K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 29.4.2004 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

   
   
   

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

22.4.2004 pöydälle pantu asia
Keski-Pasilan suunnittelutilanne

6

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

1.4.2004 ja 22.4.2004 pöydälle pantu asia
Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnos

16

2

Fallpakan pohjoisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta esitetty muistutus ja annetut lausunnot (nro 11170)

73

3

Fallpakan pohjoisosa, rakentamistapaohjeet ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma

92

4

Herttoniemen yritysalueen tontteja 43066/7, 15 ja 16 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11295)

99

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2005 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2005 - 2009

106

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

5

22.4.2004 pöydälle pantu asia
Lausunto Metsälän tonttia 28296/5 koskevasta poikkeamishakemuksesta

109

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

5

Munkkiniemen tonttia 30024/22 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11299)

123

6

Malmin korttelia 38260 ja katualuetta sekä Pukinmäen katualuetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 11225)

126

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

132


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kslk

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset:

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 29.3.2004 § 387 lähettänyt kaupunginvaltuuston 24.3.2004 pitämän kokouksen päätösluettelon 6, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat:

Asia 6

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kampin tontin 213/13 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 10795/30.9.1999 ja 18.9.2003 mukaisesti (Jaakonkatu 3, Annankatu 42).
(99-130) Asemakaavaosasto

Asia 7

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Viikin tonttien 36200/4-6 ja 9-11 sekä 36207/4, 7-9 ja 13 sekä katu- ja erityisalueen (Viikin tiedepuisto) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11229/ 23.10.2003 mukaisesti. (Aluetta rajoittavat mm. Latokartanonkaari, Talonpojantie, Tilanhoitajankaari, Viikinkaari ja Viikintie.)
(2003-222) Asemakaavaosasto

Kaupunginhallituksen päätös 5.4.2004 § 432

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Suurmetsän tonttien 41051/27, 41068/3, 16 ja 20 sekä 41069/26 ja 27 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11278/5.2.2004 mukaisesti. (Mustanhalssinkuja 10 ja 12, Mustanmäenkuja 1, Mustanniemenrinne 2 ja 3b, Mustanniementie 16, 19 ja 21)
(2002-2196 ja 2003-1997) Asemakaavaosasto

Kaupunginhallituksen päätös 5.4.2004 § 433

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Pitäjänmäen korttelin 46080 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11233/ 30.10.2003 mukaisesti. (Alue sijaitsee Pitäjänmäentien, Kaupintien, Atomitien ja rantaradan välissä.)
(2003-1488) Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 13.4.2004 § 49

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 8.4.2004 kuulutettu valtuuston 10.12.2003 hyväksymästä Viikin katualueen asemakaavasta sekä tonttien 36226/1, 2 ja 6-8, 36233/1 ja 2, 36234/1, 2 ja 5-7, 36238/1 ja 2 ynnä katu-, liikenne- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksesta, piirustus 11190/17.6. ja 21.10.2003. (Alue sijaitsee Latokartanonkaaren eteläpuolella Latokartanon pohjoisosassa.)

Uudenmaan ympäristökeskuksen oikaisukehotuksen johdosta kaupunginvaltuusto on tehnyt uuden päätöksen 10.3.2004. Tällöin kaupunginvaltuusto päätti, ettei se muuta aikaisempaa päätöstään vaan pysyttää sen ja totesi samalla, että asemakaavan selostusta on täydennetty tarkemmalla meluselvityksellä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, että Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituksen 29.3.2004 mukaan meluselvitykset ja asemakaavan selostuksen täydennykset ovat riittäviä. Ympäristökeskus ei aio käyttää asiassa valitusoikeuttaan.
(2003-846) Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 19.4.2004 § 51

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 16.4.2004 kuulutettu kaupunginhallituksen 23.2.2004 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavan muutoksista:

Munkkiniemen tontti 30021/11, piirustus 11251/11.12.2003 (Rantapolku 7a)
(2003-1506)
Vuosaaren
katualue (nimeksi Rantakivenpolku), piirustus 11246/ 4.12.2003 (Rantakivenpolku)
(2003-1436)
Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 19.4.2004 § 52

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 16.4.2004 kuulutettu valtuuston 25.2.2004 hyväksymistä seuraavien alueiden asemakaavoista ja asemakaavan muutoksista:

Meilahden Seurasaaren puisto-, luonnonsuojelu- ja vesialueet sekä uimaranta-alue ja Pukkisaarten puisto- ja vesialueet, piirustus 11130/26.9.2002
(2000-1790)
Herttoniemen
kortteli 43073 sekä katu- ja puistoalueet, piirustus 11227/ 23.10.2003 (Aluetta rajoittavat mm. Sahaajankatu, Roihuvuorentie ja Pikkupurontie.)
(2003-571)
Vartiokylän, Myllypuron
korttelit 45142, 45143, 45185 ja 45186 sekä katu-, puisto- ja pysäköintialueet, piirustus 11153/21.11.2002 ja 11.12.2003 (Kaava-alue sijaitsee Myllypuron ostoskeskuksen ympäristössä, metroaseman vieressä.)
(2002-1813)
Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 19.4.2004 § 53

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 16.4.2004 kuulutettu kaupunginhallituksen 1.3.2004 hyväksymästä Suurmetsän tontin 41267/24 asemakaavan muutoksesta, piirustus 11252/ 18.12.2003 (Jyvätie 6)
(2002-1794) Asemakaavaosasto

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset.

(Taru Koukkunen, puhelin 169 4452)


Alkuun

4

22.4.2004 pöydälle pantu asia

KESKI-PASILAN SUUNNITTELUTILANNE

Kslk 2001-873, Elisa Networks Oy 27.1.2004, Ilvesviita Aarre 27.1.2004, Kivinen Kimmo s-posti 22.1.2004, Museo 18.2.2004, Pel 13.1.2004, Pel s-posti, Pro Töölönlahti ry 30.1.2004, Senaatti-kiinteistöt 30.1.2004, Suomi Janne s-posti 3.2.2004, Ymk 411/1862-03 30.1.2004, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura r.y. 26.1.2004

Keski-Pasilan suunnittelu on edennyt Suomen valtion ja Helsingin kaupungin solmiman aiesopimuksen (30.12.2002) mukaisesti. Aiesopimuksessa on sovittu Keski-Pasilan maankäytön suunnitteluperiaatteiden ja yhteistyön lisäksi muun muassa alueelle tulevan uudis- ja lisärakennusoikeuden jakamisesta, alueluovutuksissa noudatettavista periaatteista ja kunnallistekniikan toteuttamis- ja kustannusvastuusta. Valtio omistaa sopimusalueesta noin 84 % ja kaupunki noin 16 %. Aluetta kehitetään kokonaisuutena omistusrajoista riippumatta.

Keski-Pasilaa kehitetään liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelualueeksi sekä asuntoalueeksi. Alueen ydinosia kehitetään Helsingin keskustan osana. Paikallisesti tavoitteena on kehittää aluetta Pasilan keskustana ja yhdistää rata-alueen jakama Itä- ja Länsi-Pasila. Pasilan aseman ja Pasilan sillan aluetta kehitetään jalankulkuyhteyksien painopisteenä. Rautateiden henkilöliikenteen kehittämismahdollisuudet turvataan.

Viitesuunnitelmat

Keski-Pasilan alueelle on laadittu kaksi viitesuunnitelmaa. Toisen suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Architetti Italiasta, Milanosta. Toisen suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy Helsingistä. Molemmissa suunnittelutöissä tehtävänä on ollut yleispiirteisen suunnitelman esittäminen koko Keski-Pasilan alueelle. Cino Zucchi Architetti -toimiston tehtävänä on ollut tämän jälkeen tarkentaa työtään Pasilan sillan ja Pasilan aseman ympäristössä alueella, jota on ajateltu ensi sijassa alueen keskustaksi liike-, ja toimistotilojen, julkisten palvelujen ja kulttuurin käyttöön. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n tehtävänä on ollut yleispiirteisen suunnittelun jälkeen tarkentaa suunnitelmaansa Pasilankadun varren alueella, jota on ajateltu lähinnä asuntokäyttöön. Konsulttien töiden erilaisella painopisteen määrittelyllä on haettu myös töiden muodostamalle kokonaisuudelle lisäsisältöä.

 

Laaditut viitesuunnitelmat esitellään kokouksessa. Kummastakin viitesuunnitelmasta on laadittu esittelyraportti suunnitelman laatijoiden toimesta. Esittelyraportit on jaettu esityslistan 22.4.2004 liitteenä.

Maankäyttökaavio

./.

Viitesuunnitelmien pohjalta on laadittu Keski-Pasilan maankäyttökaavio. Kaavioon on merkitty tilavaraukset korttelialueille, rautatiealueiden henkilöliikenteen laajennuksille ja katuverkolle. Maankäyttökaavio on jaettu esityslistan liitteenä.

Kaavio on luonteeltaan alustava ja sitä on tarkoitus käyttää tehtävän osayleiskaavaluonnoksen laadinnan pohjana.

Koko osayleiskaava-alueella rakennusoikeuden määrä hahmottuu viitesuunnitelmien perusteella noin 300 000-350 000 k-m2:iin. Aiesopimuksen alueella esitetyn rakennusoikeuden määrä on kummassakin viitesuunnitelmassa 250 000 k-m2.

Suunnittelun eteneminen ja aikataulu

Viitesuunnitelmien ja niistä saadun palautteen pohjalta valmistellaan osayleiskaavaluonnos. Se esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle alkusyksyllä 2004. Osayleiskaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta valmistellaan osayleiskaavaehdotus.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta voisi käsitellä osayleiskaavaehdotusta vuoden 2004 aikana.

Osayleiskaava ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Asemakaavat laaditaan osa-alueittain.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Pasilan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut esillä 22.12.2003-30.1.2004. Suunnittelun eri vaiheissa järjestetään vuorovaikutustilaisuuksia, kuten näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia. Laadittujen viitesuunnitelmien esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa 27.4.2004 klo 17.30. Asiantuntijakeskustelu, johon yleisö voi osallistua, järjestetään samassa paikassa 11.5.2004 klo 17.00. Suunnitelmat ovat esillä kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa 23.4-31.5.2004 (osoitteessa Kansakoulukatu 3) sekä suppeammin kaupunginkirjaston toimipisteessä Pasilan rautatieasemalla (2. kerros), Ratapihantie 6. Suunnitelmat esitellään myös internetissä. Tavoitteena on, että osalliset ja muut kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelun etenemisestä ja tuovat valmisteluun näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Vuorovaikutustilaisuuksiin liittyy mahdollisuus palautteen antamiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selvitetty myös suunnittelun yhteydessä laadittavia arviointeja.

Saadut viranomaislausunnot ja -kannanotot

 

Pelastuslaitos (kirje 13.1.2004 ja sähköposti 2.3.2004), Senaattikiinteistöt ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat esittäneet kannanottonsa. Kaupunginmuseo on tarkistanut aiemmin, vuonna 1994 antamaansa lausuntoa Keski-Pasilan alueella sijaitsevien rakennusten suojelutavoitteista. Kopiot kannaotoista ja lausunnosta on jaettu esityslistan 22.4.2004 liitteenä.

Pelastuslaitos toteaa, että laitoksen toimintaedellytykset on varmistettava kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitellulle rata-alueen väliin jäävälle toimitila-alueelle sekä eteläisille veturitalleille. Liikenneyhteydet on suunniteltava siten, että pelastuslaitoksen hälytysajoneuvot pääsevät alueille kahdesta toisistaan riippumattomasta suunnasta. Pelastuslaitoksen hälytysajoneuvoja varten toteutettavia ajoyhteyksiä voidaan tarvittaessa pitää vain hälytysajoneuvoliikenteelle tarkoitettuina.

Uuden kaksitasoisen laiturialueen pelastustiet eivät ilmene laadituista luonnoksista. Pelastuslaitos tulee edellyttämään molemmille laituritasoille pääsymahdollisuutta sairaankuljetusyksiköllä (ambulanssi). Kiireellisissä sairastapauksissa junan läheisyyteen laiturialueelle pääsy on välttämätöntä.

Pelastuslaitoksen mielestä edellä esitetyt kannanotot pelastuslaitoksen toimintaedellytyksiin tulisi käsitellä osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä. Pelastuslaitos esittää, että osayleiskaavassa tai siihen liittyvissä selostuksissa tulee mainita myös kannanotossa lueteltuja tulevaa asemakaavoitusta ja rakennushankesuunnittelua ohjaavia tekijöitä.

Esittelijä

Pelastuslaitoksen toimintaedellytykset varmistetaan kaavoituksen yhteydessä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteaa, että arviointisuunnitelman mukaan osayleiskaavan yhteydessä tehdään selvityksiä mm. tie- ja raideliikenteen melusta ja tärinästä, liikenteen päästöjen vaikutuksesta sekä maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta. Luontoarvot ja niiden huomioon ottaminen aiotaan selvittää Helsingin luontotietojärjestelmän pohjalta.

Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että alueen maaperän pilaantuneisuuden jatkoselvityksissä otetaan huomioon paikallisen käyttöhistorian lisäksi myös Pasilan kaatopaikan perustilaselvityksen tulokset. Kaatopaikka-alue sijaitsee osayleiskaava-alueen ulkopuolella, mutta sillä voi mahdollisesti olla vaikutuksia myös laajemmalle alueelle mm. pohjavesivirtaamien kautta. Ympäristökeskus toteaa edelleen, että alueen kasvillisuusinventoinnit ovat peräisin vuodelta 1990, joten ne on tarpeen tarkentaa maastossa.

Ratapiha-alueella on nykyisin laaja junien järjestelypiha, joka tullee ainakin osittain poistumaan Vuosaaren sataman käyttöönoton myötä. Mikäli Keski-Pasilan kautta tullaan edelleen kuljettamaan vaarallisia aineita tai niitä järjestellään alueella, tulee kemikaalien aiheuttamat turvallisuusriskit ja suojaetäisyystarpeet tai muut tarvittavat suojatoimenpiteet selvittää kaavoituksen yhteydessä.

Esittelijä

Pohjois-Pasilan kaatopaikan aiheuttama tutkimustarve Keski-Pasilan alueen maankäytön suunnittelulle selvitetään.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tilaamassa FL Arto Kurtolta vuoden 1990 kasvi-inventointien päivityksen. Tähän työhön liittyen Pasilassa osayleiskaavan alueella sijaitsevat kohteet käydään läpi kesän 2004 aikana.

Keski-Pasilan ratapiha-alueelle jää ainoastaan henkilöliikennettä.

Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Keski-Pasilan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että osayleiskaava-alueen eteläosassa sijaitsevat VR:n varikkohallit ja asuinrakennusten ryhmä. Varikkoalueen ja rautatieläisasuntojen rakentamisen taustalla oli teollisen tuotannon ja rautatieliikenteen nopea kasvu. Tämän kehityksen tärkeänä osana on ratapiha-alueen ja koko Pasilan esikaupungin rakentaminen.

Veturitallien ensimmäinen vaihe valmistui 1899. Kokonaisuus muodostui kahdesta kaarevanmuotoisesta veturitallista ja niiden välisestä konttoriosasta. Asuntokasarmi Toralinnan ensimmäisen vaiheen piirustukset on laatinut Bruno Granholm 1899. Rakennusta jatkettiin samaan tyyliin ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina. Punatiilisessä pitkässä linnamaisessa rakennuksessa on koristeelliset päätyaiheet ja tiiliprofiloinnit. Rakennustyyppinä se on harvinaisuus Suomessa. Toralinnan pihapiirin kahdesta asuinrakennuksesta pohjoisempi on rakennettu Granholmin piirustusten mukaan 1896. Eteläisemmän rakennuksen suunnittelijaa ei tunneta. Alkuperäisistä piirustuksista kuitenkin selviää, että rakennuksessa oli alun perin kolme yhden huoneen ja keittiön asuntoa sekä pesu- ja leivintupa. Neljäs asuinrakennus on mäennyppylällä sijaitseva alun perin kahden varikon päällikön asuinrakennukseksi suunniteltu huvilarakennus. Arkkitehtina toimi niin ikään Bruno Granholm ja suunnitteluvuosi oli 1908. Pihapiiri lehmuskujineen kuuluu olennaisesti kokonaisuuteen.

Pasilan varikko ja VR:n asuintalot pihapiireineen ovat valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, johon liittyy teollisuus- ja paikallishistoriallisia arvoja. Sillä on myös suuri kaupunkikuvallinen merkitys. Kokonaisuuden säilyminen tulee turvata tulevassa osayleiskaavassa.

Veturitallit talousrakennuksineen ja niiden kanssa samanikäinen asuntokasarmi Toralinna pihapiirin puisine asuinrakennuksineen kuuluvat museoviraston ja VR:n laatiman Valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämisestä ja suojelusta laaditun sopimuksen piiriin. Museovirasto vastaa niiden suojelusta.

Alueen pohjoisosassa Veturitien itäpuolella sijaitseva huoltorakennus (entinen Suokatu 7) on ilmeisesti suunniteltu vuonna 1951. Rakennuksen piirustukset on laadittu Valtionrautateitten ratateknillisen toimiston huonerakennusjaostossa. Rakennuksessa on ollut henkilöstöravintola, puku- ja pesuhuoneita ja muita sosiaalitiloja. keltaiseksi rapattu kolmikerroksinen rakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun arkkitehtuuria luonnonkivisokkeleineen ja julkisivukorostuksineen. Se sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla mäennyppylällä ja sillä on maamerkinomainen luonne nykyisessä ratapihamaisemassa.

Veturitallien ja niihin liittyvien asuinrakennusten lisäksi alueen vanhempi rakennuskanta on niukkaa. Ko. huoltorakennus tuo oman ajallisen kerrostuman alueen rakennettuun ympäristöön. Museo esittää rakennukselle suojelumerkintää.

Edellä mainittujen rakennusten lisäksi alueella ei ole muita kohteita, joihin liittyisi suojelutavoitteita. Maisemallisesti merkittävä elementti on Pasilankadun itäpuolella sijaitseva kallio. Se tulee kaupunginmuseon mukaan osayleiskaavassa säilyttää.

Esittelijä

Veturitallien ja Toralinnan alueen suojeluarvot on alueen viitesuunnitelmia tehtäessä otettu huomioon, kuten maisemallisesti arvokas kalliokin Pasilankadun varrella.

Alueen pohjoisosassa sijaitsevan huoltorakennuksen säilyttäminen ei ole ollut suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen ympäristö korkeusasemineen tulee muuttumaan merkittävästi, jolloin rakennuksen maamerkinomainen luonne väistämättä katoaa. Rakennusta ei ole nähty arkkitehtoniselta kannalta myöskään niin merkittävänä tai sen säilyttämisen tuomaa ajallista kerrostumaa niin myönteisenä, että sen säilyttäminen asetettaisiin muodostettavan uuden kaupunkirakenteen lähtökohdaksi.

Saadut mielipiteet

 

Keski-Pasilan suunnitteluun liittyen, joko osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta tai muuten, mielipiteitä ovat lähettäneet Kimmo Kivinen, Janne Suomi, Aarre Ilvesviita, Elisa Networks Oy, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura-Stadsplaneringssällskapet i Helsingfors r.y., ja Pro Töölönlahti r.y., Kopiot saaduista mielipiteistä on jaettu esityslistan 22.4.2004 liitteenä.

Kimmo Kivinen toteaa, että on hyvä muistaa Itä- ja Länsi-Pasilan urbaani luonne. Keski-Pasilaan saataisiin Helsingin ensimmäinen yhtenäinen korkeiden tornitalojen rypäs. Tornit voisivat olla hoikkia ja korkeita, ehkä lasipintaisia jotka loisivat avaruutta. Hyvä esimerkki on Frankfurt am Main Saksassa tai Vancouver Kanadassa, jossa on ikään kuin "ripoteltu" korkeat tornitalot keskusta-alueelle, välttäen tornien kasaantumista liian pienelle alueelle. Korkeat tornit tervehtisivät jo kauas autoilijaa, laivalla tai lentokoneella Helsinkiin saapuvaa. Tornit antaisivat myös ryhtiä Helsingin niin latteaan silhuettiin, kumminkin siten, että keskustan ominainen matala rakennustyyli ei siitä kärsisi. Myös Janne Suomi puoltaa korkeaa rakentamista.

Esittelijä

Laadituissa viitesuunnitelmissa on esitetty Keski-Pasilan alueelle perinteistä kantakaupungin rakennetta korkeampaa rakentamista.

Aarre Ilvesviita, "Länsi-Pasilan vanhimpana asukkaana - taloineni Veturitie 12. Vihreällä maakaistaleella. Annan täten oman arvioinnin kun siihen on varattu tilaisuus.

Olen asunut neljännesvuosisadan tällä alueella tuntien tämän viheralueen luontoa sekä eläinkuntaa. Täällä pesii minun lisäkseni oravia, jäniksiä, lintuja. Olisi suotavaa jos tämä viheralue jäisi puistomaiseksi virkistysalueeksi meille sen asukkaille.

Lisäksi mainitsen että taloni ei ketään ole häirinnyt - joten olisi hienoa jos sekin saisi olla paikallaan, se on vanhuuteni turva.

Alueen parantamisesta tuon julki seuraavaa. Pasilan sillalta asti viheralue kaipaa verkkoaidan estämään roskaamista ym. Myös Veturitie 12 - 14 kohdalta olisi hyvä jos jalankulkijoille, jotka sankoin joukoin pyrkivät Hartwall areenalle jatkettaisiin jalankulkutietä noin 150 metriä onnettomuuksien estämiseksi."

Esittelijä

Laadituissa viitesuunnitelmissa ja niiden pohjalta tehdyssä maankäyttökaaviossa on Pasilankadun varrella, Poliisi- ja Oikeustalon kohdalla oleva kallioinen mäki esitetty säilyväksi virkistysalueeksi. Ilvesviidan asuinrakennus ei kuitenkaan voine alueella säilyä.

Hartwall Areenan pysäköintiä seurattiin hallin valmistumisen jälkeen ja tällöin todettiin, että maksullista pysäköintitilaa on hallin ympäristössä riittävästi ainakin silloin, kun messuilla ei ole samanaikaista tapahtumaa. Ilmaista pysäköintitilaa etsitään noin 800 metrin etäisyydellä hallista. Suurin osa laittomasta pysäköinnistä keskittyy Veturitien varteen. Laitonta pysäköintiä ei ole tarkoituksenmukaista tukea jalkakäytävän rakentamisella nykyiselle Veturitielle.

Elisa Networks Oy toteaa heillä olevan televerkkoa alueella, joka noudattelee suunnittelualueen reunakatuja. Veturitien varrella ja Pasilan sillan rakenteissa olevat reitit tulisi säilyttää ilman suuria muutoksia. Siirroissa ja muutostöissä on oltava ajoissa yhteydessä Elisa Networks Oy:n verkonsuunnitteluun.

Esittelijä

Televerkon suunnittelu tarvittavine muutoksineen on osa normaalia kaavoitusprosessia. Elisa Networks Oy:n esittämiin kommentteihin palataan osayleiskaavan teknisen suunnittelun yhteydessä.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura toteaa, että Keski-Pasilan osayleiskaavan valmistelu ajoittuu samanaikaiseksi kuin sisäasiainministeriön Jussi-Pekka Alaselle toimeksi antaman laajan pääkaupunkiseutuselvityksen valmistelu ja käsittely.

Jos tämä selvitys johtaa todellisiin tuloksiin, tällä olisi kaupunkisuunnitteluseuran mukaan nimenomaan alueen ydinkuntien suunnittelulle merkittäviä seurauksia. Tämä merkitsisi sekä olemassa olevien suunnitelmien tarkistamista ja yhteensovittamista että uusia avauksia. Tämän johdosta tilanteen on annettava selkiintyä ennen suuria panostuksia suunnitteluun. Keski-Pasilan osayleiskaavatyössä tulee pysähtyä odottamaan, mihin toimenpiteisiin Jukka-Pekka Alasen selvitystyö johtaa.

Pohjois-Pasila tulee liittää Keski-Pasilan suunnitteluun. Nyt puheena olevan osayleiskaavatyön suunnittelualueen rajaus on pohjoisessa keinotekoinen. Osayleiskaavan alue on myös itä-länsisuunnassa liian kapea. Kulttuurirakennusten aluevarauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura katsoo, että Keski-Pasilan alueen osayleiskaavan valmistelu on esiintuoduista seikoista johtuen käynnistetty ennenaikaisesti ja osayleiskaavatyölle asetettu suunnittelualue on liian rajoitettu.

Esittelijä

Keski-Pasilan osayleiskaavan valmistelua ohjaa Helsingin yleiskaava 2002 (kaupunginvaltuusto 26.11.2003). Laadittu maakuntakaavaehdotus (viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2004 aikana) on yleiskaava 2002:n kanssa samansuuntainen. Keski- ja Pohjois-Pasilan suunnittelu on siten jo käsitelty yleiskaavatasolla yhtenä kokonaisuutena.

Keski-Pasilan kaupunkirakenteellinen asema on seudullisesti keskeinen. Keski-Pasila on hyvin saavutettavissa eri liikennemuodoin, sen liikenteellistä saavutettavuutta on lisäksi tarkoitus entisestään parantaa. Keski-Pasilan kaupunkirakenteellinen asema ja siitä johtuvat tekijät tulevat leimaamaan Keski-Pasilan jatkosuunnittelua.

Pro Töölönlahti ry esittää lisäaikaa Keski-Pasilan osayleiskaavaan ja sen suunnitteluun. Mielestämme ko. alue on varsin laaja ja moniulotteinen, jossa tulisi ennakoida tai priorisoida liikennesuunnitelma raide- ja autoliikenteen osalta ja vasta sen jälkeen rakentamiset. Käsityksemme on, että kaupunginosa 14. suunnittelu liittyy myös tähän osayleiskaavaan.

Esittelijä

Keski-Pasilan alueen suunnittelussa on ensin selvitetty eri liikennemuotojen tulevaisuuden näkymiä ja tilavarauksia. Viitesuunnitelmat on laadittu näiden perusselvitysten pohjalle.

Lähtötietoraportti

 

Osayleiskaavan laatimiseen liittyen Keski-Pasilan suunnittelun historiaa ja suunnittelun lähtötietoja on koottu raporttiin KESKI-PASILA, OSAYLEISKAAVA - historia ja nykyaika, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:9. Julkaisu on jaettu esityslistan 22.4.2004 liitteenä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Keski-Pasilan suunnittelutilanteen ja hyväksyä 22.4.2004 päivätyn Keski-Pasilan maankäyttökaavion jatkosuunnittelun pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistasta niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

(Timo Lepistö, puhelin 169 4255

Tiina Antila, puhelin 169 4383

Jyri Hirsimäki, puhelin 169 4232

Eija Kivilaakso, puhelin 169 4271

Sirpa Kolu, puhelin 169 4278

Veli-Pekka Kärkkäinen, puhelin 169 4205

Mikko Reinikainen, puhelin 169 4225

Riitta Salastie, puhelin 169 4237

Peik Salonen, puhelin 169 4272

Kalevi Wahlsten, puhelin 169 3520)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Keski-Pasilan maankäyttökaavio 22.4.2004

 

Liite 3

22.4. jaetut kannanotot, mielipiteet ja lausunnot (11 kpl)

 

Liite 4

22.4. jaettu Cino Zucchi Architetti, Central Pasila, Outline Plan (teksti; 190 MB)

 

Liite 5

22.4. jaettu Cino Zucchi Architetti, Central Pasila, Outline Plan (piirustukset; 72 MB)

 

Liite 6

22.4. jaettu Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, Keski-Pasilan kaupunkirakenteen viitesuunnitelma, Pasilankadun varren korttelit (136 MB)

 

Liite 7

22.4. jaettu Keski-Pasila, osayleiskaava - historia ja nykyaika; julkaisu 2003:9


Alkuun

1

1.4.2004 ja 22.4.2004 pöydälle pantu asia

JÄTKÄSAAREN OSAYLEISKAAVALUONNOS

Kslk 2002-2232, 2003-700, Khs 2002-2494/581 29.11.2002, Erkinheimo S. Tapani 21.5.2003, Erävalo Rauli s-posti 12.3.2004, Eskola Merja s-posti 11.3.2004, Etelä-Helsingin Vihreät ry s-posti 18.5.2003, Harjunpää Arto s-posti 12.3.2004, HelSa 2004-84/522 12.3.2004, Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry HELKA 24.3.2004, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura 30.3.2004, Helsingin Laivapoika As Oy hallitus 10.3.2004, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys s-posti 11.3.2004, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry s-posti 21.5.2003, Helsingin Melojat ry 6.1.2004, Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto KD 81/2004 11.3.2004, Immonen Olli ym. s-posti 12.3.2004, Innamaa Antero s-posti 21.5.2003, Juvonen Leena 9.3.2004, Kampin kaupunginosayhdistys 20.5.2003, Kampin Kaupunginosayhdistys s-posti 11.3.2004, Kurki Timo s-posti 17.2.2004, Kurki Timo s-posti 5.8.2003, Kvaerner Masa-Yards Oy 19.5.2003, Lauttasaari-Seura ry s-posti 15.3.2004, Mehto Erja 10.3.2004, Munkkisaari-Hernesaari -seura ry 21.5.2003, Nieminen Timo 10.3.2004, Nurmi Eija 3.3.2004, Nurmi Veijo 28.3.2004, Nurmi Veijo 9.3.2004, Oras Patrick s-posti 20.2.2004, Pel s-posti 11.3.2004, Penttinen Heikki s-posti 11.3.2004, Pro Eira ry 20.5.2003, Ruoholahti-Gräsviken asukasyhdistys ry 20.5.2003, Ruoholahti-Gräsviken Asukasyhdistys ry s-posti 12.3.2004, Saksanen Juha s-posti 12.3.2004, Solla Pertti 9.3.2004, Tirkkonen Lauri 11.3.2004, Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry 23.5.2003, Töölö-Seura - Sällskapet Tölö ry s-posti 18.3.2004, Vanamo-Kaila Anja 12.3.2004, Vartio Seppo s-posti 12.3.2004, VR 10.3.2004, Ymk 21.5.2003

Karttalehti G2, G3, hankenumero 122

Yleistä

Vuosaaren uuden suursataman valmistuttua syksyllä 2008 nykyisille tavarasatamien käytössä oleville alueille rakennetaan asuntoja ja toimitiloja.

Osayleiskaava-alue

Jätkäsaaren suunnittelualue käsittää 20. kaupunginosan (Länsisataman) alueen, joka rajoittuu luoteessa Ruoholahden alueeseen. Koillisessa suunnittelualue rajoittuu Mechelininkatuun ja Hietalahdenrantaan. Mechelininkadun liikennealue Itämerenkadulta Laivapojankadulle muodostaa suunnittelualueen ja Ruoholahden merkittävimmän liikenteellisen saumakohdan. Idässä ja kaakossa suunnittelualue rajoittuu mereen. Suunnittelualueen itäreuna muodostaa alueen julkisivun kantakaupunkiin. Alueella toimiva matkustajasatama on osa suunnittelualuetta.

Osayleiskaava-alueella on sijainnut alkuaan kolme saarta: Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko. Sataman kasvaessa aluetta on täytetty ja rakennettu vähitellen. Täyttötyöt on tehty vuosien 1913 ja 1996 välisenä aikana. Alue on tavara- ja matkustajasatamakäytössä.

Osayleiskaava-alue on kooltaan 129 hehtaaria, josta 86 ha on maa-aluetta (15,5 hehtaarin alue käsittää vanhat saaret, 70,5 hehtaaria on täyttöä) ja 43 ha vesialuetta.

Tiivistelmä

Jätkäsaaren osayleiskaavan tavoitteena on kantakaupunkimainen, tiivis kaupunginosa, jossa on erilaisia osa-alueita. Kaikkia osa-alueita yhdistää rakennusten rajaama katutila. Alueen silhuetti on tarkoitus pitää melko tasakorkeana, yleisimmin 6 ½-kerroksisena, lounaisrannalla kuitenkin matalampana, 3-4-kerroksisena. Harkittuihin kaupunkirakenteellisiin painopistealueisiin on esitetty muutamia korkeampia rakennuksia.

