K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 15.9.2005 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

 

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavaluonnoksen tilannekatsaus

6

2

Katsaus Helsingin alue- ja paikalliskeskuksiin kaupunkituottavuuden ikkunasta

10

3

Tulvien huomioon ottaminen Helsingin maankäytön suunnittelussa

12

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Malmin Ormuspellon teollisuusalueen osaa koskeva asemakaavan muutosluonnos

18

2

Meilahden yläasteen koulun tontin laajennusta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11457)

37

3

Teollisuuskatua välillä Sturenkatu - Ratapihantie koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11310)

47

4

Lausunto ympäristölautakunnalle Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta

52

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän liikennesuunnitelma

61

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

4

Lausunto Leif Söderlundin tekemästä keskusta-asumista koskevasta kunnallisaloitteesta

68

5

Lausunto Leif Söderlundin tekemästä Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahtea koskevasta kunnallisaloitteesta

70

6

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee sirkusteltan paikan varaamista ydinkeskustan alueelta

72

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

5

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristölupahakemuksesta, joka koskee vesipitoisten massojen kuivatusta ja välivarastointia Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon altaissa

74

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

2

Lausunto Turku - Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvityksestä

77

3

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee liikennevalojen asentamista Kotinummentien ja Tapaninkyläntien risteykseen

80

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

83


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginhallituksen päätökset ynnä asemakaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston ilmoitukset:

Kaupunginhallitus 8.8.2005 § 940

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Suutarilan tontin 40015/9 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11432/ 19.5.2005 mukaisena (Vesimiehentie 37).
(2004-515) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 8.8.2005 § 941

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Suutarilan tonttien 40168/5, 40203/2 ja 4 sekä 40204/1-3 ja 6 sekä katualueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11401/7.4.2005 mukaisena. (Vaskipellontie 15, Vaskihuhdantie 14, Vaskipellonkuja 6, 8, 10, 14 ja 16.)
(2003-1477, 2004-1103, 2004-1484, 2004-1503 ja 2004-1510) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 29.8.2005

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.8.2005 tekemiä päätöksiä.
(2005-1445)

Kaupunginhallitus 5.9.2005

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.8. ja 1.9.2005 tekemiä päätöksiä.
(2005-1480)

Asemakaavaosaston ilmoitukset

1)

Eläintarhanlahdelle ja Kaisaniemenlahdelle valmistellaan asemakaavan muutosta. Paasitornin edustalle suunnitellaan veden päällä olevan ravintolapaviljongin sijoittamista. Alueen venepaikkoja järjestellään uudelleen ja Kaisaniemenlahden rantaan varataan paikkoja asuntolaivoille.

Kaavaa valmistellaan esityslistan liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Keskustelutilaisuus on maanantaina 3.10. klo 18-20 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A.

Kaavaa valmistelee arkkitehti Kajsa Lybeck, puhelin 169 4208.

2)

Pohjois-Haagassa, Teuvo Pakkalan tien alueella valmistellaan asemakaavan muutosta. Hämeenlinnanväylän varteen suunnitellaan toimistotaloja ja Ida Aalbergin tien varteen rivitalokorttelia. Puretun päiväkodin tontti muutetaan osaksi puistoa. Lisäksi Poutuntien ja Eliel Saarisen tien väliin on suunnitteilla asuinkortteli ja Eliel Saarisen tien pohjoispuolelle asuin- ja liikerakennusten kortteli. Asemakaavaluonnos on valmistunut ja se esitellään asukkaille.

Keskustelutilaisuus järjestetään torstaina 22.9.2005 klo 18 Kuutio Auditoriossa, Nuijamiestentie 7.

Kaavaa valmistelee arkkitehti Päivi Sarmaja, puhelin 169 4312.

3)

Asemakaavaosastolla on valmisteilla kaksi asemakaavan muutosta Pitäjänmäen teollisuusalueelle:

Toimitilarakennusten tontista 46072/12 (Hiomotie 30) osa muutetaan asuinkerrostalotontiksi ja osa autopaikkatontiksi osan säilyessä toimitilatonttina.

Teollisuus- ja varastorakennusten tontti 46002/20 (Kutomotie 8-10) muutetaan asuntorakentamiseen. Viereinen teollisuustontti 46002/19 ja kortteli 46006 muutetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomiksi teollisuustonteiksi tai toimitilatonteiksi.

Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 19.9.-14.10.

- kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 4. krs
- Pitäjänmäen kirjastossa, osoite Jousipolku 1
- www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt!).

Kaavan valmistelija on tavattavissa tiistaina 20.9. ja keskiviikkona 5.10. klo 17-19 Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipolku 1 ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

Pitäjänmäen kirjastossa on samaan aikaan esillä myös muuta ajankohtaista aineistoa kaupunkisuunnittelusta. Näyttely avataan Pitäjänmäki-päivänä, sunnuntaina 18.9. jolloin valmistelija on paikalla klo 11-13.

Asiaa valmistelee arkkitehti Leena Lukkarinen-Annila, puhelin 169 4311.

Liikennesuunnitteluosaston ilmoitus

Maununnevalle ja Hakuninmaalle valmistellaan liikennesuunnitelmaa, jonka tavoitteena on Kanneltien, Perhekunnantien, Kaarelantien ja Kalannintien liikenneturvallisuuden parantaminen.

Keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 11.10. klo 18, Etelä-Kaarelan yhteiskoululla, Runonlaulajantie 40.

Liikennesuunnitelmaa valmistelee liikennesuunnittelija Pirjo Koivunen, puhelin 169 3521.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen päätökset ynnä asemakaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston ilmoitukset.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452

LIITTEET

Liite 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 581-00/05

 

Liite 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 579-00/05

 

Liite 3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 580-00/05


Alkuun

1

SÖRNÄISTENRANNAN JA HERMANNINRANNAN
OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN TILANNEKATSAUS

Suunnittelutilanne

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasatama) osayleiskaavaluonnos esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2005.

Osayleiskaavan valmisteluun liittyen on käyty ideakilpailu. Kaupunginkanslian projektirahoituksen turvin järjestetty arkkitehtikilpailu toteutettiin kutsukilpailuna. Siihen osallistui kolme kansainvälistä mainetta omaavaa suunnittelutoimistoa. Suomesta arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik (Helsinki), Ruotsista Erskine Tovatt Arkitekter Ab (Drottningholm) ja Hollannista KCAP Kees Christiaanse (Rotterdam).

Lautakunta on hyväksynyt ideakilpailun ohjelman.

Kilpailun kulku

Kilpailu oli kaksivaiheinen ja ensimmäisessä vaiheessa tehtiin luonnokset koko osayleiskaava-alueelle. Tarkoituksena oli järjestää kilpailun ensimmäisen vaiheen jälkeen avoin arviointiseminaari osanottajien kanssa, jotta toiseen vaiheeseen olisi voitu kirjata joitakin yhteisiä tavoitteita. Näin lopulliset ehdotukset olisivat kenties olleet yhteisverrannollisia. Kilpailijat eivät kuitenkaan olleet yksimielisiä seminaarin järjestämisestä, joten siitä jouduttiin Suomen Arkkitehtiliiton sääntöjen mukaisesti luopumaan. Siksi kilpailun ensimmäisen vaiheen tuloksena kukin kilpailija sai omasta ehdotuksestaan arvion ja kehittämissuosituksia.

Kilpailu oli myös kaksitasoinen siten, että koko alueen maankäyttö esiteltiin yleispiirteisesti, mutta metroaseman ympäristöön asettuvien aloituskortteleiden osalta toivottiin jo tarkempaa käsitystä tulevasta ympäristöstä. Näin haluttiin saada suuntaviivoja aloituskortteleiden asemakaavoituksen pohjaksi. Kaikki kilpailijat tuottivat arvostelukelpoisen ja ohjelman mukaisen ehdotuksen. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti lisäksi mallit kunkin ehdotuksen aloituskortteleista. Arvosteluryhmän

./. pöytäkirja on listan liitteenä ja se löytyy myös Internetistä osoitteella www.hel.fi/ksv/projektit/kalasatama

Kilpailun anti

Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja korkeatasoista asuin- ja työpaikkaympäristöä.

Kilpailijoiden erilainen käsitys paikan hengestä on tuottanut kolme vaihtoehtoista suhtautumistapaa paikan kaupunkihistoriallisiin ominaisuuksiin.

Ruotsalaisen suunnitteluryhmän ehdotus "1377" näkee paikan suorana jatkeena sille Helsingille, joka on saanut muotonsa osin spontaanisti, osin suunnitelmallisesti (Pitkän sillan pohjoispuoli). Tälle työväestön ja teollisuuden kaupungille oli ominaista, että korttelit muotoutuivat topografian, tuotannon ja sosiaalisen tarpeen symbioosissa. Ehdotus jatkaa siis kaupunkirakennetta luomalla samankaltaista kudosta, jota esiintyy sen lähistöllä Sörnäisissä, Kalliossa ja Alppilassa. Tämä rakenne siirtää tiiviin korttelikaupungin aina vesirajaan asti.

Suomalaisen suunnitteluryhmän ehdotus "Amphibia" puolestaan tuo esikaupunkimaisesti ja kantakaupunkimaisesti rakennettujen vyöhykkeiden saumakohdan itse kilpailualueelle. Tiivis rintamamainen kerrostalovyöhyke kuuluu kiinteästi Sörnäisten moniulotteiseen ja monipuoliseen kaupunkirakenteeseen. Kevyet asuntosaarekkeet kuuluvat puolestaan Kulosaaren sisäsaaristoon suuntautuvaan perinteeseen. Raja kulkee näiden välissä.

Hollantilaisen suunnitteluryhmän ehdotus "Ray City Helsinki" hahmottaa kilpailualueen omana kokonaisuutena, joka selkeästi erottuu ympäristöstään. Saumakohta esikaupunkimaisesti rakennetun ja tiiviin kaupunkirakenteen välillä on kiinteässä yhteydessä ympäristöönsä näköakseleidensa ansiosta. Samalla ehdotus linjaa omaleimaisen ja kovin erilaisen kaupunkikuvan, joka selkeästi eroaa ympäristöstään. Ehdotus ei ole vanhaa kaupunkia eikä esikaupunkia, se on jotain muuta.

Kaikissa kilpailuehdotuksissa on kilpailuohjelman mukaisesti pyritty korostamaan Helsingin itäisen pääväylän ja metroradan sisääntuloa kantakaupunkiin. Kaikki ehdotukset ovat kantakaupunkiin tukeutuvalta länsireunaltaan suunniteltu tiiviiksi ja kaupunkimaisiksi.

Vaikka kilpailuehdotukset eroavat paljonkin toisistaan kaupunkikuvan ja liikenteellisten periaatteiden osalta, on kilpailu tuonut alueen yleiskaavalliselle ratkaisulle lisävalaistusta erityisesti vesialueiden käytöstä kaupunkirakenteen osina sekä kilpailualueen puoliskojen yhdistämisestä toisiinsa viher- ja vesiaihein. Tältä osin kilpailu on antanut hyviä lähtökohtia jo laaditun yleissuunnitelman tarkistamiselle ja osayleiskaavan laatimiselle.

Näennäisistä eroistaan huolimatta ehdotukset "Amphibia" ja "Ray City Helsinki" muistuttavat kuitenkin yleiskaavallisella tasolla toisiaan. Erot löytyvät ennen kaikkea niistä tavoitteista, joita esitetään asumismuotojen suhteen. "Amphibia" korostaa tiiviin ja melko matalan ja sosiaalisesti vaativan asumisen mahdollisuuksia veden lähettyvillä esittäen siinä mielessä uutta asumismuotoa kantakaupunkiin. Ehdotuksen herkästi kuvittama asuinympäristö voisi toteutua luontevimmin aloituskorttelialueen ulkoreunoilla tai sen ulkopuolella. "Ray City Helsinki" ei ota kantaa asumismuotoihin eikä myöskään lähiympäristön laatuun, vaan keskittyy yleiskaavallisiin kysymyksiin. Ehdotus "1377" esittää yleiskaavallisen ratkaisun, jonka kaupunkirakenteelliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet ovat perinteisiä ja sinänsä hyviksi koettuja.

Kilpailun tavoitteena oli myös antaa riittävä perusta ensimmäisessä vaiheessa rakennettavien asuin- ja työpaikkakortteleiden asemakaavoitukselle. Tämä toive aloituskortteleiden suunnittelun lähtökohtien tarkentamiseksi on johtanut vain osittaisiin tuloksiin. Palkintolautakunta on kuitenkin vakuuttunut siitä, että alueella voidaan kokeilla totuttua pienipiirteisempiä asumismuotoja erittäin vaativille asukasryhmille rannan ja vesiaiheiden tuntumassa sekä sellaista integroitua kaupunkirakennetta, jossa eri toiminnot vuorottelevat nykyistä enemmän ja monipuolisemmin.

Voittaneessa ehdotuksessa esitetään, että Korkeasaareen rakennettaisiin suora siltayhteys Sompasaaresta eli alueen eteläisimmästä kärjestä. Tämä silta avaa uusia mahdollisuuksia rantakävelyn monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi. Idea on houkutteleva.

Osayleiskaavan rajausta muutetaan laajentamalla kaava-alue Korkeasaaren rantaan asti.

Kilpailun ratkaisu ja suositus jatkotoimenpiteiksi

Palkintolautakunta asetti ehdotuksen "Amphibia" ensimmäiselle sijalle ja suosittaa, että kilpailualueen yleiskaavan valmistelua jatketaan sen pohjalta. Lisäksi palkintolautakunta esittää, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon ehdotuksen "Ray City Helsinki" keskeisiä ideoita.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tilannekatsauksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Sundman Mikael, projektipäällikkö, puhelin 169 4262

LIITE

Helsinki Eastern Harbour Sörnistenranta ja Hermanninranta


Alkuun

2

KATSAUS HELSINGIN ALUE- JA PAIKALLISKESKUKSIIN
KAUPUNKITUOTTAVUUDEN IKKUNASTA

./.

Alue- ja paikalliskeskukset ovat toimineet seudullisen kaupunkirakenteen kasvurunkona. Niiden rooli on laventunut seudun kasvaessa. Ne ovat nykyisin osa tihentyen kasvavaa pääkeskusta pääkaupunkiseudulla. Yleiskaava 2002:n tavoitteena on kehittää keskuksia sekä palvelu- että työpaikkakeskittyminä kantakaupungin ohella.

Selvityksessä tarkastellaan alue- ja paikalliskeskuksia esittämällä tilastotietoa kartoilla. Vertailuaineiston tarkoitus on kuvata keskusten mahdollisuuksia kehittyä työpaikkakeskittyminä. Tämä tapahtuu väestö-, työntekijä- ja toimialalukumääriä tarkastelemalla. Oletus on, että aluekeskusten tasolla pätevät samat agglomeraatioedun kasvuun vaikuttavat tekijät kuin kaupunkiseutujenkin kesken, koska kyse on pääosin yritysten sijoittumisesta.

Selvitys on jaettu listan liitteenä.

Keskusverkkojärjestelmällä on vahva seudullinen rooli. Tässä keskitytään Helsingin kaupunkiin ja sen keskusten alueellisiin ulottuvuuksiin. Keskuskohtaisen tarkastelun maantieteellinen rajaus on tiukka, koska keskusten keskinäiset etäisyydet ovat lyhyitä. Tarkastelu toimii sekä jatkotulkinnan pohjana että perusteena johtopäätöksille. Johtopäätöksissä tarkastellaan koko keskusverkkoa erityisesti työpaikka-aluetavoitteiden valossa.

Johtopäätökset ovat seuraavia. Suurin osa nykyisistä paikalliskeskuksista sijaitsee kantakaupungin vaikutusalueen läheisyydessä. Ne eivät ole itsenäisinä vahvoja työpaikka-alueita. Kaupunkirakenteen tiivistyminen kantakaupungin reunoilla johtaa tilanteeseen, jossa lähialueen keskuksista tulee osa kantakaupunkia. Tämä vahvistaa sekä ulkokaupungin että kantakaupungin alueellista kasvua. Näin tapahtuu vaivihkaisesti, toisaalta sitä voidaan edistää tietoisesti. Tällöin tihentyvää kasvua kyetään ohjaamaan niin, että tarkoituksenmukainen kaupunkirakenne toteutuu.

Myös keskusten keskinäiset etäisyydet ovat lyhyitä. Ne eivät kuitenkaan muodosta fyysisesti yhtenäistä kaupunkirakennetta. Tämä näkyy selvästi Itä-Helsingissä, jossa keskusten toiminnallinen yhteys on liikenneverkon kautta vahva. Toiminnalliset yhteydet ovat hyvä pohja kehittää myös fyysistä kaupunkirakennetta kohti eheämpää kokonaisuutta.

Kokonaisuutena tarkasteltuna alue- ja paikalliskeskuksia työpaikka-alueina kehittävät yleiskaavan tavoitteet vaativat toteutuakseen erityisesti kaupunkirakenteen ohjausta, koska kaupunkirakenteella on suora vaikutus alueen agglomeraatioantiin. Kestävää, monimuotoista ja dynaamista elinkeinoelämää tavoiteltaessa on kaupunkirakenteen merkitys oleellisin. Helsingin vahvuus on sen heterogeeninen kaupunkirakenne, jossa on sekä tiheitä että väljiä alueita. Tämän edun säilyttäminen vaatii tiheyden erojen korostumista kasvavassa kaupungissa. Tiheä ja väljä ovat yhdessä sekä taloudellinen, ekologinen ja kaupunkikuvallinen että toiminnallinen etu.

Kaupunkirakenteen kasvun hallitseminen on vaikeaa. Nykyaikaiset kaupunkisuunnitteluideologiat painottavat kaupunkia prosessina, jossa korostuvat hetkelliset, yksityiset ja alueelliset lähtökohdat. Tämä voi johtaa ns. pala palalta suunnitteluun, jossa kokonaisuuden kautta saavutettavien tavoitteiden toteutuminen vaarantuu. Tämä korostaa prosessin ohjaamisen merkitystä yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyiset alue- ja paikalliskeskukset ja niiden keskinäiset yhteydet muodostavat fyysisen kaupunkirakenteen kannalta kokonaisuuksia. Nämä kokonaisuudet muodostavat kaupunkirakenteen rungon.

Selvityksen jatkotyönä määritellään eheytyvän kehityksen kohdealueet ja niihin aluekohtaiset, fyysiseen kaupunkirakenteeseen painottuvat kehitysperiaatteet, jotka sisällytetään Helsingin seuraavaan kehityskuvaan, jossa kaupunkia ja seutua käsitellään kokonaisuutena.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Holopainen Teemu, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 169 4365

LIITE

Keskusverkko vs verkonkeskus


Alkuun

3

TULVIEN HUOMIOON OTTAMINEN HELSINGIN MAANKÄYTÖN
SUUNNITTELUSSA

Yleistä Tulvat aiheuttavat vuosittain rakennuksille ja rakenteille vahinkoja, joista syntyy sekä yhteiskunnalle että yksityisille suuria kustannuksia. Tämän vuoksi tulee rakentamisen ohjauksen, suositusten ja tiedottamisen avulla pyrkiä siihen, että rakennuksia ja rakenteita ei sijoiteta vesistöjen varsille liian alas.

Kaava-alueella vastuu rakennuspaikan sopivuudesta on ensisijaisesti kunnan kaavoitusviranomaisella. Kaavoihin ei saa sisällyttää tulvaherkkiä rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Tässä selvityksessä on käsitelty kaavoituksen keinoja tulvantorjunnassa.

Toimintaa ohjaavat keskeiset lait, määräykset ja ohjeet

Tulvasuojelua ja tulvantorjuntaa sivutaan useissa laeissa erilaisista lähtökohdista. Kaavoituksen kannalta merkittävimmät ovat maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen nojalla annetut säädökset. Tulvia käsitellään myös mm. vesilaissa, patoturvallisuuslaissa ja pelastuslaissa. Lakien lisäksi on olemassa eri viranomaisten laatimia ohjeita ja suosituksia.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa, asemakaavan sisältövaatimusten yhteydessä, edellytetään luotavan mm. terveellistä ja turvallista elinympäristöä (54 §), mikä voidaan katsoa tarkoittavan rakentamisen sijoittuvan alueille, joilla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Rakennuspaikkaa koskevien vaatimusten yhteydessä (116 §) todetaan: "Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa."

Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on myös oma vastuunsa, sitä korostaa maankäyttö- ja rakennuslain 119 §, jossa on säädetty seuraavaa: "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti."

