K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 10.5.2007 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja


 

Asia

 

Sivu

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

Lähiöprojektin toimintakertomus

7

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki, Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnos

11

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttöluonnos

26

2

Haagan korttelin 29015 tonttia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11683)

63

3

Pitäjänmäen teollisuusalueen tonttia 46004/4 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11669)

71

4

Lauttasaaren tontin 31137/4 asemakaavan muutosehdotus (nro 11657)

80

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailu

87

2

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän suunnittelutilanne

113

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

5

26.4.2007 pöydälle pantu asia
Lausunto kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön viran täyttämisestä

117

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

5

Suutarilan tonttia 40202/7 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11688)

120

6

Myllypuron Myllypadontien pohjoisosan nimeä koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11686)

123

7

Lausunto talousarvioaloitteesta, joka koskee Roihuvuoren ostoskeskusta

126

8

Lausunto Vuosaaren sataman palvelukykyä parantavista ohjelmalisäyksistä ja kustannuspuitteen tarkistamisesta

129

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

3

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee pysäkin saamista Jokeribusille Henrikintielle

135

4

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee K-junien pysähtymistä Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä

137

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

139


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä Helsingin hallinto-oikeuden päätökset:

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 2.4.2007 § 464 lähettänyt kaupunginvaltuuston 28.3.2007 pitämän kokouksen päätösluettelon, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat:

Asia 3 Kaupunginvaltuusto on myöntänyt Anna Mäenpäälle vapautuksen kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä valinnut Heta Välimäen Tapani Salosen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.
(2005-136) kaikki osastot

Asia 5 Kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa syyskaudella 2007 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta:

 

nro

päivä

 

klo

 

viikko

 
             

13

ke

29.8.2007

 

18

K

35

14

ke

12.9.2007

 

18

 

37

15

ke

26.9.2007

 

18

K

39

16

ke

10.10.2007

 

18

 

41

17

ke

24.10.2007

 

18

K

43

18

ke

31.10.2007

 

151

 

44

19

ke

14.11.2007

 

161

 

46

20

ke

28.11.2007

 

18

K

48

21

ke

12.12.2007

 

17

 

50

K = kyselytunti

(1 = Huom! talousarvio)

Samalla kaupunginvaltuusto on päättänyt, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä aikaistaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.
(2006-1828) kaikki osastot

Asia 6 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön 1.5.2007 lukien esityslistan liitteen mukaisesti.
(2007-706) kaikki osastot

Asia 7 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Malmin korttelin 38091, tonttien 38092/10, 14 ja 15, 38098/5, korttelin 38099, tontin 38104/9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisten pysäköintialueiden (muodostuu uudet korttelit 38273-38277) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11465/15.12.2005 ja 12.10.2006 mukaisena. (Ormuspellon alue; aluetta rajoittavat mm. Malminkaari, Ormusmäentie, Teerikukontie, Teerisuonkuja ja Teerisuontie.)
(2000-740) asemakaavaosasto

Asia 10 Kaupunginvaltuusto on merkinnyt tiedoksi Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurantaraportin 2002-2005.
Raportti on nähtävänä esittelijällä sekä liitelinkkinä.
(2001-1139) kaikki osastot

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 23.4.2007 § 47

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 20.4.2007 kuulutettu valtuuston 28.2.2007 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavan muutoksista:

Hermannin tontti 21007/1 ja kortteli 21015 sekä katualue (muodostuvat uudet korttelit 21020 ja 21021); piirustus 11481/1.12.2005, 8.6.2006 ja 9.10.2006. (Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja.)
(2005-1386)
Konalan
kortteli 32033, tontit 32034/1 ja 6, korttelit 32035 ja 32037 sekä katu- ja puistoalueet; piirustus 11558/1.6.2006 ja 14.12.2006. (Konalan keskusta ja Hartwallin alue ja sitä rajoittavat Konalantie, Kyttäläntie, Vihdintie sekä Kolsarintien ja Ristipellontien välissä oleva puistoalue.)
(2002-2160)
Viikin
puistoalue sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue; piirustus 11567/8.6.2006. (Latokartanon liikuntahalli; alue sijaitsee keskellä Latokartanon asuinalutta. Suunnittelualue käsittää Viikinojan puistossa, Latokartanon peruskoulun tontin eteläpuolella olevan kalliokumpareen.)
(2005-261)
Malmin
korttelit 38045-38050, tontti 38051/3, yleinen pysäköintialue sekä katu- ja puistoalueet (muodostuvat uudet korttelit 38280-38282); piirustus 11500/16.2.2006 ja 7.12.2006. (Ns. Ruotutorpantien alue; alue sijaitsee Pukinmäen ja Malmin kaupunginosien rajalla, pääradan ja Kehä I:n läheisyydessä.)
(2002-2245)
Suurmetsän
korttelit 41216, 41218 ja 41196 sekä katu- ja virkistysalueet; piirustus 11588/24.8.2006 ja 9.1.2007. (Jakomäen koulut ja liikuntapuisto; alue sijaitsee Jakomäen keskiosassa Huokotien eteläpuolella.)
(2006-379)
Herttoniemen
tontti 43001/1 ja siirtolapuutarha- ja virkistysalueet sekä Kulosaaren siirtolapuutarha-alue ja Herttoniemen katu- ja puistoalueet; piirustus 10400/ 26.9.1996, 29.9.2005 ja 9.11.2006. (Herttoniemen siirtolapuutarha. Alue sijaitsee Herttoniemen ja Kulosaaren kaupunginosien rajalla Kivinokan kaakkoisosassa. Kaava-alue käsittää nykyisen Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen lähiympäristöineen. Siirtolapuutarha-alueen lisäksi kaavaan on sisällytetty siihen rajoittuva ns. Kristikan alue (Kipparlahden silmukka 4) sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet. Kokonaispinta-ala on n. 12,3 ha, mistä nykyinen siirtolapuutarha-alue käsittää n. 7,4 ha.)
(2004-946)
Pitäjänmäen
tontit 46053/2 ja 14; piirustus 11472/13.10.2005 (Höyläämötie 11 ja 18).
(2003-463 ja 2005-729)
asemakaavaosasto

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 23.4.2007

Hallinto-oikeus on hylännyt Asunto-osakeyhtiö Sadeluoto-Ksenschakin valituksen kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.9.2006 tekemästä päätöksestä hylätä yhtiön oikaisuvaatimus koskien Puolaharju 6:ssa sijaitsevan taksien vaihtoaseman toimintaa sen tuottaman häiriön takia. Helsingin hallinto-oikeuden päätös on esityslistan liitteenä.
(2006-1111) liikennesuunnitteluosasto
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä Helsingin hallinto-oikeuden päätökset.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381

LIITTEET

Liite 1

Hallinnon ja talouden tarkastussäännön muutos

 

Liite 2

Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seuranta-raportti 2002-2005 (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 3

Helsingin hallinto-oikeuden päätös


Alkuun

4

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS

Kslk 2007-692, Khs 462 § 2.4.2007

Kaupunginhallitus päätti 2.4.2007 merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin lähiöprojektin toimintakertomuksen vuodelta 2006 ja lähettää pöytäkirjanotteen jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lähiöprojektin toimintakertomus 2006 on jaettu listan liitteenä. Liitteenä on myös jokaiseen Myllypuron talouteen jaettu "Muutosten Myllypuro" esitelehtinen lähiöprojektin toiminnan tuloksista.

Lähiöprojektin päämäärä ja tavoitteet

Helsingin kaupungin lähiöprojekti on kaupunginhallituksen 2.1.1996 perustama hallintokuntien yhteistyöprojekti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 2.5.2005 projektisuunnitelman toimintakaudelle 2005-2007. Siinä projektin päämääräksi määritellään lähiöiden vetovoimaisuuden parantaminen. Projektin visiona on "Viihtyisät ja turvalliset esikaupungit lapsiperheille", millä halutaan korostaa monipuolisen asukasrakenteen merkitystä kaupungin elinvoimaisuudelle.

Lähiöprojekti keskittyy neljään päätavoitteeseen, joita toteutetaan valikoiden tietyillä alueilla, joillakin kaikkia ja joillakin vain yhtä tai kahta tavoitetta. Projektin tavoitteet ovat:

(1) Alueen erityispiirteistä vetovoimatekijöitä,

(2) Laadukas ympäristö esikaupunkialueille,

(3) Turvallinen asuinympäristö kaupungin kilpailutekijäksi ja

(4) Asukasosallisuus voimavaraksi.

Lähiöprojektin resursointi

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu pääosin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat vastaavat myös projektin henkilöstöstä. Hallintokuntien investointirahoitus palvelutilojen ja ympäristön parannuksiin oli vuonna 2006 noin 1,8 milj.€, minkä lisäksi investointeihin saatiin tukea kaupungin lähiörahastosta noin 1,5 milj.€. Investoinnit koskevat Pihlajamäkeä, Myllypuroa, Kontulaa, Jakomäkeä ja Tapulikaupunkia sekä Itäkeskuksen Iso-Antin asukaspuistoa.

Lähiöprojektilla oli vuonna 2006 käytössä 465 000 € toimintaraha hallinnointiin ja alueelliseen toimintaan, kuten lähiöasemien toimintaan asukastiloina, kumppanuushankkeisiin, perhetyöhön, lähiöliikuntaan ja ympäristön hoitoon.

Lähiöprojektin toiminta vuonna 2006

Lähiöprojekti vietti vuonna 2006 toimintansa 10-vuotisjuhlia. Kymmenen vuoden aikana monissa kaupungin hallintokunnissa on siirrytty alueellisista periaatteista toimintasektoreittaisiin organisaatioihin ja henkilöstö on usein vaihtunut. Itse projektialueet ovat muuttuneet, rakennuskantaa on kunnostettu ja ympäristö on kohentunut. Uusia asuntojakin on rakennettu, uusia palveluita on perustettu ja entisten toiminta on muutosten pyörteissä. Pysyvää on kuitenkin asukkaiden kiintymys omaan asuinalueeseensa ja halu vaikuttaa sen kehittämiseen.

Lähiöprojekti on itsekin muuttunut 10 vuoden aikana. Alkukaudella painopisteenä olivat asuinrakennusten peruskorjaus ja yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvan toimintatavan luominen, seuraavalla kaudella päähuomio kohdistui ympäristön laatuun, ja nykyisellä kaudella pääteemaksi on nostettu lähiöasumisen vetovoimaisuuden parantaminen. Toimintakertomuksessa selostetaan projektin toimia tämän tavoitteen toteuttamiseksi vuonna 2006.

Alueen erityispiirteistä vetovoimatekijöitä

Erityisinä vetovoimatekijöinä eteni Pihlajamäen modernin arkkitehtuurin suojelu. Pihlajamäki sisältyi kansainväliseen EU-rahoitteiseen MAC 2006 betonijulkisivujen korjausmenetelmien tutkimukseen ja kansainväliseen MARC 2006 korjausrakentamisen kenttäkurssiin. Poikkeuksellisen yhtenäiselle 1970-luvun Siltamäelle valmisteltiin kehittämisohjeita.

Omaleimaisuutta ja vetovoimaisuutta lisättiin myös täydennysrakentamisen suunnittelulla. Tapulikaupungin ja Kontulan keskustan suunnitelmat etenivät kaavoitusprosessissa. Myllypurossa käynnistyi vuonna 2006 pientalovaltaisen täydennysrakentamisen suunnittelu Kehä I:n itäpuolella ja keskustan alueella järjestettiin kahta kerrostalotonttia koskeva kutsukilpailu tontinluovutukseen liittyen.

Laadukas ympäristö esikaupunkialueille

Laadukas ympäristö muodostuu hyväkuntoisesta rakennuskannasta ja julkisen kaupunkitilan ja viheralueiden tasosta. Valtion aikaisempiin päätöksiin perustuvia korjausavustuksia maksettiin vielä 2006 Kontulan-Vesalan ja Pihlajamäen-Pihlajiston asuntoyhtiöille. Kaikkiaan vuosina 1996-2006 lähiöprojektin alueilla sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt peruskorjasivat kiinteistöjään yli 85 milj.€:n arvosta ja saivat siihen 8,5 milj.€ valtion korjausavustusta.

Vuoden 2006 ympäristöparannusten painopiste oli lasten ja nuorten elinympäristöä koskevissa hankkeissa. Pihlajamäen nuorisopuiston suunnitelma valmistui ja Jakomäessä suunniteltiin liikuntapuiston ja koulujen aluetta. Itäkeskuksen Iso-Antin asukaspuistorakennus ja puistoparannus valmistuivat. Toinen tärkeä ympäristöteema oli jalankulku- ja ulkoilureitit. Uusi kevyenliikenteen silta valmistui Jakomäestä Kivikkoon ja Pikkukosken (Viikinmäen) kevyenliikenteen sillan suunnittelusta pidettiin kutsukilpailu.

Vuonna 2006 tehtiin useita pienehköjä ympäristön kunnostus- ja hoitotoimia mm. turvallisuuden parantamiseksi.

Turvallinen asuinympäristö kaupungin kilpailutekijäksi

Turvallisuus oli esillä periaatteellisina ja käytännön toimina. Sosiaalitoimen, tietokeskuksen ja projektin yhteistyönä julkaistiin selvitys ostoskeskusten häiriöihin puuttuvista työtavoista. Kaupungin ja seurakunnan kumppanuutena vakiintui Pihlajamäessä vaihtoehtokahvila Ostarin Onni.

Lähiöprojekti osallistui myös EU:n Urbact-ohjelman turvallisuutta koskevaan SecurCity-kaupunkiverkostoon. Lähiöprojektin kautta kaikkiaan kuuden eri hallintokunnan edustajat osallistuivat verkoston toimintaan. Helsinki toimi myös isäntänä helmikuussa 2006 verkoston kokoukselle. Verkoston loppuraportissa ovat esillä Helsingin kokemukset graffitien poistosta ja turvallisuuden merkityksestä lähiöiden parantamisessa.

Asukasosallisuus voimavarana

Asukkaiden omat tapahtumat, juhlat, merkkipäivät ja oma tiedonvälitys tekivät projektialueita myönteisesti tunnetuiksi. Asukasosallisuuden ja asukastoiminnan aktiivisuus paransivat julkisuuskuvaa erityisesti itäisissä lähiöissä, missä toimijatahot ovat vahvasti verkostoituneet. Lähiöprojekti osallistui kumppanina vuonna 2006 mm. Pihlajamäen Kiillepuiston avajaisiin, Pihlajapäivään, Tapulikaupungin Suuntimofest-nuorten musiikkitapahtumaan, Myllymarkkinoille ja Myllypuro-päivään.

Lähiöprojekti tuki mm. Hyvä Myllypuro verkostoa ja Pihlajamäen erilaisia lapsiperheiden arkea tukevia kumppanuusverkostoja.

Lähiöasemat ovat olleet projektin toiminnan alueellisia tukikohtia. Vanhan Vuosaaren ja Kontulan lähiöasemat ovat jo aiemmin siirtyneet sosiaalitoimen normaaliksi toiminnaksi. Vuoden 2006 lopussa näin tapahtui myös Myllypuron lähiöaseman kohdalla. Pihlajamäen aluetyö sai uutta voimaa, kun sosiaalivirasto, Kalliolan Setlementti, lähiöprojekti ja Pihlajamäki-seura tekivät lajissaan ensimmäisen kumppanuussopimuksen aluetyöstä. Uusi kumppanuus käynnistyi ripeästi, kun Kalliolan Setlementti palkkasi lähiöasemalle aluetyöntekijän.

Juhlavuotenaan lähiöprojekti sai myös tunnustusta asukkailta. Kontula-Seura luovutti projektille Kontula-mitalin, Pihlajamäki-Seura viirin ja Pihlajiston asukasyhdistys kunniakirjan. Lähiöprojekti arvostaa suuresti asukasjärjestöjen huomionosoituksia.

Lähiöprojektin viestintä Lähiöprojekti sai 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumien, esim. Helsinki-päivän kiertoajeluiden, julkaisujen ja näyttelyiden vuoksi paljon näkyvyyttä mediassa. Vuonna 2006 julkaistiin projektin internet-sivuilla http://www.hel.fi/lahioprojekti yli 60 uutista projektin toiminnasta. Viestinnän kehittämiseksi projektille laadittiin viestintästrategia, jonka tavoitteena on julkisuuskuvan parantaminen ja lähiöasumisen arvostuksen kohottaminen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2006.

Pöytäkirjanote kaikille osastoille

Lisätiedot:
Korhonen-Wälmä Ulla, projektipäällikkö, puhelin 310 37258

LIITTEET

Liite 1

Muutosten Myllypuro -esite

 

Liite 2

Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2006


Alkuun

1

KAUPUNGISTA SEUTU JA SEUDUSTA KAUPUNKI, HELSINGIN MAANKÄYTÖN
KEHITYSKUVAN LUONNOS

Maankäytön kehityskuvan suhde yleiskaavaan

Helsingin suunnittelujärjestelmän mukaan kerran valtuustokaudessa, joka neljäs vuosi, valmistellaan maankäytön kehityskuva. Kehityskuvassa tarkastellaan kaupungin tulevaisuutta ja kehittämistarpeita. Siinä esitetään visio kaupungin maankäytöstä ja periaatteet maankäytön ja liikenteen kehittämiselle.

Yleiskaava 2002 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.11.2003 ja astunut voimaan oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta Malmin lentokentän aluetta. Edellinen maankäytön kehityskuva laadittiin yleiskaava 2002 valmistelun yhteydessä.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja vaikuttavat myös kaupungin elinvoimaan ja maankäyttöön. Siksi yleiskaavoituksella on reagoitava muutoksiin kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi aiempaa nopeammin.

Yleiskaavan valmistelu on vaativa prosessi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi. Käytäntönä Helsingissä on ollut laatia uusi yleiskaava suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa.

Maankäyttö on monen tulevaisuuteen tähtäävän päätöksen taustalla. Kaupunki laatii tulevaisuuden suunnitelmia ja ohjelmia, joissa monissa maankäytön mahdollisuudet ovat avainasemassa. Elinkeinostrategiassa määritellään elinkeinojen kehittämisen periaatteet. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa (MA-ohjelmassa) osoitetaan asuntopoliittiset tavoitteet ja toteuttamisperiaatteet. Seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen ohjelmassa (MAL-ohjelmassa) määritellään seudullisen yhteistoiminnan periaatteet.

Yhteiskunnan muuttuessa ja talouden kehittyessä on tarpeen arvioida muutoksia ja pitää suunnitelmia ajan tasalla niin, että ne perustuvat ajankohtaisiin tietoihin maankäytön mahdollisuuksista.

Hyväksytty yleiskaava on voimassa toistaiseksi, niin pitkään kunnes se päätetään muuttaa. Ajan mittaan yleiskaavan ohjausvaikutus heikkenee ja se käy epäajankohtaiseksi, yleiskaava vanhenee. Kuitenkin kunnalla tulee lain mukaan olla voimassa yleiskaava, jossa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa.

Tämä maankäytön kehityskuva on yleiskaavaa täydentävä strateginen asiakirja. Tällä hetkellä Helsingin voimassa oleva Yleiskaava 2002 on suhteellisen tuore eikä kehityskuva muuta sitä. Strategisen yleiskaavan tapaan Helsingin maankäytön kehityskuva toimii osana Helsingin kehittämisstrategiaa.

Uuden maankäytön kehityskuvan toimintaperiaatteet ohjaavat Yleiskaavan 2002 toteuttamista. Lisäksi on tärkeää, että kaupunginvaltuusto voi kerran valtuustokaudessa arvioida yleiskaavan ajanmukaisuutta ja tarvetta yleiskaavan tarkistamiseen.

Uusi maankäytön kehityskuva

Maankäytön kehityskuvan laatiminen aloitettiin vuoden 2006 alussa ja nyt on valmistunut luonnos uudeksi kehityskuvaksi.

Uusi maankäytön kehityskuvan luonnos, "Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki", koostuu neljästä kartasta selityksineen sekä strategisista periaatteista. Toimintaperiaatteet, 76 strategista teesiä, kehystävät ja luovat pohjan Helsingin uudelle maankäyttövisiolle. Toimintaperiaatteiden kautta tarkastellaan fyysisten, taloudellisten, sosiaalisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutuksia maankäyttöön ja kaupunkiseudun kehitykseen.

Esityslistan liitteenä on jaettu kaksi kehityskuvaan liittyvää yleissuunnitteluosaston julkaisua, kehityskuvan luonnos (liite 1), sekä taustajulkaisu, mikä koostuu kehityskuvatyön ensimmäisen vaiheen perusteluista ja analyyseista (liite 2).

Maankäytön kehityskuvan strategiset toimintaperiaatteet visualisoidaan kartoilla (liite 1), jotka havainnollistavat alueellisia vetovoimatekijöitä. Ne yhdessä toteuttavat Helsingin maankäyttövision.

Seudullinen kartta liittää Helsingin ja sen lähialueen kehityksen laajempaan kaupunkiseudun kokonaisuuteen ja kartalla esitetään Helsingin kannalta toivottavia seudullisen kehittämisen painotuksia.

Kolmessa muussa kartassa on käsitelty Helsingin aluetta ottaen samalla kantaa siihen välittömästi liittyvien lähialueiden kehittämiseen. Kartoissa käsitellään maankäytön kehittämistä elinkeinojen, asumisen ja maisemallisen kehittämisen näkökulmista.

Yleiskaava laaditaan Helsingin hallinnollisen alueen kattavaksi, mutta kehityskuvassa on tarpeen käsitellä koko kaupunkiseutua, johon Helsingin alue kuuluu vuorovaikutuksessa lähialueiden kanssa tai osana metropolia, ja missä seudun ydin ja reuna-alueet ovat samaa toiminnallista kokonaisuutta.

Valmistelun kuluessa on pidetty kaksi asiantuntijaseminaaria sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaari.

Maankäytön kehityskuvassa on pyritty soveltamaan Helsingin osalta myös EU:n alueellisen suunnittelun ohjeita (European Union guidlines on spatial planning. "Territorial Agenda").

Kehityskuvan strategiset lähtökohdat

Kehityskuvan valmistelun ensimmäinen vaihe päättyi elokuussa 2006. Työvaiheen tulokset on julkaistu perusteluraportissa (liite 2).

Asettamalla Helsingin erityispiirteet kasvavan ja laajenevan kaupunkiseudun puitteisiin päädyttiin seuraaviin viiteen strategiseen periaatteeseen, jotka valittiin kehityskuvan valmistelun lähtökohdiksi.

1. Kaupunkiseudut ovat aikaisempaa enemmän kansainvälisiä toimijoita, jotka keskinäisessä yhteistoiminnassa ja keskenään kilpaillen näyttävät kehityksen suunnan. Helsingin tulee ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta seudun kehityksestä:

- Helsingin ja seudun kasvu on Suomen menestys.

2. Helsinki on valtakunnallinen pääkeskus, missä on tärkein yritystoiminnan ja hallinnon keskus. Kasvava seutu tarvitsee lisää tilaa pääkeskustoiminnoille:

- pääkeskuksen täytyy laajentua.

3. Taloudellinen kasvu lisää asukkaiden hyvinvointia. Asukkaiden hyvinvointi on kaupunkielämän perusta:

- sosiaalista eheyttä vahvistetaan tyydyttämällä ihmisten tarpeet nyt ja tulevaisuudessa.

4. Entiset alueet muuttuvat, kaupunki täydentyy saaden uusia ajallisia kerrostumia. Maankäyttö tehostuu ja tiivistyy, ympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi. Samalla kuitenkin kaupungin vetovoimaiset piirteet, kuten yhteys luontoon säilyvät:

- kaupunki kasvaa sisäänpäin ympäristöä parantaen.

5. Kaupunkiseutu laajenee samalla kun liikenneyhteyksiä seudun osien välillä parannetaan. Liikennehankkeilla on taipumus korostaa Helsingin pohjoispuolella sijaitsevia kaupunkiseudun alueita. Tästä voi aiheutua, että Helsinki jää syrjään kaupunkiseudun painopisteestä metropolialueen kehittämistä haittaavalla tavalla, ellei myös Suomenlahden rannikon suuntaista yhdyskuntarakennetta kehitetä riittävän voimakkaasti:

- rakentamalla seutua rannikon suuntaisesti seutu pysyy elinvoimaisena ja seuturakenteen tasapaino säilyy.

Kohti metropolin suunnittelua, kaupunkiseudun kehittäminen

Helsingin metropolialue seutuistuu kun kaupungistumisen haasteet koskevat yhä useampia kuntia ja alueen suunnittelu edellyttää yhteistoimintaa. Seudun kehityksen strategisia teemoja ovat:

- Euroopan yhdentyminen ja globalisaatio

- Kansallisesta kulttuurista monikulttuuriseksi

- Toimiva yhteiskunta

- Eurooppalainen kaupunki-identiteetti

- Helsingin seutu näkyvänä kansainvälisenä toimijana

- Ilmastonmuutos

- Kaupungin kehittäminen ei pysähdy

- Kasvun hallinta

- "Kaupunkivaltio"

- Yhdyskuntarakenteen kulmakivet

- Suurkaupunki on vaihtoehtojen kaupunki

- Säteittäinen ja kehämäinen rakenne

- Kohti monikeskuksista kaupunkiseutua

- Pääkeskuksen elinvoima

Metropolista yhtenäinen (seutukartta)

Helsingin seudulle on ominaista hajaantuminen laajalle alueelle ja rakentamisen leviäminen taajamarakenteen ulkopuolelle. Kaupunkirakentamisen perinteeseen on kuulunut melko väljä yhdyskuntarakenne, tilasta ei ole ollut aikaisemmin puutetta. Tämä on johtanut Helsingin seudulla energiataloudellisesti tuhlailevaan yhdyskuntarakenteeseen, missä liikenteen kustannukset ovat suuret ja ilmastovaikutukset kielteiset.

Seudun liikennejärjestelmä on toimiva ja Helsingin niemen joukkoliikenneosuus on korkea. Nykyisten ratakäytävien alueilla on tiivistämisen varaa yhdyskuntataloudellisesti edullisen sijainnin piirissä. Lisäksi vireillä on ratahankkeita, joiden toteuttaminen tuo uusia edullisesti sijaitsevia alueita.

Raideliikenteen lisäksi tieyhteyksien ulottuvilla on nykyisiä ja kehitettäviä taajamia sekä tiivistettävissä olevia hajarakentamisalueita bussiliikenteellä ja henkilöautoilla hyvin seutukokonaisuuteen liitettävissä.

Jos ratakäytävistä mukaan ei oteta Helsingistä itään suuntautuvaa rataa, käytäviin liittyviä rakentamattomia alueita olisi eniten Helsingin pohjoispuolella. Myös ratakäytävien ulkopuolisiin tiekäytäviin liittyvät rakentamattomat alueet ovat enimmäkseen Helsingin pohjoispuolella. Seudun poikittaisyhteyksiä korostava liikennepolitiikka painottaa Helsingin pohjoispuolisia alueita.

Helsingin pohjoispuolisia alueita korostava yhdyskuntarakenteen kehityssuunta muistuttaa Helsingin suunnitteluhistorian aikaisemmista vaiheista, missä rannikon suuntainen kehitys ja rannikolta sisämaahan suuntautuva kehitys nähtiin vastakkaisina periaatteina. Ongelmallisena pidettiin kaupungin keskustan sijaintia ahtaalla niemellä ja kasvusuunta sisämaahan päin tuntui välttämättömältä. Vastakkaisen käsityksen mukaan lähisaaret, Kulosaari ja Lauttasaari tarjosivat mahdollisuuden tuolloisen kaupungin laajentamiselle Helsingin niemeltä rannikon suuntaisesti ja kaupungin tuli hankkia ne omistukseensa. Myös auto- ja junaliikenne vaikuttivat eri tavoin yhdyskuntarakenteeseen, samoin kuin se kuinka laajalle alueelle kaupunki levittäytyi. Vesialueiden merkitys muodostui erilaiseksi riippuen kasvusuunnasta ja kaupunkialueen laajuudesta.

Nyt sama asetelma kaupungin kasvusuunnasta ilmenee metropolin kasvusuuntina laajemmassa mittakaavassa Helsingin seudulla. Liikennehankkeet ja yhdyskuntarakentaminen näyttävät painottavan Helsingistä pohjoiseen sijaitsevien alueiden merkitystä. Maankäytön kehittäminen ei ole tasapainoista ellei kehittämishankkeissa ole mukana riittävällä painolla Helsingistä itään suuntautuvaa ratakäytävää. Mikäli tämä puuttuu, voi kysyä siirtyykö kehittämisen painopiste liiaksi Helsingin ulkopuolelle niin, että metropolialueen elinvoima on uhattuna sen tärkeimmän alueen kehitysnäkymien kuihtuessa.

Menestyvät elinkeinot

Elinkeinojen kehittämisen perustana on seudun kasvu ja Helsingin pääkaupunkirooli sekä Helsingin keskustan vahvuus monipuolisena elinkeinojen ja kulttuurilaitosten alueena. Elinkeinojen kehittymiselle luodaan edellytykset koko Helsingissä kunkin alueen omia vahvuuksia hyödyntäen. Elinkeinojen strategisia teemoja ovat:

- Elinkeinojen kasvu

- Työvoima

- Pääkeskus

- Liikenneyhteydet

- Vastuullinen aluesuunnittelu ja markkinavoimat

- Teknologian kehitys

- Työ, työpaikat

Laajentuva pääkeskus ja erilaiset klusterit (elinkeinokartta)

Pääkeskusta kehitetään, vahvistetaan ja laajennetaan seudun ja valtakunnan keskuksena. Pääkeskuksessa turvataan kaupan, kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun palvelut sekä edellytykset suurten kansainvälisten tapahtumien järjestämiseksi. Pääkeskuksen tiivis rakenne, monipuoliset toiminnot, viihtyisä, viimeistelty ja korkealuokkainen kaupunkiympäristö sekä hyvä saavutettavuus luovat edellytykset pitkälle erikoistuneiden ja tietointensiivisten yrityspalveluiden sijoittumisen alueelle. Vilkkaat matkustajasatamat sitovat Helsingin muihin Itämeren kaupunkeihin ja tuovat keskustaan merkittävät matkailijavirrat samalla kun Helsingin keskusta on maan huomattavin kulttuurin ja kotimaan matkailun kohde.

Pääkeskuksen tuntumassa sijaitsevat elinkeinoalueet ovat keskustan laajenemisaluetta. Samalla ne kuitenkin kehitetään erilaisiksi kukin omien erityispiirteensä mukaan profiloituen tieteeseen, taiteeseen, digitaalisiin palveluihin ja rahoitusalaan. Tiivis kantakaupunkimainen rakentaminen leviää vähitellen nykyistä kantakaupunkia laajemmalle alueelle.

Metro Espoosta Helsingin itäosiin sitoo seudun itä- ja länsiosat yhteen ja mahdollistaa yhä paremman ihmisten liikkuvuuden. Tämä vahvistaa erityisesti pääkeskuksen itäosien kehittymistä ja laajenemista työpaikka-alueena.

Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema on eräs Helsingin ja seudun elinvoiman ehto ja on erityisen tarpeellista ylläpitää ja kehittää pääkeskuksen ja lentoaseman vuorovaikutusta ja joukkoliikenneyhteyttä. Lentoaseman yhteydessä elinkeinot vahvistuvat alueella, joka hyödyntää kansainvälistä saavutettavuutta ja nopeita yhteyksiä kotimaassa. Tuleva lentoasemakäytävä on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja valittavalla ratkaisulla on huomattava alueellinen vaikutus.

Kehäväylien ja radanvarret sekä erityisesti näiden risteyskohdat ovat vetovoimaisia elinkeinoalueita, joihin suurkaupunkiseudun kasvavat elinkeinoklusterit hakeutuvat. Ne profiloivat yritysvyöhykkeitä erilaisiksi paikallisten edellytysten mukaan yhteisenä piirteenä hyvä saavutettavuus pääosalta seutua sekä pääkeskusta joustavammat toimintaedellytykset ja hieman edullisemmat toimitilakustannukset.

Pääkeskus on huomattavin kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan keskus. Muita kuluttamisen keskuksia on syntynyt asutuksen levitessä ja kulutuskysynnän kasvaessa, kuten kauppakeskuksia aluekeskuksiin sekä volyymikaupan tihentymiä entisille teollisuus- ja varastoalueille. Periaatteena on kehittää eri keskuksia eri suuntiin niin, että keskukset täydentävät toisiaan ja muodostavat verkoston. Helsingin keskusta säilyttää merkityksensä selvästi seudun suurimpana kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan vieton alueena. Seudun kasvaessa pääkeskuksen kehittämisen on oltava jatkuvaa.

Valtakunnallinen rannikon suuntainen ratayhteys parantaa Helsingin maantieteellistä asemaa seudullisesti ja valtakunnallisesti sekä lähentää Helsingin seutua ja Pietaria.

Houkutteleva asunto kaupungissa

Helsingin toimii paitsi pääkaupunkina, myös vahvana kansainvälisenä keskuksena. Tämä edellyttää Suomen oloissa poikkeuksellista metropolimaisuutta, jossa kaupungin eri osien identiteetti muodostuu samanaikaisesti paikallisuuden vaalimisesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Vain muutoksessa olevat kokonaisuudet pystyvät vastaamaan kaupunkien väliseen kansainväliseen kilpailuun unohtamatta omaa historiallista identiteettiään. Strategisia teemoja ovat:

- Asumisen laatutekijät

- Palvelut

- Vapaa-aika, harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta

- Kaupungin rakennusperintö ja kerroksellisuus

- Täydennysrakentaminen

- Sosiaalisia näkökantoja painottava suunnittelu

- Kaupunkiturvallisuus

- Luonto

- "Itämeren tytär", merellisyys

Monimuotoinen kaupunkiasuminen (asumiskartta)

Metropolille on ominaista monikulttuurisuus, joka asettaa vaatimuksen monipuolisesta ja monimuotoisesta asuntotarjonnasta. Kaupunkia suunnitellaan aina vähintään viidelle toimijaryhmälle: nykyisille asukkaille, tuleville asukkaille, "pendelöijille", turisteille ja muille kansainvälisille toimijoille. Erilaisten alueiden houkuttelevilla ominaisuuksilla on merkitystä ihmisten muuttopäätöksissä, kun he etsivät omaa identiteettiään ja elämäntapaansa tukevaa asuinympäristöä.

Uudenlaista kehittämisajattelua edustaa sosiaalisen tilan nostaminen suunnittelun kohteeksi. Kaupunkiasumisen kehittämistä varten on kartalle profiloitu kymmenen yleispiirteistä alueidentiteettiä. Ne esitetään tunnusväreineen, kuvauksineen ja kehittämistavoitteineen. Tavoitteena on alueiden positiivinen erilaistaminen. Profilointi on painottunut ensisijaisesti alueille, joilla nykytiedon mukaan käynnistyy merkittävästi uutta asuntorakentamista.

Alueidentiteettien lähtökohtina ovat asumisen kannalta houkuttelevat ympäristön ominaisuudet. Näitä ovat toiminnallisesti yhtenäiset kokonaisuudet, mieleenpainuvat suurmaisemat, arkkitehtoninen tai virkistyksellinen elämyksellisyys, sosiokulttuurinen luonne, vahvat instituutiot tai muut mielenkiintoa herättävät toiminnot. Helsingissä toteutuu ainutlaatuinen rakennetun kaupungin ja merellisen luonnon suhde. Tätä merkittävää ominaispiirrettä ei vielä ole täysimittaisesti hyödynnetty. Rannikkoon rajautuvia alueita rakennetaan merellisiin teemoihin tukeutuen kartan osoittamalla tavalla kutakin aluetta tämän paikallisiin erityispiirteisiin nojautuen.