Keskeiseksi elementiksi on kaavailtu keskuspuistoa, joka palvelee sekä Jätkäsaaren, Ruoholahden että keskustan virkistysaluetarpeita. Samoin rantapuistot on ajateltu osaksi Helsingin ympäri kulkevaa rantareittiä ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

Ajoyhteys keskustan suunnasta tulee käyttämään nykyisen Jätkäsaaren kannaksen aluetta, toinen ajoyhteys tullaa johtamaan alueelle pohjoisesta, Ruoholahden ylittävää siltaa pitkin. Raitiovaunulinjat 6 ja 8 on tarkoitus jatkaa Jätkäsaareen. Uutta linjaa 2 on selvitetty välillä Katajanokka-Rautatieasema-Kampin terminaali-Jätkäsaari.

Matkustajasatama jää Jätkäsaareen ja sille on varattu laajentumisalue eteläosassaan. Matkustajasataman päälle on tutkittu mahdollisuutta rakentaa toimitila-alue.

Jätkäsaareen johtava tavaraliikennettä palveleva rautatie tullaan purkamaan Vuosaaren sataman valmistuttua, jolloin tulee mahdolliseksi järjestää Mechelininkadun liikennejärjestelyt sujuvammiksi ja turvallisemmiksi Itämerenkadun eteläpuolella. Tavoitteena on rakentaa Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys.

Jätkäsaaren suunnittelussa selvitetään mahdollisuuksia vähentää yksityisautojen käyttöä. Kyseeseen tulevat mm. julkisen liikenteen palvelutason kehittäminen houkuttelevalle tasolle, telematiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kevyen liikenteen toimivuuden korostaminen. Lisäksi selvitetään yhteiskäyttöautojärjestelmän alueelle tuomia hyötyjä ja tilavaatimuksia.


Työpaikkoja on tarkoitus sijoittaa asuinrakennuksiin ja -kortteleihin, kuten kantakaupungissa yleensä. Kokoojakatujen varsille, missä maantasoon on tarkoitus rakentaa liiketilat, toinen kerros varattaisiin toimistoille. Korttelien varjoisimpiin nurkkiin tutkitaan erillisiä toimistotaloja. Vastaavasti meluisimmat ja muuten asumiseen huonommin soveltuvat alueet varataan toimitilarakentamiselle.

Alueelle tulee normaalit päivittäispalvelut ja lisäksi liikuntapuisto, terveysasema ja kirjasto. Ravintoloille ja erikoisliikkeille varataan tilaa rakennusten pohjakerroksista.

Asuinrakentamisen kerrosala on n. 600 000 k-m2, mikä vastaa noin 14 500 asukasta. Toimitila- ja palvelukerrosala on yhteensä noin 328 000 k-m2, eli n. 10 000 työpaikkaa. Jätkäsaareen on tehty useita teknisiä selvityksiä koskien rakennettavuutta, maaperän pilaantumista, melua, laivojen päästöjä sekä tuulisuutta. Maaperän kunnostustoimenpiteitä joudutaan tekemään. Maanpintaa nostetaan miellyttävämmän kaupunkiympäristön luomiseksi, toimivan kuivatuksen järjestämiseksi ja pilaantuneen maaperän eristämiseksi. Laivojen päästöt ja melu eivät ole selvityksissä osoittautuneet erityiseksi ongelmaksi. Mereen tehtäviä lisätäyttöjä on luonnoksessa esitetty noin 12 ha.

Osayleiskaavan valmistelun osana on arvioitu suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kaupunkikuvaan, luontoon, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi 21.3.2002 Jätkäsaaren suunnittelutilanteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.4.2003 Jätkäsaaren osayleiskaavan suunnitteluohjelman ja merkitsi tiedoksi osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Lähtökohdat

 

Seutukaava ja maakuntakaavaehdotus

 

Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, Jätkäsaari on taajamatoimintojen aluetta ja matkustajasataman osalta liikennealuetta.

Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa 22.9.2003 Jätkäsaari on taajamatoimintojen aluetta, jonka kaakkoisreunassa on satamamerkintä.

Yleiskaava

 

9.12.1992 kaupunginhallituksessa hyväksytyn yleiskaavan mukaan alue on osoitettu liikennealueeksi, jolle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita sekä yhdyskuntateknisen huollon tiloja. Lisäksi alueella on merkintä: Alue, joka muutetaan asuntoalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois. Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin kaksi toivomuspontta, jotka koskivat Jätkäsaaren suunnittelua.

nro 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaren kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus soveltaa alueella olennaisesti normaalia alempaa pysäköintinormia.

nro 5 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaareen tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa ekologista asuntorakentamista.

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Helsingin yleiskaavassa Jätkäsaari on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi johon sisältyy myös toimitilaa. Lisäksi alue on rajattu suunnittelualueeksi, jossa eri maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu joidenkin alueiden osalta, joten yleiskaava ei niiltä osin ole voimassa. Jätkäsaaren osalta ei ole valitettu.

Asemakaavat

 

Jätkäsaaren alueella on voimassa 12.12.1979 vahvistettu asemakaavan muutos nro 8043. Siinä alue on satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueella on lisäksi voimassa 27.1.1981 vahvistettu korttelia 20261 koskeva asemakaavan muutos nro 8337, 9.11.1984 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 8894, jossa satama-aluetta on laajennettu, 16.1.1991 vahvistettu kortteleita 20006 ja 20007 sekä katu-, puisto- ja liikennealueita koskeva asemakaavan muutos nro 9590, 7.6.1993 vahvistettu kortteleita 20017-10019 sekä katu-, liikenne- ja suojaviheralueita koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10030, sekä 12.3.1997 vahvistettu korttelia 20017 koskeva asemakaavan muutos nro 10451. Vanhin alueella voimassa oleva asemakaava nro 117 on vuodelta 1916 koskien Ruoholahdenrannan katualuetta. Korttelissa 4004 koskien myös katu- ja liikennealueita on voimassa 6.10.1999 vahvistettu asemakaavan muutos nro 10748. Mechelininkadun katu- ja liikennealueella on lisäksi voimassa 4.9.1992 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 9771. Korttelissa 173 on voimassa 14.2.1975 vahvistettu asemakaavan muutos nro 7148. Satama-alueen raideliikennettä koskee 30.8.1968 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 6000.

Maanomistus

 

Koko osayleiskaava-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Rakennettu ympäristö

 

Jätkäsaaren olemassa oleva rakennuskanta koostuu pääosin satamaa palvelevista 60- ja 70-luvuilla rakennetuista halleista ja varastorakennuksista. Näistä suurin osa puretaan rakentamisen edetessä. Satama-alueella olevat Lars Sonckin vuosina 1935 ja 1923 suunnittelemat rakennukset L2 ja L3 sekä Laivapojanaukiolla sijaitseva Lars Sonckin vuonna 1929 suunnittelema sataman hallintorakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Suojeltujen rakennusten lisäksi alueen merkittäviin rakennuksiin kuuluu Tarmonkujalla sijaitseva 38 800 k-m2 oleva kappaletavaravarasto ("Bunkkeri" 1970, arkkitehti Luukkonen). Matkustajasataman Länsiterminaali toimii Hietasaarenkujalla rakennuksessa L4. Lisäksi matkustajasataman toimintaan liittyy autotullausrakennus sekä kaksi hallirakennusta. Muita alueella sijaitsevia rakennuksia ovat Finnsteven pääkonttori ja siihen liittyvä hallirakennus sekä "huutokonttori", jossa nykyisin on pääasiassa sataman sosiaalitiloja. Jätkäsaaressa on runsaasti erityyppisiä laitureita, joita on rakennettu 1930-luvulta lähtien.

Osayleiskaavaluonnos

 

Yleiskuvaus

 

Jätkäsaaren kaupunkirakenteen keskeinen tekijä on kaareutuva Länsisatamanpuisto, joka johtaa Selkämerenpuiston ja Ruoholahden tärkeimmän jalankulkuakselin jatkeena meren rantaan. Pääosa rakentamisalueista ryhmittyy tämän keskuspuiston ympärille. Läntisin ja eteläisin osa, Saukonranta ja Saukonnokka sijaitsevat molemmin puolin Poseidoninpuistoa. Matkustajasatama sijaitsee nykyisellä paikallaan Jätkäsaaren kaakkoisrannalla.

Pääasialliset sisääntuloreitit keskustan suunnasta ovat lähellä Ruoholahden puoleista reunaa sijaitseva Välimerenkatu, ja matkustajasatamaan johtava Valtamerenkatu. Lännestä ja Ruoholahden suunnalta Jätkäsaareen johtaa Länsisatamankatu, kun Crusellinsilta lahden yli saadaan rakennettua.

Jätkäsaaren keskus muodostuu Saukontorin ympärille, koska molemmat sisäiset pääkadut risteävät sen kohdalla. Tästä alkaa kaareva Atlantinkatu, joka seuraa Länsisataman puiston muotoa.

Jätkäsaaren liikuntapuisto sijaitsee sataman kohdalla Valtamerenkadun länsipuolella. Sijaintiin on vaikuttanut ratkaisevasti alueella vuoteen 1943 toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jonka päälle ei voida rakentaa rakennuksia.

Kirkko rakennetaan omalle saarelle, joka yhdistyy Atlantinkatuun ja Valtamerenkatuun silloilla.

Saukonrannan ja Saukonnokkan poikki kulkee kapeat kanavat jotka yhdistyvät Poseidoninpuiston kohdalla olevaan venesatamaan.

Kokonaismitoitus

 

Alueella on asuinrakentamista yhteensä noin 600 000 k-m2 ja uusia toimitiloja ja palveluita yhteensä 328 700 k-m2. Asukasmääränä tämä tarkoittaa 14 500 henkeä ja noin 10 000 työpaikkaa.

Asuntoalueet (AK, A)

 

Alueella on kaksi eri tyyppistä asuntoaluemerkintää, kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) ja tiiviin ja matalan rakentamisen asuntoalue (A). Merkinnät kuvaavat alueen yleistä luonnetta ja molemmilla saattaa olla suurtakin vaihtelua yksittäisten korttelien rakentamistavoissa. Asuinkorttelien merkintöihin sisältyvät myös palvelut, tonttikadut, kevyen liikenteen kadut, pysäköinnin tarvitsemat tilat, korttelipuistot sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet.

Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Alue varataan pääosin kerrostaloille joiden kerrosluku on enintään 6 ½-kerrosta. Alueelle saadaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia toimisto- ja työtiloja enintään 25 % kerrosalasta. Lisäksi saadaan rakentaa palvelutiloja sekä liiketiloja erityisesti alueellisten kokoojakatujen varsille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin.

Tiiviin ja matalan rakentamisen asuntoalue (A). Alue varataan pääosin kolme- ja neljäkerroksisille asuinrakennuksille, jotka ovat valtaosin kytkettyjä pientaloja, mutta voivat olla myös asuntokoon niin vaatiessa kerrostaloja.

Lähipalvelujen alue (PL)

 

Lähipalvelujen alueeksi on osoitettu makasiinien L2- ja L3-alue sekä hotellille kaavailtu alue.

Lähipalvelujen alue-/ toimitila-alue (PL/TP)

 

Lähipalvelujen alueeksi/toimitila-alueeksi (PL/TP) on osoitettu Saukontorin keskus ja Atlantinkaaren pohjoinen osa.

Julkisten palvelujen ja hallinnon alue

 

Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi on osoitettu koulujen alueet sekä kirkko ja siihen liittyvä alue.

Toimitila-alue (TP)

 

Toimitila-alueeksi on osoitettu Saukonpaaden keskukseen liittyvä Ruoholahden reunan lounaisosa.

Puisto (V)

Puistoksi on osoitettu keskuspuisto (Länsisatamanpuisto), Poseidoninpuisto, asukaspuisto ja rantapuistot. Korttelipuistot sisältyvät asuntoaluemerkintöihin.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

 

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi on osoitettu Jätkäsaaren liikuntapuiston alue.

Satama-alue (LS)

 

Satama-alueeseen sisältyy satamakenttää kattavan kannen päälle rakennettava toimistorakentamisen alue pysäköintilaitoksineen.

Satama-alue (LS) Alue varataan matkustajasatama-, toimitila- ja palvelutoimintojen alueeksi. Lisäksi alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon kannalta tarpeellisia tiloja ja yhdyskuntateknisen huollon tiloja. Satamatoimintaan kuulumatonta toimitilakerrosalaa saa olla enintään 100 000 k-m2. Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä satama-alueelle sallittua toimitilakerrosalan enimmäismäärää ja ajoitusta tarkemmin.

Vesialue (W)

 

Vesialueeksi on osoitettu Jätkäsaaren rantoja ympäröivät alueet ja alueella kulkevat kanavat sekä Poseidoninpuiston päätteenä oleva venesatama. Vesialueelle saa rakentaa tarpeellisia siltoja.

Katualueet

Katualueeksi on osoitettu ainoastaan pääkadut, alueelliset kokoojakadut ja paikalliset kokoojakadut. Tonttikadut sisältyvät korttelialueiden merkintään.

Suojelukohteet (sr)

 

Tärkeimmät suojelukohteet ovat makasiinit L2 ja L3, jotka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kaupunginmuseon v. 2003 antaman lausunnon mukaan suojelukohteita ovat myös makasiini L4 (nykyinen terminaalirakennus), Bunkkeri ja huutokonttori.

Osa-alueet

 

Hietasaari ja Ruoholahden reuna

 

Hietasaaren osa-alue ja Ruoholahtea vasten oleva reuna-alue liittävät alueen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Hietalahden rannasta alkava sisäinen pääkatu, Välimerenkatu kulkee näiden alueiden välistä nykyisen Laivapojankadun eteläpuolella. Reuna-alueen korttelirakenne on puoliavoin ja rakennusten korkeudet ovat noin 6 ½-kerrosta ja niiden sekä nykyisen Ruoholahden väliin jää kävelykuja. Hietasaaren alue muodostuu lähes kantakaupunkimaisista umpikortteleista, joiden välissä kulkee polveileva kävelykuja avautuen välillä pieniksi aukioiksi. Kujan toisella puolella oleva rakennusmassa on kantakaupungin ratkaisuista poikkeava noin kaksikerroksinen rakennus, joka tuo valoa ja väljyyden tuntua kapealle kujalle. Muuten rakennukset ovat noin 6½ kerrosta, paitsi alueen hotellit, jotka ovat korkeampia ja selvästi erottuvia muodostaen porttiaiheen alueen sisääntulon varteen. Muutaman asuinkorttelin nurkissa on pieniä toimitilarakennuksia. Jätkäsaaren arvokkaimmat vanhat suojelurakennukset, makasiinit L2 ja L3 sijaitsevat tällä alueella ja niille etsitään sopiva käyttö. Myös liikuntatiloiksi esitetty sataman kappaletavaravarasto "bunkkeri" ja toinen koulurakennuksista sijaitsee tällä alueella.

Hietasaaren kerrosalat: Asuinkerrosala on 114 500 k-m2 ja toimitilakerrosala 52 600 k-m2, hotelli 14 000 k-m2, koulu 5 800 k-m2, lastentalo 3 000 k-m2, säilyviä rakennuksia 55 500 k-m2. Hietasaaren kerrosala on yhteensä 245 400 k-m2.

Ruoholahden reunan kerrosalat: Asuinkerrosala on 39 200 k-m2 ja toimitilakerrosala 22 200 k-m2, hotelli 4 500 k-m2. Ruoholahden reunan kerrosala yhteensä 65 900 k-m2.

Jätkäsaarenkallio

 

Jätkäsaarenkallio sijaitsee vastapäätä Hietasaaren aluetta keskuspuiston vastakkaisella puolella. Alueen korttelirakenne muistuttaa Hietasaaren korttelirakennetta, mutta korttelit ovat suurempia ja niihin on sijoitettu asuinrakennusmassa myös korttelin sisälle.

Asuinkerrosala on 87 000 k-m2 ja toimitilakerrosala 20 600 k-m2, Jätkäsaarenkallion kerrosala on yhteensä 107 600 k-m2.

Valtamerenlaituri

 

Valtamerenlaituri-alue sijoittuu Jätkäsaaren liikuntapuiston länsipuolelle ja Länsisatamanpuiston reunaan. Korttelit kiertävät uimarannan ja reunimmainen kortteli rajoittuu satamaan. Sataman puoleinen rakennusmassa on toimitiloja ja uimarannan puoleiset korttelinosat asuntoja.

Asuinkerrosala on 87 800 k-m2 ja toimitilakerrosala 17 400 k-m2, Valtamerenlaiturin kerrosala on yhteensä 105 200 k-m2.

Atlantinkaari

 

Atlantinkaari sijoittuu Länsisatamanpuiston reunaan ja Atlantinkadun varteen. Korttelit ovat suuria umpikortteleita, joiden sisällä voi olla rakennusmassoja ja joiden pihat on porrastettu ympäröivän maanpinnan nousun mukaan. Asukaspuisto jakaa alueen korttelit kahteen ryhmään. Asukaspuiston pohjoispuolisissa kortteleissa sijaitsee lastentalo ja palvelukortteli.

Asuinkerrosala on 76 700 k-m2 ja toimitilakerrosala 20 700 k-m2, lastentalo 2 000 k-m2. Atlantinkaaren kerrosala on yhteensä 99 400 k-m2.

Saukontorin keskus

 

Saukontorin keskuksessa on alueen suurin palveluiden keskittymä ja 1-2 suurinta elintarvikemyymälää. Keskuksesta rakennetaan vetovoimainen liikealue jossa on myös julkisia palveluita mm. kirjasto. Keskukseen rakennetaan kaupallisten palveluiden lisäksi toimitilakerrosalaa.


Keskukseen liittyy Saukonpaaden asemakaavassa oleva Saukontori, joka on rantatori ja aukeaa ilta-aurinkoon. Pysäköinti on kellaritasossa.

Saukontorin toimitila- ja liikekerrosala on yhteensä 40 000 k-m2.

Saukonranta

 

Saukonrannan asuinalue sijoittuu Jätkäsaaren luoteiskulmaan, aluekeskuksen länsipuolelle. Alueen sydämenä toimii alueen eteläosan poikki kulkevan kapean kanavan satama-allas toreineen. Torin ympärille rajautuu usean korttelin laajuinen autoton alue. Koulu sijaitsee alueen eteläreunalla, rajautuen Poseidoninpuistoon.

Rakentaminen on alueen reunoilla kolmikerroksista, ja alueen keskellä 5-6-kerroksista. Poikkeuksena Atlantinkadun varsi, jossa rakennukset ovat n. 7-kerroksisia. Korttelit ovat pääosin pitkänomaisia, Saukonlaiturin suuntaisia, jolloin iltapäivän/illan auringonvalo ohjautuu pihoille.

Kanavan varrella sijaitsevat rakennukset ovat kerros- ja pienkerrostaloja. Näin ensimmäisen kerroksen asuntoihin on mahdollista saada oma laituri- tai venepaikka ja ylemmistä kerroksista avautuu merinäköala. Torin pohjoisreunalla on kerrostalon ja rivitalon yhdistelmä, jonka alitse kulkee kanava. Tarkoitus on luoda torille persoonallinen identiteetti. Tori rajautuu kolmelta sivultaan suojaisaksi ja intiimiksi tilaksi. Saukonrannalla oleva pitkänomainen kortteli on sekoitus rivi-, kerros- ja kytkettyjä omakotitaloja. Asunnoissa on kattoterasseja sekä yhteinen korttelipiha. Lounaisreunan suureen korttelipihaan on sijoitettu päiväkoti.

Asuinkerrosala on 106 300 k-m2 ja toimitilakerrosala 50 600 k-m2, päiväkoti 1 100 k-m2 ja koulu 7 400 k-m2. Saukonrannan kerrosala on yhteensä 165 400 k-m2.

Saukonnokka

 

Saukonnokan alue sijaitsee Jätkäsaaren eteläisimmässä osassa ja sen jakaa kahteen osaan luode-kaakko suuntainen kanava. Korttelirakenne jäsentyy pienimittakaavaiseksi miljööksi, jossa kapeat kujat ja pienet aukiot muodostavat välimerellistä ilmettä. Alueen keskelle muodostuu kahden eri koordinaatiston kohdatessa vaihteleva aukiotilasarja, jossa kulkee myös jalankulkuakseli rantaan. Alueella voi olla sekä pienimittakaavaista kerrostalorakentamista että tiivis- ja matala tyyppistä kytkettyä noin 3 kerroksista pientalo- ja rivitalorakentamista. Atlantinkadun läheisyydessä kerrosluvut nousevat jonkin verran.

Asuinkerrosala on 86 600 k-m2 ja toimitilakerrosala 4 100 k-m2, päiväkoti 700 k-m2. Saukonnokan kerrosala on yhteensä 91 400 k-m2.

Kirkkosaari

 

Jätkäsaaren merikirkko sijoittuu omalle saarelleen Saukonnokan ja uimarannan tuntumaan. Saarelle pääsee siltoja pitkin sekä Atlantinkadulta että Valtamerenkadulta. Kirkon kerrosala on 2 000 k-m2.

Matkustajasatama ja toimitilarakentaminen

 

Matkustajasatamaa laajennetaan täytöillä lounaaseen. Alue rajautuu Valtamerenkadun ja rannan väliselle alueelle ja sen pinta-ala on noin 18 ha. Uuden keskeisen terminaalin rakentamiseen varaudutaan siten, että yhteydet laituripaikoille molempiin suuntiin ovat mahdollisimman lyhyet. Muita terminaalirakennuksia ei tällöin tarvita. Osa satamaa on mahdollista kattaa kannella nykyisen L4-terminaalin eteläpuolella ja toimitilarakentamista esitetään kansirakenteen päälle siten, että satamakentän kohdalla on keskimäärin 5-kerroksisia toimistorakennuksia ja ryhmän päissä on korkeammat noin 10 kerroksiset korostusosat. Satamaan kulku tapahtuu Valtamerenkadulta ja Länsisatamankadun päästä siten, että laivoihin menevä autoliikenne johdetaan kannen alle ja saattoliikenne kannen tasoon nostetun kadun kautta samaan tasoon rakennettuun terminaaliin.

Matkustajasataman toimitilarakentaminen on laajuudeltaan 100 000 k-m2. Matkustajasatamaa palvelevat terminaali- ym. rakennukset eivät kuulu tähän lukuun.

Liikenne

 

Liikennesuunnittelun lähtötilanne

 

Jätkäsaaresta on kaksi katuyhteyttä ympäröivään katuverkkoon. Yhteydet ovat Laivapojankatu ja Tullaajankuja, jotka molemmat liittyvät Mechelininkadulle. Laivapojankadulta on myös yhteys Saukonpaaden alueelle ja Selkämerenkadun kautta Ruoholahteen. Keskustasta tulee ratayhteys, joka haarautuu Ruoholahdenrannassa Jätkäsaareen tavarasatamaan ja Munkkisaareen Masa-Yardsin telakalle.

Jätkäsaaren ajoneuvoliikenteestä suuri osa on tällä hetkellä raskasta liikennettä. Sataman lisäksi alueelle tuovat raskasta liikennettä Saukonpaadessa sijaitsevat yritykset. Vuoden 2000 liikennelaskennassa Laivapojankadun liikenteestä 57 % ja Tullaajankujan liikenteestä 16 % oli kuorma- ja rekka-autoja.

Länsiterminaalin kautta kulkee noin kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa. Satama on selvittänyt Länsisataman matkustajien kulkutapaa vuonna 1999. Selvityksen mukaan tilausbussi oli yleisin kaikista käytetyistä kulkutavoista. Satamaan tullessa sitä käytti lähes 40 % matkustajista ja satamasta pois lähdettäessä yli neljännes kaikista vastaajista. Kulkutapatutkimukseen osallistuneista 14 % ilmoitti tulleensa omalla autolla ja 12 % aikoi lähteä satamasta ajaen. Pääkaupunkiseudulta tulevista suurin osa, 41 %, käytti bussia numero 15.

Matkustajasatamaan on Jätkäsaaressa jalankulku- ja pyöräily-yhteys Mechelininkadulta. Tavarasataman alueelle ei ulkopuolisilla ole pääsyä.

Länsisatamaa palvelee bussilinja 15, joka lähtee keskustasta ja kulkee Ruoholahden metroaseman kautta matkustajaterminaalin tarpeen mukaan. Jätkäsaaren itäpuolelle, Ruoholahdenrantaan, päättyy raitiolinja 6. Ruoholahden puolella on metron ja raitiolinja 8 pääteasemat. Porkkalankatua kulkevat Lauttasaareen menevät bussit, länsisuunnan seutulinjat sekä joitain pääkaupunkiseudun ulkopuolelle meneviä linjoja.

Liikennesuunnitelma

Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti

 

Osayleiskaavassa Jätkäsaari liittyy matkustajasatamasta alkavan Länsisatamankadun ja Crusellinsillan kautta Ruoholahteen ja edelleen Länsiväylälle. Itäpuolella alue liittyy Välimerenkadun kautta Mechelininkatuun. Kun satamarata poistuu, Mechelininkadun liikennejärjestelyt voidaan rakentaa selkeämmiksi Itämerenkadun liittymän eteläpuolella. Toinen katuyhteys Mechelininkadulle jää pois. Länsisatamankatu ja Valtamerenkatu ovat alueellisia kokoojakatuja. Paikallisia kokoojakatuja ovat Välimerenkatu sekä alueen länsilaidassa oleva Atlantinkatu.

Alueellisilla kokoojakaduilla raitiovaunut erotetaan ajoneuvoliikenteestä omille kaistoilleen. Viihtyisän ympäristön luomiseksi katualue kuitenkin halutaan pitää mahdollisimman tiiviinä.

Sataman varautuu Länsiterminaalin matkustajamäärän kasvuun. Nopeiden alusten suosio on viime vuosina erityisesti kasvanut. Matkustajalaivoissa kulkee myös raskasta liikennettä. Tällä hetkellä matkustajalaivojen mukana kulkee noin 300 rekka- ja kuorma-autoa vuorokaudessa, joten raskasta liikennettä jää Jätkäsaareen tavarasataman poistuttua. Tuleva uusi Länsisatamankadun ajoyhteys pohjoiseen helpottaa Länsiterminaalin liikennettä Länsiväylälle.

Sataman päälle kaavaillun toimistorakentamisen kohdalla Valtamerenkadun tasausta nostetaan. Näin sataman liikenne jää maantasolle betonikannen alle.

Alueen asukkaiden ja työntekijöiden pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin laitoksiin. Atlantinkadun länsipuolella olevalla kahdella pienkerrostaloalueella pysäköintipaikat ovat tonttikohtaisesti pihan alla, muualla asuin- ja työmatkapysäköinti sijoitetaan alueellisiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinnin suunnittelussa on lähdetty autopaikkojen vuorottaiskäytöstä, mikä tarkoittaa sitä, että autopaikkoja ei nimetä. Kaikkien kokoojakatujen molemmin puolin on vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Asemakaavoitusvaiheessa kiinnitetään huomiota yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen.

Autopaikkamäärien laskentaohjeina käytetään kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 1994 hyväksymiä ohjeita muilta kuin asukaspysäköinnin osalta. Alueen keskeisellä, tiiviisti rakennetulla alueella käytetään Ruoholahden laskentaohjetta 1 ap/150 k-m2. Länsiosan pienkerrostaloalueilla käytetään kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää ohjetta 1 ap/125 k-m2.

Kevyt liikenne

Jalankulusta erotellut pyörätiet ovat kaikkien kokoojakatujen molemmin puolin. Alueen keskuspuistoon suunnitellaan kevyen liikenteen väylä, joka ylittää Länsisatamankadun ja Välimerenkadun ja jatkuu edelleen Ruoholahteen ja metroasemalle. Lisäksi yhteys metroasemalta matkustajasatamaan on tärkeä. Helsingin rantoja kiertävä kevyen liikenteen verkosto tulee laajentumaan myös Jätkäsaareen. Aluetta suunnitellaan jatkossa Esteetön Helsinki -projektin tavoitteiden mukaisesti siten, että liikkuminen mm. polkupyörällä, rullaluistimilla ja pyörätuolilla sekä lastenvaunujen kanssa on vaivatonta. Mechelininkadun alittava kevyen liikenteen yhteys kantakaupungin suuntaan on mahdollista rakentaa, kun satamarata poistuu käytöstä.

Joukkoliikenne

Jätkäsaaren joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunuilla. Alueelle suunnitellun asukas- ja työpaikkamäärän perusteella tarvitaan kolme raitiovaunulinjaa. Nykyiset linjat 6 ja 8 jatkavat Jätkäsaareen ja lisäksi tarvitaan linja, joka palvelee satamaa ja sen yläpuolelle rakennettavaa toimitila-aluetta. Tämä on nimetty linjaksi 2, joka kulkisi Katajanokan terminaalista rautatieaseman kautta Länsisatamaan.

Linjan 8 päätepysäkki on tällä hetkellä Itämerenkadun päässä. Ruoholahden puolella jo rakennetulla Länsisatamankadulla on tilavaraus jatkaa raitiotietä Itämerenkadulta etelään. Myös Saukonpaaden asemakaavassa raitiotievaraus on mukana.

Raitiovanulinjoja suunniteltaessa tutkittiin eri linjausvaihtoehtoja. Raitiotieverkostossa painotetaan asuinalueen joukkoliikenteen palvelutasoa. Suurimmalla osalla asukkaista on 300 metrin kävelyetäisyys lähimmälle raitiovaunupysäkille. Maksimietäisyydeksi tulee 400 metriä.

Huoltoliikenne

Alueen huoltoliikennereitit tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa. Periaatteena on, että huoltoliikenne hoidetaan suoraan tonttikaduilta. Jätehuollon järjestämiseksi on selvitetty alueellista jätteen imukeräysjärjestelmää yhdessä YTV:n kanssa.

Julkiset palvelut

 

Opetustoimi

 

Jätkäsaaren alueella on osoitettu paikat kahdelle peruskoululle. Toinen kouluista sijaitsee Hietasaaren alueella liikuntapuiston vieressä ja on kooltaan 5 400 k-m2. Toinen kouluista sijaitsee Saukonrannan alueella Poseidoninpuistoon rajautuen ja on kooltaan 7 400 k-m2. Tässä mitoituksessa on oletettu, että Ruoholahdessa toimivan Kansainvälisen koulun tilat siirtyvät kaupungin haltuun koulun saatua uudet tilat Saukonpaaden alueelta. Tällöin sijoitetaan osa Jätkäsaaren oppilaspaikoista nykyisen kansainvälisen koulun tiloihin. Mikäli näin ei jostain syystä tapahtuisi, tulee koulujen kerrosalaa lisätä yhteensä 3 800 k-m2.

Lisäksi opetustoimintaa tulee kahteen lastentaloon, joihin sijoittuu peruskoulun alkuopetusta ja päiväkotitoimintaa. Näiden kerrosalat ovat 3 000 k-m2 ja 2 000 k-m2. Lastentaloista toinen sijaitsee asukaspuiston vieressä Atlantinkadun varressa ja toinen alueen pohjoisosassa entisen Huutokonttorin tiloissa.

Lisäksi tarvittaneen tilapäisiä parakkikouluja lapsimäärän ollessa maksimissaan rakentamisen jälkeisinä vuosina.

Sosiaalitoimi

 

Jätkäsaaren palvelujen suunnittelun lähtökohtana on pidetty sitä, että peruspalvelut tuotetaan monipuolisesti sekä kunnallisina että yksityisinä palveluina. Yksityiset ja kaupalliset palvelut tulevat olemaan merkittävä osa palvelutarjontaa. Julkisen ja yksityisen välimaastossa olevat palvelut lisääntyvät. Palveluja tuotetaan jatkossa yhä enemmän viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyönä. Sosiaalipalvelujen rakenne tulee olemaan avohuoltopainotteinen ja asiakaslähtöinen.

Ruoholahden ja Jätkäsaaren aluetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Suunnittelutavoitteeksi asetetaan väestön monipuolinen ikäjakautuma ja sosiaalinen rakenne mukaan lukien monikansallinen väestö. Alkuvaiheessa alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä saattaa olla huomattavan korkea.