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä on tulvista johtuvia määräyksiä kohdassa V "Erityiset määräykset rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolelle". Rakennuksen etäisyys rantaviivasta on määrätty pykälässä 26 ja rakennuksen korkeusasema ranta-alueella pykälässä 27.

Suositusluonteisia ohjeita on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön oppaassa " Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista". Oppaassa esitetään, että:

"Maankäyttö- ja rakennuslain voidaan katsoa edellyttävän seuraavia kunnan kaavoitus- ja rakennuslupaviranomaisen toimenpiteitä:

Asemakaavaan sisällytettävän ranta-alueen rakentamiskelpoisuus tulee selvittää riittävällä hydrologisella ja geoteknisellä asiantuntemuksella kaavoitusprosessin alkuvaiheessa. Koska maaperäolosuhteet voivat vaihdella jo lyhyelläkin matkalla, asemakaavoissa rakennuskelpoisuus tulisi määritellä tihein mittauksin. Mikäli asemakaavassa esitetään rakennusoikeutta, taikka kunnallisteknisiä johtoja tulva- ym. herkille alueille, on jo kaavamääräyksissä kiinnitettävä huomiota riskitekijöihin ja velvoitettava rakennushankkeeseen ryhtyvä ottamaan tämä suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon."

Tulvat ja niiden esiintyminen

Helsingin kaupungin alueella tulvia eli suuria virtaamia ja vedenkorkeuksia esiintyy lumen nopean sulamisen ja rankkojen sateiden aiheuttamana Vantaanjoessa, rankkojen paikallisten sateiden aiheuttamana tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla sekä meriveden liikkeitten aiheuttamana rannikkoalueilla. Myös joissain puroissa voi esiintyä tulvia, mutta niillä ei ole tulvansuojelullista merkitystä kaavoituksen kannalta.

Vantaanjoen tulvat

Vantaanjoen valuma-alueen vähäisestä järvisyydestä johtuen virtaamavaihtelut ovat varsin suuria. Tämä ilmenee runsasvetisinä kausina voimakkaina tulvina ja kuivina kausina jopa veden puutteena. Keskiylivirtaamat voivat olla yli satakertaisia pienimpiin verrattuna. Helsingin alueella Vantaanjoen tulvimisesta on eniten haittaa Oulunkylän siirtolapuutarha-alueella ja Savelan asuinalueella.

Rankkojen paikallisten sateiden aiheuttamat äkkitulvat
rakennetuilla alueilla

Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla, missä vettä läpäisevää pintaa on vähän, syntyy suurimpien rankkasateiden aikaan tilanteita, jolloin viemärit täyttyvät kokonaan vedellä, osan jäädessä tulvimaan maanpinnalle.

Viemäreitä ei kuitenkaan mitoiteta näiden suurimpien sateiden mukaan, koska tällöin putkikoot muodostuisivat suhteettoman suuriksi. Rankka-sateiden aikana sallitaan lyhytaikainen tulviminen ja lammikoituminen.

Verkoston suunnittelussa käytetään apuna ns. mitoitussadetta. Mitoitussateella tarkoitetaan suurinta sadevesimäärää, jonka välittömäksi poisjohtamiseksi viemäri mitoitetaan ja se määritellään ottamalla huomioon sateen toistuvuus, sateen kestoaika ja sateen rankkuus. Helsingissä erillisviemäröinnin mitoitussateena käytetään kerran kahdessa vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta. Sekaviemäröintijärjestelmässä mitoitussateena käytetään kerran kolmessa vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta.

Meriveden liikkeistä aiheutuvat tulvat

Itämeren rannalla rakennusten tulvariskiin vaikuttavat sekä lyhytaikaiset vedenkorkeusvaihtelut että vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa tapahtuvat muutokset. Lyhytaikaisia vedenkorkeusvaihteluita aiheuttavat tuuli, ilmanpaine, Itämeren ominaisheilahtelu eli seiche sekä vuorovesi. Pitkäaikaisiin muutoksiin vaikuttavat valtameren pinnannousu, Itämeren kokonaisvesibalanssi sekä maankohoaminen.

Kaavoituksen keinot tulvavahinkojen torjunnassa

Kaavoituksella ja muulla alueidenkäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden sijoittumiseen sekä niiden määrään, kokoon ja muihin ominaisuuksiin.

Yleiskaava Yleiskaavassa keskeinen keino tulvavahinkojen torjumiseen on niiden alueiden rajaus, joilla tulvariskin vuoksi on syytä kieltää rakentaminen kokonaan tai rajoittaa sitä. Rakentamisrajoitukset voivat koskea erityiskohteita, kuten sairaaloita, voimalaitoksia yms.

Asemakaava

Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista siten, että rakennukset, rakenteet ja verkostot sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon mahdolliset tulvariskit ja vesistöpenkereiden sortumavaara sekä varataan riittävät alueet sade- ja sulamisvesien johtamiselle ja kuivatukselle. Asemakaavassa voidaan rakentamiselle määrätä minimikorkeustaso meren tai vesistön vedenpinnasta ja minimietäisyys rannasta.

Tulvavahinkojen torjunta käytännön kaavasuunnittelussa

Vantaanjoen tulvat

Vantaanjoen alajuoksulla olevien tulva-alueiden poistaminen olisi teknisesti toteuttavissa joko veden pintaa alentamalla tai rantapatojen avulla. Veden pinnan aleneminen kriittisissä tulvapaikoissa saataisiin aikaan rakentamalla tulvavesille tulvatunneli Vanhankaupungin kosken ali tai suurentamalla Vantaanjoen uomaa. Uoman suurentaminen edellyttäisi mm. Pikkukosken ja Vanhankaupungin kosken perkauksia. Kosket ovat kuitenkin kulttuurihistoriallisesti ja vesimaisemaltaan niin arvokkaita, ettei perkauksia voitane suorittaa.

Vesistön säännöstelyllä ei myöskään ole mahdollista merkittävästi vähentää tulvaa, koska sopivia varastoallasalueita ei ole käytettävissä.

Uudenmaan ympäristökeskus on laatimassa Vantaanjoen tulvantorjuntasuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelmaan tulee sisältymään mm. tulvavahinkojen ja riskikohteiden kartoitus, tulvantorjuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä rantojen rakentamiseen ja käyttöön liittyvää ohjeistusta tulvavahinkojen ehkäisemiseksi ennakkoon.

Kaavoittajan tehtävät Vantaanjoen tulvasuojelussa liittyvät rakentamisen ja rantojen käytön ohjaukseen. Kaavoittajan tulee huolehtia siitä, että tulva-alueille ei osoiteta sellaista maankäyttöä, jolle tulvasta on haittaa ja toisaalta varata alueet mahdollisille tulvasuojelurakenteille, kuten rantapadoille ja pumppaamoille.

Rankkojen paikallisten sateiden aiheuttamat tulvat rakennetuilla
alueilla

Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan kuivatuksen yleissuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään katujen alustava tasaus ja sadevesiviemäreiden sekä avo-ojien sijainti. Kokoojaviemäreille ja tulvareiteille tehdään tarvittavat tilavaraukset.

Tulvareitillä tarkoitetaan sellaista maanpinnalla olevaa sadeveden virtausreittiä, johon sadevedet hallitusti johdetaan, kun sadevesiviemäröinnissä on häiriöitä, esim. viemärin kapasiteetti on ylittynyt rankkojen sateiden vuoksi tai viemärissä on jokin vaurio. Tulvareitteinä toimivat lähinnä liikenneväylät ja puistot. Tulvareitit tulee tarvittaessa merkitä kaavaan, jotta niiden toimivuus varmistetaan. Erikoistapauksissa, jos maanpäällisen tulvareitin järjestäminen on mahdotonta, voidaan reitti toteuttaa tulvaputkena tai -tunnelina.

Meriveden liikkeistä aiheutuvat tulvat

Kaavoitettaessa uusia merenranta-alueita tavoitteena on, että veden vaikutukselle arat rakennukset ja rakennelmat sijoitetaan mahdollisimman riskittömälle korkeudelle. Vähäpätöisempiä rakennelmia voidaan niiden arvon ja vedenkestävyyden perusteella sijoittaa harkinnan mukaan myös alemmaksi.

Alimman rakentamiskorkeuden määrityksessä lähtökohtana on keskimäärin kerran seuraavan 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus. Maa- ja metsätalousministeriön ympäristöoppaan: " Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista" mukaan ko. vedenkorkeus Helsingin edustalla on + 2.30 metriä N60 - korkeusjärjestelmässä. Huomattavan osan tästä tulvavarasta muodostaa ennakoidun ilmastonmuutoksen perusteella arvioitu valtamerien pinnan n. 1 metrin nousu.

Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä on edellä mainittuun vedenkorkeuteen lisättävä rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä. Aaltoiluvaran suuruuteen vaikuttavat ulapan pituus, rannan jyrkkyys, pohjan rakenne ja rannan kasvillisuus. Jään työntyminen rannalle on myös riippuvainen rannan jyrkkyydestä ja rakenteesta sekä ulapan pituudesta.

Alimman korkeusaseman laskentaan vaikuttavat siis useat paikalliset tekijät, joten yleispätevää korkeutta Helsingin rannikolle ei voida antaa, vaan jokainen kohde on tarkasteltava erikseen.

Yhteenveto Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voida poistaa, mutta niiden haittoja voidaan vähentää. Tulvien vahingollisilta vaikutuksilta voidaan parhaiten välttyä, jos tulvat osataan ottaa ennakoivasti huomioon maankäyttöä ja toimintojen sijoittamista suunniteltaessa. Varautuminen tulviin tarkoittaa, että yleispiirteisessä kaavoituksessa määritellään tulvariskialueet ja rajoitetaan näille rakentamista. Asemakaavatasolla on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen pienilmastoon, maastoon ja maaperään, sade- ja pintavesien poisjohtamiseen sekä ranta-alueilla rakennuksen korkeusasemaan ja etäisyyteen rannasta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen tulvien huomioon ottamisesta Helsingin maankäytön suunnittelussa.

Lisätiedot:
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276
Kivilaakso Eija, toimistopäällikkö, puhelin 169 4271


Alkuun

1

MALMIN ORMUSPELLON TEOLLISUUSALUEEN OSAA KOSKEVA
ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

Kslk 2000-740, 2005-707, Kesti Marja 4.9.2003, Koillis-Helsingin lähimmäistyö
Milja ry johtokunta 6.10.2003, Koivu Leena s-posti 3.10.2003, Lampi Kari
9.10.2003, Malmi-Seura ry s-posti 9.10.2003, Polar Kiinteistöt Oyj ym.
29.3.2000, Ymk 11.2.2004, Ymk 7.10.2003, TUKES 1111/36/2005 13.4.2005

Karttalehti J7/P1-2, R1-2, hankenro 576

38. kaupunginosa (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38091 tontteja 2 ja 3, korttelin 38092 tontteja 10, 14 ja 15, korttelia 38099, korttelin 38104 tonttia 9 sekä puisto-, suojaviher-, katu- ja yleisiä pysäköintialueita koskeva asemakaavan muutosluonnos (muodostuu uudet korttelit 38273-38277).

Alueen sijainti Alue rajautuu lännessä Malminkaareen, pohjoisessa Ormusmäentiehen ja Teerikukontiehen, idässä kortteliin 38104 ja etelässä Teerisuotiehen.

Tiivistelmä Alue on Malmin aluekeskuksesta n. 500 m:n etäisyydellä ja sen pinta-ala on noin 11,7 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit ovat teollisuusrakennusten aluetta. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja työpaikka-alueeksi.

Kaava-alueella on kaksi toimivaa teollisuusrakennusta. Lisäksi entinen Primon tehdas on tilapäiskäytössä. Puukeskus Oy:n toimitilat on purettu. Muut rakennukset ovat huonokuntoisia ja vajaakäytössä.

Aluetta ympäröi toimiva katuverkko. Maanpinta on tasaista savikkoa. Teollinen toiminta on pääosin loppunut ja sen jäljiltä alueen maaperä on osin pilaantunutta. Alueella on meluhaittoja.

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Niistä läntisin on yksityisessä (NCC, UPM-Kymmene) omistuksessa, muut kaksi ovat Helsingin kaupungin omistamia.

Tavoitteena on muuttaa teollista toimintaa ja varastointia sisältäneet korttelit malmilaiseen henkeen sopivaksi urbaaniksi asuinalueeksi painottaen erityisesti kaupunkipientaloja.

Suurkorttelien sisään luodaan pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen. Lukumääräisesti eniten on kaupunkipientalotontteja. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat pääradan puolelle Malminkaaren varrelle sekä Teerisuontien laitaan. Esillä olevassa luonnoksessa asuntokerrosalaa on yhteensä 53 850 m2. Yhteensä rakennusoikeutta on n. 65 3980 k-m2.

Uuden asumisen takia kaava-alueelle sijoitetaan myös puistoa. Kahta olevaa työpaikkatonttia laajennetaan niiden omistajien aloitteesta.

Alueella on tarkoitus kehittää Helsinkiin soveltuvia kaupunkipientalotyyppejä. NCC Oy ja UPM-Kymmene Oy ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta.

Luonnoksessa esitetään Ormusmäentien katkaisemista ja uusien katujen rakentamista varautuen uuteen katuyhteyteen lentokentän suuntaan. Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena pääkatuna. Katuverkossa on varaus raitiotielle, jonka linja kulkee lentoaseman suunnasta Malmin asemalle. Pientalotonttien pysäköinnissä käytetään osittain hyväksi myös katualuetta samaan tapaan kuin Alppikylän kaavaehdotuksessa.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 10 milj. euron kustannukset, josta suuren osan vie maaperän esirakentaminen.

Aloite Kaavoitus on käynnistynyt Polar kiinteistöt Oyj:n ja UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta. Yhtiöt ovat hakeneet omistamansa kahden tontin osalta asemakaavan muuttamista. Voimassa olevassa asemakaavassa hakemuksessa tarkoitettu kortteli 38091 on teollisuusrakennusten ja -laitosten aluetta (TT). Tehokkuusluku e = 1,5.

Aloitteen tekijät esittävät 29.3.2000 päivätyssä kirjeessään, että heidän omistamansa tontin käyttötarkoitusta voitaisiin lähteä tutkimaan tavoitteena kaavoittaa alue asuntorakentamiseen. Yhtiöt ovat valmiit käynnistämään neuvottelut välittömästi.

Myöhemmin Polar Kiinteistöt Oyj on myynyt omistamansa tontin 38091/2 NCC Rakennus Oy:lle. NCC on pitänyt asemakaavan muutoshakemuksen voimassa ja käynyt yhdessä UPM:n ja kaupungin kanssa neuvotteluja asemakaavan muuttamisesta asuntorakentamiseen.

Korttelien 38099 ja 38092 osalta aloitteen tekijä on kaupunki.

Lähtökohdat Malmin kentän osayleiskaavatyö on viivästynyt koko kaupungin yleiskaavaan kohdistuneiden valitusten johdosta. Koska kaupungissa on kuitenkin huomattava tonttipula, kaupunkisuunnitteluvirasto on alkanut kentän osayleiskaava-alueella joidenkin reuna-alueiden asemakaavoituksen jo ennen osayleiskaavaa. Alueet liittyvät kenttäalueeseen, mutta siten, että asemakaavoituksessa otetaan huomioon tulevat tarpeet myös kentän kannalta. Tällaisia alueita ovat Alppikylä osayleiskaavan koilliskulmassa ja Ormuspellon teollisuusalue osayleiskaavan länsinurkassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi joulukuussa Alppikylän asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Seutukaava ja maakuntakaava

Seutukaavassa alue on työpaikka-aluetta.

Maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymässä maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta ja sen tuntumaan on merkitty Malmin lentokentän lentomelualuetta.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen, toimitila) ja työpaikka-alueeksi. Nopean raitiotien varaus, ns. Viira, on osoitettu alueelle.

Asemakaavat

Alueella on pääosin voimassa asemakaavat nro 8155, vahv. 26.3.1981 ja 8680, vahv. 2.11.1984 ja 10423, vahv. 29.1.1997. Niissä nyt suunniteltavat korttelit ovat teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta. Korttelin 38091 tonttitehokkuudet ovat e = 1,5 ja muut e = 1,0.

Muut suunnitelmat

Asemakaavan muutosluonnoksen liikenneverkkoon on vaikuttanut Malmin lentokentän tulevaa osayleiskaavaa varten kaavaillut liikenneyhteydet alueen läpi.

Maanomistus

Kortteli 38091 on yksityisessä omistuksessa. Muun alueen omistaa Helsingin kaupunki.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on n. 300 m:n päässä Malmin aluekeskuksesta. Alueen luoteissivua reunustaa päärata ja Malminkaari. Eteläreunaa rajaa Teerisuontie. Kotinummentien silta johtaa pääradan yli. Näiden väylien ja itäpuolisen puistoalueen rajaamaa kolmion muotoista aluetta kutsutaan Ormuspellon teollisuusalueeksi, jolla n. 30:llä tontilla on toimivia yrityksiä. Muutama tontti on rakentamaton. Kaavaa on tarkoitus muuttaa kolmen lähinnä aluekeskusta olevan suurkorttelin osalta. Neljän muun korttelin asemakaavat jäävät ennalleen.

Korttelissa 38091 on tilapäistyyppisessä käytössä olevia rakennuksia, mm. Primon vanha tehdasrakennus. Pohjoisosan vanhemmat rakennukset ovat varastokäytössä. Korttelialue on osittain metsittynyt ja sen läpi kulkee Malmin hautausmaalle johtava vanha ratapenger.

Korttelin 38099 länsiosassa on toiminut Puukeskus Oy. Puukeskus on siirtynyt Suutarinkylään ja tontti on tällä hetkellä tyhjä. Korttelin itäosassa on K. G. Öhman Oy:n uudehko varastorakennus.

Korttelin 38092 tontti 14 on rakentamaton. Tontilla kasvaa isokokoinen koivikko. Saman korttelin tontit Teerisuonkujan ympärillä on yhtä lukuunottamatta rakennettu.

Malmin aluekeskuksesta tulevan Pekanraitin jatkeella on kävelytie, joka kulkee kaavamuutosalueen läpi ja johtaa Sunnuntaipalstoille idän ja lentokentän suuntaan.

Liikenne Ormuspellon kaavoitusalue sijaitsee Malminkaaren itäpuolella ja Teerisuontien pohjoispuolella. Katuluokituksiltaan Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie alueellinen kokoojakatu. Malminkaaren liikennemäärä v. 2004 on ollut 7 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Teerisuontien 5 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Malminkaari välittää pohjois-eteläsuuntaista liikennettä Malmilta pohjoiseen Tikkurilaa myöten. Ormusmäentie välittää liikenteen Malminkaaren ja Teerisuontien välillä.

Luonnonympäristö

Ainoa rakentamaton kaava-alueen osa on korttelin 38092 tontit nro 4 ja 5. Se on entistä peltoa ja sillä kasvaa sankka koivikko.

Suojelukohteet

Alueella ei ole suojelukohteita. Entisen Primon tehdasrakennuksen vanhin tiilinen osa on arkkitehtuuriltaan alueensa maamerkki, joten siihen kohdistuu suojelullisia tavoitteita, vaikka sen säilyttäminen on ongelmallista alueen ympäristöongelmien sekä rakennuksen perustamistavan vuoksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on runsaasti rakennettua teknisen huollon verkkoa. Merkittävimmät suunnittelussa huomioon otettavat laitteet ovat Ormusmäentien itäpuolella sijaitseva, halkaisijaltaan 1 000 mm:n viettoviemäri sekä Teerisuontien ja Ormusmäentien risteyksessä oleva Helsingin Energian jakelumuuntamo.

Alue on liitettävissä olemassa olevaan teknisen huollon verkkoon.

Maaperä Nykyinen maanpinta on tasolla n. +13,5...16.5. Teollisuuskäytössä olleilla alueilla on maanpinnassa kitkamaatäyttö, jonka paksuus vaihtelee 0,6 metristä 3,0 metriin. Täyttökerroksen alla on savikerrostuma, joka on paksuimmillaan kaakkoisosassa noin 12 metriä ja ohuimmillaan keskiosassa noin 2 metriä. Saven alla maaperä muuttuu hiekaksi ja siltiksi. Saven alla oleva varsinainen pohjavesi on paineellista. Pintaan muodostuu savikerrosten pidättämänä orsivettä, joka pinta on noin 1-3 metrin syvyydessä.

