Riikka Karjalainen, suunnittelija, HM
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)

Helsingin seudun kasvu ja seuturakenteen kehitys vuoteen 2025

Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitystä on tarkasteltu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tuoreessa tutkimuksessa Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025. Työssä on esitelty seudun kehityksen taustaa ja tavoitteita, arvioitu väestö- ja työpaikkakasvua sekä sen vaikutuksia seudun maankäyttöön vuoteen 2025 asti. Yhteistyönä PKS –prosessi edistää seudun maankäytön yleispiirteistä suunnittelua, ja laaja yhteistyö tuottaa seudun kehitysnäkymiä kuvaavaa aineistoa kuntien päätöksentekijöille ja suunnittelijoille sekä valtionhallinnolle, asukkaille, elinkeinoelämälle ja tiedotusvälineille. PKS –työstä ja raporteista on saatavilla lisätietoa mm. internetistä (www.ytv.fi).

Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakasvu

Helsingin seudun väestö kasvaa vuoden 2025 loppuun mennessä 1,5 miljoonaan ja pääkaupunkiseudun väestö 1,17 milj. asukkaaseen. Koko seudun väestö lisääntyy nykytasostaan noin 300 000 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun osuus kasvusta on 215 000 henkilöä. Väestön ikärakenne on vuonna 2025 seudulla tuntuvasti vanhentunut, mutta se on silti huomattavasti muuta maata nuorempi. Ikäihmisten (65 v. täyttäneet) osuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 11 prosentista 19 prosenttiin. Työikäisten ja lasten osuudet vastaavasti pienenevät.

Työpaikkojen määräksi vuonna 2025 arvioidaan Helsingin seudulla 815 000, josta kasvua on 166 500. Pääkaupunkiseudun työpaikkamäärä on 700 000 ja osuus kasvusta on 133 500 työpaikkaa. Työikäisten osuus vähenee huomattavasti nykyisestä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Helsingin seudulla asuvan työvoiman määrä vuonna 2025 on 777 500 ja pääkaupunkiseudulla 610 000 henkilöä.

Kuvio 1. Helsingin seudun väestö- ja työpaikkamäärän kehitys 1970-2000 sekä kasvuarvio vuoteen 2025.


Taulukko 1. Helsingin seudun väestön ja työpaikkojen kasvuarviot.

Sukkulointi kasvaa edelleen

Pääkaupunkiseudun rajan ylittävä työmatkaliikenne eli sukkulointi on kasvanut nopeasti. Vuoden 2001 alussa pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivia oli runsaat 100 000 henkilöä eli lähes viidennes seudulla työssäkäyvistä. Vuoteen 2025 mennessä heidän määränsä arvioidaan kasvavan noin 70 %. Seudulta ulospäin suuntautuva työmatkaliikenne lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 20 000:sta. Helsingin seudun työpaikkaomavaraisuus nousee 6 prosenttiyksikköä nykytasosta ja on 113 % vuonna 2025. Tämä merkitsee Helsingin seudun ulkopuolelta tulevan sukkuloinnin kasvua.

Kuvio 2. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajentuminen 1980-2000.

 

Asunto- ja toimitilarakentamista tarvitaan runsaasti

Väestön ja työpaikkojen sekä asumisväljyyden kasvu edellyttävät runsaasti uutta rakentamista. Helsingin seudun asuntorakentamistarpeen arvioidaan vuoteen 2025 olevan noin 25 miljoonaa kerrosneliötä, josta pääkaupunkiseudun osuus on 18,5 miljoonaa kerrosneliötä. Asuntojen rakentamistarve on vuosittain Helsingin seudulla noin 10 000 ja pääkaupunkiseudulla noin 8 000 asuntoa. Asumisväljyys nousee noin 33:sta yli 38 huoneistoneliöön asukasta kohden. Asuinkerrosala kasvaa suhteessa nykykantaan noin 50 prosenttia.

Toimitilojen rakentamistarpeen arvioidaan olevan Helsingin seudulla noin 12 milj.m3 ja pääkaupunkiseudulla noin 9,5 miljoonaa kerrosneliötä. Toimipaikkojen väljyyden oletetaan pienenevän hieman ja rakennuskannan poistuman olevan yli kolmasosan uudisrakentamisesta, jolloin toimitilakerrosalan nettokasvu olisi noin 20 prosenttia.

