Päänavigaatio Alanavigaatio Sisältö
Pienennä tekstiä Suurenna tekstiä  | 
|   På svenska   |  
 
Hae sivuiltamme:

Sivukartta
Hae palveluja
Hae puhelinnumeroita
16.04.2014
Henkilöstökeskus >  Ajankohtaista > 
 Nuorten palveluja kehitetään koulutuksen siirtymävaiheissa Helsingissä
Kuuntele

Nuorten palveluja kehitetään koulutuksen siirtymävaiheissa Helsingissä

Helsingissä on erittäin kattavat palvelut sekä kantaväestön nuorille että muunkielisille nuorille nuorten siirtyessä perusasteelta toiselle asteelle.  Mm. valmistavat koulutukset, työpajat, 10-luokat ja joustavan perusopetuksen järjestelyt sekä nuorisotoimen palvelut ovat osa siirtymävaiheen palvelukokonaisuutta. Suurin osa Helsingin nuorista pärjääkin siirtymävaiheessa erittäin hyvin, myös muunkielisistä nuorista. Koulutuksen siirtymävaiheissa on hyvä kiinnittää huomiota ryhmiin, jotka tarvitsevat pidempiaikaista tukea koulutuspolulla. Erityistä huomiota tarvitsevat yläasteikäisinä maahantulleet nuoret sekä he, jotka ovat saavuttaneet oppivelvollisuusiän takarajan, mutta eivät ole vielä täysi-ikäisiä. Lisäksi sota-alueelta tulevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa.  

Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa kartoitettiin äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien nuorten tilannetta peruskoulun päättövaiheessa Helsingissä. Selvityksen tilaajana oli Helsingin kaupunki ja sen toteutti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos. Vastaajina selvityksessä oli kaupungin työntekijöitä, muunkielisiä nuoria ja vanhempia.

Selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten muunkielisten nuorten riski pudota perusasteelta toiselle asteelle siirryttäessä näkyy Helsingin kaupungin palveluissa työntekijöiden, vanhempien ja nuorten näkökulmasta. Muunkieliset nuoret näyttävät jäävän Helsingissä suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna useammin ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Riskiä pudota siirtymävaiheessa tarkasteltiin monen tekijän summana, joista toisen asteen paikan saaminen on yksi indikaattori. Riskitekijät liittyivät vanhempien ja nuorten kotoutumisen resursseihin, koulutusjärjestelmän rakenteisiin sekä kaupungin palveluihin.

Panostukset vanhempien ja koko perheen kotoutumiseen tukevat nuoria koulutuspolulla. Valmistavan opetuksen pidentäminen suojaa muunkielisiä nuoria siirtymävaiheessa. Koulutuspolkujen myöhäinen eriytyminen yläasteella auttaa kaikkia nuoria jatko-opintoihin hakeutumisessa. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan kuitenkin lisää Helsingissä.

- Helsingissä tarvitaan mittava lisäys ammatilliseen koulutukseen. Olemme vedonneet valtioon koulutuspaikkojen suuntaamiseksi Helsinkiin tarvetta vastaavasti, jotta voimme saada nuorten osaamisen käyttöön. Peruskoulun päättäneet ovat alaikäisiä, heitä pitää suojella ja antaa uskoa tulevaisuuteen, painottaa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.

Selvityksen perusteella kehittämistoimenpiteitä tulisi suunnata siihen, että muunkielisten nuorten ja heidän perheidensä kohdennettuja tarpeita tunnistettaisiin vielä paremmin kaupungin palveluissa. Lisäksi eri toimialojen palvelujen tunnettuutta yli hallintorajojen tulee lisätä. Myös muunkielisten työntekijöiden määrää siirtymävaiheen palveluissa tulee lisätä ja palveluista tiedottaa eri kielillä.

Helsinki jatkaa selvityksessä esiin nousseiden suositusten toimeenpanoa osana osallisena Suomi-hankekokonaisuutta, jossa yhtenä painopisteenä on maahanmuuttajanuorten kotoutumiskoulutuksen kehittäminen.

Selvitys on luettavissa täällä (.pdf - 7,4 Mt).

Lisätiedot:
Helsingin kaupunki: maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander, etunimi.sukunimi@hel.fi, puh. 050 533 9038.

Selvityksen toteuttaja: tutkijatohtori Marianne Teräs, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 050 415 6643.


28.12.2010




 
   
Sivun ylläpito: Henkilöstökeskus | Palaute sivusta | | Alkuun |

Helsingin kaupunki - Henkilöstökeskus