Päihteet haittaavat lapsen kehitystä
Neuvolassa jokaisen perheen päihteiden käyttöä arvioidaan Päihdekyselyn (laaja AUDIT-kysely) avulla.
Tupakointi ja pikkuinen
Tupakan savu sisältää n. 4 000 erilaista kemiallista ainetta. Suurin osa niistä läpäisee istukan ja siirtyy suoraan kohdussa kasvavaan sikiöön. Tupakan savun sisältämä nikotiini supistaa kohdun-, istukan- ja napasuonten seinämiä. Verisuonten supistuminen aiheuttaa sikiölle välittömän hapenpuutteen. Hapenpuutteen lisäksi nikotiini vaikeuttaa lapsen hermoston ja aivojen kehitystä, sillä se hidastaa mm. aivosolujen jakaantumista. Tupakan savun kaasuista häkä vaikeuttaa veren hapen kuljetusta siten, että se sitoutuu happea herkemmin hemoglobiiniin. Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa happea soluille.
Kohdussa tupakan savulle alistunut vauva syntyy täysiaikaisenakin pienempipainoisena kuin tupakoimattoman perheen täysiaikainen vauva. Perheen tupakointi lisää myös keskosuuden eli ennenaikaisesti syntymisen vaaraa. Tupakkaan tottuneella vastasyntyneellä on nikotiinivieroitusoireita. Hän saattaa olla ärtyinen, itkuinen ja levoton ja tarvitsee siten enemmän hoivaa rauhoittuakseen. Myöhemmin lapsella on muita lapsia herkemmin hengitystietulehduksia ja astmaa. Lisäksi lapsen myöhempien oppimis- ja keskittymisvaikeuksien taustalla saattaa olla raskaudenaikainen jatkuva altistuminen tupakalle.
Tupakan (savut) haitta-aineet kulkeutuvat äidinmaitoon. Tupakointi vähentää äidinmaidon määrää 30 %. Se heikentää myös maidon rasva- ja ravintoarvoja. Kuitenkin tupakoivaa äitiä kannustetaan imettämään, jotta vauva saa äidinmaidon sekä imetyksen lähikosketuksen hyödyt itselleen. Tupakoivassa kodissa vauva altistuu joka tapauksessa tupakoinnin haitoille.
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Monet perheet luopuvat tupakoinnista saatuaan positiivisen raskaustestituloksen. Tupakan polton lopettaminen ei ole välttämättä helppoa, mutta siihen saa tukea mm. neuvolan vastaanotoilta ja terveyskeskuksen järjestämiltä tupakastavieroituskursseilta.
Alkoholi ja pikkuinen
Raskaudenaikaisia alkoholin käytön turvallisia rajoja on vaikea määritellä. Pieni määrä alkoholia ei aiheuta epämuodostumariskiä, mutta sikiön keskushermoston ja aivojen kehityksen kannalta turvallista alkoholin riskikäytön rajaa ei tunneta. Sen vuoksi alkoholia ei tule käyttää raskauden aikana.
Istukka läpäisee alkoholin esteettä. Alkoholi kulkeutuu sikiön kudoksiin ja kerääntyy erityisesti nestepitoisiin elimiin kuten aivoihin. Alkoholi poistuu sikiöstä lapsiveteen. Kun sikiö nieleskelee lapsivettä, alkoholi kulkeutuu häneen takaisin. Alkoholi poistuu lapsivedestä hitaammin kuin äidin ja sikiön verestä. Sikiön maksa ei pysty käsittelemään alkoholia samalla tavalla kuin aikuisen maksa. Vastasyntyneen vauvan maksa kykenee hajottamaan alkoholia vasta puolet aikuisen maksan määrästä.
Runsas alkoholin käyttö raskauden aikana lisää verenvuotojen mahdollisuutta. Se lisää myös ennenaikaisen synnytyksen riskiä sekä istukan ennenaikaisen irtoamisen vaaraa. Alkoholin käytön kaikkein suurin haitta lapselle on elinikäinen kehitysvamma FAS eli fetaalinen alkoholisyndrooma. Vaurion vaikeusasteen mukaan lapsen oireet vaihtelevat vakavasta kehitysvammasta lieviin käytös- ja keskittymisoireisiin. FAS on ainoa kehitysvamma, jonka riskin jokainen raskaana oleva voi välttää täydellisesti.
Alkoholi imeytyy äidinmaitoon. Maidon alkoholipitoisuus on sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus. Alkoholi myös poistuu samaan tahtiin maidosta kuin äidin verenkierrosta eli yhden annoksen poistumiseen kuluu 2 tuntia aikaa. Vaikka vauva ei tulekaan humalaan äidinmaidon sisältämästä alkoholimäärästä, imetystä ei suositella alkoholin vaikutuksen alaisena. Vauva huomaa äidin muuttuneen käytöksen — rempseämmät tai kömpelömmät otteet ja kovemman äänen — ja on siksi turvaton ja levoton.
Huumeet ja pikkuinen
Erilaiset huumeet läpäisevät istukan esteettä. Poltettavien huumeiden vaikutukset sikiöön ovat samat kuin tupakalla, osin myrkyllisemmät.
Suoneen pistettävät, hengitettävät ja tabletteina tai jauheina annosteltavat huumeet aiheuttavat sikiölle erilaisia, jopa erittäin vakavia sydänvikoja, hapen puutetta, aliravitsemusta, aivojen ja virtsateiden kehityspoikkeamia, henkistä jälkeenjääneisyyttä ja silmäoireita. Vastasyntyneellä vauvalla on vakavia, pitkäkestoisia vieroitusoireita ja ne saattavat tulla myös viiveellä.
Kaikki huumeet imeytyvät äidinmaitoon. Imetystä ei suositella ollenkaan, jos huumeiden käyttö jatkuu. Raskauden- ja imetyksenaikainen luopuminen päihdyttävistä aineista hyödyttää vauvaa ja vanhempia ja heidän yhteistä tulevaisuuttaan.
Lääkkeet ja pikkuinen
Useat raskausaikana käytetyt lääkkeet kulkeutuvat esteettä istukan kautta sikiöön. Imetysaikana suurin osa lääkkeistä imeytyy äidinmaitoon. Omatoimista lääkkeiden aloitusta ja käyttöä kannattaa välttää. Hoitavalle lääkärille pitää muistaa kertoa raskaudesta tai imetyksestä, jotta hän tietää valita lääkkeistä äidille ja lapselle turvallisen vaihtoehdon.
Lääkkeiden, sairastetun taudin tai rokotuksen vaikutuksista hedelmällisyyteen, raskauteen ja imetykseen voi kysyä HUSin Teratologisesta tietopalvelusta puh. (09) 4711 tai suoraan puh. (09) 471 76 500. Kyselyihin vastataan arkisin klo 9-12.
Lisätietoa päihteistä ja apua päideongelmaan saat neuvolan lisäksi seuraavista palvelupisteistä:
|