Ympäristön häiriötekijät

Maaperän puhtaus

Suunnittelualueen länsi- ja keskiosassa on ollut teollisuustoimintaa, kuten puun kyllästystä ja varastointia harjoittava laitos sekä pintakäsiteltyjä metallituotteita valmistava tehdas. Toiminnot ovat jo loppuneet, mutta näiden jäljiltä alueen maaperä on pilaantunutta. Tutkimuksissa on todettu maaperän pilaantumista, joka on paikoin voimakasta.

Primo Oy:n tontilla maaperä on todettu pilaantuneeksi etenkin metalleilla (sinkki, kromi, kupari ja lyijy). Pilaantuneisuutta on todettu noin 1 500 m2:n alalla etenkin entisen tehdasrakennuksen pohjoisosassa. Maaperän pilaantuneisuus saattaa jatkua myös tehdasrakennuksen alla.

UPM-Kymmene Oy:n tontilla maaperän on todettu pilaantuneen puunkyllästystoiminnassa käytetyllä kreosoottiöljyllä. Pilaantuneisuus jatkuu tutkimusten mukaan ainakin 5 m:n syvyyteen savikerrokseen.

Kaupungin omistamilla alueilla tonttien 38091/2 ja 3 viereisellä kevyen liikenteen väylällä ja Ormusmäentien viereisellä viheralueella on pilaantuminen pääasiassa lievää. Alueelta todettiin etupäässä metalleja.

Entisen Puukeskuksen tontin 38099/1 maaperä on lievästi pilaantunut. Eteläisin nyt metsäinen rakentamaton teollisuuskortteli 38092 on maaperältään puhdas.

Melu

Kaava-alue sijaitsee pääradan läheisyydessä. Raideliikenne aiheuttaa länsiosaan erilaisia meluhaittoja. Myös katuliikenteestä aiheutuu melua. Vuoden 2020 raideliikennemäärä päivällä on n. 3 800 junaa/viikko ja yöllä n. 800 junaa/viikko.

Tulevaisuuden katuverkkovaihtoehtojen mukaisesti liikennemääräennuste vuodelle 2020 Malminkaarelle on 15 000 ajon./vrk ja Teerisuontien länsipään sekä uuden katuyhteyden yhteensä 10 000 ajon./vrk.

Raideliikenne aiheuttaa Malmikaaren puoleisten julkisivujen kohdalla päivällä 68 dB(A) ja yöllä 63 dB(A) keskiäänitason. Liikkuvan junan kuormitus voi aiheuttaa maaperään välittyvää tärinää. Maasta rakenteisiin ja rakennusosiin siirtynyt mekaaninen värähtely voi ilmetä myös runkoäänenä sisätiloissa.

Tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso Malminkaaren puoleisille julkisivuille on 67 dB(A) ja Teerisuontien suuntaan 68 dB(A).

Asemakaavan muutoksen tavoitteet

Malmin aluekeskuksen läheisyydessä sijaitsevat teollista toimintaa ja varastointia sisältävät korttelialueet on tarkoitus muuttaa pääosin asuinalueeksi.

Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on väestöltään ja rakennustyypeiltään monipuolinen, pienimittakaavainen ja malmilaiseen henkeen sopiva urbaani asuinalue. Eniten tontteja osoitetaan kaupunkipientaloille.

Ormuspellon teollisuusalue on osa Malmin lentokentän osayleiskaava-aluetta. Kun Ormuspellon asemakaavan muutosta laadittaessa otetaan huomioon lentokenttäalueen tulevat liikennetarpeet, asemakaavan muutos voidaan laatia ennen osayleiskaavaa.

Asemakaavan muutosluonnos

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaava-alue muodostuu kolmesta suurkorttelista. Niitä reunustavat olevat kadut. Alueella ei nyt ole puistoja teollisesta käytöstä johtuen. Ormusmäentie on katkaistu ja paikalle on sijoitettu pieni kaupunkipuisto. Kaikkien kolmen asuinkorttelin sisään on tarkoitus luoda pienimittakaavaista jalankulkuympäristöä pihakatuineen ja aukioineen. Suurkorttelien sisäiset paikalliskadut mahdollistavat sopivan tonttijaon. Koska asuminen on tulevaisuudessa korttelien pääkäyttö, esitetään kaava-alueelle myös uutta puistoa asumisviihtyisyyden johdosta.

Läntisimmän korttelin eteläreunasta on osoitettu uutta katualuetta, jotta yhteys Malmin lentokentältä Malmin aluekeskukseen olisi mahdollisimman sujuva eikä aluekeskukseen tarvitsisi kiertää Ormusmäentien ja Malminkaaren kautta.

Kaikkiin kortteleihin ehdotetaan monipuolista rakennuskantaa kerrostaloista omakotitaloihin. Lukumääräisesti eniten on kaupunkipientalotontteja. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat pääradan puolelle Malminkaaren varrelle sekä Teerisuontien laitaan.

Esillä olevassa luonnoksessa asuntokerrosalaa on yhteensä 53 850 m2.

K. G. Öhman Oy:llä ja Duuri Oy:llä on alueella uudehkot teollisuus- ja varastokiinteistöt. Yrityksillä on tarvetta laajentaa toimintaansa. Yritysten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena esitetään molemmille laajennusmahdollisuutta.

Tuleva Ormuspelto edustaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkirakennetta uuden asumisen ja olevien työpaikkojen sijaitessa välittömästi toistensa naapurissa.

Kaupunkipientalojen kehittäminen

Helsingissä on tarvetta kehittää kaupunkiin sopivaa pientalotyypistöä. Vaikka kaikissa talotyypeissä kysyntä on tarjontaan nähden suurta, suurin epätasapaino vallitsee yhden perheen omakotitonttien kohdalla. Helsingissä on jaettu omatoimiseen rakentamiseen (eli pientalo omalla tontilla) vuosina 1993-2005 loppuun n. 300 tonttia. Niistä 90 on vuokratontteja. Keskimäärin Helsingissä siis luovutetaan n. 20 tonttia/vuosi.

Malmin lentokentän tulevassa osayleiskaavassa eräs päätavoite on kaupunkipientaloista koostuva kaupunkirakenne. Niiden lukumäärä tulee olemaan suuri verrattuna aiemmin luovutettuihin vuotuisiin tonttimääriin.

Alppikylään ja Ormuspeltoon on suunniteltu periaatteessa yhden asunnon kaupunkipientalotontteja Helsingin oloihin nähden runsaasti, laskutavasta riippuen Alppikylässä noin 40-80 ja Ormuspellossa noin 60. Alppikylässä on lisäksi muun tyyppisiä pientalotontteja. Ormuspellossa on lisäksi tiivis-matala-tyyppisiksi laskettavia rivitaloja yksityisellä maalla. Tavoitteena Malmin lentokentän ympäristössä on, että pientalotonttien määrä ei enää liikkuisi kymmenissä vaan sadoissa.

Helsingin asuntotarpeen huomioiden tavallinen suomalainen omakotitalo ei ole oikea ratkaisu, koska rakentamistehokkuus on liian pieni kerrostalotontteihin nähden. Helsinki on 1800-luvun lopulle asti ollut rakennustyypiltään kaupunkipientalovaltainen. Talotyyppi kuitenkin hävisi eikä jatkajaa ole ilmaantunut. Mikäli Helsinki nyt uudestaan alkaa suuremmassa mitassa rakentaa kaupunkioloihin soveltuvaa pientalotyyppiä, on kyseessä uuden perinteen luominen.

Omatoiminen yhden tontin rakentaminen ei varmaankaan ole se tapa, jolla asuntopoliittisia määrällisiä tavoitteita voitaisiin toteuttaa. On löydettävä uusia luontevia tapoja kaupunkipientalojen rakentamiseen. Jonkinlainen tuottajamuotoisuus on otettava lähtökohdaksi, mutta on varottava, ettei tulos muodostu sellaiseksi, joka sotii pientalon ideaa ja imagoa vastaan. Oma tupa - oma lupa voisi olla lähtökohtana myös kaupunkipientalon kehittämisessä.

Mitoitus Asemakaavaluonnoksen asuntokerrosala 53 850 m2 tarkoittaa yli tuhatta asukasta. Lopulliseen asukaslukuun vaikuttavat tulevat asuntokoot. Työpaikkakerrosalaa on n. 12 130 m2.

Asuinkorttelit (AK, AS, A, AP-1, AP-2 ja AH)

Läntisimmän suurkorttelin omistajat NCC Oy ja UPM-Kymmene Oy ovat osallistuneet kaavaluonnoksen suunnitteluun oman korttelinsa osalta. Työn kuluessa heillä on ollut suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf. Suunnitelmia on tarkasteltu yhteistyössä.

Korttelin länsireuna pääradan suuntaan on reunustettu vaihtelevan korkuisin (IV-VII) kerrostaloin. Niiden rakenteissa on huomioitu myös radan aiheuttama tärinä. Malminkaareen rajoittuen on sijoitettu suuri osa korttelin pysäköinnistä autokatokseen. Loput pysäköintipaikat ovat maanalaisissa tiloissa tai autotalleissa. Suurin pysäköintilaitos sijaitsee alueella, jonka maaperä on poistettava pilaantumisen johdosta. Korttelin eteläosassa on viisikerroksisia pistetaloja. Korttelin pientalot edustavat yhtiö- ja tuottajamuotoista rivitalorakentamista kaavamerkinnällä A (asuinrakennusten korttelialue). Enimmäiskerrosluku on kaksi ja puoli.

Primo Oy:n entisen teollisuusrakennuksen itäjulkisivu ehdotetaan säilytettäväksi uuden asuinrakennuksen alaosana.

Keskimmäisen suurkorttelin 38099 asuinrakennukset ovat pääosin kaupunkipientaloja (AP-1 ja AP-2) omilla tonteillaan. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi ja puoli. AP-tonteille sallitaan korkeintaan kaksi asuntoa. Tonttien koko vaihtelee välillä 250-330 m2. Noin 0,6-0,7:n tonttitehokkuudella tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi tulee 160-200 k-m2. Korttelissa on myös yksi pelkästään asuintalojen tontti (A) sekä yksi kerrostalotontti (AK), jonka kerrosluku vaihtelee kolmesta viiteen. Korttelin sisään on sijoitettu vaihtelevanmuotoinen pihakatumiljöö aukioineen, katuineen ja kujineen.

Myös eteläisimmän suurkorttelin tonteista on suurin osa kaupunkipientalojen tontteja (AP-1), enimmäiskerrosluku kaksi ja puoli. Länsikulmaan on sijoitettu kerrostalotontti (AK), kerrosluku kolmesta viiteen ja kaakkoiskulmaan pelkkä asuintalojen tontti (A), enimmäiskerrosluku kolme.

Teollisuusrakennusten korttelialueet (T)

Korttelin 38099 tontti 8 (ent. nrot 3 ja 6) ovat teollisuusrakennusten korttelialuetta (T). Alueella on K. G. Öhman Oy:n varasto. Tontille on neuvotteluissa ilmenneiden tarpeiden johdosta osoitettu lisää tilaa korttelin itäosasta.

Voimassa olevan kaavan mukaisen tontin 38104/9 haltija Duuri Oy on myös halunnut laajentaa toimintaansa. Laajennus on osoitettu tontin länsipäähän (uusi tontti nro 10).

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Voimassa olevan kaavan mukaiset tontit 38092/6 ja 7 on muotoiltu uudestaan. Läntinen osa on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (uusi tontti nro 17) ja itäosa toimitilarakennusten tontiksi (uusi tontti nro 18).

Liikenne ja katualueet

Asemakaava-aluetta rajaavat kadut ovat Malminkaari, Teerisuontie ja Ormusmäentie/Teerikukontie. Näistä Malminkaari on pääkatu ja Teerisuontie sekä Ormusmäentie alueellisia kokoojakatuja. Luonnoksessa esitetään Ormusmäentien katkaisemista ja uusien katujen rakentamista Teerisuontieltä Malminkaarelle ja Ormuspellontielle sekä itään Malmin lentokentän suuntaan. Viimeksi mainittu katuyhteys (Pikitehtaankatu) palvelisi osayleiskaava-alueen ja Malmin aluekeskuksen välistä liikennettä.

Malminkaaren luokitus säilyy pääkatuna ja Teerisuontien alueellisena pääkatuna. Teerisuontien alueellinen merkitys ratkeaa lentokentän alueen toteutumisen myötä. Teerisuontien liikenteen lisääminen tien kaakkoispäässä ei ole suotavaa, koska Teerisuontien ja Tattariharjuntien liittymä on nykytilanteessa hankala ja kuormituksen ylärajoilla eikä liittymän parantaminen lentokenttäalueen liikennettä varten ole helppoa.

Tässä kaavoitusvaiheessa varaudutaan sekä Teerisuontien säilymiseen nykyisellään ja liikenteen kasvuun sekä toisaalta sen roolin alenemiseen ja uuden itä-länsisuuntaisen pääkadun mahdollisuuteen. Ratkaisu vaikuttaa erityisesti uusien katujen ja Teerisuontien liittymäjärjestelyihin.

Pysäköinti

Kerrostalotonttien pysäköinti on ratkaistu omalla tontilla autotalleissa, katoksissa tai kannen alla. Pientalotonttien pysäköinti sijoittuu omalle tontille autotalliin, pysäköintitonteille ja katualueelle. Vieraspaikat ovat katualueella. Katualueelle toteutettavista velvoitepaikoista peritään korvaus niiden rakentamisesta vapautumisesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Joukkoliikenne

Kaava-alueen katuverkossa on varaus raitiotielle, jonka linja kulkee lentoaseman suunnasta Malmin asemalle. Raitiopysäkki on sijoitettu sekä nykyiseen että tulevaan maankäyttöön nähden keskeiselle paikalle. Raitiotie on osa Viira-linjaa, joka Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulkee Viikin kautta Malmille.

Nykyiset bussiyhteydet Malmilta Malminkaarta pitkin pohjoiseen ja Teerisuontietä itään säilyvät.

Kevyt liikenne

Nykyiset kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Malminkaarta ja Teerisuontietä pitkin. Näiden lisäksi kaava-alueen läpi kulkee tärkeä kevyen liikenteen reitti, Pekanraitti, joka yhdistää osayleiskaava-alueen Malmin aluekeskukseen ja asemalle. Se on myös osa valtakunnallista pyöräretkeilyverkkoa. Sekä kävelyyn että pyöräilyyn tarkoitettu kevyen liikenteen väylä tulee myös pohjois-eteläsuunnassa uuden puiston viertä Malminkaarelle asti sekä Teerikukontien eteläreunustalle. Muuten alueen kaduilla on jalkakäytävät jalankulkijoille ja pyöräily ajoradalla.

Puistot Teollisuuskäytön takia alueella ei ole ollut puistoja. Tulevan asumisen takia osa kortteli- ja katualueista muutetaan puistoksi. Tärkein uusi puisto muodostuu nykyisen Ormusmäentien osan katualueesta. Puisto on länsi- ja itäsivuiltaan selkeästi rajattu rakennuksin. Puisto jaetaan toiminnallisesti erilaisiin osiin.

Ormusmäentien puisto toimii osana kevyen liikenteen reitistöä ja lähivirkistyspaikkana. Pekanraitti kulkee uuden kadun ja Teerisuontien kulmaukseen sijoittuvan pienehkön puistoalueen läpi.

Palvelut Alue tukeutuu julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta läheiseen Malmin aluekeskukseen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle on rakennettava uutta asutusta palvelevat teknisen huollon verkot. Itäosan jätevesiviemäröinti edellyttää pumppaamon rakentamista.

Maaperän rakennettavuus

Rakennukset suositellaan perustettavaksi kovaan pohjaan ulotettujen tukipaalujen varaan. Paksujen savikerrosten alueella kunnallistekniikan johdot on perustettava paalujen tai stabiloinnin varaan ja kadut sekä raitiotie stabiloinnin varaan. Myös rakennusten seinien vierustat ja päällystettävät piha-alueet edellyttävät pohjanvahvistustoimenpiteitä, varsinkin kohdissa missä maapintaa nostetaan nykyisestä. Koska koko alue sijoittuu savikolle ja tontit ovat pääosin melko pieniä, olisi pohjanvahvistus järkevintä tehdä keskitettynä esirakentamisena. Näin taataan riittävä laatutaso pinnan tasaisuudelle, kuivatukselle ja teknisten järjestelmien toimivuudelle. Lopulliset perustamistavat määritellään rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien tarkempien pohjatutkimusten perusteella.

Ympäristöhäiriöt

Maaperän puhtaus

Maaperän pilaantuminen edellyttää puhdistamistoimia maankäytön muuttuessa. Yksityiset maanomistajat NCC ja UPM-Kymmene sekä aiemmin kaupungin vuokratontilla toimintaansa harjoittanut Puukeskus vastaavat osaltaan maaperän tutkimus- ja kunnostuskustannuksista.

Liikennemelu

Alueelle aiheutuu liikennemelua pääradan junaliikenteestä ja läheisyydessä olevilta kaduilta.

Laadittuun meluselvitykseen perustuen on korttelissa 38091 Malminkaareen ja Teerisuontiehen sekä korttelissa 38273 Teerisuontiehen rajoittuvien rakennusten ulkoseinille asetettu 35-38 dB(A) ääneneristysvaatimus. Kaavassa on määräys, etteivät korttelissa 38091 tonteilla 7, 8 ja 10 sekä tontin 5 Malminkaareen rajoittuvalla rakennusalalla asunnot saa sijoittua yksinomaan Malminkaaren puoleiselle sivulle.

Runkoäänitasot eivät suositusten mukaan saa ylittää 35 dB(A) asuinrakennusten alimmissa asuinkerroksissa. Alueelle laaditun runkoääniselvityksen perusteella korttelin 38091 Malminkaaren puoleisten asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja.

Lentomelu

Malmin lentokentän aiheuttamaa lentomelua on tarkasteltu Ilmailulaitoksen vuonna 2004 tekemässä selvityksessä. Selvityksen mukaan Ormuspelto ei kuulu alueeseen, jossa lentomelu aiheuttaisi yli 55 dB:n melutason.

Ympäristöriskit

Suunnittelualueen pohjoispuolella, Turvekuja 7:ssä, sijaitsee Koivunen Oy:n kemikaalivarasto. Koivunen Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen lupa vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen varastointiin. Kohde on laajuudeltaan ns. toimintaperiaateasiakirjavelvollinen. Tämä merkitsee sitä, että varasto kuuluu vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun direktiivin 96/82/EY piiriin, ns. Seveso II-direktiivi.

Ympäristöministeriön ohjeen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan vyöhykkeen sisälle, on kaavaa laadittaessa tarpeen pyytää kunnan palo- ja pelastusviranomaisen tai Turvatekniikan keskuksen lausunto. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Turvatekniikan keskuksen lausunnon alueen suunnitellusta maankäytöstä. Saadun lausunnon, 13.4.2005, (1111/36/2005) mukaan Turvekuja 7:ssä sijaitsevasta kemikaalivarastosta ei aiheudu turvallisuuden kannalta sellaista riskiä 300 metrin päähän, joka estäisi alueen kaavoituksen

Ilman laatu

Oy Contest Ab:n kahvipaahtimo sijaitsee osoitteessa Teerisuonkuja 1. Kaavaluonnoksen mukaan lähimmät asunnot sijoittuvat noin 90 metrin päähän paahtimosta. Alueella on todettu ajoittaista kahvinhajua. Ympäristölautakunta on 3.5 2005 myöntänyt Oy Contest Ab:lle ympäristöluvan (153 §), josta on kuitenkin valitettu. Lupaehdoissa todetaan mm., että kahvipaahtimon toiminnasta ei saa ympäristöön aiheutua hajua niin, että siitä aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai merkittävää haittaa omaisuudelle tai sen käytölle.

Nimistö Nimistötoimikunta ehdottaa alueen nimistön perustuvan alueen teolliseen historiaan. Nimet ovat:

1. Helatehtaankatu - Beslagfabriksgatan

2. Hela-aukio - Beslagplatsen

3. Helatehtaankatu - Beslagfabriksgatan

4. Sven Grahnin polku - Sven Grahns stig

5. Sven Grahnin puisto - Sven Grahns park

6. Saranakuja - Gångjärnsgränden

7. Pakkaajankatu - Packargatan

8. Pakkaajanaukio - Packarplatsen

9. Lankanaulankatu - Trådspiksgatan

10. Huopanaulankatu - Filtspiksgatan

11. Pikitehtaankatu - Beckfabriksgatan

12. Konni Zilliacuksen puisto - Konni Zilliacus park

13. Pikitehtaankuja - Beckfabriksgränden

14. Katontekijänkuja - Takläggargränden

15. Katontekijänaukio - Takläggarplatsen

16. Pikitehtaankulma - Beckfabrikshörnet

17. Ormuspellontie - Ormusåkersvägen

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Teollisuusalueen ja asumisen raja Malmilla on nyt Teerisuontien kohdalla. Kaavamuutos siirtää kyseistä rajaa Teerikukontien linjaan eli tässä suhteessa kyseessä ei ole periaatteessa suuri muutos nykytilanteeseen.