Tulevaisuuden asuinympäristö on nykyistä enemmän ympäristö, jossa ollaan myös päivisin. Kotona oleskelevien ja kotona työtä tekevien määrä lisääntyy. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kytketään tulevaisuudessa entistä enemmän kotiin (vanhukset, vammaiset ja kehitysvammaiset). Asuinympäristöä on ajateltava erilaisten ihmisten ja monenlaisen tekemisen ympäristönä.

Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan uusiin tulevaisuuskuviin. Suunnitteluratkaisujen tulee olla monipuolisia ja tilojen muunneltavia mm. huomioiden uuden asuinalueen alkuvaiheissa korostuvat lasten ja nuorten tarpeet.

Sosiaalitoimen keskuksen tilatarve on yhteensä n. 5 000 m2 ja se on sijoitettu Atlantinkadun pohjoispäähän raitiovaunuaseman ja Saukontorin keskuksen välittömään läheisyyteen. Samaan kortteliin voidaan sijoittaa myös yksityisen palveluasumisen tiloja, jolloin muodostuu ns. palvelukortteli ja on mahdollista saada synergiaetuja tilojen käyttöön ja palvelujen tuottamisen.

Päivähoito

Vakiintuneeksi lapsimääräksi alueella on arvioitu 9 % asukasmäärästä eli 1 350 alle kouluikäistä lasta, joista 1-6-vuotiaita olisi yhteensä 1 150 lasta. Tilapäiseksi lapsimäärän huipuksi arvioidaan 14 % asukasmäärästä, jolloin Jätkäsaaren alueella olisi enimmillään 2 100 alle kouluikäistä lasta.

Päivähoitopaikkojen tarpeeksi alueella arvioidaan muodostuvan 64 %, pysyvien hoitopaikkojen tarve on 740. Maksimissaan hoitopaikkojen tarve on 1 150.

Päiväkotipaikkojen tarpeeksi arvioidaan 90 % päivähoitopaikoista, jolloin pysyvien päiväkotipaikkojen tarve on 670 ja vastaavasti tilapäinen päiväkotipaikkojen huipputarve 1 030. Tilapäistä tarvetta palvelevat päiväkotipaikat voivat olla esim. kahden ryhmän yksiköitä, joista voidaan helposti luopua tai joiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esim. sosiaalitoimen asunnoiksi asuntorakentamisen yhteydessä.

Pysyviä päiväkoteja tulee alueelle molempiin lastentaloihin ja näiden lisäksi 6. Tilapäisiä päiväkoteja tarvitaan 3. Lisäksi varaudutaan 15-20 ryhmäperhepäiväkotiin.

Pysyvät päiväkodit alueella

· 2 x 4 ryhmän yksikköä/lastentaloissa

· 3 x 5 ryhmän yksikköä/oma tontti

· 3 x 3 ryhmän yksikköä/korttelissa.

Asukaspuistot

 

Länsisatamanpuiston osana Atlantinkadun varressa on asukaspuisto, johon sijoitetaan esim. koululaisten iltapäivähoitoa ja leikkitoimintaa sekä asukkaiden ja järjestöjen toimintaa. Tarvittavat sisätilat sijoitetaan viereisen korttelin pohjakerrokseen. Asukaspuiston koko on n. 4 500 neliömetriä.

Asukastilat

Erilaiset harrastus- ja kulttuuriyhteisöjen ylläpitämien vapaa-ajan toimitilojen lisäksi varataan asukastiloja asukkaiden omaehtoista toimintaa varten vähintään 1 % asuntokerrosalasta. Asukastiloista vähintään puolet suunnitellaan kaikkien asukkaiden yhteisiksi ja loput talokohtaisina.

Palveluasuminen

 

Palvelukortteli sijaitsee Atlantinkadun pohjoispäässä vastapäätä Saukontorin keskusta, julkisten ja kaupallisten palvelujen lähituntumassa sekä raitiovaunuaseman vieressä. Kortteliin sijoittuu kunnallisia, yksityisiä sekä järjestöjen ja yhteisöjen palveluita ja toimintaa.

Vanhuspalveluiden korttelissa sijaitsee palvelutaloja, joissa on palveluasuntoja sekä tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Kortteliin varataan tilat myös päivätoiminta- ja kuntoutuskeskusta varten sekä kotihoidonkeskus (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelujen tarjoaminen korttelissa ja lähialueella). Viihtyisän ja turvallisen korttelipihan tulee tarjota monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Palvelukorttelissa voi lisäksi olla muita palveluja tai avoimia asukastiloja sekä asuntoja, jolloin eri ikäryhmien välinen vuorovaikutus on mahdollista.

Kehitysvammaisten asumisyksikkö ja päivätoimintakeskus

 

Jätkäsaaren alueelle tarvitaan kehitysvammaisille 15-paikkainen asumisyksikkö, joista 10 paikkaa muodostaa ympärivuorokautisen hoitopaikan ikääntyville. Tämä yksikkö voi sijoittua vanhusten palvelukortteliin tai asuntokortteliin.

Lisäksi alueelle tarvitaan 15-20-paikkainen päivätoimintakeskus vaikeasti kehitysvammaisille liikuntavammaisille asiakkaille.

Ruotsinkielisten asukkaiden palvelut keskitetään Välimerenkadun varrella sijaitsevaan korttelitaloon (Allaktivitethus), joka rajoittuu myös Selkämerenpuistoon. Tilatarve on 3 000-4 000 m². Samassa rakennuksessa toimivat myös mm. ruotsinkielinen kulttuuritoimi, päiväkoti, koulu ja nuorisotoimi. Talossa voi olla myös vanhusten päivätoimintaa.

Terveyspalvelut

 

Terveysasemapalvelut mitoitetaan vähintään 20 0000 asukkaan väestölle. Terveysaseman palvelupiiriin kuuluvat Jätkäsaari ja Ruoholahti. Terveysasemapalveluihin liitetään myös suuterveydenhuolto.

Terveysasema sijaitsee palvelukorttelissa ja sen tilatarve on yhteensä n. 2 500 m2.

Liikuntapalvelut

 

Sataman nykyiseen kappaletavaravarastoon ("bunkkeri") esitetään erilaisten liikuntapalvelujen ja palloilutilojen sekä uimahallin sijoittamista. Bunkkerin liikuntakeskus liittyy luontevasti rakennuksen läheisyyteen kaavailtuun liikuntapuistoon.

Nuorisotoimi

 

Nuorisotoimen keskeinen kohderyhmä on 10-17-vuotiaat. Toiminnan tilatarve Jätkäsaaressa on nuorisopuisto sekä täysimittainen nuorisotalo (800 k-m2). Nuorisotiloiksi esitetään entistä Huutokonttoria, sataman sosiaalitiloina käyttämää rakennusta, minne mahtuu myös muuta kaupungin toimintaa. Tarkempi selvitys taloon sopivista toiminnoista laaditaan ennen osayleiskaavaehdotuksen laadintaa.

Kaupunginkirjasto

 

Alueelle sijoitetaan kirjasto, jonka palvelualue on Jätkäsaaren lisäksi Ruoholahti, Munkkisaari sekä osin Punavuori ja Kamppi. Nykyisen Punavuoren kirjaston palvelut siirtyvät Jätkäsaareen. Lähimmät muut kirjaston toimipisteet ovat Rikhardinkadun- ja Töölön kirjastot. Kirjaston tilantarve on 2 000 k-m2 ja se sijoitetaan Saukontorin keskukseen.

Kirkolliset palvelut

 

Jätkäsaaren-Ruoholahden alueelle muodostuva väestöpohja puoltaa evankelis-luterilaisen kirkon rakentamista Jätkäsaareen. Seurakuntayhtymän toivomuksena on merelle avautuva, n. 1 500 k-m2 suuruinen ns. merikirkko, joka myös toimisi erityisesti kaupunkilaisten vihki- ja muiden perhejuhlien pitopaikkana. Kirkon yhteyteen tulisi lisäksi monitoimitiloja vanhuksille ja nuorille. Muiden uskontokuntien mahdollisiin tilatarpeisiin varaudutaan tarvittaessa.

Kaupalliset palvelut

Jätkäsaaren kaupallisten palveluiden mitoituksen lähtökohtana on alueella asuvan väestön ostovoima sekä alueelle sijoittuvien työpaikkojen luomat tarpeet. Kaupunginosa, joka toimii aktiivisesti kantakaupungin reuna-alueiden tavoin, ylläpitää monenlaista toimintaa. Kaupallisten palveluiden mitoitusta ja rakennetta on tutkittu alueen väestön ja muiden kuluttajaryhmien ostovoima-analyyseilla. Hyvä palvelutaso saavutetaan, kun peruspalveluista 60-90 % saadaan omalta alueelta. Erikoispalveluissa ostovoiman siirtymät keskustaan ovat suurempia, mutta oma alue voi tavoittaa 10-30 % ostovoimasta. Kauppaan ja ravitsemispalveluihin kohdistuvasta Jätkäsaaren asukkaiden ostovoimasta lasketaan jäävän noin 40 % alueelle ja suurin osa ostovoimasta siirtyy Helsingin keskustaan.

Saukontorin keskus tulee rakentaa monipuoliseksi palvelukeskukseksi. Keskukseen on tarkoitus sijoittaa yksi tai kaksi suurta päivittäistavarakauppaa (á 1 200-1 500 k-m2), suurimmat erikoiskaupat sekä osa julkisista palveluista. Alueella asuva väestö edellyttää kaupallisten palveluiden tilaa 35 000 k-m2, josta osa tulee sijoittumaan Jätkäsaaren keskukseen ja muut sijoittuvat kadunvarsille katutasoon. Matkailijat tarvitsevat erilaisia palvelutiloja noin 8 000 k-m2, jotka sijoittuvat lähinnä terminaalialueen pohjoispuolelle Hietalahden rantaan. Toimistojen ja muiden työpaikkojen kautta syntyy lisätarvetta kaupallisille palveluilla 13 000 k-m2. Yhteensä paikallisen väestön, matkailijoiden ja työpaikkojen edellyttämä kaupallisten palveluiden tilantarve on noin 56 000 k-m2.

Keskusta lukuun ottamatta kaupalliset palvelut sijoitetaan katutasoon katujen varsille. Keskittämällä toimintoja tiettyihin pisteisiin luodaan kaduille asiointipaikkoja. Niiden toimivuus ja vahvuus perustuu tarjonnan riittävään määrään, laatuun ja omaleimaisuuteen. Keskus luo vetovoimaa, mikä tukee ympärille rakentuvia kadunvarsimyymälöitä. Saukontorin keskuksen ympärille muodostetaan kadunvarsiin palvelukeskittymä, joka osin tukeutuu keskukseen. Kadunvarsitilat tarjoavat vaihtoehdon kauppakeskuksessa sijaitseville liikepaikoilla, mutta samalla laajentavat kauppakeskittymää keskuksen ympärillä.

Matkailu tulee olemaan merkittävä alueen toimintoja leimaava tekijä. Länsisataman terminaalin pohjoispuolelle muodostetaan Hietalahden rannan suuntaisesti rakennusten alakertaan matkailijoita houkutteleva ja palveleva kaupallinen keskittymä. Ravintoloiden ja kahviloiden sekä erikoiskauppojen määrä tulee olemaan alueella suurempi kuin muualla Jätkäsaaressa. Matkailualueella on tarpeen varaus hotellitoiminnalle. Sataman vanhat rantamakasiinit voidaan varata matkailupalveluille ja niiden lähialueiden kortteleiden katutason liiketilat osoitettaisiin kaupallisille palveluille, jotka tukeutuvat matkailutoimintaan.

Julkiset ulkotilat

 

Kadut ja aukiot

 

Alueen kadut ja aukiot on tarkoitus suunnitella, rakentaa ja hoitaa kaupunkimaisina ja korkeatasoisina. Ne ovat merkittävä identiteettitekijä uuden kaupunginosan suunnittelussa. Jätkäsaaressa katukuva muodostuu pääasiassa tiiviin korttelirakenteen rajaamista katutiloista. Kaupunkimaiseen katukuvaan kuuluvat myös aukiot, joita on kaavailtu rantojen tuntumaan ja asuinalueiden sisäosiin. Suurin ja merkittävin aukio on Saukontori keskuksen pohjoispuolella merenrannassa.

Rannat

Rannat tulevat matkustajasatamaa lukuun ottamatta olemaan julkisessa käytössä. Vaikka seudullinen ulkoilureitti Helsingin rantoja pitkin kulkeekin varsinaisesti alueen mantereeseen yhdistävän kannaksen kautta, muodostaa Jätkäsaaren alue siihen aikanaan puoleensavetävän lenkin. Tällä ns. maisemareitillä on mahdollista niin kävely, pyöräily kuin oleskelukin.

Puistot

Julkiset ulkotilat, kuten puistot ja rannat ovat merkittävä identiteettitekijä uuden kaupunginosan suunnittelussa. Jätkäsaaressa ne ovat kaupunkimaisia, korkeatasoisia ja toiminnallisesti monipuolisia. Yleisilme on merelliseen rantamaisemaan sopiva, omaleimainen ja moderni.

Jätkäsaaren puistojen vaikutus koko kantakaupungin rakennettujen puistojen määrälle on merkittävä. Alueen puistot tulevat vastaamaan paitsi Jätkäsaaren osayleiskaava-alueen asukkaiden, myös lähialueiden, varsinkin Ruoholahden ja Kampin asukkaiden viheraluetarpeisiin. Tämän lisäksi puistot täydentävät virkistysaluetarjontaa koko kantakaupungin osalta.

Rantoja kiertävälle, seudulliselle kevytliikenteen reitille syntyy vaihtoehtoreittejä Jätkäsaaren kautta. Näin ollen varsinkin ranta-alueen viheralueilla tulee olemaan myös seudullista merkitystä.

Alueen keskeiset julkiset ulkotilat muodostavat verkoston, jota pitkin on mahdollista rakentaa turvalliset ja miellyttävät kevytliikenteen yhteydet alueen läpi rantaan. Asuinalueilla on lisäksi korttelipuiston luonteisia, pienempiä oleskelupuistoja.

Puistojen kokonaismäärä on n. 19,8 ha, josta Länsisatamanpuiston pinta-ala on n. 8,7 ha, liikuntapuisto n. 5 ha, rantapuistot n. 3,5 ha ja Poseidoninpuisto n. 2 ha. Tämä on asukaslukuun suhteutettuna n. 13 m2 asukasta kohden (9,6 ilman liikuntapuistoa) ja n. 23 % maapinta-alasta. Helsingin kaupunginosista lähinnä vastaava on Ullanlinna, jossa puistoa on n. 14 m²/asukas.

Länsisatamanpuisto

Keskeisin puistoista on alueen kaarevalinjaisena halkaiseva, n. 1 100 metriä pitkä ja 88 metriä leveä Länsisatamanpuisto. Se yhdistää Ruoholahden asuinkorttelit uuteen rantaan osayleiskaava-alueen eteläpäässä, ja on samalla alueen kenties tärkein tunnistettavuustekijä.

Puiston läpi on linjattu nopea, esteetön pääreitti, joka johtaa alueen muihin puistoihin ja meren rantaan. Reitiltä avautuu vaihtelevia näkymiä ja se on rytmitetty maisematilojen sarjoiksi. Maastonmuotoilu on veistoksellista. Puisto on kaavailtu kauttaaltaan nostettavaksi täyttömailla nykyistä maanpinnan tasoa n. 1-7 m korkeammalle. Korkeimmillaan puisto on kohdassa, missä kevyen liikenteen silta ylittää Länsisatamankadun.

Puistoon sijoitettavat toiminnot, kuten leikkialueiden, ovat osa puiston visuaalista ilmettä ja maisemallista kokonaisuutta. Periaatteena on monikäyttöisyys ja joustavuus eri käyttötarpeisiin. Puiston toimintoihin kuuluu lisäksi mm. koira-aitaus, uimaranta, pieni sorakenttä ja kaksi julkista leikkialuetta. Länsisatamanpuiston kokonaisuuteen kuuluu siitä länteen ulkoneva n. 0,4 ha suuruinen asukaspuisto, jonka sisätilat sijoittuvat lähikorttelin yhteyteen. Puiston päähän merenrantaan on osoitettu paikka uimarannalle. Puiston sommitelmaan on mahdollista integroida valumavesien keräys pintavesiaiheena ja/tai kosteikkona.

Poseidoninpuisto

Poseidoninpuiston suunnittelussa on tärkeää puiston keskiakselilta avautuva näkymä merelle. Puisto voidaan jakaa toiminta-alueisiin, joissa mahdollistetaan oleskelu, kauttakulku, leikki ja pienimuotoiset pelit.. Kasvillisuuden avulla vaimennetaan tuulisuuden vaikutusta esim. puoliläpäisevillä istutuksilla.

Rantapuistot

Rantapuistoihin kuuluu eteläinen ja pohjoinen osa satama-altaan molemmin puolin. Rantapuistojen kautta kulkee osa seudullista rantareittiä. Niissä on oleskelualueita ja mahdollisesti pienimuotoisia leikkinurkkauksia. Erityisesti näissä puistoissa merenrannan ja avomeren läheisyys ohjaavat suunnittelua. Suojaisia oleskelualueita on mahdollista järjestää maastonmuotojen ja istutusten avulla.

Puistoissa tulee käyttää merellisiin olosuhteisiin sopeutuvia kasvilajeja. Suunnitteluperiaatteena on käyttää saaristomaiseman elementtejä ja luoda niiden avulla uudenaikaista puistotaidetta.

Keskeiset ympäristötekijät

Maaperän ja merialueiden rakennettavuus

 

Rakennettavuus on laajalla alueella täyttömaiden ja louhepenkereiden takia melko huono ja alueella joudutaan paalutuksiin tai sitä taloudellisempaan syvätiivistykseen. Alue on pääosin täytemaata, jota ei ole rakennettu rakennuspohjaksi. Osalla aluetta luonnonmaakerrokset ja louhittu kallion pinta ovat lähellä nykyistä maanpintaa, mutta pääosin kantavat maakerrokset ovat syvemmällä. Täytteissä on käytetty runsaasti louhetta. Osalla aluetta täytteiden alla on hienorakeisia maakerroksia. Jätkäsaaren lounaispuoleisella vesialueella on suunniteltujen täytemaa-alueiden kohdalla tällä hetkellä 8-12 m vettä ja 2-15 m savea. Jätkäsaarenkallion rakennuskortteleiden alueella on laajempi kallioalue, johon voidaan sijoittaa hallimaisia kalliotiloja. Saukonrannan alueella on mahdollista rakentaa kalliokaivantoja.

Maaperän ja pohjaveden haitta-aineet

 

Alueelle tuodun täytemaan joukossa on myös haitta-aineita. Ne ovat pääasiassa epäorgaanisia. Laajin yhtenäinen pilaantunut maa-alue on kappaletavaravaraston eteläpuolella sijaitseva vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Maaperän kunnostustoimenpiteitä joudutaan tekemään lähes koko alueella ja maanpinnan nosto täyttämällä näyttää tällä hetkellä varteenotettavalta ratkaisulta lievästi pilaantuneilla alueilla.

Päästöt ilmaan

 

Matkustajasataman laivat aiheuttavat päästöjä ilmaan. Leviämismallilaskelmien perusteella pitoisuudet pysyvät reilusti ohjearvotasojen alapuolella. Laivojen pakokaasut aiheuttavat jonkin verran myös hajuhaittaa lähiympäristössään.

Melu

Tällä hetkellä alueen melulähteitä ovat tavarasataman liikenne, toiminta ja alukset, matkustajasataman liikenne ja alukset sekä Hernesaaren helikopterikenttä. Päiväaikana ei ole varsinaisia meluongelmia nykyisillä asuinalueilla. Helikopterit aiheuttavat meluhaittaa teollisuus- ja satama-alueella, mutta kauempana sijaitsevilla asuinalueilla meluhaitta on vähäisempää. Matkustajasataman lähellä on todettu yöaikana meluhaittaa sellaisilla suunnilla, joissa matkustajasatamassa yöpyvän laivan ja havaintokohdan välillä ei ole melua vaimentavia esteitä. Melun lähde on laivan apukone, joka tuottaa laivassa tarvittavan energian. Haittaa koetaan kesäaikana kun laivapaikkojen tarve on suuri ja Hietalahden laituripaikat ovat käytössä. Haittaa koetaan vain sataman suuntaan avautuvilla ylempien kerrosten parvekkeilla. Melulaskelmilla ei tällaista haittaa voida yksiselitteisesti selittää. Jätkäsaaren uusissa asuinkortteleissa ei ole sataman lähistöllä siihen suuntaan avautuvia parvekkeita tai ulko-oleskelualueita. Suurimman meluhaitan aiheuttaa kokoojakatujen ajoneuvoliikenne ja se kohdistuu näiden katujen vieressä sijaitseviin puistoihin ja rakennusten alakerroksiin.

Alimmat korkotasot

 

Alueen nykyinen maanpinnan korkeusasema on pääosin +2,2...+3,5. Kun rakennetaan meren rantaan uutta aluetta, pidetään katujen alimpana korkeusasemana tasoa +2,6 ja rakenteiden alimpana korkeustasona +3,0, ellei rakenteita ole suojattu vesitiiviillä rakenteilla. Vähäisempiä erillisiä rakenteita voidaan tarvittaessa rakentaa alemmalle tasolle.

Tuulisuus

Lausunnon "Ohjeita tuulisuuden huomioon ottamiseksi Jätkäsaareen suunniteltavaa asuinaluetta varten" (VTT/tuotteet ja tuotanto 12.3.2002) mukaan suunnittelun kannalta merkittävintä on suojata alue kylmiltä luoteis- ja pohjoistuulilta. Yleisiä alueita, joita käytetään pääosin kesällä, voidaan sijoittaa etelärantaan. Pohjoisesta, koillisesta ja idästä tulevilta tuulilta suurin osa on kaupunkirakenteen suojaama. Paikallisia tuuliongelmia voi kuitenkin olla alueen koillisosassa, jossa on avointa Hietalahdentorin ja Jätkäsaaren välillä. Samoin pohjoisesta Mechelininkadulta ja rautatielinjaa pitkin tuuli puhaltaa erityisesti Jätkäsaaren risteykseen.

Suunnittelussa otetaan huomioon, että tuuliongelmia esiintyy yleisesti suurten erillisten rakennusmassojen ympärillä. Katutilan ja rakennusten suunnittelussa pyritään välttämään suorien katujen varsille tiheästi sijoittuvia suuria rakennusmassoja. Tuulisimpiin paikkoihin suunnitellaan rakennettavaksi tiheästi matalahkoja rakennuksia.

Jätkäsaareen on jo tehty useita teknisiä selvityksiä koskien rakennettavuutta, maaperän pilaantumista, melua, laivojen päästöjä sekä tuulisuutta. Rakennettavuus on laajalla alueella täyttömaiden ja louhepenkereiden takia melko huono ja alueella joudutaan paalutuksiin tai sitä taloudellisempaan syvätiivistykseen. Vanhojen saarien kohdalla on kallio lähellä pintaa ja rakennettavuus hyvä. Maaperän kunnostustoimenpiteitä joudutaan tekemään ja maanpinnan nosto täyttämällä näyttää tällä hetkellä varteenotettavalta ratkaisulta suurilla lievästi pilaantuneilla alueilla. Laivojen päästöt ja melu eivät ole osoittautuneet ongelmaksi. Alueen tuulisuus tullaan erityisesti ottamaan huomioon suunnittelussa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Vesihuolto

Ruoholahden nykyiseen asuinalueeseen liittyvä osa voidaan liittää nykyisiin vesihuollon verkostoihin. Laivapojankadulla sijaitseva nykyinen verkosto rakennetaan uudestaan. Muuta aluetta varten tarvitaan uusi vesihuoltoverkosto. Nykyinen satamassa sijaitseva jätevedenpumppaamo joudutaan siirtämään ja uusimaan.

Energiahuolto

 

Alue ei tarvitse omaa sähköasemaa. Sähkönsiirtoverkkoa vahvistetaan merkittävästi ja sähkönjakeluverkosto rakennetaan kokonaan uudestaan. Liittyminen kaukolämpöverkostoon rakennetaan Crusellinsillan ja Tullaajankujan kautta. Kampin suunnasta johdetaan alueelle kaukojäähdytysverkosto Valtamerenkatua pitkin ja se palvelee pääasiassa hotellia, liikuntakeskusta ja matkustajasataman alueen toimistokortteleita. Myös muiden asuin- ja toimistorakennusten liittäminen jäähdytysjärjestelmään on mahdollista.

Jätehuolto

Jätkäsaarenkallion maanalaisen pysäköintilaitoksen yhteyteen voidaan rakentaa myös kalliotilaan sijoittuvia huoltotiloja esimerkiksi keskitettyä jätteenkeräysjärjestelmää varten. Tällöin jätteiden kerääminen asuinkortteleista vähenee huomattavasti. Laitos tarvitsee oman poistoilmakanavan, jossa on tehokas äänenvaimennus ja suodatus. Lisäksi laitoksen keräysputkistoille tulee varata tila katu-, puisto- ja korttelialueilta.

Tietoliikenne

 

Alueen suunnittelussa varaudutaan nykyaikaisen tietoliikenneverkoston rakentamiseen.

Alueen käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet

Maa- ja vesirakentaminen, maanpinnan korkeusasema

 

Suunnitelmaan sisältyy huomattava määrä uutta täytemaa-aluetta. Sen kohdalla olevat nykyiset hienorakeiset maa-ainekset ruopataan pois ja tilalle tuodaan rakennuspohjan laatuvaatimukset täyttävä täytemaa. Koko alueen maanpinnan korkeusasemaa joudutaan korottamaan, jotta alueelle saadaan kuivatuksen vaatimat kaltevuuserot. Maanpinnan korkeusaseman vaihtelu lisää myös viihtyvyyttä.

Pilaantuneet maa-alueet

 

Yhdyskuntajätteen kaatopaikka eristetään ja suojataan nykyiselle paikalleen ja sen päälle rakennetaan liikuntapuisto. Rakennuskortteiden alle voidaan jättää epäorgaanisilla aineilla lievästi pilaantuneita maa-aineksia tietyin rajoituksin. Viheralueelta varataan kaksi osa-aluetta rakennustoiminnasta tulevan epäorgaanisilla aineksilla lievästi pilaantuneen maan sijoittamiseen. Maa-ainekset eristetään viherrakenteista, jotta haitta-aineet eivät kerry kasveihin. Sedimenttejä on tutkittu 1990-luvulla kuudessa tutkimuspisteessä. Raskasmetallien ja öljyjen pitoisuudet olivat raja-arvoja alhaisempia. Kahdessa näytepisteessä todettiin alemman raja-arvon ylittäviä PCB-pitoisuuksia, jotka kuitenkin olivat ylempää raja-arvoa alhaisempia. Vuoden 2004 avovesikaudelle on suunniteltu sedimenttitutkimuksia, joissa tutkitaan myös orgaaniset tinayhdisteet.

Pohjarakentaminen

 

Alueella käytetään perustamistapana maanvaraista perustamista luonnonmaan tai kallion varaan, maanvaraista perustamista vahvistetun täytemaan varaan tai paaluperustusta. Pohjarakennuskustannukset ovat noin 35-505 euroa kerrosneliömetriltä riippuen kerrosten lukumäärästä. Edullisimmat rakennuspaikat sijaitsevat saarien alueella ja kalleimmat rakennuspaikat paksujen louhetäyttöjen alueella. Osalla paaluperustusta edellyttävää aluetta voidaan käyttää maanvaraista perustamista täytemaan varaan, mikäli alueella on tehty laaja-alaisempi pohjanvahvistus esimerkiksi syvätiivistyksenä. Kunnallistekniikka voidaan rakentaa maanvaraisesti.

Kaavatalous

Kun Länsisataman tavarasatamatoiminnot siirtyvät Jätkäsaaresta uuteen satamaan, Jätkäsaari jää tyhjäksi, laajaksi ja tasaiseksi asfalttikentäksi. Jätkäsaaren muuttaminen asuin- ja toimitila-alueeksi edellyttää infrastruktuurin rakentamisen valmistumista samassa tahdissa. Kelvollisen asuin- ja työpaikkaympäristön aikaansaamiseksi täyttö- ja viheralueet on rakennettava jo varhaisessa vaiheessa, koska niiden merkitys on keskeinen.

Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueen investointikustannukset on määritetty Jätkäsaaren osalta osayleiskaavaluonnoksen pohjalta karkeasti mm. pinta- ja kerrosalojen perusteella. Investointien yhteissummaan ei ole sisällytetty Helsingin Veden ja Helsingin Energian investointikustannuksia (ovat tulossa), tietoliikenteen, makasiinien kunnostamisen eikä Helsingin Sataman kustannuksia.

Kaupungin investointien yhteenlaskettu määrä on noin 203 milj. euroa, joka vastaa noin 250 euroa/k-m2.

Helsingin yleiskaavaluonnoksen 2002 yhdyskuntataloudellisten vaikutusten selvityksessä arvioitiin fyysisen ympäristön rakentamisen, käytön, korjauksen ja kunnossapidon menoja, kunnallisten palveluiden toiminnasta aiheutuvia menoja ja liikennekustannuksia. Jätkäsaaren rakentamisen kustannukset ovat keskimäärin 2 350 euroa/k-m2, joten se on luokan "kallis 2 300-2 800 euroa/k-m2" alarajalla. Kustannukset ovat samaa luokkaa kuin keskimäärin Pohjois-Pasilassa ja Sörnäisten sataman alueella, jotka ovat muita kantakaupungin tuntumaan sijoittuvia suuria asuntorakentamiskokonaisuuksia. Kaupungin talouteen kohdistuvien rakennuskustannusten osalta Jätkäsaaren aluetta voidaan kuvata "keskihintaiseksi 100-250 euroa/k-m2". Kaikki rakentamisen, kunnossapidon ja kunnallisten palveluiden toiminnan kustannukset vuoteen 2020 asti on Jätkäsaaressa noin 3 760 euroa/k-m2. Tämä on Helsingin uusien rakentamisalueiden luokan "keskihintainen 2 600-3 800 euroa/k-m2" ylärajalla.

Nimistö

Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 15.10.2003 alustavasti esittää Jätkäsaaren osayleiskaava-alueelle seuraavia nimiä:

 

Osa-alueet:

- Jätkäsaarenkallio

- Hietasaari

- Atlantinkaari

- Valtamerenkaari

- Saukonranta

- Saukonnokka

- Kirkkosaari

Kadunnimet:

- Valtamerenkatu

- Atlantinkatu

- Länsisatamankatu

- Välimerenkatu

Suurimmille puistoille esitetään nimiksi:

- Länsisatamanpuisto

- Poseidoninpuisto

- Jätkäsaaren liikuntapuisto (ei kaavanimeksi).

Nimistötoimikunta edellyttää, että Jätkäsaaren nimistö tuodaan asemakaavoituksen yhteydessä uudelleen nimistötoimikunnan käsiteltäväksi.

Vaikutusten arviointi

 

Uuden kaupunginosan rakentamisen ympäristövaikutusten arviointi on osa normaalia kaavaprosessia. Vaikutusten arviointia täydennetään vuorovaikutuksessa saatujen näkökohtien perustella. Suunnitelman toteuttamisen vaikutuksia on toistaiseksi arvioitu seuraavasti:

Osayleiskaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä

virkistysalueverkostoon

 

Osayleiskaava edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska uusi merkittävä asuin ja toimitila-alue sijoittuu yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Virkistysalueverkoston jatkuvuus ei ole uhattuna vaan päinvastoin täydentyy. Virkistysalueiden saavutettavuus nykyisille kantakaupungin asukkaille parantuu, koska alueelle rakennetaan uusi keskuspuisto, jota pitkin pääsee rannoille ja rantojen virkistysreitille.

Osayleiskaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön;

vaikutukset kaupunkikuvaan ja -siluettiin

 

Jätkäsaaren kaupunkirakenne tulee piirtämään mereltä katsottuna merkittävän osan Helsingin uutta silhuettia. Alue ulottuu merelle niin, että rakennetut rannat tulevat näkymään hyvin mm. Suomenlinnan lauttasatamaan ja Lauttasaareen. Jätkäsaaresta on hyvät näkymät horisonttiin asti, ennen avomerta väliin jäävät vain Pihlajasaaret ja Melkki. Tällöin myös Jätkäsaaren uusi rantakaupunginosa tulee näkymään laajalta alueelta mereltä Helsinkiä lähestyttäessä. Rakentaminen tulee näkymään myös keskustan suunnasta, erityisesti Bulevardin päästä katsoen.

Osayleiskaavan vaikutukset naapurikaupunginosiin

 

Osa Jätkäsaaren palveluista tulee myös naapurikaupunginosien käyttöön. Näitä ovat kirjasto, liikuntapuisto, kaupunginosapuisto, rannat ja rantoja (satama-aluetta lukuun ottamatta) kiertävä yhtenäinen kevyen liikenteen reitti. Mechelininkadun ja Länsisatamankadun liikenne lisääntyy, katso kohta vaikutukset liikenteeseen.

Osayleiskaavan vaikutukset luontoon

 

Merialueiden täyttöjen pysyvät vaikutukset Seurasaarenselän veden vaihtuvuuteen;

Jätkäsaaren länsirannan edustan merialueen lisätäyttöjen laajuuden määrittämiseksi on tutkittu eri täyttövaihtoehtojen pysyviä vaikutuksia veden vaihtuvuuteen, joka edelleen vaikuttaa suoraan veden laatuun. Veden vaihtuvuutta on selvitetty virtaamalaskelmin käyttäen pohjana merialueen tietokonemallinnusta. Malli kattaa koko Suomenlahden ja kantakaupungin läntisellä merialueella sen tarkkuus riittää myös maankäytön muutosten arviointiin.

Virtaamalaskelmien tuloksena on saatu selville alue, jonka sisäpuolella tehtävien täyttöjen vaikutukset veden laadun heikkenemiseen ovat niin pieniä, että niitä on käytännössä vaikea havaita. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetyt täytöt ovat tämän rajauksen mukaisia. Jätkäsaaren suunnittelun yhteydessä suunniteltavien täyttöjen pysyviä vaikutuksia tarkistetaan edelleen.

Rakennustöiden aikana Jätkäsaaren meritäyttöjen vaikutukset veden laatuun ovat pienet, kun ruoppaukset toteutetaan oikeina ajankohtina. Kiintoainepitoisuudet jäävät pääosin kalastolle haitallisia pitoisuuksia pienemmiksi. Myös näkyvät samennushaitat jäävät pieniksi. Koska ruoppaukset ovat lyhytkestoisia ja ruoppauksen aikaisen sedimentoitumisen voidaan olettaa olevan vähäistä, ruoppausten kasvisto- ja pohjaeläinvaikutukset ovat vähäisiä. Läjitysalueilla tapahtuvat muutokset luonnonympäristössä arvioidaan vesilain mukaisen ruoppaus- ja läjitysluvan hakemuksessa.

Merialuetäyttöjen vuoksi Jätkäsaaren länsipuolitse kiertävä laivaväylä on siirrettävä lännemmäksi. Helsingin Satama määrittää laivaväylän uuden linjauksen, kun rantaviivan sijainti on ratkaistu.

Koska itse alueella ei juuri ole säilynyt luonnon elementtejä merellisyyttä lukuun ottamatta, rakennetaan alueelle keskuspuisto, jossa erilaisilla täyttömaapaksuuksilla saadaan korkeustasojen vaihtelua, kuten alueen vanhoilla saarillakin on ollut. Alueellisesti korkotasot suunnitellaan siten, että saadaan aikaan luonteva sadevesikuivatusjärjestelmä ja tulvareitistö.

Osayleiskaavan vaikutukset maisemaan

 

Alueesta on laadittu pienoismalli ja perspektiivikuvia sekä alueleikkauksia. Näiden avulla voidaan arvioida maisemassa tapahtuvia muutoksia. Merkittävin muutos maisemassa on avoimen tilan muutos rakennetuksi. Tämän havaitsee selvimmin Lauttasaaren suunnasta ja keskustan suunnasta.

Osayleiskaavan vaikutukset liikenteeseen, erityisesti

joukkoliikenteeseen

 

Jätkäsaaren sijainti on erinomainen raitiovaunuliikenteen jatkamiseksi alueelle. Kolme raitiovaunulinjaa palvelee aluetta kuljettaen matkustajia sekä keskustan suuntaan ja edelleen Arabianrantaan että Töölön kautta edelleen Kallioon. Lisäksi raitiovaunulla on yhteys matkustajasatamaan ja metroon, eikä kävelymatka metroasemalle ole suurelta osalta aluetta kovin pitkä.

Sataman liikenne kasvaa vain sen verran mitä sataman toiminta laajenee. Autolauttoihin lastattavien henkilöautojen ja saattoliikenteen lisäksi samoihin laivoihin lastataan tavaraa kuljettavia rekkoja jo tälläkin hetkellä.

Liikennemäärät Mechelininkadulla ja Länsisatamankadulla lisääntyvät. Länsisuunnan liikenteeseen vaikuttavat rakentamisen lisäksi suunnitteilla olevat merkittävät liikenneratkaisut, kuten länsimetro ja keskustatunneli. Ruuhka-ajat todennäköisesti pitenevät Mechelininkadulla. Länsisatamankatu on suunniteltu alueelliseksi kokoojakaduksi ja se johtaa liikenteen mahdollisimman suoraan Länsiväylälle tai Länsiväylältä matkustajasatamaan. Ruoholahden liikenteeseen Jätkäsaaren rakentaminen ei muuten tule suuresti vaikuttamaan. Selkämerenkadun liikenne saattaa kuitenkin kasvaa jonkin verran.

Toisaalta toimitila-, asunto- ja palvelualueiden sijoittaminen samalle alueelle ja lähelle toisiaan lyhentää matkapituuksia. Tämän tyyppinen maankäyttö suosii kevyttä liikennettä ja lisää näiden matkojen osuutta.

Kevyen liikenteen matkat Ruoholahden metroasemalle tulevat kasvamaan rajusti ja polkupyörien säilytystarve metroaseman läheisyydessä lisääntyy ja siihen tulee varautua.

Ruoholahden ja kantakaupungin esimerkki on osoittanut, että keskeisillä alueilla asuvat perheet omistavat keskimäärin vähemmän autoja kuin esikaupunkialueella asuvat. Sen vuoksi asuntojen autopaikkavaatimus on Jätkäsaaressa sama kuin Ruoholahdessa ja alhaisempi kuin vuonna 1994 kaupunkisuunnittelulautakunnan keskusta-alueelle määrittelemä asuntojen vähimmäis- autopaikkamäärä. Tämän arvioidaan riittävän, koska alueen sijainti on keskeinen ja sille on suunniteltu erityisen hyvä joukkoliikenteen palvelutaso.

Yhteiskäyttöautojärjestelmä tulee käyttöön myös Jätkäsaaressa, mutta sillä ei ole toistaiseksi havaittavaa vaikutusta liikennemääriin ja pysäköintipaikkatarpeen mitoitukseen. Järjestelmä on yksi ekologisesti erittäin kannatettava palvelumuoto asukkaille ja yhteisöille, jotka eivät katso tarvitsevansa autoa jatkuvasti.

Osayleiskaavan vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen

 

Arvioidaan laatimalla teknisen huollon verkostojen alustava yleissuunnitelma (tekeillä). Alueen reunoilla on riittävä määrä liityntäpisteitä nykyisiin vesi- ja energiahuollon ja tietoliikenteen verkostoihin. Lähes koko Jätkäsaaren alueella tekninen huolto rakennetaan uudestaan. Matkustajasataman alueella voidaan säilyttää jonkin verran nykyisiä verkostoja, mutta niidenkin uusiminen samassa yhteydessä saattaa olla aiheellista teknisistä syistä.

Osayleiskaavan vaikutukset talouteen

 

Arvioidaan laskemalla alueen toteuttamisen, käytön ja ylläpidon kustannukset. Laskelmia täydennetään myöhemmin. Katso kaavatalous.

Osayleiskaavan vaikutukset terveyteen

(ympäristöhygienia, melu)

 

Alueen melulähteitä ovat asuinalueen ajoneuvoliikenne, raitiotieliikenne sekä matkustajasataman liikenne ja alukset. Helikopterikenttä Munkkisaaressa joudutaan lopettamaan meluhaitan takia.

Päiväaikana meluisimpia ovat pääkatujen varret. Rakennuskorttelit on suljettu katujen suuntaan ja niiden pihoille liikenteen äänet eivät juurikaan yllä. Pääkatuihin rajoittuvilla virkistysalueilla on meluisampaa, varsinkin jos virkistysalue on leveä. Ajonopeuden pitäminen alhaisena on tärkeää myös meluhaitan takia. Päiväaikana matkustajasataman laivat eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa.

Yöllä keskimelun ohjearvot ovat alemmat kuin päivällä. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa meluhaittaa samoilla paikoilla kuin päivällä eli lähinnä virkistysalueilla. Matkustajasatamassa yöpyvät laivat aiheuttavat melua lähinnä liikuntapuiston pohjoisosaan ja nykyisestä kappaletavaravarastosta koilliseen sijaitsevien asuinrakennusten korttelin julkisivuilla. Korttelin itäisin rakennus on toimitilaa. Liikuntapuistossa ei ole yöllä toimintaa. Julkisivuihin kohdistuva melu ei ole niin voimakasta, etteikö sitä voitaisi normaaleilla seinärakenteilla vaimentaa.

Rakennusten energian käytön tehostaminen johtaa siihen, että kaikkiin asuinrakennuksiin rakennetaan koneellinen ilmanvaihto. Jäähdytysjärjestelmiä rakennetaan yhä enemmän myös asuinrakennuksiin. Suurimpia toimitilarakennuksia varten voidaan rakentaa paikallinen kaukojäähdytysverkko, joka parantaa energian käytön tehokkuutta ja vähentää jäähdytyslaitteiden meluhaittoja. Kaikista rakennusten omista ilmalauhduttimista ei kuitenkaan päästä eroon ja ne aiheuttavat jonkin verran ääntä. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman vaatimus ilmanvaihtokojeiden keskiäänitasolle on tiukka.

Osayleiskaavan vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin,

viihtyisyyteen ja palveluihin

 

Vaikutuksista on jo julkaistu raportit Kantakaupungin uudet ranta-alueet, rakentamisen sosiaalisia ulottuvuuksia ja Rantojen Helsinki, KSM:n julkaisut 2000:1 ja 2002:14.

Jätkäsaari luo sekä sijainnin, että uusien asumismuotojen kautta uusia mahdollisuuksia asukkaille ja lisää näin asumisviihtyisyyttä.

Asuntotarjontaa monipuolistamalla ja asumisväljyyttä nostamalla mahdollistetaan alueen demograafisen elinkaaren piteneminen.

Toimitilarakentaminen alueella lisää työpaikkaomavaraisuutta ja siltä osalta vaikuttaa liikennettä vähentävästi.

Tiivis kaupunkimainen rakenne tuo palvelut lähelle ja mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen.

Suojeltavat rakennukset ja muut säilyvät rakennukset sekä säilytetyt laivalaiturit muuallakin kuin matkustajasatamassa tuovat osaltaan ajallista kerrostuneisuutta ympäristöön.

Osayleiskaavan vaikutukset luonnonvarojen käyttöön

 

Jätkäsaaren luonnonvarat on pääosin tuhottu jo silloin, kun tavarasatama rakennettiin. Kallioiset saaret louhittiin mataliksi ja kiviainesta käytettiin myös Helsingin arvorakennusten materiaalina. Kun Jätkäsaaren tavarasatama-alue rakennetaan uudeksi kaupunginosaksi, voidaan ajatella että vastaava pinta-ala rakentamatonta aluetta jätetään toisaalla rakentamatta.

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja

vuorovaikutus

 

Valmisteluaineisto oli esillä 28.4.-21.5.2003 ja keskustelutilaisuus asiasta oli 7.5.2003. Tilaisuudessa kirjattiin suulliset mielipiteet muistiin ja ne julkistettiin kaupunkisuunnitteluviraston kotisivuilla.

Viranomaisyhteistyö

 

Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttävä viranomaisneuvottelu pidettiin 7. marraskuuta 2003.

Jätkäsaaren suunnittelua ja mitoitusta käsitteleviä kaupungin hallintokuntien välisiä seminaareja on pidetty puolen vuoden välein. Seminaareissa on ollut edustus Helsingin Satamasta, kaupunginkirjastosta, liikennelaitokselta, liikuntavirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, opetusvirastosta, rakennusvirastosta, sosiaalivirastosta, terveysvirastosta, työväenopistosta sekä Helsingin seurakuntayhtymästä.

Esitetyt mielipiteet

 

Jätkäsaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

esitetyt mielipiteet

 

Jätkäsaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kirjallisia mielipiteitä yhteensä 11 kpl, (jätetty 21.5.2003 mennessä) Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:ltä, Töölö - Seuralta, Kampin kaupunginosayhdistykseltä, Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry:ltä, Munkkisaari - Hernesaari-seura ry:ltä, Etelä-Helsingin vihreiltä, Pro Eira ry:ltä, Antero Innamaalta, Kvaerner Masa-Yardsilta ja Tapani Erkinheimolta.

 

Saapuneet kirjeet on jaettu 1.4.2004 esityslistan liitteenä.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus esittää, että maaperän pilaantuneisuuden ja ilman epäpuhtauksien ja hajujen osalta arviointeja on täsmennettävä ja täydennettävä. Maaperän näytteenottoverkkoa ja syvyyssuuntaista näytteenottoa on tarpeen tihentää. Tehdyistä selvityksistä tulee tehdä yhteenveto. Kaatopaikasta tulee ottaa huokoilmanäytteitä. Vesitutkimuksia tulee jatkaa. Riskinarvio tulee päivittää; tulisi tarkistaa tiedot kunnostustarpeesta ja arvioidusta kustannuksista. Meluntorjunnasta esitetyt suositukset tulee huomioida osayleiskaavan valmistelussa. Lisäksi tulee selvittää ja arvioida huolellisesti matkustajasatamaan rajoittuvan alueen ja saaren pohjoispään soveltuvuus asumiseen ilman laadun, erityisesti savu- ja hajuhaittojen osalta.

Esittelijä

Maaperän, pohjaveden ja huokosilman laadun selvittämistä on jatkettu edelleen ja tuloksia on käytetty suunnitelman kehittämisessä. Avovesikaudella 2004 on tarkoitus tehdä tutkimuksia myös Jätkäsaaren edustan merialueella. Ilman epäpuhtauksien ja hajujen selvityksiä on tehty aikaisemmin. Tulosten perusteella nämä tekijät eivät estä nyt esitetyn kaupunkirakenteen toteuttamista. Suurin epävarmuus koskee laivojen pakokaasuhajuja nykyisen terminaalin pohjoispuolella ja sitä lienee syytä tarkastella edelleen. Hajulle ei ole virallisia ohjearvoja, mikä hieman hankaloittaa tulosten tulkintaa. Tehdyt meluselvitykset on otettu huomioon kaupunkirakenteen suunnittelussa. Selvitys päivitetään vastaamaan nykyistä käsitystä tulevaisuuden kaupunkirakenteesta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry esittää, että jatkossa tulee selvittää Jätkäsaaren tulevien liikennejärjestelyjen ja lisäruuhkautumisen vaikutuksen myös Lauttasaaren ja kantakaupungin väliseen liikenteeseen. Hulevesien johtamisjärjestely tulee selvittää sekä miten rakentaminen ja sen mukana tuoma liikenteen ja asumisen voimakas lisääminen saarelle ja täyttömaalle vaikuttaa hulevesien koostumukseen. Paras ratkaisu olisi johtaa hulevedet yhteisviemäriin.

Esittelijä

Rakentaminen keskustan välittömään läheisyyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan on liikennesuoritteen kasvua hillitsevää. Uusi rakentaminen tuo alueelle lisää pääosin ruuhkasuunnan vastaista liikennettä. Länsisuunnan liikennemääriin vaikuttavat tulevaisuudessa lisäksi monet nyt suunnitteilla olevat liikenneratkaisut, kuten Keskustatunneli ja Länsimetro.

Hulevesien johtaminen sekavesiviemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamolle ei ole mielekästä koska kylmä hulevesi häiritsee puhdistusprosessia, lisää kapasiteetin tarvetta ja lisää runsassateisina aikoina puhdistusprosessin häiriintymisherkkyyttä. Hulevedet on siis johdettava erillisviemäröinnillä mereen tai imeytettävä maaperään. Maaperään imeyttäminen tiiviisti rakennetussa kaupungissa ei ole helppoa, mutta monin paikoin mahdollista. Imeyttäminen saattaa aiheuttaa hienorakeisen kivennäismaa-aineksen kulkeutumista louhepenkereissä. Mikäli vanhoissa täyte-maa-kerroksissa on haitta-aineita, saattavat ne lähteä liikkeelle imeyttämisen seurauksena. Jyrkkien rantarakenteiden alueelle ei ole helppoa rakentaa laskeutusaltaita tai biologiseen puhdistukseen perustuvia altaita, mutta loivaluiskaisten rantojen alueella se on mahdollista. Pääperiaatteena on, että Jätkäsaareen rakennetaan erillisviemäröinti ja hulevedet johdetaan pääasiassa mereen. Joissakin kohdin on mahdollista imeyttää hulevesiä maaperään ja joissakin kohdissa on mahdollista rakentaa purkupisteen yhteyteen altaita, joilla vähennetään kiintoaines- ja ravintokuormaa mereen. Toteutustapaa ei ratkaista yleiskaavassa. Hulevedet sisältävät usein katualueelta peräisin olevia raskasmetalleja sekä pääasiassa ilmaperäisen laskeuman mukana tulevia ravinteita. Molempien kertymistä purkuvesistöön voidaan vähentää monin eri tavoin.

Töölö - Seura esittää, että asukastavoitetta tulee alentaa. Esitetty kerrosalamäärä aikaansaa liian tiivistä ja epäviihtyisää kaupunkirakennetta. Asukas- ja työpaikkamäärät aiheuttavat liikenneongelmia kantakaupungissa, mm. Töölössä. Lisäksi pitää tehdä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät riittävät selvitykset ja arvioida ne vuorovaikutteisesti.

Esittelijä

Kantakaupungin asukasluku on vähentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana noin sadallatuhannella. Elävä keskusta tarvitsee myös asukkaita. Näin lähelle kaupungin keskustaa on perusteltua rakentaa tiiviisti ja kantakaupunkimaisesti. Ohjelman mukainen kerrosalamäärä saavutetaan lähiympäristöä vastaavilla korttelitehokkuusluvuilla. Lisäksi alueelle mahtuu laajat puistoalueet. Lisääntyvän liikenteen osalta viitataan edellä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle annettuun vastineeseen.

Kampin kaupunginosayhdistys pitää esitettyä asukasmäärää liian suurena ja arvioi sen tuottavan liikenneongelmia ja huonoa asumisviihtyvyyttä. Ekologista rakentamista ei ole määritelty (valtuuston toivomusponsi). Puistojen neliömäärä/asukas ei ole mainittu suunnittelun lähtökohdissa. Liikennekysymyksien, virkistysalueiden ja niiden riittävyyden sekä palvelujen lähtökohtia pitää pohtia. Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole esitetty minkäänlaisia ennusteita liikenteen määristä Ruoholahdessa, Kampissa, Töölössä ja koko Helsingissä, liikenteen määrät ja haittavaikutukset tulevat olemaan lähes asukkaiden sietokyvyn rajalla. Raitiovaunulinjojen 6 ja 8 reitit tulee suunnitella tarkkaan. Silta Ruoholahden läpi ei riitä helpottamaan ruuhkia Mechelininkadulla. Tulisi tutkia kevyen liikenteen siltaa liikuteltavana kääntösiltana Jätkäsaaren itäosasta Helsingin niemelle. Yhdistys ei kannata alitusta Mechelininkadun ali Eerikinkadulle, koska se saa aikaan autoliikennettä ja nopeuksia ja on epämiellyttävä pimeällä. Puistot tulee suunnitella korkeatasoisiksi ja luonnonmukaisiksi, mieluummin kaupunkimetsiä kuin monenmoisten aktiviteettien ja massayleisötapahtumien huvittelupaikkoja. Patsaspuistoa ehdotetaan Pietarin kesäpuiston tapaan. Tuleeko Jätkäsaareen terveysasema? Se palvelisi myös Kampin länsiosassa ja Ruoholahdessa asuvia. Riittäviin sosiaalipalveluihin kiinnitettävä huomiota mm. vanhusten asumispalveluja. Palvelujen sijoittuminen asuintaloihin pääkatujen varsille on hyvä ratkaisu. Hyvää myös se, että toimitilat ovat pienehköjä. Ilahduttavaa on, että tuulisuus otettu huomioon. Tulee tutkia tarkoin maaperän pilaantuminen ja kunnostustarve. Koska alue on suljettu, tulisi videofilmein esittää nykyinen tilanne ja osayleiskaavan illustraatio.

Esittelijä

Ekologinen näkökulma osayleiskaavavaiheessa koskee ennen kaikkea alueellista kokonaisratkaisua. Ekologiaan perustuvat tekniset ratkaisut tulevat tarkasteluun asemakaavoitusvaiheessa. Raitiovaunulinjat tullaan suunnittelemaan yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Yhdistyksen esittämä kevyen liikenteen silta Jätkäsaaresta Hietalahden rantaan ei tule kysymykseen, koska se häiritsee liiaksi telakan toimintaa. Mechelininkadun alikulku on tarkoitus toteuttaa aukiomaisen avarana ja pimeään aikaan hyvin valaistuna. Etelä-Helsingin vihreiden mielipiteessä alikulkua pidettiin hyvänä ratkaisuna. Jätkäsaaressa ei ole säilynyttä luontoa ja puistot joudutaan kokonaan uudisrakentamaan alueelle, mikä ei tue ajatusta kaupunkimetsästä. Puistojen luonne tulee tarkentumaan jatkosuunnittelussa. Kaupungin taidemuseon kanssa on alustavasti keskusteltu taideteosten roolista Jätkäsaaren puistoissa. Terveysasema on suunnitteluohjelmassa ja tämänhetkisen arvion mukaan se palvelisi jo rakennetun Ruoholahden ja tulevan Jätkäsaaren asukkaita. Ohjelmaan on kirjattu vanhusten palvelukortteli. Jätkäsaaren suunnitelmat tullaan resurssien puitteissa jatkossa mallintamaan ja visualisoimaan uusimpia tekniikoita hyväksikäyttäen. Asukasmäärästä esitettyyn kritiikkiin on vastattu Töölö - Seuran mielipiteeseen annetussa vastineessa. Lisääntyvän liikenteen osalta viitataan edellä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle annettuun vastineeseen.

Kevyen liikenteen eritaso Mechelininkadulla on perusteltu, koska katu on vilkasliikenteinen pääkatu. Katu joudutaan satamaradan poistumisen myötä joka tapauksessa rakentamaan uudestaan, joten eritaso voidaan siinä yhteydessä hyvin toteuttaa.

Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry toteaa, että yhdistys voi välittää ruoholahtelaisten kokemuksia asuinalueensa toimivuudesta, joista voi olla hyötyä Jätkäsaaren suunnittelussa. Hyvänä pidetään risteilyalusten jääntiä Länsisatamaan, mikä saattaa piristää alueen yritystoimintaa. Risteilyaluksiin liittyvä liikenne ei kuitenkaan saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen muun liikenteen sujuvuuteen. Joukkoliikenteen sujuvuuteen tulee kiinnittää huomiota. Pysäköintijärjestelyjä tulee arvioida huolellisesti Ruoholahdesta saatujen kokemusten pohjalta. Pitää kiinnittää huomiota, että kaavan talouslaskelmat ovat realistisia koulujen, päiväkotien ja vastaavien suhteen. Palveluiden sijaintiin on hyvä kiinnittää huomiota. Yhdistys muistuttaa veneiden talvisäilytyksestä. Alueen tulee olla linjoiltaan selkeä, ei liian sekava ja sokkelomainen. Liiketilojen ja palveluiden muuntautumiskykyyn tulee kiinnittää huomiota. Tulee huomioida viheralueiden tarpeellisuus ja pitää muodostua luontevia ulkoilureittejä. Alueen asukkaat ovat toivoneet uimapaikkaa sekä koirapuistoa. Tähänastisissa suunnitelmissa on varattu hyvin tilaa liikuntapaikoille. Miten asuntolaivat ovat käytännössä mahdollisia? On myös kiinnitettävä huomiota talojen pihasta tapahtuvan liikenteen näkyvyyteen.

Esittelijä

Risteilyaluksien liikenne tullaan ohjaamaan reittiä, missä se mahdollisimman vähän häiritsee asumista. Pysäköintijärjestelyissä Ruoholahden, kuten myös muiden vastaavien alueiden kokemuksia on jo hyödynnetty suunnittelussa mm. mitoituksessa ja vuorottaiskäytössä. Palveluiden tarjonta ja sijoitus tarkentuvat suunnittelun edetessä. Jätkäsaareen tulevista venepaikoista on tarkoitus noin puolelle löytää talvisäilytyspaikka alueelta. Rakenteellinen selkeys ja suunnistettavuus ovat suunnittelussa tärkeällä sijalla. Uimaranta ja koirapuisto (2) ovat suunnitteluohjelmassa. Asuntolaivoille ei ainakaan suunnittelun tässä vaiheessa ole varattu alueita. Asuntolaiva-asuminen on mittakaavaltaan pientalomaista ja sopii paremmin esikaupunkialueelle. Liikenneturvallisuuteen mm. suunnittelun keinoin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Munkkisaari - Hernesaari-seura ry pitää kantakaupungin ja Töölön kannalta huolestuttavana, että uuden Jätkäsaaren kokonaisliikenne tulee huomattavasti kasvamaan. Alueen toimivuus ja liittyminen kantakaupunkiin tulisi ratkaista niin, että mahdollisimman alhainen autoisuusaste olisi mahdollista.

Esittelijä

Kaupunkirakennetta suunniteltaessa hyvin tärkeää on ollut löytää ratkaisu, missä on toimiva ja houkutteleva joukkoliikenne sekä kattava kevyen liikenteen verkosto, jotka ovat varsinkin lähietäisyyksillä liikuttaessa kilpailukykyisiä henkilöautoliikenteen kanssa. Lisääntyvää liikennettä koskevan kohdan osalta viitataan lisäksi edellä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle annettuun vastineeseen.

Etelä-Helsingin vihreät pitää kevyen liikenteen väyliä hyvin suunniteltuina. Mechelininkadun alikulku vaikuttaa hyvältä idealta. On pohdittava, miten kevyen liikenteen väylät niveltyvät keskustan pyörätieverkostoon. Erityisesti länsi-itä -suuntaisia pyörätieyhteyksiä on parannettava. Venesataman yhteyteen olisi rakennettava vesibussilaituri. Toinen raitiolinja tulisi mennä suoraan keskustaan. Rantojen lapsiturvallisuus on varmistettava. Reittejä ja tiloja on varattava rullaluistelijoille ja skeittaajille. Jäteimujärjestelmä toteutettava siten, että lajittelu on mahdollista.

Esittelijä

Alueelle on tulossa kattava pyörätieverkosto. Kaikille kokoojakaduille on tarkoitus rakentaa pyörätiet. Alueen halkaisevassa puistossa on kevyen liikenteen pääväylä, mitä pitkin on mm. lyhin reitti Ruoholahden metroasemalle. Vesibussilaituri on rakennettavissa venesataman yhteyteen. Jätkäsaareen on nyt suunniteltu kolmatta raitiolinjaa, joka kulkisi matkustajasatamasta suoraan keskustan suuntaan. Jätkäsaaren työpaikkamäärä on kasvanut satama-alueelle kaavaillun toimitilarakentamisen myötä, joten kolmas raitiovaunulinja on tarpeen. Skeittaajille on ohjelmassa varattu paikka, mikä tullee liikuntapuiston yhteyteen. Ruotsissa, missä kaikilla uudisalueilla on rakennettu jäteimujärjestelmä, on mahdollisuus lajitteluun. Näin on tarkoitus olla myös Jätkäsaaressa.

Pro Eira ry:n mielestä asukas- ja työpaikkamäärä on ylimitoitettu. Yhdistys kysyy, onko mielipiteillä vaikutusta, koska asukas- ja työpaikkamäärille on määritelty kiinteät rajat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä suunnitteluohjelmassa. Mikäli järjestetään arkkitehtikilpailu, osallisten tulisi saada vaikuttaa kilpailuohjelman sisältöön ja ehdotusten arviointiin. Lisätäytöt kaventavat vesialuetta, rantaviivan siirto kutistaa merellistä maisemaa, horisontin näkymistä ja avaruuden tuntua, näin menetetään osa merellistä ilmettä. Puistoalueeksi on varattava enemmän aluetta kuin kantakaupungissa keskimäärin. Yhdistys kummeksuu, että keskuspuiston läntinen haara päättyy rakennusmassaan, joka estää näkemästä merelle kohti Lauttasaarta. Erityisen tärkeää on viheryhteyksien jatkuminen Kaivopuistosta Merisatamanrannan ja Hernesaaren kautta Jätkäsaareen ja edelleen Ruoholahteen. Ranta-alueet tulisi saada paremmin veneilykäyttöön. Rakennusmassat ovat liian lähellä rantaviivaa, mikä estää ympärikävelemisen, uimaranta on liian pieni, ranta-alue privatisoituu. Korostukset eivät ole nykyaikaa. Pientalojen ja rivitalojen sijasta pienkerrostaloja. Aluetta ei ole tarkasteltu perspektiivikuvin ihmisen silmän korkeudelta. Liikenne on pyrittävä minimoimaan.

Esittelijä

Suunnitteluohjelmaan tehdään tarpeen vaatiessa korjauksia. Mahdolliset arkkitehtikilpailut tulevat ajankohtaiseksi asemakaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavaratkaisusta ei kilpailua järjestetä. Lisätäyttöjen jälkeen merialue Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välissä on kapeimmillaan 420 metriä, sama kuin ennen täyttöjä. Puiston muoto ja sijainti perustuvat alueen tuulisuuteen: Puiston pää on tarkoituksella suljettu vallitsevien tuulten suunnasta. Merisatamanrannasta rantareitti Jätkäsaaren kautta Ruoholahteen on olennainen osa suunnittelua, kokonaan vihreänä sitä ei voida toteuttaa. Jätkäsaareen ei ole kaavailtu pien- eikä rivitaloja, läntisille ranta-alueille on tutkittu ratkaisuna keskimäärin kolmekerroksista kaupunkipientaloa, toisiinsa kiinni rakennettavaa erillistaloa, jossa on yksi tai kaksi asuntoa ja joka asuntoon oma sisäänkäynti kadulta. Ohjelmaan kirjattu uimaranta on tarkoitettu palvelemaan ennen kaikkea lähiseudun asukkaita. Hietaniemi tulee säilymään kantakaupungin tärkeimpänä ja suurimpana uimarantana. Venepaikkakysymykseen on vastattu Antero Innamaalle annetussa vastineessa. Asukasmäärästä esitettyyn kritiikkiin on vastattu Töölö - Seuran mielipiteeseen annetussa vastineessa. Jätkäsaareen kaavailtujen työpaikkojen ja asukasmäärän suhdeluku on sama kuin Etu-Töölössä.

Antero Innamaa huomauttaa, että venesatamasta on vain lyhyt maininta suunnitteluohjelmassa ja, että veneilyharrastuksen lähtökohtatavoitteet tuotava paremmin esille. Innamaa ei tarkoita määrällisiä venepaikkatavoitteita vaan alueen ominaisluonteen suunnittelua vapaa-ajan veneilyyn liittyvän elämäntavan huomioimisessa - suunnitellaan maakrapujen ehdoilla. Veneilyllä pitäisi olla yhtä tärkeä asema kuin puistoilla. Alueen korkeussuhteita tulisi keinotekoisesti muuttaa monipuolisemmiksi. Voisi avata kanavan, jotta Jätkäsaaren luonteen saarena voisi aistia. Jätkäsaaresta tulee tehdä veneilyn erikoiskauppoja tukeva alue, liikkeisiin pitää olla mahdollisuus tulla veneellä. Katutasoihin tulee rakentaa liikehuoneistoja.

