Helsingissä johdinautoliikennettä ryhdyttiin pohtimaan 20-luvun lopulla.
Johdinbussi ei kulkenut raiteilla, joten sen käytön ehdoton edellytys oli tasaisella päällysteellä peitetty tie. Helsingin kadut eivät täyttäneet ehtoa riittävän laajalta alueelta. Niinpä trollikoiden käyttöönotto lykkääntyi yli toisen maailmansodan.

Ensimmäinen trolleybussien koeajo ajettiin vuoden 1948 syyskuussa. Kalusto oli hankittu käytettynä Tukholmasta Stockholms Spårvägar-yhtiöltä, mutta se ei intoa laimentanut.

Mukana ollut lehtimies ihaili bussin hiljaista ääntä sekä kärytöntä kulkua. Toimittaja muisti myös mainita pikkupojat, jotka ihailivat trollikan kiivaita jarruja ja heittivät halveksivia silmäyksiä "räkäbusseihin."

Säännöllinen johdinautoliikenne aloitettiin 5.2.1949.
Trolleybussi ajoi linjaa 14 Nordenskiöldinkadulta Eiraan. Vuonna 1953 linjan eteläpäätä pidennettiin Merikadulle ja 1959 pohjoispäätä Tukholmankadulle.

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ei linjan 14 lisäksi avattu muita johdinautolinjoja.

Puolesta puhujia löytyi

Trolleybussit ehtivät palvella parisenkymmentä vuotta. Sitten liikennelaitos ryhtyi suunnittelemaan niiden poistamista liikenteestä.

Kalusto oli kulunutta, ajojohtorakenteet vaativat uusimista ja muusta kalustosta poikkeavana johdinautot edellyttivät oman henkilökunta-, halli ja huoltojärjestelmänsä.

Liikennelaitos ei pitänyt taloudellista satsausta tarpeellisena, mutta laajat kansanryhmät olivat toista mieltä. Liberaalinen kansanpuolue teki kaupunginvaltuustossa vuonna 1970 kaksi aloitetta johdinautokaluston uusimisesta ja linjojen lukumäärän lisäämisestä.

Perusteluissa vedottiin mm. johdinautoliikenteen saasteettomuuteen, meluttomuuteen ja siihen, että yleisö piti enemmän johdinautoista kuin dieselbusseista. Vuosina 1974-1979 trollikat olivat poissa käytöstä. Öljykriisin jälkimainingeissa otettiin koeauto jälleen liikenteeseen. Koetta jatkui kuusi vuotta. Käyttökustannukset laskettiin kuitenkin liian suuriksi. Liikennelaitos myös katsoi, että raitiovaunu sopii paremmin pääliikennemuodoksi kantakaupungissa. Esikaupunkiliikenteessä ei johdinautoille ollut tarvetta.

Liikennelaitoksen lautakunta päätti johdinautoliikenteen lakkauttamisesta 31.10.1985