Merkittävimmille rakentamisalueille on lisäksi määritelty yksityiskohtaisemmat kehittämistavoitteet siten, että alueet eivät kilpaile keskenään, vaan muodostavat vaihtoehtoisia asuinympäristöjä. Kehittämistavoitteilla on merkitystä esimerkiksi laadittaessa alueille urban design guidelines -tyyppisiä suunnitteluohjeita. Lisäksi on mahdollista ohjata investointeja alueille tarjoamalla eräänlaisia kehittämisalustoja ja aineksia alueiden markkinointiin. Vaikka kerrostaloasuminen on Helsingin merkittävin asumismuoto tulevaisuudessa, myös kaupunkimaiselle pientaloasumiselle ja rajatumpaan asuntokysyntään vastaaville asumismuodoille on luotu mahdollisuuksia.

Mikäli paikallisuus ei tarjoa riittävästi lähtökohtia alueiden kehittämiseen, identiteetit on varta vasten rakennettava muista aineksista. Tällöin voidaan esimerkiksi pyrkiä luomaan juuri kyseiselle alueelle ominaista uutta arkkitehtuuria, josta se myöhemmin tulee tunnetuksi. Arkkitehtuurin varaan vahvasti rakentuvasta identiteetistä esimerkkinä on vanha Katajanokka. Sen 1900-luvun alussa nopeasti rakennetut jugendkorttelit eivät aikanaan perustuneet paikallisuuden toistamiseen. Nykyisin alue kuitenkin tunnetaan parhaiten juuri niistä.

Yksi tulevaisuuden haasteista on seutuyhteistyön kehittäminen. Tulevaisuuden kehityksen kannalta on tärkeää, että kaupungin rajojen merkitys pienenee. Helsingin alueella on useita toiminnallisia klustereita, jotka ulottuvat osin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Näitä tieteeseen, taiteeseen ja innovaatioihin perustuvia klustereita tuetaan. Samalla luodaan edellytyksiä uusien toiminnallisten keskittymien synnylle. Oleellista on, että klustereiden yhteyteen rakennetaan tulevaisuudessa alueen toimijoiden vaatimuksiin vastaavaa asumista.

Esikaupunkien renessanssialueet

Alueidentiteetteihin perustuvaa ajattelua sovelletaan myös olemassa olevien alueiden kehittämiseen esimerkiksi siten, että alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja, rakennetaan pinta-alaltaan suurempia asuntoja. Näin turvataan se, että ihmiset voivat vaihtaa asunto- ja/tai talotyypistä toiseen saman alueen sisällä elämäntilanteen mukaan. Tavoitteena on alueiden uudistaminen sosiaalisesti kestävällä tavalla. Sosiaalinen ympäristö, esimerkiksi lasten koulut eivät muutu, vaikka asuntoa vaihdetaan. Taloudellisilta resursseiltaan heikompia alueita pyritään "imaisemaan" vahvempien yhteyteen. Heikompien alueiden arvostusta voidaan nostaa alueen imagonparannuksen lisäksi kaupunginosien välisiä mentaalisia raja-aitoja pehmentämällä.

Helsingin nykyiset esikaupunkialueet ovat keskeistä asumisen ja toimintojen vyöhykettä, jotka tarvitsevat määrätietoista kehittämistä ja imagon kohottamista. Niiden seudullinen asema muuttuu tulevaisuudessa sijainniltaan keskeisemmäksi ja alueiden rooli esikaupunkina pienenee. Alueet valjastetaan uudenlaiseen paikalliseen kehitykseen, renessanssiin, joka tukee ja vahvistaa niiden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Keskeisenä toimenpiteenä on laadukas täydennysrakentaminen.

Muuttuva kaupunkiympäristö

Kaupungin tulisi olla helposti hahmotettavissa, tilalliselta rakenteeltaan ehyt ja koostua selvästi tunnistettavista paikoista. Maiseman kehittämisen strategisia teemoja ovat:

- Kaupunkimaisema

- Viheraluerakenne

- Liikenne

Elävä kaupunkimaisema (maisemakartta)

Rakentaminen on perinteisesti Suomessa tukeutunut maasto- ja maisemarakenteeseen. On vältetty maiseman äärialueita ja otettu käyttöön maaston ja pienilmaston kannalta suotuisimmat alueet. Kaupungit ovat kasvaneet maiseman solmukohtiin: vesistön, maastorakenteen ja kulkureittien risteyskohtiin.

Pääkaupunkiseudun varhaisimmat keskukset sijaitsevat maisemallisesti merkittävillä paikoilla, teiden ja vesireittien risteyksessä. Seudulle ominainen pienimittakaavainen maisema vaikuttaa myös rakennetun ympäristön hahmoon. Esimerkiksi kantakaupungin ruutukaava ja Suomenlinnan linnoitusrakenteet ovat säännönmukaisuudestaan huolimatta mukautuneet vallitsevaan maastorakenteeseen sitä korostaen.

Intensiivinen kaupunkimaisema sijoittuu maisema- ja maastorakenteeseen siten, että rakennettu ympäristö ja vapaa tila muodostavat yhdessä ja toisiaan täydentäen yhtenäisen maisemakuvan. Elämyksellinen kaupunkimaiseman voi yhtä hyvin olla täysin rakennettu, esimerkiksi moottoritien maisema kaupungissa. Kaupunkimaisemien elinvoimaisuutta vahvistetaan kehittämällä rakennettua ja rakentamatonta kaupunkitilaa ympäristön arvokkaita ominaisuuksia hyödyntäen.

Kaupunkimaisematarkastelu on myös yksi näkökulma siihen, miten viheralueita käsitellään kaupunkirakenteeseen integroituneena elementtinä. Maiseman käsittely veistoksellisena tilana poikkeaa nykyään vallalla olevista kaupunkisuunnittelun käytännöistä. Suomessa kaupunkiympäristö on totuttu ymmärtämään tiiviiksi ryppääksi rakennuksia, joita käsittelemätön luonto ympäröi. Kaupungin viheralueet ja kulttuuriympäristöt ovat kuitenkin paljon monipuolisempia virkistyksen, liikunnan ja kaupunkikulttuurin ympäristöjä ja niissä piilee mahdollisuudet ainutlaatuisen helsinkiläisen kaupunkitilan tuottamiseen.

Lainsäädännön keinoin suojellut luontoalueet muodostavat tiukat reunaehdot kaupunkisuunnittelulle. Maisemalliset arvot ovat vähintään yhtä merkittäviä urbaanissa ympäristössä, mutta ne eivät ole suojeltavissa vastaavin keinoin. Maisema muuttuu rakennetussa ympäristössä koko ajan. Kaupunkimaisemien tarkastelu tässä työssä ulottuu hallinnollisten rajojen yli ja sillä tähdätään kaupunkimaisemien erityispiirteiden korostamiseen ja alueiden kehittämiseen ehyinä ja selkeinä kokonaisuuksina. Alueiden profiloinnissa tunnistetaan ominaispiirteet ja mahdollisuudet, joihin tulevaisuuden kehittäminen voi pohjautua.

Merenlahtien maisemakokonaisuuksissa avointa tilaa reunustava rakennettu ympäristö muodostaa voimakkaan kontrastin luonnonympäristöille. Maisemakokonaisuudet ovat helposti hahmotettavia visuaalisesti ja ne ovat toiminnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin rikkaita ympäristöjä.

Merenlahtien vapaat vesialueet ovat Helsingin kaupunkimaiseman arvokas erityispiirre ja visuaalinen hengähdystauko tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Kutakin maisemallista kokonaisuutta kehitetään eri tavalla niiden omista lähtökohdista. Luonnon, rakennetun ympäristön ja liikenneväylien suhde suurmaisemaan on jokaisessa merellisessä ympäristöissä erilainen ja toisiaan täydentävä.

Esikaupunkivyöhykkeellä on vaikeampi hahmottaa maisemallisia kokonaisuuksia, koska visuaalinen ympäristö koostuu mittakaavaltaan, muodoltaan ja linjoiltaan erilaisista elementeistä ja maisemarakenne tarjoaa niukemmin kaupunkimaisemaa kokoavia aineksia. Maisemasuunnittelun keinoin voidaan luoda ja rakentaa toiminnallisia, tunnistettavia paikkoja ja yhteyksiä sekä toisaalta tuoda maisema- ja maastorakenteen elementtejä selkeämmin esille kaupunkimaisemassa.

Laajat kulttuuri- ja luonnonympäristöt sijaitsevat seudulla ja niiden kehittämisen tavoitteena on kaupunkilaisten monipuolinen ulkoilu- ja virkistyskäyttö sekä monimuotoisen luonnon ja kulttuurihistoriallisen perinnön vaaliminen.

Viheralueverkoston laatu paranee

Kehä I:n sisäpuolella viheralueet ovat hoidettuja ja korkeatasoisia puistoja lukuun ottamatta erityisiä luonnonsuojelualueita, joita kehitetään suojelun ehdoilla. Alueella on historiallisia kaupunkipuistoja sekä moderneja, kansainvälistä tasoa olevia puistoja, rantapromenadeja ja muita julkisia ulkotiloja.

Kaupungin välittömässä tuntumassa on virkistyssaarten vyöhyke. Saarten hoitoja palvelutasoa sekä lauttayhteyksiä parannetaan. Helsinki saa haltuunsa suljettuja sotilassaaria, joita kehitetään harkitusti ja kulttuurihistoriaa kunnioittaen virkistyskäyttöön. Veneilyn, kesänvieton, retkeilyn ja matkailun edellytyksiä parannetaan.

Suurin osa pääkaupunkiseudun asutuksesta kuuluu esikaupunkivyöhykkeeseen. Alueella viheralueiden hoito- ja käyttötaso paranee. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset. Rakennetun ympäristön ja viheralueiden suhde toisiinsa selkiytyy ja kaupunkimainen ilme terävöityy.

Kehityskuvan toteuttaminen

Helsingin kaikkia alueita ja kaupunginosia tulee määrätietoisesti kehittää. Kaupunki ei koskaan ole "valmis". Uusien huomattavien projektialueiden rakentamisen ei pidä merkitä sitä, että muut alueet tai kaupungin kokonaisuus unohdettaisiin.

Kaupunkilaisten tarpeet ja vaatimukset muuttuvat ajan mittaan. Menneiden vuosikymmenten ihanteiden mukaiset asuntostandardit eivät sellaisenaan vastaa tulevaisuuden vaatimuksia. Toisaalta seutuistuminen muuttaa alueiden keskinäisiä suhteita ja Helsingin alueiden merkitys seudullisessa kokonaisuudessa muuttuu.

Seudun sosioekonomisella kartalla asuntotarjonnaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kantakaupunki on nykyisellään toimiva ja lajissaan parasta suomalaista kaupunkia. Myös Helsingin pientaloalueet ovat uudistuneet ja niiden status on korkea. Mikäli kaupungin voimavarat suuntautuvat uusiin korkeatasoisiin merenrantakaupunginosiin, voi kysyä miten sodanjälkeen rakennetut esikaupunkialueet tulevaisuudessa kehittyvät.

Maankäytön kehityskuva tarjoaa kehittämisalustan ("platform") tasapainoiselle koko kaupungin alueelliselle kehittämiselle ja kehittämisohjelmien yhteensovittamiselle.

Maankäytön kehityskuvan väittämät edustavat hyvän suunnittelun tavoitteita, jotka pyritään toteuttamaan. Tavoitteiden välillä voi olla ristiriitoja, mutta tarvittava yhteensovittaminen tehdään yksityiskohtaisissa alue- tai toimintakohtaisissa kehittämisohjelmissa ja -suunnitelmissa.

Maankäytön kehityskuvan neljä karttaa määrittävät Helsingin alueellisen kehittämisen strategisesti merkittävät vetovoima-tekijät, joiden pohjalta Helsinkiä kehitetään.

Maankäytön kehityskuvan toteuttamistapoja ovat:

1. Helsingillä voi olla omia tavoitteita tai metropolialueen kunnilla yhteisiä tavoitteita valtiovallan suuntaan esimerkiksi liikennehankkeista, jotka ovat tärkeitä Helsingin tai metropolialueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Maankäytön kehityskuva tarjoaa pohjan keskustella hankkeiden mahdollisista vaikutuksista.

2. Käynnissä oleva neljäntoista kunnan yhteistyö Helsingin seudun neuvottelukunnan puitteista (MAL-yhteistyö) ottaa huomioon maankäytön kehityskuvan periaatteita.

3. Maankäytön kehityskuvan periaatteet koskevat MAL-yhteistyötä laajempaa aluetta ja kehityskuva antaa mahdollisuuden pohtia laajan metropolialueen kehityksen edellytyksiä.

4. YTV-alueella yhteistoiminnassa on vakiintuneita muotoja. Maankäytön kehityskuva antaa mahdollisuuden arvioida yhteistoiminnan laajentamisen tarvetta ja sen muotoja.

5. Helsingin rajan tuntumassa Espoossa ja Vantaalla on suunnitelmia, joiden vaikutukset ulottuvat molempiin naapurikuntiin ja joihin kehityskuvassa on otettu kantaa.

6. Maankäytön kehityskuva antaa perusteita ja tukea kaavoihin ja kiinteistöpolitiikkaan liittyvään elinkeinopoliittiseen valmisteluun ja hankkeiden kehittämiseen, toteuttamiseen, markkinointiin tai muuhun hankkeiden edistämiseen.

7. Asuntotuotanto ja asuntopolitiikan toteuttaminen edellyttävät MA-ohjelmaa täydentävää asuntopoliittista valmistelua, jolle maankäytön kehityskuva antaa osaltaan lähtökohtia.

8. Uusien alueiden rakentaminen, asema- tai osayleiskaavojen laatiminen ja täydennysrakentaminen sekä kaupungin muiden suunnitelmien toteuttaminen edellyttää intressien yhteensovittamista alueellisesti. Tarvitaan paikallista asiantuntemusta ja keskustelua suunnittelun osapuolten kanssa. Maankäytön kehityskuva antaa perusteita alueellisille ohjelmille ja alueellisten tavoitteiden määrittelylle sekä niistä sopimiselle.

9. Kaupungin kehittäminen edellyttää vetovoimaisia yksityisiä, julkisia tai kumppanuushankkeita. Maankäytön kehityskuva antaa perusteluja hankkeille sekä analysoidun perustan niiden jatkokehittelylle.

Maankäytön kehityskuvatyön jatkovalmistelu

Valmisteilla oleva maankäytön kehityskuva toimii yleiskaavaa täydentävänä maankäytön kehittämisen ja kaupungin suunnittelun strategisten kannanottojen perustana sekä seudullisesti että Helsingin alueiden kehittämisessä.

Tarkoituksena on, että kehityskuvan luonnoksesta pyydetään lausunnot, minkä jälkeen kehityskuva tuodaan uudelleen lautakunnan käsittelyyn ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy sen lähetettäväksi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston keskustelua varten. Lausunnot pyydetään vastaavilta tahoilta kuin yleiskaavan käsittelyssä (liite 3).

Kaupunginvaltuuston kehityskuvasta käymä keskustelu tulee olemaan pohjana kun keskustelun jälkeen arvioidaan voimassa olevan yleiskaavan ajankohtaisuutta ja tarvetta maankäytön kehittämistä koskevien strategisten kannanottojen täydentämiseen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää maankäytön kehityskuvan luonnoksen lausunnolle.

Lisätiedot:
Vuolanto Timo, toimistopäällikkö, puhelin 310 37074
Gordon Douglas, arkkitehti, puhelin 310 37158
Holopainen Teemu, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 310 37154
Huhdanmäki Aimo, paikkatietoasiantuntija, puhelin 310 37071
Manninen Rikhard, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 310 37160
Rodriquez Kaisa, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37056
Tani Alpo, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 310 37316

LIITTEET

Liite 1

Yleissuunnitteluosaston selvitys 2007:2 (Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki; Helsingin maankäytön kehityskuvan luonnos)

 

Liite 2

Yleissuunnitteluosaston selvitys 2007:1 (Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki: Taustaa, perusteluja ja analyyseja Helsingin maankäytön kehityskuvalle)

 

Liite 3

Luettelo Yleiskaava 2002 lausuntopyynnön saaneista


Alkuun

1

KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVA- JA MAANKÄYTTÖLUONNOS

Kslk 2003-978, Aarniala Ilpo 5.2.2007, Aarnio Aarne ym. 23.3.2007, Aho Veijo 9.4.2007,
Björkqvist Peter ym., Brelih Riitta 7.2.2007, Etelä-Helsingin vihreät ry 7.2.2007, Forsell Lars
7.2.2007, Helin Janne Valtteri 3.4.2007, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 7.2.2007,
Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKO 31.1.2007, Helsingin
Purjelaivasamayhdistys ry 6.2.2007, Helsingin Pääpolku 1 As Oy 30.11.2006, Helsingin
Saaristolaivat Osakeyhtiö 26.3.2007, Helsinki-Seura - Helsingfors-Samfundet r.y.
13.2.2007, HELVENE Helsinkiläisten Veneseurojen Neuvottelukunta 6.2.2007, Hietanen
Irmeli 30.3.2007, Jaatinen Juhani 24.1.2007, Kaitalahden yhteisalueiden hoitokunta
1.2.2007, Katajanokan Huolto Oy ym. 6.2.2007, Katajanokan Huolto Oy 7.2.2007,
Katajanokan Huolto Oy 7.2.2007, Katajanokanranta 1 Asunto Oy:n hallitus 7.2.2007,
Koivistoinen Antti 28.3.2007, Korkman Georg 12.4.2007, Kruununhaan asukasyhdistys
4.2.2007, Kruununhaka-Seura 6.2.2007, Kslk 328 § 20.6.2006, Kuusi Sampo 23.1.2007,
Laajasalo-Degerö Seura ry 7.2.2007, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry 6.2.2007,
Laakkonen Marja-Liisa 7.2.2007, Leskinen Lauri 23.4.2007, Lindfors Bo 29.1.2007,
Lindqvist Vesa 23.1.2007, Mountain Bike Club Finland Oy 7.2.2007, Mäntylä Teemu ym.
15.4.2007, Nokela Eero 23.1.2007, Oulasvirta Eero 4.2.2007, Pakarinen Paavo, Penttinen
Mika 25.1.2007, Pernaa Pauli 31.3.2007, Perttilä Jarmo 6.2.2007, Pro Kruunuvuori-liike
7.2.2007, Reiherintie 1 Asunto Oy 6.2.2007, Saarinen Heikki 7.2.2007,
Seitsemästoistaranta As. Oy 6.2.2007, Silvikko Toivi 17.8.2006, Suomaa Esa 2.2.2007,
Suomen matkustajalaivayhdistys ry/pääkaupunkiseutujaosto 29.1.2007, Syvähuoko-
Lyytikäinen Eeva ym. 31.3.2007, Tapio Antti ym. 28.3.2007, Turunen Eija 15.1.2007,
Wäänänen Ville 24.1.2007


Hankenro 626

Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa.

Suunnittelualueen rajaus

Suunnittelualue on jaettu osayleiskaava-alueeseen ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Maankäyttösuunnitelma-alue on erotettu osayleiskaava-alueesta siksi, että alueen rakentaminen ei ole sidoksissa öljysataman alasajoon. Alueen asemakaavat voidaan laatia kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän Yleiskaava 2002:een perustuvan maankäyttösuunnitelman pohjalta. Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta esitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.6.2005 hyväksymässä osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa.

Osayleiskaava-alue rajautuu lännessä ja etelässä mereen. Idässä raja kulkee Tahvonlahtea pitkin Koirasaarentien yli ja edelleen suojeltavan hopeakaivosalueen itäpuolitse Hopeakaivoksentietä, Päätietä ja Kaitalahdentietä mereen. Maankäyttösuunnitelma-alueeseen kuuluvat Koirasaarentien itäpuoleinen rakentamaton alue sekä Henrik Borgströmin tien, Päätien ja Koirasaarentien rajaama alue Kaitalahden pientaloalueeseen asti.

Osayleiskaavaluonnos ja maankäyttösuunnitelmaluonnos esitellään yhtenä kokonaisuutena.

Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 251 ha. Siitä on maa-aluetta 140 ha ja vesialuetta 111 ha. Maankäyttösuunnitelma-alueen pinta-ala on 70 ha. Koko suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 321 ha, josta maa-alaa 210 ha.

Tiivistelmä Kruunuvuorenrannalla on ainutlaatuinen sijainti kantakaupungin vastarannalla Laajasalossa. Alueen vetovoimatekijöitä ovat pitkä rantaviiva, alueelta avautuvat näköalat Helsingin niemelle, Suomenlinnaan ja merelle sekä hieno luonnonympäristö ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kartanoympäristöt.

Uusi kaupunginosa sijoittuu länsirannalle, öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Öljysatamaan johtavan Koirasaarentien molemmin puolin rakennetaan Laajasalon nykyisiin asuinalueisiin liittyviä asuinkortteleita. Hienoimmat luontoalueet ja Stansvikin kartanopuisto jäävät virkistysalueiksi.

Kruunuvuorenranta yhdistetään raitiotielinjalla suoraan keskustaan. Tämä antaa lähtökohdat hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä keskustasta olevan merellisen, kaupunkimaisen mutta samalla luonnonläheisen ja rauhallisen alueen rakentamiselle.

Kruunuvuorenranta tarjoaa mahdollisuuden hyvinkin erilaisten asuinympäristöjen ja asumisratkaisujen rakentamiselle. Alueelle suunniteltu merellinen virkistys- ja vapaa-ajan keskus houkuttelee Kruunuvuorenrantaan muita helsinkiläisiä ja tuo mukanaan toimintaa ja elämää.

Öljysatama-alueen suunnittelussa on korostettu alueen avautumista merelle. Asuntorakentamisen korkeus nousee niemen sisäosaa kohti. Näkymiä merelle avautuu kaikkialta rakennusten ylimmistä kerroksista. Katuja ja puistoja on suunnattu siten, että näkymät avautuvat merelle ja sen yli ympäristön tunnusomaisiin kohtiin. Kaikki tärkeimmät palvelut, vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät toiminnot ja työpaikat on keskitetty rantavyöhykkeille ja niitä yhdistävän puiston varteen. Joukkoliikennejärjestelyt tukevat toimintojen sijoitusta.

Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena ja puolet pientalovaltaisena alueena. Kerrostalovaltaiset korttelit on sijoitettu kantakaupungin puolelle. Stansvikin kartanoalueeseen, saaristoon sekä Kruunuvuoreen liittyen rakentaminen muuttuu pientalovaltaiseksi. Pientalovaltaiset alueet ovat luonteeltaan erilaisia ja käsittävät erilaisia asumisratkaisuja, esimerkiksi omarantaisia tai kelluvia pientaloja, erilaisia terassoituja rinnetaloja sekä maanläheistä puutarha-asumista.

Öljysatamaan tullaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Toinen katuyhteys johdetaan pohjoisesta Kaitalahdesta. Raitiovaunulla päästään nopeasti suoraan keskustaan tunnelia ja siltaa pitkin. Ennen raitiotien rakentamista joukkoliikenne kulkee liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle. Yhteys metroasemalle säilyy myös raitiotievaiheessa. Vesiliikenneyhteys kauppatorille on tärkeä kaikissa vaiheissa.

Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella olevaan laajaan virkistysalueeseen liittyvät suunnittelualueella Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden itäranta huviloineen sekä hopeakaivoksen luonnonsuojelualue ja Henrik Borgströmin tien eteläpuoleinen kallioalue. Virkistysalueeseen liittyy viherkäytävällä Kruunuvuori, jonka jylhät kalliot säilyvät pääosin virkistysalueena. Muistumana Kruunuvuoren historiasta on kolme aluetta, joissa on säilyneitä huviloita ja rakenteita täydennetään huvilatyyppisillä pientaloilla. Kaitalahden pientaloalueen eteläosaa tiivistetään ja laajennetaan itään. Kaitalahden länsipuoleiselle kalliolle rakennetaan kerrostalokortteli.

Suunnittelualueeseen kuuluu yli 6 km rantaa. Rantoja pitkin kulkee kevyen liikenteen reitti, joka yhdistää osa-alueita ja jolta avautuu vaihtelevia näkymiä merelle.

Asuntorakentamisen kerrosala on 500 000 k-m2, mikä vastaa 10 000 asukasta ja toimitiloja noin 50 000 k-m² eli 500-700 työpaikkaa.

Tausta Kaupunginhallitus ilmoitti 21.8.2000 kaupungin kannan olevan, että Laajasalon öljysatama-alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat maat muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi vuoden 2010 jälkeen.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa öljysatama ympäristöineen osoitettiin asuinalueeksi. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2003-04.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi osayleiskaavan ohjelman liiteaineistoineen ja hyväksyi periaatteet jatkosuunnittelulle 2.6.2005.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli osayleiskaavaluonnosta 20.6.2006 ja päätti kehottaa virastoa jatkamaan osayleiskaavaluonnoksen valmistelua ja tuomaan sen vielä uudelleen lautakunnan käsittelyyn ennen jatkosuunnittelun hyväksymistä ja antoi seuraavat jatkosuunnitteluohjeet:

Lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Osayleiskaavaluonnos tukee valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumista.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa nykyinen öljyhuoltoalue, Kruunuvuori ja Kaitalahti on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava osoittaa myös Pasilasta Katajanokan kautta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasalon kautta Santahaminan suuntaan kulkevan metroyhteyden. Stansvik-Tullisaari-vyöhyke on varattu virkistysalueeksi, jonka keskiosaan on erikseen merkitty geologisesti arvokas maisema-alue. Rantavyöhykkeelle Hevossalmesta Stansvikin kartanon, Varisluodon, Pitkäluodon ja Koirasaaren kautta nykyisen öljysatama-alueen eteläosaan asti on osoitettu viheryhteystarve. Stansvikin ja Tullisaaren alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai -maiseman vaalimisen kannalta arvokkaiksi alueiksi.

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa Kruunuvuorenranta on varattu kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle. Öljyhuoltoalueen keskelle on osoitettu keskustatoimintojen varaus. Koirasaarentien varteen on osoitettu kerrostalovaltaista asumista. Kruunuvuoren alueen itäpuoli Kaitalahden alueeseen liittyen on varattu pientalovaltaiseen asumiseen.

Kruunuvuoren alueen länsipuoli, Stansvikin edustan saaret, Tahvonlahden itäranta sekä Kaitalahden ja Yliskylän väliin jäävä alue on varattu virkistysalueiksi. Stansvikin alue on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi. Kruunuvuoren alueen itäosa, Stansvikin alue sekä osa Tahvonlahden itärantaa on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Katajanokalta on osoitettu metroyhteys Kruunuvuorenrantaan ja sieltä edelleen Yliskylän kautta Hevossalmen suuntaan. Yleiskaavassa osoitettujen maankäyttömuotojen sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualue, Kruunuvuorenlampi sekä Kruunuvuoren kaakkoisosan lehmusmetsikkö on varattu luonnonsuojelualueiksi.

Yleiskaavassa suunnittelualueelle on arvioitu asumista 500 000 k-m² ja toimitiloja 50 000 k-m2.

Asemakaavat

Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Koirasaarentien itäpuoli, Kaitalahden eteläosa, Tahvonlahden itäranta ja Kaitalahden pientaloalue ovat asemakaavoitettuja.

Maanomistus

Suunnittelualue on Kruunuvuorta, Koirasaarta, Koiraluotoa ja Kaitalahden eteläosaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Kruunuvuoren alueen pohjoisosan vanhan huvila-alueen omistaa vuorineuvos Aarne Aarnio ja öljysatamakäytössä olevan eteläosan Oy Shell Ab. Koirasaaren omistaa Oy Esso Ab. Kaitalahden eteläosan asuintontit ovat yksityisomistuksessa.

Laajasalon öljysataman alasajo ja suunnittelutarveratkaisu

Kaupunginhallitus päätti 21.8.2000 kehottaa satamalautakuntaa jatkamaan Laajasalossa sijaitsevien öljy-yhtiöiden vuokrasopimuksia enintään vuoden 2010 loppuun. Samalla lautakunnan tuli ilmoittaa kaupungin kantana, että vuoden 2010 jälkeen koko alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat alueet muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikaksi

Oy Shell Ab, Oy Esso Ab ja Neste Oil Oyj ovat hakeneet jatkoaikaa toiminnalleen Laajasalon öljysatamassa. Huoltovarmuuskeskuksen lausunnon (15.3.2006) mukaan tulisi selvittää voitaisiinko Shellin voiteluainetehtaan ja öljytuotteiden varmuusvarastoinnin toimintaa jatkaa tilapäisjärjestelyin esim. 5-10 vuotta pidempään kuin muita öljynhuoltotoimintoja.

Kaupunginjohtaja on ilmoittanut 23.1.2007 Oy Shell Ab:lle, Oy Esso Ab:lle ja Neste Oil Oyj:lle vastauksena yhtiöiden vuokra-ajan jatkamista koskeviin kirjeisiin, että öljy-yhtiöiden hakemukset vuokra-ajan jatkamiseksi 31.12.2010 jälkeen eivät anna aihetta jatkotoimenpiteisiin vaan että Laajasalon öljysataman suhteen pitäydytään kaupunginvaltuuston vuonna 1996 asettamassa aikataulussa alueen muuttamiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Öljysataman yhteistoimintaryhmä

Kaupunginjohtaja päätti 7.11.2001 asettaa yhteistoimintaryhmän ohjaamaan ja valvomaan Laajasalon öljysatama-alueen purku-, kunnostus- ja muiden toimenpiteiden suunnittelua ja käytännön toteutusta.

Suunnittelutarveratkaisu

Kaupunginhallitus hyväksyi 5.11.2001 Laajasalon öljysatamaa ja öljynhuoltoaluetta koskevan suunnittelutarveratkaisun, jonka mukaan öljysataman määräaikaisten rakennuslupien jatkaminen 31.12.2006 jälkeen uudella suunnittelutarveratkaisulla edellyttää hyväksyttyä muutosprosessia kuvaavaa toimenpidesuunnitelmaa.

Öljy-yhtiöt ovat laatineet toimintojensa alasajoon, rakenteiden purkuun ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen tähtäävät toimenpidesuunnitelmat. Vs. kaupunginjohtaja on 17.1.2007 päättänyt johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi Oy Esso Ab:n, Neste Oil Oyj:n, Oy Shell Ab:n ja Setynoil Oy:n öljysatamatoimintojen alasajoon tähtäävät toimenpidesuunnitelmat ja todennut, että toimenpidesuunnitelmien mukaan öljysataman purku-, puhdistus- ja kunnossapitotoimenpiteet toteutetaan öljysataman vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti 31.12.1010.

Uusi suunnittelutarveratkaisu on tekeillä öljy-yhtiöiden kesällä 2006 jättämien uusien hakemusten perusteella. Kaupunginhallituksen arvioidaan päättävän asiasta kevätkaudella 2007.

Nykytilanne Alueen nykytilannetta on kuvattu yksityiskohtaisesti esityslistan liitteenä olevassa osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue koostuu erilaisista osista. Raskaasti rakennettu öljysatama-alue erottuu ympäröivistä luonnonalueista ja kartanopuistoista. Öljysataman säiliöt ja rakenteet näkyvät laajalle alueelle Kruunuvuorenselän suurmaisemassa.

Kaitalahden pientalokorttelit muodostavat vehreän kylämäisen alueen. Kruunuvuoren alueen sisäosissa on joitakin vanhoja osittain romahtaneita huviloita. Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokas kartanoympäristö samoin kuin osayleiskaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Tullisaaren kartanopuisto sekä Tahvonlahden itärannan ja Kruunuvuoren vanhat puuhuvilat kertovat alueen historiasta, kartanoelämästä ja porvariston kesänvietosta.

Keskeinen osa suunnittelualuetta on rakentamatonta kallioista metsämaastoa. Alueelle tullaan Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentien rakentamattomat jyrkkäpiirteiset ja metsäiset varret liittyvät väljään 1970-luvun lähiörakentamiseen.

Rakennettu ympäristö

Pääosa alueen rakennuskannasta sijaitsee nykyisellä Oy Shell Ab:n, Oy Esso Ab:n, Neste Oil Oy:n sekä Setynoil Oy:n hallinnoimalla öljysatama-alueella. Teräsrakenteisten öljysäiliöiden lisäksi alueella on erilaisia öljyn toimitukseen ja jalostukseen liittyviä huolto-, varasto-, toimisto- ja tehdasrakennuksia. Rannassa on kolme tukevaa laivalaituria. Alueella on tehty runsaasti louhintaa ja muokkausta teollisuustoiminnan tarpeisiin, myös rantoja on muokattu voimakkaasti. Oy Shell Ab:n alueella sijaitsee kaksi varmuusvarastoluolaa sekä korkea ja kapea varastoluola.

Kaitalahden väljästi rakennetun pientaloalueen rakennuskanta koostuu vaihtelevan ikäisistä ja kokoisista omakoti- ja paritaloista sekä näihin liittyvistä sauna- ja talousrakennuksista.

Kruunuvuoren alkujaan noin neljästäkymmenestä kesähuvilasta on nykyisin jäljellä enää kymmenkunta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettua erittäin huonokuntoista rakennusta. Alue on yksityisessä omistuksessa ja se on nykyään lähes käyttämätön.

Stansvikin kartano ympäristöineen on eheä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Alueen rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita. Kartanon ja siihen liittyvien talousrakennusten lisäksi alueella on useita huviloita sekä kaksi lomamajakylää.

Öljysatama-alueen edustan luotojen muutamat kesähuvilat ovat 1900-luvun alkupuolelta. Pitkäluodolla ja Varisluodolla toimii Helsingin pelastuslaitoksen henkilökuntayhdistyksen mökkikylä.

Koirasaarentien varret liittyvät Laajasalon pääasiassa 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloalueisiin.

Suojelukohteet

Stansvikin kartanomaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Koirasaarentien varressa sijaitsevat kaksi huvilaa sekä Nuottaniemen puolella sijaitsevat neljä huvilaa kuuluvat suojeltavina Stansvikin kartanoaluekokonaisuuteen. Stansvikin vanhat vedellä täyttyneet kaivoskuilut sijaitsevat Stansvikin lehdon luonnonsuojelualueella.

Kaupunginmuseon inventoinnin mukaan Kruunuvuoren alueella on kuusi suojeltavaa rakennusta.

Liikenne Ainoa yhteys öljysataman alueelle on Itäväylältä Laajasalontien ja Koirasaarentien kautta. Kaitalahteen ja Tullisaareen johtaa Laajasalontieltä Henrik Borgströmin tien kautta paikallinen kokoojakatu Päätie. Kaitalahden ja öljysataman välillä ei ole katuyhteyttä.

Laajasalontie välillä Linnanrakentajantie-Koirasaarentie on 2 + 2-kaistainen pääkatu. Laajasalontien liikenne on sujuvaa ja sen liikenneturvallisuus on hyvä. Sahaajankadulle ja Viilarintielle on rakennettu rampit Itäväylälle itään. Uusien ramppiyhteyksien ansiosta Herttoniemen teollisuusalueen ja Laajasalon yhteydet itään ovat parantuneet. Linnanrakentajantie on nykyisin ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta huono. Linnanrakentajantien liikennemäärä on nykyisin 21 500-29 300 ajoneuvoa/vrk, Laajasalontien 18 000 ajoneuvoa/vrk ja Koirasaarentien 1 000-4 500 ajoneuvoa/vrk.

