Siirtolapuutarha- ja viljelyspalsta-alueet ovat kaikenlaisten ja kaikenikäisten viherpeukaloiden suosittuja vapaa-ajanviettopaikkoja. Niillä kasvatetaan kotoiseen ruoanlaittoon vihanneksia ja juureksia sekä silmäniloksi kukkia ja pensaita.

Siirtolapuutarhoja alettiin rakentaa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä erityisesti työväen tarpeisiin. Aiemmin vallinnut elitistinen puistoajattelu alkoi väistyä, ja työväki alettiin nähdä keskeiseksi viheralueiden käyttäjäryhmäksi. Terveydelliset ja sosiaaliset hyötyvaikutukset nähtiin tärkeiksi perusteluiksi viheralueiden suunnittelussa. 

Yhdistykset organisoivat toimintaa

Kaupunki on vuokrannut maa-alueet kesämaja-, siirtolapuutarha- ja viljelyspalstatoiminnasta vastaaville yhdistyksille. Ne hoitavat muun muassa hallinnon ja valvovat käyttö- ja hoito-ohjeiden noudattamista. Yksittäiset vuokralaiset asioivat suoraan yhdistysten kanssa.

Vapaana olevia vuokrattavia viljelyspalstoja ja myytäviä kesämajoja sekä siirtolapuutarhamökkejä voi tiedustella yhdistyksiltä. Mökkien osto- ja myynti-ilmoituksia on usein myös yhdistysten valvomien alueiden ilmoitustauluilla.

Palstat ovat avointa virkistysaluetta

Viljelyspalsta- ja siirtolapuutarha-alueet ovat kaikille avoimia virkistysalueita, joiden käytävillä ja muilla yleisillä alueilla on lupa liikkua. Palstat ja mökit piha-alueineen ovat kuitenkin vuokralaisten yksityisaluetta, joten niiden yksityisyyttä pitää kunnioittaa.

Kesämaja-alueilla saa liikkua myös reittien ulkopuolella. Kesämajaan ei kuulu varsinaista omaa laajempaa piha-aluetta, eikä aluetta ole tarkoitettu viljelyyn.