Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |   In English   |  
 
Helsingin itsehoito - terveyttä verkosta helsinkiläisille
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
22.12.2014
Sosiaali- ja terveysvirasto >  Itsehoito >  Oireet ja sairaudet > 

 Psyykkiset vaikeudet ja oireet
Kuuntele

Ahdistuneisuus ja pelot

Ahdistuneisuus
Paniikkikohtaus
Määräkohteinen pelko
Sosiaalisten tilanteiden pelko

Ahdistuneisuus

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, johon liittyy osin tietoinen tai tiedostamaton huoli jostain nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä tapahtumasta. Ahdistuneisuus ja huolestuneisuus ovat osa elämää. Arkielämässä on monia tilanteita, joihin on jopa tarkoituksenmukaista ja järkevää reagoida ahdistumalla. Ahdistuneisuuden luonne ja voimakkuus vaihtelevat lievästä päivittäisiin stressitilanteisiin liittyvästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tai järjenvastaisiin pelkotiloihin. Vähänkin voimakkaampi ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattisen hermoston. Tämän vuoksi ahdistuneisuuteen liittyy usein erilaisia fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, verenpaineen kohoamista, suun kuivumista, hengenahdistusta, hikoilua, ruokahaluttomuutta, palan tunnetta kurkussa, vapinaa, huimausta, silmäterien laajenemista. Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista. Heikentäessään ihmisen toiminta- tai vuorovaikutuskykyä ahdistuneisuus voi kuitenkin olla myös psykiatrisen sairauden oire.

Ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan silloin, kun ahdistuneisuus on voimakasta ja pitkäkestoista ja johtaa pelkoihin, jotka häiritsevät elämää, esimerkiksi ihmissuhteita, työtä tai opiskelua. Yleisimmät ahdistuneisuushäiriöt ovat paniikkihäiriö, määräkohtaiset pelot, julkisten paikkojen pelko, sosiaalinen jännittäminen, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressireaktio (näistä voit lukea lisää Sairaudet-osiosta).

Itsehoitovinkkejä

Muistoihin tai tilanteisiin liittyvää ahdistuneisuutta voi työstää erilaisin altistusharjoitusten ja rentoutusmenetelmien avulla sekä keskustelemalla ahdistuneisuuden syistä ymmärtävien läheisten ja kanssaihmisten kanssa. Runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö pahentaa ahdistuneisuutta. Hankalampaa ja itsepäisempää ahdistuneisuutta voidaan hoitaa tehokkaasti sekä erilaisten psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Katso myös masentuneisuuden itsehoitovinkit.
(lähde: Lääkärikirja Duodecim 29.12.2009 Matti Huttunen)

Paniikkikohtaus

Paniikkikohtauksella tarkoitetaan äkillistä voimakasta pelko- tai ahdistuskohtausta, joiden yhteydessä ilmenee erilaisia sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia oireita. Tällaisia oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivoja, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Tuloksena on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Eri ihmisillä oirekuvassa korostuvat joko ruumiilliset tuntemukset kuoleman pelkoineen tai sekoamisen ja "hulluksi" tulemisen pelko.

Paniikkikohtaukset voivat olla joko täysin odottamattomasti ilmeneviä tai nimenomaan tiettyjen tilanteiden tai tapahtuman laukaisemia (esimerkiksi käärmeen näkeminen tai kaupassakäynti). Kohtaukselle on ominaista, että oireet ja tuntemukset kehittyvät aina äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää yleensä muutamia minuutteja, useimmiten alle puoli tuntia, joskus harvoin jopa tunteja.

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat varsin yleisiä, ainakin noin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Kohtauksia esiintyy useissa eri ahdistuneisuushäiriöissä, traumaperäisissä tiloissa sekä satunnaisina oireina myös muissa psykiatrisissa sairaustiloissa. Myös masennustila voi tistaa paniikkikohtauksille. Varsinaiselle paniikkihäiriölle on ominaista uusiutuvat, odottamattomat paniikkikohtaukset tai niiden ilmenemisen pelko.

Paniikkikohtaukset ovat usein subjektiivisesti erittäin kiusallisia, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi yleensä vajaassa puolessa tunnissa. Toistuvien kohtausten pelko saattaa johtaa jokapäiväisen elämän kaventumiseen henkilön alkaessa välttää tilanteita, joissa hän kokee kohtauksen mahdollisen ilmenemisen hyvin kiusalliseksi. Kohtausten toistuessa usein tai johtaessa välttämiskäytökseen on yleensä kyse varsinaisesta paniikkihäiriöstä, jonka hoitamiseksi on viisasta kääntyä lääkärin puoleen.