Laajasalon bussilinjat ovat metron liityntälinjoja, joiden päätepysäkit ovat Herttoniemen metroasemalla. Matka-aika öljysatamasta Helsingin keskustaan metroon vaihtaen kestää noin puoli tuntia.

Luonnonympäristö

Tullisaaresta Stansvikin niemeen sijoittuu laaja rakentamaton luonto- ja kulttuurimaisema-alue. Alueen selänteet ovat metsäisiä. Tahvonlahden umpeenkasvanut lahti avautuu Stansvikin kartanopuistoon, jonka kasvillisuus on erittäin monimuotoista, puutarhahistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävää. Suunnittelualueen rantaviiva on noin 6,2 km pitkä. Rantojen luonne on hyvin vaihteleva.

Alueen topografia on vaihteleva. Koirasaarentien molemmin puolin on laajat kallioselänteet, joiden rinteet ovat paikoin huomattavan jyrkkiä. Haakoninlahden rannalta Stansvikin niemen kärkeen erottuu jyrkkä ja korkea selänne, joka laskeutuu kohti niemen kärkeä. Kruunuvuori kohoaa jyrkästi suoraan meren rannasta. Suunnittelualueen laaksot sijaitsevat Tahvonlahden, Haakoninlahden ja Kaitalahden jatkeina. Öljysataman täyttöalueita lukuun ottamatta alueella ei ole laajoja tasaisia osia.

Luonnonsuojelu

Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva kallioalue, lehto ja tervaleppäkorpi Stansvikin luonnonsuojelualue, on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Lehmusmetsikkö Kruunuvuoren kaakkoisosassa on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, jonka ominaispiirteiden säilyminen on lain mukaan turvattava. Kruunuvuorenlampi rantavyöhykkeineen on todettu suojelun arvoiseksi, mutta sitä ei ole yksityisen omistamana rauhoitettu. Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva laaja kallioselänne on geologisesti/geomorfologisesti arvokas. Alueella on linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaita luontokohteita, jotka ympäristökeskus on luokittanut arvoluokkiin I-III.

Maaperä, merenpohja ja niiden rakennettavuus

Suunnittelualue on maaperän rakennettavuudeltaan erinomaista, poikkeuksena suppea-alaiset savikot ja suunnittelemattomasti toteutetut rantatäytöt.

Koirasaarentien ja Kaitalahden omakotialueen välimaastossa on maakuntakaavaan arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkitty kallioalue. Osa tästä alueesta on luonnonsuojelualuetta.

Kruunuvuorenrannan aluetta ympäröivillä merialueilla ei ole kattavia merenpohjan rakenteesta antavia tietoja. Koirasaaren ja Pitkäluodon välisen alueen sekä Haakoninlahden rantavyöhykkeellä olosuhteet ovat verrattain edulliset täyttötöiden toteuttamiselle. Kruunuvuorenselän merenpohja on syvimmillään välittömästi Kruunuvuorenrannan rantaviivan länsipuolella. Noin 100-200 metriä rantaviivasta länteen sijaitsee erittäin syvä ruhjevyöhyke; yksittäisen kairauksen mukaan korkeustaso oli -52 metriä. Rantaviivaa lähellä olevan vesialueen rakennettavuus on näin ollen hyvin huono.

Ympäristön häiriötekijät

Maaperän ja merenpohjan pilaantuneisuus

Öljyhuoltoalueella maaperässä on öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneita alueita. Pilaantuneen maan enimmäismääräksi on alustavasti arvioitu noin 60 000 tonnia. Öljyhuoltoalueen kallioperässä on ruhjevyöhykkeitä ja on mahdollista, että öljyhiilivetyjä on kulkeutunut kallionrakoihin. Alueen kalliopohjavettä ei kuitenkaan tulla käyttämään talousvetenä. Öljyhuoltoalueen ulkopuolella on lievää pilaantuneisuutta Tahvonlahden pohjukassa ja merialueella.

Öljy-yhtiöt ovat velvollisia poistamaan omistamansa rakennukset, laitteet ym. ja tarvittaessa puhdistamaan ja kunnostamaan vuokra-alueet vuokra-ajan päättymiseen mennessä.

Öljyhuoltotoimintojen ja asutuksen samanaikaisuus

Laajasalon öljysataman yhteistoimintaryhmässä on tarkasteltu ympäristöhäiriöitä tilanteessa, jossa osa öljyhuoltotoiminnoista sijaitsisi uuden asutuksen kanssa rinnakkain. Öljysatamasta asuinalueelle kohdistuvat hajuvaikutukset arvioidaan selvityksessä vähäisiksi samoin meluvaikutukset.

Turvatekniikan keskuksen ja pelastuslaitoksen lausuntojen mukaan öljyhuoltotoimintojen suurin turvallisuusriski on varastoitujen palavien nesteiden tulipalo. Säiliöpalo aiheuttaisi lisäsyttymisvaaran noin 50 metrin etäisyydelle säiliöistä. Tulipalossa syntyvät savukaasut aiheuttaisivat laajan alueen evakuointitarpeen. Turvaetäisyys maanpäällisistä palavan nesteen säiliövarastoista on 300 metriä, minkä sisäpuolelle ei saa rakentaa uusia asuinrakennuksia tai tiloja, joissa oleskelee ihmisiä. Näin ollen vain Esson alueen eteläosassa polttonesteiden varastointi olisi mahdollista asuntorakentamisen käynnistyttyä Kruunuvuorenrannan itä- ja pohjoisosassa. Shellin voiteluainetehtaan jääminen alueelle olisi mahdollista, jos tehdas, laituri ja putkilinjat erotettaisiin aidatuksi alueeksi. Asuntorakentaminen olisi kuitenkin mahdotonta ennen varmuusvarastoluolien tyhjentämistä. Asuntorakentaminen Koirasaarentien varteen olisi mahdollista öljyhuoltoalueen toiminnasta riippumatta.

Tavoitteet Kruunuvuorenranta suunnitellaan korkeatasoiseksi merelliseksi kaupunginosaksi. Alue tarjoaa kaupunkimaisen ja samalla luonnonläheisen vaihtoehdon Helsingin kantakaupunkiin samaan aikaan rakentuville merellisille alueille Kalasatamalle ja Jätkäsaarelle.

Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun tärkeimmistä asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Tavoitteena on, että Kruunuvuorenranta tarjoaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä keskustasta korkeatasoisen, monipuolisen, turvallisen ja viihtyisän alueen, joka tarjoaa erilaisia, myös uusia asumisen vaihtoehtoja sekä kerros- että pientaloissa.

Kruunuvuorenranta sijaitsee vain vajaa kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta vesiteitse. Kruunuvuorenranta yhdistetään suoraan keskustaan joukkoliikenteellä. Suora raitiotieyhteys parantaa huomattavasti keskustan saavutettavuutta sekä Kruunuvuorenrannasta että Laajasalosta. Santahaminan rakentamisen myötä korvaa metro raitiotie/bussiyhteyden keskustaan.

Merellisyys on Helsingin vetovoimaisuuden kannalta olennainen tekijä. Kruunuvuorenrannan sijainti, hieno maisema, saaristo sekä kartanoalueet antavat lähtökohdan alueen kehittämiselle vapaa-ajanvieton ja matkailun tarpeisiin. Alueelle rakennetaan sekä helsinkiläisille että matkailijoille suunnattu monipuolinen merellinen virkistys- ja vapaa-aikakeskus. Kruunuvuorenranta voi tarjota lyhyen joukkoliikennematkan päässä keskustasta uimarantaelämään, veneilyyn, kalastukseen, kulttuuriin ja ulkoiluun liittyviä toimintoja.

Kruunuvuorenrannalla on merkittävä asema Helsingin kaupunkikuvassa. Avoin Kruunuvuorenselkä on Helsingin merellinen keskusta maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Kruunuvuorenselkä muodostaa myös Helsinkipuiston eteläisen ytimen. Uuden alueen rakentaminen täydentää Kruunuvuorenselän kehitystä kaupungin urbaaniksi sisälahdeksi. Tavoitteena on, että alue tuo Helsingin kaupunkikuvaan uuden hallitusti ja korkeatasoisesti rakennetun rantavyöhykkeen.

Kruunuvuorenranta on osa Laajasaloa. Kruunuvuorenrannan rakentaminen vahvistaa Laajasalon väestökehitystä, mikä antaa julkisten ja yksityisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kehittämiselle nykyistä paremman pohjan koko Laajasalossa.

Osayleiskaava- ja maankäyttöluonnos

Osayleiskaava- ja maankäyttöluonnos on yleispiirteinen. Se osoittaa kaupunkirakenteen ja alueiden pääkäyttötarkoitukset. Rajaukset ja määräykset ovat väljiä ja mahdollistavat erilaisia toteutustapoja.

Kokonaisrakenne

Suunnittelualueen kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen keskuspuistomainen virkistysalue, joka johtaa Hevossalmesta Tullisaareen. Virkistysalueen länsipuolella (osayleiskaava-alue) rakentaminen on keskitetty rantaan nykyisen öljysataman alueelle ja sen lähiympäristöön. Virkistysalueen itäpuolella (maankäyttösuunnitelman alue) rakentaminen sijoittuu öljysatamaan johtavan Koirasaarentien varsille.

Öljysatamaan sijoittuu pääosa suunnittelualueen asunnoista, palveluista ja toimitiloista. Länsirannan visuaalista yhteyttä kantakaupunkiin on korostettu sijoittamalla kerrostalovaltaiset korttelit öljysataman keskeiseen osaan kantakaupungin puolelle. Etelässä merelle Suomenlinnan suuntaan ja idässä Stansvikin kartanoalueeseen ja saaristomaisemaan sekä pohjoisessa Kruunuvuoreen liittyen rakentaminen muuttuu pientalovaltaiseksi.

Kruunuvuorenrannan tärkeimmät palvelut, vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät toiminnot ja pienet työpaikat on sijoitettu länsi- ja itärantaan sekä niitä yhdistävän puistoakseliin varteen. Alueen keskus sijoittuu puiston ja kokoojakadun leikkaukseen. Toinen palvelujen ja toimitilojen keskittymä sijoittuu länsirannalle Haakoninlahden aukion ympärille. Itärannalla on vapaa-aikaan liittyviä toimintoja.

Joukkoliikennejärjestelyt tukevat toimintojen sijoitusta. Kruunuvuorenrannan oma raitiotielinja kulkee sekä Haakoninlahden aukion että Kruunuvuorenrannan keskustan kautta. Keskuksessa on varaus metroasemalle. Helsingin kantakaupungin puolelle puistoakselin päähän sijoittuu lautta/vesibussisatama, jota sivuaa Herttoniemen metroasemalle kulkeva liityntäbussi.

Öljysatamaan tullaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Toinen katuyhteys johdetaan pohjoisesta Kaitalahdesta. Kaitalahden pientaloalueen eteläosaa tiivistetään ja täydennetään idässä pienehköllä pientaloalueella. Koirasaarentien molemmin puolin rakennetaan uusia asuinkortteleita, jotka liittyvät 1970-luvuilla rakennettuihin asuinalueisiin. Pääosa Koirasarentien pohjoispuoleisesta kallioalueesta jää virkistysalueeksi.

Öljysataman ja Kaitalahden itäpuolella olevaan laajaan virkistysalueeseen liittyvät suunnittelualueella Stansvikin kartanoalue, Tahvonlahden ranta huviloineen, hopeakaivoksen luonnonsuojelualue sekä Henrik Borgströmin tien eteläpuoleinen kallioalue. Virkistysalueeseen liittyy viherkäytävällä Kruunuvuori, jonka jylhät kalliot säilyvät pääosin virkistysalueena. Muistumana Kruunuvuoren historiasta on kolme aluetta, joissa on säilyneitä huviloita ja rakenteita täydennetään huvilatyyppisillä pientaloilla. Kaitalahden viereiselle kalliolle sijoitetaan asuinkortteli. Suunnittelualueeseen kuuluu yli 6 km rantaviivaa. Rantoja pitkin johdetaan kevyen liikenteen reitti, jolta avautuu vaihtelevia näkymiä merelle.

Kokonaismitoitus

Suunnittelualueella on asuntorakentamista noin 500 000 k-m² ja toimitiloja 50 000 k-m². Asukasmääränä tämä tarkoittaa noin 10 000 henkeä ja noin 500-700 työpaikkaa. Asuntorakentamisesta sijoittuu osayleiskaava-alueelle noin 375 000 k-m², josta nykyiseen öljysatamaan noin 344 000 k-m², Kaitalahteen noin 12 000 k-m² ja Kruunuvuoreen noin 19 000 k-m². Maankäyttösuunnitelma-alueelle Koirasaarentien varsille sijoittuu noin 125 000 k-m².

Osa-alueet

Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin niiden tulevan luonteen ja rakentamistavan mukaan. Nimistötoimikunta esitti osa-alueille niiden sijaintiin perustuvaa nimistöä. Haakoninlahti on nykyistä öljysatama-aluetta ja sijaitsee Haakoninlahden rannalla. Kruunuvuori on korkea kallioalue meren äärellä, sen eteläosa on nykyistä Shellin aluetta ja pohjoisosa kallioista ja metsäistä entistä huvila-aluetta. Koirasaaren osa-alue muodostuu Koirasaaresta ja siihen liittyvästä täytöstä, se erottuu kanavalla mantereesta. Stansvikinkangas sijaitsee Haakoninlahden ja Stansvikin kartanon välissä. Hopealaakso sijaitsee nykyisen Koirasaarentien pohjoispuolella vanhojen kalliorinteeseen louhittujen kaivoskuilujen länsipuolella. Pohjoisimpana on Kaitalahden pientaloalueen laajennus.

Haakoninlahti, Koirasaari, Stansvikinkangas,
Hopealaakso, Kruunuvuoren eteläpää (öljysatama)

Nykyisen öljysataman alue tarjoaa hyvän lähtökohdan merellisen ja luonnonläheisen asuinalueen suunnittelulle. Virkistykseen liittyvät aktiviteetit tuovat alueelle elämää ja identiteettiä. Puolet alueesta rakennetaan kerrostalovaltaisena, puolet pientalovaltaisena alueena. Alueelle sopivat monenlaiset asuinrakennukset, kerrostalot, pienkerrostalot, kaupunkivillat ja erilaiset pientalotyypit. Rakentaminen voidaan tuoda aivan veden ääreen, maasto nousee alueen keskiosaa kohti ja sieltäkin avautuu merinäköaloja rakennusten ylimmistä kerroksista.

Paikan lähtökohdat, meri, laajat näkymät, karut avokalliot, vaihteleva maasto sekä teollisuushistoria antavat lähtökohtia kaupunkiympäristön suunnittelulle. Merkittävimmät avokalliot säilytetään ja rakentaminen sovitetaan vaihtelevaan maastoon. Kasvillisuus näkyy rakennetussa ympäristössä istutettuina puistoina, katuistutuksina ja vehreinä pihoina.

Alueen keskus sijoittuu länsi- ja itärantaa yhdistävän puiston varteen ja liittyy suoraan ulkoilu- ja asukaspuistoon. Keskus käsittää koulun, päiväkodin, liikuntahallin, nuorisotilat, kaupallisia palveluja ja palveluasumista. Länsirantaan, etenkin Haakoninlahden aukion yhteyteen sopivat kaupalliset palvelut sekä työpaikat. Itäranta on houkutteleva sijaintipaikka veneilyyn, uimarantaan, ulkoiluun ja kulttuuriin liittyville toiminnoille.

Keskeisesti sijaitsevissa kerrostalovaltaisissa kortteleissa on tavoitteena kaupunkimainen, mutta vehreä ympäristö sekä ihmisläheinen mittakaava. Alueet on mitoitettu siten, että rakennusten vallitseva korkeus on neljästä viiteen kerrokseen. Vaihtelua voivat tuoda räystäslinjan yläpuolelle nousevat kuusi-seitsemänkerroksiset tornimaiset osat tai kattoasunnot. Keskeinen puisto erottaa kerrostalovaltaiset alueen kahteen osaan.

Kerrostaloytimeen liittyy kolme lähtökohdiltaan erilaista pientalovaltaista aluetta, jotka on tarkoitus suunnitella luonteeltaan erilaisiksi. Eteläosaan on muodostettu "vesikorttelit", kaksi saarta, jotka on erotettu mantereesta kanavilla. Toinen muodostuu täytöllä laajennetusta Koirasaaresta, toinen on kokonaan täyttömaata. Vesikortteleiden kerrostalot ja kaupunkipientalot sijoittuvat kanavien varsille, osa niistä voi olla omarantaisia, alueelle on tarkoitus sijoittaa myös kelluvia asuntoja. Suojaksi Kruunuvuorenselän ankaraa ilmastoa vastaan on kaavailtu vallitettuun rantapuistoon liittyvää kerrostalojen nauhaa.

"Puutarhakorttelit" sijoittuvat alueen itäosan vaihtelevaan maastoon Stansvikin kartanoalueen viereen. Puutarhakortteleita erottaa kartanopuistosta metsäinen rinne. Alueen miljöön esikuvana ovat pienimittakaavaiset suomalaiset puukaupungit. Tavoitteena on vaihteleva, vehreä ympäristö, joka koostuu erilaisista pientalotyypeistä ja joissa jokaisella asunnoilla on oma puutarha. "Rinnekorttelit" sijoittuvat alueen pohjoisosaan Kruunuvuoren etelärinteeseen. Pienimittakaavainen korttelisto nousee terasseina pitkin rinnettä rakennusten korkeuden kasvaessa ylärinteessä. Pääosalle asunnoista voidaan tarjota merinäköala.

Alueen eriluonteisia rantoja yhdistää kevyen liikenteen reitti. Kaupunkimaiseen länsirantaan sijoittuu pienimittakaavaisia rantakortteleita, joissa on asuntoja, palveluja ja pieniä työpaikkoja sekä mahdollisesti joku suurempi julkinen rakennus esimerkiksi kylpylä tai museo. Lounaisrannalle vastapäätä Suomenlinnaa on suunniteltu rantapuisto, jonka vallien esikuvana ovat Suomenlinnan vallitukset. Itärannalla vesikortteleiden pienimittakaavaista rantamiljöötä täydentävät venesatamat. Suojaisessa lahdelmassa sijaitsee uimaranta, joka on yhdistetty sillalla Pitkäluotoon. Uimaranta liittyy idässä Stansvikin kartanoalueeseen.

Katuverkko perustuu kaupunkimaiseen jatkuvaan katuverkkoon. Katuverkon rungon muodostaa kokoojakatujen muodostama kehä, jota täydentää alempiasteinen katu itärannassa. Raitiotielinja kulkee alueella keskeisesti Haakoninlahden aukion ja keskuksen kautta alueen eteläosassa. Pysäköinti kerrostalovaltaisissa kortteleissa sijoittuu kannen alle tonteille, pientalovaltaisilla alueilla pääosa autopaikoista integroidaan asuntoihin. Kruunuvuoren eteläosassa tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa pääosa pysäköinnistä rinteessä sijaitsevaan suureen kallioluolaan.

Alueelle sijoittuu noin 344 000 k-m2 asuntorakentamista

Kaitalahti

Kaitalahden luonne vehreänä pientaloalueena on tarkoitus säilyttää. Kaitalahden eteläosan tontit ovat nykyisin väljemmin rakennettuja kuin pohjoisosan tontit. Eteläosan tontteja tiivistetään Helsingin pientaloalueiden vallitsevaan kaavatehokkuuteen noin e = 0,25. Alueelle on osoitettu pieni laajennus eteläosan itäpuoliselle metsäalueelle. Lisärakentamismahdollisuuksia rajoittaa viereinen Hopeakaivoksen luonnonsuojelualue.

Alueelle sijoittuu noin 12 000 k-m² uutta asuntorakentamista, josta nykyisille tonteille sijoittuu noin 5 000 k-m² ja laajennusalueelle noin 7 000 k-m².

Yhteys öljysatama-alueelle johdetaan Kaitalahden nykyistä kokoojakatua Päätietä pitkin Hopeakaivoksentielle ja edelleen Koirasaarentielle. Öljysatamaa ja Kaitalahtea palveleva Herttoniemen metroasemalle johtava bussiyhteys kulkee tätä reittiä.

Kruunuvuoren pohjoisosa

Kruunuvuoren pohjoisosa säilytetään pääosin virkistyskäytössä. Metsälehmusmetsikkö ja suolampi ympäristöineen merkitään luonnonsuojelualueiksi. Kruunuvuoren historia huvila-alueena on lähtökohtana suunnitelmalle, jossa alueelle sallitaan uutta huvilatyyppistä asumista. Tämä edesauttaa myös alun perin neljästäkymmenestä huvilasta säilyneiden vielä kunnostuskelpoisten 7 rakennuksen säilyttämistä ja tuo sosiaalista kontrollia alueelle.

Uutta rakentamista ympärivuotiseen asumiseen on sijoitettu kahdelle alueelle, joilla aikaisemminkin on ollut asutusta: suojeltavan Villa Hällebon ja entisen Goldbeck-Löwen huvilan väliselle alueelle, Kaitalahden pohjukan koillisrinteeseen. Alueen lounaisosaan Kruunuvuorenselälle avautuvaan rinteeseen on varattu mahdollisuus loma-asutuksen täydentämiseen.

Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetut alueet tarjoavat hienot olosuhteet tavanomaisesta poikkeavalle ympäristöystävälliselle asumiselle. Uusien rakennusten tulee sopeutua vanhaan rakennuskantaan ja ajoneuvoyhteys sekä kunnallistekniikka tulee järjestää luontoa tuhoamatta. Kunnallistekniikan osalta on alustavasti selvitetty sekä hajautettua että keskistettyä ratkaisua. Ajo rakennuspaikoille voidaan järjestää Kaitalahdesta nykyisiä reittejä. Loma-asumiseen varatun alueen ajoyhteys voidaan johtaa öljysatama-alueelta.

Maanomistajan kanssa on neuvoteltu alustavasti ratkaisusta, jossa huvila-alueet voisivat siirtyä osana maanomistajan kanssa tehtävää maapoliittista sopimusta kaupungille. Tällöin kaupunki voisi esimerkiksi luovuttaa ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetut huvila-alueet kilpailun kautta kahdelle asukasryhmälle, jotka toteuttaisivat ne yhtenäisten suunnitelmien pohjalta. Kilpailussa etsitään toiminnallisia, ekologisia ja ympäristöön liittyviä ideoita. Ryhmät, jotka saavat alueen toteutettavaksi, joutuvat vastuuseen alueen suojeltavien rakennusten kunnostamisesta ja kunnossapidosta.

Loma-asumiseen tarkoitettu alue sopisi joko jollekin yhdistykselle tai pienimuotoiseen kaupalliseen toimintaan.

Öljysataman puoleiselta Kruunuvuoren rinteeltä johdetaan katuyhteys Kaitalahden viereiselle kallioselänteelle, jonne on osoitettu kerrostalokortteli. Vaikea maasto ja luonnonsuojelualueen läheisyys asettavat rakentamiselle reunaehtoja. Lähtökohtana on maastoon huolella sijoitetut pistetalot, joiden pysäköintiliikenne johdetaan tunnelissa kevyen liikenteen raitin ali maanalaiseen pysäköintitilaan.

Kruunuvuoren vaihteleva maasto ja hyvin säilynyt luonto muodostavat hienot puitteet virkistyskäytölle. Alue onkin merkitty pääosin virkistysalueeksi. Huvilatyyppisen rakentamisen alueet on osoitettu puistoon merkittyinä osa-alueina.

Kruunuvuoren pohjoisosaan, öljysataman nykyisen rajan pohjoispuolelle sijoittuu 3 000 k-m2 huvilatyyppistä asutusta sekä noin 16 000 k-m2 asuntorakentamista, yhteensä 19 000 k-m² asuntorakentamista.

Stansvikin kartanon alue ja luodot

Stansvikin kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kartanopuisto ympäristöineen tulee olemaan julkista virkistysaluetta. Rakennukset on nykyisin vuokrattu KVL:lle, joka vuokraa niitä kesäkautena edelleen jäsenistölleen loma-asunnoiksi. Kruunuvuorenranta rakentuessaan tuo alueelle käyttäjiä moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Kartanopuiston käyttöä ohjataan yksityisen ja julkisen virkistyskäytön rajoja täsmentäen.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä alue on mahdollista liittää kunnallistekniikkaan ja rakennuksien käyttöä, suojelun sallimissa puitteissa, monipuolistaa. Alueen virkistyskäyttöä palveleva tarpeellinen täydennysrakentaminen on mahdollista. Öljysataman itäpuolella sijaitsevalla Uudenkylän mökkikylällä ei ole edellytyksiä säilyä öljysataman rakentamien jälkeen. Poistuville mökeille on osoitettu rakennuspaikat Vanhakylän mökkikylästä, joka säilyy lomamaja-alueena.

Stansvikin alueelle on laadittu ideasuunnitelma. Yleissuunnitelma laaditaan tänä vuonna yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Siinä yhteydessä selvitetään tarkemmin erilaisten virkistystoimintojen soveltuvuutta alueelle. Rakennuksien kuntotutkimuksia täydennetään ja laaditaan kartanopuutarhan kunnostussuunnitelma.

Pitkäluoto ja Varisluoto ovat osa hienoa saaristomaisemaa, joka avautuu öljysatama-alueen keskeisestä puistosta etelään. Pitkäluoto liitetään kevyen liikenteen sillalla osaksi puistokokonaisuutta. Eteläosan kallioilla olevat Pelastuslaitoksen kesäkotiyhdistyksen lomamajat voivat säilyä. Varisluodolla on kaksi 1800-luvun rakennusta, jotka ovat Pelastuslaitoksen kesäkotiyhdistyksen käytössä ja hoidossa. Lisäksi Varisluodolla on lomamajoja, jotka säilyvät.

Koirasaarentien maankäyttösuunnitelma-alue

Koirasaarentie yhdistää öljysatama Laajasaloon. Koirasaarentien molemmille puolille Reiherintien risteyksestä länteen esitetään asuntorakentamista. Tien eteläpuolella rakentaminen sijoittuu Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennetun asuinalueen väliin. Nykyisen asuinalueen kokoojakatu Gunillantie yhdistetään Koirasaarentiehen, jolloin Gunillantien nykyisen päätepysäkin yhteydessä oleva pieni koulun, päiväkodin ja kaupan muodostama keskus tulee uuden asutuksen ulottuville ja vanhaa ja uutta aluetta voi palvella sama bussilinja. 1970-luvun alue on väljästi rakennettu suurehkoilla kerrostaloilla. Uudet rakennukset sovitetaan kallioiseen vaihtelevaan maaston ja nykyiseen avoimeen rakennustapaan. Rakentamiskorkeus on Gunillantien jatkeen pohjoispuolella 4-5 kerrosta, rannanpuoleiselle alueelle on tarkoitus sijoittaa myös pientaloja. Uudet rakennukset sijoittuvat rinteeseen huomattavasti nykyisiä rakennuksia alemmaksi, näköalat olevista rakennuksista säilyvät pääosin. Nykyisten ja uusien kortteleiden välistä on johdettu kevyen liikenteen yhteys Tahvonlahden rannan puistovyöhykkeelle.

Koirasaarentien pohjoispuoleinen alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa maastoa. Kerrostalovaltaista asuntorakentamista on sijoitettu alueen koillisosaan Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien varteen siten, että Hevossalmesta Tullisaaren puistoon johtava virkistysalue säilyy mahdollisimman laajana. Alueelle rakennetaan päiväkoti.

Alueelle sijoittuu noin 125 000 k-m2 asuntorakentamista.

Kaupunkikuva ja julkiset ulkotilat

Suurmaisema

Kruunuvuorenrannalla on merkittävä asema Kruunuvuorenselän kaupunkikuvassa. Alue muodostaa kantakaupungin vastarannan, joka näkyy kantakaupungin eteläosiin ja Suomenlinnaan sekä laajalti merialueelle. Erityisen tärkeä näkymä on Kustaanmiekasta, josta Kruunuvuorenranta näkyy Helsinkiin saapujalle ennen keskustasilhuettia.

Tavoitteena on, että alue näyttäytyy ympäristöönsä vihreänä kaupunginosana kantakaupungin ja Suomenlinnan silhuettien maisemakuvaa kunnioittaen. Rakennettu ranta muodostaa kaukomaisemassa selkeä ja hallitun rajauksen. Aluejulkisivu länteen jakautuu kolmeen erilaiseen osaan. Pohjoisosaa dominoivat Kruunuvuoren kalliot. Keskiosassa Haakoninlahdessa rakentaminen ulottuu rantaan asti. Porrastettu silhuetti muodostuu rannan 2-3-kerroksisten rakennusten vyöhykkeestä ja sen takaa kohoavasta 4-5-kerroksisesta rakennusrintamasta. Yhtenäisen räystäslinjan yli nousee 6-7-kerroksisia tornimaisia osia. Rannan suuntaisten katujen puuistutukset pehmentävät muutoin kaupunkimaista rantanäkymää. Eteläosassa Koirasaaressa luonto ja rakentaminen kohtaavat. Suomenlinnasta ja kauempaa avomereltä katsottuna eteläosan rakennukset näkyvät vallipuiston vallitusten ja kasvillisuuden takaa.

Kaupunkikuva

Öljysatamassa merellisen, kallioisen niemen ominaispiirteitä säilytetään kaupunkikuvassa. Pitkä rantaviiva tuo meren lähelle koko alueella. Meren yli avautuu laajoja näkymiä Helsingin keskustaan, Suomenlinnaan ja saaristoon. Visuaalisia yhteyksiä alueen ulkopuolelle on korostettu siten, että vapaita näkymiä ja katulinjauksia on suunnattu kohti tunnusomaisia kohteita, esimerkiksi nykyisen Haakoninlahdentien paikalle rakennettavan kadun päätteenä on tuomiokirkko ja rannan kävelykadulta avautuu näkymä merelle horisonttiin.

Rakentaminen sovitetaan maastoon ja ainakin merkittävimmät avokalliot säilytetään. Alueen kulttuurihistoriasta kertovat julkiseen käyttöön tuleva Stansvikin alue ja Kruunuvuoren huvila-asutus. Muistumana öljysatamasta säilytetään 3-4 öljysäiliötä sekä suuret rantalaiturit. Öljysäiliöiden ympyränmuotoisia perustuksia voidaan käyttää aiheina lähiympäristön suunnittelussa.

Nopeassa aikataulussa toteutettuja aluekokonaisuuksia vaivaa usein liiallinen samankaltaisuus. Öljysatama-alue asemakaavoitetaan useassa vaiheessa. Sinne on lähtökohtaisesti pyritty luomaan erilaisia ympäristöjä mm. korostamalla osa-alueilla paikan lähtökohtia (ranta, rinne jne.) sekä erilaista rakentamistapaa.

Rakentamisen määrälliset tavoitteet tuovat mukanaan urbaanin ympäristön. Kaupunkimiljöön kannalta tärkeinä nähdään erilaiset rakennustyypit, vaihteleva rakennuskorkeus, inhimillinen mittakaava, julkista tilaa korostava tilarakenne, jatkuva katuverkko, riittävän pienien toteutusyksiköiden tuoma vaihtelu ja pohjakerroksiin sijoittuvat toiminnot. Öljysatama-alueen kasvillisuus tulee vastakohtana ympäristön luonnolle olemaan rakennettua kaupunkiluontoa: puistoja, puistokatuja ja vehreitä pihoja.

Palvelut ja toimitilat

Julkiset palvelut

Kruunuvuorenrantaan varataan tilaa alueen tarvitsemille peruspalveluille. Korkeamman asteen palvelut kuten terveyspalvelut, kirjasto ja nuorisotalo tarjotaan Laajasalon keskuksessa Yliskylässä. Kruunuvuorenrannan rakentaminen lisää merkittävästi Laajasalon väkilukua ja luo edellytyksiä julkisten ja kaupallisten palvelujen parantamiseen Laajasalossa. Laajasalon keskuksen uudistamisen mahdollistava asemakaavoitus on jo käynnistynyt.

Kruunuvuorenrannan alueelle on varattu tilaa kahdelle uudelle kouluyksikölle ja nykyiselle Tahvonlahden ala-asteen laajennukselle. Alueelle on varattu tilaa neljälle suurelle päiväkodille, joista kaksi sijaitsee koulujen ja leikkipuistojen yhteydessä. Lisäksi on varattu paikat kahdelle kahden ryhmän päiväkodille. Ryhmäperhepäiväkoteja voidaan sijoittaa asuinrakennuksiin. Alueelle on varattu tilaa suurelle leikkipuistolle. Sen sisätilat sijoitetaan päiväkodin ja koulun muodostamaan palvelukeskuskokonaisuuteen puistoakselin reunaan. Liikuntapuisto on sijoitettu keskeisen puistoakselin kaakkoispäähän. Puiston yhteyteen on varattu paikka suurelle liikuntahallille. Puistoon tulee mm. jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo/pelikenttiä ja juoksusuora. Nuorisotila voidaan tarvittaessa sijoittaa jonkin muun hankkeen yhteyteen.

Palvelutarpeen kehitystä seurataan koko suunnittelun ja toteutuksen ajan yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa.

Kaupalliset palvelut ja toimitilat

Alueelle sijoitetaan yksi tai kaksi suurempaa päivittäistavaramyymälää. Niitä voivat täydentää alle 400 k-m²:n päivittäistavaramyymälät, jotka muiden vähän tilaa tarvitsevien kaupallisten palveluiden (esim. kukkakaupat, kioskit, kampaamot, pienet ravintolat, kahviot jne.) tavoin sijoittuvat rakennusten pohjakerroksiin. Alueen luonne virkistys- ja matkailukohteena johtaa tavanomaista suurempaan määrään ja valikoimaan ravintolapalveluita. Ne tulevat sijaitsemaan lähinnä länsirannalle ja Stansvikin kartanon yhteydessä.

Alueelle osoitetaan rakennettavaksi noin 50 000 k-m² toimitiloja. Toimitiloista suurin osa tulee julkisten ja yksityisten palveluiden käyttöön. Alueelle pyritään saamaan myös asumiseen liittyviä työtiloja erityisesti läntiselle rantavyöhykkeelle.

Matkailun ja vapaa-ajan palvelut

Kruunuvuorenrantaa kehitetään monipuolisesti varsinkin mereen liittyvien virkistyspalveluiden alueeksi. Tavoitteena on luoda helsinkiläisille uusi erilainen ja urbaanimpi vapaa-ajan vieton merellinen alue jatkamaan perinteisten Suomenlinnan, Hietarannan, Seurasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja lukuisten uimarantojen ketjua.

Kruunuvuorenselän puoleisen urbaanin rannan rantakadun ja ranta-aukioiden vyöhykkeellä sijaitsevat Kauppatorilta tuleva lautan/vesibussin satamalaituri, vierassatama ja käyntisatama. Rantavyöhyke sopisi sijaintikohteeksi myös mittavimmille kohteille, esim. kylpylälle hotelleineen tai jollekin museolle. Rantakortteleihin voidaan sijoittaa monipuolista pienyritystoimintaa pienliiketiloja, työhuonetiloja, kahviloita, kappeli jne. Säilytettävään öljysäiliöön voi sijoittua kesäteatteri. Vilkas laiturivyöhyke tarjoaa poikkeuksellisen hienon sijaintipaikan meri- ja kantakaupunkinäkymineen. Alueen kautta voidaan tarjota monenlaisia kalastusmahdollisuuksia helsinkiläisille ja matkailijoille. Alueelle voidaan järjestää paikkoja ongintaan ja heittokalastukseen rannalta ja laitureilta, kalastusveneiden vesillelaskupaikkoja ja laitureita kalastusmatkayrittäjien käyttöön. Talvikalastusmatkoja pilkkimään tai kokemaan verkkoja voidaan järjestää alueelta.