Esittelijä

Venepaikkoja on kaavailtu varsinaisen venesatama-altaan lisäksi kanavien varsille sekä Saukonrannan alueelle. Matkustajasatama vie laiturimetreistä ison osan. Jätkäsaarenlaiturille ei voi venepaikkoja osoittaa, koska se estää telakan toimintaa. Saukonnokka on venesatamaksi liian tuulinen. Ruoholahden kanavan kautta on jo nyt mahdollisuus kiertää vesitse Jätkäsaari ympäri, tosin vain pienillä veneillä. Jätkäsaareen on mitoitettu kaupallisten palvelujen tarve, yksi mahdollinen erikoiskaupan ala voi olla veneilyyn liittyvä. Erikoisliikkeitä on tarkoitus sijoittaa asuin- ja toimistotalojen maantasokerroksiin.

Kvaerner Masa-Yards esittää, että telakan ratayhteyden säilyminen on kirjattava osayleiskaavaan. Alueella toimivan teollisuuden nykyiset ja nähtävissä olevat tulevat tarpeet on huomioitava.

Esittelijä

Telakkaradan säilyminen ei ole esteenä Jätkäsaaren rakentamiselle ja tullaan kirjaamaan osayleiskaavaan.

Tapani Erkinheimo ei pidä järkevänä ratayhteyden hävittämistä Helsingin pääasemalta Länsisatamaan. Kaava on liikenteellisesti liian täyteen ahdettu myös itäosaltaan. Ratkaisu on keskeneräinen liikenteen osalta.

Esittelijä

Valtakunnallisen rataverkon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu Ratahallintokeskukselle. Rautatievarausta rautatieasemalta Länsisatamaan ei ole Helsingin yleiskaavassa. Jätkäsaaren osayleiskaavassa esitetään liikenneratkaisujen pääperiaatteet. Yksityiskohdat suunnitellaan tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa.

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnoksesta esitetyt mielipiteet

 

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnos pienoismalleineen ja valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 16.2.-5.3.2004. Keskustelutilaisuus osallisille pidettiin 25.2.2004. Tilaisuudessa oli 48 henkeä ja käytiin vilkas keskustelu. Keskustelussa käsiteltiin pääosin samaa aihepiiriä kuin kirjallisissa mielipiteissä. Luonnoksesta saatiin 30 kirjallista mielipidettä. Kirjeitä lähettivät Kampin kaupunginosayhdistys, Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry, Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry, Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry HELKA, Merja Eskola, Matti Saksanen, Leena Juvonen, Anja Vanamo-Kaila, Lauttasaari-Seura ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Seppo Vartio, Heikki Penttinen, Timo Nieminen, Timo Kurki, Rauli Erävalo, Lauri Tirkkonen, Arto Harjunpää, Asunto Oy Helsingin Laivapojan hallitus, Eija Nurmi, Veijo Nurmi, Anne Sipiläinen ja Olli Immonen, Patric Oras, Erja Mehto, Pertti Solla, Helsingin Melojat r.y., Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, pelastuslaitos, VR-yhtymä Oy sekä Helsingin Satama.

Lisäksi Suomen Arkkitehtiliitto on lähettänyt 26.11.2002 kirjeen Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

1.4.2004 jaettiin pöydille Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran mielipide (30.3.2004) sekä Veijo Nurmen laatima ehdotus Jätkäsaaren tulo- ja paluuliikenteen turvallisen ja sujuvan liikenteen hoitamiseksi (28.3.2004). Muut kirjeet ja muistio keskustelutilaisuudesta on jaettu esityslistan 1.4.2004 liitteenä.

VR-yhtymä Oy ilmoitti kirjeellä, että sillä ei ole huomautettavaa Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnoksesta.

Mielipiteet jakaantuivat aihepiireittäin seuraavasti:

Liian suuri tehokkuus, liikaa asukkaita ja työpaikkoja

 

Kampin kaupunginosayhdistys, Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry, Töölö - Seura, HELKA, Merja Eskola, Matti Saksanen, Leena Juvonen ja Anja Vanamo-Kaila ja Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ovat sitä mieltä että alueen asukasluku ja työpaikkamäärä ovat liian suuria ja alueella on liikaa tehokkuutta. Kampin kaupunginosayhdistyksen mielestä asukasmäärä tulisi alentaa 10 000. Töölö - Seura ja HELKA edellyttävät riittävien valoisuus- ja varjoisuus selvitysten tekemistä. Helsingin kaupunkisuunnitteluseura katsoo, että merellisyyttä ei ole riittävästi otettu huomioon suunnittelussa.

 

Matti Saksasen mielestä umpikorttelien pihat jäävät pieniksi, jopa pienemmiksi kuin Ruoholahden pienimmät korttelipihat. Merja Eskola pitää umpikorttelia hyvänä, mutta pihan pitää silloin olla iso.

Anja Vanamo-Kaila esittää vertailulukuja muilta keskeisiltä alueilta ja toteaa Jätkäsaaren luonnoksen kaikkein tehokkaimmaksi. Asukastiheys tulee olemaan 17 700 asukasta neliökilometrillä.

 

Kampin kaupunginosayhdistys ja Anja Vanamo-Kaila ovat sitä mieltä, että alueen asunnoista tulee liian tehokkuuden seurauksena valtaosin pimeitä. Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran mielestä liika tehokkuus estää merinäköalat 80 % asunnoista ja umpikortteleihin muodostuu pimeitä ja kylmiä pihoja. Seura toivoo asunnoille isoja aurinkoisia parvekkeita, katettuja jalkakäytäviä, näkösuojaa naapureilta ja vastapäisiltä taloilta.

 

Esittelijä

Jätkäsaaren kokonaismitoitus on määritelty Helsingin yleiskaavassa 2002. Asukasluku on luonnoksessa nyt 14 500, joka on hieman vähemmän kuin yleiskaavassa. Lähtökohtana on ollut, että näin keskeiselle alueelle kantakaupungissa suunnitellaan urbaania miljöötä. Tiiviin rakenteen vastapainona ovat suuret puistoalueet, jotka tuovat ilmavuutta rakenteeseen. Myös kerrosluvut laskevat rantaa kohti, jolloin tuulisuutta saadaan lievennettyä ja eri osa-alueiden luonne muuttuu.

Tiivis rakenne keskeisellä alueella on myös ekologiselta kannalta perusteltu, koska sen tuottama liikennemäärä on koko kaupunkialuetta ajatellen pienempi, kuin jos sama kerrosala rakennettaisiin hajalleen kauas keskustasta, jolloin asukkaat käyttävät paljon yksityisautoja. Mitä suurempi asukas- ja toimitilamäärä alueelle tulee, sitä paremmat joukkoliikenneyhteydet alueelle saadaan ja tämä taas vähentää yksityisautojen käyttöä.

Umpikortteliratkaisu on paitsi perinteiseen kaupunkirakenteeseen kuuluva, myös liikennemelun torjunnan kannalta hyvä ratkaisu, koska silloin pihat ja kortteleiden takana olevat puistot saadaan rauhallisiksi. Useimmilla kapeilla umpikorttelien rajaamilla kaduilla on suunniteltu toisella puolella katua oleva rakennusmassa kaksikerroksiseksi, jolloin pihat, asunnot ja kadut saavat auringonvaloa. Näihin mataliin rakennuksiin voidaan sijoittaa palveluja tai asuntoja. Korttelien ja pihojen suuruudet täsmentyvät asemakaavavaiheessa, jolloin myös tarkemmat valoisuus- ja varjoisuusselvitykset tehdään.

Tehokkuutta arvioidessa on myös otettava huomioon, että pysäköinti on suunniteltu osin laitoksiin, osin tonteille maanalaisiin tiloihin ja osin suureen kallioluolaan, jolloin autopaikat eivät vie paljon maapinta-alaa. Alueen läpi ei myöskään johda leveitä pääkatuja. Tällöin aluetehokkuutta ilmaisevat tunnusluvut ovat jo helposti korkeampia kuin muilla alueilla. Tehokkuuslukuja verrattaessa lisäksi eri alueiden rajaus vaikuttaa voimakkaasti saatuun lukuun. Oikea laskennallinen arvo luonnoksessa on 16 860 asukasta/k-m2.

 

Merellisyys on otettu huomioon kokonaisrakenteessa muun muassa siinä, että alueen yhdistää mereen kilometrin mittainen keskuspuisto ja lisäksi Poseidonin puisto. Kun alueen pinta-ala on 86 ha, ei aluetta voida suunnitella pelkästään asuntojen merinäköaloja ajatellen.

Tiivis kaupunkirakenne on perusteltu Jätkäsaaressa.

 

Lauttasaari-seura ry ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitävät tiivistä kaupunkirakennetta Jätkäsaaressa perusteltuna. Luonnonsuojeluyhdistys pitää lisäksi tärkeänä ehdotettua portaittaisesti nousevaa siluettia jatkosuunnittelussa, jotta ilmavuus säilyy.

HELKA korostaa, että tiiviin, terassimaisen rakentamisen yhteydessä merinäkymien turvaaminen ja korttelitehokkuuden pitäminen kohtuullisena ovat merkittäviä arvoja.

Esittelijä

Alueen laajuuden takia merinäkymiä ei voi olla suuresta osasta asuntoja alueen keskellä. Rannoilla ja lähiympäristöään korkeammista rakennuksista ylimmistä kerroksista merinäkymiä tulee. Merinäkymien sijaan hyvin monille asunnoille Länsisatamanpuiston varrella saadaan puistonäkymä. Korttelitehokkuuksia tutkitaan asemakaavavaiheessa tarkemmin.

Puistot ja kevyen liikenteen yhteydet

 

Ehdotettuja puistoja pidettiin yleensä hyvinä ja useimmiten katsottiin niitä olevan riittävästi. Kampin kaupunginosayhdistys piti keskuspuistoa kuitenkin liian kapeana ja pohti onko pitkä kiemurteleva puisto paras mahdollinen ja toivoi lisää puistoja. Yhdistys haluaa myös puistot luonnonmukaisiksi kaupunkimetsiksi ja korkeatasoisiksi sekä joukkoon Pietarin mallin mukaisen patsaspuiston.

Merja Eskola toivoi perhepuistoa runsaine leikkimahdollisuuksineen ja että jokin puisto olisi "villimpi" eikä kaikki kovin puistomaisesti hoidettuja.

Leena Juvosen mielestä iso puisto on hyvä tilanjakaja ja henkireikä asukkaille, samoin kuin Ruoholahden on kanava Ruoholahden asukkaille.

Lauttasaari-seura ry ja HELKA pitävät esitettyjä puistoja hyvinä ja painottavat korkeussuhteiden tärkeyttä sekä puistojen toiminnallisuutta, kuten myös Töölö - Seura. Matti Saksanen toteaa myös, että korkeuserot alueella ovat hyvä asia. Keskuspuiston katkaiseminen Länsisatamankadun kohdalla ei ole perusteltua ja Poseidoninpuiston liittyminen asukaspuistoon ja edelleen keskuspuistoon on epämääräinen.

Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry toivoo, että puistoissa on riittävästi tilaa lapsille ja nuorille ja mahdollisuuksia ns. vapaaseen leikkiin. Korkeusvaihtelulla toivottavasti saadaan kaivattu, riittävän korkea mäenlaskuun sopiva mäki, joka Ruoholahdesta puuttuu.

Seppo Vartio ehdottaa tutkittavaksi mahdollista katua puiston toiselle sivulle, koska se saattaisi tehdä puiston urbaanimmaksi, vaikka kokonaan liikenteeltä rauhoitetulla puistollakin on hyvät perustelut.

Helsingin Sataman mielestä Länsiterminaalin ja metroaseman välisen kevyen liikenteen pääyhteyden tulee korostua osayleiskaavaluonnoksessa. Lisäksi tulee suunnitella helposti hahmotettavia muita reittejä metroasemalle.

Pelastuslaitos katsoo, että umpikortteleiden rajoittuessa puistoon pelastusreitit on merkittävä kaavaan ja niiden tulee kuulua tonttiin tai katualueeseen, ei puistoon. Puiston osalla velvoitteet pelastusteiden kunnossapitämiseksi eivät ole käytännössä toimineet.

Esittelijä

Puistojen kokonaismäärä osayleiskaava-alueella on luonnoksessa 19,5 hehtaaria eli asukasta kohti n. 13 m². Kantakaupungin alueella puistoa on keskimäärin 18 m² asukasta kohden. Vertailukohteena Ullanlinnassa puistoja on 14,1 m² asukasta kohden. Puistoalueiden keskittäminen osayleiskaavassa yhtenäiseksi keskuspuistoksi lisää puiston käytettävyyttä ja vapaan tilan tuntua. Täten puistoalueiden arvoa ei voida täysin vertailla tunnusluvuin ja pinta-aloin.

Puistojen toiminnallinen sisältö täsmentyy jatkosuunnittelussa, mutta toivottua perhepuistoa vastannee suunnitteluohjelmassa oleva asukaspuisto, joka sijaitsee luonnoksessa Länsisatamanpuiston ja Poseidoninpuiston välissä.

Kampin kaupunginosayhdistyksen toivomaa luonnonmukaista kaupunkimetsää on erittäin vaikea toteuttaa Jätkäsaaren puistoalueilla. Luonnonmukaisen metsän ekologisiin vaatimuksiin kuuluu mm. laaja pinta-ala ja luonnollinen kasvuympäristö. Jätkäsaaressa puistot joudutaan rakentamaan nykyisen asfalttikentän tilalle, jossa perustamisolosuhteet ovat lisäksi vaikeat. Puistojen suunnittelussa voidaan kuitenkin pyrkiä runsaaseen ja monimuotoiseen kasvillisuuteen.

Jätkäsaaren kaupunkirakenne on suunniteltu perustuen siihen, että keskelle jää autoista vapaa rauhallinen alue, jota jo suunnittelun tavoiteasettelussa pidettiin tärkeänä. Katua ei sen vuoksi ole sijoitettu puistoon, jossa sen "hyötysuhde" tontteja palvelevana olisi myös huono.

Puistojen osalta kevyen liikenteen reitit täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Poseidoninpuiston ja asukaspuiston porrastus estää tuuliputken syntymisen, mutta kevyen liikenteen yhteys jatkuu katkeamattomana.

Länsisatamankadun yli on suunnitelmassa johdettu puiston korkeimmalta kohdalta kevyen liikenteen silta, joten toiminnallista katkosta puistoon ei Länsisatamankadun kohdalla tule.

Pelastuslaitoksen ehdotusta pelastustien vaatiman tilan liittämiseksi tontteihin tullaan tutkimaan jatkosuunnittelussa.

Rannat ja uimaranta

 

Töölö - Seura, HELKA, Merja Eskola ja Heikki Penttinen toivovat turvallisia, luonnonmukaisia, vaihtelevia, loivia rantoja, jotka syvenisivät hitaasti. Lauttasaari-seura ry haluaa loivat rannat, jotta aallot murtuvat eikä synny veneille vaarallista ristiaallokkoa.

 

Kampin kaupunginosayhdistyksen mielestä rantapuistoa on levennettävä, jotta se ei jää vain rannassa asuvien käyttöön. Kävelyä ja kevyttä liikennettä palveleva "rantabulevardi" on tärkeä. Helsingin kaupunkisuunnitteluseuran mielestä tärkeä rantakävelyreitti on kokonaan unohdettu suunnittelussa. Lisäksi molempien edellisten mielestä uimaranta on liian pieni.

 

Lauttasaari-seura ry, Töölö - Seura ja Matti Saksanen katsovat, että uimaranta on liian suljetussa tilassa veden vaihtumisen kannalta.

Matti Saksanen ehdottaa rantakävelytien johdettavaksi sataman kautta, jotta voi samalla katsella laivoja.

Töölö - Seura ja Helsingin Sataman mielestä uimaranta potkurivirtojen vaikutuspiirissä ei ole hyvä ratkaisu. Helsingin Satama toteaa lisäksi, että uimarannan käyttäjät tuskin kokevat oleilua ja uimista suurten laivojen varjossa viihtyisänä. näin luodaan vain turhaa vastakkainasettelua sataman ja asukkaiden kesken. Uimaranta tulee siirtää kauemmaksi satamasta.

Esittelijä

Jätkäsaaren nykyiset rannat ovat pääosin pystysuoria satamalaitureita ja ne säilytetään. Uusien täytemaa-alueiden rannoista osa rakennetaan pystysuoriksi venesataman ja kanavien rannoiksi, mutta Lauttasaarensalmen puoli rakennetaan loivemmaksi. Voimakkaan aaltoilun kestämiseksi rannassa tulee käyttää suurikokoista kiviainesta. Mikäli ranta rakennettaisiin hyvin loivaksi, voitaisiin täytteen pinnassa käyttää esimerkiksi moreenia, mutta tämä johtaisi ruoppaus- ja täytetilavuuksien kasvamiseen merkittävästi. Rantaviivaa voidaan elävöittää monin eri tavoin.

Uimarannan kohdalla veden syvyys on tällä hetkellä 12 m ja suuresta vesimäärästä huolimatta veden vaihtuvuus on erittäin hyvä. Uimaranta tulee rakentaa loivaksi jotta sen käyttökelpoisuus olisi hyvä ja aaltoilu ei kuljettaisi kivennäismaata pois rannasta. Rannan edustaa tulee madaltaa ja tulevaisuudessa vesi ei kierrä pinta- ja pohjakiertona kuten nykyään. Kirkkosaari rakennetaan täytemaalle ja sen molemmin puolin jätetään virtausaukot joilla varmistetaan pintaveden kulkeminen toisesta aukosta sisään ja toisesta ulos. Tulevaisuudessa uimarannan edustan vesitilavuus on pienempi kuin nykyään ja nykyistä vastaava veden vaihtuvuus on mahdollista järjestää.

Uimaranta on tarkoitettu paikallisesti täydentämään Helsingin uimarantaverkostoa. Se joudutaan kokonaan rakentamaan keinotekoisesti, kuten edellä olevasta ilmenee. Uimaranta ei näin ollen voi missään tapauksessa olla kooltaan samaa suuruusluokkaa sellaisten uimarantojen kanssa, joilla on sijainnin osalta luontaisia edellytyksiä tähän käyttöön (esimerkiksi Hietaniemen uimaranta, joka on varsin lähellä). Koska Länsisatamanpuisto päättyy uimarannan viereen, auringonpalvojat saavat lisätilaa puistosta. Uimarannan ja puiston liittymistä paremmin toisiinsa tullaan selvittämään jatkosuunnittelussa.

 

Yhtenäinen rantakävelyreitti kiertää kaikkien alueen rantojen kautta satamakäyttöön jääviä laituritasoja lukuun ottamatta ja reitti liitetään nykyisiin rantoja kiertäviin kävely-yhteyksiin. Toimitila-alueen suunnittelu satamakentän päälle tuo mahdollisuuden suunnitella rantakävelyreitti myös kansitasolle.

 

Uimaranta sijaitsee Kirkkosaaren pohjoispuolella ja risteilyalusten laituripaikka saaren eteläpuolella. Todennäköisesti keulapotkureiden aiheuttamaa muutosta veden virtauksessa ei erota tuulen aiheuttamasta virtauksesta näin kaukana. Lisäksi saaren ja laiturin rannoista tapahtuvat heijastukset vähentävät virtauksen voimakkuutta. Asiasta ei ole kuitenkaan tehty minkäänlaista selvitystä.

Liikuntatilat ja merellinen toimintakeskus

 

Lauttasaari-seura ry:n mielestä Jätkäsaaren liikuntatilat sijaitsevat Lauttasaaresta katsoen kaukaisemmassa mahdollisessa kolkassa. Mikäli lauttasaarelaisten ajatellaan käyttävän niitä, tulee niihin päästä joustavasti julkisilla liikennevälineillä. Kuplahalli puuttuu luonnoksesta.

Helsingin Melojat r.y. esittää melontaurheilun tukikohdan sijoittamista Jätkäsaareen, koska harrastajamäärät ovat Helsingissä viimeisen 10 vuoden aikana kasvaneet (nykyisin yhteensä 4000) ja nykyisten seurojen jäsenmäärät nousseet.

Töölö - Seura esittää korkeatasoisen merellisen toimintakeskuksen sijoittamista merenrannan tuntumaan.

Esittelijä

Liikuntapuiston sijainti määräytyy paikalla aikaisemmin olleen kaatopaikan mukaan, johon ei voida rakentaa rakennuksia. Asianmukaisesti hoidettuna ja perustettuna alue soveltuu liikuntakäyttöön. Lauttasaarelaiset pääsevät alueelle raitiovaunulla nro 8 tulevaisuudessa. Kuplahalli ei ole osayleiskaavassa selvitettävä asia. Nykyinen kuplahalli kyllä voidaan sijoittaa väliaikaisesti alueelle sataman siirryttyä Vuosaareen.

Melontakeskuksen ja merellisen toimintakeskuksen sijoittaminen Jätkäsaareen on hyvä ajatus ja niitä voidaan tutkia jatkosuunnittelussa. Jätkäsaareen on kuitenkin hyvin vaikea sijoittaa kovin suurta tuulilta suojattua venesatamaa, koska suojaista luonnonsatamaa ei ole. Poseidonin puiston kohdalle on sijoitettu venesatama ja jonkin verran veneitä voidaan sijoittaa Saukonrantaan ja Saukonkarin varteen.

Ajoneuvoliikenne

 

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura, Matti Saksanen ja Anja Vanamo-Kaila toteavat, että satamatoiminta, työpaikat ja asukkaat aiheuttavat valtavan liikenteen, jota yritetään ahtaa kahta väylää muuhun verkkoon. Lauttasaari-seura ry katsoo, että liikenne ruuhkautuu sekä Mechelininkadun- että Länsisatamankadun Länsiväylän puoleisessa päässä ja tämä edellyttää läpiajoliikenteen haittojen selvitystä.

 

Töölö - Seura ja HELKA katsovat, että läpiajoliikennettä ei tulisi enää lisätä kantakaupungin asuntoalueiden kaduilla. Tavoitetta autoliikenteen vähentämiseksi alueella pidetään hyvänä. Läpiajoliikenteen haittoihin tulisi kehitellä jo suunnitteluvaiheessa erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi hiljaisen asfaltin käyttöä melun rajoittamiseksi.

Kampin kaupunginosayhdistys toteaa, että sataman saatto ym. satamaliikenne häiritsee jo nyt asumista Länsisataman lähistöllä. Yhteys länteen on hyvä, mutta ei riittävä. Kävelysilta suoraan Bulevardin päähän olisi tarpeellinen ja se voitaisiin ratkaista esimerkiksi kääntyvänä, jotta se ei häiritsisi telakan toimintaa.

Pelastuslaitos toteaa, että uusi ajoneuvosilta Ruoholahdesta Jätkäsaareen on rakennettava valmiiksi ennen muun rakennusmassan toteuttamista, jotta varmistetaan häiriötilanteessakin pääsy alueelle.

Esittelijä

Liikennekysymyksissä viitataan edellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduissa mielipiteissä olevaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle annettuun vastineeseen.

Crusellinsillan rakentamista on alustavasti esitetty vuosille 2006-2008.

Jätkäsaaren sijainti on liikenteen kannalta edullinen. Palvelut ja työpaikat ovat keskustassa lähellä ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen on mahdollista saada toimiva ja tehokas joukkoliikenne.

Joukkoliikenne

 

Kampin kaupunginosayhdistyksen mielestä raitiovaunulinjat ovat hyvät, mutta linja 6 jääköön nykyiselle paikalleen Hietalahdenrantaan. Rauli Erävalo haluaa linjan 6 suoraan Kalevankadulta Jätkäsaareen. Helsingin kaupunkisuunnitteluseura haluaisi linjoista 6 ja 8 saman mallin mukaisen silmukkareitin Laivapojankadun suuntaan kuin linjalla 3.

Helsingin Satama katsoo, että joukkoliikenneyhteyksillä on päästävä satamasta suoraan keskustan suuntaan.

Esittelijä

Raitiovaunulinja 6:n reittiä Hietalahdessa on alustavasti tutkittu sillä perusteella, että reitti palvelisi keskeisemmin koko alueen asukkaita. Nyt raitiotie kulkee asuinalueen ja meren välissä. Uuden raiteen sovittaminen olemassa oleville kapeille kaduilla on kuitenkin haasteellista ja se selvitetään tarkemmin vasta myöhemmin.

 

Jätkäsaareen suunniteltu työpaikkamäärä on kasvanut sataman alueelle suunnitellun toimitilarakentamisen myötä ja nykyisen asukas- ja työpaikkamäärän perusteella tarvitaan kolme raitiovaunulinjaa. Linjojen 6 ja 8 lisäksi tarvitaan satamaa ja sen yläpuolelle rakennettavaa toimitila-aluetta palveleva linja, jota on alustavasti selvitetty. Tämä linjaksi 2 nimetty linja kulkisi Katajanokan terminaalista rautatieaseman kautta ja jatkuisi Hietalahdesta suoraan Länsisatamaan. Esittelijän mielestä kolme raitiovaunulinjaa takaa hyvän joukkoliikenteen palvelutason Jätkäsaareen.

Satama

Timo Nieminen toteaa, että matkustajasatama on osoitettu palvelemaan Baltian liikennettä, mikä ei ole lähtökohdiltaan korrektia tähän aikakauteen. Pitäisi mieluummin siirtää Viron matkustaja-alusten liikenne Eteläsatamaan ja selvittää meritunnelia Suomenlahden ali tavarakuljetusten raideliikennettä varten. Tällöin Jätkäsaareen riittäisi alueen luonteeseen paremmin soveltuva huvipursi- ja pienveneterminaali, johon voisi ohjata satunnaisesti Helsingissä vierailevia risteilijöitä.

Lauri Tirkkonen ehdottaa matkustajajunaliikennettä Helsingin rautatieasemalta Länsisatamaan ja tulevaisuudessa edelleen junat voisivat ajaa laivaan ja jatkaa matkaa Baltian maissa.

Leena Juvonen esittää Viron matkustajalauttoja siirrettäväksi takaisin Eteläsatamaan, koska satamaliikenne on niin paha melusaaste ja se tulee lisääntymään.

Timo Kurki huomauttaa, että maankäytön suunnittelun meluselvityksissä ei ole arvioitu melua ylimpien kerrosten tasolla rakennuksen ulkopuolella ja, että tästä syystä kaavoitusta varten tehdyt selvitykset ovat puutteellisia. Mielipiteessä korostetaan matkustajasataman meluhaittoja.

Esittelijä

Matkustajasatama on Helsingin yleiskaavassa osoitettu alueelle. Länsisatamaa ei ole erikseen osoitettu maankäyttösuunnitelmissa Baltian liikenteelle vaan Helsingin Satama käyttää satamiaan eri aikoina siihen liikenteeseen mikä on kulloinkin ajankohtaista. Laivojen kohdemaat ja kaupungit saattavat tulevaisuudessa muuttua, mutta osayleiskaavalla ei ole siihen vaikutusta. Myöskään meritunnelin rakentaminen Suomenlahden ali ei kuulu tässä osayleiskaavassa selvitettäviin asioihin.

Valtion rataverkon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu Ratahallintokeskukselle. Rautatievaraus rautatieasemalta Länsisatamaan ei ole Helsingin yleiskaavassa.

Häiritsevien toimintojen kuten esimerkiksi liikenteen ja satamatoimintojen keskiäänitason ohjearvot koskevat asuin-, hoito- ja oppilaitosalueita, liike- ja toimistohuoneistoja sekä virkistysalueita. Keskiäänitaso saa olla korkeintaan ohjearvon suuruinen oleskeluun käytettävillä ulkoalueilla sekä sisätiloissa. Sisätilojen keskiäänitasoon vaikutetaan pääasiassa asemakaavoissa esitettävillä julkisivun ääneneristävyysmääräyksillä. Kortteleiden oleskelupihat on sijoitettu siten, että ne eivät avaudu vilkasliikenteisten kokoojakatujen tai sataman suuntaan. Parvekkeet luetaan ulko-oleskelualueiksi ja mielipiteessä viitataan ilmeisesti niihin. Suunnitelmaan liittyvässä kaupunkirakennemallissa ei ole esitetty vilkasliikenteisten kokoojakaduille tai satamaan suuntautuvia parvekkeita. Kerrostaloihin rakennetaan koneellinen ilmanvaihto ja mahdollisesti myös jäähdytys. Tällöin ei ole myöskään tarvetta pitää oleskelutilojen ikkunoita auki kesäaikana samalla tavalla kuin nykyään monissa kantakaupungin vanhemmissa kortteleissa.

Sataman ja asuinalueen väliin on esitetty toimitilarakentamista ja nykyisen terminaalin rinnalle liikuntapuisto. Nykyisen kappaletavaravaraston viereinen asuinkortteli sijaitsee lähimpänä laivapaikkoja. Korttelin itäosa on suunniteltu toimitila- eikä asuinkäyttöön. Jätkäsaaren rakentaminen estää sataman melun leviämisen nykyisiin Ruoholahden kortteleihin. Osayleiskaavalla annetaan mahdollisuus laajentaa Länsiterminaalia ja matkustajasatamaa etelän suuntaan, jolloin Hietalahden nykyisten laivapaikkojen käyttöä voidaan tarvittaessa vähentää.

Kevyen liikenteen eritaso Mechelininkadulle Ruoholahdesta

ja Jätkäsaaresta

 

Kampin kaupunginosayhdistys ja Matti Saksanen vastustavat alikulkutunnelia Mechelininkadulle. Normaalit risteykset ja liikennevalot riittävät alueelle.

Kampin kaupunginosayhdistyksen mielestä nykytilanne on hyvä ja ensin pitää suunnitella Bulevardin päästä siltayhteys Jätkäsaareen ja vasta sen jälkeen tutkia tarvitaanko alikulkutunnelia.

Arto Harjunpää esittää lyhyttä autotunnelia, jolloin jalankulkijat menisivät sillalla autotien yli. Jalankulkutunnelista on mahdoton saada korkeatasoista eikä sen kautta uskalla kulkea illalla tai yöllä.

Esittelijä

Mechelininkatu on vilkasliikenteinen pääkatu, jolla kevyen liikenteen eritaso on perusteltu. Katu joudutaan ratayhteyden poistumisen myötä rakentamaan uudelleen ja alueella on tilaa eritasorakenteille. Itämerenkadun ja Välimerenkadun välille rakennettu alikulku palvelisi myös Ruoholahtelaisia.

Kevyen liikenteen mahdollinen ylikulkuyhteys alikulun sijaan tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Käännettävä siltayhteys Jätkäsaaresta Bulevardille olisi erittäin kallis ratkaisu.

Ruoholahden reuna ja sisääntulo keskustan suunnasta

 

Asunto Oy Helsingin Laivapojan hallitus, Eija Nurmi, Veijo Nurmi, Anne Sipiläinen, Olli Immonen, Erja Mehto ja Matti Saksanen katsovat että As Oy Laivapojankatu on arkkitehtuuriltaan merkittävä asuinrakennus ja se on jäämässä piiloon massiivisten rakennusten taakse, joka sulkee näkymät sekä entisiltä asukkailta, että Jätkäsaareen tulevilta.

Lähes kaikki edellä mainitut ovat myös sitä mieltä, että Laivapojankatua ja rakennettuja asukaspysäköintipaikkoja ei saa poistaa. Uudet esitetyt liikennejärjestelyt eivät heidän mielestään toimi. Liikennejärjestelyiksi Eija Nurmi ja Veikko Nurmi esittävät Laivapojankadun säilyttämistä sekä nykyisen satamasta tulevan Hietasaarenkujan jatkamista siten, että kyseiset kadut risteäisivät As Oy Laivapojan itäpuolella.

