Helsinkiin rakennettava ATC-järjestelmä (Automatic Train Control) koostuu useasta eri järjestelmästä, joista yhdessä rakentuu toimiva automaattimetro.

Asetinlaitteet ja käytönohjaus (ATS)

Asetinlaitteen tehtävänä on turvata junille kulkutiet, eli varata kullekin junalle oma rataosuutensa ja varmistaa, ettei muita junia ohjata samalle osuudelle. Asetinlaite ohjaa tämän mukaisesti ratalaitteita, kuten esimerkiksi opastimia ja vaihteita.

Käytönohjauksella puolestaan tarkoitetaan tietokonejärjestelmää, jonka välityksellä asetinlaitteita yleensä käytetään. Normaalitilanteessa se myös suorittaa automaattisesti monia rutiinitehtäviä.

Automaatioprojektin yhteydessä korvataan nykyiset releasetinlaitteet uusilla, elektronisilla asetinlaitteilla. Toiminnallisesti ne kykenevät turvaamaan nykyisenlaista metroliikennettä vanhojen releasetinlaitteiden tapaan aluksi siirtymävaiheessa ja myöhemmin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Normaalissa automaattiajossakin asetinlaitteet ohjaavat ratalaitteita (esim vaihteita), mutta junien välimatkan valvonnasta vastaavat muut järjestelmät.

Asetinlaitteiden kanssa uusitaan myös käytönohjausjärjestelmä (ATS, Automatic Train Supervision). Uusi ATS on koko automaattimetron toimintaa valvova ja hallitseva järjestelmä, ja samalla valvomohenkilöstön tärkein kanava järjestelmän eri osien ohjaamiseen.

Jatkuvan kulunvalvonnan järjestelmä (ATP)

Nykyään Helsingin metrossa on pistemäinen kulunvalvonta. Se puuttuu junan kulkuun vasta, jos juna ohittaa punaisen opastimen tai ajaa tiettyyn nopeudenvalvontapisteeseen liian lujaa. Liikennöinnissä käytetään kuitenkin sopivia turvamarginaaleja, jolloin törmäysvaaraa ei pääse syntymään, vaikka juna ajaisikin punaisen opastimen ohi. Tarvittava hätäjarrutusmatka on sisällytetty junalle varattuun kulkutiehen.

Pistemäinen kulunvalvonta ei kuitenkaan tarvittavien turvamarginaalien vuoksi sovelllu nykyistä tiheämpään liikennöintiin. Siksi automaatioprojektin yhteydessä Helsingin metroon rakennetaan jatkuvan kulunvalvonnan järjestelmä (ATP, Automatic Train Protection). Se valvoo junan nopeus-etäisyysprofiilia jatkuvasti, ja estää siten vaarallisten virhetapahtumien syntymisen jo ennakolta. ATP vastaa myös esimerkiksi junien jatkuvasta ja nykyistä tarkemmasta paikantamisesta.

Automaattiajossa ATP-järjestelmä vastaa myös niin kutsutusta junien suojastamisesta, eli se estää junien peräänajo- tai kohtaamisonnettomuuksien syntymisen. Tästä on kerrottu lisää automaattimetron liikennöinnin yhteydessä.

Automaattiajojärjestemä (ATO)

ATO (Automatic Train Operation) tekee automaattimetrosta viime kädessä automaattisen; se vastaa junan ajamisesta. ATO ohjaa junan kaikkia liikkeitä ja muita toimintoja. Ajaminen optimoidaan sellaiseksi, että kyyti on mahdollisimman tasaista, täsmällistä ja energiatehokasta.

Laituriovet

Kaikki metroasemat varustetaan laituriovilla, jotka yhdessä ympäröivän lasiseinän kanssa eristävät laiturialueen täysin rata-alueesta. Laituriovet aukevat vasta, kun juna on pysähtynyt.

Helsingin nykyisille metroasemille tulevat ovet ovat 170 cm:n korkuisia ja porttityyppisiä. Länsimetron uudelle osuudelle rakennetaan puolestaan täyskorkeat ovet.

Hätätilanteita varten laituriovien välisessä lasiseinässä on hätäpoistumisovia, jotka mahdollistavat pelastautumisen väärään kohtaan pysähtyneestä junasta tai rata-alueelta.

Laituriovien periaatekuva.

Muut laitteet ja järjestelmät

Automaattimetroa varten niin rataa kuin juniakin varustellaan monin uusin laittein. Junien ja ATC-ratalaitteiden välille rakennetaan kaksisuuntainen radiotekniikallla toteutettu tiedonsiirtojärjestelmä.

Asemat saavat uudet näyttötaulut, jotka kertovat kahden seuraavan junan saapumisajan. Näyttöjen teksteistä tulee nykyistä näkyvämpiä, ja niitä pystytään jatkossa hyödyntämään myös muun tärkeän informaation välittämiseen. Lisäksi videovalvonta laajennetaan juniin ja metron valvomotilat uusitaan.