Naisten ja miesten tasa-arvo
Miesten elinajanodote on pidentynyt naisten elinajanodotetta enemmän
Ero miesten ja naisten elinajanodotteessa on vuosien 2000 -2013 aikana kaventunut vastasyntyneiden ja 65 vuotiaiden osalta, mutta kasvanut hiukan 80 vuotiaiden elinajanodotteissa. Helsinkiläisen vastasyntyneen elinajanodote on vuodesta 2000 vuoteen 2013 noussut miehillä 4,3 vuodella ja naisilla 2,8 vuodella. 65 vuotiaiden elinajanodote on vastaavana aikana kasvanut miehillä 2,4 vuodella ja naisilla 2,1 vuodella. Vastaavasti 80 - vuotiailla elinajanodotteen kasvu on ollut miehillä 1,2 vuotta ja naisilla 1,3 vuotta.
Helsinkiläisten elinajanodote on perinteisesti ollut hieman matalampi kuin koko Suomessa keskimäärin. Tuoreimpien tietojen mukaan Helsingin ja koko maan ero vastasyntyneen elinajanodotteessa on naisilla 0,4 vuotta ja miehillä 0,2 vuotta. Naisten kohdalla elinajanodotteen kasvu näyttäisi hidastuneen tämän vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina ja helsinkiläisnaisilla taite on hieman suurempi kuin koko maan osalta. Miehillä sen sijaan elinajanodote on kehittynyt tasaisesti niin koko maassa kuin Helsingissä.
Helsinkiläisistä 18 prosenttia, 112 400 henkilöä, oli oikeutettu Kelan 65 tai 100 prosenttisesti korvaamiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna 2013. Miehistä oikeutettuja oli 17 prosenttia, naisista 20 prosenttia. Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin jakautuvat iän mukaan siten, että alle 25- vuotiailla miehillä on hiukan enemmän lääkekorvausoikeuksia kuin naisilla. 25 -64-vuotiaiden ikäryhmässä taas miehillä on hiukan vähemmän lääkekorvausoikeuksia kuin naisilla. 65 vuotta täyttäneistä miehillä on taas hiukan naisia enemmän lääkekorvausoikeuksia.
Yleisin sairaus joka oikeuttaa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli verenpainetauti, johon oikeus oli noin viidellä prosentilla sekä helsinkiläisistä naisista että miehistä. Naisilla toiseksi yleisin sairaus on astma, miehillä diabetes, kumpikin noin neljä prosenttia väestöstä. Kolmanneksi yleisin sairaus naisilla on diabetes, miehillä astma. Miehet saavat naisia useammin työkyvyttömyyseläkettä
Vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeellä oli työikäisistä (16 -64-vuotiaat) helsinkiläisistä 19 400 henkilöä, 4,6 % ikäryhmästä, 9 800 miestä (4,8 %) ja 9 500 naista (4,4 %). Yleisin työkyvyttömyyteen johtanut sairausryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joka oli perusteena 57 prosentilla työkyvyttömyyseläkettä saaneista, miehet (55 %), naiset (58 %). Toiseksi yleisin sairausryhmä olivat tuki — ja liikuntaelinten sairaudet sekä sidekudoksen sairaudet, 14 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista, miehet (12 %), naiset (16 %). naisilla miehiä yleisempi peruste. Yleisimmät syyt ovat olleet samat jo pitkään.
Työkyvyttömyyseläkettä saavista kaikkiaan 53 prosenttia oli 55 vuotiaita tai sitä vanhempia, miehistä puolet ja naisista hiukan yli puolet (56 %). Väestöön suhteutettuna 55 -64 — vuotiaista helsinkiläisistä miehistä 15 prosenttia, naisista 13 prosenttia oli työkyvyttömyyseläkkeellä.
Naiset käyttävät yksityislääkäriä enemmän kuin miehet
Lääkäripalveluja käytetään tarpeen mukaan joko kunnallisina tai yksityisen sektorin tarjoamina, usein myös vuoden aikana molempia käyttäen. Yksityislääkärin palvelut ovat valtaosaltaan erikoislääkäripalvelua. Käyttäjän sukupuolen mukainen tieto on toistaiseksi saatavilla vain yksityislääkärin palveluiden käytöstä.
Yksityislääkärin palkkioista on viime vuosien aikana saanut korvausta noin 34 prosenttia helsinkiläisistä. Vuonna 2014 miehistä korvausta sai, eli palvelua käytti 26 prosenttia ja palvelua käyttäneiden osuus oli kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Naisista yksityislääkäriä käytti 41 prosenttia vuonna 2014 ja palvelua käyttäneiden osuus oli kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2000.
Naiset käyttivät yksityislääkäriä miehiä suhteellisesti enemmän kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle 15 -vuotiaana ja yli 85 -vuotiaana. Suurin ero yksityislääkärin käytössä on 35 -54-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa yksityislääkäriä käyttäneiden naisten osuus ikäryhmistä on lähes kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Yleisimmin käytetyt lääkäreiden erityisalat kävijän iän olivat mukaan lapsilla lastentaudit, 30 -74-vuotailla naistentaudit, 55 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla silmätaudit ja kirurgia, sekä 65 vuotta täyttäneillä ja sitä, vanhemmilla sisätaudit. Kaikkiaan muita erikoislääkärin erikoisaloja huomattavasti enemmän käytetyt erikoisalat olivat naistentaudit ja synnytykset sekä silmätaudit.
Miehistä 21 prosenttia, naisista 28 prosenttia sai korvausta yksityisen hammashoidon palkkioista vuonna 2014. Osuudet ovat pysytelleet likimain samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Sekä naisilla, että miehillä yksityisen hammashoidon käyttö yleistyy iän myötä ja on sekä miehillä että naisilla yleisintä 65 -74 -vuotiaana.
