|
Kanit Helsingissä ja kanivahinkojen torjunta -raporttiin on kerätty projektin tutkimustulokset ja käytännön kokemukset kanista sekä kanivahinkojen torjuntakeinoista Helsingissä.
Tutustu raporttiin tästä >> (pdf, 3,9 Mt)
Raportin liitekuvat täällä >> (pdf 153 kt)
Kanit ovat tulleet Helsinkiin jäädäkseen
 
Kanien (Oryctolagus cuniculus) määrä on kasvanut Helsingissä voimallisesti 2000-luvun alussa. Kanit ovat levittäytyneet vuosi vuodelta laajemmalle ja ovat jo naapurikaupunkien alueilla. Vuonna 2009 kaneja on jo Kehä III:n tienoolla lännessä ja Etelä-Vantaalla pohjoisessa. Itään leviäminen on ollut edelleen hidasta, mutta vaikuttaa siltä, että kanit ovat levittäytymässä nyt Itä-Helsinkiin. Kaneista on myös yksittäisiä havaintoja muiden kuntien alueilta.
Leudot talvet ovat olleet kaneille eduksi, sillä ruokaa on ollut helposti saatavilla. Levinneisyydessä on havaittavissa yhdyskuntien keskittymiä tiettyihin villikaneille suotuisiin paikkoihin Helsingissä kuten puistoihin, puutarhoihin ja siirtolapuutarhoihin. Tiheiden kanikantojen alueilla kaneja voi olla 600 yksilöä neliökilometrillä tai paikoin enemmänkin.
Kaikki alkoi Arabianrannasta, kunnes...
Pääkaupunkiseudun villikanihavainnot vuosilta 2003–2007. Ajanjakson aikana kanien levittäytyminen uusille elinalueille on ollut voimakasta. Kaneja on monin paikoin Helsingin etelä-, keski- ja länsiosissa. Itä- ja Pohjois-Helsinkiin levittäytyminen on ollut vähäistä. Villikanihavaintoja on Helsingin lisäksi jo Etelä-Vantaalta ja Espoon länsiosasta.
Kanit tuhoavat kasvillisuutta Helsingissä
Paikoin kaneja on niin paljon, että niistä on haittaa kasvillisuudelle. Merkittävin tuho aiheutuu kanien talviaikaisesta ravinnon käytöstä, jolloin ne kaluavat pensaiden ja puiden tyviä kuorettomiksi, syövät silmuja, neulasia, juuria sekä versojen ja oksien päitä. Kanit myös kaivavat maata, mikä esim. kasvien juuristoalueella heikentää kasvin kuntoa.
 
 
Vuodenajalla on huomattava vaikutus kanin ravinnonvalintaan. Kasvukaudella kanit syövät pääasiassa heinä- ja ruohokasveja ja jonkun verran myös puuvartisia kasveja: versojen päitä, lehtiä, kukkanuppuja ja kukkia. Talvella kanien ravintona ovat lähes kaikki puuvartiset kasvit.
Kaneille maistuvat hyvin esim. syreenit, ruusut, orapihlajat, angervot, hedelmäpuut, vaahterat, jalavat, tuhkapensaat, vadelmat, tuomet ja muut Prunus-suvun lajit tuijat, katajat, vuorimännyt, marjakuuset ja kelasköynnökset. Pesän lähiympäristön kasvillisuus vaikuttaa paljolti siihen, mitä kasveja kanit käyttävät ravinnokseen. Tuhojen torjunnassa auttaa kasvien ja rakenteiden suojaus. Tiheän kanikannan alueella kasveja kannattaa suojata myös kasvukaudella.
Villikanin syvin olemus | Mitä kaupunkilainen voi tehdä? | Mitä Helsingin kaupunki tekee? | Kasvien suojaus | Villikanien karkotteet | Villikanilinkkejä
Tämän sivun suora osoite on www.hkr.hel.fi/villikanit |