Muutoksen kohteena olevat alueet ovat nyt rappeutuneet. Tässä suhteessa tilanne muuttuu, kun asuinkorttelit rakennetaan. Uudet asukkaat lisäävät jonkin verran Malmin asukaslukua, joten paikallisista palveluista tulee kannattavampia. Kaupunkikuvallisesti merkittävintä on uusien kaupunkipientalojen tulo Malmille. Malmin aiemmat pientalot ovat toisen tyyppisiä ja tontit ovat olleet väljemmin rakennettuja.

Tontinluovutuksessa pyritään ottamaan huomioon erityisesti Ala-Malmin nykyisin hyvin vuokratalopainotteinen asuntokanta lisäämällä kovan rahan asumisen tarjontaa. Kaupunkipientalojen asuntokoko on myös oleellisesti suurempi kuin kerrostaloissa.

Ormuspellon alueen muutokset eivät itsessään vaikuta oleellisesti liikennemääriin. Muutokset ovat suurempia vasta, kun Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön toteutuu.

Teknisen huollon kannalta kyseessä on olevan verkoston parempi hyödyntäminen. Verkostoja joudutaan jossain määrin siirtämään, mikä aiheuttaa kustannuksia.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille noin 9,72 milj. euron kustannukset (alv 0 %), josta esirakentamiskustannukset ovat 4,5 milj. euroa, katujen rakentamiskustannukset 2,7 milj. euroa, puistojen 0,45 milj. euroa, vesihuollon 1,10 milj. euroa, sähköhuollon 0,40 milj. euroa ja kaukolämmön 0,52 milj. euroa. Muuntamon siirtokustannukset ovat 0,05 milj. euroa. Kustannukset kerrosneliömetriä kohden ovat keskimääräiset.

Lisäksi Malmin lentokentälle suunnitellun asuinalueen joukkoliikennettä palvelevan raitiotien rakentamiskustannukset kaava-alueen kohdalla ovat noin 1,0 milj. euroa.

Tehdyt tutkimukset ja selvitykset

Läntisimmän yksityisessä omistuksessa olevan suurkorttelin maaperän pilaantuneisuutta ja rakennettavuutta on selvitetty UPM-Kymmenen, Polar Kiinteistöt Oyj:n ja NCC Rakennus Oy:n toimesta. Selvityksiä ovat laatineet Maa ja Vesi Oy ja Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy. Korttelin melu- ja tärinäkysymyksiä on selvittänyt insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy.

Keskimmäisen suurkorttelin maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty kaupungin ja Puukeskus Oy:n toimesta.

Kiinteistöviraston geotekninen toimisto on selvittänyt kaupungin omistuksessa olevien alueiden rakennettavuutta.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2003.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin Malmi-talossa 16.9.2003. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.-26.9.2003.

Esitetyt mielipiteet ja lausunnot

 Mielipidekirjeet ja lausunnot on jaettu esityslistan liitteen.

Malmi-Seura ry esittää (9.10.2003), että se on perehtynyt Ormuspellon teollisuusalueen etelä- ja lounaisosien asemakaavan muutosehdotukseen. Seura pitää erittäin tervetulleena ehdotetun uuden asuntoalueen perustamista Malmin keskustaan hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien äärelle.

Väestö- ja asutusrakenteen monipuolistamiseksi tulee painottaa sellaisia ratkaisuja, jotka täydentävät nykyistä rakennetta, eivätkä vahvista vinoutuvaa kehitystä. Malmille on sijoitettu viime vuosina varsin paljon erityisryhmien asumista. Ormuspellon asuinalueessa tulee ottaa huomioon läheinen laaja kerrostaloalue ja sen sosiaalinen rakenne. Siten sekoittumisperiaatteen mukaisesti uudella alueella tulisi painottaa tasokkaita omistusasuntoja - joskaan ei aivan kategorisesti.

Alueella ei ole erityisiä historiallisia rakennuksia eikä muitakaan suojelukohteita. Vanhan hautausmaaradan voisi huomioida nimistössä. Teollisuusalueiden maaperä tulee puhdistaa ennen asuntorakentamista ja rajaus pienteollisuusalueeseen tulee suunnitella huolellisesti.

Teollisuusalueet voidaan muuntaa asuntoalueiksi. Sen sijaan Teerisuontien varressa sijaitseva laaja koivikko palvelee lähialueen asukkaita, koirien ulkoiluttajia, lapsia jne. Osa koivikosta on pohjaltaan louhikkoista, mutta osassa on valmiita polkuja ja kookkaat koivut muodostavat viihtyisän puistikon. Koivikosta tulisi riittävä osa säilyttää puistikkona.

Seura haluaa lausua näkemyksensä alueen asemakaavan tulevista suunnitteluperiaatteista. Muutosalueen rajaus on seuran mielestä riittävän suuri laadukkaan asuinalueen muodostamiseksi.

Ympäristökeskus toteaa (7.10.2003), että melukysymyksiä ja maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueella ei juurikaan ole teollista toimintaa, joka aiheuttaisi ilmaan melu- tai epäpuhtauspäästöjä.

Ympäristökeskus esittää (11.2.2004), että Koivunen Oy:n kemikaalivarasto edellyttää vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukaan toimintaperiaateasiakirjan laatimista. Ympäristökeskuksen mielestä asiasta on kaavaa laadittaessa tarpeen pyytää lausunto palo- ja pelastusviranomaiselta tai TUKESilta.

TUKES toteaa (13.4.2005) lausunnossaan, ettei Turvekuja 7:ssä sijaitsevasta kemikaalivarastosta aiheudu turvallisuuden kannalta sellaista riskiä 300 m:n päähän, joka estäisi alueen kaavoituksen asuntokäyttöön.

Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry esittää (6.10.2003), että Ormuspeltoon huomioitaisiin tonttivaraus vanhusten sekä eri asteisten vammaisten palvelutalohankkeelle.

Marja Kesti esittää (4.3.2003), että alueelle suunniteltaisiin myös pieniä asuntoja ja erityisesti esim. asumisoikeusasuntoja. Näihin asuntoihin tulisi keskituloisella tai eläkeläisellä olla mahdollisuus sijoittua. Näin nämä ihmiset, jotka pystyvät edes kohtuudella sijoittamaan asuntoon, eivät kuormittaisi Helsingin kaupungin asuntojonoja.

Leena Koivu (3.10.2003) on tyytyväinen, että Ala-Malmin julkisivu paranee. Tullivuorentien liikennettä ei pitäisi lisätä. Ainakin raskas liikenne pitäisi ohjata muuta kautta Ormuspellon teollisuusalueelle. Hän tekee ehdotuksen myös alueen keskellä olevan puiston nimeämiseksi Itäisentien puistoksi.

Kari Lampi esittää (9.10.2003) huolestuneisuutensa lisääntyvän liikenteen johdosta. Erityisesti lentokentälle johtava läpiajoliikenne Tullivuorentiellä on huononnus. Jo Kotinummentien sillan rakentamisen myötä tilanne huononi huomattavasti. Huolimatta Ormuspellon rakentamisesta on Tullivuorentien varren asumisolosuhteita parannettava.

NCC Rakennus Oy:n ja UPM-Kymmenen kanssa on kehitetty suunnitelmaa yhteistyössä, ja heidän mielipiteensä näkyvät itse suunnitelmassa.

Asemakaavaosasto toteaa esitettyihin mielipiteisiin, että alueen sosiaaliseen rakenteeseen vaikuttaa pientalopainotteisuus. Ne ovat todennäköisesti pääosin omistusasuntoja. Kovan rahan asuntotuotannon osuus tulee suuremmaksi kuin Ala-Malmilla tähän mennessä.

Kaavaluonnoksessa on huomioitu Primon tehtaan olevan julkisivun säilyttäminen, vaikka Malmi-Seura ei ole asiasta erikseen maininnut. Jonkinlaista muistumaa tästä teollisuusrakennuksesta on pidetty hyvänä sikäli, että se antaa alueelle ajallista syvyyttä. Hautausmaaradan nimi esiintyy alueella jo Longinojanpuiston asemakaavassa nimellä Vanhanradanraitti. Siksi rataa ei ole uudestaan käytetty Ormuspellon alueen nimistössä.

Malmi-Seuran mainitsema koivikko on entistä peltoa, joka on metsittynyt. Sitä ei ole säilytetty puistona, koska alue on nyt teollisuuden korttelialuetta, joka on vain jäänyt rakentamatta. Tarkoitus on ollut muuttaa niin paljon alueesta asumiseen kuin on kohtuudella mahdollista.

Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry:n toivomus tontista alueella on huomioitu siten, että heidän tilaohjelmaansa sopii kerrostalotontti 38276/1. Tontin varaamisesta päättää myöhemmin kiinteistölautakunta. Tontin suunnitelmaa voidaan kehittää kaavan myöhemmissä valmisteluvaiheissa yhdessä Milja ry:n kanssa, mikäli tontinvaraus realisoituu.

Marja Kestin toivomuksen mukaan alueelle tulee myös pieniä asuntoja. Ne sijoittuvat pääosin kerrostalotonteille. Niiden omistusmuodosta ei määrätä kaavassa.

Leena Koivun ja Kari Lammen päähuoli liittyy alueen pääkatuverkkoon. Tässä vaiheessa pääkatuverkkoon ja liikennemääriin on vaikea ottaa lopullista kantaa, koska Malmin kentän osayleiskaavan laatimista ei ole voitu koko painollaan aloittaa johtuen Helsingin yleiskaavaan ja erityisesti kenttään kohdentuvasta kaavavalituksesta.

Tilastotiedot

Nykyiset käyttötarkoitukset ja pinta-alat

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala ha

Kerrosala

 

T

0,50

4 100

 

TT

2,78

41 750

 

TTV

4,89

48 900

 

VM

0,04

 
 

EV

0,23

 
 

VP

0,68

 
 

LP

0,12

 
 

katualueet

2,48

 
 

Yhteensä

11,73

94 750

       

Kaavaluonnoksen käyttötarkoitukset ja pinta-alat

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala ha

Kerrosala

 

AK

1,84

28 500

 

AS

0,32

5 400

 

A

0,89

8 040

 

AP-1

1,16

8 970

 

AP-2

0,40

2 940

 

AH

0,17

-

 

- asuintontit yht.

4,79

53 850

       
 

T

1,11

9 980

 

KTY

0,21

2 150

 

- työpaikkatontit yht.

1,32

(osa rakennettu)

12 130

       
 

VP

0,41

-

 

LP ja LPA

0,56

-

 

kadut

4,69

-

 

Yhteensä

11,73

65 980

 

Asemakaavan muutosluonnoksen alueen aluetehokkuus on noin 0,6 laskettuna siten, että mukana ovat korttelialueet, sisäiset kadut ja puistot sekä aluetta reunustavat katualueet kadun puoleen väliin saakka.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Ormuspellon teollisuusalueen osaa koskevan asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä niille mielipiteensä lähettäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Visanti Matti, projektipäällikkö, puhelin 169 4324
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276
Piela Sari, diplomi-insinööri, puhelin 169 3527
Nicklén Mervi, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4240

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Havainnekuva

 

Liite 3

Asemakaavan muutosluonnos

 

Liite 4

Mielipidekirjeet ja lausunnot


Alkuun

2

MEILAHDEN YLÄASTEEN KOULUN TONTIN LAAJENNUSTA KOSKEVA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11457)

Kslk 2004-919, Arola Mika 21.2.2005, Astala Erkki ym. 15.3.2005, Kelarinne
Asunto-osakeyhtiö 12.3.2005, Länsi-Helsingin Vihreät ry 15.3.2005, Mattsson
Erika s-posti 13.3.2005, Mäntytie 17 ja 19 Akateeminen Asunto-osakeyhtiö
16.3.2005, Mäntytie 25 Asunto Oy hallitus, Opetusvirasto 220 12.5.2004, Opev
21.3.2005, Pihlajatie 28 As Oy s-posti 18.3.2005, Päiväkoti Pihlajan
henkilökunta s-posti 17.3.2005, Päiväkoti Pihlajan vanhempaintoimikunta
17.3.2005

Kuusitie 12, Valpurinpuisto, karttaruutu G4, P2, hankenro 200

15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15615 tonttia 1 sekä puistoaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti Alue sijaitsee Meilahden kerrostaloalueen keskellä olevan Valpurinpuiston pohjoispäässä.

Tiivistelmä Meilahden yläasteen koulun tonttia laajennetaan viereiselle puistoalueelle. Koulun kaakkoispuolella oleva puiston hiekkakenttä liitetään koulun välituntipihaksi ja koulun koillispuolelle sijoitetaan jätekatos-huoltorakennus. Koulu suojellaan. Rakennusoikeus ei muutu.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty opetusviraston aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta sekä lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 9318 (vahvistettu 26.1.1988). Kaavan mukaan alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) ja puistoa (VP).

Maanomistus

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Meilahden kerrostaloalue on kaupunkikuvaltaan yhtenäistä ja rakenteeltaan avonaista. Kaavamuutosalue sijaitsee kerrostaloalueella olevan puiston Kuusitien puoleisessa päässä. Valpurinpuisto on pitkänomainen, rakennettu ja vehreä puisto, jonka molempina päätteinä on koulurakennus, pohjoisessa Meilahden yläasteen koulu ja etelässä Meilahden ala-asteen koulu.

Meilahden yläasteen koulu, alun perin Meilahden yhteiskoulu valmistui vuonna 1955 arkkitehti Tuomas Väyrysen laatimien suunnitelmien mukaan. Koulun lähes samansuuruinen laajennusosa valmistui vuonna 1964, suunnittelijana oli edelleen sama arkkitehti. Rakennuksen eri osat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka edustaa laadukasta 1950- ja 60-luvun kouluarkkitehtuuria. Koulurakennus kuuluu osana Meilahden alueen pääosin 1940-lukua edustavaan laajaan kerrostaloalueeseen.

Vanhemman osan julkisivut ovat valmistumisajalle tyypilliseen tapaan rapatut, uudemman osan julkisivuissa on käytetty punatiiltä. Julkisivut materiaaleineen ovat säilyneet varsin hyvin alkuperäistä vastaavassa asussaan. Rakennuksen sisätilat on suunniteltu detaljoidusti, ja myös ne ovat pääosin säilyneet varsin hyvin. Sisätiloissa korostuu runsas punatiilen käyttö paitsi aulatiloissa, myös luokkakäytävien seinissä. Alakerran aulatilat liittävät rakennuksen eri osat yhteen ja muodostavat polveilevan tilasarjan portaikkoineen.

Meilahden yläasteen koulu on arvioitu helsinkiläistä kouluarkkitehtuuria käsittelevässä inventointiraportissa "Opintiellä - Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980 (kaupunkisuunnitteluvirasto 2004:12) luokkaan 1. Raportin sisältämien suojelutavoitteiden mukaan tähän luokkaan kuuluvat koulurakennukset tulisi suojella asemakaavalla.

Valpurinpuisto on korttelin sisällä siten, että sinne on kulku etelästä suoraan kadulta Valpurintien puolelta sekä pohjoisesta kapeiden kulkuyhteyksien myötä Meilahden yläasteen koulun ohi Kuusitieltä. Muilla reunoilla puisto rajautuu kerrostalokortteleihin. Koulun tonttiin liitettävän hiekkakentän kohdalla idässä on päiväkoti Pihlaja.

Koulun tontilla Kuusitien varrella sijaitsee pieni istutettava alueen osa, jonka puusto on vanhaa.

Valpurinpuiston alla kalliossa on Valpurinpuiston yhteisväestönsuoja, joka on pysäköintikäytössä. Ajoyhteys luolaan on Kuusitieltä. Väestönsuojan katon korkeusasema on noin +3. Väestönsuojasta vain pieni osa on kaava-alueen eteläosassa.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Kuusitiellä on vesijohto 300 mm, jätevesiviemärijohto 300 mm, kaukolämpöjohto 400 mm, sähkökaapelit 20 kV ja 10 kV sekä tietoliikennekaapeleita.

Kaava-alueen länsiosalla kulkee jätevesitunneli, jonka katto on tasolla noin +5.0.

Alue on kallioista ja kitkamaata. Kallio on lähellä maan pintaa, alle 3 m syvyydessä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on koulun olosuhteiden parantaminen: jätekatoksen paloturvallinen sijoittaminen, koululaisten välituntipihan osoittaminen sekä huoltoajoreitin osoittaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Meilahden yläasteen koulun tontti on vain hieman itse koulurakennusta isompi. Koululla ei ole välituntipihaa ja koulun huoltoliikenne kulkee puiston kautta. Myös jäteastiat sijaitsevat puiston puolella. Ongelmat on ratkaistu asemakaavan muutosehdotuksessa liittämällä osa Valpurinpuistoa (VP) Meilahden yläasteen koulun tonttiin (YO), jolloin em. toiminnoille on voitu osoittaa paikka tontilta.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 6 375 m2. Puistoalueesta koulutontiksi muuttuvaa aluetta on 2 054 m2.

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

Koulurakennuksen korkeus on osalla rakennusalaa määrätty vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman mukaan ja osalla rakennusalaa rakennuksen julkisivun korkeuden mukaan. Koulurakennus suojellaan. Tontin rakennusoikeutena pysyy nykyinen 6 200 k-m2.

Tonttia ei saa aidata, elleivät turvallisuussyyt muuta vaadi.

Liikenne Koulun tontille on sijoitettava 10 autopaikkaa. Autopaikat on osoitettu tontin reunoille.

Luonnonympäristö

Kuusitien puolella olevalla istutettavalla tontin osalla on oleva puusto säilytettävä.

Suojelukohteet

Koulurakennus suojellaan merkinnällä sr-2, kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton sekä aulatilojen, portaikkojen ja niitä yhdistävien käytävien rakennustaiteellista tai historiallista arvoa tai ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaisluonteeseen soveltuvalla tavalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Teknisen huollon verkostoihin ei kaava aiheuta muutoksia. Tonttiin liitettävällä alueella ei ole johtoja.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperä on hyvää kitkamaata rakentamisen kannalta. Alueella ei ole ollut maaperää likaavaa toimintaa. Nykyisen koulutontin länsireunan ali kulkee maanalaista jätevesitunnelia varten varattu alueen osa. Tunnelin kohdalla kalliota ei saa louhia siten, että tunnelille aiheutuu haittaa. Tontin eteläkulmassa on maanalainen väestönsuojaksi tarkoitetun tilan alue. Sen yläpuolelle rakennettaessa ei saa vaarantaa olemassa olevan väestösuojan suojakäyttöä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttamisen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäisiä ja säilyttäviä. Uusi huoltorakennus siistii ympäristöä, koska irralliset jäteastiat siirtyvät huoltorakennukseen. Koulun huoltoliikenne siirtyy puistosta koulun tontille. Koska puisto säilyy kaavamuutoksen toteutumisen jälkeenkin avoimena alueena, ei vaikutuksia ihmisten toimintamahdollisuuksiin juurikaan ole. Ympäristön asukkaiden kannalta koulun pihan alueen määrittyminen vaikuttaa myönteisesti houkuttaessaan oppilaita pysymään laajentuneella koulun alueella. Koulun piha-alueeksi muuttuvan alueen kalustaminen ja kunnostaminen parantaa puiston käytettävyyttä myös ilta-aikaan. Asemakaavan muutoksen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.2.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Meilahden yläasteen koululla 28.2.-18.3.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, opetusviraston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 11 mielipidettä koskien asemakaavan muutosluonnosta. Näistä 3 koski lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

./. Saapuneet kirjeet (11 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

Arola Mika (21.2.2005), Länsi-Helsingin Vihreät ry (15.3.2005) ja Päiväkoti Pihlajan vanhempaintoimikunta (17.3.2005) ovat ilmoittaneet mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että päiväkoti Pihlajaa ei ole mainittu keskeisenä osallisena, vaikka yläasteen pihan laajennus koskee läheisesti myös päiväkotia.

