Vanhankaupunginlahden rantaniityillä ja Viikin pelloilla pesi tänä kesänä vähemmän lintulajeja ja -pareja kuin kahtena edellisenä kesänä.

Avomailla pesivien varpuslintujen ja kahlaajien määrää vähensi rantaniittyjen ruovikoituminen. Ankara talvi puolestaan verotti vesilintujen kantoja. Vesilintujen parimäärää laski ennen kaikkea sinisorsan taantuminen. Myös rantakanoihin kuuluvien nokikanojen määrä kääntyi selvään laskuun.

Valkoposkihanhi tuli uutena lajina Vanhankaupunginlahden pesimälinnustoon. Lahden eteläosasta luonnonsuojelualueen ulkopuolelta tavattiin hautova emo kesäkuun alkupuolella.

.
Punakaulahanhi ja valkoposkihanhia 
Viikin Arabianrannassa vuonna 2009. 
© Helsingin ympäristökeskus /   Eero Haapanen

Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen linnustoseurantaa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja lahden hoidosta vastaa rakennusvirasto.

Veden nousu ja korkea aallokko häiritsivät pesintää

Sinisorsista vain noin joka kymmenes pari sai poikueen vesille, silkkiuikuista joka neljäs, mutta nokikanoista sentään joka toinen. 

Meriveden nousu ja korkea aallokko huuhtoivat kesäkuun alkupuoliskolla parinkymmenen silkkiuikun pesän munat Kivinokan yhdyskunnasta mereen. Sen sijaan vesille selvinneiden silkkiuikkupoikasten kuolleisuus oli vähäistä.

Tutkija Hannu Sarvanteen mukaan kaikkiaan 12 vesilintulajia pesi alueella, mikä on hieman edellisvuosia vähemmän. Vesilintuja pesi kaikkiaan 181 paria. Edellisvuosina tavattiin yli 200 paria. 

Sinisorsan pesintä onnistui huonosti ja parimäärä laski edellisvuoden 107:stä 62:een. Seuraavaksi runsaimman eli silkkiuikun parimäärä laski 33:een edellisvuoden 43:stä.  Lahdelle asetetuissa pöntöissä pesi 33 telkkäparia (viime vuonna 37 paria).

Muita alueella pesiviä vesilintulajeja olivat tavi, haapana, lapasorsa, heinätavi, harmaasorsa, tukkasotka, isokoskelo ja kyhmyjoutsen. Rantakanoihin kuuluvia nokikanoja pesi 19 paria eli 10 paria edellisvuotta vähemmän.

Haapana on yksi Vanhankaupunginlahdella 
pesivistä vesilintulajeista. 
© Helsingin ympäristökeskus /   Markku Halonen

Muita alueella pesiviä vesilintulajeja olivat tavi, haapana, lapasorsa, heinätavi, harmaasorsa, tukkasotka, isokoskelo ja kyhmyjoutsen. Rantakanoihin kuuluvia nokikanoja pesi 19 paria eli 10 paria edellisvuotta vähemmän.

Pedot verottavat

Minkit, supikoirat ja lukuisat varikset saalistavat vesilintujen munia ja pieniä poikasia, mikä on sääolojen lisäksi suurin syy vesilintujen poikastappioihin Vanhankaupunginlahdella. 

Myös rantametsien polkuverkoston ulkopuolella liikkuva ulkoilija sekä vapaana juoksevat koirat saattavat tahattomasti tuhota pesän haudontavaiheessa. Sinisorsaemo ei hevin pakene pesältään, mutta jos näin käy, eivät paljaaksi jääneet munat jää varikselta huomaamatta. Pesintä häiriintyy entistä useammin, koska liikkuminen alueen välittömässä läheisyydessä on vilkastunut.

Niittyjen ruovikoituminen haitallista

Lähes kaikkia kahlaaja- ja varpuslintulajeja pesi rantaniityillä vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. 

Kahlaajista rantaniityillä pesi punajalkaviklo (2 paria), töyhtöhyyppä (4 paria), pikkutylli ( 2 paria) ja taivaanvuohi (2 paria). Suurin osa alueen töyhtöhyypistä eli 9 paria pesi Etu-Viikin pelloilla. Rantasipejä tavattiin eri puolilla lahtea yhteensä 6 paria.

Avoimilla rantaniityillä pesivän keltavästäräkin parimäärä putosi dramaattisesti. Tänä vuonna pesi vain 8 paria, kun kahtena edellisenä vuonna pesi 18 paria. Eniten pesintää uhkasi niittyjen ruovikoituminen. 

Rantaniityt pysyvät uhanalaistuvalle keltavästäräkeille riittävän avoimina vain, jos ne niitetään joka syksy.  Näin ei tehty vuonna 2009. Niinpä useimpien hoitoniittyjen ruovikko kasvoi tänä keväänä, etenkin Purolahden pohjoisosassa, keltavästäräkeille liian korkeana. 