Väestön ja työpaikkojen tasapaino paranee

Vaikka yhdyskuntarakenne eheytyy merkittävästi monilla alueilla pääkaupunkiseudun sisällä, ja etenkin Helsingin kantakaupunki kasvaa "sisäänpäin", suuntautuu nopein väestönkasvu tulevaisuudessa seudun reunaosiin. Syynä tähän on pitkälti se, ettei keskeisemmin sijaitsevilta ja jo nyt tiiviimmin rakennetuilta alueilta löydy kuntien yleiskaavojen mukaan riittävästi rakentamismahdollisuuksia.

Väestönkasvu on suhteellisesti lähes kaksi kertaa suurempaa säteittäisten pääliikennesektoreiden ulkopuolella kuin niiden sisällä. Kaikkiaan asukasmäärä lisääntyy pääliikennesektoreiden ulkopuolella noin 83 000:lla, mistä yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Kehämäisillä vyöhykkeillä korostuu säteittäisiä vyöhykkeitä selvemmin seudun reunaosien kasvu.

Kuvio 3.Helsingin seudun väestönkasvu v. 2001-25 (a) sektoreittain ja (b) vyöhykkeittäin, kasvuprosentti ja kasvun absoluuttinen määrä.


Työpaikkamäärien kasvu jakautuu liikennesektoreittain paljon tasaisemmin kuin väestönkasvu. Työpaikat lisääntyvät tarkasteltavilla sektoreilla noin 20 000-25 000:lla. Vyöhykkeistä korostuu erityisesti Kehä III, jonne sijoittuu peräti neljännes (43 000) koko seudun työpaikkamäärän nettokasvusta.

Seudun ydinalueiden työpaikkaomavaraisuus tulee edelleen vuoteen 2025 säilymään muita alueita huomattavasti korkeampana, vaikka asunnot ja työpaikat sijoittuvatkin entistä tasaisemmin koko Helsingin seudulle. Tästä huolimatta erityisesti pääradan sektorissa, jossa on vähän työpaikkoja asukasmäärään nähden, ei juuri tapahdu muutoksia nykyiseen verrattuna. Myös seudun reunoilla jää omavaraisuus edelleen heikoksi. Suurinta työpaikkojen arvioitu kasvu suhteessa väestöön on Itämetron sektorissa ja kehäväylien vaikutusalueilla.

Kuvio 4. Helsingin seudun työpaikkakasvu v. 2001-2025 (a) sektoreittain ja (b) vyöhykkeittäin, kasvuprosentti ja kasvun absoluuttinen määrä.


Keskusverkko vahvistuu ja tasapainottuu

Keskusten toiminnallista intensiteettiä väestön, työn ja asioinnin perusteella kuvaavan tarkastelun mukaan vuoden 2025 tienoilla pääkaupunkiseudun merkittävimmät keskukset arvioidaan olevan Helsingin keskusta, Pasila, Hermanni-Sörnäinen, Leppävaara ja Itäkeskus. Nykytilanteessa vaatimattomimmat keskukset Kivistö, Kauklahti, Viikki ja Pakkala kasvavat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti eniten ja tasoittavat samalla keskusten välisiä eroja.

Vuosaari ja Hakunila pysyvät seudun väestöpainotteisimpina keskuksina myös tulevaisuudessa. Lentoasema, Pitäjänmäki ja Otaniemi ovat puolestaan seudun työpaikkapainotteisimpia keskuksia. Lentoasemalle suuntautuu myös asiointimatkoja suhteellisesti enemmän kuin muihin keskuksiin. Muita asiointipainotteisia keskuksia vuonna 2025 ovat Pakkala, Pasila ja Itäkeskus.

Pääkaupunkiseudun keskusverkko vahvistuu tulevaisuudessa, sillä väestö kasvaa keskusalueilla yhteensä 92 000:lla, mikä on 43 % koko pääkaupunkiseudun arvioidusta väestönkasvusta. Seudun työpaikkojen kasvusta peräti 63 % (81 000) ja asiointimatkojen arvioidusta kasvusta 57 % (342 000) sijoittuu näille keskusalueille. Myös keskusten väliset erot tasoittuvat monen nykytilanteessa vaatimattoman keskuksen kasvaessa.

Kuvio 5. Pääkaupunkiseudun keskusten toiminnallinen intensiteetti vuonna 2025.

Lähde:
PKS 2025 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva
Pääkaupunkiseudun julkaisusarja A 2003:3

Lisätietoja: www.ytv.fi