Asemakaavaosasto toteaa, että päiväkoti Pihlaja on asemakaavan muutosalueen välitön naapuri, joten se on osallinen ja sille on tiedotettu suunnittelusta kirjeellä.

As Oy Kelarinne (12.3.2005) ja Akateeminen Asunto-osakeyhtiö Mäntytie 17 ja 19 (16.3.2005) ovat ilmoittaneet mielipiteenään vastustavansa asemakaavan muutosluonnosta. Valpurinpuisto on Meilahden ainoa puisto ja sen käyttö on lisääntynyt mm. alueen voimakkaan ikärakenteen muutoksen vuoksi sekä Pikku-Huopalahden, Tilkanmäen ja Paciuksenkadun rakentamisen myötä. Viheralueen käyttäminen muihin tarkoituksiin on Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän viheralueohjelman periaatekannanoton vastaista. Helsingin keskusta-alueen viheralueiden pinta-alaa ei pidä vähentää ilman erityisen painavaa syytä.

Alueelle kaavailtu huoltorakennus tulee houkuttelemaan aiempaa enemmän levotonta ainesta.

Päiväkodin läheisyyden ja koulun suurien ikkunoiden vuoksi alue ei sovi koulun urheilukentäksi. Kenttä tulee palauttaa puistoksi. Alueella on urheilukenttiä lähistöllä jo entuudestaan.

Alueen rajaaminen puistosta vaikeuttaa alueen jalankulkuliikennettä Mäntytieltä Mannerheimintielle liikennevälineisiin ja kauppoihin. Jo nyt tätä liikennettä on vaikeutettu ohjaamalla jalankulku päiväkoti Pihlajan alueen läpi, jolloin aiemman raitin sijasta joudutaan kulkemaan pihan ja kahden portin läpi. Jalankulkuliikenteen vaikeuttaminen on haitallista vanhuksille ja lapsiperheille sekä Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän liikkumisesteettömyysstrategian periaatteiden sekä Helsinki kaikille 2002-2011 -projektin ja SuRaKu-projektin periaatteiden vastaista.

Puiston osan liittäminen koulun pihaan ei ole tarpeellista, koska alue toimii nykyiselläänkin koulun välituntipihana. Tontin kasvattaminen sen sijaan mahdollistaa autojen pysäköinnin hiekkakentälle ilta-aikaan, jolloin koulun tilat ovat aktiivisesti eri harrastuspiirien käytössä. Kaavamuutos mahdollistaa, että kyseiselle alueelle rakennetaan myöhemmin rakennuksia tai rakennelmia, jolloin lapsille tarpeellinen pelikenttä poistuu käytöstä.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan muutoksessa alueen hallinta muuttuu rakennusvirastolta opetusvirastolle. Myös vastuu sen ulkoisesta ilmeestä ja ylläpidosta siirtyy opetusvirastolle. Koululla ei ole tällä hetkellä ole käytännössä lainkaan omaa pihaa. Koulu voi kaavamuutoksen jälkeen kalustaa piha-alueensa omien tarpeittensa mukaan nykyistä paremmin. Asemakaavan muutoksessa kielletään alueen aitaaminen, jolloin alueen kulkuyhteydet ja ilme ei juurikaan muutu vaan pysyy Meilahden tyyliin avonaisena. Nykyiset reitit Valpurinpuistoon pysyvät ennallaan. Pääreitti Kuusitielle kulkee edelleen koulun länsipuolella. Iltaisin koulun piha on avoimena kaikkien käytössä.

Asemakaavassa osoitetaan tarvittavat pysäköintipaikat koulun sivustoille. Nyt koulun tontiksi muutettavalle alueelle niitä ei osoiteta. Myös pihan kalustusten sopivalla sijoittelulla voidaan vaikuttaa iltapysäköintiin.

Koulun huoltoliikenne joudutaan edelleen hoitamaan Kuusitieltä.

Länsi-Helsingin Vihreät ry (15.3.2005), Päiväkoti Pihlajan vanhempaintoimikunta (17.3.2005) ja Päiväkoti Pihlajan henkilökunta (17.3.2005) ovat ilmoittaneet mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että päiväkodin lapset ovat voineet käyttää ulkoilussaan lisäpihanaan nyt yläasteen pihaksi kaavoitettavaa aluetta. Valpurinpuiston hiekkakentän käyttöoikeus tulee jakaa jatkossakin päiväkodin ja koulun kesken. Toinen vaihtoehto on kaavoittaa osa hiekkakentästä koululle ja osa päiväkodille. Hiekkakenttä on osa kaupungin yleistä viher- ja virkistysaluetta, puistoa, joka kulkee Meilahden läpi. Kentän rajaaminen koulun alueeksi rajoittaa sen käyttöä. Alueen aitaaminen ei ole hyväksyttävissä. Se vaikuttaisi merkittävästi päiväkodin ulkoilumahdollisuuksiin, sekä lasten viemisiin ja tuomisiin. Jätekatoksen sijoittamisessa tulee huomioida viereinen päiväkoti. Huoltorakennuksen tulee olla kooltaan mahdollisimman pieni. Peruuttava huoltoliikenne on mahdollinen vaaratekijä lapsille. 1950-luvun viihtyisä, yhtenäinen ja puistomaisen avoin asuinalue tulisi säilyttää nykyisellään, eikä sitä tule rajoittaa aidoilla.

Asemakaavaosasto toteaa, että päiväkoti Pihlaja voi käyttää aluetta edelleenkin. Huoltoliikenteen reitti keittiölle ja tulevalle jätekatokselle kulkee koulun ympäri kiertäen länsipuolelta Valpurinpuiston puolelle. Jäteastiat ovat aiemmin sijainneet koulun seinustalla. Palomääräysten vuoksi ne on sijoitettava etäämmälle koulurakennuksesta. Ympäristön siisteyden ja terveellisyyden kannalta jätehuoltorakennuksen tekeminen on mielekkäämpää kuin pitää jäteastioita ulkona. Alueen liittäminen koulun tonttiin varmistaa sen, että koulun huoltoliikenne kulkee kokonaan koulun tontilla eikä puistossa. Reitti sinällään ei muutu. Muilta osin viitataan vastaukseen As Oy Kelarinteelle.

Astala Erkki ym. (15.3.2005) on ilmoittanut mielipiteenään vastustavansa asemakaavan muutosluonnosta. Valpurinpuisto on alueen ainoa puisto. Puistoalue on nykyiselläänkin pieni ja sen käyttö on kasvamassa. Puistoalueen muuttaminen koulun piha-alueeksi rajoittaa jalankulkuyhteyksiä puistosta Kuusitielle ja edelleen Mannerheimintien ja Pikku-Huopalahden suuntaan. Suunnitelman mukaan alueelle sijoitettava jätekatos pyritään sijoittamaan riittävän etäälle koulurakennuksesta, mutta käytännössä se sijaitsee hyvin lähellä paitsi koulua myös viereisen tontin päiväkotia.

Asemakaavaosasto viittaa edellä annettuihin As Oy Kelarinteelle ym. ja Länsi-Helsingin Vihreät ry:lle ym. vastineisiin.

Arola Mika (21.2.2005) on ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että päiväkoti kärsii pihan pienuudesta ja ihmettelee miksi uutta tilaa on osoitettu vain koululle eikä myös päiväkodille.

Asemakaavaosasto toteaa, että koululla ei tällä hetkellä ole lainkaan välituntipihaa. Päiväkodin pihaa on jo kasvatettu puistoalueelle aitaamalla siitä alue sen omaan käyttöön. Koulun tontin laajennus tehdään aitaamatta ja päiväkoti Pihlaja voi käyttää aluetta edelleenkin.

Mattson Erika (13.3.2005) on ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että suunnitelmassa on jätetty huomioimatta jätekatoksen sijoittuminen viereisen päiväkodin pihan välittömään läheisyyteen.

Asemakaavaosasto viittaa Länsi Helsingin Vihreät ry:lle ym. annettuun vastineeseen.

As Oy Pihlajatie 28 (18.3.2005) on ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että ehdotettu kaavamuutos muuttaisi oleellisesti Valpurinpuiston Kuusitien puoleisen päädyn ilmettä ja vaikeuttaisi merkittävästi liikkumista puiston alueella. Hiekkakenttä tulisi pitää puistoalueena.

Asemakaavaosasto toteaa, että aitaamisen kieltävä kaavamääräys varmistaa sen, että alueen kulkuyhteydet ja ilme ei juurikaan muutu. Muilta osin viitataan vastaukseen As Oy Kelarinteelle.

Opetusvirasto (21.3.2005) on ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että jätekatoksen rakennusala on sijoitettu noin 9 metriä eri paikkaan kuin hakemuksen liitteenä olleessa pihajärjestelysuunnitelmassa. Asemakaavan muutosluonnoksen mukainen jätekatoksen paikka on keittiön huoltoportaan kohdalla ja kaventaa jäljelle jäävän ajotien n. 3 metrin levyiseksi. Se asettuu myös vastapäätä koulun 1. kerroksessa olevia ikkunoita. Opetusvirasto pyytää selvittämään jätekatoksen rakennusalan sijaintia edellä esitettyjen näkökohtien valossa.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavaluonnoksessa oli paikkaa siirretty hakemuksen viitesuunnitelmaan verrattuna hieman etäämmälle päiväkodista. Paikkaa on tarkistettu asemakaavan muutosehdotuksessa opetusviraston toivomalla tavalla.

TIlastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Puisto (VP)

2 054

0

 

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

4 321

6 200

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Puisto (VP)

0

0

 

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

6 375

6 200

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11457 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Prokkola Janne, arkkitehti, puhelin 169 4256
Makkonen Leena, arkkitehti, puhelin 169 4289
Narvi Seija, insinööri, puhelin 169 4280
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11457

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Mielipidekirjeet


Alkuun

3

TEOLLISUUSKATUA VÄLILLÄ STURENKATU - RATAPIHANTIE
KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA ANNETUT
LAUSUNNOT (NRO 11310)

Kslk 2001-1994, Khs 2004-2659/523 5.4.2005

Hankenro 350

17. kaupunginosan (Pasilan) puistoaluetta, 22. kaupunginosan (Vallilan) osaa korttelista 390, puisto-, rautatie-, pysäköinti- ja katualueita sekä kaupunginosan rajaa koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 25.11.2004 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11310 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa Teollisuuskadun kunnostamisen ja rakentamisen 2 + 2-kaistaiseksi Sturenkadun ja Ratapihantien välillä. Rautatie-, pysäköinti- ja puistoaluetta muutetaan katualueeksi. Katualuetta muutetaan puistoalueeksi. Kaupunginosan raja muuttuu.

Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 § nojalla julkisesti nähtävillä 21.1.-21.2.2005. Helsingin Energia, Helsingin Vesi, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta, Ratahallintokeskus ja VR-yhtymä antoivat ehdotuksesta lausuntonsa. Muistutuksia ei tehty.

Ratahallintokeskuksella (18.3.2005) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Helsingin Energia (1.3.2005) toteaa, että muutosehdotusalueella Teollisuuskatuun on tehtävä sähkönjakeluverkon kaapelointia varten alitukset Telekujan kohdalla sekä Jämsänkadun risteyksen itäpuolella. Alitukset tulevat palvelemaan myöhemmin Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksen mukaista sähkönjakeluverkon rakentamista.

Helsingin Energialla ei ole ehdotukseen muuta huomautettavaa.

Asemakaavaosasto toteaa, että esitetyt vaatimukset voidaan ottaa huomioon katusuunnitelmaa tehtäessä.

Yleisten töiden lautakunta (10.3.2005) toteaa, että esitetty Teollisuuskadun jakso rajautuu koko eteläreunaltaan suunnitteilla olevaan Pasilan konepajan asuntoalueeseen. Teollisuuskadun suunnittelussa tulee olla käytettävissä riittävät lähtötiedot asuntoalueen katu- ja kunnallistekniikan liittymistä. Suunnitelma määrää suoraan katuun liittyvien kiinteistöjen korkeustasot.

Teollisuuskadun katurakentamisen kustannusarvio on noin 9,8 miljoonaa euroa. Rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Välin Sturenkatu-Jämsänkatu toteuttaminen on liikenneinvestointien taloussuunnitelmaehdotuksessa esitetty vuosiksi 2006-2007 ja sen kustannusennuste on 2,2 miljoonaa euroa. Näiltä osin rakentamisen ajoitus liittyy raitiolinja 9:n toteutusaikatauluun. Välin Jämsänkatu-Ratapihantie toteutus on ajankohtainen vuoden 2008 jälkeen.

Alueella aiemmasta toiminnasta likaantunut maaperä tulee puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista likaajan toimesta ja kustannuksella.

Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräys istutettavasta puurivistä tulee muuttaa ohjeelliseksi mm. raitiolinja 9:n vaatiman tilanvuoksi. Katupuiden lopullisesta sijainnista päätetään katusuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Sähköttäjän puistoon liitettävä kaistale suunnitellaan ja rakennetaan Teollisuuskadun länsipään rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvän kaistaleen lisäksi suunnittelutyössä tarkastellaan myös puistossa sijaitsevan tiilimuurin ja ajoväylän välistä luiskaa. Ajoväylän purkamisen, luiskan muotoilun ja kasvillisuuden istuttamisen kustannusarvio on noin 190 000 euroa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta, ehdolla, että kaavaan merkitty istutettava puurivi muutetaan sijainniltaan ohjeelliseksi. Jatkosuunnittelussa tulisi tutkia myös asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle jäävän Jämsänpuistikon osan muuttamista katualueeksi.

Asemakaavaosasto toteaa, että asuntoalueen ja konepajan pohjoiskärjen tarkemmassa suunnittelussa tarvitaan Teollisuuskadun suunnittelussa määräytyviä kiinteistöjen korkeustasoja. Alueiden suunnittelun tulee kulkea rinnakkain. Esitetyt vaatimukset voidaan ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Puurivien sijainti on muutettu likimääräiseksi. Jämsänpuistikon osan muuttamista katualueeksi voidaan tarkastella siinä vaiheessa kun Jämsänkadun varren teollisuuskorttelin 22691 laajentamisen selvittäminen on ajankohtaista. Saastunut maaperä selvitetään ja kunnostetaan likaajan tai maanomistajan kustannuksella.

Ympäristölautakunta (15.3.2005) toteaa, että Teollisuuskatu liittyy konepaja-alueen suunnitteluun. Konepaja-alueen 1. vaiheen asemakaavaehdotuksessa on liikennemelua torjuttu merkitsemällä Teollisuuskadun varteen muurimainen rakenne. Tällöin kadusta muodostuu ns. katukuilu, jossa epäpuhtauksien laimeneminen olisi heikkoa ja ilmanlaatu tulisi olemaan huono. Teollisuuskadun ja Pasilan konepaja-alueen ilmanlaatua ja suunnitteluratkaisujen vaikutuksia ei ole vielä riittävästi selvitetty asemakaavaehdotuksen hyväksymistä varten. Ympäristölautakunta edellyttää, että selvityksiä tarkennetaan erityisen katukuiluihin kehitetyn leviämismallin avulla.

Konepaja-alueen toiminnot ovat selvitysten mukaan myös pilanneet maaperää ja pilaantuneisuus voi ulottua myös katualueelle. Tämä tulee ottaa huomioon sekä konepaja-alueen että katualueen suunnittelussa. Kaavaselostuksessa on viitattu konepaja-alueella tehtyihin maaperän ja orsiveden pilaantuneisuutta koskeviin selvityksiin ja todettu haitta-aineiden voineen levitä myös katualueelle. Katualueen pilaantuneisuutta ja kunnostustarvetta ei kuitenkaan ole selvitetty. Maaperän kunnostustarve ja kunnostusvastuut eri omistajaosapuolten kesken on selvitettävä ja kaavaselostukseen liitetään kunnostustarpeen lisäksi tiedot kaupungille aiheutuvista kunnostuskustannuksista.

Asemakaavaosasto toteaa, että Teollisuuskatu on yleiskaavassa merkitty pääkaduksi. Tämän asemakaavan myötä tulee mahdolliseksi kunnostaa se kaupunkimaiseksi kaduksi puuistutuksineen. Konepaja-alueen kaavoitukseen yhteydessä tutkittiin Teollisuuskadun linjausta ja liittymien sijaintia. Kadun muodostuminen ns. katukuilumaiseksi ratkaistaan vasta konepajan alueen kaavoituksen yhteydessä. Konepaja-alueen 1. vaiheen asemakaavalla ei vielä muodosteta katukuilua, sillä kadun molemmin puolin olevien rakennusten väli on yli 100 m ja Keski-Pasilan suunnan ajoradat sijaitsevat osin liikennetunnelissa.

Saastunut maaperä selvitetään ja kunnostetaan likaajan tai maanomistajan kustannuksella.

Helsingin Vesi (19.3.2005) toteaa, että asemakaavaselostuksessa esitetty Teollisuuskadun sadevesiviemäröinti perustuu ratkaisuihin, joiden toteutuksesta ei vielä ole päätöstä. Teollisuuskadun länsipään sadevesiviemäröinti tulee ratkaista alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Teollisuuskadun eteläreunaan tullaan koko matkalle rakentamaan sadevesiviemäröinti, yhteensä noin 800 metriä. Sen rakentamiskustannukset ovat noin 300 000 euroa (alv 0). Kustannuksissa ei ole huomioitu johtosiirtoja, jotka mahdollisesti aiheutuvat Jämsänpuiston myöhemmästä kaavoittamisesta rakennustontiksi.

Helsingin Vesi varautuu uuden vesihuoltoverkon rakentamiseen alueen edellyttämässä aikataulussa.

Teollisuuskadun pohjoisreunassa on merkitty istutettavaksi puurivi. Puurivi tulee osittain rakennettujen vesijohtojen päälle. Puurivin sijainti tulee merkitä ohjeelliseksi.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Asemakaavaosasto toteaa, että puurivien sijainti on muutettu likimääräiseksi.

VR-yhtymä Oy (17.3.2005) toteaa, että Teollisuuskatu rajautuu VR-Yhtymä Oy:n omistamaan Pasilan Konepaja-alueeseen lähes kilometrin pituudelta. Kaavaselostuksen mukaan tälle katuosuudelle on tulossa konepajan puolelle vain kaksi tonttiliittymän luonteista liittymää. Teollisuuskadun vastakkaisella puolella on havainnekuvan mukaan viisi tonttiliittymää ja neljä katuliittymää.

Kortteleiden 22397 ja 22400 väliin Jämsänkatua vastapäätä tarvitaan tonttiliittymä. Sähköjunahallin molemmissa päissä olevat tonttiliittymä tulee muuttaa katuliittymän luonteisiksi.

Sähköjunahallin ulkoseinä rajautuu katualueeseen kiinni. Rakennuksen ulkopuolelle ulottuvien perustusten ja johtolinjojen sijainti katualueella tulee sallia.

Teollisuuskadun alla on kaupungin rakentama n. 160 metriä pitkä orsipato, jonka tarkoituksena on estää konepajahallien puupaalutusta suojaavan orsiveden karkaamista kadun vastakkaisella puolella tapahtuvan kuivatuspumppauksen vuoksi. Pato tulee kunnostaa ja, jatkaa kumpaankin suuntaa ja liittää suojelualueen ympärille rakennettaviin patoseiniin kuten kaavaselostuksessa on mainittu.

Asemakaavaosasto toteaa, että Teollisuuskatu on pääkatu-luokan katu. Pääkadun liikenteen sujuvuuden vuoksi tonttiliittymien määrä pyritään pitämään rajallisena. Koska kuitenkin alue on vanhaa kaupunkirakennetta, ei kaikkia suunnittelutavoitteita pystytä noudattamaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin tehdä po. katuosuudelle mahdollisimman vähän uusia liittymiä. Rakennusjärjestyksessä määrätään perustusrakenteiden ulottumisesta katualueelle.

Kaavalla ohjataan pohjavedensuojeluun liittyvien tavoitteiden toteutumista, mutta ei määrätä teknistä toteutustapaa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos

Istutettavan puurivin merkintä on muutettu muotoon: Likimääräinen istutettava puurivi.