Keltavästäräkkejä pesintä onnistui tänä vuonna paremmin Etu-Viikin peltoalueen laitumilla (5 paria) kuin kahtena edellisenä vuonna (1-2 paria). Lammassaaren pitkospuiden varrella ei ollut yhtään keltavästäräkkireviiriä, kun taas kahtena edellisenä vuonna 2-3 parilla oli ollut reviiri.

Niittykirvisiä ruovikoiden hoitamattomuus ei sen sijaan häirinnyt, sillä alueella tavattiin jopa 16 paria, mikä on edellisvuosia enemmän.

Vasta viime vuosina maahamme ja Vanhankaupunginlahdellekin pesimälajiksi vakiintunut sitruunavästäräkki ei tänä keväänä asettunut lahdelle pesimään. Koiraasta ja naarasta tehtiin vain yksittäishavaintoja.

Viiksitimaleita, haikaroita ja muita harvinaisuuksia

Harmaahaikaroiden yhdyskunnassa pesi tänä vuonna 9 paria. Pesistä pääsi siivilleen 34 poikasta. Parimäärä on kääntynyt hienoiseen laskuun, mutta pesintä näytti onnistuvan hyvin.

Huhtikuun viileys kuului öisellä Säynäslahdella: lamparealueella huuteli luhtakanoja vain kahdeksalla reviirillä. Edelliskesänä sillä oli 10 reviiriä. Kahden edellisvuoden vakiolaji, kaulushaikara, ei lahdella tänä vuonna puhallellut. 

Toisaalta muita yölaulajia saapui touko-kesäkuun suotuisien ilmavirtausten ansiosta tavallista enemmän. Esimerkiksi rastaskerttusia raksutteli ruoikon reunoissa kahdeksalla reviirillä. Harvinainen ruokosirkkalintu surisi Säynäslahdella useana toukokuun yönä.

Talven ja kevään aikana rantametsissä viihtyi kuusi eri tikkalajia, harvinaisimpana valoselkätikka – koiras ja naaras -  pitkälle huhtikuuhun. Uhanalainen pikkutikka pesi suojelualueella ja sen ulkopuolella. Pikkutikka säilyy vain, jos lahtea reunustavat metsät pysyvät lahopuineen koskemattomina.

Uhanalainen pikkutikka
© Helsingin ympäristökeskus /   Eero Haapanen

Uuttukyyhkyt aloittivat keväällä pesinnän 27 pöntöissä, joista 19 oli saarissa ja 8 mantereella. Määrä laski, koska kahtena edelliskeväänä oli havaittu 35 pesinnän aloitusta. 

Uuttukyyhyjä mahdollisesti verottivat pesiä ryöstävä näätä sekä samoista pöntöistä kilpailevat telkät, joiden määrä on kasvanut Vanhankaupunginlahdella.

Petolinnuista alueella pesi kanahaukka ja nuolihaukka. Nuolihaukan pesintä epäonnistui. 

Lehtopöllöistä ei tehty pesintähavaintoja. Ankara lumitalvi yhdessä myyräkannan romahtamisen kanssa tappoi luultavasti myös Viikin lehtopöllöjä. Kahtena edellisvuonna alueella oli pesinyt 1 – 2 paria. Kivinokasta ja Fastholmasta löytyi kuolleen lehtopöllön sulat.

Viiksitimalit pesivät luonnonsuojelualueen ruoikoissa, mutta selvästi harvemmassa kuin kesällä 2009 ilmeisesti ankaran lumitalven takia. Joitain lentäviä poikueita nähtiin toukokuun lopulta alkaen. 

Harvinaisesta pussitiaisesta tehtiin kosteikkoalueella havaintoja toukokuun puolivälissä parin viikon ajan. Pariskunnan nähtiin myös rakentavan lajille tyypillistä pussimaista pesää.

Moni valtakunnallisesti harvalukuinen varpuslintulaji pesi myös tänä vuonna Vanhankaupunginlahdella tai piti ainakin hallussaan pysyvää reviiriä. 

Näitä olivat mm. pikkusieppo (1 pari), idänuunilintu (1 pari), viitasirkkalintu (1 pari), pensassirkkalintu (4 paria), viitakerttunen (13 paria), pensastasku (3 paria) ja pikkulepinkäinen (2 paria).  

Juhlapuvultaan korea, mutta piilotteleva, pikku-uikku näyttäytyi onnekkaille Pornaistenniemen lampareella. Uikuistamme pienin, vain nyrkin kokoinen, oleskeli piilokojun läheisyydessä toukokuun alusta alkaen.

Lumenvalkoinen jalohaikara saalisteli vapun tienoilta pitkälle toukokuuhun Hakalanniemen edustalla.