Muistot kukkivat museon puutarhajuhlassa

Helsingin kaupunginmuseo järjestää perjantaina 15.6.2012 klo 14–18 puutarhajuhlan Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4. Tapahtuman aiheena ovat puutarha- ja puistomuistot, joita voi kuunnella ja kertoa.

Muistojen kukkaset kukoistavat museon historiallisessa, vanhoja kansanpihojen koristekasveja esittelevässä penkissä. Perinnekasvien taimia ja siemeniä on myynnissä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Puutarha- ja puistomuistot täyttävät tapahtuman aikana Työväenasuntomuseon pienet hellahuonekodit. Muistelutyöpajassa kaikki saavat kuulla ja jakaa vihermuistojaan. Muistelun aiheena ovat klo 14 vanhanajan puutarhakukat, joita palauttaa mieliin Anja Alanko Maatiainen ry:stä. 

Klo 15.30 Uudenmaan Marttojen puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen jututtaa mummonmökkien puutarhoista ja klo 16.45 Täti Vihreä, projektipäällikkö Elina Nummi rakennusvirastosta, johdattaa muistelijat Helsingin puistoihin.

Museossa voi myös nähdä ja kuulla hauskoja ja hellyttäviä kuvia ja tarinoita läheisestä Alppipuistosta ja sen liepeiltä. Monimuotoinen tarinapaljous ulottuu nykyajasta sadan vuoden taakse. Historiallinen Alppipuisto on monille vieras mutta nyt ajankohtainen rakennushankkeiden uhatessa pirstoa puiston. Tarinat on koonnut, kuvannut ja äänittänyt Alppila-Seuran toimeksiannosta taiteilija Liisa Lammi.

Työväenasuntomuseon rauhallisella ja vehmaalla puutalopihalla voi tutustua museon monilajiseen kukkapenkkiin ja kysyä sen kasveista asiantuntijalta. Puutarhamartat antavat perinneperennojen hoitovinkkejä ja Hyötykasviyhdistys ja Maatiainen ry myyvät taimia ja siemeniä. Alppila-Seura pitää pientä puhvettia ja Karjalan Nuorten yhtyeen musiikki luo kesäistä tunnelmaa.

Puutarhajuhlan päätyttyä klo 18 Dendrologian seura vie museon pihalta parituntiselle puukävelylle naapuriin Lenininpuistoon. Alun perin puutarhanäyttelyalueeksi vuonna 1961 rakennettu puisto nimettiin 1970 V. I. Leninin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. Monille tuntemattomassa puistossa on lukuisia harvinaisia puulajeja. Alkajaisiksi puistoon istutetaan Vuoden puu, tammi.
 

Kukkivaa historiaa museopenkissä
 

Työväenasuntomuseon kukkapenkki esittelee kolmisenkymmentä vanhoille työläispihoille tyypillistä perennalajia. Työläisille hyötykasvit olivat tärkeimpiä, eikä kukille voitu suoda paljon aikaa, tilaa saati rahaa. Siksi työväen koristekasvit olivat kestäviä, vähään tyytyviä ja helppoja lisätä. Yksi yleisimmistä lajeista, suopayrtti, kasvoi usein ovenpielessä, jotta kukkien saippuainen tuoksu raikastaisi huoneilmaa.

Useat työläispihojen kasvit olivat ikivanhoja, jo 1600–1700-luvulla Suomeen tulleita kuten varjolilja, rusopäivänlilja, lehtoakileija sekä nyttemmin lähes unohtuneet harmaamalvikki ja vuohenkello. Myös uudemmat muotikasvit ehtivät pian työväen tarhoihin kuten 1800-luvun suosikit saksankurjenmiekat, pionit ja särkynytsydän sekä 1900-luvun alun uutuudet asterit, kanadanpiisku ja kultapallo.

Museopenkki tarjoaa silmänilon lisäksi tietoa Suomen kukkivasta kulttuuriperinnöstä. Toivon mukaan se myös innostaa vaalimaan täkäläisiin oloihin ja maisemaan sopeutuneita maatiaiskasveja.

Työväenasuntomuseo
Kirstinkuja 4
puh. (09) 3107 1548

Auki 9.5.–30.9. 
ke–su klo 11–17 
Vapaa pääsy