Nuoret ja vanhat miehet naisia useammin sairaalahoidossa
Helsinkiläisistä 104 henkilöä tuhatta asukasta kohden oli sairaalahoidon potilaana vuonna 2013. Koko maan vastaava luku oli 134. Helsinkiläisistä miehistä 89 ja naisista 118 tuhatta miestä tai naista kohden oli ollut sairaalahoidossa kyseisenä vuonna. Vuoteen 2000 verrattuna sairaalahoidossa olleiden helsinkiläisten määrä oli vähentynyt 31 henkilöllä tuhatta asukasta kohden. Miehiä oli naisia enemmän sairaalahoidossa kaikissa ikäryhmissä paitsi 18 -64-vuotiaissa. Tähän ikäryhmään sisältyvät synnytykset, joista valtaosa tapahtuu sairaalahoidossa.
Miesten ja naisten oma arvio omasta terveydestä samalla tasolla
Helsinkiläiset miehet ja naiset kokevat terveydentilansa varsin samantasoiseksi kun sekä miehistä että naisista noin 32 prosenttia koki terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Terveydentilan kokemus liittyy ikään eli alle 55 vuotiailla korkeintaan keskitasoiseksi terveytensä kokevien osuus oli noin 20 prosentin tuntumassa, 55-74-vuotiaista näin koki reilu 40 prosenttia ikäryhmästä ja 75 vuotta täyttäneistä hiukan yli 60 prosenttia koki terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi. Miehet kokivat terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi hiukan naisia yleisemmin alle 75 vuotiaiden ikäryhmissä, mutta 75 vuotta täyttäneillä näin kokeneiden osuus oli likimain sama miehillä ja naisilla.
Miesten kuolleisuus on alentunut enemmän kuin naisten. Varttuneiden työikäisten miesten ja naisten (45 -64-v.) yleisin kuolemansyy oli alkoholiperäiset taudit ja tapaturmat.
Helsinkiläisten kuolleisuus on alentunut vuodesta 2000 vuoteen 2013 kaikissa ikäryhmissä. Miesten kuolleisuus on alentunut enemmän kuin naisten ja 65 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten kuolleisuus on alentunut voimakkaammin kuin sitä nuorempien. Sekä miesten että naisten kuolleisuus on kuitenkin pitkään ollut 40 -74 — vuotiaiden ikäryhmissä muun Suomen kuolleisuutta korkeampi. Helsingissä miesten kuolleisuus on myös pitkään ollut naisten kuolleisuutta korkeampi kaikissa ikäryhmissä ja suurimmillaan ero on 20 -29 — vuotiaiden ikäryhmässä.
Lasten ja nuorten kuolleisuus on määrältään vähäistä ja alentunut vuodesta 2000 vuoteen 2013 erityisesti miehillä. Lasten ja nuorten kuolleisuus oli miehillä ja naisilla samalla tasolla, 0,2 henkilöä tuhatta ikäryhmän henkilöä kohden vuonna 2013. Lasten ja nuorten kuolemansyyt hajoavat useiden syiden kesken, mutta syöpätaudit ja synnynnäiset poikkeamat ovat pitkään olleet yleisimmät kuolemansyyt.
Nuoremmilla työikäisillä, 20 -44-vuotiaat, ja varttuneemmilla työikäisillä, 45 -64-vuotiaat, miesten kuolleisuus oli tuhatta asukasta kohden nuoremmilla yksi henkilö ja vanhemmilla 7,4 henkilöä vuonna 2013. Naisten vastaava kuolleisuus jäi alle puoleen miesten kuolleisuudesta. Nuoremmilla työikäisillä miesten yleisin kuolemansyy olivat tapaturmat, toisena itsemurhat ja kolmantena alkoholiperäiset taudit -ja tapaturmat. Naisilla yleisin kuolemansyy olivat syöpätaudit, toisena itsemurhat ja kolmantena tapaturmat.
Varttuneempien työikäisten miesten yleisin kuolemansyy olivat alkoholiperäiset taudit -ja tapaturmat, toisena sepelvaltimotauti ja kolmantena keuhkosyöpä. Varttuneemmilla työikäisillä naisilla yleisin kuolemansyy oli samoin alkoholiperäiset taudit -ja tapaturmat, toisena rintasyöpä ja kolmantena keuhkosyöpä.
Myös eläkeikäisten nuorimmassa ikäryhmässä, 65 -74-vuotiaat, miesten kuolleisuus (22,4/1000 as.) on edelleen kaksinkertainen naisiin (11,4/1000 as.) verrattuna. Yleisimpänä kuolemansyynä sekä miehillä että naisilla oli sepelvaltimotauti, toiseksi yleisimpänä keuhkosyöpä. Kolmanneksi yleisin kuolemansyy oli miehillä alkoholiperäiset taudit -ja tapaturmat, naisilla aivoverisuonien sairaudet.
Eläkeikäisten kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä, 75 -84-vuotiaat ja 85 vuotiaat ja sitä vanhemmat, miesten kuolleisuus on naisia korkeampi, mutta ero miesten ja naisten välillä on nuorempia ikäryhmiä pienempi. Yleisimmät kuolemansyyt olivat sekä miehillä että naisilla sepelvaltimotauti, syöpätaudit, dementia ja Alzheimerin tauti sekä aivoverisuonien sairaudet. Kuolleisuus tapaturmiin, erityisesti kaatumisiin on 85 vuotta täyttäneillä nuorempiin ikäryhmiin nähden korkea.
Yliaktuaari Sini Askelo, p. (09) 310 36394 Tilastosihteeri Annikki Suihkonen, p. (09) 310 36403 Tiedustelut: tietokeskus.kirjasto(a)hel.fi ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X