Stansvikin kartanon ja öljysatama-alueen välinen ranta on varattu laajalle, korkeatasoiselle uimarannalle. Uimaranta-alue liittyy Kruunuvuorenrannan liikuntapuistoon, jossa on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa erilaisia pelejä ja kilpailumuotoja. Ranta-alueelle on varattu tilaa myös venesatamalle, oma alueensa soutuveneille ja kanoottikerhotoimintaa varten.

Historiasta kiinnostuneiden retkikohteita voivat olla Stansvikin kartanoalue kaivoskuiluineen, Tullisaaren puisto ja Kruunuvuori vanhoine huviloineen. Stansvikin kartanon aluetta on mahdollista kehittää kartano- ja puutarhakulttuuria esittelevänä keskuksena, joka voi olla puitteina erilaisille juhlille, kokouksille ja illanvietoille.

Kruunuvuorenrannan edustalla sijaitseva Vasikkasaari saunakeskuksineen täydentää Kruunuvuorenrannan matkailijoille suunnattuja palveluita.

Virkistysalueet

Kruunuvuorenranta tarjoaa luontaisesti hienot virkistysmahdollisuudet. Merenranta avautuu kolmeen ilmansuuntaan, etelärannalla on suojaisa hiekkaranta ja pohjoisessa on jylhää kalliorantaa. Kruunuvuorenrannan ja Koirasaarentien alueen välissä on laaja, keskuspuistonomainen, maastoltaan hyvin vaihteleva metsäalue, joka jatkuu etelässä Hevossalmeen asti. Tämä metsäalue Stansvikin ja Tullisaaren kulttuurimaisemien kanssa muodostaa myös rakennettavien uusien asuntoalueiden laajan ja vaihtelevan virkistysalueen rungon. Virkistysalueella on pääulkoilureitit, jotka liittyvät suoraan rakennettavien alueiden sisäiseen ulkoilureittiverkostoon. Kruunuvuori on yhdistetty poikittaisella viherkäytävällä metsäiseen virkistysalueeseen. Rantoja myötäilee kevyen liikenteen reitistö. Virkistysreitit on suunniteltu jatkuvan myös siltojen avulla Laajasalon ulkopuolelle Herttoniemenrantaan ja Kulosaareen, jolloin saadaan kaupunginosia yhdistäviä rantareittikokonaisuuksia.

Öljysataman rakenteen sisällä on yksi kokoava toimintapuisto sekä lounaisrannassa rantapuisto. Toimintapuisto on sijoitettu keskellä aluetta siten, että puistoakselin molemmat päät suuntautuvat maisemallisiin ja toiminnallisiin huippukohtiin. Keskeiseen puistoon sijoitetaan asukaspuisto ja liikuntapuisto sekä mahdollisimman paljon vapaata nurmipintaista oleskelutilaa. Puistoakseli laajenee eteläpäässä hiekkarantaiseksi, vanhojen mäntyjen reunustamaksi uimarannaksi. Kaikista asunnoista on enintään 150 metrin matka merenrantaan, keskeiselle alueen sisäiselle puistoalueelle tai laajemmalle virkistysalueelle.

Liikenne

Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti

Laajasalon liikennemäärä kasvaa noin 15 000 ajoneuvolla vuorokaudessa Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne kuormittaa nykyistä katuverkkoa Itäväylältä Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan.

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelma hyväksyttiin 16.12.2002 kaupunginhallituksessa. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi Linnanrakentajantien alle tunneliyhteys keskustan suuntaan ja keskustan suunnasta Linnanrakentajantielle ja edelleen Laajasalon suuntaan. Suunnitelman sisällön kehittämismahdollisuuksia on tarkoitus selvittää vielä siten, että saataisiin tunneliyhteys Itäväylälle myös idän suuntaan. Liikenteen sujumisen edellytyksenä on, että uudet liikennejärjestelyt toteutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Koirasaarentie toimi alueellisena kokoojakatuna Kruunuvuorenrantaan. Kaitalahden asuntoaluetta halkovalta Päätieltä Hopeakaivoksentien kautta jatketaan yhteys nykyiselle Haakoninlahdentielle asti.

Paikalliset kokoojakadut muodostavat maankäyttöä hyvin palvelevan kehän. Kokoojakehän muodostavat nykyinen Haakoninlahdentie, länsirannassa sijaitseva katu ja maankäytön keskellä koillisen-lounaan suunnassa kulkeva keskeinen katu. Kehää täydentää alempiasteinen katu itärannassa. Alueellisen ja paikallisten kokoojaväylien risteyskohdassa on kiertoliittymä. Katuverkostoa täydentävät poikittaissuuntaiset tonttikadut, jotka on tarkoitus suunnitella liikenteenrauhoittamisen keinoin läpiajoa torjuviksi.

Asukkaiden pysäköintipaikat järjestetään kerrostalovaltaisissa kortteleissa pääosin laitoksiin. Asiointi- ja vieraspysäköintipaikat osoitetaan katujen varsilta. Pystyvaraston hyödyntämistä kalliopysäköintiin tutkitaan. Muuten alueelle ei ole tarkoitus toteuttaa kalliopysäköintiä.

Joukkoliikenne

Yleiskaava 2002 sisältää ns. toisen metrolinjan, jolla Laajasalon suunnalla varaudutaan Santahaminan muuttamiseen asunto- ja virkistysalueeksi. Santahaminan maankäytön muutos ei ole ajankohtainen eikä myöskään metrolinjan rakentaminen. Metroon kuitenkin varaudutaan yleiskaavan mukaisesti.

Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelmassa Helsingin niemen ja Kruunuvuorenrannan välille esitetään toteutettavaksi suora bussi- tai raitiotieyhteys rakentamisen alkuvaiheessa. Yhteys lyhentää matka-aikoja keskustaan kaikkialta Laajasalosta ja lisää joukkoliikenteen käyttäjien osuutta. Kruunuvuorenrannalle hyödyt ovat erityisen suuret. Suora joukkoliikenneyhteys tuo Kruunuvuorenrannan yhtä lähelle Helsingin keskustaa kuin esimerkiksi Kulosaari ja Lauttasaari ovat nyt.

Osayleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty useita vaihtoehtoisia ratkaisuja alueen kytkemiseksi suoraan keskustaan joukkoliikenteellä. Osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu raitiotieyhteyteen Kruununhaasta Kruunuvuorenrantaan. Raitiotielinja kulkee Liisankadulta Tervasaareen, josta edelleen läppäsillalla Sompasaareen ja sillalla Korkeasaareen. Korkeasaaresta alkaa tunneliosuus, joka jatkuu merenpinnan alaisena matalatunnelina. Maanpintaan noustaan Kruunuvuorenkallion itäpuolella. Yhteys suunnitellaan niin, että samalla syntyy kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Ennen raitiotielinjan rakentamista joukkoliikenne kulkee Herttoniemen metroasemalle. Liityntäbussiyhteys metroasemalle säilyy myös raitiotievaiheessa. Vesiliikenneyhteys keskustaan, kauppatorille on alueen ja sen virkistyskäytön kannalta tärkeä.

Kruunuvuorenrantaa palvelee oma keskustaan johtava linja, joka kulkee keskeistä katua pitkin alueen eteläosaan, lisäksi aluetta palvelevat Koirasaarentietä pitkin kulkevat linjat. Koirasaarentiellä ja Haakoninlahdentiellä raitiovaunu kulkee omalla kaistallaan. Muualla Kruunuvuorenrannassa raitiovaunu käyttää ajoneuvoliikenteen kanssa samaa ajorataa. Joukkoliikennetunnelin suuaukko sijaitsee likimääräisesti Haakoninlahdentien länsipäässä.

Kruunuvuorenrannan yhteyttä Herttoniemen metroasemalle palvelee ennen raitiotielinjan rakentamista kaksi keskeisesti kulkevaa liityntäbussilinjaa. Toinen kulkee Herttoniemestä Yliskylän ja Kaitalahden kautta ja toinen Laajasalon ostoskeskuksen ja Kuvernöörintien kautta Kruunuvuorenrantaan. Linja 84 voi jatkaa nykyiseltä reitiltään Kuvernöörintien ja Reiherintien kautta Gunillantielle. Raitiotielinjan rakentamisen jälkeen on Kruunuvuorenrannasta yksi Yliskylän ja Kaitalahden pientaloalueen kautta kulkeva liityntäbussilinja Herttoniemeen.

Osayleiskaavassa varaudutaan myöhemmin mahdollisesti toteutettavaan metrolinjaan Katajanokalta Santahaminaan. Metro korvaa keskustaan kulkevat raitiovaunut. Metro kulkisi syvätunnelissa Katajanokalta Korkeasaareen ja edelleen matalatunnelissa Kruunuvuorenrantaan. Kruunuvuorenrannan kohdalla metro kulkee kallio- ja betonitunnelissa Laajasalon suuntaan. Kruunuvuorenrannan metroasema sijoittuu alueen keskukseen.

Osayleiskaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä tutkittuja keskustaan johtavan joukkoliikenteen vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä joukkoliikennejärjestelmien vertailua ja joukkoliikennevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia käsitellään liikennesuunnittelupäällikön asiassa nro 1/10.5.2007.

Vesiliikenne

Vesiliikenne on tärkeä merelliseen Kruunuvuorenrantaan liittyvä statustekijä. Suora raitiovaunuyhteys keskustaan korvaa kuitenkin työmatkaliikenteessä huomattavalta osin lauttaliikenteen matkoja. Liikuttaessa virkistystarkoituksessa vesiliikenne säilyttää vetovoimaisuutensa.

Arviot lauttamatkojen osuudesta joukkoliikennematkojen määrästä vaihtelevat eri selvityksissä 1 000-3 000 matkaan, jos suoraa joukkoliikenneyhteyttä keskustaan ei ole. Vetovoimainen virkistys- ja muu toiminta kaupunkilaisille ja turisteille Kruunuvuorenrannassa kasvattaisi vesiliikenteen matkustajamääriä huomattavasti siitä, mitä pelkästään matka-aikoihin perustuen on arvioitavissa. Suunnitelmissa on varauduttu vesiliikenteen terminaaliin ja pysäköintipaikkoihin sen yhteydessä. Liityntäbussilinja pysähtyy terminaalirakennuksen läheisyydessä. Pyöräilijät voivat ottaa pyöränsä mukaan lautalle.

Kevyt liikenne

Kattavan virkistysreittiverkoston lisäksi pääkatujen yhteydessä on turvalliset ja viihtyisät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Kokoojakaduilla on yhdistetty kävely- ja pyörätie ja toisella puolella jalkakäytävä. Rantoja mukaileva kevyen liikenteen reitti jatkuu katkeamattomana koko niemen ympäri. Kevyen liikenteen silta Kulosaareen toisi merellisessä ympäristössä kulkevan yhteyden Mustikkamaan ja Sompasaaren kautta keskustaan.

Matalatunneliyhteys tuo mukanaan suoran kevyen liikenteen yhteyden keskustaan. Yhteys kulkee tosin noin kilometrin tunnelissa Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen, josta jatkuu silloilla Kruununhakaan. Vaihtoehtoinen hienossa merellisessä ympäristössä kulkeva reitti saadaan rakentamalla kevyen liikenteen silta Kulosaareen, josta pääsee edelleen Mustikkamaan, Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta Kruununhakaan ja keskustaan. Yhteys keskustaan on noin 2,0 km pidempi kuin tunnelin kautta kulkeva reitti.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Alueen nykyinen, vähäinen verkosto korvautuu uudella rakentamisen edetessä, paitsi Kaitalahdessa, jossa lisärakentaminen voi perustua nykyisten verkostojen hyödyntämiseen.

Alueen sade- ja kuivatusvedet johdetaan ympäröiville merialueille. Vedenjakelun pääsyöttöyhteys rakennetaan Helsingin keskustan suuntaan ja verkosto yhdistetään käyttövarmuuden takia myös Laajasalon keskuksen suuntaan. Jätevedet alueelta johdetaan Helsingin keskustan suuntaan, mikä edellyttää 4-5 pumppaamoa öljysatama-alueelle. Koirasaarentien varren uusien asuinalueiden jätevedet pumpataan Laajasalon keskuksen suuntaan.

Laajasalon kaukolämmön, sähkön ja puhelimen runkoverkko- ja laitosratkaisuissa on jo varauduttu Kruunuvuorenrannan rakentamiseen, joten alueen palvelut toteutetaan sieltä käsin. Puhelinverkolle rakennetaan varmistusyhteys Katajanokalta. Sähköverkon erilaiset jännitetasot (10/20 kV) Laajasalossa ja Helsingin keskustassa tekevät käyttövarmuusyhteyksien rakentamisen epätodennäköisiksi. Alueelle tulee n. 20 sähkömuuntamoa ja puhelinjakamo.

Alue liitetään YTV:n jätehuoltopalvelujen piiriin, ja alueella noudatetaan YTV:n jätehuoltomääräyksiä, joiden mukaisesti asemakaavavaiheessa jätehuollolle varataan riittävät tilat.

Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset

Laaditut vaikutusarviot ovat kokonaisuudessaan listan liitteenä jaetussa osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa sekä erillisissä raporteissa, jotka käsittelevät vaikutuksia virkistykseen ja luonnonympäristöön ja vaikutuksia. maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön

Vaikutusarvioita täydennetään osayleiskaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Osayleiskaavaluonnos edistää valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteita. Osayleiskaavalla luodaan asuntorakentamismahdollisuuksia. Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun merkittävimmistä asuntotuotantokohteista Helsingissä. Kruunuvuorenrannan rakentaminen tukee Laajasalon kehitystä ja luo edellytyksiä laajemmalle väestömäärälle suuntautuvien palvelujen säilymiselle ja kehittämiselle.

Kruunuvuorenrannan yhdistäminen suoraan keskustaan raitiovaunulla tuo Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteellä yhtä lähelle kuin Lauttasaari ja Kulosaari ovat nyt. Yhteys lyhentää myös Laajasalon matka-aikoja. Yleiskaavan mukaisen metrolinjan Kamppi-Kruunuvuorenranta-Laajasalo-Santahamina rakentamiseen myöhemmin on varauduttu osayleiskaavaluonnoksessa.

Osayleiskaavan toteutuminen edellyttää Laajasalon öljysataman purkamista ja öljynhuoltotoiminnan siirtämistä pois alueelta. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on selvitetty korvaavat paikat öljysatamalle.

Valtakunnalliset alueidenkäytön erityistavoitteet edellyttävät mm. riittävän suuren etäisyyden jättämistä haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille sekä pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittämistä ennen kaavan toteuttamistoimiin ryhtymistä.

Laajasalon öljysataman toiminnan tulee suunnittelutarveratkaisun mukaan loppua siten, että koko alue on ympäristölupien ja vuokrasopimusehtojen edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen mennessä 31.12.2010. Öljysataman yhteistoimintaryhmä ohjaa ja valvoo öljysatama-alueella tapahtuvien purku-, kunnostus- ja muiden toimenpiteiden suunnittelua ja käytännön toteutusta.

Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön,
kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön

Kruunuvuorenrannan rakentamisen vaikutukset
maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja
kaupunkikuvaan

Kruunuvuorenselkä on Helsingin merellinen keskus niin maantieteellisessä kuin kulttuurihistoriallisessa mielessä. Merellinen Helsinki ja Kruunuvuorenselkä osana sitä on yksi Suomen kansallismaisemista. Helsingin viheraluejärjestelmässä Kruunuvuorenselkä asettuu Helsinkipuiston eteläiseen ytimeen. Kruunuvuorenranta näkyy laajalle alueelle Helsingin keskustan suunnasta ja myös avomereltä Helsingin edustan saarten välistä. Erityisen tärkeä näkymä muodostuu Kustaanmiekasta, josta Kruunuvuorenranta näyttäytyy Helsinkiin meritse saapuville ennen keskustasilhuettia.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä maisemakuva muuttuu, Vasikkasaari ja Kruunuvuori säilyttävät asemansa kallioisina ja metsäisinä alueina. Öljysataman raskaasti rakennettu alue korvautuu uudella asuinalueella. Kruunuvuorenrannan suunnittelun tavoitteena on ollut, että alue näyttäytyy ympäristöönsä vihreänä kaupunginosana kantakaupungin ja Suomenlinnan silhuettien maisemakuvaa kunnioittaen.

Keskustan suuntaan alue hahmottuu kolmena erilaisena jaksona. Pohjosin osa, Kruunuvuori säilyy pääosin rakentamattomana ja Kruunuvuoren kallioiden asema maiseman kiintopisteinä säilyy. Keskeinen osa muodostaa maisemaan rakennetun rajauksen, jota puuistutukset pehmentävät. Eteläosassa rakennukset jäävät pääosin rannan puistovyöhykkeen vallien ja kasvillisuuden taakse ja alue asettuu etelästä mereltä ja Kustaanmiekasta katsottuna osaksi puustoista saaristomaisemaa.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen maisema- ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia on tarkasteltu sekä valokuvasovituksina että 3D-mallissa. Alueen silhuettia on myös havainnollistettu julkisivupiirroksilla lännestä ja etelästä päin katsottuna. Osayleiskaavassa ei määritellä rakennusten tarkkaa sijaintia tai korkeuksia. Suunnitelmien tarkentuessa jatketaan kaupunkikuvallisten ja maisemallisten vaikutusten selvittämistä.

Kruunuvuorenranta-keskusta raitiotieyhteyden
vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön
ja kaupunkikuvaan

Kruunuvuorenrannan päässä keskustaan johtava raitiotieyhteys kulkee merenpinnan alaisessa matalatunnelissa, joten sillä ei ole vaikutuksia maisemaan.

Helsingin keskustan päässä raitiotie kulkee kannaksella tai matalasillalla Liisankadulta Tervasaareen ja edelleen sillalla Sompasaareen ja Korkeasaareen, jossa raitiotie painuu maan alle kallio- ja betonitunneliin. Yhteyden järjestäminen edellyttää uuden kannaksen (matalasillan) rakentamista Liisankadulta Tervasaareen, noin 300 m:n pituisen läppäsillan (läppä 55 m) rakentamista Korkeasaaren ja Sompasaaren välille sekä sillan rakentamista Sompasaaresta Korkeasaareen.

Joukkoliikennejärjestelyt muuttavat alueen kaupunkikuvaa, mutta sijoittuvat Kruunuvuorenselän ympäristöstä etelästä tarkasteltuna Katajanokan, Korkeasaaren ja Hylkysaaren katveeseen. Järjestelyillä ei ole kielteisiä vaikutuksia Kruunuvuorenselän suurmaisemaan tai Suomenlinnan kulttuurihistorialliseen asemaan.

Paikalliset vaikutukset suuntautuvat Pohjoissataman ympäristöön. Sillat katkaisevat ainoan avoimen näkymän Kruunuvuorenselälle Merihaan, Sörnäistenrannan ja Hanasaaren rannoilta. Vaikutuksia välittömään lähiympäristöön on vaikea arvioida suunnitelmien yleispiirteisyyden vuoksi. Keskeisesti kaupunkikuvassa sijaitsevat järjestelyt edellyttävät huolellista suunnittelua ja korkeatasoista toteutusta.

Liikenneyhteyden rakentaminen ei muuta Pohjoissataman kulttuurihistoriallista merkitystä. Vesiliikenne Pohjoissatamasta Kruunuvuorenselälle voi jatkua pääosin entisenlaisena.

Vaikutukset kulttuuriperintöön

Kruunuvuorenselän äärelle kerrostuu Helsingin rakentamisen historia Helsingin perustamisesta nykypäivään. Kruunuvuorenselän muodostuminen kaupungin urbaaniksi sisätilaksi alkoi jo autonomian aikana ja on jatkunut nykyaikaan. Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä selän pitkä kulttuurihistoriallinen kehitys jatkuu maisematilan tullessa uudestaan kiinteäksi osaksi perinteistä keskustaa ja kantakaupungin itäpuoliskoa.

Suomenlinna on valtakunnallisesti arvokkaiden ympäristöjen luettelossa ja kuuluu arvokkaana kulttuuriperintönä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden piiriin. Linnoitus otettiin joulukuussa 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Öljysataman rakentamisen vaikutuksia Suomenlinnasta avautuviin näkymiin on selvitetty mallinnuskuvien avulla. Suomenlinnaan näkyvät öljysäiliöt korvautuvat uuden kaupunginosan rakennuksilla. Maasto ja rakentamisen korkeus Kruunuvuorenrannassa nousevat pohjoisosaa kohti. Lounais- ja kaakkoisosaan suunnitellun rantapuiston kasvillisuus asettuu näkökentässä etualalle ja rakentaminen näkyy sen takaa.

Laajasalo on toiminut 1800-luvulta alkaen helsinkiläisten kesänviettopaikkana. Alueella on ollut kesäkartanoita sekä porvariston kesähuviloita. Työväestökin retkeili veneillään Kaitalahden ja Haakoninlahden rannoilla. 1900-luvulla Stansvikin ja Tullisaaren kartanot tulivat Helsingin kaupungin omistukseen ja julkisempaan virkistyskäyttöön. Suunnitelma merellisen virkistyskeskuksen muodostamisesta Kruunuvuorenrantaan lähtee alueen historiasta ja paikan ominaisuuksista. Hieno merellinen luonto ja arvokkaat kartanoympäristöt halutaan saattaa taas kaikkien helsinkiläisten ulottuville.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen ja joukkoliikenneyhteyksien parantumisen myötä Stansvikin kartanoalueen käyttö tulee kasvamaan huomattavasti. Alue rakennukset ja puisto kunnostetaan kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen siten, että ympäristö kestää lisääntyvän käytön. Osayleiskaavaluonnoksessa on asianmukaiset alueelliset ja rakennuksia koskevat suojelumerkinnät ja -määräykset. Kruunuvuorenrannan itäisimpien asuinkortteleiden suhdetta ja vaikutusta Stansvikista avautuviin näkymiin on selvitetty alustavasti. Asuinaluevarauksen ja Stansvikin kartanon pihapiirin väliin jää noin 150 m rakentamatonta metsäistä aluetta. Rakentamisen tarkka sijainti ja rajaus määräytyvät asemakaavatasoisessa suunnittelussa, jonka yhteydessä vaikutusarvioita täsmennetään.

Kruunuvuoren huvilayhdyskunta on lähes tyystin hävinnyt. Muistumana menneisyydestä alueella sallitaan huvilatyyppistä asumista lomittain virkistyskäytön kanssa. Säilyneet huvilat ovat varsin huonokuntoisia. Noin kahdenkymmenen uuden huvilan rakentaminen vanhoille rakentamispaikoille sekä ajoyhteyksien kunnostamisen ja kunnallistekniikan rakentamisen toivotaan tekevän rakennusten kunnostamisen ja ylläpidon kiinnostavaksi myös yksityiselle taholle. Arvokkaat rakennukset on merkitty sr-merkinnällä.

Vaikutukset luontoon ja virkistykseen

Vaikutukset luonnonympäristöön

Rakentamisen vaikutukset olemassa olevaan kasvillisuuteen ja eläimistöön vaihtelevat suuresti alueen eri osissa. Helsingin ympäristökeskus on aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja osayleiskaavatyön yhteydessä luontotietoja päivitettiin. Helsingin ympäristökeskus on myös määritellyt ja rajannut alueella sijaitsevat arvokkaat luontoalueet. Luontovaikutusten arvioinnissa on esitetty myös maankäytön rajauksien suosituksia ja ohjeita alueen tarkemmalle suunnittelulle.

Pääosa rakentamisesta sijoittuu öljysatamaan. Nykyisistä luontoalueista rakentamista on suunniteltu Koirasaarentien pohjois- ja eteläpuolelle, Stansvikin länsipuolelle, Kruunuvuoren eteläpuolelle ja Kaitalahden kaakkoispuolelle.

Koirasaarentien pohjoispuolen metsän reunat, sen alavimmat kohdat alueen koillis- ja kaakkoisreunassa on osoitettu rakentamiseen. Alueella sijaitseva Tullisaaren laaksosuo (arvoluokka II) häviää rakentamisen myötä. Koirasaarentien eteläpuolella on linnustollisesti arvokas alue (arvoluokka III). Kohteen laaksopainanteet ja rinteet rakennetaan ja alueen luonnonympäristö muuttuu täysin.

Stansvikin länsipuolella sijaitseva kalliometsä on osoitettu rakentamiseen. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Alueella kasvava maisemallisesti hieno kilpikaarnamännikkö jää osaksi rannan virkistysaluetta.

Kruunuvuoren pohjoisosassa Kaitalahdesta tulevan raitin eteläpuoleinen rakentaminen ulottuu osittain luonnonsuojelualueeksi merkityn lammen valuma-alueelle sekä suojeltavaa lehmusmetsikköä ympäröivälle lehtoalueelle. Korkeat rakennukset näkyvät luonnonsuojelualueelle ja sen ympäristöön, mikä vaikuttaa Kruunuvuoren virkistysarvoon ja maisemaan. Raitin pohjoispuolelle on ositettu korttelialue Kaitalahden viereiselle kallioalueelle. Kortteli sijoittuu vähäiseltä osin lammen valuma-alueelle. Luontovaikutusten arvioinnissa todetaan, että rakennettava alue tulisi luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvojen vuoksi rajata raitin eteläpuolelle. Arvioissa todetaan myös, että suojeltavaa lehmusmetsikköä ympäröivällä lehdolla on huomattavia luontoarvoja. Rakentaminen vaikuttaa lehtoalueen valunnan määrään ja laatuun sekä lisää alueen käyttöä. Kruunuvuoreen esitetyllä vähäisellä huvilatyyppisellä rakentamisella ei ole vaikutusta suojeltavaan lampeen

Arvokkaalle luonnonalueelle (arvoluokka I) on osoitettu rakentamista Kaitalahden ja Stansvikin luonnonsuojelualueen väliselle metsäalueelle. Rakennettava ala on linnustollisesti arvokkaalla alueella 22 % arvokkaaksi luokitellun alueen kokonaispinta-alasta ja 6 % kasvillisuudeltaan arvokkaaksi rajatun alueen kokonaispinta-alasta. Kun verrataan suunnitellun rakennettavan alueen kokoa jäljelle jäävään luonnonalueen kokoon, ei rakentaminen vaaranna alueen kokonaisluontoarvoa.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen kasvattaa virkistyskäytön moninkertaiseksi nykyisestä. Virkistyskäytön lisääntyminen voimistaa kallioalueiden kasvillisuuden kulumista, mutta ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi muihin luontotyyppeihin. Virkistyskäyttöä voidaan ohjata ylläpitämällä nykyisiä reittejä ja perustamalla uusia ulkoilureittejä.

Vaikutukset virkistykseen

Laajasalossa on kaksi laajempaa virkistysaluetta, joista läntinen kulkee osayleiskaava-alueen kautta. Virkistysaluekokonaisuus välillä Stansvik-Tullisaari tulee saamaan keskeisemmän sijainnin suhteessa asuinalueisiin rajautuessaan jatkossa suoraan rakennettaviin alueisiin ja alueen käyttö tulee huomattavasti lisääntymään. Virkistysalueiden vastaanottokykyä parantaa hyvin suunniteltu liikennettä kanavoiva ulkoilureitistö.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä avautuu aiemmin suljettu öljysatama-alue vastaanottamaan myös ulkopuolisia virkistysalueen käyttäjiä. Merenrannat on hyödynnetty monipuolisesti julkiseen virkistyskäyttöön. Uusien asukkaiden määrä mahdollistaa myös erilaisten virkistysalueelle soveltuvien kaupallisten palveluiden menestymisen alueella. Kruunuvuorenrannan alueen sisäiset toiminnalliset puistoalueet ja rantoja kiertävät puistot tulevat keräämään suuren osan alueen omista käyttäjistä ja monipuolistavat virkistysaluetarjontaa myös laajasalolaisille ja muille helsinkiläisille.

Suunnittelualue on noin 200 hehtaarin suuruinen. Alueesta yli puolet jää virkistysalueeksi. Laajasalossa on vielä Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen hyvät ja monipuoliset virkistysalueet. Asukasta kohti on enemmän virkistysaluetta, kun keskimäärin Helsingissä.

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Pääosa uudesta asuntorakentamisesta sijoittuu öljysatamaan alueelle, josta suurin osa on kertaalleen rakennettua. Kaava turvaa Kruunuvuoren ja Kaitalahden itäpuolisen kallioalueen, Tahvonlahdenniemen sekä merialueen luotojen ja saarien tärkeimpien geologisten ja geomorfologisten arvojen säilymisen.

Korttelialueiden pääasiassa erinomainen maa- ja kallioperä antaa hyvät edellytykset maarakentamiselle. Kaavassa osoitetut vähäiset meritäytöt on sijoitettu rakentamisteknisesti edulliselle kohdalle.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen

Alueelle rakennetaan normaalin, korkeatasoisen palveluasteen tuottavat järjestelyt. Alueen liittäminen oleviin verkostoihin edellyttää tavanomaista enemmän järjestelyjä, mutta ei aiheuta ulkopuolisten alueiden teknisen huollon palveluasteen heikkenemistä.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Kaavoituksen lähtökohtana on ollut öljyhuoltotoimintojen poistuminen alueelta vuoteen 2011 mennessä. Öljyhuoltoalueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia, suunnittelua ja riskinarviointia jatketaan kaavoituksen ja toteutuksen yhteydessä niin, että pilaantunut maaperä voidaan saatavien ympäristölupien ehtojen mukaisesti puhdistaa tulevalle maankäyttömuodolle hyväksyttävään tasoon ennen uuden rakentamisen käyttöönottoa. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen on öljy-yhtiöiden velvollisuus. Öljysataman yhteistoimintaryhmässä valvotaan ja organisoidaan kunnostamiseen liittyviä käytännön toimia.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Kruunuvuorenrannan rakentamisen voidaan karkeasti arvioida aiheuttavan kaupungille (alv 0 %) noin 100 miljoonan euron rakentamiskustannukset kunnallistekniikan sekä virkistys- ja liikuntatoimen infrastruktuuriin ja noin 60 miljoonan euron rakentamiskustannukset terveys-, sosiaali- ja koulutoimen rakennuksiin ja tiloihin. Lukemissa ei ole mukana kaupungille mahdollisesti maksettaviksi tulevia osuuksia merialueen täyttötöiden, maaperän ja tilojen pilaantuneisuuden kunnostuksen ja pysäköintilaitosten rakentamisen kustannuksista.

Joukkoliikenteen osalta kaavaluonnoksessa on varauduttu suoraan raitiotieyhteyteen keskustaan. Alustavan kustannusarvion mukaan yhteys maksaa 135 milj. euroa. Joukkoliikenneyhteys palvelee myös Laajasaloa ja kaupungin päässä Sompasaarta. Joukkoliikenneratkaisun yhteydessä rakennettavat sillat luovat edellytykset uusiin merellisiin kevyen liikenteen yhteyksiin keskustasta itään Korkeasaaren ja Mustikkamaan kautta. Suora joukkoliikenneyhteys nostaa Kruunuvuorenrannan statusta ja asuntojen arvoa.

Kaupunginhallituksen 16.12.2002 hyväksymien Herttoniemen liikenneympyrän parannustoimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa.

Vaikutukset liikenteeseen

Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä lisääntyvä liikenne kuormittaa nykyistä katuverkkoa Itäväylältä Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan. On välttämätöntä toteuttaa kaupunginhallituksen 16.12.2002 hyväksymän Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman tyyppiset liikennejärjestelmät Kruunuvuorenrannan rakentamisen aikataulussa.

Osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu suoraan raitiotieyhteyteen Kruunuvuorenrannasta keskustaan ja liityntäbussiyhteyteen Herttoniemen metroasemalle sekä vesibussi/lauttaterminaaliin. Kruunuvuorenselän poikki tunnelissa ja sillalla kulkeva raitiovaunulinja keskustaan lyhentää Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon matka-aikoja sekä lisää joukkoliikenteen käyttäjien osuutta. Yhteys suunnitellaan siten, että syntyy myös kevyen liikenteen yhteys tunnelissa ja sillalla keskustaan. Vaihtoehtoinen kevyen liikenteen yhteys saadaan rakentamalla kevyen liikenteen silta Kruunuvuorenrannasta Kulosaareen, josta reitti jatkuu Mustikkamaan, Kulosaaren ja Sompasaaren kautta Kruununhakaan Vaikutuksia liikenteeseen on tarkasteltu raportissa Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailu, Helsingin yleiskaava 2002: toinen metrolinja, Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelma Laajasalon suunnalla, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennelaitos.

Kruunuvuorenrannan rakentamisessa on varauduttu myös Yleiskaava 2002:n mukaisen Kampista Katajanokan kautta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasaloon ja Santahaminaan kulkevan metrolinjan rakentamiseen. Metroyhteys Kamppi-Kruunuvuorenranta on niin kallis, ettei sen toteuttamiselle liene edellytyksiä ennen Santahaminan rakentamista.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja
palveluihin

Kruunuvuorenrantaan on mahdollista rakentaa uusi merellinen kaupunginosa, jossa on asunnot lähes 10 000 asukkaalle. Se tarjoaa erilaisia asumisympäristöjä ja asumisen vaihtoehtoja helsinkiläisille. Alue muodostaa rauhallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön vaihtoehtona samaan aikaan kantakaupunkiin rakentuville merellisille kaupunginosille Kalasatamalle ja Jätkäsaarelle. Alue lisää asuntojen määrää ja asumisen monipuolisuutta Helsingissä.

Alueelle rakennetaan omat peruspalvelut. Monipuolisempien palvelujen osalta alue tukeutuu Laajasalon keskuksen palveluihin. Kruunuvuorenrannan rakentaminen luo edellytykset Laajasalon keskustan kehittämiselle ja nostaa siten koko alueen palvelutasoa.

Suunnittelunvaiheet ja toteutus

Osayleiskaavan suunnitteluohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2005.

Osayleiskaavaluonnos ja maankäyttösuunnitelmaluonnos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 8.6.2006. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi tällöin jatkosuunnitteluohjeita. Osayleiskaavaehdotus ja maankäyttösuunnitelma on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle marras-joulukuussa 2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy maankäyttösuunnitelman ja osayleiskaavaehdotus etenee kaupunginvaltuustoon alkusyksystä 2008. Ensimmäinen asemakaavaehdotus tuodaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuonna 2008. Asemakaavoitus alkanee maankäyttösuunnitelman alueelta, mutta etenee pikaisesti myös öljysataman alueelle.

Kruunuvuorenrannan toteuttaminen voidaan aloittaa Koirasaarentien varressa sijaitsevilla alueilla aikaisintaan vuonna 2010, asuntorakentaminen öljysatamassa voi alkaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen aikaisintaan vuonna 2012. Koirasaarentien varressa voidaan tukeutua jo rakennettuun kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin. Kaitalahden pientaloalueen täydennysrakentaminen alkanee samoin heti alueen asemakaavan valmistuttua.

Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto valmistelee Kruunuvuorenrannan rakentamisen toteutusta. Kruunuvuorenrannan asuntorakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2010-2025.