Rauli Erävalo haluaa säilyttää Jätkäsaaren sisääntuloväylän ympäristön väljänä ja sijoittaa rakennusten tilalle viheralueita

Erja Mehto toteaa, että pyöreä muoto kanavan päässä on hyvä ja paikka on maisemallisesti hieno kohta, jonka luonne tulee säilyttää.

Leena Juvonen ehdottaa että Ruoholahden kanavan Laivapojankadun puoleiseen päähän tulisi sijoittaa samanlainen pieni puisto kuin kanavan pohjoispuolella jo on.

Seppo Vartio huomauttaa, että Laivapojanaukion itäpuolelle 2- kerroksisen pysäköintitalon viereen suunnitellun 7-kerroksisen rakennuksen massiivisuutta ei tule ainakaan lisätä vaan pikemminkin vähentää jos mahdollista.

Helsingin Sataman mielestä sisääntuloa Jätkäsaareen Hietalahden suunnasta tulee leventää huomattavasti esitettyä avarammaksi ja katuyhteys (Valtamerenkatu) Länsiterminaaliin tulee suunnitella selkeäksi ja sellaiseksi, että se viestii kadun johtavan merkittävään matkustajaterminaaliin.

Esittelijä

Ruoholahden reunassa sijaitseva alue erityisesti As Oy Laivapojan Mechelininkadun puoleisessa päädyssä ja Ruoholahden kanavan päässä tullaan tutkimaan uudelleen ottaen huomioon esitettyjä näkökohtia. Laivapojankatu on luonteeltaan tällä hetkellä takapihamainen eikä siten sovellu Jätkäsaaren tulevaksi pääkaduksi, joten Välimerenkatu tulee suunnitelmissa säilymään. Poistuvat asukaspysäköintipaikat sijoitetaan pääosin lähelle tehtävään kallioluolaan.

Valtamerenkatua tullaan leventämään suoraan keskustaan menevän raitiotielinjan takia. Asemakaavaosaston mielestä kadun leventäminen sellaisista syistä, jotka eivät johdu liikenteen tarpeista tai esimerkiksi katupuiden vaatimasta tilatarpeesta ei ole perusteltua.

Palvelut

Ruoholahti - Gräsviken asukasyhdistys ry:n mielestä Jätkäsaari on enemmänkin Ruoholahden alueen luonnollinen laajenemisalue kuin uusi erillinen kaupunginosa. Uuden Ruoholahden ja ympäröivän seutukunnan julkiset ja yksityiset palvelut ovat puutteelliset ja niitä tulisi parantaa. Eräs keino vaikuttaa tähän on nyt esillä oleva suunnitteluprojekti. Julkisten palvelujen mitoitusta suunniteltaessa on tarkasteltu lähes ainoastaan alueelle muuttavien määrää ottamatta huomioon ympäröiviä asuinalueita puutteellisine palveluineen. Julkisten palveluiden rakentaminen tulisi ajoittaa projektin alkuvaiheeseen. Esimerkiksi terveysasema on suunniteltu palvelemaan myös ruoholahtelaisia. Kulttuuri- ja kirjastopalveluista tulee myös huolehtia ja opetustoimen ja päivähoidon laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös Ruoholahden puolella olevat lapset. Alueelliset kerhotilat ovat sinänsä hyvä ratkaisu, mutta hallintaa pitäisi miettiä jo osayleiskaavavaiheessa siten, että selostuksessa otettaisiin selkeä kanta tilojen hallinnollisen itsenäisyyden puolesta eikä niitä niputettaisi yhteen pysäköintitoiminnan kanssa.

Töölö - Seura ja HELKA painottavat julkisten palvelujen rakentamista. HELKA ehdottaa kylpylähotellin sijoittamista merenrannan tuntumaan.

Kampin kaupunginosayhdistyksen mielestä terveysasema on hyvä saada Jätkäsaaren. Vanhusten palvelut Tanskan mallin mukaan toivottavasti säilytetään jatkossakin.

Helsingin Sataman mielestä Jätkäsaaren keskuksen tulisi sijaita sataman lähellä Sonckin makasiinien tuntumassa ja liittyä Hietalahdentorin ympäristöön. Kaupallisten palvelujen hajauttamisesta ehdotetulla tavalla kärsivät sekä Saukontorin keskus, että matkustajasataman ja Hietalahdenrannan välisen rantavyöhykkeen kehittäminen. Tämä johtaa myös siihen, että suojeltaville ns. Sonckin makasiineille on vaikea löytää taloudellisesti kannattavaa käyttöä, joka elävöittäisi ympäristöä.

Esittelijä

Mielipiteissä toivotut palvelut ovat suunnitteilla Jätkäsaareen. Koulujen ja päiväkotien mitoituksessa on otettu huomioon myös Ruoholahden asukaspohja. Kaupallisten palvelujen selvitystä tullaan tarkentamaan jatkosuunnittelun yhteydessä siten, että Ruoholahden asukaspohja otetaan tarkasteluun mukaan.

Kylpylähotelleja on Helsingissä tällä hetkellä suunnitteilla kaksi kappaletta, toinen kantakaupungin länsirannalla ja toinen itärannalla. Mikäli molemmat toteutuvat, palvelutaso tällä saralla näyttää Helsingissä jo melko hyvältä.

Alueen asukaspohja yhdessä Ruoholahden kanssa on niin merkittävä, että Saukontorin uusi keskus on tarpeen läntisen sisääntulon puoleisessa päässä. Hietalahdentorin puoleisilla palveluilla on myös erinomaiset mahdollisuudet kehittyä, koska sen tukena on vanha torimiljöö sekä satama ja suuri osa asukkaista kulkee alueen kautta. Elävässä kaupungissa ei tule keskittää kaikkia palveluita samaan paikkaan kuten lähiöissä on viime vuosikymmenet tehty.

Kirkko

Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto pitävät kirkon sijaintia omalla saarellaan meren läheisyydessä hyvänä. Raitiovaunupysäkkiä toivotaan kirkon kohdalle. Kirkon rakentaminen on ajankohtaista aikaisintaan vuonna 2015.

Helsingin Sataman mielestä kirkko on liian lähellä satamaa. Mikäli uusi erillinen saari katsotaan kaupunkirakenteellisesti perustelluksi esitettyyn paikkaan, saarelle olisi luontevampaa sijoittaa ravintola ja muita huvituksia, jotka tukevat matkustajaliikennettä. Kirkko tulee siirtää kauemmaksi satamasta.

Kampin kaupunginosayhdistys on tyytyväinen kirkon sijaintiin.

Esittelijä

Helsingin seurakuntayhtymä on halunnut alueelle nimenomaan "merikirkon". Muuten kirkkoa ei rakenneta ollenkaan. Asemakaavaosaston mielestä kirkon sijainti on omaleimainen ja hyvä, eikä kirkko ainakaan häiritse satamaa. Sataman matkustajat lähtevät laivoista päinvastaiseen suuntaan eli keskustaan eivätkä häiritse kirkkoa.

Merialueen täytöt ja alueelta poistettavien maamassojen läjitys

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toteaa, että täytöt häiritsevät meriveden virtauksia. Merialueen täyttäminen on vanhentunut käytäntö, josta tulee päästä eroon. On rahan ja luonnonvarojen tuhlausta vähentää täytöillä merimaisemaa ja rakentaa keinotekoisia kanavia ja vesiaiheita sitä korvaamaan. Myrkyllisiä maamassoja ei saa läjittää mereen.

Heikki Penttinen toteaa, että täytöistä on luovuttava ja merialueen arvo sinänsä tunnustettava.

Lauttasaari-seura ry:n, HELKA:n ja Töölö - Seuran mielestä Jätkäsaaren aluetta on sataman toiminnan aikana jo rajusti täytetty länteen päin. Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei Lauttasaaren ja Jätkäsaaren välinen merialue enää kavennu. Laaditut virtausselvitykset eivät ole riittäviä, eikä niissä ole otettu huomioon kokonaisvaikutuksia Seurasaaren- ja Lauttasaarenselille. Myös Länsimetron mahdollisen rakentamisen (Koivusaari) ja Jätkäsaaren uuden asuinalueen vaikutukset ympäröiville merialueille olisi osattava arvioida etukäteen. Saastuneita massoja ei saa läjittää Seurasaarenselälle eikä Lauttasaarenselälle. HELKA:n mielestä saastuneiden maamassojen sijoituspaikat on selvitettävä jo osayleiskaavaluonnoksessa.

Helsingin Satama toteaa, että ruoppausten ja täyttöjen toteuttamisedellytykset on perusteltua selvittää viipymättä ennen kuin suunnittelua jatketaan.

Esittelijä

Osayleiskaava antaa mahdollisuuden tehdä täyttöjä, mutta niiden toteuttaminen edellyttää asemakaavaa ja ympäristöviraston lupaa. Alue on muodostettu mereen rakennetulla täytemaalla ja siksi on myös luontevaa, että se viimeistellään kaupungin osaksi samalla menetelmällä. Lisäämällä täytettä Jätkäsaaren länsirannalle saadaan toteutettua suojainen venesatama, laajemmat viheralueet rantaan, uutta tonttimaata sekä tasapainoiset osa-aluekokonaisuudet.

Täyttöjen vaikutusta veden vaihtuvuuteen ja työn aikaiseen samentumiseen on tarkasteltu virtausmallilaskennalla, jonka lähtötietoja on tarkistettu Lauttasaarensalmessa tehdyillä virtaamamittauksilla. Täytöt vaikuttavat veden vaihtuvuuteen sekä salmessa että Seurasaarenselällä. Suurin suhteellinen muutos nykytilanteeseen verrattuna tapahtuu Seurasaarenselän eteläosassa, jossa veden vaihtuvuus on kuitenkin hyvä. Muutosten arvioidaan olevan niin vähäisiä, että niitä ei käytännössä huomaa. Ruoppaustöiden aiheuttaman veden samentumisen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää töiden ajoituksella.

Likaantuneiden maamassojen käsittelyssä yleistavoite on se, että rakentamiseen kelpaavia maita ei viedä alueelta pois. Lievästi pilaantuneita maita voidaan sijoittaa alueelle ympäristöluvan mukaisesti. Voimakkaasti pilaantuneet maat viedään pois vasta ennen rakentamista. Alueella oleva entinen yhdyskuntajätteen kaatopaikka eristetään paikoilleen.

Tehtyjen selvitysten perusteella täyttöalue voidaan esittää yleis- ja osayleiskaavoissa, mutta ne eivät yksinään riitä ruoppaus- ja täyttötöiden ympäristölupahakemuksen tekemiseksi.

Hulevedet

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä hulevesiä ei saa laskea mereen ja puistot ovat liian pieniä imeytykseen.

Esittelijä

Hulevesiä koskevassa kysymyksessä viitataan edellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden yhteydessä olevaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle annettuun vastineeseen.

Puistoalueilla muodostuva hulevesi voidaan johtaa kasvillisuuden käyttöön ja imeyttää kasvualustaan. Samalla puiden ja pensaiden kasvuolosuhteet paranevat. Hulevettä voidaan myös johtaa pintavesikanavassa, josta saadaan elävöittävä aihe puistosommitelmaan.

Sonckin makasiinien tuleva käyttö

 

Kampin kaupunginosayhdistys ehdottaa Sonckin makasiineihin muun muassa kirjastoa, monikulttuurista kohtauspaikkaa, harrastustiloja, teatteriesityksiä, kevyttä musiikkia ja jazzia ja kokoontumistiloja.

Helsingin Satama ehdottaa makasiineja osaksi Jätkäsaaren keskusta, jota esitetään siirrettäväksi Saukontorilta makasiinien viereen.

Esittelijä

Sonckin makasiinien tuleva käyttö ratkaistaan suunnitteluprosessin aikana.

Ekologinen rakentaminen ja pysäköintinormi

 

Pertti Solla toteaa, että alueen tavoitteissa valtuusto halusi vähemmän pysäköintipaikkoja ja samalla tutkittaisiin mahdollisuuksia ekologiseen asuinrakentamiseen, sosiaaliseen monipuolisuuteen, lapsiperheiden suhteellisen osuuden nostamiseen suuremmaksi kuin se on muualla kantakaupungissa. Miten nämä kaikki hyvät tavoitteet on huomioitu suunnittelussa.

Matti Saksanen katsoo, että erilainen pysäköintinormi eri osa-alueilla tuo alueelle sosiaalista eriarvoisuutta. Tietoisesti ollaan rakentamassa "paremmille ihmisille" parempaa aluetta.

Lauttasaari-seura ry katsoo että autottoman alueen ajatuksesta huolimatta kysymys pysäköintitiloista vaatii vielä selvittämistä. Vuorottaispysäköinnistä (illalla asukkaat, päivällä liikekäyttö) ei ole juuri saatu hyviä kokemuksia. Liiketiloja suunnitellaan ensimmäisiin kerroksiin, mutta ei pysäköintipaikkoja. Harva yritys menestyy tällaisissa olosuhteissa.

Anja Vanamo-Kaila katsoo, että niukka autopaikkatarjonta tulee todennäköisesti olemaan asukkaille pettymys. Esimerkiksi liikuntarajoitteisen tai perheellisen ei ole helppoa ratkaista kaikkia liikkumistarpeitaan ilman omaa autoa, vain julkisen liikenteen avulla.

Patrick Oras esittää, että normaalia korkeammillekin autoille varattaisiin laitospysäköinnissä tilaa.

Esittelijä

Pysäköintipaikkamäärä 1 autopaikka/150 m2 asuntokerrosalaa osalla aluetta on vähemmän kuin yleensä uusilla alueilla, mutta se on sama mitä Ruoholahdessa on käytetty. Ruoholahdessa se on riittänyt. Jätkäsaaressa kyseiset paikat sijoitetaan laitoksiin, joissa omia nimikkopaikkoja ei ole, jolloin riittää pienempi kokonaismäärä.

Pysäköintipaikkamäärä 1 autopaikka/125 m2 asuntokerrosalaa on osoitettu alueelle, jossa autopaikat on tarkoitus sijoittaa pääasiassa tonteille, jolloin paikkoja tarvitaan enemmän.

Kaavoituksella ei voida kieltää ihmisiä omistamasta autoa, ja sen vuoksi autopaikkoja on tietenkin rakennettava. Näin keskeisellä alueella, jossa on tehokas julkinen liikenne, kaikki eivät kuitenkaan käytä autoa päivittäin. Tämä taas vähentää kokonaisliikenteen määrää. Alueella tulee toimimaan myös yhteiskäyttöautojärjestelmä, joka jo nyt toimii pääkaupunkiseudulla. Sen vaikutus tarvittavaan kokonaisautopaikkamäärään on kuitenkin verraten pieni.

Suunnitelmissa varaudutaan myös pysäköintilaitosten myöhempään laajentamiseen tarvittaessa.

Helsingissä on hyviä kokemuksia työpaikkojen ja asuntojen vuorottaispysäköinnistä muun muassa Länsi-Pasilasta.

Ekologisuus Jätkäsaaressa on osayleiskaavaluonnoksessa kaupunkirakenteellisissa ratkaisuissa, joita ovat riittävä asukaspohja keskeisellä alueella, suhteellisen harva kokoojakatujen verkko, tehokas julkinen liikenne, autoton alue puistoineen keskellä sekä tuulisuuden huomioon otto rakennusten korkeuksissa ja sijoituksessa.

Mahdolliset tekniset ekologiset ratkaisut tehdään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.

Lapsiperheiden suhteellinen osuus on aina uusilla alueilla jonkin aikaa suuri, mikäli ei ole kyse pelkästään niin sanotusta kovan rahan tuotannosta. Jätkäsaareen tulee lähes kaikkia mahdollisia asuntojen toteutusmuotoja. Lapsiperheiden suureen määrään varaudutaan muun muassa päiväkotien ja koulujen mitoituksessa siten, että alkuvaiheessa on tarjolla riittävästi hoitopaikkoja ja kouluja.

Yleinen arkkitehtikilpailu Jätkäsaaresta ja vaihtoehtoiset

ratkaisut

 

Pertti Solla kertaa Helsingin aikaisemmin rakennettujen projektialueiden (Katajanokka, Ruoholahti, Herttoniemi, Viikki, ja Arabianranta) suunnittelun historiaa ja näkee niissä sekä hyvää että huonoa. Arkkitehtien ammattitaitoa on sekä hyödynnetty että väheksytty. Työ on ollut liian yksipuolisesti kaupungin virkamiesten varassa. Muut osapuolet ja arkkitehdit ovat jääneet satunnaisen osatekijän tai avustajan rooliin. Uudet kaupunginosat ovat kuin samasta muotista. Jätkäsaari on viimeinen alue ja sen suunnittelun pitää olla avointa. Aikaa luonnoksen arviointiin on liian vähän. Miksi mielipiteet pitää sanoa jo 12.3 2004 mennessä, kun rakentaminen kestää 15 vuotta.

Yleinen arkkitehtikilpailu olisi varmin tapa tuoda keskusteluun todellisia vaihtoehtoja. Jollei kilpailua haluta järjestää, niin vähintään tulisi järjestää viisi hyvin valmisteltua seminaaria, joissa vertailtaisiin toteutuneita kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmia ja Jätkäsaarta. Seminaarit olisivat: 1) Katajanokka ja Jätkäsaari 2) Ruoholahti ja Jätkäsaari 3) Herttoniemi ja Jätkäsaari 4) Viikki ja Jätkäsaari 5) Arabianranta ja Jätkäsaari. Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginkanslian kokeneet virkamiehet pitäisi saada seminaareihin mukaan.

Suomen Arkkitehtiliitto on 26.11.2002 lähettänyt kirjeen Helsingin kaupunginhallitukselle. Kirjeessä ehdotetaan yleisen arkkitehtikilpailun järjestämistä Jätkäsaaren alueesta.

HELKA esittää vaihtoehtojen laatimista osayleiskaavasta eri tehokkuuksilla ja toteuttamistavoilla. Edelleen rakentamisen ja asuntotuotannon sosiaaliset seurausvaikutukset eri vaihtoehdoissa tulee HELKA:n mielestä selvittää.

Esittelijä

Jätkäsaaren osayleiskaavan laatiminen lähti virallisesti käyntiin Vuosaaren satamapäätöksestä. Jo tätä ennen 1990-luvun aikana laadittiin alueelle erilaisilla foorumeilla vaihtoehtoisia kaupunkirakennemalleja muun muassa avoimien keskusteluiden pohjaksi.

Helsingin kaupunki järjestää varsin runsaasti arkkitehtikilpailuja eri suunnittelutasoilla. Osayleiskaavatasolla kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu on tällä hetkellä päätetty järjestää Kalasataman alueesta, jonka rakentamisen aikataulu on hyvin lähellä Jätkäsaaren aikataulua. Jätkäsaaresta ei kokonaisuutena järjestetä arkkitehtuurikilpailua, mutta alue on niin suuri, että arkkitehdeille suunniteltavaa riittää ja osa-alueille todennäköisesti tulee myös kilpailuja myöhemmässä vaiheessa.

Osayleiskaavan laatimisen aikataulu on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja määräytyy sen mukaan, että rakentamiseen päästään vuoden 2008-2009 vaihteessa kun satama on siirtynyt Vuosaareen. Aikataulussa on otettu huomioon, että myös asemakaavat on laadittava osayleiskaavaprosessin jälkeen ja aina on mahdollista että niistä valitetaan. Osayleiskaavassa ei lyödä lukkoon yksityiskohtaisia kaavaratkaisuja, joista toki on mahdollista sanoa mielipiteitä asemakaavavaiheessa tulevien vuosien aikana.

Jätkäsaari-seminaarin pitämisestä arkkitehtien ammattikunnalle on ollut keskustelua SAFA:n alaosaston kanssa jo viime vuonna. Kaupungin edustajat osallistuvat mielellään asiasta arkkitehdeille mahdollisesti järjestettävään seminaariin.

Osayleiskaavaluonnoksessa on kehitetty kaupunkirakennemalli, jossa keskellä on autoton vyöhyke. Tätä mallia kehitetään eteenpäin suunnitteluprosessissa. Eri osa-alueet tullaan toteuttamaan eri aikoina pitkän ajan kuluessa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja asemakaavatasolla tullaan tutkimaan. Osayleiskaavaluonnoksen havainnekuva on vain yksi ratkaisu eikä sitä ole ajateltu sellaisenaan asemakaavojen pohjaksi.

Osayleiskaavan sosiaaliset vaikutukset tullaan arvioimaan osana vaikutusten arviointia.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

(Matti Kaijansinkko, puhelin 169 4211

Marjut Kivelä, puhelin 169 4226

Kaisa Lahti, puhelin 169 3529

Maija Mattila, puhelin 169 4379

Pekka Mäkelä, puhelin 169 4213

Jukka Tarkkala, puhelin 169 4338)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta alueen nimistä

 

Liite 3

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnos

 

Liite 4

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnos, havainnekuva

 

Liite 5

Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnoksen ilmakuvasovitus

 

Liite 6

Jätkäsaaren autoliikenteen suuntautuminen

 

Liite 7

Katuverkko

 

Liite 8

Liikennemäärät 2002

 

Liite 9

Liikenne-ennuste 2025

 

Liite 10

Jätkäsaaren raitiotielinjat


Alkuun

2

FALLPAKAN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA ESITETTY MUISTUTUS JA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11170)

Kslk 2000-668, Khs 2003-1128/523 15.4.2004, Khs 2003-1128/523 19.12.2003, Nikulainen Kirsti 7.7.2003, Nikulainen Kirsti ym. 7.7.2003, UUS s-posti 21.4.2004, UUS UUS-2003-L-463-213 21.4.2004

Karttalehdet K6/T1, L6/P1, P2, R1, hankenumero 764

 

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) kortteleita 47273-47278, osia kortteleista 47266 ja 47269 ja virkistys-, erityis-, liikenne-, katu- sekä maa- ja metsätalousalueita koskevasta asemakaavaehdotuksesta ja korttelin 47253 tontteja 3 ja 4, korttelia 47266, korttelin 47267 tontteja 1 ja 3 ja virkistys-, erityis-, liikenne-, suojelu- ja katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta esitetty muistutus ja annetut lausunnot.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.4.2003 lähettää 27.3.2003 päivätyn asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11170 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaava-alueeseen sisältyy Itäväylä reuna-alueineen Länsimäentiestä Kallvikintien liittymän itäpuolelle, Mellunmäentien ja Kallvikintien liittymät ympäristöineen ja Kallvikintien itäpuolinen alue Broändan puroon saakka. Nykyistä Fallpakan aluetta täydennetään pientalo- ja pienkerrostaloja sisältävillä kortteleilla, Mellunmäen kerrostaloaluetta Itäväylän viereen sijoittuvalla kerrostalokorttelilla ja Naulakalliontien pientaloaluetta ns. artesaanitonttien rivillä. Kallvikintien liittymä Itäväylälle siirretään noin 300 metriä itään. Kaava mahdollistaa Itäväylän sijoittamisen leikkaukseen ja uuden Fallpakantien sillan rakentamisen sen yli.

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.6.-7.7.2003, jolloin kaupunkisuunnitteluvirastoon jätettiin yksi kirje ja sen tarkennus, jotka käsitellään yhtenä muistutuksena.

Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri, Helsingin Energia, Helsingin Vesi, kaupunginmuseo, kiinteistölautakunta, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausuntonsa ehdotuksesta.

Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon kaavaehdotukseen liittyvästä pohjaveden suojausta koskevasta selvityksestä.

./.

Muistutus ja lausunnot on jaettu listan liitteenä.

 

Alueen asuinkortteleille on kaavaehdotuksen hyväksyminen jälkeen laadittu rakentamistapaohjeet. Ohjeet käsitellään erillisenä asiana (Akp/2). Kaavaehdotuksen hyväksymisen jälkeen ehdotuksen pohjana ollut meluselvitys on päivitetty ja lisäksi on laadittu kaavaehdotukseen sisältyvien huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan pohjavedensuojauksen toteutettavuustarkastelu.

Muistutus

Kirsti Nikulainen ja kolme muuta allekirjoittajaa (7.7.2003) toivovat, että Itäväylän ja Mellunmäentien väliselle alueelle rakennettavat uuden kerrostalot mahdollisimman suurelta osin olisivat omistusasuntoja. Kirjoittajat ovat huolissaan mahdollisten vuokra-asuntojen, etenkin kaupungin vuokra-asuntojen, nykyisin rauhalliselle asuinalueelle tuottamasta häiriöistä.

 

Asemakaavaosasto

Mellunmäentien ja Itäväylän välinen alue on yksityisessä omistuksessa. Alueen toteutuksesta vastaa rakennusliike Alfred A. Palmberg, joka on ilmoittanut rakentavansa alueelle omistusasuntoja.

Lausunnot

Uudenmaan liitto (22.9.2003) katsoo, että asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan yleispiirteisyyden puitteissa maakuntakaavaehdotuksen mukainen ja toteuttaa maakunnallisia tavoitteita. Poikkeamat seutukaavoista ovat vähäisiä sekä Uudenmaan ja Helsingin maankäytön kehittämisperiaatteet huomioon ottaen perusteltuja. Uudenmaan liitto puoltaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri (16.10.2003) toteaa lausunnossaan, että Uudenmaan tiepiiri ja Helsingin kaupunki ovat vuonna 2002 laatineet yhdessä Itäväylän kehittämisselvityksen, jossa asemakaavan mukainen ratkaisu on otettu huomioon. Liikenneväylien suunnittelun tarkentamisesta on syytä neuvotella, mikäli vaiheittain toteuttaminen ja rakentamisen aikataulu sitä edellyttävät. Hanke ei ole Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2004-2007.

Asemakaavassa on määräyksiä tieympäristöesteettisestä laadusta ja rakennusmateriaaleista. Tiepiiri toteaa, että asia ratkaistaan lopullisesti tiesuunnitelmassa ja siinä käytävissä kustannusneuvotteluissa. Normaalia korkeampi laatutaso nostanee kaupungin kustannusosuutta. Tiepiiri pitää kuitenkin tällaisten määräysten kirjaamista jatkosuunnittelua varten mahdollisena, kun ne eivät koske seikkoja, jotka ratkaistaan aina tielain ja tien suunnittelun mukaisesti. Tiepiirillä ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta.

Kaupunginmuseo (29.8.2003) katsoo, että kaava-alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävien kohteiden ja alueen arvojen ja ominaisuuksien säilyminen on asemakaavamääräyksin pyritty turvaamaan. Itäväylän linjausta museo kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä se pienentäisi Fallpakan tilan pihapiiriä entisestään. Museo pitää tärkeänä, että tontista lohkaistava alue minimoidaan. Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

Asemakaavaosasto

Fallbackan tilakeskuksen tontin länsireunassa on osa tontista liitetty Itäväylän liikennealueeseen. Liikennealueen mitoituksessa on varauduttu Itäväylän rakentamiseen 2 + 2-kaistaiseksi ja sen sijoittamiseen leikkaukseen. Maisemallisesti tilan pihapiirin tulee rajaamaan tiealueelle tuleva leikkaus, jonka tarkka sijainti määräytyy vasta tiesuunnitelmassa.

Kiinteistölautakunta (25.11.2003) pitää alueen kunnallisteknisiä toteutuskustannuksia varsin korkeina ja toteaa lisäksi, että alueen eteläosan tonteilla kalliit perustamiskustannukset jakaantuvat melko pienelle kerrosalalle ja talot ovat matalia. Perustamisen lisäkustannukset ovat korkeat ja nostavat asumiskustannuksia. Ehdotuksessa on lisäksi käytetty runsaasti kerroslukua III. Hissivaatimusten takia näiden talojen toteutuskustannukset nousevat myös varsin korkeiksi.

Kaupunki on alueen suurin maanomistaja, mutta merkittävä osa alueesta on yksityisessä omistuksessa. Stiftelse för Fallbacka rusthåll -nimisen säätiön omistaman tilakeskuksen tontin nykyisin katuun yhdistävä "kirveenvarsi" on liitetty viereiseen yleisten rakennusten tonttiin, joten tämä tontinosa tulee hankkia kaupungin omistukseen ennen kuin korttelitalo voidaan rakentaa. Toinen yksityinen maanomistaja on Nils-Erik Nymanin kuolinpesä, jonka omistuksessa on laajahkot maa-alueet Itäväylän molemmin puolin. Tämän maanomistajan edustajien kanssa on käyty kaupunginhallituksen 2.4.1990 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut, joissa on päädytty esisopimusehdotukseen. Esisopimuksen hyväksymisestä kiinteistölautakunta on tehdyt 25.11.2003 erillisen esityksen kaupunginhallitukselle. Asemakaavan muutoksessa laajennetaan Puotilan Kiinteistöt Oy:lle vuokrattua tonttia 47266/1, ja tontille voidaan rakentaa kolme taloa lisää. Samalle yhtiölle Itäväylän toiselta puolelta vuoratun tontin 47253/5 autopaikkoja joudutaan myös järjestämään uudelleen, koska myymälätonttia 42253/6 laajennetaan kerrostalon nykyiselle pysäköintialueelle. Mahdolliset korvaukset kiinteistöyhtiölle voidaan ottaa huomioon tehtäessä uudet vuokrasopimukset ennen lisärakennusoikeuden toteuttamista ja myymälätontin luovuttamista.

Kiinteistölautakunta esittää tarkennusta korttelin 47278 tonttijakoon. Korttelissa on nyt kaksi pientalotonttia, joiden rakennusoikeudet ovat 240 ja 480 k-m2. Tontit tulevat kaupungin omistukseen. Kortteliin ehdotetaan muodostettavaksi kolme tonttia, joiden kunkin rakennusoikeus olisi 240 km2. Näin tonteille voitaisiin esim. rakentaa omatoimisesti kolme paritaloa.

Asemakaava edellyttää, että Fallpakantien pientaloalueella uusien tonttien, lukuun ottamatta Puotilan Kiinteistöt Oy:n tontin uudisrakennuksia, kerhotilat tulee sijoittaa AH-korttelialueelle tontille 47276/6. Kiinteistölautakunta katsoo, että asemakaavassa tulisi mahdollistaa tonttien 47277/2 ja 3 ja 47269/2 yhteiskerhotilojen vaihtoehtoinen sijoittaminen kortteliin 47266 Puotilan Kiinteistöyhtiöt Oy:n tontille. Tämä olisi luontevaa erityisesti, mikäli joitain uusia tontteja luovutetaan Puotilan Kiinteistöt Oy:lle.

Kiinteistölautakunta katsoo, että Mellunmäentien varteen suunnitellussa ns. artesaanikorttelissa, joissa asuntoihin tulee liittyä työtilaa vähintään 50 k-m2/asunto, työtilojen rakentamista ei olisi tarpeen asemakaavassa ilmoittaa velvoitteena vaan mieluummin mahdollisuutena. Tällaisille sekatonteille ei lautakunnan mukaan ole kovin suurta kysyntää verrattuna tavallisten omakotitonttien kysyntään. Tavoitteena lautakunnan mielestä kuitenkin voidaan pitää työtilojen saamista näille tonteille.

Asemakaavaehdotuksessa Fallpakantien alueen kaavamerkintä A (asuinrakennusten korttelialue) sallii talojen rakentamisen rivitaloina tai pienkerrostaloina. Kerrostalorakentamisen määrää on rajoitettu uusilla tonteilla 40 tai 20 prosenttiin. Kiinteistölautakunnan mielestä prosenttirajat olisi syytä jättää pois. Vaikka uustuotannossa pyritäänkin aiempaa suurempiin asuntoihin, näin tiukka ohjaaminen asemakaavassa on lautakunnan mielestä tarpeetonta. Suuri rivitaloasuntojen määrä kaksi- ja kolmekerroksisessa rakentamisessa johtaa pelkästään erittäin suuriin asuntoihin. Olosuhteiden takia asunnoista tullee suhteellisen kalliita. Tällä paikalla kalliiden suurten asuntojen markkinointi voi olla vaikeaa. Lautakunta katsoo, että asuntojen kokojakauman mahdollinen ohjaaminen on syytä jättää tontinluovutusvaiheeseen.

