda edellytyksiä oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiselle.  Tavoitteena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää hänen opiskelutaitojaan. Oppilaan käsitys itsestään oppijana selkiytyy ja tieto oman kehittymisen mahdollisuuksista syvenee. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Oppilas harjaantuu tarkastelemaan ja säätelemään toimintaansa sekä tunnistamaan edistymistään. Itsearvioinnin kautta oppilaalle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja itseään koskeviin asioihin. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta, jotta hänen itse arviointitaitonsa kehittyvät.

Oppilasta ohjataan arvioimaan edistymistään, työskentelytaitojaan ja käyttäytymistään suhteessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
Tavoitteena on saada oppilas huomaamaan omaa edistymistä tukevat tai sitä estävät seikat sekä ohjaamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Oppilasta opetetaan asettamaan itselleen realistisia tavoitteita opintojaan varten.
Lukuvuoden aikana oppilas täyttää vuosiluokalleen laadittuja itsearviointilomakkeita, jotka liitetään arviointikansioon. Arviointi lähetetään huoltajalle nähtäväksi. 4. luokan viimeisimmät itsearviointilomakkeet lähetetään seuraavaan kouluun.


9.3 Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnilla tuetaan oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä.  Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Vastuullisuus ja yhteistyötaidot ovat myös osa oppilaan työskentelyn arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet.

Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Siitä voidaan antaa myös erillinen sanallinen arvio.

Opettaja arvioi oppilaan työskentelyä jatkuvasti. Arvioinnin kohteena ovat:

oppimaan oppimisen perustaidot
 oma-aloitteinen ja itsenäinen työskentely
 ohjeiden noudattaminen
 työhön keskittyminen
 vuoron odottaminen ja kuuntelutaito
 keskustelutaidot
 tuntiosallistuminen
 tiedonhankintataidot
 koko oppimisprosessin hahmottaminen
   

yhteistyötaidot
- joustava sopeutuminen uusiin tilanteisiin
- toisten hyväksyminen ja huomioiminen
- ryhmän jäsenenä toimiminen
- maltin säilyttäminen pulmatilanteissa

vastuuntunto
- yhteisten sääntöjen noudattaminen
- rehellisyys
- huolellisuus
- tehtävistä ja  työvälineistä huolehtiminen
- vastuu yhteisistä tavaroista ja asioista
- työhön tarttuminen ja työn loppuunsaattaminen

tiedonhalu
- innostus ja kiinnostus asioihin
- aktiivinen mukanaolo koulutyöskentelyssä
- parhaansa yrittäminen

arviointitaidot
- omien kykyjen realistinen arviointi
- työskentelyprosessin tarkastelu

Oppilaan työskentelytaitoja seurataan ja häntä ohjataan kehittämään niitä.

Marras-tammikuun aikana voidaan järjestää huoltajan, opettajan ja oppilaan välinen arviointikeskustelu, jossa käydään läpi oppilaan opintojen edistyminen, työskentelytaidot ja käyttäytyminen itsearviointilomakkeiden ja muun kerätyn arviointimateriaalin sekä opettajien havaintojen pohjalta. Keskustelun käyminen vahvistetaan allekirjoituksin dokumentointipohjalle.

9.4 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisessä arvioidaan sitä, miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa sääntöjä. Käyttäytymisen arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppilas omaksuu ja noudattaa opeteltuja ja harjoiteltuja käytöksen osa-alueita. Vanhemmalta oppilaalta edellytetään aina enemmän tapatuntemusta kuin nuoremmalta.
Käyttäytymistä arvioidaan seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

Oppilas toimii toiset huomioiden hyvien tapojen mukaisesti aktiivisena yhteisön jäsenenä
- hyvät tavat
- kielenkäyttö
- ruokailutavat
- täsmällisyys
- kuuntelu
- anteeksipyytäminen
- avuliaisuus
- vuoron odottaminen
- toimeen tuleminen kaikkien koulun
oppilaiden ja aikuisten kanssa
- työrauhan säilymisen edistäminen omalla käytöksellä
- omista tavaroista ja asioista huolehtiminen

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja  yhteisesti sovittuja toimintatapoja
- koulun järjestyssäännöt
- yhteiset pelisäännöt
- turvallisuusmääräykset
- retkiohjeet

9.5 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.