Jatkotoimenpiteet Asemakaavaosaston mielestä tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 25.11.2004 päivätyn ja 15.9.2005 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11310 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää etteivät annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Prokkola Janne, arkkitehti, puhelin 169 4256

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11310

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11310 annetut lausunnot


Alkuun

4

LAUSUNTO YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE VANHANKAUPUNGINLAHDEN
LINTUVESI - NATURA 2000 -ALUEEN HOITO- JA
KÄYTTÖSUUNNITELMASTA

Kslk 2005-1117, Ylk 32 14.6.2005

Karttaruudut H4, H5, J4 ja J5

Lausuntopyyntö Ympäristölautakunta pyytää lausuntoa Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta (http://www.hel2.fi/ymk/ymparistotila/luonto/vanhankaupunginlahti/
Vanhankaupunginlahden_hks_lopullinen_ehdotus.pdf).

Hoito- ja käyttösuunnitelman alue

Hoito- ja käyttösuunnitelma-alueena on Vanhankaupunginlahden lintuvesi -niminen Natura 2000 -alue (FI0100062). Alueeseen kuuluvat Vantaanjoen suistossa sijaitseva Säynäslahti ja sen itäpuolella sijaitsevat ruoikkoiset merenlahdet Purolahti, Ryönälahti ja Saunalahti sekä Lammassaarta ympäröivää Vanhankaupungin selän vesialuetta. Natura-alueen ulkopuolista aluetta käsitellään hoito- ja käyttösuunnitelmassa siltä osin kuin on katsottu tarpeelliseksi Natura-alueen suojelutavoitteiden ja kulun ohjaamisen vuoksi. Natura-alueen koko on 316 ha, josta 258 hehtaaria on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Osa Vanhankaupunginlahden alueesta rauhoitettiin vuonna 1959 ja suojelualuetta laajennettiin vuonna 1962. Vuonna 1987 suojelualueeseen lisättiin mm. rantalehtoja. Vuonna 1998 Suomi ehdotti Vanhankaupunginlahtea Natura 2000 -verkoston kohteeksi. Kohteet vahvistettiin alkuvuonna 2005. Natura 2000 -alueeseen kuuluu Viikin-Vanhan-kaupungin luonnonsuojelualueen lisäksi Purolahden perukka ja Saunalahti. Näiden alueiden liittäminen osaksi luonnonsuojelualuetta on vireillä.

Vanhankaupunginlahden lintuvesi kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin mukaisena alueena. Alue on kansainvälisesti merkittävänä kohteena mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa, jossa alueen pesimälinnusto mainitaan varsin edustavaksi ja muutonaikainen merkitys suureksi. Vanhankaupunginlahti on myös mukana kansainvälisessä kosteikkojen suojelusopimuksessa (Ramsarin sopimus).

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet

Vanhankaupunginlahden lintuveden hoitotoimien tarve on tiedetty jo pitkään. Vuonna 1987 perustettiin Viikin tutkimustyöryhmä selvittämään alueen tilaa ja kunnostuskeinoja. Helsingin kaupunki aloitti kunnostustoimet 1990-luvun alussa. Ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma kattoi vuodet 1994-2003. Osa siinä esitetyistä toimenpiteistä toteutettiin vuosina 1997-2000 EU:n Life-rahoituksen turvin. Nyt laaditun Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on esittää hoito- ja kunnostustoimet Natura 2000 -alueen luonnonarvojen turvaamiseksi vuosiksi 2005-2014.

Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisenä tavoitteena on jatkaa niitä hoitotoimia, joista on saatu myönteisiä kokemuksia ja osoittaa uusia hoito- ja kunnostusmahdollisuuksia. Hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on

- turvata alueella tavattavien luontodirektiivin luontotyyppien säilyminen sekä tarvittaessa parantaa niiden luonnontilaa ja edustavuutta sekä merkitystä linnuille

- turvata ja parantaa alueen sopivuutta lintudirektiivin liitelajien ja muiden muuttolintujen pesimä- ja levähdysalueena

- tehostaa alueen rantalaidunnusta

- turvata alueen maisemallisten erityispiirteiden säilyminen

- vähentää linnustolle haitallisten pienpetojen määrää

- ohjata ja kehittää alueen virkistyskäyttöä niin, ettei siitä ole haittaa luontoarvoille ulkoilijamäärien lisääntyessä

- tehostaa luonnonsuojelualueen tuntemusta

- vaikuttaa lähiympäristön maankäyttöön ja muuhun toimintaan siten, että Natura-alueen suojelu tulee otetuksi huomioon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Natura 2000 -alueelle esitetyt toimenpiteet

Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat luontoon, palveluvarustukseen, merkintään, valvontaan ja huoltoon sekä alueen tilan ja toimenpiteiden seurantaan ja uusiin rauhoitusesityksiin

Luontoon kohdistuvia toimenpiteitä ovat mm:

- Säynäslahden lamparealueen kunnostaminen

- Ruohokarin laidunalueen laajentaminen

- laitumen perustaminen Purolahteen

- Lopin saaren ja Hakalanniemen välisen kannaksen katkaiseminen avaamalla kaivantoja lampareiden välille

- Viikinojan kunnostaminen Purolahdessa

- Pornaistenniemen lampareiden ruoppauspenkereen poisto ja lampareiden välisen uoman umpeutumisen luontovaikutusten seuraaminen.

Natura 2000 -alueelle ei esitetä uusia reittejä. Nykyisten reittien, pitkospuiden ja luontopolkujen kuntoa ja opastustauluja parannetaan. Alueen valvontaa suositellaan tehostettavaksi.

Nykyisiä lintutorneja uusittaessa ne rakennetaan nykyistä leveämmiksi, niihin rakennetaan välitasanteet ja lapsille sopivia tarkkailuaukkoja. Tornien edustoilta poistetaan näkemäesteeksi kasvanutta puustoa. Pornaistenniemen lintutornin ja piilokojun rakenteita kehitetään lapsille ja liikuntaesteisille sopivammiksi. Purolahden itärannalle pystytetään myös erityisryhmille soveltuva lintujenkatselulava.

Hoito- ja käyttösuunnitelma ehdottaa Purolahden perukkaa (14 ha) ja Saunalahtea (47,5 ha) liitettäväksi Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen Natura 2000 -alueen rajauksen mukaisina. Ympäristölautakunta on jo päättänyt esittää Saunalahden rauhoitusta. Muita toimenpiteitä ovat pienpetopyynnin jatkaminen, pönttöverkoston ylläpito, valvonnan tehostaminen sekä tiedotuksen ja opastuksen lisääminen.

Hoito- ja käyttösuunnitelma esittää lisäksi selvitettäväksi, voitaisiinko lahden ylittävä matala 20 kV:n sähkölinja kaapeloida, Viikin vanhan jätevedenpuhdistamon alueella sijaitsevan kompostointialueen melua vähentää sekä Fastholman lumenkaatopaikka lopettaa. Edelleen suunnitelma pitää sopivana tekosaaren sijoittamista Lammassaaren ja Hakalanniemen väliselle lahdelle naurulokkiyhdyskunnan pesimäpaikaksi sekä vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikaksi.

Natura 2000 -alueen ulkopuolelle esitetyt toimenpiteet

Pornaistenniemen eteläpäätä (6,2 ha), joka käsittää Viikin puhdistamo-ojan ja entisen veneiden talvisäilytyspaikan välissä olevan linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaan metsäalueen, ehdotetaan liitettäväksi Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen siten, että sillä noudatetaan samoja rauhoitusmääräyksiä kuin muuallakin Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. Määräyksiin liitettäisiin mahdollisuus ylläpitää Pornaistenniemen nykyistä luontopolkua.

Pornaistenniemen lehdon luontopolku suositellaan kunnostettavaksi. Lisäksi luontopolkua suositellaan jatkettavaksi johtamalla uusi reitti Pornaistenniemen lintutornin kohdalta Vanhankaupunginkosken rantaan. Ulkoilijoita ja Lammassaaren virkistyskäyttäjiä palvelemaan esitetään jätehuollon järjestämistä Pornaistenniemen ulkoilureitin viereen. Ulkoilureittien varteen luonnonsuojelualueen tuntumaan esitetään sijoitettavaksi penkki-pöytä-ryhmiä.

Lammassaaren lintutornia ja opastusta lintutornille esitetään parannettavaksi.

Fastholman lumenkaatopaikan käyttömahdollisuutta ulkoilijoiden pysäköintialueena esitetään selvitettäväksi, koska sieltä on lyhyt kävelymatka Fastholman lintutornille ja Saunalahden rantaan.

Uusia ulkoilureittejä suositellaan rakennettaviksi myös etäämmälle Vanhankaupunginlahden rannoista. Vaihtoehtoiset reitit vähentäisivät Vanhankaupunginlahden virkistyskäyttöpainetta, mikä on tarpeen ympäristön asukasmäärän kasvaessa.

Natura 2000 -aluetta ympäröivien rantametsien säilyminen tulisi turvata ja niiden virkistyskäyttöä tulisi kehittää niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa luontoarvoille. Rantametsiä on Kivinokassa, Fastholmassa, Ryönälahden pohjoispuolella (ns. Mölylän metsä) sekä Purolahden itäpuolella (ns. Mäyrämetsä).

Asemakaavaosasto Asemakaavaosasto pitää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista ja sen toteuttamista tarpeellisena. Vanhankaupungin lintuvesi - Natura 2000 -alue sijaitsee Helsingissä keskellä tiiviisti rakennettua kaupunkia ja liittyy osana laajaan koko Helsingin mittakaavassa tärkeään virkistysalueeseen. Alueen käyttäjämäärien lisääntyessä Viikin ja Arabianrannan rakentamisen myötä on Natura 2000 -alueen ja sitä ympäröivien virkistysalueiden hoitoon ja rakentamiseen syytä suunnata entistä enemmin voimavaroja.

Viikin-Vanhankaupunginlahden laajan luonnonsuojelualue luo kaupunkirakenteeseen ja -maisemaan vaihtelua ja elävyyttä. Luonnonsuojelualue tarjoaa helsinkiläisille erinomaiset mahdollisuudet luonnon kokemiseen. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja se on suuren kävijämäärän helposti saavutettavissa. Hoito- ja käyttösuunnitelma antaa keinot Vanhankaupunginlahden luontoarvojen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä suuntaviivat aluetta ympäröivien virkistysalueiden käytön parantamiseen.

Kaavoitustilanne

Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura 2000 -alueella, sitä ympäröivillä hoito- ja käyttösuunnitelman selvitysalueilla ja Pornaistenniemellä ei ole asemakaavaa. Saunalahden pohjukasta osa sisältyy Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaavaehdotukseen, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 26.9.1996 ja joka käsitellään uudestaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2005.

Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura 2000 -alue on merkitty Helsingin Yleiskaava 2002:ssa luonnonsuojelualueeksi. Alue kokonaisuudessaan kuuluu Helsinki-puistona kehitettävään alueeseen. Yleiskaava 2002:ssa luonnonsuojelualue rajoittuu idässä ja pohjoisessa laajoihin virkistysalueisiin. Lännessä kapea virkistysalue erottaa luonnonsuojelualueen kerrostalovaltaisesta asumis-/toimitila-alueesta. Pornaistenniemi on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alueeksi ja virkistysalueeksi. Etelässä luonnonsuojelualue rajautuu vesialueeseen, Kuusiluotoon ja Kivinokkaan. Kuusiluoto ja luonnonsuojelualueen sisälle jäävä Lammassaari on merkitty virkistysalueiksi. Kivinokka on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Kivinokan kärki on osa Helsinki-puistoa. Kivinokkaa lukuun ottamatta hoito- ja käyttösuunnitelmassa käsitellyt Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet ovat Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueita.

Viikin alueen kaavoitus etenee lähivuosina Viikinrantaan ja Viikin eteläosan pelto- ja virkistysalueille. Viikinrantaan laaditaan maankäyttösuunnitelma ja Lammassaareen asemakaava vuonna 2007. Viikintien eteläpuoleisten peltoalueiden ja niihin liittyvien Herttoniemen länsireunan virkistysalueiden kaavoitukselle ei toistaiseksi ole aikataulua. Alue tullaan kaavoittamaan pääasiassa virkistysalueeksi ja Viikin opetus- ja tutkimustilan ympäristö peltoviljelyn alueeksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.1.2005 hyväksymän kaavoitus- ja liikennesuunnitteluohjelman 2005-2010 mukaan Kivinokan osayleiskaavoitus käynnistetään ohjelmakaudella. Osayleiskaavan yhteydessä ratkaistaan Kivinokan maankäyttö. Näiden suunnitelmien yhteydessä voidaan huomioida Natura 2000 -alueen suojelupäätökset sekä ympäröivän alueen virkistyskäyttö ja asema luonnonsuojelualueen reunavyöhykkeenä yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden alueella toimijoiden kanssa.

Luonnontilan säilyttäminen

Natura 2000 -alueelle esitetyt luonnon tilaa säilyttävät ja palauttavat toimenpiteet kuten lampareisuuden lisääminen ruovikkoalueella sekä niittyjen ja laidunten ylläpito ovat kannatettavia. On tarkoituksenmukaista pyrkiä säilyttämään Vanhankaupunginlahden lintuvesi monipuolisena vesi- ja avomaalinnustoalueena.

Reitit ja opastus

Natura 2000 -alueen sisäinen reitistö on nykyisellään riittävä, kuten hoito- ja käyttösuunnitelmassa on todettu. Alueen ulkopuolisen reitistön kehittämistä tavoitteena vähentää Vanhankaupunginlahden alueen virkistyspainetta jatketaan ympäröivien alueiden kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä.

Opastuksen järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaikki suunnitelmassa opastukseen kohdistuvat parannukset ovat tarpeellisia ohjattaessa kävijöitä sallituille reiteille, luontopoluille, katselupaikoille ja muihin kohteisiin. Luonnonsuojelualueen rajojen yksiselitteinen merkitseminen maastoon on kuitenkin se perustoimenpide, jolla luodaan edellytykset muun opastuksen onnistumiselle. Opastusta kehitettäessä tulee pyrkiä siihen, että kävijä saa helposti selville, missä luonnonsuojelualue sijaitsee, mikä on oma sijainti luonnonsuojelualueeseen nähden ja mihin suuntaan tulee liikkua päästäkseen tavoittelemaansa kohteeseen. Edelleen tulee merkitä vesiväylät, joita pitkin kulku Lammassaareen ja Fastholmaan on vesitse sallittu.

Luonnonsuojelualueen laajentaminen

Luonnonsuojelualueen laajentaminen käsittämään koko Natura 2000 -alue on asemakaavaosaston mielestä kannatettava. Saunalahti ja Purolahden perukka ovat myös Yleiskaava 2002:n mukaan luonnonsuojelualuetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon Saunalahden rauhoittamisesityksestä 3.2.2005. Siinä todettiin, ettei Saunalahden rauhoittaminen saa aiheuttaa uusia rajoituksia Kivinokan eri maankäyttövaihtoehdoille.

Asemakaavaosasto ei pidä tarkoituksenmukaisena liittää Natura 2000 -alueen ulkopuolella sijaitsevaa Pornaistenniemeä luonnonsuojelualueeseen. Tällä hetkellä Viikin entiseltä jätevedenpuhdistamolta Vanhankaupunginlahdelle johtava puhdistamo-oja ja sen reunassa oleva maapenger muodostavat selkeän rajan Viikinrannan alueen ja luonnonsuojelualueen välille. Oja rajoittaa kulkuyhteyksiä, mutta ei näköyhteyttä. Koko Viikinrannan alueelle laaditaan vuonna 2007 maankäyttösuunnitelma, joka täsmentää Yleiskaava 2002:n aluevarauksia. Maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä suunnitellaan Pornaistenniemen virkistysaluekäyttö osana Vantaanjoen suun virkistysaluetta siten, että alueen luontoarvot säilyvät ja alueen luonne luonnonsuojelualueen reunavyöhykkeenä tulee otetuksi huomioon. Myöhemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä voidaan asemakaavamääräyksillä taata arvokkaiden luontokohteiden säilyminen.

Selvitysalueet

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa Natura-alueen viereisille alueille esitetyt toimenpiteet sijoittuvat pääasiassa Vanhankaupunginlahtea ympäröiviin rantametsiin, jotka on merkitty selvitysalueiksi. Niistä todetaan, että luontoarvojen puolesta alueet olisi perusteltua liittää luonnonsuojelualueeseen, mutta muitakin mahdollisuuksia alueiden säilyttämiseksi tulisi tutkia. Asemakaavaosaston mielestä luonnonsuojelualuetta ei ole tarpeen laajentaa Natura-alueen ulkopuolelle. Luonnonsuojelualueen ympäristöä voidaan kehittää ensisijaisesti virkistysalueena siten, että toimenpiteillä tuetaan luonnonsuojelualueen säilymistä ja ohjataan lisääntyvä virkistyskäyttö aluetta ympäröiville ulkoilureiteille ja virkistyskohteille. Virkistysalueiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen voidaan turvata kaavoituksen keinoin.

Pornaistenniemi

Vantaanjoen suu on koko kaupungin kannalta tärkeä virkistysalue, jonka merkitystä ovat entisestään lisänneet Arabianrannasta Pornaistenniemelle ja Pornaistenniemeltä Kuninkaankartanonsaarelle johtavat uudet kevyen liikenteen sillat sekä Vantaanjoen suussa olevien kulttuuri- ja virkistysalueiden kunnostustyöt. Vantaanjoen suu on yksi Yleiskaava 2002:ssa esitetyn laajan Helsinki-puiston kohokohtia. Lisäksi Pornaistenniemen alue toimii rakenteilla olevan Vanhankaupunginkosken asuinalueen lähivirkistysalueena. Virkistyskäytön kehittäminen Pornaistenniemellä on tärkeää, koska se osaltaan vähentää Natura-alueelle kohdistuvaa ulkoilupainetta.

Pornaistenniemellä on aikaisemmin sijainnut veneiden talvisäilytysalue, jonka tilapäiseksi kunnostamiseksi on laadittu vuonna 1999 yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman mukaan alue kunnostetaan virkistysalueeksi siten, että alueelle rakennetaan Kuninkaankartanonsaarta, Lammassaarta ja Vantaanjoen suun virkistyskäyttöä varten pysäköintialue ja entinen veneiden talvisäilytysalue rakennetaan pääosin nurmi- ja kenttäalueiksi. Kunnostustoimenpiteet eivät ulotu Pornaistenniemen eteläreunassa olevalle linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaalle metsäalueelle, vaan se säilyy ennallaan. Rakennusviraston mukaan alueen kunnostustyöt on tarkoitus tehdä vuosina 2007-2009.

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetty luontopolun siirto ei asemakaavaosaston mielestä ole tarpeellinen. Luontopolku kulkee nykyisin luonnonsuojelualueen reunassa varsin luontevalla paikalla puhdistamo-ojaa reunustavalla vallilla ja luonnonsuojelualueen ulkopuolella metsälehdon keskellä. Alueelle voidaan kuitenkin suunnitella uusia luontopolkuja tarvittaessa, esimerkiksi suunnitellulta pysäköintialueelta voidaan johtaa uusi reitti suoraan luontopolulle ja lintutornille.

Purolahden itäreuna

Luonnonsuojelualueeksi esitetyn Purolahden perukan itäreunassa on metsäalue, ns. Mäyrämetsä, jonka pohjoisosassa on arvokas lehtoalue ja eteläreunassa kasvistollisesti arvokas perinneniitty. Sekä Purolahden perukka että sitä ympäröivät metsät ja pellot ovat valtion omistuksessa ja Helsingin yliopiston käytössä. Metsäalueen reunaan Natura-alueen rajalle on läjitetty maata siten, että maa on painunut ja maamassat valuneet kohti Natura-aluetta. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulisi huomioida läjitysalueen aiheuttama tilanne, mahdolliset vaikutukset Natura-alueelle sekä haittojen korjaustoimenpiteet. Alue tulisi kunnostaa ja maisemoida sekä mahdollisuuksien mukaan jopa ennallistaa.

Maan läjitysalueelle on ehdotettu lintulavaa, joka soveltuisi erityisryhmille kuten koululuokille ja liikuntaesteisille. Alueelle on ehdotettu myös pysäköintipaikkaa liikuntaesteisille. Asemakaavaosaston mielestä alueelle voidaan tehdä lintutorni tai katselulava, mutta liikuntaesteisten käyttöön se ei liikenteellisesti sovi. Alueelle on yli kilometrin kävelymatka julkisten kulkuneuvojen pysäkeiltä. Ajoyhteys alueelle olisi ohjattava vilkkaasti käytettyjä ulkoilureittejä pitkin. Liikenteen valvominen vain liikuntaesteisten ajon sallivaksi on mahdotonta.