Itsehoitovinkkejä

Paniikkihäiriön itsehoidossa ja hoidossa on olennaista estää paniikkikohtausten aiheuttama jokapäiväistä elämää kaventava sosiaalisten tilanteiden, liikennevälineiden tms. välttäminen. Tämä päämäärä on helpompi saavuttaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät odottamattomiin kohtauksiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Pelkojen väheksyminen tai mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista. Alkoholin käyttö lisää riskiä saada paniikkikohtauksia. Paniikkikohtauksista ja -häiriöstä kärsiville järjestetään myös erilaisia oma-apu- ja rentoutusryhmiä. Saatavilla on myös hyviä itsehoitokirjoja.
(lähde: Lääkärikirja Duodecim 30.12.2009, Matti Huttunen)

Määräkohteinen pelko

Määräkohteisilla peloilla (fobia) tarkoitetaan huomattavaa ja itsepintaista pelkoa, joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen ja on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista. Pelot voivat olla erilaisia ja kohdistua eläimiin, ympäristöön (myrskyt, ukkonen, vesi, korkea paikka), veren näkemiseen tai injektioihin, tiettyihin tilanteisiin (suljetut paikat, hissit, sillat, julkiset liikennevälineet, lentäminen). Muita pelkoja ovat esimerkiksi lian aiheuttama bakteeripelko, avaran tilan aiheuttama kaatumispelko tai lapsilla ilmenevä voimakkaiden äänien tai outojen vaatteiden pelko. Pelkojen luonteesta riippuen tuloksena on usein pelkoa aiheuttavien kohteiden tai tilanteiden välttely, jokapäiväisen elämän kaventuminen tai tietyissä ammateissa työkyvyttömyys. Peloista kärsivä saattaa ajautua alkoholin ongelmakäyttöön keinona lievittää erilaisiin tilanteisiin liittyviä pelkojaan.

Itsehoitovinkkejä

Pelkoja voidaan lievittää usein erilaisin harjoituksin, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain kohtamaan pelkoa aiheuttavan kohteen tai tilanteen. Usein kannattaa ensin opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella pelon kohtaamista sekä mielikuvissa että harjoituksin. Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy yleisölle tarkoitetuista kirjoista. Helsingissä järjestetään myös itsehoitoryhmiä. Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista. Pelkoja ylläpitävät kielteiset uskomukset epäonnistumisten seurauksista kannattaa kyseenalaistaa kysymällä itseltään "Oletko aivan varma?", "Entä sitten?". (lähde: Lääkärikirja Duodecim 29.12.2009, Matti Huttunen)

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää tai jännittää jotakin tiettyä sosiaalista tilannetta tai suoritusta, jossa hän joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. Henkilö pelkää joutuvansa käyttäytymisensä tai suorituksensa takia noloon tilanteeseen, osoittavansa ahdistuksensa paljastavia oireita tai tulevansa tavalla tai toisella nöyryytetyksi. Sosiaalisesta pelosta kärsivä pelkää, että toiset läsnäolijat pitävät häntä jotenkin "heikkona", "hulluna", "jännittäjänä" tai "tyhmänä". Hän jännittää tai välttää julkista esiintymistä tai esitelmien pitoa pelätessään kuulijoiden huomaavan hänen äänensä vapinan. Tai hän pelkää ja välttää syömistä, juomista ("kahvikuppineuroosi") tai kirjoittamista vieraiden ihmisten läsnä ollessa, koska hän pelkää muiden läsnäolijoiden huomaavan hänen käsiensä vapinan tai muun jännittyneisyyden. Lievät sosiaalisten tilanteiden pelot ovat hyvinkin yleisiä, ainakin joka viides aikuinen jännittää julkista esiintymistä.

Varsinaisessa sosiaalisessa pelossa pelkoa herättävä tilanne aiheuttaa lähes aina ahdistusreaktion, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksen muodossa. Pelkoreaktio johtaa usein niitä herättävien tilanteiden välttelyyn tai aiheuttaa eriasteista kärsimystä tai toimintakyvyttömyyttä.

Sosiaalisista peloista kärsivät ovat usein täydellisyyteen pyrkiviä ja pelkäävät tavallista enemmän itseensä kohdistuvaa arvostelua tai hylätyksi tulemista. Erilaiset jäykät uskomukset epäonnistumisten seurauksista ylläpitävät ja voimistavat pelkoja.

Itsehoito: katso Määräkohteinen pelko –osion itsehoitovinkit.

Terveysneuvonta

(09) 10023 terveysneuvonta vastaa joka päivä 24 h.

Sairauksien hoito-ohjeita ja tietoa terveyspalveluista 24 h/vrk.
Terveysneuvontaa saa puhelimitse jatkossakin – numero muuttuu

Terveyskirjasto

Luotettavaa tietoa terveydestä ja sairauksien hoidosta.

Muualla itsehoitosivuilla
Muualla terveyskeskuksen sivuilla

Mielenterveyspalvelut

Helsingin mielenterveyspalvelujen opas (.pdf)

Järjestöt

 

07.10.2011





 
   
| Tietoa sivustosta | | Palaute | | Alkuun |
| Sivun ylläpito: Sosiaali- ja terveysvirasto, puh. 09 310 5015 (vaihde) |
| Huomioittehan, että emme voi tietosuojasyistä vastata asiakastietoja sisältäviin sähköposteihin. |

Helsingin itsehoitosivut