Kaikki lokit ovat pesimäaikana rauhoitettuja. Katoilla pesiminen voi aiheuttaa ongelmia siinä vaiheessa, kun poikaset putoavat tai hyppäävät maahan eivätkä pääse pihalta rantaan tai muuten väljempiin oloihin. Emolinnut puolustavat tällöin poikasiaan kovaäänisin syöksyin kaikkia olettamiaan petoja, myös ihmisiä, vastaan. Poikaspuolustus ja valehyökkäykset ovat lokkien normaalia käyttäytymistä, mutta ihmistä pelkäämättömät kaupunkilokit ovat siinä hiukan aggressiivisempia kuin lajitoverinsa saaristossa.

Yksinäiset lokinpoikaset eivät juuri koskaan ole emojensa hylkäämiä eivätkä tarvitse ruokintaa tai muuta holhousta. Luonnonsuojelulaki kieltää koskemasta rauhoitettuihin eläimiin, mutta eläinsuojelulaki kehottaa auttamaan avuttomaan tilaan joutunutta eläintä. Lokkipoikue ihmisten ja itsensä kannalta pahassa paikassa on toisinaan autettavissa keräämällä poikaset pahvilaatikkoon ja siirtämällä ne lyhyen matkaa väljempään tilaan. Tähän tarvitaan kuitenkin jonkin verran kokemusta eläinten käsittelyssä.

Lokkien suuri määrä kaupunkikatoilla perustuu ensi sijassa helppoon ravinnonsaantiin. Myös petojen ja pesärosvojen määrä on edelleen pienempi kuin saaristossa, vaikka kaupunkiin sopeutuvien petoeläintenkin määrä on kasvussa.

”Niin sanottu lokkiongelma ei ole lokkien, vaan ihmisten aiheuttama. Suurempi huolellisuus ruokajätteen käsittelyssä ja tahallisen ruokinnan rajaaminen talvikauteen helpottaisi tilannetta”, toteaa ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ympäristökeskuksesta.

Kerro havaintosi mustaselkäisten lokkien ja meriharakan kattopesinnöistä

Ympäristökeskus kerää tänä kesänä Kerro kartalla -palvelun avulla yleisön havaintoja kolmesta vähälukuisesta kattopesijästä: selkälokista, merilokista ja meriharakasta. Niiden tuntomerkit ja kysely löytyvät osoitteesta http://kerrokartalla.hel.fi/kattopesinta/. Kyselyyn voi vastata 13.6.–15.8.