Fastholma

Fastholma on luonnonsuojelualueen keskelle työntyvä niemi, jonka pohjoispuolella on Ryönälahti ja eteläpuolella Saunalahti. Helsingin seurakuntayhtymä omistaa alueesta noin 7 ha, muu alue on kaupungin omistuksessa. Alueella on kaupungin maalla sijaitseva lumenkaatopaikka ja rakennusviraston varikkoalue sekä seurakunnan maalla sijaitseva haketusalue. Fastholman kärjessä on kaksi asuintaloa, toinen seurakunnan ja toinen kaupungin maalla. Alueen pohjoisreunassa on lintutorni. Liikenne alueelle tapahtuu Herttoniemen asuinalueen kautta ulkoiluteitä pitkin.

Fastholman aluetta on tarkoitus tulevaisuudessa kehittää ulkoilualueena, jossa luonnonsuojelualueen läheisyys otetaan huomioon. Alueen tuleva käyttö riippuu myös Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmista alueelle.

Fastholman lumenkaatopaikka ja haketusalue sekä niiden tuottama liikenne aiheuttavat haittaa Vanhankaupunginlahden itäreunaa kiertävälle virkistysalueelle sekä Herttoniemen länsireunan asuinalueelle. Lumenkaatopaikkatoiminta loppuu alueella sitten, kun korvaava paikka itäisistä kaupunginosista on osoitettavissa. Fastholman lumenkaatopaikalle on esitetty pysäköintialuetta ulkoilijoille. Asemakaavaosaston mielestä virkistysalueita palveleva pysäköinti tulisi osoittaa mieluummin virkistysalueiden reunoille kuin niiden keskelle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa ympäristölautakunnalle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Luoto Ritva, arkkitehti, puhelin 169 4328
Laine Mauri, tutkija, puhelin 169 4330
Siiskonen Markku, projektipäällikkö, puhelin 169 2476

LIITE

Sijaintikartta: Vanhankaupunginlahden lintuvesi - Natura 2000 -alue


Alkuun

1

SÖRNÄISTEN JA HERMANNIN RANTATEIDEN LIITTYMÄN
LIIKENNESUUNNITELMA

 

Liikennehankkeen taustaa
 

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 10.9.1984 Sörnäisten rantatien jatkeen liikennesuunnitelman (liikennesuunnitteluosaston piirustus 7-2501), jossa liikenne rantatieltä pohjoiseen suunnataan Varastokadun (nykyinen Hermannin rantatie) kautta. Tynnyrintekijänkadun jatkamisen ja Vanhan Talvitien kautta rakennettavan pääkadun vaihtoehdot hylättiin. Tuolloin todettiin, että "Varastokadun vaihtoehtoa voidaan pitkällä aikavälillä kehittää siten, että Sörnäisten rantatien liikenne ohjataan Varastokadulle tunnelissa Kulosaaresta tulevan ajoradan alitse".
 

Kalasataman metroaseman ja sen ympäristön suunnittelu- ja päätöstilanne
 

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2000 Kalasataman metroaseman hankesuunnitelman. Suunnitelma on sivulaituriasema yhdellä aseman itäpäässä sijaitsevalla lippuhallilla. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi asiasta lausuntonsa 9.11.2000.

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi Kalasataman suunnittelutilanteen ja metroaseman lähiympäristön suuntaviivat 22.11.2001.

Kaupunginhallitus hyväksyi 21.1.2002 Kalasataman metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen. Kaupungin ja Sörnäisten kiinteistönomistajien välillä neuvotellun sopimuksen mukaan asema tulisi ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2007.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 29.1.2004 Kalasataman metroaseman tarkistetun hankesuunnitelman ja rakentamisen vaiheistuksen periaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Junatien metrosillan peruskorjaus, katettu asemalaituri, läntinen sisäänkäynti ja portaat, aseman itäinen varapoistumistiejärjestely sekä radan muutostyöt. Metroaseman rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2005. Metroaseman liikenne pyritään aloittamaan viimeistään 1.1.2007.

Metroaseman toisen rakennusvaiheen ajoitus riippuu alueen asemakaavoituksen aikataulusta ja satamatoimintojen siirtymisestä pois alueelta. Rakennusvaihe käsittää mm. aseman itäisen sisäänkäynnin eli varsinaisen lippuhallin rakentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 4.3.2004 merkitä tiedoksi Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilanteen.
 

Liikennesuunnitelman perusteluja
 

 

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistämään suunniteltu tunneli parantaa rantateiden välisen pääkatuyhteyden liikenteen sujuvuutta ja keskustan saavutettavuutta sekä tulevan metroaseman alueen kevyen liikenteen turvallisuutta ja olosuhteita.

Kalasataman metroaseman ja ympäröivien uusien kortteleiden rakentamisen takia on tarpeellista siirtää asema-alueen läpi ajava pitkämatkainen liikenne tunneliin. Metroaseman ympäristössä ilman liikennejärjestelyjen kehittämistä ongelmana tulisivat olemaan kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämiset ja niistä aiheutuvat turvattomuus ja epäviihtyisyys sekä pitkämatkaisen liikenteen (Lahdenväylä - Helsingin keskusta) sekoittuminen alueen paikallisiin liikennevirtoihin.

Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtava ramppi sijaitsee tulevan Kalasataman metroaseman suunnitellun läntisen laiturialueen alapuolella, kohdassa johon on luontevaa järjestää metroaseman kevyen liikenteen pääyhteys länsisuunnasta.

Tunnelin eteläinen suuaukko on Itäväylän länsipäässä ja pohjoinen suuaukko Hermannin rantatiellä välillä Työpajankatu Verkkosaarenkatu.
 

Liikenteellisiä vaikutuksia
 

 

Toimivuus ja yhteydet

Sörnäisten tunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2020 on arvioitu 18 000 ajon/vrk (molemmat suunnat yhteensä). Tunneli on tilanpuutteen vuoksi suunniteltu yhtenä kaksisuuntaisena tunnelina (1 + 1 kaistaa). Tunnelin sujuva toimivuus taataan kuitenkin riittävän leveän poikkileikkauksen avulla siten, että ajoradan reunaan jostain syystä pysähtynyt ajoneuvo voidaan ohittaa tunnelin keskiosan kautta vastaan tulevasta liikenteestä huolimatta.

Liikennesuunnitteluosasto on simuloinnin avulla tutkinut Sörnäisten rantatien pohjoispään alueen liikenteellistä toimivuutta huipputuntien aikana. Itäväylän, Pääskylänkadun ja Sörnäisten rantatien liikennevalo-ohjattu liittymä toimii välityskykynsä äärirajoilla varsinkin aamuhuipputunnin aikana. Liittymässä tapahtuu jonoutumista kuten muissakin sisääntuloväylien päätekohdissa. Aamuhuipputunnin liikennemäärä Itäväylältä Sörnäisten rantatielle ei ole viime vuosina lisääntynyt. Sen sijaan liikenne Itäväylältä Junatielle Teollisuuskadun suuntaan on lisääntynyt.

Liikennesuunnitelmassa on Kulosaaren suunnasta uusi yhteys Tynnyrintekijänkadulle. Näin ollen reitti Itäväylältä Hermannin rantatielle lyhenee verrattuna Junatien ja Lautatarhankadun kautta kulkevaan reittiin.

Tunnelin pohjoispään ramppi ulottuu Hermannin rantatiellä Verkkosaarenkadun pohjoispuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että Verkkosaarenkadulta voi kääntyä Hermannin rantatielle vain oikealle. Liikenteellisesti tällä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Vanhan talvitien pohjoispäästä voidaan järjestää uusi yhteys Hermannin rantatielle.

Kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus

Tunneliratkaisu parantaa selvästi alueensa kevyen liikenteen turvallisuutta, koska Sörnäisten ja Hermannin rantateiden välinen autoliikenne alittaa metroaseman alueen eikä siten risteä alueella kevyen liikenteen kanssa. Nykyinen vaaralliseksi koettu Kulosaaren sillan pohjoisreunan kevyen liikenteen käyttämä suojatie Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtavalla rampilla poistuu.

Panimokadun kohdalle suunniteltu Itäväylän alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä parantaa puolestaan selvästi alueen pohjois-etelä - suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.
 

Tunnelin rakennetekninen yleissuunnitelma
 

 

Rakennetekninen yleissuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle käsiteltäessä Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilannetta 4.3.2004. Yleissuunnitelman tavoitteena oli sovittaa tunneli ja sen rakenteet tiiviiseen kantakaupunkiympäristöön maa-alaa säästäen. Yleissuunnitelmassa on selvitetty tunnelin liikenteellinen toimivuus, rakennettavuus, tarvittavat tilavaraukset sekä rakennuskustannukset.

Tunnelin geometria ja mitoitus

Tunnelin kokonaispituus on 615 metriä, josta katetun osan pituus on 385 metriä. Avo-osuuden pituus eteläpäässä on 105 metriä ja pohjoispäässä 125 metriä.

Tunnelin vapaa korkeus koko tunnelin matkalla on vähintään 4,6 metriä ja suurin leveys ramppien päissä 12 metriä ja tunnelin keskivaiheilla noin 18 metriä. Kaistaleveydet ovat 3,5 metriä ja piennarleveys 1,0 metri. Ajoradan kaarresäde on 130 metriä sekä pituuskaltevuus eteläpäässä 4,5 % ja pohjoispäässä 6 %. Tunnelin mitoitusnopeus on 50 km/h.

Rakenteet, pohjasuhteet

Tunnelin alueella on pinnassa vaihtelevia täyttöjä, joista osa on louhetta. Paikoin täytön alla on 2 ... 5 m paksu savikerros. Kallionpinta vaihtelee alueella voimakkaasti.

Tunnelin rakentamisen kannalta keskeinen ongelma on pohjavedenhallinta. Pohjavedenpinnan vaihtelu alueella noudattaa likimain merivedenpinnan vaihtelua. Painumaerojen estämiseksi tunneli perustetaan maanvaraisilla osilla lyöntipaaluilla. Nosteen vuoksi tunneli tulee ankkuroida tai tunnelin betonirakenteet suunnitella niin järeiksi, että noste kumotaan tunnelin painolla.

Varusteet ja laitteet

Ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten tunneli varustetaan impulssipuhaltimilla. Paloilmoitinkeskus liitetään aluehälytyskeskukseen. Valaistuksella turvataan päivä- ja yöaikaan hyvät ajo-olosuhteet tunnelin liikenteelle. Tunnelin seinille asennetaan molemmin puolin turva- ja merkkivalaisimia.

Tunnelin suuaukoille asennetaan liikennevalot, joilla ohjataan tunnelin liikennettä. Tunneli varustetaan myös valvontakameroilla. Ohjaus ja valvonta tapahtuvat kaupungin liikenteenohjauskeskuksesta.

Tunnelin betonirakenteet ovat vesitiiviitä kehä- ja kaukalorakenteita. Ajoluiskista tunneliin tulevat sadevedet johdetaan tunnelin keskivaiheille rakennettavaan pumppaamoon, josta ne pumpataan kaupungin viemäriverkkoon. Kumpikin ajorata varustetaan kuivalla palopostilinjalla.
 

Taloudellisia vaikutuksia
 

 

Rakennus- ja käyttökustannukset

Tunnelin rakennuskustannukset syksyn 2005 hintatasossa ilman arvonlisäveroa ovat 17,2 miljoonaa euroa ja arvonlisävero mukaan lukien 21,0 miljoonaa euroa.

Tunnelin vuosittaiset käyttökustannukset on arvioitu olevan ilman arvonlisäveroa 142 000 euroa ja ALV mukaan lukien 174 000 euroa. Käyttökustannuksiin sisältyvät teknisten järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannukset, kuten valaistus, ilmanvaihto, liikenteenohjaus, pumppaamo yms. sekä ajoradan päällysrakenteen uusimiset tietyin väliajoin sekä muut huolto- ja kunnossapitotyöt.

Tunnelin päihin liittyvien liikennejärjestelyjen rakennuskustannukset ovat ilman arvonlisäveroa 4,9 miljoonaa euroa ja ALV mukaan lukien noin 6,0 miljoonaa euroa. Näin ollen liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaisten liikennejärjestelyjen kustannusennuste on ilman arvonlisäveroa yhteensä 22,1 miljoonaa euroa ja ALV mukaa lukien 27,0 miljoonaa euroa.

Suunnitelman pääasialliset hyödyt kohdistuvat Hermannin rantatien eteläpäähän tulevan metroaseman ympäristöön.
 

Vaihtoehtoisia tunnelisuunnitelmia
 

 

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävälle tunnelille on alustavasti suunniteltu myös vaihtoehto, jossa tunneli linjattiin Agroksenmäen alitse siten, että tunnelin eteläinen suuaukko on Sörnäisten rantatiellä välillä Vilhonvuorenkatu Pääskylänkatu ja pohjoinen suuaukko on Hermannin rantatiellä sen suuntaisena välillä Agroksenkuja Haukilahdenkatu. Tunnelin kokonaispituus on 1 300 metriä ja siihen sisältyy 250 metriä avokaukaloa, 200 metriä betonitunnelia, 250 metriä betonikattoista kalliotunnelia ja 600 metriä kalliotunnelia.

"Agroksen" tunneli olisi Kalasataman tulevan metroaseman alitse kulkevaan tunneliin verrattuna linjaukseltaan parempi ja kallio-osuudeltaan kaksiaukkoisena myös turvallisempi. "Agroksen" tunnelin alustavaan rakennettavuusselvitykseen perustuen tunnelivaihtoehto olisi kuitenkin kustannuksiltaan noin nelinkertainen verrattuna lyhyeen tunneliin, joten pitkän tunnelin jatkosuunnittelu ei ole perusteltua. Sen sijaan tunnelin pohjoisen suuaukon varaus Hermannin rantatiellä tulee säilyttää tulevaisuuden yhteystarpeita varten.
 

Jatkotoimenpiteet
 

 

Kalasataman metroaseman suunnittelussa on otettu huomioon tunnelin sijainti. Metroaseman ja sen ympäristön liikennejärjestelyjen tarkempi suunnittelu on mahdollista vasta maankäytön suunnittelun edettyä riittävän pitkälle.

Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän liikennesuunnitelman toteuttamiseen tulisi varautua investointiohjelmassa vuosina 2008- 2010.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymässä toteutettaisiin liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5038-1 mukaiset liikennejärjestelyt.

Kirje kaupunginhallitukselle. Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitokselle, Helsingin Satamalle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Kivelä Matti, diplomi-insinööri, puhelin 169 3542
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276

LIITE

Piirustus 5038-1


Alkuun

4

LAUSUNTO LEIF SÖDERLUNDIN TEKEMÄSTÄ KESKUSTA-ASUMISTA
KOSKEVASTA KUNNALLISALOITTEESTA

Kslk 2005-257, Khs 2005-208/629 7.2.2005

 

Leif Söderlundin tekemän kunnallisaloitteen (30.1.2005) mukaan kaupunginhallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ydinkeskustan elävöittämiseksi ja hyvätuloisten veronmaksajien Helsingistä muuton estämiseksi siten, että mahdollisuus asumiseen palautetaan ydinkeskustassa 500 metrin säteellä Aleksanterinkadun ja Keskuskadun risteyksestä. Omistajayhteisöt tulee velvoittaa palauttamaan luvallisesti toimistoiksi muutetut asunnot takaisin asunnoiksi. Kaupungin alueen tyhjillään olevat toimistotilat tulee korjata keskustasta poistuvien toimistojen käyttöön.

ESITTELIJÄ

Asumisella on monia myönteisiä vaikutuksia myös aivan ydinkeskustassa. Se elävöittää keskustaa ja lisää sosiaalista kontrollia ja turvallisuutta. Keskusta on myös hyvin haluttua asuinaluetta, koska monipuoliset palvelut ovat lähellä.

Keskusta-asumista on pyritty edistämään monin tavoin. Kaupunginhallituksen v. 1987 hyväksymien liikekeskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti kaikki yleiskaavan keskustatoimintojen alueen asuintalot, joissa asumista oli säilynyt yli puolet, on jo asemakaavoitettu asumiseen. Myös rakennukset, joissa asumista oli vähemmän, on kaavoitettu asuin- ja liikerakennuksiksi. Ullakkoasuntojen rakentaminen myös ydinkeskustan liikerakennuksiin sallittiin samalla.

Keskusta-asumisesta on hyvä esimerkki Kampin keskukseen asemakaavoitetut ja rakennetut 100 uutta asuntoa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antamissaan lausunnoissa puoltanut keskustan toimistojen muuttamista asunnoiksi aina, mikäli asumisolosuhteet on voitu riittävästi turvata. Kantakaupungin alueilla on parhaillaan vireillä usean toimisto- ja julkisen rakennuksen saneeraaminen asuintaloiksi.

Keskustan toimistojen muuttaminen asunnoiksi johtuu kaupunkirakenteen uudistumisesta sekä taloudellisista suhdanteista. Nykyajan vaatimusten mukaista uutta toimistotilaa rakennetaan keskustan ulkopuolelle ja samalla huonosti toimistokäyttöön sopivat tilat, usein alkuaan asuinhuoneistoiksi rakennetut tilat, vapautuvat uuteen käyttöön. Toimistotilojen ja asuntojen hintasuhteet vaikuttavat myös kiinteistönomistajien ratkaisuihin.

Rakennuslupien mukaisten tilojen muuttaminen uuteen käyttöön tapahtuu yleensä kiinteistönomistajan aloitteesta. Esitettyjen pakkokeinojen ja muiden lain sallimien ohjauskeinojen käyttö kunnallisaloitteessa esitetyllä tavalla ei kuulu Helsingin hallintokulttuuriin.

Kaupunki pyrkii monin eri tavoin mm. asemakaavoituksella parantamaan asumisolosuhteita ja lisäämään asuntojen määrää keskustassa ja kantakaupungissa, jotta Helsinki säilyisi elinvoimaisena ja haluttuna asuinpaikkana.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Kirje kaupunginhallitukselle sekä pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Leif Söderlundille

Lisätiedot:
Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 169 4216
Vainio Pirkko, kaavoituslakimies, puhelin 169 4428

LIITE

Kunnallisaloite


Alkuun

5

LAUSUNTO LEIF SÖDERLUNDIN TEKEMÄSTÄ ELÄINTARHAN- JA
KAISANIEMENLAHTEA KOSKEVASTA KUNNALLISALOITTEESTA

Kslk 2005-1083, Khs 2005-1396/831 13.6.2005

 

Leif Söderlundin tekemän kunnallisaloitteen (8.6.2005) mukaan kaupunginhallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin Kaisaniemenlahden, Eläintarhanlahden ja Töölönlahden sekä niiden rantojen suojelemiseksi.

Perusteluna on mm. luonnonarvojen, ympäristöarvojen ja kulttuuriarvojen säilyttäminen, kaupunkilaisten hyvinvointi ja alueen virkistyskäyttö.

Perusteluissa vastustetaan vesialueen varaamista ravintolapaviljongille ja asuntolaivoille, koska nämä tuhoavat ympäristöarvoja ja loukkaavat kaupunkilaisten vapaata oikeutta rantojen ja vesistön käyttöön.

ESITTELIJÄ

Kaisaniemenlahden ja Eläintarhanlahden puisto- ja ranta-alueet sekä pääosa Töölönlahden ranta- ja puistoalueista on merkitty Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi ja virkistysalueeksi. Suojelu ja virkistyskäyttö on myös keskeisenä tavoitteena vireillä olevissa Tokoinrannan, Kaisaniemen puiston sekä Eläintarhan ja Kaisaniemenlahden vesialueiden asemakaavan muutoksissa.

Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutos on tullut vireille Helsingin Työväenyhdistys ry:n ja liikuntaviraston aloitteiden sekä kaupunkisuunnitteluviraston asuntolaivaselvityksen perusteella. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 16.12.2004 Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden suunnitteluperiaatteet. Kiinteistölautakunta on 3.5.2005 varannut vesialueen osan HTY:lle ravintolapaviljongin suunnittelua varten.

Parhaillaan laadittavassa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä käynnistyvässä vuorovaikutuksessa tullaan ottamaan huomioon aloitteessa esitetyt tavoitteet suojelusta sekä monipuolisesta virkistyskäytöstä.