Vuorovaikutus

Osayleiskaavaluonnosvaiheessa suunnittelua on esitelty Laajasalossa syyskuussa 2005. Koirasaarentien varsien maankäyttöluonnoksen sisällöstä järjestettiin oma asukasilta syksyllä 2005.

Alustavaa osayleiskaavaluonnosta esiteltiin Laajasalo-Seuran edustajille alkuvuodesta 2006. Varsinainen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen esiteltiin mökkiläisten edustajille järjestetyssä palaverissa sekä yleisötilaisuudessa toukokuussa 2006 ennen lautakuntakäsittelyä. Kaavan laatijat olivat myös tavattavissa Laajasalon kirjastossa kahtena päivänä kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana. Osayleiskaavaluonnosta ja suunnitelmia Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyksiksi on esitelty uudestaan yleisötilaisuudessa tammikuussa 2007.

Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä viranomaisneuvottelu pidettiin 16.12.2005.

Kruunuvuorenrannan suunnittelua käsittäviä neuvotteluja eri kaupungin hallintokuntien välillä on pidetty säännöllisesti.

Esitetyt mielipiteet

Osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvät joukkoliikennevaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 23.1.-7.2.2007. Saadut mielipiteet ja niihin laaditut vastineet ovat esityslistan liitteinä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Kruunuvuoren rannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Jalkanen Riitta, projektipäällikkö, puhelin 310 37293
Hyvärinen Heidi, diplomi-insinööri, puhelin 310 37124
Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, puhelin 310 37251
Laine Mauri, suunnittelija, puhelin 310 37296
Lepistö Jari, arkkitehti, puhelin 310 37261
Nicklén Mervi, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37221
Saransaari Leena, diplomi-insinööri, puhelin 310 37193
Turunen Hannakaisu, diplomi-insinööri, puhelin 310 37146

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttöluonnos

 

Liite 3

Osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelman alue

 

Liite 4

Havainnekuva

 

Liite 5

Näkymä alueen pohjoisosasta

 

Liite 6

Näkymä Kruunuvuorelta kohti Suomenlinnaa

 

Liite 7

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnoksen selostus

 

Liite 8

Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön -raportti

 

Liite 9

Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön -raportti

 

Liite 10

Mielipidekirjeet

 

Liite 11

Vastineet annettuihin mielipiteisiin

 

Liite 12

Kruunuvuoren vanha huvila-alue, yleissuunnitelma 31.12.2005


Alkuun

2

HAAGAN KORTTELIN 29015 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11683)

Kslk 2006-1838, Helsingin Sähköverkko Oy 12.12.2006, HKV 22.11.2006, Kv to 319
11.12.2006, RHK 2817/844/06 7.12.2006, Ymk 13.12.2006

Nuijamiestenramppi, karttaruutu G5/P6, hankenro 200

29. kaupunginosan (Haaga) korttelin 29015 tonttia 1 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti Kortteli sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Metsäläntien ja Nuijamiestentien välisen Nuijamiestenrampin ramppisilmukassa.

Tiivistelmä Kortteli muuttuu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Tonttitehokkuus säilyy entisellään (e = 1,00). Voimassa olevassa kaavassa rakennuksen päämassan ylin korkeusasema on +23,0 metriä ja koilliskulmassa olevan tornimaisen osan +30,0 metriä. Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennusala on merkitty siten, että päämassan ylin korkeusasema on +41,0 metriä. Pysäköinti, tekniset tilat ja muut aputilat sijoittuvat kellareihin ja tason +17,5 alapuolelle. Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien varteen on sijoitettava pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jolla voi olla asumista ja toimitilarakentamista. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 1999. Kaavan mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tonttitehokkuus on e = 1,00. Rakennuksen päämassan ylin korkeusasema on +23,0 metriä ja lasipintaisen torniosan +30,0 metriä. Autopaikat on sijoitettava pohja- ja/tai kellarikerrokseen. Ajoneuvoliittymän voi järjestää Nuijamiestentieltä. Liikennemelu edellyttää 35 desibelin äänieristystä. Maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ja saastuneet alueet kunnostettava ennen rakentamista. Tontin läpi kulkee maanalainen johtokuja. Korttelin länsireunan puut ja pensaat on merkitty säilytettäviksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa.

Kaupunginhallitus on 21.8.2006 varannut korttelin Falck Security Oy:lle ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle Falck Security Oy:n uuden toimitalon suunnittelua varten 30.6.2007 saakka ehdolla, että tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Nuijamiestenrampin ramppisilmukassa sijaitseva rakentamaton tontti rajoittuu myös Nuijamiestentiehen ja sillalla kulkevaan Metsäläntiehen, joiden välinen korkeusero on yli kuusi metriä. Rinteen alaosassa on pysäköintipaikkoja ja yläosassa kasvaa luonnonvaraista puustoa. Nuijamiestenrampin länsipuolella on puistoa, eteläpuolella hotelli Haaga ja asuinkerrostalo. Metsäläntien pohjoispuolella on Helsingin tekniikan alan oppilaitos ja Nuijamiestentien itäpuoli on Hämeenlinnanväylän suojaviheraluetta.

Liikenne Metsäläntien liikennemäärä Hämeenlinnanväylän rampin ja Nuijamiestentien rampin välillä on vuoden 2005 liikennemääräkartan mukaan 9 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Nuijamiestentiellä 4 900-6 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Alueen toteuttaminen edellyttää verkoston lisärakentamista sekä vähäisiä johtosiirtoja.

Maaperä Alueen maanpinnan korkeustaso nousee Nuijamiestentieltä tasosta +10,8 Metsäläntielle tasoon +16,8. Maaperä on alueen länsiosassa moreenia, jonka paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin, alueen itäosassa maaperä on savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1-6 metriä.

Ympäristöhäiriöt

Alueella on sijainnut aiemmin huoltoasema (Oy Esso Ab). Alueelta on vuonna 1996 poistettu 1 316 m3 öljy-yhdisteille haisevia maamassoja. Kunnostuksesta huolimatta on kuitenkin mahdollista, että alueelta löytyy kaivutöiden yhteydessä vielä pilaantuneita maita. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa liikenteellisesti hyvällä paikalla sijaitsevan tontin rakentamismahdollisuuksia ja elävöittää kaupunkikuvaa sallimalla nykyistä kaavaa korkeamman talon rakentamisen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti muuttuu liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Asemakaavan muutos mahdollistaa voimassa olevaa kaavaa 11 metriä korkeamman toimistotalon rakentamisen. Ratkaisuun on päädytty, koska tontti sijaitsee Haagan asuntoalueen reunalla ja isojen liikenneväylien tuntumassa, jossa korkealla rakennuksella voidaan elävöittää kaupunkikuvaa ja muodostaa alueelle luonteva maamerkki.

Autopaikat, tekniset tilat ja muut aputilat on luontevaa sijoittaa rinteeseen ja kellareihin Metsäläntien alapuolelle ja toimistotilat sen yläpuolelle. Myös Metsäläntien tason alapuolella oleviin kerroksiin tulee sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotta Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien varteen ei muodostuisi ikkunatonta, ankeaa sillanalustunnelmaa.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 3 173 m2 ja kerrosala 3 173 m2.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Tontti 29015/1 on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Tonttitehokkuusluvulla e = 1,00 ilmaistu rakennusoikeus on 3 173 k-m2.

Rakennuksen ylin korkeusasema on +41,0. Se merkitsee, että Metsäläntien tason yläpuolelle voidaan rakentaa viisi toimistokerrosta ja lisäksi kerros, johon kerrosalan lisäksi saa rakentaa sosiaali- ja teknisiä tiloja 2/3 edellisen kerroksen pinta-alasta. Pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja tulee sijoittaa myös tason +17,5 alla oleviin kerroksiin Nuijamiestentien ja Nuijamiestenrampin varteen. Tason +17,5 alapuolella oleviin kerroksiin ja kellareihin saa kerrosalaan laskettavien tilojen lisäksi rakentaa pysäköinti-, varasto-, väestönsuoja- ja teknisiä tiloja sekä henkilökunnan sosiaalitiloja. Kerrosalan lisäksi saa rakentaa kylmät rakennusmassan ulkopuolelle sijoittuvat portaat. Rakennuksesta tulee varata 20 m2:n tila muuntamoa varten.

Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Maanpäällisen pysäköintitilan julkisivut on käsiteltävä pääjulkisivun tapaan.

Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB(A).

Tontille on ajoliittymä Nuijamiestentieltä ja Metsäläntieltä, muilla tontin rajoilla on ajoliittymäkielto. Ajoluiska tulee sijoittaa rakennukseen tai seinälliseen katokseen.

Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/60 k-m2. Autopaikat tulee sijoittaa tason +17,5 alapuolella oleviin kerroksiin ja/tai kellareihin. Lyhytaikaista asiakaspysäköintiä varten osoitettuja autopaikkoja saa sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen pihalle ja/tai pihakannelle.

Länsireunassa olevan metsikön puut tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Nuijamiestenrampin ja Nuijamiestentien reunoilla rakennusalan ulkopuoliset alueet on merkitty istutettaviksi.

Liikenne Toimistotalon pysäköintitiloihin ajetaan Nuijamiestentieltä. Metsäläntien tasossa oleville asiakaspysäköintipaikoille ajetaan Metsäläntieltä. Tonttiliittymä rakennetaan siten, että sitä ei sekoiteta katuliittymään.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaavan toteuttaminen vaatii Nuijamiestenrampin sadeveden purkuputken liittämisen tontilla olemassa olevaan sadevesiviemäriin. Korttelin alueella sijaitsevaa sadevesiviemäriä ja vesijohtoa varten on kaavaan merkitty johtokuja. Maanalaisten tilojen sade- ja jätevedet tulee johtaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Alue liitetään kaukolämpöverkkoon rakentamalla uusi kaukolämpöjohto Ilkantieltä Metsäläntien kautta.

Rakennuksesta tulee varata 20 m2:n tila pysyvää sähkönjakelumuuntamoa ja kytkentätilaa varten.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperä on alueen länsiosassa moreenia ja itäosassa maaperä on savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1-6 metriä. Rakennukset perustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisesti ja savialueella tukipaaluin.

Alueella on suoritettu vuonna 1996 maaperän kunnostamista, mutta on mahdollista, että alueella on edelleen pilaantuneita maita. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä, jolloin mahdolliset lisätutkimukset ja kunnostus tulee suorittaa. Tämä tulisi huomioida alueen rakentamisen aikataulutuksessa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Toimistorakennuksen toteuttaminen täydentää kaupunkirakennetta ja elävöittää ympäristöä. Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 metriä korkeamman rakennuksen kuin voimassa oleva kaava, joten rakennuksesta muodostuu alueelle luonteva maamerkki. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna toimistokorttelin toiminta ja pysäköintipaikat eivät lisää Metsäläntien ja Nuijamiestentien liikennemääriä merkittävästi. Liikennejärjestelyt säilyvät muutoin ennallaan, mutta sisäänajokohdat siirtyvät tontilla hiukan eri kohtaan.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Pilaantuneiden maiden kunnostamisen kustannuksia ei ole huomioitu alueen toteuttamiskustannuksissa.

Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

 

Kaukolämpö

60 000 euroa

 

Johtosiirrot

3 000 euroa

 

Yhteensä

63 000 euroa

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.11.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 27.11.-8.12.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Helsingin Energian, Helsingin Veden, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut 13.12.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta, että ramppisilmukassa on sijainnut aiemmin huoltoasema (Oy Esso Ab). Alueelta on vuonna 1996 poistettu 1 316 m3 öljy-yhdisteille haisevia maamassoja. Kunnostuksesta huolimatta on kuitenkin mahdollista, että alueelta löytyy kaivutöiden yhteydessä vielä pilaantuneita maita. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi seuraavanlaisella kaavamääräyksellä: Maaperän pilaantuneisuuden kunnostustarve on selvitettävä kaivutöiden yhteydessä, ennen maarakentamiseen johtavan luvan myöntämistä. Ennakkoon mahdollisia jäämiä on vaikea paikantaa ja tutkia ja ne tulevat esiin kaivuu/esirakentamistöiden yhteydessä, jolloin mahdolliset lisätutkimukset ja kunnostus tulee suorittaa. Tämä tulisi huomioida alueen rakentamisen aikataulutuksessa.

Esittelijä

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määräys, jonka mukaan korttelialueella on maaperän likaantuneisuus tutkittava ja saastuneet maa-alueet kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Helsingin Vesi on ilmoittanut 22.11.2006 osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta, että korttelin läpi kulkevat vesijohto ja sadevesiviemäri. Toimistotalon maanalaisten rakenteiden ja kaivantojen tulee pysyä noin 5 metrin etäisyydellä johdoista, jotta vältytään johtosiirroilta. Muussa tapauksessa johdot on siirrettävä kiinteistöviraston kustannuksella (Khn päätös § 805, 5.5.1997).

Esittelijä

Rakennusalan raja on kaavaehdotuksessa siirretty viiden metrin etäisyydelle johdoista.

Ratahallintokeskus on 7.12.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen.

Helsingin Energia (Helen Sähköverkko Oy) on 12.12.2006 esittänyt, että kaavatyön yhteydessä neuvoteltaisiin toimistotalon rakennuttajan kanssa pysyvän jakelumuuntamo-/kytkemötilan 20 m2:n tilatarpeen huomioon ottamisesta.

Esittelijä

Kaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräys: rakennuksesta tulee varata 20 m2:n tila muuntamoa varten.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto on 14.12.2006 pyytänyt, että asemakaavan muutos viedään loppuun, vaikka tontin varaaja (Falck Security Oy) on luopunut hankkeesta. Kun kaavamuutos on valmis, päästään seuraavan tontinvaraajan kanssa välittömästi toteutukseen.

Esittelijä

Kaavamuutoksen valmistelua on jatkettu suunnitellun aikataulun mukaan.

Saapuneet kirjeet (5 kpl) ovat esityslistan liitteenä.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan muutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle ei ole saapunut mielipidekirjeitä.

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Toimisto- ja liikerakennusten korttelialue (K)

3 173

3 173

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

3 173

3 173

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 10.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11683 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Hamari Eeva-Liisa, arkkitehti, puhelin 310 37300

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11683

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Saapuneet kirjeet


Alkuun

3

PITÄJÄNMÄEN TEOLLISUUSALUEEN TONTTIA 46004/4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11669)

Kslk 2006-1619, Kutomotie 2 Kiinteistö Oy

Kutomotie 2, karttaruutu F5, S2, hankenro 257

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin 46001 tonttia 4 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueella, Pitäjänmäentien ja Kutomotien kaakkoiskulmassa.

Tiivistelmä Rakentamaton toimitilatontti (KTY) jaetaan muutoksella kahdeksi tontiksi. Rakennusoikeus 12 100+3 000 muuttuu niin, että toiselle tontille (46001/5), joka on merkitty liike- ja toimistorakennusten tontiksi (K), voidaan rakentaa 9 500 k-m2 suuruinen, kuusikerroksinen toimisto- ja liikerakennus, josta enintään 3 000 k-m2 saa käyttää liike- ja myymälätilana, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikkönä. Toiselle tontille (46001/6), joka on merkitty asuntolarakennusten korttelialueeksi (AKS), saa rakentaa puiston puoleiseen reunaan Nuorisosäätiön asuntoja varten 4 900 k-m2 suuruisen, 6-8-kerroksisen asuntolarakennuksen, yhteensä noin 100 nuorisoasuntoa. Kokonaiskerrosala pienenee 700 k-m2:llä. Pihakannen alle ja kellareihin tulee molempien tonttien autopaikat, pihakannen alle ulottuu myös osa liiketiloista. Asuntolan piha tulee pihakannelle.

Aloite Tontin 46001/4 omistaja (Kiinteistö Oy Kutomotie 2) on 28.9.2006 saapuneella kirjeellä hakenut asemakaavan muuttamista siten, että rakentamaton toimitilatontti muutettaisiin toimisto- ja liikerakennuksia sekä asuntolarakennuksia varten.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitilat).

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2000. Kaavan mukaan tontti on toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 12 100 k-m2 maanpäällistä kerrosalaa ja 3 000 k-m2 kellarikerroksessa sallittua kerrosalaa. Enimmäiskerrosluku on kuusi. Pitäjänmäentien puolelle pohjakerrokseen kaava velvoittaa vähintään 500 k-m2:n myymälätilan tekemisen.

Maanomistus

Muutoskohteena oleva tontti on yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalueen eteläosassa välittömästi Talin liikuntapuiston vieressä.

Rakennettu ympäristö

Kutomotien varrelle on keskittynyt mm. tieto- ja teletekniikan yrityksiä, sähköalan komponentteihin erikoistunut yritys sekä Stockmannin pääkonttori, keskusvarasto ja automyymälä-korjaamo. Alueen perinteisestä työpaikkatoiminnasta poikkeuksen tekee toimitilarakennuksessa tilapäisesti toimiva Sibelius-Akatemian oppilaitos (Kutomotie 9).

Kutomotien alue on rakennuskannaltaan vaihteleva. Vanhaa rakennuskantaa on vielä jäljellä, joitakin rakennuksia 1930-, 1940- ja 1950-luvuilta, mutta leimallisinta alueelle ovat 1980-90-luvulla toteutetut uudet toimitilarakennukset. Alueen luoteisosassa ovat Talinlehdon uuden asuntoalueen korttelit. Niihin rajautuvat kaksi aikaisempaa teollisuustonttia on äskettäin muutettu asuntorakentamiseen. Samassa yhteydessä on voitu säilyttää vanhoja teollisuusrakennuksia muuttamalla ne uuteen käyttöön. Myös Kutomotie 8-12:n kohdalla on aikaisempi teollisuus- ja varastorakennusten tontti (Elisa Oyj:n varastot) muutettu asuntojen uudisrakentamiseen.

Talin liikuntapuistossa on muutosalueen läheisyydessä Talin tenniskeskus, sen pysäköintialue sekä Pitäjänmäentieltä liikuntapuistoon suuntautuvia kevyen liikenteen reittejä.

Palvelut Pitäjänmäen yritysalueen sekä Talinlehdon ja Strömbergin asuntoalueen kaupalliset palvelut ovat Pitäjänmäentien ja Takomotien kulmauksessa. Kaupan vieressä on Strömbergin leikkipuisto, ala-asteen koulu on Valimomestarinpuiston itäpuolella ja päiväkoti Kornetintien varressa noin 200-500 metrin päässä muutoskohteesta. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät.

Luonnonympäristö

Alueen eteläpuolella avautuvat Talin liikuntapuiston liikuntapaikat sekä viher- ja virkistysalueet. Kutomotien kortteleiden reunassa on tiivis metsäalue, jossa kulkee itä-länsisuuntainen ulkoilutie. Muutosalueella on joitakin pihapuita, lähinnä Kutomotien puoleisilla rajoilla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Maanpinnan korkeustaso alueella on noin +8,5 m. Alueen maaperä on moreenia tai savimoreenia noin 3-5 m syvyydeltä. Rakennushiekka, moreeni ja savi ovat sekoittuneet rakentamisen johdosta.

Ympäristöhäiriöt

Pitäjänmäentien liikenne on merkittävin melu- ja pienhiukkaspäästöjen aiheuttaja.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on edesauttaa pitkään tyhjänä olleen toimitilatontin rakentumista ja lisätä nuorisoasuntoja.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Rakentamaton toimitilatontti muutetaan osittain toimisto-liiketontiksi ja osittain nuorisoasuntojen rakentamista varten.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 0,647 ha. Aikaisemmasta tontista 46001/4 muodostuu kaksi uutta tonttia 5 ja 6. Kokonaiskerrosala muuttuu 15 100 k-m2:stä 14 400 k-m2:ksi.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

Tontin 46001/5 pinta-ala on 4 422 m2. Asemakaavan muutos mahdollistaa 9 500 k-m2:n suuruisen, kuusikerroksisen toimisto- ja liikerakennuksen rakentamisen, josta enintään 3 000 k-m2 saa käyttää liike- ja myymälätilana, ei kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikkönä. Päivittäistavaramyymälän enimmäiskooksi on merkitty 650 k-m2. Päivittäistavaramyymälän kokoa on pidetty tarkoituksenmukaisena rajoittaa, koska suuremman yksikön on arvioitu vaikeuttavan lähellä olevan Munkkivuoren ostoskeskuksen kehittämismahdollisuuksia. Autopaikat rakennetaan kahteen pysäköintikerrokseen, joiden yläpuolinen kansi muodostaa piha-alueen korttelialueen keskelle.

Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)

Tontin 46001/6 pinta-ala on 2 044 m2. Tontille saa rakentaa nuorisoasuntoja varten 4 900 k-m2 suuruisen, 6-8-kerroksisen asuntolarakennuksen (noin 100 nuorisoasuntoa). Kerrosluku vaihtelee maaston korkeustasoja seuraten. Pitäjänmäentie on suunnilleen tasossa +12, josta maasto laskee tontin eteläkulmaan tasoon +8,5. Rakennus tulee kiinni liikuntapuiston puoleiseen kaakkoon avautuvaan reunaan. Rakennuksen piha-alue sijoittuu korttelialueen luoteisosaan pihakannelle ja on yhteinen toimistorakennuksen kanssa. Sekä pysäköinti että pihajärjestelyt vaativat tonttien välisten rasitteiden muodostamista.

Liikenne Tontit liittyvät katuverkkoon kautta. Kutomotien itäreunassa oleva taksiasema säilyy ainakin toistaiseksi. Kutomotien luoteisreunalle on suunniteltu rakennettavaksi yhdistetty jalankulku- ja pyörätie parantamaan kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta.

Pitäjänmäentieltä ajoyhteys tontille on kielletty. Pitäjänmäentien nykyinen liikennemäärä korttelin kohdalla on 22 500 ajon./vrk ja Kutomotien 6 100 ajon./vrk.

Tonttien 5 ja 6 väliselle kannelle ei pääse esim. puhtaanapitokalustolla eikä pelastusajoneuvoilla muuta kuin Pitäjänmäentieltä.

Korttelialue muodostaa yhtenäisen toteutuskohteen, jossa ajo tontille 6 tapahtuu tontin 5 kautta. Autopaikat toteutetaan yhteisjärjestelynä niin, että tonttien autopaikkoja saa sijoittaa toisen tontin alueelle.

Autopaikkojen vähimmäisvaatimukset ovat:

Autopaikkojen mitoituksessa sovelletaan toimitilojen osalta Pitäjänmäen yritysalueella noudatettua vähimmäis- ja enimmäismäärää. Vieraspysäköintiin on kadunvarsipaikkoja korttelin kohdalla Kutomotien puolella yhteensä 5 paikkaa.

Palvelut Kaavaehdotus mahdollistaa tontille 5 rakennettavaksi liike- ja myymälätilaa, mikä lisää alueen kaupallisia palveluja.

Luonnonympäristö

Rakentaminen ei muuta luonnonympäristöä. Kaavaehdotuksessa edellytetään puurivien istuttamista sekä tontin Kutomotien puoleiselle sivulle että naapuritontin 46001/2 puoleiselle rajalle.

Yhdyskuntatekninen huolto

Rakentaminen edellyttää tontilla olevien vesihuoltojohtojen siirtoja. Hakija vastaa siirtokustannuksista. Kaukolämpöverkkoa joudutaan täydentämään, mutta muuten kaava-alue on liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maanomistaja on teettänyt selvityksen maaperän saastuneisuudesta. Selvityksen mukaan kiinteistön maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä, mikä todennäköisesti on aiheutunut vanhojen, tontilla sijainneiden öljysäiliöiden käytöstä. Kiinteistön omistaja on tehnyt pilaantuneen maaperän puhdistamisesta 6.2.2007 ilmoituksen, jossa kunnostettavan massan määräksi on arvioitu noin 650 irtom3. Pilaantuneet maat kunnostetaan kaivamalla ja kuljettamalla luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

Kaavassa on määräys pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Liikennemelusta on tehty erillinen selvitys. Liikennemelun lisäksi selvityksessä on huomioitu Stockmann Oyj:n keskusvaraston lastaustoiminnasta aiheutuvat äänet.

Ennusteliikennemäärä Pitäjänmäentiellä 2025 on arvioitu olevan noin 20 000-25 000 ajon./vrk ja Kutomotiellä 7 000 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuudet ovat vastaavasti 7 % ja 5 %.

Leviämislaskelmien mukaan Pitäjänmäentien puoleisiin julkisivuihin kohdistuu päivällä noin 67-68 dB:n keskiäänitaso. Asuin- ja toimistorakennuksen hiljaisuutta vaativissa tiloissa eristävyys tulee mitoittaa ulko- ja sisätilojen äänitasoerolle 35 dB. Kutomotien puoleiset ja Pitäjänmäentietä vastaan olevat julkisivut tulee mitoittaa äänitasoerolle 32 dB.

Kaavamääräyksissä julkisivun ääneneristävyysmääräys on kohdennettu asuinrakennukselle. Asuinrakennuksen korttelialueella alittuu miellyttävään ulko-oleskeluun sovellettu päiväajan keskiäänitason ohjearvo 55 dB.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Uudisrakentaminen eheyttää Pitäjänmäentien ja Kutomotien varren kaupunkikuvaa. Yhdyskuntarakenteen kannalta on edullista ja tarkoituksenmukaista lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia valmiin kaupunkirakenteen ja kunnallisteknisten verkostojen ja palvelujen piirissä.

Erityisasuminen monipuolistaa keskeisesti sijaitsevan työpaikka-alueen toimintoja. Asuntolan rakentaminen keventää liikenteen kokonaismäärää, mikä helpottaa toimisto-liikerakennuksen toimivuutta. Uudisrakentaminen tapahtuu olemassa olevan tontin alueella, eikä siten vähennä alueen vehreyttä.

Kaupungin osuus alueen toteuttamiskustannuksista muodostuu alueen kaukolämpöverkon täydentämisestä. Rakentaminen edellyttää tontilla olevien vesihuoltojohtojen siirtoja. Hakija vastaa siirtokustannuksista.

Toteutus Rakentaminen tapahtuu yksityisen toimesta. Asuntolarakennukseen tulee nuorisoasuntoja.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 28.11.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 11.-22.12.2006. Luonnosta esiteltiin kirjastossa 11.12.2006.

Viranomaisyhteistyö ja esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Helsingin ympäristökeskus on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esittänyt seuraavan kannanoton:

"Kaavoituksessa tulee selvittää ja ottaa huomioon Pitäjänmäentien liikenteen ja läheisen keskusvaraston liikenteen melu- ja pakokaasuhaitat. Korttelirakenteen tulisi suojata mahdollisimman hyvin asuntoja ja oleskelupihoja liikenteen haitoilta. Korttelin käyttöhistoria tulee selvittää ja tarvittaessa selvittää maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Viereisellä tontilla Kutomotie 4:ssä on toiminut useita kosmetiikka-alan yrityksiä ja Kutomotie 6:ssa pesula, pianotehdas, äänilevytehdas, Kotelokulma Oy ja Turkistuottajat Oy. Kutomotie 4:ssä on tutkittu aiemmin öljysäiliön kohtaa, joka todettiin puhtaaksi. Myös Kutomotie 6:ssa on tehty pilaantuneisuustutkimuksia, joiden yhteydessä otettiin näytteitä myös lattian läpi. Pilaantuneisuutta ei todettu. Kutomotie 2:n käyttöhistoriasta ympäristökeskuksella ei ole tietoa."

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen ei ole esitetty muita mielipiteitä.

Esittelijä toteaa, että esitetyt selvitykset on tehty ja niiden aineisto on tiivistettynä asemakaavaselostuksessa. Asemakaavaehdotukseen on selvitysten perusteella lisätty tarvittavat määräykset.

Tilastotiedot

   
 

Voimassa oleva asemakaava

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KTY)

6 466

15 100

       
 

Yhteensä

6 466

15 100

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

4 422

9 500

 

Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)

2 044

4 900

       
 

Yhteensä

6 466

14 400

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta hakijalta esitetään perittäväksi 3 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 10.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11669 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle.

Lisätiedot:
Lukkarinen-Annila Leena, arkkitehti, puhelin 310 37278
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 310 37128
Kolu Sirpa, diplomi-insinööri, puhelin 310 37094

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11669

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Esisuunnitelmakuva 1

 

Liite 5

Esisuunnitelmakuva 2


Alkuun

4

LAUTTASAAREN TONTIN 31137/4 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11657)

Kslk 2005-764, Koski Maritta ja Pertti 10.10.2005, Lauttasaari-Seura s-posti 6.10.2005,
Lauttasaari-seura ry 13.9.2006, Lehtonen Jari 27.8.2006, Mäkinen Seppo 11.9.2006,
Mäkinen Seppo 17.10.2005, Poutanen Oy 28.4.2005, Sari Suomalainen ym. 6.10.2005

Melkonkuja 4, karttalehti F2, hankenro 168

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31137 tonttia 4 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa tontista 31137/4 on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), jolle on osoitettu seitsemänkerroksisen asuinrakennuksen rakennusala. Nykyinen pienteollisuusrakennus tontilla puretaan. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus on 3 220 k-m2 ja tonttitehokkuusluku e =1,7. Tontin nykyisen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 838 k-m2 ja tehokkuusluku e = 1,5. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeuden lisäys on 382 k-m2. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa rappausta tai paikalla muurattua tiiltä ja myös puuta. Autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin tontilla.

Aloite Poutanen Oy on 28.4.2005 esittänyt tontin muuttamista asuinkäyttöön.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa tontti kuuluu kerrostalovaltaiseen alueeseen (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaava

Tontti on 7.11.1985 vahvistetussa asemakaavassa nro 8880 ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jolla kerrosalasta 25 % saa olla toimistoja, rakennusoikeus 2 838 k-m2 ja tonttitehokkuus e = 1,5.

Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.2.2001 Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet, joiden mukaan tontti kuuluu ns. C-vyöhykkeeseen, jolla teollisuustontteja saadaan hakemuksesta muuttaa asumiskäyttöön.

Kaupunginmuseo esitti 20.8.1999 eräitä Vattuniemen kohteita suojeltavaksi ja että alueen 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa tulisi myös pyrkiä säilyttämään ja ottaa purkamisen sijasta suunnittelun lähtökohdaksi vanhan rakennuksen hyödyntäminen. Asemakaavan muutosalueella ei ole kaupunginmuseon suojeltavaksi esittämiä rakennuksia.

Maanomistus

Tontti on yksityisomistuksessa.

Nykytilanne

Tontti sijaitsee toiminnoiltaan monipuolisen Vattuniemen työpaikka- ja asuntoalueen eteläosassa. Alueen palvelut keskittyvät Heikkilänaukion ympäristöön. Tontilla on vuonna 1967 rakennettu pienteollisuusrakennus, jonka kerrosala on 1 895 k-m2.

Ympäristöhäiriöt

Pilaantuneen maaperän ohjearvon ylityksiä ei ole havaittu maaperästä tehdyssä haitta-ainetutkimuksessa.

Tavoitteet Tavoitteena on tehdä mahdolliseksi asuinkerrostalon rakentaminen tontille nykyisen teollisuusrakennuksen tilalle. Tontti sijaitsee rauhallisella alueella lähellä puistoalueita ja soveltuu sijaintinsa puolesta erinomaisesti asumistarpeisiin. Tavoitteena on myös määritellä uudisrakentamiselle lähiympäristöönsä soveltuva rakentamistapa, joka liittää sen luontevasti katukuvaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontista 31137/4 muodostetaan laaditun viitesuunnitelman mukaisesti asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Piha-alue sijoittuu seitsenkerroksinen asuinrakennuksen länsipuolelle. Asumiselle on palveluiden, puistoalueiden ja liikenneyhteyksien puolesta hyvät edellytykset.

Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus on 3 220 k-m2 ja tonttitehokkuus on e = 1,7. Tontin nykyisen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 2 838 k-m2 ja tehokkuusluku e = 1,5. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeuden lisäys on 382 k-m2. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa rappausta tai paikalla muurattua tiiltä ja myös puuta. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään yksi paikka 95 asuinkerrosneliötä kohden. Kaikki noin 35 autopaikkaa tulee sijoittaa tontille maanalaisiin tiloihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää rakennuksen purkamisen aikana, ennen rakennusluvan myöntämistä, ja pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaiset uudet asunnot täydentävät Vattuniemen asuntoaluetta. Rakentaminen yhtenäistää kaupunkikuvaa ja lisää Lauttasaaren asuntotarjontaa ranta-alueen, palvelujen ja puistojen tuntumassa. Uudisrakennus muuttaa ympäristön asuinrakennuksista aukeavia näkymiä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Naapurikiinteistöille ja alueella toimiville yhdistyksille ja asiantuntijaviranomaisille lähetettiin 12.9.2005 päivätty kirje koskien asemakaavan muutoksen vireilletuloa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta lähetettiin 10.8.2006 päivätty kirje. Asemakaavan muutosaineisto ja kaavaluonnos on ollut nähtävänä 15.8.-5.9.2006 kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä Lauttasaaren kirjastossa sekä viraston nettisivuilla. Luonnoksessa tontille esitettiin seitsemänkerroksinen asuinrakennus.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on neuvoteltu rakennusvalvontaviraston kanssa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta esitetyt
lausunnot ja mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta on asemakaavaosastolle saapunut kaupunginmuseon lausunto ja kirjeitse kuusi mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse. Kaupunginmuseon lausunto ja saapuneet kirjeet (8 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

Kaupunginmuseo (17.10.2005) on antanut Vattuniemen teollisuustonttien suojeluarvoista lausunnon 20.8.1999, jolloin museo ei esittänyt ko. kiinteistön asemakaavallista suojelua. Kaupunginmuseo totesi kuitenkin, että alueen 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa tulisi pyrkiä säilyttämään. Vattuniemen alue tulisi inventoida mitä pikimmin kaavoituksen pohjaksi, jotta voidaan arvioida, mitkä rakennukset tai rakennuskokonaisuudet alueella tulee säilyttää, jotta ei kokonaan menetetä alueen ajallista kerroksisuutta ja tuhota sen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Esittelijä

Tontilla sijaitseva teollisuuskiinteistö ei ole kaupunkikuvallisesti tai rakennushistoriallisesti arvokas eikä sitä ole tarkoituksenmukaista suojella asemakaavalla. Vattuniemen 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa koskeva inventointi on kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteilla.

Sari ja Tarmo Suomalainen, Helene ja Börje Degerlund (6.10.2005) esittävät, että tontille saa rakentaa vain yhden kerrostalon. Rakennus saa olla enintään kuusikerroksinen 1970- ja 1980-luvuilla rakennettujen naapurirakennusten tapaan. Autopaikat tulee kytkeä asunnon myyntihintaan, koska muuten niitä ei lunasteta.

Maritta Koski ja Pertti Koski (10.10.2005) vastustavat muutosta asuinkäyttöön, koska aluetta ollaan muuttamassa nukkumalähiöksi. Mikäli asuinrakennus rakennetaan, sitä ei alueen avoimuuden säilyttämiseksi saisi rakentaa lähelle Melkonkujaa eikä tonttia saa aidata. Pysäköinti omalla tontilla tulisi varmistaa niin, että kunta edellyttäisi asukkaiden lunastavan autopaikat.

Seppo Mäkinen (17.10.2005 ja 11.8.2006) esittää, ettei suunniteltu rakennus saa nousta saman kadun naapureitaan korkeammaksi. Ympäristön tulee säilyä vihreänä rakentamisen jälkeenkin. Maankäyttösopimuksessa voidaan sopia tehtäväksi vähimmäisvaatimusta enemmän autopaikkoja ja toivoa, että ne olisivat kohtuuhintaisia, jotta käyttöaste olisi korkea ja asukkaiden vaikea pysäköintitilanne helpottuisi. Sosiaali- ja terveysviraston kanssa on arvioitava Lauttasaaren runsaan lisärakentamisen seurauksena tarvittavien päivähoito- ja terveyskeskuspalvelujen riittävyys.