Kiinteistölautakunta toteaa, että suuren väylän varressa kaupunkiin tultaessa tehokkaampi ja korkeampi rakentaminen olisi voinut olla perusteltua ja myöskin toteutuskustannusten kannalta järkevää. Lautakunnan mielestä asemakaavaehdotusta lienee kuitenkin syytä puoltaa, koska kaavan laatiminen vielä kerran uudelleen olisi mahdolliseen hyötyyn nähden turhaa sekä veisi aikaa, kun toteutuskelpoisista asuntorakentamiskohteista on pulaa.

Lautakunta puoltaa asemakaavaehdotusta edellä esitetyin huomautuksin edellyttäen, että maanomistajan kanssa solmitaan ennen ehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustossa lautakunnan esittämä esisopimus aluevaihdosta.

Asemakaavaosasto

Asemakaavaehdotuksen kerrosluku kolme ei edellytä kolmekerroksisisten hissillisten kerrostalojen rakentamista. Kaikilla uudisrakennettavilla tonteilla, joilla on kerrosluku III, on kerrostaloasuntojen rakentamista kaavamääräyksellä rajoitettu. Kokonaan uudisrakennettavilla tonteilla kerrostaloasuntoja saa olla joko 20 tai 40 prosenttia tontin kerrosalasta. Tonttien rakennusoikeus on toteutettavissa siten, että kerrostaloasunnot toteutetaan kaksikerroksisena kerrostalona, joka ei edellytä hissin rakentamista. Puotilan Kiinteistöt Oy:n tontilla, jossa jo on 6 000 k-m2 kerrostaloja, uudisrakennusten kerrosluku on pääosin kaksi ja tontin kerrostaloasuntomäärä saa olla enintään 70 % tontin kerrosalasta, mikä tarkoittaa lähes kaiken uuden kerrosalan rakentamista pientaloina.

Kortteli 47278 on lausunnon johdosta osoitettu jaettavaksi kolmeksi tontiksi. Yhden tontin ajoyhteys on Kastellinpolun kautta, kahdelle muulle tontille ajo on Fallpakantieltä.

Puotilan Kiinteistöt Oy:llä on kaksi rakennettua kerrostalotonttia Fallpakassa. Tonttien kerrosala on yhteensä 9 600 k-m2. Kaavamuutos tuo yhtiön tontille 47266/2 uutta asuntorakennusoikeutta 2 780 k-m2. Asemakaavaosaston mielestä alueen vuokratalokantaa ei tätä enempää tulisi kasvattaa, koska alue on melko kaukana keskustatyyppisistä palveluista ja syrjäytymisen vaara on siksi suurempi.

Fallpakankujan korttelitalolle suunnitellun tontin kerrosalasta 200 m2 tulee varata asukkaiden yhteistilaksi. Sosiaalivirasto on varautunut rakentamaan tontille päiväkodin vuosina 2008-2009. Asuintonttien kerhotilojen sijoittamista koskevaa määräystä on muutettu siten, että korttelin 47277 tontin 3 ja korttelin 47269 tontin 2 velvoite sijoittaa kerhotilat korttelin 47276 AH-korttelialueelle on poistettu ja kerhotilojen sijoittamisvaihtoehtoihin on lisätty Fallpakankujan korttelitalon tontti 47267/4. Tämä mahdollistaa näiden tonttien ja Puotilan Kiinteistöt Oy:n tontin 47266/2 kerhotilojen sijoittamisen omalle tontille, saman korttelin toiselle tontille, AH-korttelialueelle tai korttelitalon tontille. Sänkbackankujan AH-tontin kaavamääräystä on vastaavasti muutettu ja lisäksi täydennetty siten, että myös saman korttelin pientalotontit 47276/1-5 ja korttelin 47278 pientalotontit voivat sijoittaa kerhotiloja tälle tontille. Näille tonteille ei kuitenkaan ole kaavassa määrätty kerhotilojen rakentamisvelvoitetta. Kiinteistövirasto voi kuitenkin niin halutessaan määrätä kerhotilaan liittymisestä tontinvuokrasopimusten yhteydessä.

Mellunmäentien artesaanitonttien osalta asemakaavaosasto katsoo, että työtiloja koskeva velvoite on tarkoituksenmukaista säilyttää. Tontit sijaitsevat Mellunmäentien kokoojakadun varressa Itäväylän tuntumassa. Liikenteen melu edellyttää oleskelupihan suojaamista melulta yhtenäisellä rakennusmassalla tai aitarakentein, joten työtilojen sijoittaminen katujulkisivuun on luontevaa, ja samalla työtilat elävöittävät katutilaa. Kaavaehdotusta ei ole lausunnon johdosta tältä osin muutettu.

Rakentamistapaohjeen laatimisen yhteydessä Fallpakantien pientaloalueen asuinrakennusten korttelialueille (A) on laadittu viitesuunnitelma, jossa asemakaavan prosenttirajoja noudattaen on tutkittu tonteille soveltuvat asuntotyypit. Viitesuunnitelmassa asunnot ovat pääosin pientaloja. Esimerkiksi Itäväylän viereisissä kortteleissa, jossa kaava sallii 40 % kerrostalo-osuuden, on korttelissa 47274 kerrostaloa 14 % ja keskimääräinen asuntokoko on 85,3 m2. Vastaavasti korttelissa 47275 kerrostaloa on 12,5 % ja keskimääräinen asuntokoko 87,3 m2. Kallvikintien reunan korttelissa 47277 ja korttelin 47269 tontilla 2 kerrostaloa saa olla 20 % tontin kerrosalasta. Viitesuunnitelmassa näillä tonteilla on vain pientaloasuntoja ja asuntojen keski-pinta-ala on 92,25 m2.

Asemakaavaosaston mielestä tämä osoittaa, että keskiasuntokoko ei alueella muodostu kohtuuttoman suureksi, varsinkin kun kaava mahdollistaa viitesuunnitelmaa suuremman kerrostalo-osuuden ja siten pienten asuntojen lisäämisen. Tontinluovutusvaiheessa ei kaikilta osin voida ohjata asuntojen kokojakaumaa, koska osa alueen tonteista jää yksityiseen omistukseen. Asemakaavaosasto katsoo, että kaavaehdotusta ei ole tältä osin tarkoituksenmukaista muuttaa.

Helsingin Energia (4.8.2003) toteaa lausunnossaan, että nykyisellä Kallvikintien katualueella sijaitsee mm. muutosalueen ulkopuolista sähkönjakelua palvelevia keskijännitemaakaapeleita. Asemakaavan muutoksesta johtuen kaapelit joudutaan siirtämään. Muutosaluetta palvelevan uuden sähkönjakeluverkon Helsingin Energia rakentaa aluerakentamisen yhteydessä ja neuvottelee muutosaluetta palvelevan muuntamotilan rakentamisesta aloituskortteliin Itäväylän eteläpuolelle. Lausunnossa todetaan, että johtojen ja kaapeleiden siirrosta ja uuden johtoalueen lunastuksesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat siirtoja haluavalle taholle.

Muutosehdotuksen toteuttaminen edellyttää myös alueen keskellä kulkevan 110 kV sähkönsiirtojohdon siirtämistä uuteen paikkaan. Helsingin Energia haluaa lunastusmenettelyn kautta uudelle korvaavalle sähkönsiirtojohdon johtoalueelle pysyvän käyttöoikeuden. Tiealueelle tulevien pylväiden tarvitsema pylväsala selviää lopullisesti vasta tarkemmassa suunnittelussa, jonka yhteydessä tulee lisäksi löytää Helsingin Energiaa tyydyttävät ratkaisut tiealueen alentamisesta johtuviin pylväsrakenteisiin. Helsingin Energia hyväksyy asemakaavan muutokset johtoalueen osalta sillä edellytyksellä, että johdon siirrosta teetetään riittävän tarkat suunnitelmat ja että uuden johtoalueen maanomistajat puoltavat käyttöoikeuden lunastamista ennen asemakaavan voimaanastumista.

Asemakaavaosasto

110 kV:n sähkölinjan siirron tekniset ratkaisut, muut kaavan toteuttamisen edellyttämät johtosiirrot sekä katujen väliaikaisjärjestelyt tutkitaan alueen teknisen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Rakennusvirasto käynnistää teknisen yleissuunnitelman laatimisen vuonna 2004 yhteistyössä kaupungin muiden virastojen ja laitosten kanssa. Alueen toteuttamista koordinoi talous- ja suunnittelukeskuksen Vuosaari-projekti.

Kiinteistölautakunta on päättänyt 25.11.2003 (§ 641) esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään Nils-Erik Nymanin kuolinpesän kanssa Fallpakan pohjoisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen liittyvä esisopimus ja aikanaan lopullinen sopimus aluevaihdoista.

Johtosiirtojen kustannusvastuu määräytyy kaupungilla voimassaolevien sopimusten ja päätösten pohjalta, mm. kaupunginhallitus 5.5.1997 (805 §) ja sähköturvallisuuslaki 52 §. Kiinteistövirastolla ei ole mitään sitä vastaan, että Helsingin Energia saa lunastusmenettelyn kautta uudelle korvaavalla sähkönsiirtojohdon alueelle pysyvän käyttöoikeuden. Tarvittavat johtosiirtoja koskevat lausuntopyynnöt valmistellaan teknisen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Kaavaehdotusta ei ole lausunnon johdosta muutettu.

 

Yleisten töiden lautakunta (7.8.2003) toteaa, että katujen rakentamiskustannukset ovat noin 6,2 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat Itäväylän alentamisesta aiheutuvat kustannukset noin 6 miljoonaa euroa sisältäen voimalinjan siirron. Kaupungin kustannusosuus Itäväylän muutosten osalta määräytyy laadittavan tiesuunnitelman ja siihen liittyvän vahvistusmenettelyn yhteydessä.

Viheralueiden rakentamiskustannukset ovat lähivirkistysalueen, puiston sekä suojeltavien niittyalueiden osalta yhteensä noin 780 000 euroa ja vuotuiset hoitokustannukset noin 165 000 euroa. Rakentamis- ja hoitokustannuksissa on huomioitu Mellunmäen niityn ja Nybondaksen ympäristön hoito- ja kehittämissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet.

Lautakunta katsoo, että Kallvikintien katukorot tulee merkitä ohjeellisiksi. Lautakunnan mielestä täsmälliset katukorot on tarkoituksenmukaista määritellä vasta katu- ja teknisten suunnitelmien laadinnan yhteydessä. Katukorot hyväksyy yleisten töiden lautakunta katusuunnitelmien osana.

Lautakunta pitää Fallpakantien hidaskadun mitoitusta erityisesti Sänkbackankujan liittymässä väljänä. Mitoitus ei tue kadun toiminnallista luonnetta vaan edellyttää huomattavia rakenteellisia järjestelyjä. Katutilaa tulisi kaventaa ja liittää vapautuva alue viereisiin tontteihin, jotta hidaskatu voidaan toteuttaa luontevasti.

Lautakunta katsoo, että kaavan vaatimus Itäväylän ja Kallvikintien meluesteiden ja tukimuurien luonnonkivipintaisuudesta tulee poistaa. Pintamateriaalit määritellään Itäväylän osalta tiesuunnitelmassa ja meluesteiden osalta Kallvikintien katusuunnitelmassa. Erityisesti Itäväylän osalta asemakaavan sitovat määräykset lisäävät tarpeettomasti kaupungin kustannusosuutta yleisen tien järjestelyissä.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta lausunnossa mainituin huomautuksin.

Asemakaavaosasto

Kaavaehdotukseen on merkitty Kallvikintien katukorot sitovina, mutta likimääräisinä merkintöinä. Tämä mahdollistaa korkojen jatkosuunnittelun katu- ja teknisten suunnitelmien laadinnan yhteydessä. Maiseman kannalta on erityisen tärkeätä, että katu ei arvokkaan luhta-alueen vieressä ole korkealla penkalla. Katukorkojen nosto vaikuttaisi myös viereisten tonttien korkoihin ja sitä kautta kasvattaisi tonttien perustamisen lisäkustannuksia, mitä kiinteistölautakunta on lausunnossaan pitänyt huonona. Kallvikintien kohdalla vallitsevat heikot pohjaolosuhteet kasvattaisivat myös kadun rakentamiskustannuksia, mikäli katu rakennettaisiin korkealle penkalle. Kaavan liitteenä olevien kunnallistekniikan viitesuunnitelmien mukaisesti rakennettavan kunnallistekniikan tai kadun pinnan kuivana pito ei myöskään edellytä kadun korkotason nostamista asemakaavassa ilmoitetuista lukemista. Kaavaehdotusta ei lausunnon johdosta ole tältä osin ole muutettu.

Fallpakantien pientaloalueella vieraspysäköinti on pääsääntöisesti osoitettu kadunvarsipysäköintinä, joka samalla vaikuttaa ajonopeuksia hidastavaksi. Fallpakantie on alueen pääkatuna reunustettu molemmin puolin puurivein ja viherkaistalla olevin pysäköintitaskuin. Kadun mitoitus mahdollistaa molemminpuoliset jalankulku-pyörätiet. Kiertoliittymä toimii nopeuksia hidastavasti. Ajoradan mitoitus perustuu lisäksi läpikulkevaan bussireittiin. Katutilan merkittävä kaventaminen ei näistä syistä johtuen ole mahdollista. Kallvikintien liittymässä katutilaa on kuitenkin kaistajärjestelyin supistettu ja katualuetta on liitetty viereiseen tonttiin 47277/3. Lisäksi Sänkbackankujaa on kavennettu vieraspysäköintijärjestelyn tarkistuksen johdosta. Katualuetta on liitetty korttelin 47276 tontteihin ja tonttien siirrosta johtuen myös puistoalue on hieman suurentunut. Tonttien laajentaminen ei vaikuta rakennusoikeuteen.

Itäväylän ja Kallvikintien meluesteiden ja tukimuurien materiaali on kaavassa rajoitettu luonnonkiveen. Materiaalia koskevalla määräyksellä on haluttu sulkea pois maantiemäiset tukimuurit ja meluaidat tässä tärkeässä Helsingin sisääntulokohdassa. Huolellisesti tehty kallioleikkaus ja esimerkiksi kivikorit tukimuureissa ja meluesteissä sopivat maisemaan huomattavasti paremmin. Kaavaehdotusta ei ole tältä osin muutettu.

Helsingin Vesi (7.4.2004) pitää edelleen tärkeänä pohjavesialueiden rajausten tarkistamista asiantuntijan laatimien tutkimusten ja lisäselvitysten pohjalta ja näin esitettyjen muutosten hyväksymistä kaupungin eri hallintokunnissa sekä myös Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Pohjavesialueiden oikealla rajauksella saavutetaan ympäristön ja erityisesti pohjaveden laadun ja määrän pysyvyyden kannalta paras mahdollinen lopputulos.

Itäväylän kohdalle on merkitty johtokujia kohdille, joista vesihuoltolinjat on suunniteltu siirrettäväksi pois. Johtokujien sijainti tulee tarkistaa vastaamaan suunniteltujen uusien vesihuoltolinjojen sijaintia.

Fallpakantien ja Fallpakankujan risteyksessä sijaitsee Fallpakan jätevedenpumppaamo, jonka viereen on kaavaan merkitty tontin 47266/2 rakennusala. Asuinrakennuksen sijoittamista välittömästi pumppaamon viereen ei voi pitää sopivana. Tontin rakennusala tulee siirtää länteen päin vähintään kymmenen metrin etäisyydelle pumppaamosta. Pumppaamolle varattavaa et-aluetta tulee kasvattaa ko. tontin suuntaan kuudella metrillä riittävän suoja-alueen saavuttamiseksi. Pumppaamon ilmanvaihtoa palveleva tuuletusputki tulee siirtää tontin 47266/2 rakentamisen yhteydessä ko. rakennuksen katolle. Pumppaamon ilmanvaihdon muutostyöt tulee ottaa huomioon tontin ja rakennuksen suunnittelussa ja sisällyttää tontin rakennusurakoihin. Kaavamääräyksenä tulee todeta, että "Tontilla 47266/2 on asuinrakennuksen katolle rakennettava pumppaamon tuuletusputki".

Uusi vesihuoltolinja on suunniteltu rakennettavaksi mm. Kastellinpolkuun, joka on kuitenkin liian kapea tähän tarkoitukseen. Kastellinpolun leveydeksi tulee merkitä vähintään kuusi metriä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä lausunnossa esitetyin huomautuksin.

Asemakaavaosasto

Asemakaavaosasto yhtyy Helsingin Veden käsitykseen kaupungin pohjavesien suojelusuunnitelmassa esitetyn pohjavesialueiden rajausten tarkistamistehtävän suorittamisen välttämättömyydestä.

Itäväylän poikki jo nykyisin rakennettujen johtojen kohdalle liikennealueelle (LT-alue) merkityn johtokujan tarkoituksena on turvata kaupungin etua siinä tilanteessa, kun Itäväylän uudelleenjärjestelyn kustannusjaosta sovitaan tielaitoksen ja kaupungin kesken ja uudelleenjärjestely toteutetaan. Tämä saattaa tapahtua vasta usean vuoden kuluttua. Siihen saakka nykyiset johdot voivat olla toiminnassa. Kaavaselostuksen liitteenä oleva viitesuunnitelma osoittaa uusien vesihuoltoverkostojen toteuttamisen periaatteen. Uusien verkostojen täsmällisen sijainnin osoittava suunnitelma laaditaan kaavavaiheen jälkeen. Kaavaehdotusta ei ole tältä osin muutettu.

Fallpakan rakennetun jätevesipumppaamon huollon ja korjaamisen helpottamiseksi kaavaehdotusta on muutettu niin, että viereisen tontin rajaa ja rakennusalaa on siirretty kauemmas pumppaamosta. Pumppaamon maanpäälliset osat sijaitsevat n. kahdeksan metrin päässä rakennusalasta. Pumppaamon maanalainen osa sijaitsee lähimmillään kahden metrin päässä tontin rajasta, mikä on riittävästi, sillä tontin puolella et-aluetta ei ole tarpeen suorittaa johtojärjestelyjä uuden rakentamisen takia. Pumppaamon tuuletusputken rakentamisvelvoite viereisen talon katolle kirjataan aikanaan tontinluovutusehtoihin, ja siitä on maininta laaditussa rakentamistapaohjeessa. Määräystä tuuletusputkesta ei ole sisällytetty asemakaavaehdotukseen.

Kaavaehdotuksessa Kastellinpolulle on tehty viiden metrin tilavaraus, joka on riittävästi kaavan viitesuunnitelman mukaisten kunnallisteknisten verkostojen rakentamiselle ja kunnossapidolle. Ehdotusta ei ole muutettu tältä osin.

Ympäristölautakunta (19.8.2003) huomauttaa, että suunnitelmassa tulee ottaa huomioon alueelle laaditun hydrogeologisen selvityksen suositukset. Kaduilta ja pysäköintialueilta tulevia epäpuhtaita vesiä ei pidä ohjata luhdalle.

Ympäristölautakunnan mielestä huoltoasematontille tulee etsiä uusi sijainti. Huoltoasema on riskitoiminto jota ei voi sijoittaa pohjavesialueelle.

Ympäristölautakunnan mielestä liikennehaittojen hallinnan kannalta parempi ratkaisu olisi ollut Kallvikintien pitäminen nykyisellä paikallaan ja ainoastaan kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen asuinkortteleiden ja luhdan väliin.

Lautakunta toteaa, että kaavaehdotuksen meluntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat aikaisemman, kaupunkisuunnittelulautakunnan palauttaman ehdotuksen meluntorjuntasuunnitelmaan (6.6.2002). Lautakunta katsoo, että melua koskevien kaavamääräysten riittävyys on tarkistettava uusien meluselvitysten valmistuttua. Kaavaselostukseen tulee liittää arviot melutilanteesta ennen meluntorjuntatoimenpiteitä ja niiden jälkeen.

Asemakaavaosasto

Huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan pohjavedensuojauksen toteutettavuustarkastelun johdosta muutetun kaavamääräyksen mukaan Mellunmäentien itäpuolisen alueen katu-, tie- ja yleisten pysäköintialueiden sadevesiverkostojen vedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai kohtaan, jossa ei voi muodostua pohjavettä. Itäväylän itäpuolisen alueen osalta tällainen kohta voi kaavamääräyksen mukaan olla Kallvikintien itäpuolella oleva, sijainniltaan likimääräinen painanne, josta sadevedet voidaan johtaa luhdalle. Rakennusviraston laatiman Mellunmäen niityn käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan näin tultaisiin toteutussuunnittelussa toimimaan, mikä olisi suositeltavaa luhdan kosteuden säilyttämiseksi.

Kaavaehdotukseen perustuva meluselvitys on laadittu (5.8.2003) ja se on liitetty kaavaselostukseen. Kaavaehdotuksen melumääräykset on rakennusten seinien ääneneristävyysvaatimusten lukuarvojen osalta säilytetty entisinä. Fallpakantien pientaloalueella on Itäväylän varren pysäköintitonteille 47274/3 ja 47275/3 lisätty autokatosten yhteenkytkemismääräys ja Sänkbackankujan päähän on lisätty melueste. Terassien lasittamisvelvoite on rajattu koskemaan kattoterasseja. Tontilta 47254/7 on poistettu meluaitaa koskeva määräys.

Kallvikintien sijoittaminen luhta-alueen ja asuinkorttelien väliin mahdollistaa uusien korttelien liittämisen luontevasti nykyiseen Fallpakkaan. Asuntoalueen läpi kulkeva liikenne jää vähäiseksi eikä luhta-alueelle ohjaudu liikaa virkistyskäyttöä. Asemakaavaosasto katsoo, että ehdotuksen liikenneratkaisu on perusteltu eikä sitä ole lausunnon johdosta syytä muuttaa.

Huoltoasemakysymys käsitellään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon yhteydessä.

Pelastuslautakunta (12.8.2003) toteaa lausunnossaan, että asemakaavamääräykset mahdollistavat puujulkisivun käytön asuinrakennusten (A) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueilla. Osalla korttelialueista kerrosluku (III) sekä kerrosala edellyttävät rakennusten rakentamista vähintään P2-paloluokkaan. Puujulkisivu P2-luokan kolmikerroksisessa asuinrakennuksessa on mahdollista vain, mikäli rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

Kaavaehdotuksen huoltoasematontista pelastuslautakunta toteaa, että sitä ei ole lausunnoilla ollutta kaavaehdotusta varten laaditussa alueen hydrogeologisessa selvityksessä tarkasteltu. Pelastuslautakunta katsoo, että esitetylle huoltoaseman sijoituspaikalle tulee tehdä tarkentavat maaperätutkimukset paikan soveltuvuudesta huoltoasematoiminnalle. Jos jakeluaseman sijoittamista pohjavesialueelle pidetään tärkeänä, toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Asemakaavaosasto

Rakentamistapaohjeen laatimisen yhteydessä on Itäväylän eteläpuolella Fallpakantien pientaloalueella päädytty julkisivujen rappauskäsittelyyn. Asemakaavamääräyksiä on vastaavasti muutettu siten, että pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla rappaus. Tämä poistaa automaattisen sammutuslaitteiston tarpeen tältä osin.

Mellunmäentien ns. artesaanitonttien alueella (AP), jossa rakennukset voivat olla kaksikerroksisia, rakentamistapaohje edellyttää rapattua katujulkisivua pihajulkisivun ollessa puuta. Tässä korttelissa palosuojaus hoidetaan tonttien välisillä palomuureilla.

Huoltoasemakysymys käsitellään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon yhteydessä.

Uudenmaan ympäristökeskuksen (12.12.2003) mielestä asemakaava toteuttaa seutukaavan periaatteita.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-aluetta koskevat kaavaselostuksessa mainittujen kansallisen luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämistä ja toimivia yhteysverkostoja koskevien tavoitteiden lisäksi elinympäristön laadun osalta jalankulun ja pyöräilyn verkostoja, maa- ja kallioperän laatua sekä melusta aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevat tavoitteet. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lisäksi, että asemakaavassa osoitettu huoltoasema ja raskaille ajoneuvoille tarkoitettu pysäköintialue aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle, mikä on ristiriidassa pohjaveden suojelua koskevan valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen kanssa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että pieni osa kaava-aluetta sisältyy Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000
-alueeseen. Kyseinen alue on luonnonsuojelualuetta ja tulee osoittaa SL-merkinnällä.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo että kaava-alueen rakentamisen vaikutuksia Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin on asianmukaisesti selvitetty. Selvitysten mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei edellytä erillistä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista lausuntoa Natura 2000 -alueen osalta.

Kaava-alue sijoittuu lähes kokonaan vedenhankinnan kannalta tärkeälle 1. luokan pohjavesialueelle ja alueelta on noin 760 m Broändan varavedenottamolle. Pohjavesialueelle on laadittu hydrogeologinen selvitys, jossa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia pohjavesialueelle. Huoltoasema on kuitenkin asemakaavassa osoitettu eri paikkaan kuin selvityksen laadinnan aikaan on suunniteltu. Selvityksen mukaan nyt esitetyltä huoltoaseman paikalta pohjavedet virtaavat purolaaksoon ja kohti Broändan varavedenottamoa.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kaavassa osoitetun huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueen vaikutuksia pohjaveden laatuun ei ole selvitetty riittävästi. Ympäristökeskuksen mielestä kyseiset toiminnat muodostavat riskin pohjavedelle ja ne tulee siirtää pois pohjavesialueelta.

Muutettuun asemakaavaehdotukseen perustuvaa meluselvitystä (5.8.2003) ja siinä olevaa meluntorjuntasuunnitelmaa Uudenmaan ympäristökeskus pitää hyvänä.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lisäksi, että liikennejärjestelyt, kuten katuverkon jäsentely, joukkoliikenteen järjestäminen sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkosto olisi voitu kaava-aineistossa esittää selkeämmin.

Asemakaavaosasto

Kaava-alue rajautuu Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueeseen, jolle Helsingin ympäristökeskus on valmistelemassa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Kaava-alueen kohdalla luonnonsuojelualuetta on tarkoitus laajentaa vastaamaan Natura 2000 -aluerajausta. Kaavaehdotusta on muutettu siten, että Natura 2000 -alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL).

Lausunnoilla ollutta kaavaehdotusta laadittaessa tiedot huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintialueen maaperä- ja pohjavesioloista olivat hyvin laajat. Tiedot käsittivät 1960-luvulla tehdyillä vedenottamon koepumppauksilla saadut hydrogeologiset tiedot, kaavasuunnittelun yhteydessä laaditun geoteknisen rakennettavuusselvityksen tiedot sekä kaavan liitteenä olevan hydrogeologisen tarkastelun tiedot. Näiden tietojen mukaan huoltoasema ja pysäköintikenttä eivät sijaitse pohjavesialueella, ja niiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on hyvin vähäinen. Siksi toiminnot oli mahdollista sijoittaa kaavaehdotuksessa osoitettuun paikkaan. Kaavan liitteenä olevassa hydrogeologisessa selvityksessä on käsitelty toiselle asemakaava-alueelle suunniteltua toista huoltoasemaa.

Fallpakan asemakaava-alueen huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan aiheuttaman pohjaveden pilaantumisriskin arvioimiseksi tarkemmin on Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon saamisen jälkeen konsulttityönä laadittu näiden kohteiden pohjaveden suojauksen toteutettavuustarkastelu.

Tarkastelun raportista on pyydetty lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta, joka toteaa lausunnossaan (21.4.2004), että huoltoaseman ja pysäköintialueen vaikutukset pohjaveden laatuun on selvitetty siinä määrin, että toimintojen osoittaminen asemakaavassa on mahdollista. Pohjaveden pilaantumisen vaara on olemassa, vaikka riski onkin pieni. Ympäristölupaa haettaessa tulee pyytää lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta. Lisäksi rakentamistoimenpiteet on toteutettava äärimmäisen huolellisesti. Kaavamääräyksiin tulee lisätä määräys, jonka mukaan huoltamon ja pysäköintialueen sade- ja sulamisvedet muualta kuin huoltamon mittarikentän alueelta tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta pinta- ja pohjaveden kannalta turvalliseen paikkaan. Edellä mainitussa selvityksessä esitetyt arvioinnit ja rakentamistapaa koskevat suositukset on kirjattava myös kaavaselostukseen.

Raportissa kerrotut pohjaveden suojelun kannalta hyvät rakentamistavat päätetään tarkemmin jatkosuunnittelussa ja huoltoaseman osalta lisäksi rakennus- ja ympäristöluvissa. Huoltoaseman osalta raportin liitteenä oleva standardiehdotus SF 3352 osoittaa, millaisia hyviä rakentamistapoja huoltoasematontilla tulee kaavoituksen jälkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa noudattaa, jotta huoltoasematoiminnot olisivat pinta- ja pohjavesien kannalta turvallisia.

Huoltoasematontin ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan tontin ulkopuolelle johdettavat kuivatusvedet johdetaan alueelta pois vanhan ja uuden Mellunmäentien sadevesiviemärien välityksellä. Jotta erityisesti raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan, mutta myös huoltamotontin vesien pois johtamisen osalta pinta- ja pohjaveden pilaantumisriskiä on edelleen voitu pienentää, on kaavaehdotuksen määräystä koskien yleisten sadevesiviemäriverkostojen purkupaikkoja laajennettu koskemaan Mellunmäentietä sekä sen ja Itäväylän välistä aluetta. Sadevedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle tai kohtaan, jossa ei voi muodostua pohjavettä.

Huoltoaseman ja raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikan pohjaveden suojauksen toteutettavuustarkastelun tulokset ja suositukset kirjataan kaavaselostukseen liittämällä selvitysraportti kaavaselostukseen. Asemakaavaosasto katsoo, että purkupaikkoja koskevan kaavamääräyksen kattaman alueen laajennus ja selvitysraportin liittäminen kaavaselostukseen toteuttavat Uudenmaan ympäristökeskuksen lisättäväksi esittämän kaavamääräyksen tarkoituksen. Ehdotettua määräystä ei siksi ole lisätty kaavaehdotukseen.

Asemakaavaosasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon (21.4.2004) tiedoksi huoltoaseman ympäristölupaviranomaiselle, joka on Helsingin ympäristökeskus.

Kaavaselostusta on täydennetty kevyen liikenteen yhteyksiä ja ulkoilureittejä koskevilla liitekartoilla.

Rakentamistapaohje

Rakentamistapaohjeen (Akp:n asiana nro 3) laatimisen yhteydessä tehdyn tarkemman suunnittelun perusteella on kaavaehdotukseen lisäksi tehty seuraavat muutokset:

Mellunmäentien ja Itäväylän välisen korttelin 47273 pohjoisreunan kolmesta rakennuksesta keskimmäisen rakennuksen kohdalla tontin kalliopinta on tarkemmassa suunnittelussa osoittautunut olevan aikaisempia mittauksia korkeammalla. Rakennuksen räystään ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on tästä syystä muutettu luvusta +35,5 luvuksi +40,00. Rakennuksen kerroslukuun muutos ei vaikuta. Koska rakennus on korttelin pohjoisreunan kolmesta rakennuksesta keskimmäinen, ei muutos juuri näy Mellunmäentien katukuvassa.

Tavoitteena on, että korttelin pysäköintilaitos toteutetaan suurelta osin maanalaisena, mikäli pohjaveden suojelu ei aseta sille esteitä. Kaavamääräyksellä on mahdollistettu kolmen maanalaisen tai osittain maanalaisen pysäköintitason rakentamisen likimääräisen tason +22,0 alapuolelle.

Korttelin sisällä tontinrajoja ja rakennusaloja on lisäksi tarkistettu ja tonttien vieraspaikkavelvoite on poistettu, koska vastaava määrä vieraspaikkoja (10 autopaikkaa) on osoitettavissa kadunvarsipaikkoina Mellunmäentien ja Fallpakantien varressa.

Korttelissa 47254 ns. artesaanitonttien (AP) ohjeellinen tonttijako on muutettu rakentamistapaohjeessa esitettyä vastaavaksi ja tonttien rakennusaloja on vastaavasti tarkistettu. Kattomuoto on rajattu harjakatoksi.