Edellä olevilla perusteilla ei ole tarpeen ryhtyä erityisiin erillisiin Kaisaniemenlahden, Eläintarhanlahden ja Töölönlahden rantojen suojelutoimenpiteisiin eikä keskeyttää käynnissä olevaa asemakaavoitusprosessia.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Kirje kaupunginhallitukselle sekä pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Leif Söderlundille

Lisätiedot:
Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 169 4216

LIITE

Kunnallisaloite


Alkuun

6

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE SIRKUSTELTAN
PAIKAN VARAAMISTA YDINKESKUSTAN ALUEELTA

Kslk 2005-998, Khs 2005-1246/541 2.6.2005

 

Kaupunginvaltuutettu Tero Tuomiston ja 18 muun allekirjoittajan aloitteessa 25.5.2005 esitetään, että ydinkeskustan alueella selvitetään mahdollisuudet turvata perinteisen sirkusesityksen tulevaisuus varaamalla teltanpohjaa varten jokin sopiva maa-alue vuosittaiseen sirkustoimintaan.

Perusteluna esitetään sirkustaiteen viimeaikaista suosiota ja sirkustaiteen opiskelua sekä ainutlaatuista sirkusteltan sahanpuruntuoksuista tunnelmaa.

ESITTELIJÄ

Keskustan ja kantakaupungin rakenne on tiivistä. Vapaa-alat ovat rakennettuja puistoja, aukioita ja urheilukenttiä sekä toisaalta rakentamattomia tai väistyvässä käytössä olevia alueita, jotka odottavat kunnostusta uuteen käyttöönsä. Väistyvässä käytössä olevien alueitten määrä pienenee jatkuvasti keskustan rakenteen tiivistyessä.

Kantakaupungin julkiset tilat ja erityisesti liikuntapaikat ovat vilkkaassa moninaiskäytössä. Liikunnan lisäksi niitä voidaan käyttää vain lyhytkestoisiin muihin yleisötilaisuuksiin. Urheilualueita ja muita kenttiä leimaa lisäksi sorakenttien muuttuminen pinnoitetuiksi ja osittain erilaisin rakentein varustetuiksi kentiksi.

Sirkustoiminta (sirkusteltta, talliteltta, asuntovaunut, ajoneuvot ja oheisalueet) vaatii sorapintaisen vapaan tilan, jonka vähimmäislaajuus on Sirkus Finlandian mukaan noin 60 x 80 m2. Teltta perustetaan maahan pitkillä kiilapaaluilla. Sirkus tarvitsee vesijohdon ja sähköpisteen sekä mielellään viemärin. Asfalttikenttä on hankala, koska sen pinta joudutaan rikkomaan ja esiintymisareenalle joudutaan tuomaan maaperustus eläimiä varten.

Sirkus Finlandia on päättänyt kiertueensa syksyisin Helsinkiin Töölönlahdelle, jossa se on ollut lokakuun ajan. Pienimmillä paikoilla esiintyminen on päivän tai parin mittainen. Tämän lisäksi Suomessa kiertää pienempiä sirkusseurueita, jotka esiintyvät pääkaupunkiseudulla lähiöiden kentillä.

Töölönlahden tilapäinen Auroran kenttä on soveltunut sirkustoimintaan ja sitä voidaan käyttää vielä muutamia vuosia. Tämän jälkeen alkaa Töölönlahden uuden puiston rakentaminen. Uuteen puistoon on varattu paikka Huvilateltalle, mutta sirkustoiminnan vaatimaa laajaa tasaista sorakenttää ei tapahtumapuistoon ole mahdollista sijoittaa.

Kantakaupungissa ja muualla kaupungin alueella olevista vapaa-aloista sekä tilapäisesti vapaina olevista alueista ja niiden väliaikaisesta käytöstä eri käyttöihin mm. sirkustoimintaan on tarpeen laatia selvitys. Samalla voidaan tarkastella mm. alueiden monikäyttöisyyttä sekä saavutettavuutta ja yleisön autopaikkojen ratkaisuja.

Sirkustaide käyttää lisääntyvässä määrin myös sisätiloja esiintymiseen. Keskustan alueella perinteinen sirkustoiminta voi käyttää sorapintaisia urheilukenttiä tai asfalttisia pysäköintialueita, mutta tällöin esiintymisaika voi olla vain muutamia päiviä. Pitkään paikallaan oleva sirkustoiminta joutuukin väistymään ydinkeskustasta ensisijaisten käyttötarpeiden vuoksi.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle

Lisätiedot:
Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 169 4216

LIITE

Valtuustoaloite


Alkuun

5

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA, JOKA KOSKEE VESIPITOISTEN
MASSOJEN KUIVATUSTA JA VÄLIVARASTOINTIA KYLÄSAAREN ENTISEN
JÄTEVEDENPUHDISTAMON ALTAISSA

Kslk 2005-1274, UUS UUS-2005-Y-183-121 26.7.2005

Lausuntopyyntö Uudenmaan ympäristökeskus on varannut kaupunkisuunnittelulautakunnalle tilaisuuden antaa lausunto HKR-Ympäristötuotannon ympäristölupahakemuksesta, joka koskee vesipitoisten massojen kuivatusta ja välivarastointia Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon altaissa. Lausuntoa pyydetään alueen kaavoitustilanteesta ja kaavamääräysten vaikutuksesta toiminnan sijoittamiseen alueelle.

Ympäristölupahakemus

HKR-Ympäristötuotanto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristösuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisen lupahakemuksen, joka koskee vesipitoisten massojen kuivatusta ja välivarastointia Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon sakeuttamisaltaissa. Lupahakemuksen mukaan altaissa käsitellään Helsingin lumenvastaanottopaikkojen lumensulatusaltaista poistettavia hiekkoja ja lietteitä sekä mahdollisia muita vastaavia Helsingin alueelta peräisin olevia vesipitoisia massoja. Massat voivat sisältää haitta-aineita, mm. raskasmetalleja, öljyä ja PAH-yhdisteitä. Käsiteltävien massojen määrä on enintään 20 000 m3 vuodessa.

Massojen kuivatukseen ja välivarastointiin käytetään kolmea betonirakenteista, noin 1 000 m3 kokoista jätevedenpuhdistamon maanpäällistä sakeutusallasta. Massoista erottuva vesi poistetaan altaista joko altaan pohjalla olevan poistoputken kautta tai pumppaamalla. Tarvittaessa kuivatettaviin massoihin lisätään saostuskemikaaleja kuivumisen tehostamiseksi. Massoista erottuvan veden haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ja vesi johdetaan viemäriin. Tarvittaessa vesi puhdistetaan ennen viemäriin johtamista.

Kuivatuksen jälkeen massat poistetaan altaista kaivinkoneella ja toimitetaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Yhden massaerän kuivatus ja välivarastointi kestää korkeintaan yhden vuoden. Lupaa massojen kuivatus- ja välivarastointitoiminnalle haetaan vuoden 2010 loppuun asti. Toiminnalle on haettu aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia tai ne ovat vähäisiä luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön

Asemakaavaosasto

Kaavatilanne

Tontti sijaitsee toimintansa lopettaneen Kyläsaaren jätevedenpuhdistamon alueella osoitteessa Kyläsaarenkatu 8 (21. kaupunginosa Hermanni, kortteli 676, tontti 3). Tontin pinta-ala on 5,07 ha.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila). Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Alueella on voimassa asemakaava nro 10240 (ympäristökeskus 28.1.1998). Kaavan mukaan tontti on ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuus- ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialue (TYK). Rakennusten neljän alimman kerroksen tulee soveltua teollisuudelle. Rakennuksen ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja.

Alueelle valmistellaan parhaillaan osayleiskaavaa, missä tullaan määrittelemään tulevan maankäytön suuntaviivat. Sen pohjalta valmistellaan aikanaan asemakaavan muutokset.

Nykytilanne

Alueella on toiminut Helsingin kaupungin jäteveden puhdistamo 1970-luvun alusta. Jäteveden puhdistustoiminta lopetettiin vuonna 1994, kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Alue oli käyttämättömänä noin vuoteen 2000, jolloin rakennusvirasto aloitti siellä oman tukikohtatoimintansa. Lisäksi entisen jätteenpolttolaitoksen tiloissa toimii kierrätyskeskus.

Valmisteilla olevan osayleiskaavan rakentamisen arvioidaan tulevan ajankohtaiseksi aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. Tontti, jolle ympäristölupaa haetaan, tulee toimimaan Kalasataman alueen rakentamisaikaisena työmaatukikohtana ja varastointialueena.

HKR-Ympäristötuotanto on tehnyt koekuivatuskokeen käytöstä poistetuissa entisen puhdistamon sakeuttamisaltaissa lumen vastaanottopaikoista poistetuilla sedimentoituneilla massoilla. Toimintaa on tehty koeluontoisena vuosien 2004 ja 2005 aikana. Toiminta, jolle ympäristölupaa haetaan, ei aiheuta melu- tai pölyhaittoja eikä muuta ympäristön pilaantumista.

Alueen soveltuvuus hakemuksessa esitettyyn käyttöön

Ympäristöluvan myöntäminen edesauttaa kaupungin yhdyskuntateknisessä huollossa syntyvien erityisten massojen käsittelyä, lisää mahdollisuuksia yhdyskuntateknisen huollon toteuttamiseksi ja lisäksi luo edellytykset hallita tällaisten massojen ympäristövaikutuksia.

Alue, jolla massoja kuivataan ja välivarastoidaan, on nykyisinkin yhdyskuntateknisen huollon käytössä, eikä määräaikaisen ympäristöluvan myöntäminen aiheuta haittaa alueen tulevalle kaavoitukselle tai rakentamiselle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta Uudenmaan ympäristökeskukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Hakala Tuomas, arkkitehti, puhelin 169 4224
Immonen Kati, insinööri, puhelin 169 4278

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Ote ajantasa-asemakaavasta

 

Liite 3

Ote pohjakartasta


Alkuun

2

LAUSUNTO TURKU - HELSINKI PIKAVUOROLIIKENTEEN
LAATUKÄYTÄVÄSELVITYKSESTÄ

Kslk 2005-1399, Khs 2005-1606/66 24.8.2005

 

Tiehallinnossa on laadittu Turku - Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytäväselvitys. Laatukäytävän kehittämisen tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden säilyttäminen vähintään nykyisenä pikavuorojen siirtyessä käyttämään uutta moottoritietä Muurla-Lohja sen valmistuttua. Selvitys painottuu yleisten teiden osuudelle Turku - Leppävaara. Tälle tieosuudelle on raportissa esitetty suunnitelmat liittymien ja pikavuoropysäkkien parantamiseksi. Helsingin katualueille konkreettisia suunnitelmia ei ole laadittu, mutta raportissa on muutamia bussietuuksia ja -pysäkkejä koskevia parannusehdotuksia.

Raportin tiivistelmäsivu on esityslistan liitteenä. Selvitys kokonaisuudessaan on nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Tiehallinnon Turun tiepiiri pyytää 7.7.2005 päivätyllä kirjeellään Helsingin kaupungilta lausuntoa otsikossa mainitusta selvityksestä 30.9.2005 mennessä.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja joukkoliikennelautakuntia antamaan lausunnon toimenpideselvitysluonnoksesta kaupunginhallitukselle 15.9.2005 mennessä.
 

ESITTELIJÄ

Helsingin alueella Turku - Helsinki pikavuoroliikenteen laatukäytävä kulkee reittiä Turunväylä - Huopalahdentie - Paciuksenkatu - Tukholmankatu - Mannerheimintie - Linja-autoasema.

Selvityksessä esitetään näille katuosille seuraavia sujuvuutta ja palvelutasoa parantavia toimenpiteitä:
 

 

-

Turunväylän päättymiskohtaan toteutetaan vapaa oikea Huopalahdentielle kääntymistä varten.

 

-

Huopalahdentielle rakennetaan joukkoliikennekaistat molempiin ajosuuntiin välille Turunväylä - Paciuksenkatu.

 

-

Paciuksenkadulle rakennetaan joukkoliikennekaistat molempiin ajosuuntiin välille Huopalahdentie - Tukholmankatu.

 

-

Joukkoliikennekaistojen luvattoman käytön valvontaa tehostetaan.

 

-

Tutkitaan Huopalahdentien ja Paciuksenkadun liittymäalueella olevan pysäkin siirtomahdollisuudet keskustan suuntaan.

 

-

Tukholmankadun pysäkkialuetta Meilahdessa parannetaan siirtämällä Turun suunnan pysäkki sivuun ajoradalta erilliseen syvennykseen ja keskustan suunnan pysäkkiä muotoillaan paremmin toimivaksi.

 

-

Oopperan pysäkille lisätään pysäkkikatos.
 

 

Liikennesuunnitteluosasto toteaa, että esitetty pikavuoroliikenteen reitti toimii myös tärkeänä Helsingin sisäisen bussiliikenteen ja seutuliikenteen reittinä, jolloin kaukoliikenteen sujuvuuden hyväksi esitetyt toimenpiteet parantaisivat myös sisäisen ja seutuliikenteen toimivuutta.

Turunväylän ja Huopalahdentien liittymän bussietuisuusjärjestelyjen mahdollisuudet selvitetään yhdessä Uudenmaan tiepiirin kanssa.

Parhaillaan laaditaan Pasilan tason poikittaisen bussiliikenteen nopeuttamisselvitystä yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Tukholmankatu, Paciuksenkatu ja Huopalahdentie kuuluvat tämän selvityksen reittikatuihin. Työssä selvitetään yksityiskohtaisesti bussiliikenteen viiveet näillä kaduilla ja tutkitaan mahdollisuudet viiveiden vähentämiseen.

Munkkiniemen aukion pysäkkitilan lisäämisestä on päätetty toukokuussa 2005. Tukholmankadun pysäkkialueesta on tekeillä suunnitelma, jonka mukaan Turun suunnan bussiliikenne sekä Helsingin sisäinen ja seutuliikenne siirtyisivät käyttämään erillistä pysäkkilevennystä Pihlajatien ja Jalavatien välisellä osalla. Keskustan suunnan pysäkkiviistettä voidaan loiventaa ja lisäksi tutkitaan kaukoliikenteen pysäkin siirtomahdollisuus omaan pysäkkilevennykseen ennen Haartmaninkadun liittymää. Suunnitelmat käsitellään myöhemmin erikseen.

Bussikaistojen valvonta siirrettävien kameroiden avulla aloitettiin Helsingissä pari vuotta sitten. Tämä vähensi merkittävästi bussikaistojen väärinkäyttöä. Valvontaa on kuitenkin niin harvoin, että väärinkäyttö ehtii lisääntyä valvontakertojen välillä. Eduskunnan käsittelyssä on lakiehdotus rikesakkomenettelyn yksinkertaistamiseksi. Uuden lain tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä nopeampi, joustavampi ja vähemmän voimavaroja vaativa puuttuminen automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuihin vähäisiin ylinopeusrikkomuksiin ja liikennemerkkien vastaiseen ajoon joukkoliikennekaistalla.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle asiasta esityslistatekstin mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:
Hyvärinen Heidi, diplomi-insinööri, puhelin 169 3516

LIITE

raportin tiivistelmä


Alkuun

3

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE
LIIKENNEVALOJEN ASENTAMISTA KOTINUMMENTIEN JA
TAPANINKYLÄNTIEN RISTEYKSEEN

Kslk 2005-786, Khs 2005-1026/643 4.5.2005

 

Valtuutettu Antti Vuorela ja viisi muuta allekirjoittajaa ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen (Kaupunginvaltuusto 27.4.2005, asia nro 121):

"Tapaninkyläntien ja Kotinummentien liikenne on kasvanut voimakkaasti. Lisäksi Tapaninkyläntiellä autojen nopeudet ovat korkeita.

Monet koululaiset ja pienet lapset joutuvat päivittäin ylittämään Tapaninkyläntien.

Lasten matkat suuntautuvat mm. Kurranummen leikkipuistoon, Tapanilan urheilukeskukseen, Hiidenkiven peruskouluun, Hiidenkiven puistoon ja Tapanilan kirjastoon.

Kadun ylittäminen on vaikeaa ja vaarallista, koska Tapaninkyläntien ja Kotinummentien risteyksessä ei ole liikennevaloja. Jalankulkijat joutuvat usein odottamaan pitkään päästäkseen kadun yli.

Esitän, että Kotinummentien ja Tapaninkyläntien risteykseen asennetaan liikennevalot ensi tilassa lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi."

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan aloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle 30.9.2005 mennessä.
 

ESITTELIJÄ
 

 

Lausunnon tiivistelmä
 

 

Tapaninkyläntien ja Kotinummentien risteykseen on alustavasti tutkittu kiertoliittymän rakentamista sekä risteys- ja suojatievalovaihtoehtoja. Liikennesuunnitteluosaston näkemyksen mukaan risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi palvelee nykyisiä ja tulevia liikenteen ja maankäytön tarpeita parhaiten. Kiertoliittymän suunnitelma esitetään päätettäväksi myöhemmin alueen asemakaavatyön yhteydessä.
 

Lausunto

Tapaninkyläntie on pääkatu, jonka liikennemäärä on noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Kotinummentien risteyksen tuntumassa. Kotinummentie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on noin 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Molempien katujen nopeusrajoituksia on alennettu kyseessä olevilla katuosuuksilla Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten tarkistamisen yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä 15.1.2004. Nopeusrajoitus on Tapaninkyläntiellä 50 ja Kotinummentiellä 40 kilometriä tunnissa. Risteysalueen kevyen liikenteen ylityskohdat on toteutettu keskikorokkeellisilla suojateillä, jolloin kadut on mahdollista ylittää ajorata kerrallaan. Suojateiden näkemäalueissa ei ole havaittu puutteita. Kurranummen leikkipuiston kohdalle on asetettu lapsista varoittavat liikennemerkit liikennesuunnittelupäällikön päätöksellä 6.2.2004.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt 19.12.2002 päätöksen suojatievalojen asettamisesta Tapaninkyläntielle Sidekujan liittymän kohdalle. Valot on rakennettu vuonna 2003.

Sidekujan suojatievalojen suunnittelun yhteydessä on selvitetty, että Tapaninkyläntietä ylittäviä koululaisia on likipitäen yhtä paljon Sidekujan ja Kotinummentien liittymissä. Tuolloin on todettu, että Tapaninkyläntien varren maankäytön suunnittelun yhteydessä tarkastellaan myös Kotinummentien liittymän alueen liikennejärjestelyitä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.4.2004 pääkatuosuudelle Tapaninkyläntie - Tapanilankaari - Suurmetsäntie yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteet alueen tulevien asemakaavan muutosten laatimisen pohjaksi.

Yleissuunnitelmassa on esitetty pääkadun nykyisen maantiemäisen miljöön muuttamista katumaisemmaksi sekä asuntojen ja palvelujen täydennysrakentamista niille soveltuville alueille katuosuuden lähiympäristöön. Yleissuunnitelmatyön yhteydessä on tarkasteltu täydennysrakentamisen liikenteellisiä tarpeita sekä katuosuuden toimivuutta ja turvallisuutta kokonaisuutena. Vilkkaimmin liikennöityjen ja paikannettavuuden kannalta tärkeimpien pääkatujen ja alueellisten kokoojakatujen risteyksiin on alustavasti esitetty kiertoliittymävaihtoehdot. Kevyen liikenteen risteämiskohtien turvallisuuden parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä liikenteellisestä tavoitteista. Täydennysrakentamisen sijoittelu ja liikenteelliset ratkaisut tarkentuvat osa-alueittain toteutettavien asemakaavan muutosten yhteydessä lähivuosina.

Yleissuunnitelmatyön tueksi on tehty Koillis-Helsingin pääkatujen liikenneturvallisuusselvitys, joka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 11.11.2004. Selvitys toimii pohjana tulevien pääkatuverkon liikenneturvallisuutta parantavien investointien ohjelmoinnissa.

Liikenneturvallisuusselvityksen mukaan Tapaninkyläntien ja Kotinummentien risteys ei kuulu koillisen Helsingin vaarallisimpien risteysten joukkoon. Lähialueelta nousi kyseessä olevaa risteystä kiireellisemmäksi muutoskohteeksi Tapanilankaaren ja Tapulikaupungintien risteys, jonka liikenneturvallisuutta parantava suunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vielä kuluvan syksyn aikana.

Kotinummentien risteyksen länsipuolen asemakaavan muutostyö käynnistyy tämän hetkisen käsityksen mukaan vuonna 2006. Risteyksen kiertoliittymäjärjestelyistä on laadittu luonnos, joka tarkennetaan ja esitetään kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi asemakaavatyön yhteydessä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Iivonen Johanna, insinööri, puhelin 169 3528


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN
SEURAAMINEN

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452


Alkuun