Lauttasaari-Seura ry (6.10.2005 ja 13.9.2006) pitää myönteisenä tontin muuttamista asuinkäyttöön. Uuden kerrostalon tulee istua kaupunkikuvallisesti ympäristöön eikä sen räystäskorkeudet saa nousta ympäröiviä asuintaloja korkeammiksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tontin rajakohtiin jotta oleskelupiha lisäisi myös naapuripihojen avaruuden tuntua ja valoisuutta. Tiilimuurit ja voimakas porrastaminen sopivat huonosti tontille ja tulisi suosia istutettavia aidakkeita ja luonnollisia rinteen korotuksia.

Marjatta Waltonen (17.8.2006) esittää huolestumisensa uuden rakennuksen korkeudesta ja vaikutuksesta Melkonkujan vastapäisen asuinrakennuksen alakerroksen asuntojen valaistusolosuhteisiin. Suunnitellun rakennuksen kattokorkeutta tulee laskea ja vaikutukset valaistusolosuhteisiin selvittää.

Jari Lehtonen (27.8.2006) kannattaa asemakaavan muutosta, joka parantaa Vattuniemen kaupunkikuvaa ja vähentää työpaikka-autoilua ja pysäköintiä. Alueelle tulisi rakentaa isoja, yli 100 m2 perheasuntoja, jotta lapsiperheet paremmin pysyisivät alueella.

Esittelijä

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet on otettu asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa huomioon seuraavasti.

Asemakaavan muutosehdotuksessa asuinrakennuksen katon ylin korkeusasema on +38,0. Samassa korttelissa rakennusten kattokorkeus vaihtelee +35...+37. Uusi asuinrakennus sijoittuu väljästi rakennetun korttelin pohjoislaidalle, jossa rakennusten välinen etäisyys on verraten pitkä. Uusi rakennus ei poikkea merkittävästi ympäristöstä.

Paikoitustilat on osoitettu pihan alaisiin tiloihin. Autopaikkoja saadaan tehdä muutosehdotuksessa määrättyä vähimmäismäärää enemmänkin. Asukkaita ei voida asemakaavalla velvoittaa lunastamaan autopaikkoja. Kaksikerroksisen pysäköintiratkaisu jättää osan pihaa maanvaraiseksi ja piha on määrätty istutettavaksi eikä sitä saa rajata muureilla. Pihojen valaistusolosuhteista on tehty selvitys.

Asemakaavan muutosehdotuksessa asuntojen keskikooksi on määrätty vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Sosiaali- ja terveysviranomaiset ennakoivat alueen palvelutarvetta asuntokaavoitusohjelmaa seuraten.

Vattuniemi on toiminnoiltaan monipuolinen työpaikka- ja asuntoalue, jonka keskeiset teollisuus- ja toimistotontit on päätetty pitää edelleen työpaikkakäytössä.

Tilastotiedot

     
 

Nykyinen asemakaava

   
       
 

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

m2

 

Teollisuusrakennusten korttelialue (TY)

1 892

2 838

       
 

Yhteensä

1 892

2 838

       
 

Asemakaavan muutosehdotus

   
       
 

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

m2

 

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

1 892

3 220

       
 

Yhteensä

1 892

3 220

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Kiinteistövirasto käynnistänee maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta esitetään hakijalta perittäväksi 3 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 10.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11657 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Bunders Martin, arkkitehti, puhelin 310 37203
Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin 310 37187

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11657

 

Liite 3

Nykytilanne, Melkonkuja 4

 

Liite 4

Tuleva tilanne Melkonkujalla

 

Liite 5

Melkonkuja 4, sivu lounaaseen

 

Liite 6

Melkonkuja 4, sivu Melkonkujalle

 

Liite 7

Kaupunginmuseon lausunto 17.10.2005

 

Liite 8

Mielipidekirjeet


Alkuun

1

LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN VERTAILU

Kslk 2007-59

hankenro 801

Yhteenveto

Kruunuvuorenrantaan on yleiskaava 2002:n mukaisesti tavoitteena toteuttaa jo rakentamisen alkuvaiheessa suora, kiinteä joukkoliikenteenyhteys keskustasta. Samalla toteutetaan kevyen liikenteen yhteys. Metroon varaudutaan.

Laaditun joukkoliikennejärjestelmien vertailun mukaan bussi- ja raitiotievaihtoehtojen hyötykustannussuhteet ovat korkeat. Täysimittaisen metron hyötykustannussuhde on alhainen. Raitioyhteyttä pidetään bussiyhteyttä parempana muun muassa sen korkean arvostuksen vuoksi.

Laajentuvan raitioverkon toimivuutta Helsingin keskustassa on testattu tietokonesimulaatioiden avulla. Lisääntyvä liikenne edellyttää toimenpiteitä raitioliikenteen sujuvuuden ja nopeuden turvaamiseksi. Laajasalon uusien raitiolinjojen vaikutukset ovat vähäisiä verrattuna muihin kantakaupungissa tapahtuviin linjastomuutoksiin.

Tutkittuihin vaihtoehtoihin liittyy avattavia läppäsiltoja joko Katajanokan ja Hylkysaaren tai Tervasaaren ja Sompasaaren sekä Sompasaaren ja Korkeasaaren välille. Kruunuvuorenselän ylitystä on tutkittu sekä matalatunnelina että siltana. Vaihtoehtojen vaikutuksia on selvitetty alustavasti muun muassa maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriaan, kaupunkirakenteeseen ja vesiliikenteeseen.

Selvitysten perusteella on päädytty esittämään, että suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti pohjoisen raitiotievaihtoehdon RP1 pohjalta. Ennen lopullista joukkoliikennejärjestelmäpäätöstä selvitetään kuitenkin vielä tarkemmin myös supistetun metrovaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet, kustannukset ja hyödyt.

Joukkoliikennejärjestelmien vertailu

Yleiskaava lähtökohtana

Laajasalon vertailtavat joukkoliikennevaihtoehdot perustuvat yleiskaava 2002:n kaupunkirakenneratkaisuun. YK 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaan Kruunuvuorenrantaan toteutetaan heti alueen rakentamisen alkuvaiheessa suora, kiinteä joukkoliikenteenyhteys raitiotienä tai busseilla. Samalla toteutetaan kevyen liikenteen yhteys. Metroon varaudutaan. Suora joukkoliikenneyhteys tuo Kruunuvuorenrannan yhtä lähelle Helsingin keskustaa kuin nyt ovat Lauttasaari ja Kulosaari.

Kaikissa vaihtoehdoissa varaudutaan metroon osana toista, yleiskaava 2002 mukaista metrolinjaa ja maankäyttöratkaisua.

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden suunnittelulla on pitkä, noin 7 vuoden historia. Suunnittelua on tehty sekä yleiskaava 2002 valmisteltaessa että yleiskaavan hyväksymisen jälkeen samoista lähtökohdista.

./. Raportti "Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailu" on jaettu listan liitteenä.

Raitioyhteyden pääsuunnat

Ensi vaiheessa Laajasaloon toteutettavalla kiinteällä yhteydellä on kaksi vaihtoehtoa, joko bussiyhteys tai raitioyhteys. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pitänyt raitioyhteyttä bussiyhteyttä parempana muun muassa sen korkean arvostuksen vuoksi. Pääsuunnat on nimetty raitioyhteyden mukaan.

Raitioyhteydellä on kaksi pääsuuntaa, eteläinen Katajanokan kautta Laajasaloon (RE) ja pohjoinen Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta Laajasaloon (RP). Jälkimmäinen on tullut suunnitteluun vasta syksyllä 2006. Pohjoisessa vaihtoehdossa on tavoitteena yhdistää Laajasalon ja Sompasaaren raitioyhteydet samaan ratkaisuun eli Sompasaaresta Tervasaareen rakennettavalle läppäsillalle. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy samat 3 raitiolinjaa Laajasalossa, mutta niiden jatkosuunnat niemellä ovat erilaiset. Vaihtoehdossa RP tuodaan lisäksi raitiolinja Sompasaaresta läppäsillan kautta keskustaan.

Laajasalon järjestelmävaihtoehdot

Järjestelmävertailu on tehty eteläisellä pääsuunnalla RE. Pohjoisella pääsuunnalla (RP) ei ole toistaiseksi tehty kattavaa järjestelmävertailua. Alustavien tarkastelujen mukaan keskeiset tunnusluvut ovat melko lähellä eteläisen pääsuunnan vastaavia tunnuslukuja samalla investointitasolla.

Vertailutilanteessa Laajasalo on rakennettu nykyisten suunnitelmien mukaisesti. Laajasalossa olisi siten noin 28 000 asukasta, kun nykyinen asukasmäärä on noin 16 500 asukasta. Santahaminassa on vertailussa nykyinen maankäyttö. Vuoropuhelun yhteydessä on nostettu esiin myös siltaratkaisu Kruunuvuorenselällä Korkeasaaresta itään muun muassa tunneliyhteyden lyhentämiseksi tai välttämiseksi ja kulkijoiden viihtyvyyden ja näkymien parantamiseksi.

Vertailtavat yleiskaava 2002:n mukaiset vaihtoehdot ovat:

Vaihtoehto 0+ (vertailuvaihtoehto)

Vaihtoehto 0+ on nykyisen järjestelmän mukainen vertailuvaihtoehto. Liikenne Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan tapahtuu liityntäliikenteenä Herttoniemen metroaseman kautta.

Vaihtoehto RAITIO

Vaihtoehdossa RAITIO on kolme raitiolinjaa Helsingin keskustaan. Ne liitetään osaksi kantakaupungin raitioverkkoa. Yhden linjan päätepysäkiksi on suunniteltu Rautatientoria. Muut linjat on oletettu heilurilinjoiksi.

Vaihtoehto BUSSI

Vaihtoehdossa BUSSI on raitiolinjojen tilalla kolme bussilinjaa. Ne päätetään keskustan bussiterminaaleihin.

Vaihtoehto METRO

Vaihtoehdossa METRO on metro välillä Kamppi Laajasalo osana mahdollisesti toteutettavaa Helsingin toista metrolinjaa.

Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy kevyen liikenteen yhteys.

Kaikkien vaihtoehtojen linjastorakenne Laajasalossa on sellainen, että alueelta on suorat bussiyhteydet myös Herttoniemen metroasemalle. Näiden linjojen ja Kruunuvuorenselän ylittävien linjojen välillä on vaihtoyhteys.

Kaikkiin vaihtoehtoihin voi liittyä täydentävänä elementtinä vesibussiyhteys. Vaihtoehdossa 0+ on otettu lisäsi vertailuun mukaan yhteistariffissa oleva lauttayhteys Kruunuvuorenrannasta Kauppatorille Kruunuvuorenranta- projektin esityksen mukaisena.

Kruunuvuorenselän joukkoliikenneyhteyden tekniset ratkaisut

Katajanokan ja Laajasalon välisestä joukkoliikenneyhteydestä on tehty useita suunnitelmia, joissa on käsitelty tilannetta ennen metroa ja metrovaiheessa.

Eteläinen pääsuunta RE

Viimeisin tekninen ratkaisu perustuu eteläisellä pääsuunnalla Katajanokalta osin laajennettavaan Hylkysaareen ulottuvan läppäsillan ja sieltä Kruunuvuoreen rakennettavan upotettavan betonielementtitunnelin yhdistelmään. Metrovaiheessa rakennetaan toinen upotettava betonielementtitunneli Kampilta Katajanokalle tulevan metrolinjan jatkeeksi Hylkysaareen. Siellä se yhtyy aiemmin rakennettuun Kruunuvuorenselän alittavaan tunneliin.

Katajanokalla raitioyhteys käyttää uutta reittiä Kanavakatu Katajanokanranta.

Koska läppäsiltaa voidaan avata vilkkaan raitioliikenteen vuoksi vain hiililaivoille ja muulle satunnaiselle kaupalliselle liikenteelle, Hylkysaaren ja Korkeasaaren välille avataan uusi väylä muulle liikenteelle, joka on pääosin vapaa-ajan liikennettä.

Kruunuvuorenselän yhteyden tekninen toteuttamiskelpoisuus on varmistettu. Tarkempi suunnittelu edellyttää kuitenkin mm. lisätietoja pohjaolosuhteista. Upotettava betonielementtitunneli on suunniteltu kestämään vähintään 100 vuotta.

Upotettava betonielementtitunneli valmistetaan noin 100 metriä pitkistä osista, jotka paikalle uiton ja upotuksen jälkeen liitetään yhteen. Elementtien valmistus vaatii altaan. Se on tässä vaiheessa suunniteltu Hylkysaaren kupeeseen tunnelilinjalle. Allas voi jäädä myöhemmin muuhun käyttöön.

Pohjoinen pääsuunta RP

Pohjoisesta pääsuunnasta RP on laadittu luonnoksia. Liisankatu rakennetaan katuympäristöltään korkeatasoiseksi raitioliikenteen reittikaduksi suunnilleen nykyisin poikkileikkauksin ja tilankäytöin. Liisankadun länsipään ratkaisut tehdään niin, että ajoneuvoliikenteen läpiajo poistuu ja raitioliikenteen toimivuuteen Kaisaniemenkadun liittymässä kiinnitetään erityistä huomiota.

Tervasaaren kannas rakennetaan uudelleen suoraan Liisankadun jatkeeksi samaan linjaan. Läppäsilta Sompasaareen lähtee Tervasaaren luoteiskulmasta maan tasosta vain Tervasaarta sivuten ja laskeutuu Sompasaaren maan tasoon. Sompasaaresta Korkeasaareen suunniteltu jalankulkusilta siirtyy pohjoisemmaksi ja levennetään raitioliikenteelle sopivaksi.

Laajasalon raitioyhteydestä käydyn vuoropuhelun yhteydessä on nostettu esiin myös siltaratkaisu Kruunuvuorenselällä Korkeasaaresta itään muun muassa tunneliyhteyden lyhentämiseksi ja kulkijoiden viihtyvyyden ja näkymien parantamiseksi. Pohjoisella pääsuunnalla on tarkasteltu Kruunuvuorenselälle kolme teknistä vaihtoehtoa.

Kaikki vertailussa mukana olevat Kruunuvuorenselän itäosan vaihtoehdot ovat tällöin seuraavat:

RE: Betonielementtitunneli, noin 1,0 km.

Tunnelissa varaudutaan raitioyhteyden myöhemmin korvaavaan metroon.

RP1: Betonielementtitunneli, noin 1,0 km.

Tunnelissa varaudutaan raitioyhteyden myöhemmin korvaavaan metroon.

RP2: Vinoköysisilta, noin 1,0 km.

Sillalla varaudutaan mahdolliseen metroon ja raitioyhteyden varikkoyhteyden säilyttämiseen. Siltaratkaisu on teknisesti samanlainen kuin aiemmin eteläisellä pääsuunnalla hylätty vaihtoehto.

RP3: Palkkisilta, noin 0,6 km.

Sillalla ei varauduta metroon.

Metrovaraus on eteläisen raitioyhteyden pääsuunnan metrovarauksen linjalla. Sillan lähtötaso Kruunuvuoressa ei tällöin riipu metron korkeustasosta. Metrovarauksen paikka on kuitenkin suunniteltu raitioradan alle Haakoninlahdenkadun pohjoispuolella kuten kaikissa muissa vaihtoehdoissa.

Metrovarauksen irrottaminen raitiovaiheen ratkaisusta antaa joustoa siltayhteyden suunnitteluun. Sillasta voidaan tehdä myös lyhyempi ja sirorakenteisempi. Myös pitempi silta on mahdollinen. Sillan suunnittelussa on käytetty referenssikohteena Tvärbanan vesistösiltaa Tukholmassa.

Vaihtoehtojen matkustajamäärät

Laajasalon ajoneuvoliikenteen matkat kasvavat maankäytön lisääntymisen myötä. Joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen yhteinen matkamäärä on nyt noin 43 000 matkustajaa/d ja ennusteiden mukaan Laajasalon rakennuttua valmiiksi noin 78 000 matkaa/d. Joukkoliikenteen osuus on matkoista nyt noin 39 %. Vaihtoehdossa 0+ joukkoliikenteen osuus laskee tulevaisuudessa hieman. Muissa vaihtoehdoissa, joissa toteutetaan suora, kiinteä yhteys niemelle, joukkoliikenteen osuus kasvaa 45 %:iin.

Suora yhteys muuttaa myös joukkoliikenteen suuntautumista. Joukkoliikenteen matkojen suhteellinen osuus itäisiin kaupunginosiin laskee ja lisääntyy selvästi kantakaupungin suuntaan. Laajasalon ulkoisista joukkoliikennematkoista on noin 60 % (20 000 - 22 000 matkustajaa/d) Kruunuvuorenselällä ja noin 15 % (7 000 - 5 000 matkustajaa/d) Kulosaaren sillalla loppujen matkojen suuntautuessa lähinnä itäisiin esikaupunkeihin.

Suora yhteys lisää kevyessä liikenteessä erityisesti pyöräilyä.

Laajasalon ja Herttoniemenrannan välisen sillan liikennemäärä on nyt noin 22 000 ajoneuvoa/d. Liikenne kasvaa ennusteiden mukaan noin 41 000 ajoneuvoon/d. Suora yhteys vähentää ajoneuvoja noin 10 %, kun siirrytään käyttämään enenemässä määrin joukkoliikennettä.

Ajoneuvoliikenteen muutokset ja suunnitelmat on otettu huomioon joukkoliikennejärjestelmien vertailussa.

Raitioliikenteen toimivuus

Laajasalon raitioyhteyden vaikutuksia Helsingin keskustan raitiovaunuliikenteen sujuvuuteen ja palvelutasoon on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla.

Kaikissa vaihtoehdoissa 0+, RE ja RP tapahtuu raitiovaunuliikenteen hidastumista nykytilanteeseen verrattuna ilman erityisiä toimenpiteitä. Matka-aikojen hidastuminen johtuu lähinnä niistä muutoksista, joita tapahtuu jo nykytilanteen ja vaihtoehdon 0+ välillä. Matka-aikojen hidastuminen johtaa myös raitiovaunuliikenteen häiriöherkkyyden kasvamiseen ja palvelutason laskuun ellei raitioliikenteen sujuvuutta paranneta.

Laajasalon raitioyhteyden toteuttamisen aiheuttama lisäviivytys on vähäistä.

Raitiovaunuliikenteen tarjonnan lisääminen johtaa matka-aikojen pitenemiseen, mikäli mitään liikennettä nopeuttavia toimenpiteitä ei toteuteta samanaikaisesti. Uudet rataosat keskustan kriittisellä alueella antavat kuitenkin mahdollisuuksia raitioliikenteen linjastojärjestelyihin, jotka osaltaan parantavat toimivuutta.

Helsingin joukkoliikenteen yksi keskeinen kehittämistavoite on bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen. Keinoina tähän ovat mm. joukkoliikenteen HELMI - liikennetelematiikan laajentaminen ja kehittäminen sekä raitiovaunujen nollaviivytysetuuksien toteutus.

Muita mahdollisia raitiovaunuliikennettä nopeuttavia toimenpiteitä ovat liikennöintikäytännön muutokset. Niihin kuuluvat mm. kuljettajien lipunmyynnin poistaminen, vaunujen koon kasvattaminen sekä tasavuorovälijärjestelmään siirtyminen.

Raitiovaunuliikennettä voidaan nopeuttaa myös vähentämällä suojatievaloja ja vahvistamalla radan fyysistä erottelua.

Hyötykustannuslaskelma

Hyötykustannuslaskelman periaate

Hyötykustannuslaskennassa arvotetaan rahaksi hyödyt ja kustannukset, jotka syntyvät tehdystä investoinnista sen käyttöaikana (laskelmassa diskonttausaika, tässä 40 vuotta, diskonttauskorko 5 % ja 3 %). Laskelmissa käytetyn ajan jälkeenkin investoinnilla on jäännösarvoa. Se lasketaan hyödyksi, mutta sen merkitys on vähäinen.

Seikat, joita ei ole arvotettu tai voitu arvottaa rahaksi, pyritään tunnistamaan päätöksenteon pohjaksi.

Rakennuskustannukset

Raitioyhteyden perusinvestointi on 75 -108 M€, mikä mahdollistaisi sellaisenaan bussiliikenteen. Raitiorataverkon aiheuttama lisäkustannus kolmine raitiolinjoineen on 25 - 28 M€. Lisäkustannus sisältää bussivaihtoehtoon nähden tarvittavat katurakenteiden uusimiset ja raitioradan nauhakustannukset.

Raitiovaiheen rakennuskustannukset (M€) vaihtoehdoittain ovat seuraavat:

Vaihtoehto

Perusinvestointi

Raitiolisä

Yhteensä

       

RE, matalatunneli

95

25

120

RP1, matalatunneli

108

27

135

RP2, vinoköysisilta

85

28

113

RP3, palkkisilta

75

28

103

Palkkisiltaratkaisu on raitiovaiheen ratkaisuista halvin, koska itse sillalla ei varauduta metroon. Matalatunnelit eli betonielementtitunnelit vaativat rakennusaltaan. Altaan rakentaminen on huomattava kustannus.

Metrovaiheen rakennuskustannukset ovat vaihtoehdoissa runsaat 500 M€. Kustannukset eivät tällöin sisällä raitiovaiheen radoista aiheutuvia kustannuksia. Metro on oletettu rakennettavaksi kaukana tulevaisuudessa. Tällöin raitiovaiheen rakennusallas ei ole enää käyttökelpoinen. Tunnelivaihtoehtojen rakennuskustannukset sisältävät täten sekä raitio- että metrovaiheen rakennusaltaiden kustannukset.

Metrovaiheen rakennuskustannukset (M€) vaihtoehdoittain ovat seuraavat:

Vaihtoehto

Perusinvestointi

Metrolisä

Yhteensä

       

RE, matalatunneli

95

413

508

RP1, matalatunneli

108

419

527

RP2, vinoköysisilta

85

420

505

RP3, palkkisilta

75

453

528

Metro korvaa tunnelivaihtoehdoissa Laajasalon raitioliikenteen kokonaan. Metrolinjan liityntä perustuu täten kokonaan busseihin. Raitioradat jäävät pois käytöstä.

Siltavaihtoehdoissa on mahdollisuus säilyttää raitioliikenne haluttaessa metrovaiheessa Laajasalon liityntälinjaston osana. Siltavaihtoehdot antavat myös mahdollisuuden esimerkiksi yhteen metroa täydentävään raitiolinjaan Kruunuvuorenrantaan. Se voisi edelleen palvella Kruunuvuorenrantaa, jos siellä on vetovoimaista vapaa-ajan ym. toimintaa ja matkan varrella Korkeasaarta ja Sompasaarta.

Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset

Liikennöintikustannukset perustuvat Laajasalon linjaston liikennemääräennusteisiin ja yhtenäisiin suunnitteluperiaatteisiin linjojen peittävyyden, kävelymatkojen, pysäkkivälien ja liikennevälineiden kuormittumisen osalta. Palvelutaso vastaa tältä osin nykyistä palvelutasoa.

Katajanokka on mukana vertailussa, koska metro vähentää sen raitioliikenteen noin puoleen. Metrolinjalla Kamppi-Laajasalo ovat liityntäliikenteen toimivuuden vuoksi vuoroväleinä ruuhka/päivä 5 min/8 min. Vuorovälit ovat lyhyempiä kuin kysyntä edellyttäisi, vaikka liikennöidään yhden vaunuparin yksiköillä. Metron liikennöintikustannuksissa on otettu huomioon metron automatisoinnin vaikutukset liikennelaitoksen ilmoituksen mukaisesti.

Suora yhteys Helsingin keskustaan vähentää Kulosaaren sillan mitoittavaa liikennettä noin 10 %. Tämä on otettu huomioon metron liikennöintikustannuksissa linjojen ruuhka-aikana nykyverkon laajuuden ja automaattimetron lähtökohdista.

Liikennöintikustannukset ovat vaihtoehdoittain seuraavat:

Vaihtoehto

Liikennöintikustannukset

0+

14,0 M€/vuosi

BUSSI

14,0 M€/vuosi

RAITIO

14,5 M€/vuosi

METRO

10,0 M€/vuosi

Kustannukset sisältävät Laajasalon joukkoliikenteen hoidon eli bussit Herttoniemen metroasemalle ja keskustaan, raitioyhteydet keskustaan, osuuden itämetron kustannuksista, Kamppi Laajasalo metron kustannukset, Katajanokan raitioyhteyden kustannukset keskustaan ja vaihtoehdossa 0+ lauttayhteyden kauppatorille. Kustannusten yksikkökustannuksiin sisältyvät kalustokustannukset.

Lukuja tarkasteltaessa on huomattava, että Laajasalon muissa vaihtoehdoissa on 20 % enemmän matkustajia 0+- vaihtoehtoon nähden. Liikennöintikustannukset matkustajaa kohden vähenevät vastaavasti. Suuremmat matkustajamäärät merkitsevät myös suurempia lipputuloja, nykytariffein noin 1,6 M€/vuosi.

Korkeampia lipputuloja ei ole otettu huomioon hyötykustannuslaskelmassa. Toisaalta vaihtoehdon 0+ muita suuremmalle henkilöauton käytölle (6 000 matkustajaa/d, henkilöauton keskikuormitus 1,3 henkeä) on laskettu käyttökustannukset ilman pääomakuluja (25 snt/ajoneuvokm) hyötykustannuslaskelmaa tehtäessä.

Palvelutaso

Suora, kiinteä yhteys tuo Kruunuvuorenrannan yhtä lähelle Helsingin keskustaa kuin Lauttasaari ja Kulosaari nyt ovat. Metron liityntäyhteys Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen metroaseman kautta Helsingin keskustaan on ovelta ovelle matka-aikana 33 minuuttia. Suoran yhteyden vastaava matka-aika on busseilla, raitiovaunulla ja polkupyörällä 19 minuuttia. Yhteys kilpailee myös henkilöauton kanssa, jonka matka-aika on 25 minuuttia.

Palvelutasotarkastelussa käsitellään ensisijaisesti Laajasalon joukkoliikenteen matka-aikoja verrattuna vaihtoehtoon 0+. Tällöin vastataan kysymykseen, miten suora yhteys lyhentää matka-aikoja verrattuna siihen, että vastaava matka tehtäisiin vaihtoehdon 0+ joukkoliikenneverkolla. Laskelma on tehty erikseen Kruunuvuorenrannalle ja vanhalle Laajasalolle.

Laskelmissa on myös mukana kolmantena ryhmänä matka-aikasäästöt, jotka tulevat ajoneuvoliikenteelle ajoneuvomäärien vähenemisen ja täten nopeutumisen johdosta. Samoin on esitetty Kruunuvuorenselän vesiliikenteen hidastumisesta johtuva matka-ajan piteneminen, kun osa veneistä joutuu käyttämään Hylkysaaren ja Korkeasaaren välistä salmea. Polkupyörämatkojen nopeutumisesta aiheutuvat matka-aikasäästöt on laskettu niille, jotka vaihtoehdossa 0+ joutuvat käyttämään pidempää reittiä keskustan suuntaan Kulosaaren sillan kautta.

Seuraavat arvotetut matka-aikasäästöt (M€) laskenta - ajalta (tässä vain 3 % korolla) kuvaavat eri säästöryhmien suhteita:

 

MATKA-AIKASÄÄSTÖT M€

 

BUSSI

RAITIO

METRO

Joukkoliikenne, Kruunuvuorenranta

117

101

147

Joukkoliikenne, muu

Laajasalo

43

35

70

Muut säästöt

23

23

23

       

Yhteensä

183

159

240

Kruunuvuorenrannan alueen osuus matka-aikasäästöistä on hallitseva, noin 60 %.

Infrastruktuurin ylläpito

Joukkoliikenneinfrastruktuurin ylläpito aiheuttaa kustannuksia.

Raitiotien ja metroradan ratapalvelukustannukset (ylläpito) perustuvat liikennelaitoksen ilmoittamiin, nykytilanteen mukaisiin kustannuksiin. Ne muodostavat huomattavan kustannuserän.

Uusi metrolinja Kamppi Laajasalo on asemien osalta huomattava kiinteistö. Asemien hoitokustannukset on otettu huomioon liikennelaitoksen ilmoituksen mukaisesti. Kustannuksissa on otettu huomioon asemien vähäinen liikenne.

Ylläpitokustannuksissa on otettu huomioon myös läppäsillan avaamisesta koituvat kustannukset.

Muut tekijät

Laajasalon kevyen liikenteen, lähinnä polkupyörämatkojen, on arvioitu lisääntyvän suoran, lyhyen keskustayhteyden vuoksi. Uusille henkilöautosta siirtyville pyöräilijöille on laskettu säästöt kulkutavan vaihdosta. Joukkoliikenteestä siirtyvillä on oletettu olevan kausikortti, joten heille ei ole laskettu vastaavia säästöjä. Pyöräilyn lisääntymisestä syntyvät terveyshyödyt on arvotettu likimääräisesti Norjassa käytetyllä menetelmällä.

Hyötykustannussuhteet

Hyötykustannuslaskelma koskee edellä käsiteltyjä tekijöitä, jotka normaalisti arvotetaan rahaksi perinteisissä hyötykustannuslaskelmissa. Hyötykustannuslaskelma koskee pääsuuntavaihtoehtoa RE.

 

Hyötykustannussuhde H/K

 

Disk.- korko 5 %

Disk.- korko 3 %

Vaihtoehto

   

BUSSI

2,36

3,21

RAITIO

1,41

1,92

METRO

0,56

0,79

Vaihtoehtojen BUSSI ja RAITIO hyötykustannussuhteet ovat korkeat. Raition H/K- suhde on alhaisempi kuin Bussin. Tämä johtuu toisaalta raitioradan rakentamisen tuomista lisäkustannuksista ja raitioradan ratapalvelun kalleudesta, toisaalta jossain määrin raitiovaunujen suuremmista liikennöintikustannuksista ja suuremman kaluston aiheuttamista pidemmistä vuorovälistä, mikä näkyy pidempinä odotusaikoina. Esimerkiksi raitioradan ratapalvelu laskee H/K- suhdetta 0,25/0,33 yksikköä.

Pääsuuntavaihtoehdossa RP hyötykustannussuhteet ovat todennäköisesti lähellä pääsuunnan RE vastaavia arvoja samalla investointitasolla. Palkkisiltavaihtoehdossa RP3 hyötykustannussuhde on raitiovaihtoehdossa selvästi korkeampi, matalatunnelivaihtoehdossa RP1 selvästi matalampi. Metrovaiheen investointien suhteelliset erot ovat niin pieniä, että niillä on vähäinen vaikutus hyötykustannussuhteeseen.

Sompasaaren raitioyhteyden vaikutus hyötykustannuslukuihin on riippuvainen muun muassa siitä, mihin toimenpiteisiin mahdollisesti ryhdytään purjeveneiden pääsyn turvaamiseksi Tervasaari Sompasaari Korkeasaari linjan pohjoispuolelle. Vaihtoehdot eivät juuri eroa tältä osin toisistaan.

Joukkoliikennevaihtoehtojen alustavat vaikutukset maisemaan,
kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan

Joukkoliikennevaihtoehdoista ei ole toistaiseksi laadittu kaikkia tarvittavia vaikutusarvioita. Vaikutusarvioita täydennetään jatkosuunnittelun yhteydessä.

Molino Oy/prof. Sinkkilä on laatinut Kruunuvuorenselän liikennejärjestelyjen siltavaihtoehtojen RP2 ja 3 sekä sillan Katajanokka - Hylkysaari maisema-arvioinnin.

Kruunuvuorenselkä on Helsingin merellinen keskusta maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Merellinen Helsinki ja Kruunuvuorenselkä osana sitä ovat osa Suomen kansallismaisemaa. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde.

Laaja Kruunuvuorenselkä muodostaa sitä ympäröivien alueiden maisematilan ytimen, Suomenlinnan saariryhmä muodostaa maiseman kiintopisteen ja Kruunuvuorenselän maisematilan eteläisen reunan. Näkymät selän yli ovat katveettomia ja laajoja maisemapanoraamoja. Selkä on myös keskeinen sisääntulomaisema Helsinkiin saavuttaessa.

Eteläinen vaihtoehto RE

Molino Oy:n laatimassa arviossa todetaan muun muassa, että Kruunuvuorenselän avoimella maisematilalla on hyvin keskeinen asema Helsingin kaupunki- ja maisemakuvassa ja maisema on myös varsin arka muutoksille. Läppäsilta Katajanokalta Hylkysaareen ja Hylkysaaren edustan täyttöalue muuttavat alueen kaupunkikuvaa. Ne eivät kuitenkaan vaaranna koko Kruunuvuorenselän kaupunkikuvallista asemaa. Toimenpiteet näkyvät laajalle alueelle, mutta niillä ei ole merkittäviä koko Kruunuvuorenselän alueelle ulottuvia, negatiivisia maisemavaikutuksia.

Vaikutukset ovat kuitenkin paikallisesti huomattavia. Erityisen tuntuvia ne ovat Pohjoissatamaa ympäröivien ranta-alueiden kannalta. Ainoa vapaa näköyhteys Kruunuvuorenselälle katoaa Merihaan ja Sörnäisten rannoilta, Hanasaareen ja Sompasaareen suunnitelluilta puistokaduilta ja -aukioilta sekä Korkea- ja Hylkysaaren länsiosien rannoilta. Näiltä alueilta avautuvista merinäkymistä silta pyyhkii pois eteläisten saarten ja Suomenlinnan siluetit. Silta patoaa visuaalisesti pohjoissataman vesialueen nykyistä suljetummaksi sisälahdeksi.

Suurin vaikutus sillalla ja täyttöalueella on välittömässä lähiympäristössään. Vaikutuksia lähiympäristöön on vaikea arvioida suunnitelmien yleispiirteisyyden vuoksi. Hankkeeseen liittyy tältä osin sekä kaupunkikuvallisia mahdollisuuksia että riskejä.

Sillan rakentamisella on vaikutusta Helsingin merelliseen identiteettiin. Suunniteltujen liikennejärjestelyjen toteutuminen saattaa vähentää Pohjoissataman käyttöä. Tämä merkitsisi oleellista muutosta Pohjoissataman käytön historialliseen jatkumoon ja elävään kaupunkikuvaan.

Välillä Hylkysaaren täyttö - Kruunuvuorenranta linja kulkee matalatunnelissa eikä sillä ole siltaan verrattavia kaupunkikuvallisia vaikutuksia

Arviossa vaikutuksista kulttuurihistoriallisiin arvoihin todetaan, että Suomenlinnan kaupunkirakenteellinen asema pysyy lähes muuttumattomana, samoin vaikutukset Kruununvuoren selän kulttuurihistorialliseen asemaan. Vaikutukset kohdistuvatkin lähinnä vain Pohjoissataman kaupunkirakenteelliseen asemaan. Uusi silta katkaisee Pohjoissataman yhteyden Kruunuvuoren selälle ja avomerelle. Purjelaivojen ja suurten veneiden kulkeminen Hylkysaaren kapean salmen kautta estää käytännössä purjehtijoiden saapumisen purjein Helsingin uuteen vierassatamaan. Vaikka veneiden tulo Pohjoissatamaan voidaankin järjestää, se ei poista sitä tosiasiaa, että sataman kulttuurihistoriallinen merkitys Helsingin vanhimpana satamana ja tärkeimpänä vierassatamana heikkenee.

