Juhli pääkaupunkia kahvipöydässä

Helsingin kaupunginmuseo ja Palmian kokous- ja juhlapalvelut pitävät jälleen historiallista kahvilaa Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, Helsinki-viikoilla 9.–17.6.2012 klo 11–18, nyt viimeistä kertaa. 

Tänä vuonna Helsinki on ollut 200 vuotta Suomen pääkaupunkina, ja museossa kahvitellaan nuoren pääkaupungin tyyliin. Juuri tuohon aikaan, 1800-luvun alkupuolella, Helsinkiin rantautui nykyaikainen kahvilakulttuuri, kun ahkerat sveitsiläiset sokerileipurit perustivat kaupunkiin useita konditorioita. 

Kahvilaviikon ajan tunnelmallisessa Sederholmin talossa Senaatintorin nurkalla, empire-Helsingin ytimessä, voi nauttia entisajan leivoksia ja kaakkuja aikakauden musiikin säestyksellä.

Vuonna 1812 Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, ja pian mullistui myös kaupungin kahvilaelämän. Helsinkiin asettui sveitsiläisiä kondiittoreita, jotka näihin aikoihin levittäytyivät kaikkialle Eurooppaan.

Ensimmäisenä tuli 1817 Christian Menn, joka sai 1820–30-luvulla kilpailijoiksi useita maanmiehiään. Sveitsiläiset perustivat tänne ensimmäiset konditoriakahvilat, joissa nautittiin hienoja leivonnaisia kahvin, teen, kaakaon, viinin tai liköörin kera. 

Leivoskahveista tuli muotivillitys kaupungin kasvavan porvariston ja Helsinkiin vuonna 1828 muuttaneen yliopistoväen piirissä. Kahviloihin ihastuivat etenkin säätyläisnaiset, jotka saattoivat nyt käydä kunniallisesti ulkona syömässä.

Kodeissa hienommat leivonnaiset – kotitekoiset tai konditorioista ostetut – nautittiin usein juhla-aterioiden jälkiruokina. Arkena kahvin kanssa tarjottiin tavallisesti korppuja ja rinkeleitä. Kotileivonta kasvatti suosiotaan 1800-luvun alkupuolella ja reseptit monipuolistuivat. Ruotsissa julkaistiin vilkkaasti keittokirjoja, joita luettiin myös Suomessa. Keittokirjoissa oli paljon leivontareseptejä, ja myös erityisiä konditoriareseptikirjoja julkaistiin.

Leivonnaiset muuttuivat 1800-luvun alkupuolella nykyaikaiseen suuntaan. Uuden ranskalaisperäisen ihanteen mukaan ruoka-aineiden omia makuja korostettiin ja mausteiden käyttö väheni hillityn hienostuneeksi. 

Leivonnaiset paistettiin yhä useammin nykytapaan uunissa, voitaikina ja marengit olivat muodissa, ja täytekakut ja pikkuleivät tekivät tuloaan. Hilloja käytettiin paljon ja huomiota kiinnitettiin entistä enemmän leivonnaisten ulkonäköön, muotoon, väriin ja koristeluun.

Palmian keittiömestarit ovat toteuttaneet Café Empiren harvinaiset herkut parinsadan vuoden takaisten reseptien mukaan. Kahvilan valikoimassa kohtaavat vanhat perinteet ja 1800-luvun alkupuolen uutuudet. 

Edellisen vuosisadan muistoja kantavat omenakakku ja mantelitorttu, uudempaa herkkuja ovat muun muassa marengit ja voitaikinaleivonnaiset kuten kanapeet. Wienerleivokset edustavat uudenaikaista, sveitsiläisten tuomaa konditoriakulttuuria. Keisarikunnan pääkaupungista Pietarista kummunneita venäläisiä vaikutteitakin on kahvilan tarjoomuksissa ripaus.

Kamarien säveliä kahvilassa

Helsingin konservatorion, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian opiskelijat esittävät Café Empiressä päivittäin klo 12, 14 ja 16 kamarimusiikkia 1800-luvun alkupuolelta.
 

Tässä kotikokeille ladattavaksi maukkaan Wienerleivoksen resepti. 

Resepti on muokattu kirjasta Margaretha Nylander: 
Handbok wid den nu brukliga Finare Matlagningen (1835).
 

Kahvilan ohjelma (.pdf)

Kahvilan konserttiohjelma (.pdf)

Café Empire
9.–17.6.2012 klo 11–18
Sederholmin talossa
Aleksanterinkatu 18