9.6  Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi

Oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Koulu päättää oppimäärästä oppilaskohtaisesti. Oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Oppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin valmistavan opetuksen ajan ja vuosi sen jälkeen.

Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarvosteluna. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana.

Peruskoulun vuosiluokille 7 – 9 sijoittuvan maahanmuuttajataustaisen oppilaan, joka ei ole opiskellut vierasta kieltä, oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kielen opiskelulle ja kuvataan tarvittavat tukimuodot, joiden avulla oppilas voi saavuttaa A – kielen oppimäärän tavoitteet päättöarviointiin mennessä. Oppilas voi myös osallistua B1 – englannin opetukseen, joka tukitoimin toteutettuna arvioidaan viimeistään päättötodistuksessa A – kielenä.

9.6.1 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio.  Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus.  Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

9.7 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalla, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt oppiaineiden tai aihekokonaisuuksien tavoitteet. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Tällöin oppilaalle laaditaan kyseisessä oppiaineessa oppimissuunnitelma, josta käy ilmi, miten oppilas suorittaa opintonsa hyväksytysti.

Oppilaalle, jolla on hylättyjä suorituksia, varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Vuosiluokalle jättämistä harkittaessa arvioidaan aina sen hyöty oppilaan kokonaistilanteen kannalta. Kokonaistilanteen arviointiin osallistuu tarvittava oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista.  Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Yhteistyötä oppilaan huoltajan kanssa tiivistetään, kun huomataan, että oppilaan suoritustaso yhdessä tai useammassa oppiaineessa on heikentynyt huomattavasti. Tämä on erityisen tärkeää päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

9.8 Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas

Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

9.8.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus

Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.

9.9 Päättöarvioinnin periaatteet

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.  

Päättöarvosana perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa. Päättövaiheen muodostavat vuosiluokat 8 – 9 lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joissa yhteinen opetus päättyy aikaisemmin.

Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät tieto – ja taitotason arvosanalle 8 (hyvä). Päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilas saa arvosanan 8, jos hän osoittaa keskimäärin kriteereiden mukaista osaamista, joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. Oppilas saa arvosanan 5 (välttävä), jos hän osoittaa jossain määrin kriteereiden mukaista osaamista.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

9.10 Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai
useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan
kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

Koskelan ala-asteen koululla annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan kaikki oppiaineet sekä oppilaan työskentelytaidot. Luokka-asteilla 1-2 arviointi on sanallista. 3.-4. luokilla käytetään kaikissa aineissa numeroarviointia. Lukuvuositodistuksen lisäksi numeraalinen väliarviointi annetaan viimeistään helmikuun alussa. Todistuksen liitteenä on erillinen käyttäytymisen arviointi.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka muuttaa toiseen kuntaan. Erotodistus on sisällöltään lukuvuositodistuksen kaltainen. Helsingissä erotodistusta ei anneta kaupungin sisällä koulusta toiseen siirtyvälle oppilaalle. Luokanopettaja välittää vastaavat tiedot oppilaan opiskelusta uuteen kouluun.

Päättötodistus

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus–oppiaineessa arvioidaan perusopetuksen perusteissä määritellyt oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta.  Jos oppilas on vaihtanut (äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten) oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Oppiaineiden vuosiviikkotuntien merkitään vain taito - ja taideaineissa ja valinnaisissa aineissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Valinnaisena aineena opiskeltava kieli voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä arvioida sanallisesti

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta merkitään hänen saamansa arvio todistukseen vain siinä tapauksessa, että kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Päättötodistukseen merkitään oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen.
Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

 

 


27.08.2012




 
   
Sivun ylläpito: Koskelan ala-asteen koulu | Palaute | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Peruskoulu1