Pohjoinen vaihtoehto RP

Pohjoinen vaihtoehto tuli mukaan suunnitteluun myöhemmin eikä siitä ole teetätetty erillistä vaikutusarviota maisemaan ja kaupunkikuvaan. Eteläisen vaihtoehdon arvion ja nykyisten luonnosmaisten suunnitelmien pohjalta voidaan todeta seuraavaa. Pohjoinen linjaus sijaitsee Kruunuvuorenselän maisematilassa vähemmän näkyvällä paikalla kuin eteläinen linjaus. Sillat jäävät etelästä tarkasteltuna Katajanokan, Hylkysaaren ja Korkeasaaren katveeseen. Vaihtoehdolla ei ole kielteisiä vaikutuksia Kruunuvuorenselän maisemakuvaan tai Suomenlinnan asemaan.

Tervasaaresta Sompasaareen johtava silta katkaisee vapaan näköyhteyden Merihaasta ja Hanasaaresta Kruunuvuorenselälle. Sompasaaresta Korkeasaareen johtavan sillan näkymiä katkaiseva vaikutus on suurin piirtein sama kuin Kalasataman osayleiskaavassa esitetyillä silloilla. Paikalliset vaikutukset riippuivat suuresti siltojen korkeustasosta. Tervasaaren ja Sompasaaren välinen silta edellyttää kookasta läppäsiltaa, joka tuo maisemallisesti raskaan rakenteen muutenkin ahtaaseen salmeen.

Vaikutuksia välittömään lähiympäristöön on vaikea arvioida suunnitelmien yleispiirteisyyden vuoksi. Oleellista on esimerkiksi se, miten yhteys Liisankadun päästä Tervasaareen hoidetaan, samoin kuin raitiotien edellyttämät järjestelyt Korkeasaaressa.

Arvioissa kulttuurihistoriallisista vaikutuksista todetaan muun muassa, että Pohjoissataman yhteys Kruunuvuorenselälle säilyy ja Pohjoissataman kulttuurihistoriallinen merkitys säilyy. Sen sijaan silta sulkee vapaan kulun Sörnäisten satamaan. Silta poistaa pohjoispuoleltaan suuren osan kookkaasta vesiliikenteestä, mikä vähentää vesialueen käyttöä. Samalla silta heikentää sisälahtien ja satama-alueiden merenkulun perinteitä, jotka ovat olleet erottamaton osa Helsinkiä vuodesta 1864 lähtien. Silta siis tältä osin heikentää Hanasaari - Suvilahti - Sompasaari -alueen merellistä imagoa. Kuitenkin pohjoisen sillan kielteiset vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin Katajanokalta lähtevän sillan haittavaikutukset.

Pohjoisen vaihtoehdon osalta on kolme vaihtoehtoa välillä Korkeasaari- Kruunuvuorenranta.

Matalatunnelivaihtoehto RP1

Yhteys kulkee tunnelissa eikä sillä ole siltaan verrattavia vaikutuksia maisemaan tai kaupunkikuvaan

Vinoköysisilta RP2 ja Palkkisilta RP3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 20.5.2005 pääosin kaupunkikuvallisista syistä hylkäämät kaksi pitkäsiltavaihtoehtoa kulkivat Hylkysaaresta Kruunuvuorenrantaan. Nyt selvitetyt vaihtoehdot lähtevät lännessä noin 500 m pohjoisempaa ja yhtyvät idässä suurin piirtein samaan paikkaan, kun aiemmista vaihtoehdoista pohjoisempi. Vinoköysisilta on yhtä pitkä kuin aiemmat vaihtoehdot. Vaihtoehdot RP2 ja RP3 eivät ole sidoksissa esitettyihin rakenteellisiin siltatyyppeihin (vinoköysisilta, palkkisilta).

Molino Oy:n arviossa todetaan muun muassa, että siltojen mittakaava ja laaja näkyvyysalue on keskeinen ongelma. Esitetyt sillat ovat Helsingin kaupunkikuvassa poikkeuksellisen suuria elementtejä. Vinoköysisilta RP2 on noin 1 000 m pitkä ja RP3 koostuu noin 400 m pitkästä penkereestä/ matalasta sillasta ja 600 m pitkästä sillasta. Vastaavasti Lapinlahden moottoritiesilta on noin 600 m ja Kulosaaren ja Lauttasaaren sillat 375- 360 m pitkiä. Siltojen kannet nousevat 20 m korkeudelle, kun Helsingin nykyiset sillat eivät ylitä 15 metriä. Vinoköysisillan pylonit nousevat korkeammalle (80 m) kuin kantakaupungin kirkontornit. Sillat näkyvät laajalle alueelle laajassa ja avarassa Kruunuvuorenselän maisematilassa. Siltojen mittakaava viittaa erheellisesti keskeiseen valtaväylään.

Sillat luovat edelleen laajoja katvealueita, peittävät kaukomaisemaa ja jakavat Kruunuvuorenselän kahteen osaan. Sillat hallitsevat näkymää pohjoisilta alueilta aikaisempaa vaihtoehtoa huomattavasti enemmän. Ne peittävät avautuvista näkymistä pois avaraa merinäkymää ja eteläistä saaristoa. Palkkisilta peittää vinoköysisiltaa tehokkaammin lahden eteläosan näkymät, siihen liittyvä penger katkaisee vesipeilin. Etelästä havainnoitaessa sillat rajaavat pois näkymästä ison osan Kruunuvuorenselän pohjoisosan vihreänä hahmottuvaa saariketjua.

Arvion loppuyhteenvetona todetaan, että uudet siltavaihtoehdot ovat aiemmin tutkittuja eteläisiä vaihtoehtoja parempia linjaukseltaan. Ne eivät kuitenkaan poista suurten siltojen tuottamia haittoja kaupunkikuvaan. Tarkastellut siltavaihtoehdot ovat mittasuhteiltaan ja sijoitukseltaan paikkaan huonosti soveltuvia, kun arviointiperustana käytetään maisemallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Siltojen vaikutuksista kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan todeta, että pohjoiset siltayhteydet katkaisevat Kruunuvuoren selän maisematilan kahtia samalla tavalla kuin eteläisempi siltavaihtoehto. Näin ollen sen kielteiset vaikutukset sekä maisematilassa, että kulttuurihistorian kannalta ovat samankaltaisia.

Pohjoisemman linjauksen seurannaisvaikutukset ovat aavistuksen verran vähäisempiä kuin eteläisemmän, koska linjaus kulkee kauempana maisematilan keskikohdasta ja koska linjaus voidaan johtaa Korkeasaaren ja Palosaaren pohjoispuolella.

Sillat ja maapenkereet on nimittäin nähtävä kokonaisuuksina, jolloin erityisesti pohjoisemman linjauksen pengertä voidaan linjata niin kauas Suomenlinnasta, ettei ole aivan ilmeistä, että yhteyden kielteinen merkitys Kruununvuorenselän kulttuurihistoriallisille arvoille on niin suuri, että se vaarantaisi linnoituksen asemaa maailmanperintökohteena

Yhteenveto

Kaikilla vaihtoehdoilla on eriasteisia vaikutuksia Helsingin maisemaan ja kaupunkikuvaan.

Pohjoinen vaihtoehto on kantakaupungin päässä kaupunkikuvan, maiseman ja kulttuurihistorian kannalta selvästi vähemmän haitallinen kuin eteläinen vaihtoehto.

Matalatunnelivaihtoehto RP1 on kaupunkikuvan, maiseman ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta selvästi parempia kuin siltavaihtoehdot RP2 ja RP3.

Joukkoliikennevaihtoehtojen vaikutukset vesiliikenteeseen

Eteläinen vaihtoehto RE

Eteläisessä vaihtoehdossa Katajanokan ja Hylkysaaren välinen silta katkaisee Pohjoissataman yhteyden Kruunuvuorenselälle. Sillan taakse jää noin 1 500 erilaista alusta: Sompasaaren hiililaivat, jäänmurtajat, 30 suurta kesäisin tilausliikenteessä olevaa perinnelaivaa, kalastustroolareita sekä saaristoristeilijöiden huoltolaituri. Pohjoissatamasta lähtevät myös 15 min. vuorovälein kesällä liikkuvat sightseeing-alukset ja 20 min. vuorovälein liikennöivä Korkeasaaren vesibussi. Sillan taakse jää myös Helsingin kansainvälinen purjeveneiden vierasvenesatama, jossa on 140 purjevenepaikkaa. Purjeveneillä saavutettavia venepaikkoja on sillan takana noin 900 kpl, joilla purjeveneitä on nykyisin 450 kpl. Määrän ennakoidaan kasvavan Kalasataman rakentamisen myötä 350 purjeveneellä 800 purjeveneeseen.

Läppäsilta avattaisiin ainoastaan Sompasaaren hiili- ja öljylaivoille sekä jäänmurtajille. Nykyisen näkemyksen mukaan hiili- ja öljylaivoille silta joudutaan avaamaan noin 2 - 4 kertaa viikossa. Sillan alituskorkeuden ollessa 6 m kaikki vesiliikenne (pienveneitä lukuun ottamatta) joutuisi jatkossa kulkemaan Korkeasaaren ja Hylkysaaren välisestä salmesta. Nykyisellään se olisi mahdotonta, salmen leveys on noin 40 m. Salmea leventämällä vähintään 60 m:een ja syventämällä olisi mahdollista saada korvaava reitti, joka kuitenkin olisi kesäaikaan ruuhkainen. Tulo Pohjoissatamaan vaikeutuisi erityisesti perinnelaivoilta, purjeilla tulo Pohjoissatamaan loppuisi.

Pohjoissataman vilkas veneliikenne, perinnelaivat, troolarit, veneet ja purjeveneet ovat Pohjoissataman elävän kaupunkikuvan ja merellisyyden kannalta erittäin tärkeitä.

Matalatunnelilla välillä Hylkysaaren laajennus - Kruunuvuorenranta ei ole vaikutuksia vesiliikenteeseen

Pohjoinen vaihtoehto RP

Pohjoinen vaihtoehto ei aiheuta yhtä suuria muutoksia vesiliikenteeseen kuin eteläinen vaihtoehto. Yhteys Pohjoissatamasta Kruunuvuorenselälle toimii pääosin kuten nykyisin. Sillan taakse jää paljon vähemmän veneitä ja laivoja kuin eteläisessä vaihtoehdossa. Silta ei haittaa mm. halkolaiturin perinnelaivojen tai troolareiden eikä kansainvälisen vierasvenesataman liikennettä. Tervasaaren kannaksen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä voitaneen osalle sillan taakse jäävistä veneistä osoittaa uusi paikka sillan eteläpuolelta. Sillan pohjoispuolelle jäävien veneiden pääsy Kruunuvuorenselälle voidaan järjestää esimerkiksi siten, että Sompasaaren eteläosaan suunniteltuun kanavaan tehdään läppäsilta, jota avataan aikataulun mukaan 1 - 2 tunnin välein häiritsemättä liiaksi muuta liikennettä. Yhteys edellyttää myös Mustikkamaalta Korkeasaareen johtavan sillan varustamista läpällä.

Silta sulkee vapaan kulun Sörnäisten satamaan, johon jää tavarasataman poistuttua pienveneliikenteen lisäksi vain Hanasaaren hiili- ja öljylaivakuljetukset, kaupungin huolto-alusten tukikohta sekä merentutkimusalus Aranda.

Välillä Korkeasaari Kruunuvuorenranta ei matalatunnelilla eikä silloilla ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Siltojen alituskorkeudeksi on suunniteltu 18 m.

Yhteenveto

Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat vesiliikenteeseen.

Pohjoinen vaihtoehto on kuitenkin vesiliikenteen kannalta selvästi parempi kuin eteläinen vaihtoehto

Vaikutukset Helsinkipuistoon ja virkistykseen

Helsinkipuisto on yleiskaavassa 2002 varattu alue, joka sisältää Vantaanjoen, Vanhankaupunginlahden, Kruunuvuorenselän ja saariston maisemakokonaisuuksiin liittyviä virkistysalueita muodostaen seudullisesti merkittävän ekologisen yhteyden. Helsinkipuistoon kuuluu perinteikkäitä virkistysalueita ja puistoja sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ja näitä yhdistäviä reittejä. Kruunuvuorenselän maisemakokonaisuudessa kansanpuistoperinteen mukainen virkistyskäyttö ja merelliset toiminnot ovat keskeisessä asemassa.

Eteläinen vaihtoehto RE

Eteläisessä vaihtoehdossa Katajanokan ja Hylkysaaren välinen silta muodostaa suoran kevyen liikenteen reitin Katajanokalta Korkeasaaren ja Mustikkamaan kautta Kulosaaressa kulkevalle valtakunnalliselle pyöräreitille. Hylkysaari on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, jolloin sen virkistyskäyttöä voidaan merkittävästi tehostaa. Eteläiseen vaihtoehtoon kuuluu kuitenkin Pohjoisrannasta avomerelle suuntautuvan veneliikenteen ohjaaminen Korkeasaaren ja Hylkysaaren väliin rakennettavan kanavan kautta, jolloin kevyen liikenteen täytyy kulkea kanavan alittavassa tunnelissa. Leveän kanavan rakentaminen muuttaa olennaisesti Korkeasaaren ja Hylkysaaren ilmettä ja ratkaisun vaikutuksia viheralueisiin ja reittien toteutettavuuteen voidaan arvioida vain tarkempien suunnitelmien pohjalta. Matkalla Hylkysaaresta Kruunuvuorenrantaan kevyen liikenteen reitti laskeutuu betonielementtitunneliin, jossa se kulkee noin kilometrin matkan meren alla. Tunnelissa kulkevalla reitillä ei ole virkistysarvoa.

Eteläinen vaihtoehto heikentää selvästi merellisen matkailutoiminnan edellytyksiä Pohjoisrannassa. Vaikka purjelaivojen ja pienveneiden pääsy avomerelle voidaan järjestää, toimintaa vaikeuttaa avattavien siltojen tai liikennevaloilla ohjatun kanavan aikataulujen mukaan liikennöiminen. Toimintaedellytysten heikentyessä matkailuyrittäjät saattavat siirtyä Pohjoisrannasta muualle ja vierasvenesatama menettää houkuttelevuuttaan. Yksityinen vapaa-ajanveneily sekä lauttaliikenne ja tilausliikenne ovat olennainen osa Helsingin merellistä imagoa, johon eteläisellä vaihtoehdolla on heikentävä vaikutus.

Pohjoinen vaihtoehto RP

Tervasaaren, Sompasaaren kärjen ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan kulkeva pohjoinen vaihtoehto yhdistää virkistysalueita ja luo uusia reittivaihtoehtoja kevyelle liikenteelle. Uusi reitti muodostaa suoremman yhteyden valtakunnalliselle pyöräreitille Kulosaaren ja Pohjoisrannan välillä. Pohjoisessa vaihtoehdossa kevyen liikenteen reitit kulkevat saarten suojassa, jolloin tuulisuus on vähäisempi ja reitti miellyttävämpi. Pohjoinen vaihtoehto yhdistää tulevan Kalasataman alueen rantapuistot ja - kävelyreitit osaksi viherverkostoa. Erillisten puistoalueiden sijaan rannoista muodostuu merellisten puistojen verkosto. Sompasaaren kärjen rantapuistojen ja pienvenesataman sijainti yhteyksien keskellä vaikuttaa merkittävästi alueen tulevaan luonteeseen. Uudet reittiyhteydet tuovat suuremmat käyttäjämäärät viheralueilla, mikä tulee huomioida sekä olemassa olevien että tulevien viheralueiden suunnittelussa. Viheralueiden voimakkaampi liittyminen kaupunkirakenteeseen muuttaa niiden laatua ja luonnetta positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi saarten kansanpuistoperinnettä voidaan elvyttää. Viheralueiden käyttö koko alueella monipuolistuu ja niihin liittyville palveluille ja toiminnoille syntyy lisää kysyntää.

Pohjoinen vaihtoehto vaikuttaa merellisiin toimintoihin huomattavasti eteläistä vaihtoehtoa vähemmän. Vapaa pääsy purjeveneellä Suvilahteen Siltavuoren salmen ja satama-altaaseen menetetään ja sen luonne muuttuu suljetummaksi sisälahdeksi, mutta purjeveneliikenne voidaan kuitenkin järjestää avautuvan sillan tai muun vastaavan ratkaisun avulla. Pienveneliikenteeseen pohjoisella vaihtoehdolla ei ole vaikutusta.

Suunniteltu yhteys Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan kulkee vaihtoehtoisesti matalatunnelissa tai sillalla. Molempien yhteyksien luonne kävely- tai pyöräreittinä on ongelmallinen mittakaavaltaan. Noin kilometrin mittainen tunneliyhteys ei tarjoa mahdollisuutta nauttia merellisestä maisemasta. Toisaalta samanpituinen silta linjattuna avoimen selkäveden yli on tuulinen ja suojaton. Virkistysreitteinä suojaisammat yhteydet tulevat olemaan suositumpia.

Yhteenveto

Molemmat vaihtoehdot lisäävät merellisten virkistysreittien määrää ja virkistysalueiden saavutettavuutta sekä muuttavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kansanpuistojen ja virkistysalueiden asemaa kaupunkirakenteessa ja vaikuttavat voimakkaasti niiden käyttöön

Pohjoinen vaihtoehto on selvästi parempi kevyen liikenteen reittiyhteyksien kannalta. Pohjoisessa vaihtoehdossa myös yhdistyminen kaupunkirakenteellisesti keskustan kulttuuripuiston suuntaan on perustellumpi. Pohjoinen vaihtoehto takaa myös merellisten toimintojen säilymisen Pohjoisrannassa.

Vaikutukset kaupunkirakenteeseen

Kaikki vaihtoehdot lyhentävät huomattavasti etäisyyksiä joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä Laajasalosta ja etenkin Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Yhteyden myötä Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteellinen asema muuttuu keskeisemmäksi. Tämä vaikuttaa Kruunuvuorenrannan houkuttelevuuteen asumisen ja palvelujen kannalta ja vaikuttaa myös Kruunuvuorenrannan maanarvoon.

Eteläinen vaihtoehto RE

Eteläisessä vaihtoehdossa raitiotieliikenne palvelee nimenomaan Kruunuvuorenrantaa ja Laajasaloa eikä tuo juurikaan lisähyötyä muille alueille. Katajanokka on jo nykyisin raitiotieliikenteen piirissä.

Yhteys palvelee myös kevyttä liikennettä. Tosin se kulkee lähes kilometrin tunnelissa Kruunuvuorenrannasta Hylkysaareen. Silta Katajanokalta Hylkysaareen palvelee hyvin kevyttä liikennettä. Yhteys Korkeasaareen ja sen kautta edelleen Mustikkamaan suuntaan jouduttaisiin järjestämään Hylkysaaren ja Korkeasaaren välisen kanavan alittavalla tunnelilla, toinen vaihtoehto on kääntösilta, jota kuitenkin voitaisiin pitää auki vain vesiliikenteen ehdoilla.

Pohjoinen vaihtoehto RP

Pohjoisessa vaihtoehdossa Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon linjat palvelisivat myös Korkeasaareen suuntautuvaa joukkoliikennettä ja uutta Sörnäistenrantaan rakennettavaa kaupunginosaa. Sompasaareen tulisi myös oma siltaa Sompasaari - Tervasaari käyttävä linja. Sompasaaren yhdistäminen sillalla Tervasaareen yhdistää nykyisin huonosti saavutettavan Sompasaaren kärjen suoraan keskustaan nopeuttaen sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteyksiä huomattavasti. Paremmilla yhteyksillä on suuri merkitys myös Sompasaaren tulevalle kaupunkirakenteelle.

Pohjoisen vaihtoehdon siltojen myötä muodostuisi myös hieno merellinen kevyen liikenteen verkosto Tervasaari - Sompasaari - Korkeasaari - Mustikkamaa - Kulosaari Helsingin itäisille esikaupunkialuille. Kevyen liikenteen verkko ulottuu Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan siltavaihtoehdoissa noin kilometrin pituisella sillalla tunnelivaihtoehdossa noin kilometrin pituisella tunnelilla. Vaihtoehtoinen vain noin 2 km pidempi reitti merellisessä ympäristössä saadaan rakentamalla kevyen liikenteen silta Kruunuvuorenrannasta Kulosaareen, jossa reitti jatkuu edelleen Mustikkamaan ja Korkeasaaren kautta keskustaa kohti.

Yhteenveto

Molemmat vaihtoehdot lyhentävät yhteyttä Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalosta keskustaan ja muuttavat niiden asemaa kaupunkirakenteessa

Pohjoinen vaihtoehto yhdistää keskustan päässä kaupunkirakennetta ja luo uusia yhteyksiä eteläistä vaihtoehtoa paremmin.

Vaikutukset Kruunuvuorenrannan maankäyttöön
Eteläinen vaihtoehto RE, pohjoinen matalatunnelivaihtoehto RP

Varautuminen raitiotieliikenteeseen edellyttää noin 10 m leveän väylän varaamista raitiotielle ja kevyelle liikenteelle noin 50 metrin matkalla välillä Kruunuvuorenkallio Haakoninlahdentien jatke. Sieltä raitiotie yhtyy Kruunuvuorenrannan katuverkkoon.

Matalatunnelivaihtoehdoissa on varauduttu metron rakentamiseen myöhemmin. Kruunuvuorenrannassa metro kulkee niin syvällä, ettei sen linjauksella ole vaikutuksia maankäyttöön metroasemaan varautumista lukuun ottamatta.

Pohjoinen vinoköysisiltavaihtoehto RP2 ja palkkisiltavaihtoehto RP3

Siltavaihtoehdossa raitiotieliikenteeseen varautuminen edellyttää vastaavia järjestelyjä kuin matalatunnelivaihtoehdoissa.

Palkkisiltavaihtoehdossa RP3 ei ole varauduttu metron myöhempään rakentamiseen sillalle. Varaus on samalla linjalla kuin eteläisen vaihtoehdon RE metrovaraus. Vinoköysisiltavaihtoehdossa RP2 on varauduttu metroradan myöhempään rakentamiseen. Metrolinja laskeutuu sillalta maanalaiseen tunneliin heti Kruunuvuorenrantaan saavuttuaan. Metrorata kulkee kuitenkin verraten pinnassa Kruunuvuorenrannan länsiosassa. Varautuminen metron rakentamiseen myöhemmin edellyttäisi noin 45 m leveän ja 130 m pitkän rakentamattoman alueen varaamista välillä Kruunuvuorenkallio - Haakoninlahti, täyttöjä Haakoninlahden pohjoisosassa sekä edelleen 45 m leveää varausta Haakoninlahden itärannalla noin 40 metrin matkalla. Varaukset osuvat yhteen Kruunuvuorenrannan keskeisimmistä ja hienoimmista paikoista tulevan Haakoninlahden aukion ympäristöön. Metroon varautuminen aiheuttaisi huomattavia ongelmia suunnitelmaan sekä kerrosalan menetystä.

Yhteenveto

Kaikki raitiotievaihtoehdot edellyttävät suurin piirtein samaa varausta Kruunuvuorenrannassa. Matalatunneliratkaisuun liittyvä toisen vaiheen metrovaraus ei edellytä muutoksia osayleiskaavaan. Varautuminen vinoköysisillalla RP2 kulkevaan metroon aiheuttaa suuria ongelmia Kruunuvuorenrannan maankäytölle. Palkkisiltaan RP3 ei sisälly metrovarausta.

Johtopäätökset joukkoliikennevaihtoehtojen vaikutuksista maisema
maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriaan, kaupunkirakenteeseen
ja vesiliikenteeseen

Tekstikehys: Lisäys 9.10.2007/tkk
Kaikki vaihtoehdot aiheuttavat eriasteisia muutoksia Helsingin kaupunkikuvaan ja maisemaan Pohjoissataman ympäristössä, pitkäsiltavaihtoehdoilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös Kruunuvuorenselällä. Vaihtoehdoilla on vaikutuksia vesiliikenteen sujuvuuteen. Vaihtoehdot yhdistävät kaupunkirakennetta, avaavat uusia merellisiä virkistysreittejä ja muuttavat kansanpuistojen ja virkistysalueiden käyttöä ja asemaa kaupunkirakenteessa.

Joukkoliikenteen pohjoinen linjausvaihtoehto on eteläistä selvästi parempi tarkasteltuna vaihtoehtoja maiseman, kaupunkikuvan, kulttuurihistorian, vesiliikenteen, kaupunkirakenteen tai virkistäytymisen näkökulmasta.

Pohjoisen vaihtoehdon matalatunnelivaihtoehto on siltavaihtoehtoja selvästi parempi tarkasteltaessa vaikutuksia Kruunuvuorenrannan kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisiin arvoihin.

Vuorovaikutus

 Laajasalon joukkoliikennevaihtoehdoista on käyty vuoropuhelua rinnan Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan ja maankäyttöluonnoksen laatimisen kanssa. Eteläistä linjausvaihtoehtoa RE ja pohjoista linjausvaihtoehtoa RP1, jotka perustuvat matalatunneliin välillä Korkeasaari Kruunuvuorenranta, on esitelty yleisötilaisuudessa 23.1.2007. Joukkoliikennevaihtoehdot ovat olleet nähtävillä 23.1. - 7.2.2007. Saadut mielipiteet ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä Kruunuvuorenrannan suunnittelua koskevan asian yhteydessä (akp 1). Niitä esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle tämän asian yhteydessä. Pohjoisen pääsuunnan vaihtoehdot, joissa yhteys Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan on sillalla (RP2 ja RP3), ovat tulleet esiin vasta syksyllä 2006. Niistä ei ole ollut riittäviä suunnitelmia tammikuussa 2007. Ne eivät siksi ole olleet mukana vuorovaikutusprosessissa julkisuudessa käytyä keskustelua lukuun ottamatta. 

Liikennelaitoksen esitys suppean metron Kamppi Kruunuvuorenranta
tutkimisesta

Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua on tehty yhdessä liikennelaitoksen kanssa.

Liikennelaitos on työn loppuvaiheessa pitänyt tarpeellisena tutkia myös supistettua metroa, jossa olisi vain Kampin, Esplanadin ja Kruunuvuorenrannan asemat. Täysimittaista metroa kaikkine asemineen ei pidetä mahdollisena suurten investointien vuoksi. Tavoitteena on supistaa metron ensi vaiheen rakennuskustannus mahdollisimman pieneksi ja samalla parantaa välivaiheen investoinnin hyötykustannussuhdetta.

Suppea metro merkitsisi muun muassa sitä, että Kruunuvuorenrannan suoran joukkoliikenneyhteyden ohella muu Laajasalo jäisi edelleen metron liityntäliikennealueeksi. Osa Laajasalon liityntälinjoista johdettaisiin Kruunuvuorenrantaan, jossa olisi liityntäterminaali. Vaihe jäisi pysyväksi, ellei Santahaminan maankäyttö muutu.

Supistetun metron investointi olisi alustavan arvion mukaan 2 ... 3-kertainen raitiovaihtoehtoihin verrattuna. Vaikka supistetunkin metron investointi tuntuu suurelta, on suppean metron toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia tarkoituksenmukaista selvittää tarkemmin ennen lopullisen päätöksen tekemistä joukkoliikennejärjestelmästä.

Jatkotyö Edellä kuvattujen selvitysten perusteella on päädytty esittämään, että Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti pohjoisen raitiovaihtoehdon pohjalta siten, että Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille toteutetaan matalatunneli (vaihtoehto RP1).

Luettelo tärkeimmistä jatkotöistä:

Ennen lopullista joukkoliikennejärjestelmäpäätöstä selvitetään kuitenkin vielä tarkemmin myös supistetun metrovaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet, kustannukset ja hyödyt.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailun tiedoksi.

Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että suunnittelua jatketaan ensisijaisesti pohjoisen raitiotievaihtoehdon RP1 pohjalta. Ennen lopullista joukkoliikennejärjestelmäpäätöstä selvitetään kuitenkin vielä tarkemmin myös supistetun metrovaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet, kustannukset ja hyödyt.

Lisätiedot:
Vuonokari Paavo, toimistopäällikkö, puhelin 310 37117
Jalkanen Riitta, projektipäällikkö, puhelin 310 37293
Rodriquez Kaisa, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37056
Sundman Mikael, projektipäällikkö, puhelin 310 37239

LIITTEET

Liite 1

Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailu

 

Liite 2

Raitiotieyhteys Katajanokka-Kruunuvuorenranta: läppäsillan rakentamisen ja Hylkysaaren laajentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset/Molino Oy 30.3.2007

 

Liite 3

Korkeasaari - Kruunuvuorenranta -sillan kaupunkikuvalliset vaikutukset/Molino Oy 31.1.2007


Alkuun

2

ITÄVÄYLÄN JA LINNANRAKENTAJANTIEN LIITTYMÄN SUUNNITTELUTILANNE

Kslk 2007-500

Karttaruutu J4/R2-3, hankenro 810

Tiivistelmä Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2002 Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi tunneli Linnanrakentajantien alle Laajasalon ja Itäväylän keskustan suunnan välille.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän kehittämiseksi uusi vaihtoehto, jossa on selvitetty mahdollisuuksia rakentaa tunneli Linnanrakentajantieltä Itäväylälle myös idän suuntaan.

Vaihtoehtoisten liikennesuunnitelmien yleissuunnittelu ja vertailu jatkuu selvittämällä tarkemmin niiden toimivuudet ja kustannusarviot.

Päätökset Kaupunginhallitus päätti 16.12.2002 hyväksyä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustusten nro 5064-7 ja 5065-7 mukaisen Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman välillä Tupasaarentie - Abraham Wetterin tie jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut ja osittain toteutetut maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 21.11.2005 hyväksyä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymään liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5421-7 mukaiset liikennejärjestelyt. Suunnitelmassa on esitetty Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän yleissuunnitelman toisen rakennusvaiheen liikennejärjestelyt.

ESITTELIJÄ Vaihtoehto A (kaupunginhallitus 16.12.2002)

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän yleissuunnitelmassa (piirustukset nro 5561-3 ja 5562-3) on esitetty rakennettavaksi Linnanrakentajantien alle tunneliyhteys keskustan suuntaan ja keskustan suunnasta Linnanrakentajantielle ja edelleen Laajasalon suuntaan. Suunnitelma mahdollistaa turvallisen jalankulkuyhteyden Herttoniemenrannan ja metroaseman välillä. Itäväylän ja Suunnittelijankadun uusi liittymä palvelee Herttoniemen yritysaluetta sekä Länsi-Herttoniemen yhteyksiä itään ja länteen.

Suunnitelma sisältää Itäväylän ja Tupasaarentien liittymään uudet rampit Itäväylältä idästä Tupasaarentielle ja Tupasaarentieltä länteen keskustan suuntaan. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty uusi ramppi keskustan suunnasta Risto Rytin tielle ja uuden itään johtavan yhteyden korvaamista uudella rampilla.

Vuonna 2002 laaditussa liikenteen yleissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kustannusennuste on indeksillä korjattuna noin 60,1 M€.

Yleissuunnitelma voidaan toteuttaa viidessä eri rakennusvaiheessa. Ensimmäinen rakennusvaihe on jo toteutettu ja se sisälsi kevyen liikenteen yhteyden Hitsaajankadulta metroasemalle sekä liittymäjärjestelyjä Linnanrakentajantielle.

Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan uusi Itäväylän rinnakkaiskatu, Operaattorinkatu, Linnanrakentajantien liittymän pohjoispuolelle ja yritysaluetta palveleva Suunnittelijankatu välillä Insinöörinkatu Operaattorinkatu. Toinen rakennusvaihe toteutetaan samanaikaisesti Operaattorinkatuun rajoittuvan korttelin rakentamisen kanssa.

Kolmannessa rakennusvaiheessa rakennetaan Itäväylän ylittävä Suunnittelijankadun silta. Uusi Suunnittelijankadun liittymä vähentää Linnanrakentajantien liikennemääriä ja parantaa yritysalueen yhteyksiä Itäväylälle itään.

Neljännessä rakennusvaiheessa toteutetaan keskustan suunnan rampit korvaava ajotunneli Itäväylän ja Linnanrakentajantien välillä, jolloin metroasemalle johtavan kevyen liikenteen ja ramppien autoliikenteen risteäminen tasossa poistuu. Viidennessä rakennusvaiheessa jatketaan tunneliyhteyttä Abraham Wetterin tien liittymän eteläpuolelle, jolloin koko Linnanrakentajantien toimivuus on hyvä.

Vaihtoehdon A toimivuus on tyydyttävä Kruunuvuorenrannan ollessa rakennettu vuonna 2025. Linnanrakentajantien liikennemäärät ovat sekä katupinnassa että tunnelissa noin 18 000 - 26 000 ajoneuvoa. Vaihtoehto ei tämän hetkisten selvitysten perusteella pysty välittämään Laajasalon liikennettä, jos Santahamina rakennetaan asuntoalueeksi.

Vaihtoehto B

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu uusi, vaihtoehtoinen Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän yleissuunnitelma (piirustukset 5563-3 ja 5564-3).

Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi Itäväylän suuntainen tunneli, joka alittaa Linnanrakentajantien sekä Suunnittelijankadun liittymät. Tunnelia käyttää se osa Itäväylän liikenteestä, joka ei suuntaudu Herttoniemeen tai Laajasaloon.

Suunnitelma sisältää tunnelin myös Linnanrakentajantien alle Laajansalon suunnan ja Itäväylän välille siten, että yhteys Itäväylältä tunneliin on sekä lännen että idän suunnasta. Tunnelia käyttää Itäväylän ja Laajasalon välinen liikenne.

Itäväylän ja Linnarakentajantien liittymän katutasoon jää paikallisliikenne, joka suuntautuu Itäväylältä Herttoniemeen, Roihuvuoreen tai Tammisaloon.

Suunnitelma voidaan toteuttaa vaiheittain siten, että ensin rakennetaan Itäväylän rinnakkaiskatu Operaattorinkatu. Tämä vaihe vastaa vaihtoehdon A toista rakennusvaihetta. Kolmantena rakennusvaiheena on kaikki muut suunnitelmassa esitetyt liikennejärjestelyt, koska Itäväylän suuntainen tunneli on toteutettava ensimmäisenä sen sijaitessa alimpana.

Vaihtoehdon B toimivuus on hyvä Kruunuvuorenrannan ollessa rakennettu vuonna 2025. Linnanrakentajantien liikennemäärät ovat katutasossa 12 000 - 20 000 ajoneuvoa ja tunnelissa 29 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehto pystyy välittämään Laajasalon liikenteen myös siinä tapauksessa, että Santahamina rakennetaan asuntoalueeksi.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on tarkoitus tilata konsulttityö, jossa laaditaan ajantasainen kustannusennuste molemmille vaihtoehdoille sekä arvioidaan suunnitelmien toteuttamismenetelmät ja -vaikutukset.

Molempien vaihtoehtojen liikenteellinen toimivuus selvitetään vielä yksityiskohtaisemmin liikennesuunnitteluosastolla vuoden 2007 aikana.

Vaihtoehtoiset suunnitelmat tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2007 lopussa samanaikaisesti Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksen kanssa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän suunnittelutilanteen tiedoksi.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitokselle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Baarman Katariina, toimistopäällikkö, puhelin 310 37125
Alastalo Jyrki, insinööri, puhelin 310 37136

LIITTEET

Liite 1

Piirustus 5561-3

 

Liite 2

Piirustus 5562-3

 

Liite 3

Piirustus 5563-3

 

Liite 4

Piirustus 5564-3


Alkuun

5

26.4.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON YLEISKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN
TÄYTTÄMISESTÄ

Kslk 2007-37

Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virka oli haettavana 21.1.-31.1.2007 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutislehti 100:ssa ja Arkkitehtiuutisissa. Yleiskaavapäällikön virka tuli avoimeksi Pertti Kareen kuoleman johdosta 9.10.2006.

Yleiskaavapäällikkö johtaa yleissuunnitteluosastoa. Yleissuunnitteluosasto huolehtii yleiskaavoituksesta sekä kaavoitukseen liittyvistä suunnittelu- ja tutkimustehtävistä. Yleiskaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kaupunkisuunnittelusta sekä hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Englannin, ranskan tai saksan kielen taito katsotaan eduksi.

Kaupunginhallitus on päättänyt viran kokonaispalkaksi 5 518 euroa kuukaudessa.

Hakemuksia on tullut määräaikaan mennessä 15 kappaletta. Yhdistelmä viran hakijoista on esityslistan liitteenä.

ESITTELIJÄ Yleiskaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyys-vaatimukset. Yhdellä hakijoista ei ollut kokemusta kaupunkisuunnittelusta. Kokemusta johtamistehtävissä ei ollut kolmella hakijoista.

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttävät viran haltijalta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä erityisesti yleiskaavoituksen laajaa tuntemusta. Virka edellyttää myös vankkaa kokemusta seudullisesta yhteistyöstä.

Esittelijän mielestä pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan soveltuvimpia hakijoita ovat Harri Hietanen, Markku Lahti, Pekka Normo ja Olavi Veltheim, jotka kaikki täyttävät viran pätevyysvaatimukset. Mainitut hakijat on haastateltu 1.3.-15.3.2007. Lisäksi esittelijä haastatteli Minna Aarnion, Ilkka Holmilan, Eero Löytösen ja Merja Vikman-Kanervan.

Helsingin yleiskaavoitukseen ja muuhun yleissuunnitteluun liittyvät tehtävät ovat erityisen tärkeitä kaupungin strategisen suunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. Helsingin, Helsingin kaavoituskäytännön ja kaupungin hallinnon tuntemuksesta on etua tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta. Tärkeätä on myös yhteistyön sujuvuus viraston johdon sekä keskushallinnon ja muiden hallintokuntien, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa.

Hakijoista vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti on esittelijän mielestä pätevin yleiskaavapäällikön virkaan. Markku Lahti on toiminut yleiskaavapäällikön viran sijaisena 10.10.2006 lähtien, joten kokemusta viran hoitamisesta on kertynyt noin 7 kuukauden ajalta. Markku Lahti on työskennellyt pitkään Helsingin yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa Markku Lahti on yleiskaavatoimiston toimistopäällikkönä vastannut käynnissä olevan kehityskuvan valmistelusta.

Markku Lahti on hankkinut yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin. Hän on myös osallistunut erilaisten kansainvälisten verkostojen toimintaan.

Markku Lahti on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, luovuutta ja yhteistyökykyä, mitkä ovat välttämättömiä viran menestykselliselle hoitamiselle. Yleiskaavapäällikön viran sijaisuuden hän on hoitanut kiitettävästi osaston henkilökuntaa innostaen.

Virkaan hakeneista ja esittelijän haastattelemista henkilöistä myös Olavi Veltheim, Pekka Normo ja Harri Hietanen ovat soveltuvia viran hoitamiseen, esittelijän mielestä mainitussa järjestyksessä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virkaan tulisi valita vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti.

Kirje kaupunginhallitukselle ja pöytäkirjan ote kaikille osastoille

Lisätiedot:
Rajajärvi Tuomas, virastopäällikkö, puhelin 310 37100

LIITE

Yhdistelmä hakijoista


Alkuun

5

SUUTARILAN TONTTIA 40202/7 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO
11688)

Kslk 2006-16, Helsingin Vaskikello Asunto Oy 4.1.2006, Koillis-Helsingin Yrittäjät 8.2.2007

Vaskipellonkuja 3, karttaruutu J8/P1, hankenro 500

40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki), korttelin 40202 tonttia 7 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty tontin omistajan hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tonttitehokkuutta nostetaan 0,25:een.

Asemakaavatilanne Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta, jonka tonttitehokkuus on e = 0,20. Suurin kerrosluku on kaksi. Tontin kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa autosuoja- ja taloustiloja yhteensä enintään 25 m2/asunto.

Nykytilanne Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1-2-kerroksisia pientaloja. Tontti on yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Tekstikehys: korjaus 9.5.2007/tkk
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 40202/7 on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolla tehokkuus on nostettu lukuun e = 0,25. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, on istutettava. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin alkavaa 400 m² kohti. Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi.

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttitehokkuutta nostetaan luvusta e = 0,20 lukuun e = 0,25. Muutos voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen nähden on vähäinen. Lisääntynyt rakennusoikeus 60 m² käytetään muutos- ja lisärakentamiseen.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos 23.1.2007 sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä viraston internet-sivuilla 29.1.-16.2.2007.

Esitetyt mielipiteet

Koillis-Helsingin Yrittäjien edustaja on ilmoittanut, ettei yhdistyksellä ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen. Muita mielipiteitä ei ole esitetty.

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 210

242

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 210

302

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta hakijalta esitetään perittäväksi 700 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 10.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11688 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle.

Lisätiedot:
Mehtonen Tiina, suunnitteluavustaja, puhelin 310 37272
Mutanen Johanna, arkkitehti, puhelin 310 37299

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11688


Alkuun

6

MYLLYPURON MYLLYPADONTIEN POHJOISOSAN NIMEÄ KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11686)

Kslk 2007-358, Myllärinlaakson Omakotiyhdistys ry 20.3.2007

Karttaruutu J5, T3,4, hankenro 700

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (Myllypadontie).

Alueen sijainti Alue sijaitsee Myllypurossa, kerrostaloalueen länsireunassa.

Tiivistelmä Myllypuron kerrostaloaluetta kiertävällä kadulla on kolme eri nimeä Myllypurontie-Myllypadontie-Ratasmyllyntie. Kuitenkin on kyse yhdestä kadusta. Asemakaavan muutoksella Myllypadontien tämä osuus muutetaan Myllypurontieksi.

Aloite Kaupunginvaltuutettu Terhi Mäki ja 9 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen (kaupunginvaltuusto 25.10.2006, asia nro 20):

"Myllypurossa on yhtenäinen koko Myllypuron halkaiseva tie kehä I:ltä Myllypuron risteyksestä aina Viikintien ja Varikkotien risteykseen asti jakaen alueen kerrostaloalueeseen ja omakotialueeseen pientaloalueineen sujuvasti.

Yhtenäisellä tiellä on kolme eri nimeä Myllypurontie-Myllypadontie-Ratasmyllyntie. Kuitenkin on kyse yhdestä tiestä. Tämä aiheuttaa välillä sekaannusta varsinkin henkilöille, jotka eivät asu alueella mutta asioivat siellä.

Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin yhtenäisen nimen saamiseksi kyseiselle tielle. Asukkaiden mielestä luontevin nimi olisi Myllypurontie ja nimen Ratasmyllyntie voisi antaa Myllypuron uudelle puukyläalueelle johtavalle tielle."

Aikaisemmat käsittelyvaiheet

Nimistötoimikunta antoi aloitteesta 29.11.2006 seuraavan lausunnon: "Myllypurontien ja Ratasmyllyntien välinen osuus Myllypadontiestä voidaan liittää Myllypurontiehen, jolloin käyttöön jäisivät Myllypurontie ja Ratasmyllyntie. Muu osa Myllypadontiestä säilyisi ennallaan. Koska Ratasmyllyntie johtaa Myllypuroon Itäväylältä ja Myllypurontie Myllymestarintieltä (Kehä I) ei niiden nimeäminen samalla nimellä olisi tarkoituksenmukaista. Lisäksi muutoksesta koituvan haitan välttämiseksi on perusteltua pitää Ratasmyllyntien ja Myllypurontien vakiintuneet ja osoitekäytössä olevat nimet ennallaan."

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi aloitteesta 8.3.2007 seuraavan lausunnon: "Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy valtuustoaloitteessa esitettyyn tavoitteeseen ja nimistötoimikunnan lausuntoon ja ilmoittaa, että asemakaavaosastolla on valmisteilla asemakaavan muutos, jonka mukaan Myllypadontien nimi muutetaan Myllypurontien ja Ratasmyllyntien väliseltä osuudelta Myllypurontieksi. Luonnos on lähetty osallisille mielipiteiden esittämistä varten. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn kaavamuutos tulee keväällä 2007."

Asemakaavat Alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuonna 1962 ja 1977. Niissä alue on katualuetta, ja kadun nimi on Myllypadontie.

Asemakaavan muutosehdotus

Myllypurontien ja Ratasmyllyntien välinen osuus Myllypadontiestä on liitetty Myllypurontiehen valtuustoaloitteen ja nimistötoimikunnan lausunnon mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset

Kadunnimistö selkiytyy. Osoitteet Myllypadontie 2:ssa ja Myllypadontie 4:ssä muuttuvat.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos.

Myllärinlaakson Omakotiyhdistys Ry:n mielestä asemakaavan muutos on hyvin kannatettava.

Tilastotiedot

 
     

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

   

Katu

8 546

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 10.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11686 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä mielipiteensä esittäneelle.

Lisätiedot:
Collanus Jaana, suunnitteluavustaja, puhelin 310 37223
Piimies Kari, toimistopäällikkö, puhelin 310 37327

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11686


Alkuun

7

LAUSUNTO TALOUSARVIOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE ROIHUVUOREN
OSTOSKESKUSTA

Kslk 2007-610, Khs 2007-629/639 29.3.2007

Kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen ja 1 muu valtuutettu ovat tehneet seuraavan talousarvioaloitteen (kaupunginvaltuusto 14.3.2007, asia nro 35):

"Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 14.3. Roihuvuoren ostoskeskusta ja sen lähiympäristöä ja liikennejärjestelyjä koskevan asemakaavan.

Ostoskeskus on pitkään ollut huonossa kunnossa ja päivittäistavarakauppoja lukuun ottamatta liiketoiminta on ollut vaikeuksissa. Siksi yritysten mahdollisuudet kaavan toteuttamiseen ovat rajalliset.

Tällä aloitteella esitetään, että kaupunki varaa vuoden 2008 talousarvioon riittävästi varoja kaavan yleisten osien (mm. katualueet, ostoskeskuksen piha-alueet ja yleisilme) toteuttamiseen.

Samalla selvitetään, voisiko kaupunki olla aktiivinen kaavallisesti keskeisessä paikassa (Roihuvuorentien ja Tulisuontien kulmassa) sijaitsevan asuinrakennuksen kaupunkikuvallisen laadun turvaamisessa. Yksi vaihtoehto olisi selvittää voisiko tontille toteuttaa taiteilijatalon."

ESITTELIJÄ

Yleisten alueiden toteutus

Roihuvuori on Yleiskaava 2002:ssa merkitty alueeksi, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta asuinaluetta, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Sen seurauksena laadittiin kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston yhteistoimesta v. 2003 Roihuvuoren alueelle rakentamistapaohjeet ohjaamaan asuinrakennusten korjauksia ja asuintonttien ympäristön kohentamista.

Roihuvuoren keskustan asemakaavan muutoksen tavoitteena on toisaalta mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen ja toisaalta suojella niitä rakennuksia, joiden arvioidaan olevan kokonaisuuden kannalta arvokkaita. Muutoksen tavoitteena on myös luoda edellytykset liikenneturvallisuuden parantamiselle ja ostoskeskuksen toimintamahdollisuuksien ja sen viihtyisyyden parantamiselle.

Asemakaavan muutoksella Roihuvuorentietä siirrettiin ostoskeskuksen kohdalla siten, että saadaan uusia autopaikkoja ostoskeskukselle, ja näin turvataan sen toimintamahdollisuuksia. Samalla esitetty uusi kiertoliittymä parantaa liikenneturvallisuutta.

Yleisten töiden lautakunta totesi lausunnossaan asemakaavan muutoksesta, että "kaavan toteutus niin liike- ja asuinkortteleiden kuin yleisten alueidenkin osalta tehdään korkealaatuisesti Roihuvuoren ominaispiirteitä kunnioittaen. Autopaikkojen korttelialueet sijaitsevat keskeisesti ja vaikuttavat suuresti Roihuvuoren keskustan ilmeeseen. Niiden maaston muotoilu, materiaalien ja istutusten toteutus on tehtävä korkealaatuisesti ja luontevasti ympäristöön sopivasti. Autopaikkojen ja päiväkodin välinen istutusalue on tärkeä suojavyöhyke, ja se on istutettava tehokkaasti."

Kaupungin taidemuseo on kaavatyön yhteydessä omalta osaltaan ilmoittanut kiinnostuksensa sijoittaa taideteos Roihuvuoren keskustaan, mahdollisesti ostoskeskuksen sisäpihalle, alueen kunnostamisen yhteydessä.

Kaupunki valvoo ohjeillaan yksityisten asuinrakennusten korjauksia. Myös julkiset alueet tulee toteuttaa korkealaatuisesti. Osoittamalla riittävästi varoja Roihuvuoren yleisten alueiden kunnostamiseen ja kohentamiseen kaupunki pystyy omalta osaltaan varmistamaan niiden korjausten laadun.

Taiteilijatalo

Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteykseen rajoittuvan korttelin 43233 kaksi tonttia ovat kaupungin maata, mutta vuokrattu nykyisten rakennusten omistajille. Parhaillaan käydään neuvotteluja vuokralaisten kanssa vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä ja sen johdosta maksettavista mahdollisista korvauksista.

Asemakaavan muutosta varten laadittiin asuinkorttelista korkealuokkainen viitesuunnitelma, jonka pohjalta kaavamuutos on tehty. Viitesuunnitelmassa on mm. kaksi kellarikerrosta, joista alempi on tarkoitettu muita kuin tontin asukkaita varten. Roihuvuoressa on yleinen pula pysäköintipaikoista, ja tästä kellarista on mahdollista saada 90 ylimääräistä autopaikkaa. Korttelin omat autopaikat ovat ylemmässä kellarikerroksessa. Viitesuunnitelmassa ja asemakaavamuutoksessa on myös maantasokerrokseen osoitettu liiketiloja, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu niille nykyisin korttelissa toimiville yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita jatkamaan samassa paikassa.

Johtuen yllämainituista reunaehdoista: neuvottelut tonttien vuokralaisten kanssa, kellaripysäköinti ja yrittäjät, jotka haluavat jatkaa korttelissa sekä pitkälle tutkitusta viitesuunnitelmasta, ei ole tarkoituksenmukaista tutkia taiteilijataloa tähän paikkaan.

Sen sijaan Yleiskaava 2002:ssa on varattu Roihuvuoren alueen laajennuksena uusi asuinkortteli ostoskeskuksen koillispuolelle, Lumikintien ja Vuorenpeikontien päähän. Alueen asemakaavoitus alkaa vuoden 2007 lopussa. Tälle alueelle on mahdollista asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkia paikkaa taiteilijatalolle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Tallqvist Barbara, arkkitehti, puhelin 310 37283

LIITE

Tuomas Rantasen ym. talousarvioaloite 14.3.2007


Alkuun

8

LAUSUNTO VUOSAAREN SATAMAN PALVELUKYKYÄ PARANTAVISTA
OHJELMALISÄYKSISTÄ JA KUSTANNUSPUITTEEN TARKISTAMISESTA

Kslk 2007-768, Khs 2007-1131/636 27.4.2007

Lausuntopyyntö Hallintokeskus on pyytänyt 18.5.2007 mennessä kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa satamalautakunnan 24.4.2007 tekemästä esityksestä, joka koskee Vuosaaren sataman palvelukykyä parantavia ohjelmalisäyksiä ja kustannuspuitteen tarkistamista.

Satamalautakunnan esitys

Satamalautakunnan esityksen pääsisältö on seuraava:

Vuosaaren satamaan esitetään hyväksyttäväksi sataman palvelukykyä parantavia ohjelmalisäyksiä, jotka liittyvät laiturirakenteisiin ja läntisen laiturialueen toiminnallisen sisällön jalostumiseen.

Koko sataman palvelukyvyn monipuolistamisen kannalta tärkeä ohjelmalisäys on maahantuotavien autojen kerrosvaraston toteuttaminen. Maahantuotavien autojen varasto mahdollistaa Suomessa myytävien uusien autojen maahantuonnin jatkumisen Helsingin sataman kautta sekä autologistiikan kehittämisen uudelle tasolle verrattuna nykyiseen toimintaan.

Autovaraston pohjoispuolelle toteutettaisiin tilat maahantuotavien autojen maahantulotarkastusta ja kunnostusta varten. Lisäksi esitetään, että Helsingin Sataman hallinnassa olevaa aluetta laajennetaan noin 2,6 ha:lla, jotta autologistiikka-aluetta voidaan laajentaa.

Edellä mainittujen ohjelmalisäysten, telakka-alueen pilaantuneiden massojen alun perin arvioitua suuremman määrän sekä hankkeen yhteiskustannusten kohoamisen vuoksi satamalautakunta esittää sataman kustannuspuitetta tarkistettavaksi.

Autologistiikka ja maahantuotavien autojen kerrosvarasto sekä
maahantulokunnostustilat

Satamalautakunta toteaa, että autologistiikka täydentää hyvin Vuosaaren sataman palveluvalikoimaa. Vuosaaren sataman toimivuuden ja monipuolisen palvelukyvyn turvaamisen kannalta pitkällä tähtäyksellä on tärkeää, että sataman yhteydessä on myös monipuoliset kehittämisedellytykset omaava autologistiikka-alue.

Toimiva autologistiikka edellyttää, että satamassa on tarjolla riittävästi alueita maahantuotavien autojen varastointiin ja jatkokuljetuslastaukseen sekä autojen maahantulotarkastus- ja kunnostuspalveluja.

Maahantuotavien autojen varasto esitetään rakennettavaksi entiseen telakka-altaaseen. Luonnossuunnitelmien mukaan altaassa on maan alla neljä tasoa ja maan päällä neljä tasoa. Autopaikkoja on yhteensä 5 608.

Perusteiksi esityksessä todetaan, että telakka-altaan käyttö kuivatelakkana ei ole jatkossa mahdollista. Altaaseen ei enää pääse sellaisilla aluksilla, joiden telakointia varten allas on rakennettu. Pienten alusten telakointiin allas on sekä epätarkoituksenmukainen että epätaloudellinen. Altaan ympäristön maankäyttö on satamakeskuksen yleisen kehittymisen myötä muuttunut sellaiseksi, ettei telakkatoiminta sovi alueelle luonteeltaan eikä telakkatoiminnan edellyttämille tukitoiminnoille ole osoitettavissa tilaa altaan vierestä. Tällä perusteella telakka-allas liitettiin kiinteäksi osaksi Helsingin Sataman hallinnassa olevaa aluetta, jota kehitetään sataman toiminnallisista tarpeista lähtien. Toiminnallisesti telakka-allas soveltuu erinomaisesti maahantuotavien autojen varastoksi.

Autovaraston toteuttamisella telakka-altaaseen saadaan hyväkuntoinen rakenne tehokkaasti hyötykäyttöön. Kerrosvarastohankkeella säästetään maa-aluetta, kun vastaava kenttävarastoalue voidaan hyödyntää tehokkaammin satamaan liittyviin muihin toimintoihin.

Maahantuotavien autojen kerrosvaraston pohjoispuolelle esitetään autojen maahantulokunnostustoiminnot. Maahantulokunnostustoiminnot liittyvät kiinteästi autovaraston toimintaan.

Maahantulokunnostustoimintojen sijoittamisella sataman yhteyteen minimoidaan lastaukset ja purkaukset sekä kuljetukset. Autojen läpimenoajat nopeutuvat, kun käsittelykerrat vähenevät. Satamasta autot toimitetaan suoraan vähittäismyyjille, jotka tekevät vain tarvittavat luovutustarkastukset.

Helsingin Sataman hallinnassa olevan alueen laajentaminen
autologistiikkaa varten

Satamalautakunnan esityksessä todetaan, että toimivan ja palvelukykyisen autologistiikka-alueen kehittämiseksi maahantulokunnostustoimintoja varten tulisi varata autovaraston vierestä riittävät alueet, jotka mahdollistavat toimintojen kehittämisen myös pitkällä tähtäimellä. Julkisen sataman kannalta on tärkeää, että palvelujen tarjonnassa on kilpailua.

Autologistiikka saattaa tulevaisuudessa muuttua siten, että satamaan siirretään myös uusia lisäarvopalveluja, joille tulisi voida tarjota tilaa.

Tällä perusteella Helsingin Sataman mielestä on perusteltua, että Helsingin Sataman hallinnassa olevaan alueeseen liitetään suunnitellun autovaraston eteläpuolelta liitteessä 4 esitetty noin 2,6 ha alue samoin ehdoin kuin Helsingin Satamalle on vuokrattu muut Vuosaaren sataman alueet ja satamaan liittyvät yritysalueet.

Kyseiseltä alueelta on Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n välisen telakka-altaan pohjoispuolella sijaitsevan alueen vuokrausta koskevan aiesopimuksen yhteydessä varattu 7 190 m2 kokoinen vuokra-alue optiona. Lisäksi SE Mäkinen Logistics Oy on ilmoittanut kirjeitse kiinnostuksensa autologistiikkatoimintoihin Vuosaaren satamassa.

Laiturijärjestelyt

Satamalautakunta esittää lisäksi laiturirakenteisiin liittyviä ohjelmalisäyksiä, joita on kehitetty tavoitteena lisätä ja monipuolistaa sataman palvelukykyä entisestään ja myös pitkällä tähtäimellä. Tällaisia ohjelmalisäyksiä on mm. eräiden ulokeramppien ja laiturien pidentäminen mm. laivapaikkojen lisäämiseksi.

ESITTELIJÄ

Kaavatilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan osittain 23.12.2004 ja 19.1.2007) satamalautakunnan esityksessä oleva autovaraston alue on satama-aluetta, ja maahantulokunnostustoiminnan alue työpaikka-aluetta.

Sataman hallinnassa olevan alueen laajentaminen koskee työpaikka-aluetta. Yleiskaavamääräyksen mukaan työpaikka-aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelu- ja toimisto- sekä satamatoimintojen käyttöön.

Pääosalla alueesta on voimassa 25.1.2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosaaren satama ja ympäristö). Telakka-altaan pohjoisreunaan rajoittuvat alueet sisältyvät satama-alueen länsipuolelle sijoittuvaa Pauligin kahvipaahtimoa varten laadittuun asemakaavan muutokseen nro 11384, joka on tullut voimaan 14.10.2005.

Asemakaavan mukaan autovaraston alue on satama-aluetta telakka-allasta varten (LS-a), maahantulokunnostustoiminnan alue on liike- ja toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY) ja katualuetta. Nurminen Autologistics Oy:lle vuokrattava alue on satamatoimintaan liittyvien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TS). Sataman hallinnassa olevan alueen laajentaminen koskee KTY- ja katualuetta.

Autovaraston ja maahantulokunnostustoiminnan alue on osa vireillä olevaa sataman ympäristön asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutosluonnos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.4.2007 jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnoksessa sekä telakka-altaaseen suunnitellun autovaraston että sen pohjoispuolelle sijoittuvat maahantulokunnostustoiminnan alueet on esitetty muutettavaksi satama-alueeksi. Entiselle telakka-altaalle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa autovaraston tai pysäköintilaitoksen. Rakennukseen saa sijoittaa neljä kellarikerrosta. Altaan länsiosaan saa sijoittaa neljä maanpäällistä kerrosta. Altaan itäosaan ei saa rakentaa maanpäällisiä kerroksia. Sen sijaan altaan itäosaan on toteutettava vesiallas. Altaan eteläpuolelle on osoitettu istutettavat puurivit ja istutettavat alueen osat. Asemakaavan muutosluonnos on laadittu yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa.

Satamalautakunnan esitys korttelin 54307 ja korttelin 54306 länsiosan vuokraamisesta autojen maahantulokunnostusta varten on sekä voimassa olevan kaavan että kaavaluonnoksen mukaista.

Autovarastolle ja sen ympäristölle on tarkoitus laatia asemakaavan muutosehdotus asemakaavan muutosluonnoksen pohjalta. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2007 lopussa.

Esityksen kaavalliset toteuttamisedellytykset

Satamalautakunta esittää autovaraston rakentamista entiseen telakka-altaaseen ja maahantulokunnostustilojen rakentamista autovaraston viereen. Esitys on perusteltu, koska sillä luodaan mahdollisuus säilyttää Suomessa myytävien uusien autojen maahantuonnin jatkuminen Helsingin sataman kautta sekä kehittää autologistiikkaa tehokkaaksi. Suorittamalla maahantulokunnostukset sataman vieressä vähennetään autojen käsittelykertoja ja maantiekuljetuksia.

Satamalautakunnan esittämien autovaraston ja sen pohjoispuolelle sijoittuneen maahantulokunnostustilojen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista telakka-altaan ja katualueen osalta. Näin ollen alueen suunnittelua on jatkettava yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Sataman vuokra-alueen laajentamiselle satamalautakunnan esityksen mukaan ei ole kaavallista estettä. Kortteli 54307 sijaitsee kuitenkin Meriportin yritysalueen sisääntulon näkyvimmällä kohdalla. Korttelin rakentamisella on suuri merkitys sekä kaupunkikuvallisesti että sataman yritysalueen imagolle. Kortteli on toteutettava arkkitehtonisesti korkealaatuisesti.

Voimassa olevassa asemakaavassa ja asemakaavan muutosluonnoksessa on yritysalueen kortteleiden reunat merkitty istutettavaksi viiden metrin leveydeltä. Katuja reunustavien istutusalueiden tärkeänä tehtävänä on luoda yhtenäinen ensivaikutelma modernista, viimeisintä tekniikkaa hyödyntävästä logistiikka- ja yritysalueesta. Huolitellut istutusalueet tukevat mielikuvaa laadukkaasta yritystoiminnasta ja viihtyisästä työympäristöstä.

Esitetyt maahantulokunnostustoiminnat sekä telakka-altaan pohjoispuolella että korttelissa 545307 sijoittuvat korttelin 54312 viereen. Kortteli 54312 on varattu Pauligin Oy:n kahvipaahtimoa varten. Kahvipaahtimon toiminta on elintarviketeollisuutta ja se on otettava maahantulokunnostustilojen suunnittelussa ja sijoittelussa huomioon. Paahtimon toimintaedellytykset tulee turvata.

Esitetyt laiturijärjestelyt ulokeramppien osalta sijoittuvat asemakaavassa ohjeelliseksi merkitylle satama-alueen osalle, joka on säilytettävä vesialueena tai muutoin ohjeellisista osa-aluemerkinnöistä poiketen. Kun kaavamerkintä on ohjeellinen, tälle ei ole kaavallista estettä.

Sen sijaan esitetty pistolaitureiden pidennys 44 metrillä sijoittuu vesialueelle, joka on sataman liikennöintialueen rajan sisäpuolella ja on siten vastoin voimassa olevaa asemakaavaa. Pistolaitureiden pidennys on kuitenkin perusteltua sataman palvelukyvyn monipuolistamisen ja tehostamisen kannalta. Pistolaitureiden pidennys ei haittaa muita toimintoja ja se on sataman kokonaisuuteen nähden pieni poikkeama, joten sitä voidaan pitää mahdollisena.

Esittelijä puoltaa satamalautakunnan esityksen hyväksymistä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Yoshizaki-Tyrkkö Keiko, arkkitehti, puhelin 310 37166

LIITTEET

Liite 1

Autovarasto ja autojen maahantulotarkastushalli sekä Helsingin Sataman vuokra-alueen laajennus

 

Liite 2

Ote Sataman ympäristön asemakaavan muutosluonnoksesta

 

Liite 3

Ote Sataman voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta

 

Liite 4

Satamalautakunnan esitys (16/24.4.2007) Vuosaaren sataman palvelukykyä parantavista ohjelmalisäyksistä ja kustannuspuitteen tarkistamisesta


Alkuun

3

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PYSÄKIN SAAMISTA
JOKERIBUSILLE HENRIKINTIELLE

Kslk 2007-421, Khs 2007-461/665 7.3.2007

Lausuntopyyntö

Päivi Lipponen ja kaksi muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 28.2.2007 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Jokeribussi on tärkeä julkinen palvelu. Sen pysäkit ovat melko harvassa, ainakin asiakkaiden palautteen perusteella. Henrikintielle kaivataan pysäkkiä myös jokeribussille. Tilanne on hankala alueella asuville, sillä Henrikintien pysäkin luona on paljon taloja. Käyttäjiä bussille riittäisi. Henrikintien pysäkki on myös viimeinen pysäkki, jonne pääsee Helsingin kaupungin lipulla. Seuraava pysäkki on jo Espoossa.

Aloite

Me valtuutetut toivomme, että kaupungin hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja jokeribussille saataisiin pysäkki Henrikintielle. Tämä palvelisi alueen asukkaita parhaiten."

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä.

ESITTELIJÄ

Lausunnon tiivistelmä

Jokeri-linja on sujuva ja nopea poikittaisyhteys Itäkeskuksen ja Westendinaseman välillä. Jokeri-linjalla on pysäkit keskeisiltä vaihtopysäkki- ja asuntoalueilta huomioiden myös tuleva maankäyttö. Jokeri-linjan sujuvuuden ja nopeuden säilyttämiseksi sekä liikennöintikustannuksien kasvun hillitsemiseksi olisi tärkeää, ettei pysäkkejä lisättäisi Jokeri-linjalle.

Lausunto Jokeri-linja on sujuva ja nopea poikittaisyhteys Itäkeskuksen ja Westendinaseman välillä. Jokeri-linjalla on pysäkit keskeisiltä vaihtopysäkki- ja asuntoalueilta huomioiden myös tuleva maankäyttö. Jokeri-linjaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi yhden pysäkkivälin matkustamiseen, vaan säteittäiset pääväylät ja asemat yhdistävään runkolinjatyyppiseen liikennöintiin ja sujuviin vaihtoyhteyksiin.

Jokeri-linjalla on 35 pysäkkiparia, joista 22 Helsingissä ja 13 on Espoossa. Helsingissä keskimääräinen Jokeri-linjan pysäkkiväli on noin 750 metriä ja Espoossa noin 900 metriä. Henrikintien pysäkiltä lähimmälle Jokeri-linjan pysäkille Pitäjänmäen asemalle on matkaa noin 300 metriä.

Jokeri-pysäkkiparin rakentaminen maksaa keskimäärin noin 100 000 euroa. Hintaan ei sisälly Jokeri-katosten hankintakustannuksia, pysäkin

suunnittelukustannuksia eikä ajantasaisen pysäkki-informaation kustannuksia. Imagon mukaisen Jokeri-pysäkin rakentaminen edellyttää mm. sähkötöitä, kevyen liikenteen järjestelyjä, pysäkin perustus- ja kiveystöitä ja Jokeri-katosten hankintaa.

Helsingin ja Espoon kaupungit vastaavat kaikista pysäkkimuutosten aiheuttamista Jokeri-katosten hankinta- ja ylläpitokustannuksista ja pysäkkialueiden suunnittelu ja rakennuskustannuksista alueillaan.

Henrikintien pysäkkiparin lisääminen vaikuttaisi Jokeri-linjan nykyisiin ajoaikoihin ja siten aikatauluihin ja saattaisi lisätä Jokeri-linjan liikennöinti kustannuksia. Jokeri-linjan sujuvuuden ja nopeuden säilyttämiseksi sekä liikennöintikustannuksien kasvun hillitsemiseksi olisi tärkeää, ettei pysäkkejä lisättäisi Jokeri-linjalle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:
Kaihlanen Jorma, diplomi-insinööri, puhelin 310 37121


Alkuun

4

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE K-JUNIEN PYSÄHTYMISTÄ
TAPANILASSA, PUKINMÄESSÄ JA KÄPYLÄSSÄ

Lausuntopyyntö

Antti Vuorela ja 12 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 14.3.2007 seuraavan valtuustoaloitteen:

"K-junat pysähtymään Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin

Junaliikenteen palvelutaso ei ole riittävä Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä päiväliikenteessä, iltaisin ja viikonloppuisin. Junat kulkevat pahimmillaan puolen tunnin välein. Selkeä ratkaisu olisi K-junien pysähtyminen tällöin Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä.

Ratkaisu ei lisää junaliikenteen kustannuksia eikä tarvittavan junakaluston määrää. Samaan hintaan kun ajetaan asemien ohi, niin voidaan myös Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä.

Junaliikenteen palvelutason parantaminen houkuttaa käyttämään junaa myös päivällä, iltaisin ja viikonloppuisin. Esimerkiksi sunnuntaisin klo 9-11 on junaliikenteen tarjontaa syytä tihentää nykyisestä muutenkin Helsingin ja Tikkurilan Välillä. Puolen tunnin vuoroväli on liian harva. Esitän, että K-junat alkavat pysähtyä Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä päiväliikenteessä, iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi esitän sunnuntain Klo 9-11 junaliikenteen tarjonnan tihentämistä nykyisestä 30 minuutista 20 minuuttiin lisäämällä N-junaliikennettä."

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle 31.5.2007 mennessä.

ESITTELIJÄ

Lausunnon tiivistelmä

Keravalle kulkevat K-junat on tarkoitettu nopeampaan ja pidempimatkaiseen liikennöitiin. Mikäli K-junat alkaisivat pysähtyä Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä kasvaisi esimerkiksi Puistolasta tulevien matkustajien matka-aika Helsinkiin nykyisestä 15 minuutista 18 -19 minuuttiin.

Jos joukkoliikenteen palvelutasoa halutaan parantaa lisäämällä junaliikennettä, edellyttäisi se kuntien huomattavaa lisäpanostusta seudun joukkoliikenteeseen.

Lausunto Junat pysähtyvät Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä ruuhka-aikoina 10 minuutin, päivällä 20 minuutin sekä iltaisin ja viikonloppuisin 20 -30 minuutin välein. Helsingin joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaan linjan vuorovälien mitoitus tehdään ensisijaisesti vaunukuormituksen perusteella. Lisäksi vuoroväleille on suunnitteluohjeissa mitoituksessa tavoiteltavat maksimiarvot. Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä junaliikenteen vuorovälit ovat Helsingin joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden mukaiset.

Keravalle kulkevat K-junat on tarkoitettu nopeampaan ja pidempimatkaiseen liikennöitiin. Mikäli K-junat alkaisivat pysähtyä Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä kasvaisi esimerkiksi Puistolasta tulevien matkustajien matka-aika Helsinkiin nykyisestä 15 minuutista 18 -19 minuuttiin. Matka-ajan kasvamisen myötä saattaisivat myös K-junien liikennöintikustannukset nousta.

Jos joukkoliikenteen palvelutasoa halutaan parantaa lisäämällä junaliikennettä, edellyttäisi se kuntien huomattavaa lisäpanostusta seudun joukkoliikenteeseen. Tällöin joukkoliikennelinjastoa pitäisi kuitenkin tarkastella kokonaisuudessaan eikä vain Tapanilan, Pukinmäen ja Käpylän osalta, sillä vastaavia harvoja vuorovälejä esiintyy kaikkialla muuallakin seudun joukkoliikennelinjastossa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:
Kaihlanen Jorma, diplomi-insinööri, puhelin 310 37121


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381


Alkuun