Itäväylän eteläpuolella Fallpakantien pientaloalueella rakennusten kattomuoto on rajattu pulpettikatoksi ja Kallvikintien reunan tonteille on lisätty määräys rakennusten yhtenäisen julkisivun enimmäispituudesta. Tonttien rakennusaloja on tarkistettu.

Fallpakanpuiston alueelle on lisätty aitatyyppiä koskeva määräys.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen

tehdyt muutokset

 

- Kortteli 47278 on osoitettu jaettavaksi kolmeksi tontiksi.

- Asuintonttien kerhotilojen sijoittamista koskevaa määräystä on muutettu siten, että korttelin 47277 tontin 3 ja korttelin 47269 tontin 2 velvoite sijoittaa kerhotilat korttelin 47276 AH-korttelialueelle on poistettu ja kerhotilojen sijoittamisvaihtoehtoihin on lisätty Fallpakankujan korttelitalon tontti 47267/4. Sänkbackankujan AH-tontin kaavamääräystä on muutettu vastaavasti ja määräystä on lisäksi täydennetty siten, että myös saman korttelin pientalotontit 47276/1-5 ja korttelin 47278 pientalotontit voivat sijoittaa kerhotiloja tälle tontille.

- Sänkbackankujan katualuetta on kavennettu. Katualuetta on liitetty korttelin 47276 tontteihin ja tontteja on siirretty ja laajennettu. Myös puistoalue on hieman suurentunut. Tonttien rakennusoikeus ei ole muuttunut.

- Fallpakantien katualuetta on Kallvikintien liittymässä kavennettu ja katualuetta on liitetty tonttiin 47277/3. Tontin rakennusoikeus ei ole muuttunut.

- Korttelin 47266 itäisintä reunaa ja sillä kohdalla sijaitsevaa rakennusalaa on siirretty länteen ja vastaavasti katualueella olevaa yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattua alueen osaa on kasvatettu.

- Meluntorjuntaan liittyvä asemakaavamääräyksen terassien lasittamisvelvoite on rajattu koskemaan kattoterasseja. Pysäköintitonteille 47274/3 ja 47275/3 on lisätty autokatosten yhteenkytkemismääräys. Sänkbackankujan päähän on lisätty melueste. Tontilta 47254/7 on poistettu meluaitaa koskeva määräys.

- MA-1- ja MA-2-alueiden Natura 2000 -alueeseen kuuluvat osat on muutettu SL-alueeksi.

- Sadevesiviemäriverkoston vesien johtopaikkaa koskeva kaavamääräys on laajennettu koskemaan Mellunmäentie ja sen itäpuoliset katu- ja liikennealueet, kun se aiemmin käsitti Itäväylän ja sen itäpuoliset alueet.

- Korttelissa 47273 tonttien vieraspaikkavelvoite on poistettu ja korttelin sisäisiä tontinrajoja ja rakennusaloja on tarkistettu.

- Korttelin 47273 tontilla 2 olevan rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on muutettu luvuksi +40,00.

- Korttelin 47273 LPA-tontin kaavamääräystä on muutettu siten, että pysäköinti laitoksessa voi olla kolme osittain tai kokonaan maanalaista pysäköintitasoa likimääräisen tason +22,0 alapuolella.

- AP-korttelialueen ohjeellista tonttijakoa korttelissa 47254 on muutettu ja tonttien rakennusaloja on vastaavasti tarkistettu. Kaavamääräyksen kattomuoto on rajattu harjakatoksi.

- Itäväylän eteläpuolella Fallpakantien pientaloalueen osalta kattomuoto on rajattu pulpettikatoksi ja julkisivumateriaali rappaukseksi tai ohutrappaukseksi. Kallvikintien reunan tonteille 47275/1, 47277/1-3 ja 47269/2 on lisätty määräys rakennusten yhtenäisen julkisivun enimmäispituudesta.

- Fallpakanpuiston alueella käytettävästä aitatyypistä on annettu kaavamääräys.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty muita vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia.

Asemakaavaselostusta on täydennetty lisäselvitysten sekä asemakaavan muutosehdotukseen tehtyjen tarkistusten osalta. Selostuksen liitteisiin on lisätty meluselvitys sekä huoltoasematontin ja raskaan liikenteen pysäköintialueen pohjaveden suojauksen toteutettavuustarkastelu.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 27.3.2003 päivätyn ja 29.4.2004 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11170 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, ettei tehty muistutus ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Kirsti Nikulaiselle ym.

(Kaisa Karilas, puhelin 169 4363

Jussi Jääskä, puhelin 169 3523

Maria Karisto, puhelin 169 4230

Jouni Kilpinen, puhelin 169 4275)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11170

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Muistutus asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11170

 

Liite 5

Lausunnot asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11170


Alkuun

3

FALLPAKAN POHJOISOSA, RAKENTAMISTAPAOHJEET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA

Kslk

Karttalehdet K6/T1, L6/P1, P2, hankenumero 764

 

Fallpakan pohjoisosan asemakaavaa ja asemakaavan muutosehdotusta (nro 11170) täydentämään on laadittu asuntokortteleita koskevat rakentamistapaohjeet. Ne koostuvat kolmesta erillisestä raportista, johon kuhunkin sisältyy soveltuvalta osin julkisen ulkotilan yleissuunnitelma. Osa-alueet ovat Mellunmäentien kerrostalokortteli, Fallpakantien pientaloalue ja Mellunmäen artesaanitontit. Rakennuslautakunta hyväksyy rakentamistapaohjeet kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen. Korttelialueita koskevien rakentamistapaohjeiden noudattamista valvoo rakennusvalvontavirasto. Katu- liikenne- ja puistoalueita koskeva julkisen ulkotilan yleissuunnitelma on yleisohje jatkosuunnittelulle.

./.

Rakentamistapaohjeet on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Mellunmäentien kerrostalokorttelin rakentamistapaohjeen on laatinut Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy ja Fallpakantien pientaloalueen rakentamistapaohjeen Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki. Mellunmäen artesaanitonttien rakentamistapaohjeen on laatinut arkkitehti Jyrki Iso-Aho. Työtä on ohjannut työryhmä, jossa on ollut edustettuna kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusviraston katu- ja viherosastot, pelastuslaitos sekä rakennusliike Alfred A. Palmberg.

Kustannukset konsulttitöiden osalta ovat jakaantuneet siten, että kaupunkisuunnitteluvirasto on vastannut Fallpakantien pientaloalueen konsulttityön kustannuksista kokonaan, artesaanitonttien työ on teetetty yhdessä kiinteistöviraston kanssa ja Mellunmäentien kerrostalokorttelin rakentamistapaohjeen osalta konsulttityön kustannuksista on vastannut rakennusliike Alfred A. Palmberg.

Rakentamistapaohjeiden sisältö

 

Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on asemakaavaa täydentäen ohjata asuntokortteleiden miljöön muodostusta. Asuintonteille on laadittu viitesuunnitelmat, joissa on määritelty mm. julkisivumateriaalit, kattomuoto, väritys, tontin käyttö ja pinnan tasaus, jätetilojen sijainti, pysäköintiratkaisut ja pelastusreitit. Väritys on erityisesti haluttu nostaa esiin. Kullekin osa-alueelle on pyritty luomaan oma, mutta muiden osa-alueiden ja ympäristön nykyiseen värimaailmaan soveltuva väritys. Asuinkorttelien rajautumisessa julkiseen kaupunkitilaan on käytetty kasvillisuusvyöhykkeitä erityisesti Fallpakantien pientaloalueella.

Katutilat ovat eriluonteisia ja sen mukaisesti on osoitettu suositeltava kasvillisuus ja materiaalit. Alueen uudisrakennettavalle puistikolle on ideoitu toimintojen laatu ja sijoitus, muille puistoalueille on annettu hoito- ja kunnostusohjeita. Itäväylän liikennealueelle on annettu kasvillisuutta ja tukimuurien materiaalia koskevia suosituksia.

Asemakaavaa ja asemakaavan muutosehdotusta on rakentamistapaohjeiden pohjalta joiltain osin tarkennettu. Muutokset on selostettu kaavaehdotusta koskevien muistutuksen ja lausuntojen käsittelyn yhteydessä (asemakaavapäällikön asia nro 2).

Mellunmäentien kerrostalokortteli

 

Mellunmäentien ja Itäväylän liittymän pohjoispuolelle rakennettavan korttelin ympäristön osalta asemakaava tulee toteutumaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa Itäväylä ja sen liittymäjärjestelyt ovat nykyisellään ja lopputilanteessa Itäväylä on leikkauksessa ja korttelin eteläpuolelle on rakennettu uusi Fallpakantien silta.

Kortteli muodostaa yhtenäisen, maisemassa selvästi erottuvan kokonaisuuden, jossa rakennukset ryhmittyvät yhteisen korttelipihan ympärille. Rakennusryhmä kertaa kalliomäen rinteen muotoa: pohjoisessa voimakkaasti terassoituvat pistetalot myötäilevät kallion muotoja, Itäväylän ja Mellunmäentien suuntaiset lamellitalot porrastuvat korttelin eteläosaan päin ja etelässä korttelia rajaa matala pysäköintilaitos.

Itäväylän suuntaisella sivulla kortteli rajataan muuri- ja istutusaiheilla. Pysäköintilaitoksen ja Itäväylän suuntaisen asuinrakennuksen välisen aukon kohdalla pysäköintilaitoksen julkisivulinjaa noudattava muuri toimii samalla pihatilaa suojaavana meluesteenä. Melusuojausta täydentää lisäksi rakennusten välinen avattavissa oleva meluestepalkki. Kortteli liitetään koilliskulmassa kallioalueeseen kivikorimuurilla, joka merkitsee tontin rajan puiston suuntaan. Itäväylää reunustaa puu- ja pensasistutus. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on, että pysäköintilaitos toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla mahdollisimman matalana. Koska pohjaveden suojelu saattaa rajoittaa maanalaisten tilojen rakentamista, mahdollistaa asemakaava kuitenkin myös korkeamman laitoksen rakentamisen.

Korttelin pohjoisreuna on suurelta osin kalliota ja rakennukset sijoittuvat lähelle tontin rajaa. Rakennusten pohjoissivun asuntoihin voidaan rakentaa puistoalueelle suuntautuvia kallioterasseja. Puistoalueen ja tontin välistä rajaa ei aidata. Rajalle sijoitetaan ainoastaan kallion korkeuserojen vaatimat suoja-aidat ja muuten pihan ja puistoalueen raja osoitetaan asuntojen kallioterassien aitarakenteilla ja/tai viitteellisesti maakivin tai louhekivistä tehdyin muurirakentein. Mellunmäentien puolella tontit rajataan katualueesta pensasistutuksin.

Rakennusten julkisivumateriaali on rappaus ja kattomuoto on tasakatto. Korttelin ulospäin suuntautuvissa julkisivuissa pyritään rauhalliseen yleisilmeeseen ja korttelin sisäpihalla korostetaan monimuotoisuutta ja pienimittakaavaisuutta väreillä, pergoloilla ja sisäänkäyntikatoksilla.

Korttelia rajaavien asuinrakennusten väri on harmaanvalkoinen, joka sitoo korttelin kaupunkikuvallisesti Mellunmäentien länsipuolisten talojen harmaaseen väriskaalaan. Täydennysväreinä pihan puolella asuinrakennusten nelikerroksisissa osissa, yksikerroksisissa pysäköintikatoksissa, muuriaiheissa ja muissa pienimittakaavaisissa osissa käytetään tiilenpunaisen ja keltaisen sävyjä.

Korttelipihan kallioalueeseen liittyvässä osassa säilytetään luonnonkalliota ja kiviaiheita käytetään myös piha-alueella. Maantasokerrosten asunnot saavat omat kukkivilla, vapaasti kasvavilla pensasaidanteilla rajatut pihat. Korttelipihalta tehdään polku puistoalueelle.

Tonttien vieraspysäköinti on katualueella. Kadunvarsipaikkojen mitoituksessa on tonttien vieraspaikkojen lisäksi varauduttu monikäyttötilan asiointipaikkoihin. Mellunmäentien katupuiksi suositellaan vaahteraa. Itäväylän liikennealueelle ehdotetaan katu- ja tonttialueiden kasvillisuutta täydentäviä istutuksia.

Fallpakantien pientaloalue

 

Fallpakantien alue liittyy Fallpakantien hidaskadun kautta nykyiseen Fallpakkaan. Viitesuunnitelmassa uudisrakennukset ovat kaksi-kolmekerroksisia rivitaloja ja kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Lisäksi alueella on kolme paritaloille sopivaa tonttia ja yksi ns. kaupunkirivitalo. Sen muodostaa viisi viipalemaista pientalotonttia, joiden rakennukset tulee rakentaa kiinni toisiinsa. Koko alueella asuntokohtaiset varastot sijoitetaan rakennuksen runkoon niin, että pihatilat säilyvät avoimina. Pysäköinti voidaan toteuttaa kokonaan maantasossa. Vieraspysäköinti on pääosin katualueella kadunvarsipysäköintinä. Uuden alueen keskelle rakennetaan pieni puistikko ja nykyinen Fallpakanpuisto kunnostetaan.

Rakennukset ovat kiviaineisia, julkisivujen pintakäsittelynä rappaus tai ohutrappaus. Katot ovat pulpettikattoja, jotka laskevat pihalle päin. Tehosteosina, esim. sisäänkäyntien yhteydessä, käytetään julkisivun sävyyn sopivaa puhtaaksimuurattua tiiltä. Kattomateriaali on konesaumattu peltikatto. Katokset, räystäät, parvekkeet, lasitetut terassit ja kuistit ovat ensisijaisesti teräsrakenteisia ja niiden levyosat lasia. Autokatokset ja jätevarastot ovat punatiilipintaisia, samoin melulta suojaavat aidat. Fallpakan nykyisiin rakennuksiin liittyvien rakennusten väri on ympäristöä noudatellen keltainen ja katot valkoiset. Fallpakantien pohjoispuolisen alueen ulkokehällä julkisivuvärinä on punaruskea ja alueen sisäosassa lämmin harmaa, kattojen värinä on grafiitinharmaa. Kaikki rakennusten sokkelit ovat mustia.

Korttelialueilla tavoitteena on luoda alueelle puutarhamainen yleisilme. Puuistutuksissa suositaan korttelin reunoilla ja sisäpihoilla isoja puita ja asuinpihoilla kukkivia pikkupuita. Asuntopihat rajataan leikatulla pensasaidalla ja kullekin asuntopihalle istutetaan pienikokoinen kukkiva koriste- tai hedelmäpuu. Asuntopihat nostetaan matalalla betonimuurikivistä rakennetulla tukimuurilla ympäröivää pihaa tai katua ylemmäksi. Katualueeseen liittyvä piha rajataan lisäksi pergolatangolla.

Asemakaavan edellyttämä istutettu reunavyöhyke Kallvikintien varren tonteilla toteutetaan vapaasti ryhmitellyistä erikokoisista puu- ja pensasistutuksista. Tavoitteena on reunavyöhykkeen puutarhamainen luonne. Puiden ryhmittelyssä tulee säilyttää näkymiä asunnoista luhta-alueelle. Itäväylän suuntaan aluetta rajaavat pysäköintitonttien autokatokset, jotka kytketään toisiinsa muurimaisin osin. Autokatosten väliin istutetaan kookkaita puita. Puotilan Kiinteistöt Oy:n tontille Fallpakantietä vasten kehitetään vastaavasti puutarhamainen reunavyöhyke erikokoisista kukkivista pensaista ja helppohoitoisista näyttävistä perennoista.

Fallpakanpuiston pohjoinen osa on vanhan rakennuksen pihapiiriä. Puistossa olevan rakennuksen pihapiirin sivuitse linjataan uusi jalankulkuyhteys. Pihapiirin saa aidata miljööseen soveltuvalla puusäleaidalla. Puiston ja vanhan pihapiirin arvokkaita tai maisemallisesti merkittäviä puita ja puuryhmiä suositellaan valaistavaksi kohdevalaisimin. Kastellinpolun pienialaisen puiston pohjoiskulmaan esitetään pientä palloilukenttää ja puiston eteläreunaan muotoillaan loivia kumpareita pientalojen pihojen suojaksi.

Fallpakantietä kehitetään hidaskatuna. Katupuuna on vaahterarivi-istutus molemmin puolin katua ja puiden välissä on vieraspysäköintipaikkoja. Lehtevät ja suurikokoiset vaahterat liittävät uuden rakennetun alueen Fallpakan vanhaan kulttuurimiljööseen ja antavat mittakaavaa koko alueelle. Lohkopintaista graniittinoppakiveä käytetään jaksottamaan katualuetta mm. Fallpakantien kiertoliittymässä. Kiertoliittymän keskelle ehdotetaan teräsrakenteista porttiaihetta ja istutuksiksi leikattua pensasaitaa, maanpeitekasveja ja sipulikukkia.

Kallvikintien katuistutuksen tavoitteena on kehittää avoimen luonnonniitty- ja luhta-alueen luonteeseen soveltuva moni-ilmeinen ja tuuhea suojavyöhyke. Viherkaistalle ehdotetaan monilajista pajuistutusta ja mäntyjä. Puut istutetaan ajoradan puolelle kivikoreista ja graniittimuurista rakennettavan polveilevan melumuurin taitekohtiin. Itäväylän liikennealueella tukimuurit ehdotetaan toteutettavaksi kivikorimuureina.

Mellunmäen artesaanitontit

 

Mellunmäentien artesaanitontit ovat osa Rukatunturintien, Mellunmäentien ja uuden Fallpakantien risteyksen pienimuotoista palvelukeskittymää, johon on varattu tontti myös päivittäistavarakaupalle ja paikka monikäyttötilalle.

Artesaanitontteja on kahdeksan kappaletta. Asemakaavan mukaan asuntoihin tulee liittyä vähintään 50 k-m2 suuruinen maantasokerrokseen sijoittuva työtila. Rakennukset tulee sijoittaa kadun varteen koko tontin pituudelta, niin että syntyy yhtenäinen rakennusrivi. Kadun varren rakennusosa on kaksikerroksinen ja kunkin tontin pohjoisrajalle rakennettava pihasiipi yksikerroksinen. Katunäkymästä tulee näin yhtenäinen, ja suojainen pihatila on mahdollisimman suuri. Taloon ja pihalle kuljetaan porttikäytävän kautta. Autopaikat ovat porttikäytävän yhteydessä. Porttikäytävän kohdalla tulee melusuojauksen vuoksi olla suljettava seinämä. Seinämän tulee olla huomattavalta osaltaan läpinäkyvä, niin että ohikulkijalle tarjoutuu näkymä pihatilaan.

Rakennusten kattomuoto on epäsymmetrinen harjakatto. Harja sijoitetaan noin 1,5 metrin päähän kadunpuoleisesta julkisivusta. Katu nousee noin puoli metriä tonttia kohti ja rakennusten räystäslinja porrastetaan kadun nousun mukaisesti. Työtilat sijoitetaan kadunvarsirakennuksen pohjoispäähän ja katujulkisivu jaotellaan muurimaiseen rapattuun osaan ja avoimempaan työtilaosaan. Värityksellä korostetaan osien erilaisuutta. Pihan puolella julkisivuissa käytetään puuta.

Katujulkisivussa kullakin tontilla on valittavissa erikseen työtilaosan väri annetuista punaisen ja punaruskean värisävyistä ja rapatun osan väri annetuista vihreän ja sinisen sävyvaihtoehdoista. Pihajulkisivun värin muodostavat tummanharmaan eri sävyt. Myös ikkunanpuitteille ja parvekkeiden yksityiskohdille on annettu värisuositukset. Katon väri on grafiitinharmaa.

Tontin piha-alue rajataan naapureita vasten pensasaidalla. Artesaanitonttien länsipuolisen naapuritontin rajalla pensaita ei istuteta rajaan kiinni, vaan tontin puolelle jätetään metrin levyinen käytävätila, jolle tontilta johdetaan kulkuyhteys. Yhteiskäytävä mahdollistaa kulun tontilta toiselle ja toimii samalla kasvillisuuden hoitokäytävänä. Mellunmäentien puoleiselle seinustalle tulee rakentaa tukimuurilla rajattu istutusalue.

Mellunmäentien katupuiksi ehdotetaan artesaanitonttien edustalle ruotsinpihlajaa ja Itäväylän puoleiselle viherkaistalle vaahteraa. Katupuiden välissä on vieras- ja asiointipysäköintiin tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. Kadun Itäväylän puoleiset pysäköintipaikat on tarkoitettu bussiliikenteen liityntäpaikoiksi. Itäväylän ja Mellunmäentien väliselle alueelle ehdotetaan istutettavaksi tiivis puu- ja pensasvyöhyke.

Valaistusperiaatteet

Rakentamistapaohjeisiin on sisällytetty mm. artesaanitonttien katujulkisivun mainoksia ja valaistusta koskevia ohjeita. Julkisen tilan osalta esitetään Fallpakantien silta ja Fallpakanpuiston yksittäispuut mahdollisina Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet -raportin (kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2003) mukaisina erityiskohteina.

 

Muulta osin katu- ja puistoalueiden valaistussuunnittelu tarkentuu rakennusviraston puisto-, katu- ja siltasuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Rakentamistapaohjeiden laatimisen aikana kaupunkisuunnitteluvirasto on keskustellut valaistuksen periaatteista Helsingin Energian ja rakennusviraston katuosaston kanssa. Mellunmäenluhta on kaupungin valaistusperiaatteissa osoitettu pääosin luonnonvalon varassa olevaksi alueeksi, joten sinne ei tulla suuntaamaan ylimääräistä valoa. Katualueiden valaistuksessa tavoitteena on, että katuvalaistus tukee asuinalueen ominaispiirteitä. Esimerkiksi Fallpakantien pientaloalueella katu- ja puistovalaistuksella voidaan korostaa kortteleiden pienimittakaavaisuutta ja puutarhamaisuutta sekä Fallpakantien hidaskadun erityisluonnetta

Itäväylän osalta valaistussuunnittelu tarkentuu Helsingin kaupungin ja Uudenmaan tiepiirin yhteistyönä tiesuunnitelman yhteydessä. Itäväylä on kaupungin valaistusperiaatteissa eräs erityisvalaistavista katualueista. Liikennealueelle sijoittuvat 110 kV pylväät ja Fallpakantien silta/Itäväylän leikkaus ovat mahdollisia erityisvalaistavia kohteita.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä raporteista Mellunmäentien kerrostalokortteli, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma; Fallpakantien pientaloalue, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma sekä Mellunmäen artesaanitontit, rakentamistapaohje, koostuvan Fallpakan pohjoisosan rakentamistapaohjeet ja julkisten tilojen yleissuunnitelman, ja esittää raportit korttelialueita koskevilta osin hyväksyttäväksi rakennusjärjestyksen mukaisiksi rakentamistapaohjeiksi.

Pöytäkirjanote ja raportit Mellunmäentien kerrostalokortteli, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma; Fallpakantien pientaloalue, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma sekä Mellunmäen artesaanitontit, rakentamistapaohje kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja rakennusvirastolle.

(Kaisa Karilas, puhelin 169 4363

Jussi Jääskä, puhelin 169 3523

Maria Karisto, puhelin 169 4230

Jouni Kilpinen, puhelin 169 4275)

LIITTEET

Liite 1

Mellunmäen kerrostalokortteli, rakentamistapaohje ja julkisten tilojen yleissuunnitelma

 

Liite 2

Fallpakan pientaloalue, rakentamistapaohje ja julkisten tilojen yleissuunnitelma

 

Liite 3

Mellunmäen artesaanitontit, rakentamistapaohje


Alkuun

4

HERTTONIEMEN YRITYSALUEEN TONTTEJA 43066/7, 15 JA 16 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11295)

Kslk 2002-2391, Berner Osakeyhtiö 20.12.2002, Berner Oy 29.3.2004, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy 7.8.2003

Sahaajankatu 12 - 14, Sorvaajankatu 17, karttaruutu J4/S3, hankenumero 622

 

43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43066 tontteja 7, 14, 15 ja 16 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti

Alue sijaitsee Herttoniemen yritysalueen keskiosassa, johon pääosa alueen teollisista yrityksistä sijoittuu.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutosehdotuksessa on muutettu kolmen teollisuustontin käyttötarkoitusta toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Näin mahdollistetaan toimitilarakennusten rakentaminen kolmelle nykyiselle teollisuustontille sekä liiketilojen rakentaminen rakennusten pohjakerroksiin. Asemakaavan muutosehdotuksella halutaan edesauttaa käyttämättömän rakennusoikeuden toteuttamismahdollisuuksia ja lisätä olemassa olevan rakennuskannan käyttövaihtoehtoja.

Aloite

Berner Osakeyhtiö on 20.12.2002 hakenut asemakaavan muutosta, jossa yrityksen hallinnassa olevien teollisuustonttien nykyinen kaavamerkintä T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) muutettaisiin merkinnäksi KTY (toimitilarakennusten korttelialue).

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa vuonna 1998 vahvistunut asemakaava nro 10576. Tontit 43066/7,14 ja 15 ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Tonttien tehokkuusluku on e = 2,0 ja rakennusten enimmäiskorkeus on 21 metriä. Tonttien rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja vastaaviin tiloihin sekä tehtaanmyymälätiloihin enintään 25 %. Tonttien väliselle autopaikkojen korttelialueelle (LPA) on osoitettu ajoyhteys korttelin tonteille.

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Herttoniemen teollisuusalueen kaavoitusperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.9.2000. Teollisuusalueen keskiosan kaavoituksessa päätettiin noudatettavaksi seuraavat periaatteet:

- Turvataan alueella olevan vakiintuneen yrityskannan toiminta kaavallisin keinoin.

- Alueella keskeisesti sijaitsevat rakentamattomat tontit pyritään saamaan teollisuuden tai tehokkaan työpaikkatoiminnan käyttöön.

Maanomistus

 

Tontit 43066/7 ja 43066/15 ovat Berner Oy:n omistuksessa. Tontin 43066/14 Berner Oy vuokraa Helsingin kaupungilta. Tontin nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2026. Pysäköintialue (tontti 43066/16) on kaupungin omistuksessa ja on vuokrattu osa-alueina teollisuustonttien 43066/5, 6 ja 7 haltijoille kunkin tontin leveyden mukaisesti.

Alueen yleiskuvaus

 

Kaavamuutosalue sijaitsee yritysalueen keskiosassa, johon pääosa alueen teollisista yrityksistä sijoittuu. Lähiympäristössä toimivat esimerkiksi Planmeca Oy, Marimekko Oy sekä Temet Oy. Alue rajautuu itäpuoleltaan vilkkaasti liikennöidylle Sahaajankadulle, länsipuoleltaan Sorvaajankadulle ja pohjoispuoleltaan Asentajankadulle. Alueen keskellä oleva entinen rata-alue toimii nykyään ympäröivien yritysten pysäköintialueena.

Alueen itäpuolella sijaitsee Roihuvuoren puistoalue vesitorneineen ja tämän itäpuolella Roihuvuoren asuinalue. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin etäisyydellä kaavan muutosalueen rajasta.

Rakennettu ympäristö

 

Tontilla 43066/7 (Sorvaajankatu 17) on 3-4-kerroksinen 1950- ja 1960-luvuilla rakennettu teollisuus- ja toimistorakennus sekä kaksi yksikerroksista korjaamo- ja varastorakennusta. Tontilla 43066/14 (Sahaajankatu 12) on kaksikerroksinen tehdasrakennus sekä yksikerroksinen varastohalli. Tontilla 43066/15 (Sahaajankatu 14) on kaksikerroksinen toimisto- ja varastorakennus. Rakennukset ovat peräisin 1950-1970-luvuilta. Rakennuksissa ei enää ole teollista toimintaa, vaan ne ovat pääosaltaan varastointikäytössä.

Lähiympäristön rakennuskanta koostuu vaihtelevan kokoisista teollisuus- ja varastorakennuksista.

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piirissä. LPA-alueella sijaitsee viemäri ja tonttien 43066/6, 7 ja 14 poikki kulkee vesijohto.

Maaperä

Kaava-alueen länsiosa on kitkamaa-aluetta ja itäosa pehmeikköä, jossa savikerroksen osuus on 3-10 metriä. Savikerroksen päällä on piha-alueilla täytekerros.

Ympäristöhäiriöt

 

Hakija on vuonna 2001 teettänyt alustavat saastuneisuusselvitykset tonteille 43066/7 ja 14. Selvityksissä otettiin maanäytteitä useista pisteistä.

Tontilla 7 todettiin useassa kohdassa mineraaliöljyillä sekä aromaattisilla hiilivedyillä piilaantuneita alueita. Ulkovaraston alueella tontin eteläosassa todettiin torjunta-aineilla pilaantunut alue. Tontilla 14 eteläosassa todettiin kahdessa pisteessä pilaantumista mineraaliöljyllä, lähinnä voiteluöljyllä.

Toimintahistorian perusteella tontilla 15 Asentajankadun päässä oli 1960-luvulla polttojakelupiste yhtiön sisäiseen jakeluun. Maanalaiset säiliöt ovat vielä paikallaan. Samalla paikalla on myös käytöstä poistettu maanalainen lämmitysöljysäiliö. Varsinaisessa rakennuksessa on ja on koko ajan ollut asianmukaiset öljynerotuskaivot. Piha-aluetta on Berner Oy:n koko toiminnan aikana käytetty pysäköintialueena.

Berner Oy:ltä saadun selvityksen mukaan tontilla 43066/14 olevassa varastorakennuksessa säilytetään palavia nesteitä. Tontilla 43066/7 olevassa rakennuksessa varastoidaan puhdistuskemikaaleja.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttien kehittäminen tehokkaan työpaikkatoiminnan käyttöön. Asemakaavan muutosehdotuksella halutaan edesauttaa käyttämättömän rakennusoikeuden toteuttamismahdollisuuksia ja lisätä olemassa olevan rakennuskannan käyttövaihtoehtoja.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa kolmen tontin käyttötarkoitusta on muutettu siten, että tonttien kaavamerkintä T (teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) on muutettu merkinnäksi KTY (toimitilarakennusten korttelialue). Tonttien rakennusoikeus säilyy ennallaan.

Mitoitus

Muutosalueen pinta-ala on 27 486 m2. Toimitilatonttien (KTY) pinta-ala on yhteensä 23 905 m2 ja niiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 47 810 k-m2. Tonttien rakennettu kerrosala on tällä hetkellä noin 17 700 k-m2. Pysäköintialuetta (LPA) on 3 581 m2.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

 

Teollisuustonttien 43066/7, 14 ja 15 käyttötarkoitus on muutettu merkinnäksi KTY (toimitilarakennusten korttelialue). Tonttien rakennusoikeus säilyy. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Rakennusten pohjakerroksiin saa sijoittaa liiketiloja korkeintaan 10 % tontin rakennetusta kerrosalasta.

Määräys, jonka mukaan toimisto- ja myymälätilojen enimmäisosuus tontilla on 25 % rakennusoikeudesta, on poistettu. Tonttien rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e = 2,0. Rakennusten enimmäiskorkeus on 21 metriä. Rakennusta ei saa sijoittaa lähemmäksi naapurin tontin rajaa kuin puolet käytetystä rakennuskorkeudesta, ei kuitenkaan 6 metriä lähemmäksi. Autopaikkoja on rakennettava tontille vähintään 1 autopaikka/100 m2 teollisuustilan kerrosalaa, 1 autopaikka/250 m2 varastotilan kerrosalaa ja 1 autopaikka/60 m2 toimisto- ja liiketilan kerrosalaa.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

 

Autopaikkojen korttelialueelle mahtuu noin 120 autopaikkaa. Huoltoliikenteelle varattu alue on osoitettu kaavamerkinnällä "ajo".

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Yleistä sekavesiviemäriä ja vesijohtoa varten on kaavassa varattu 6 metriä leveä alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita ja syvälle juurtuvia pensaita.

Ympäristön häiriötekijät

 

Asemakaavan muutoksessa määrätään, ettei alueelle saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Pilaantuneet maa-alueet on kunnostettava viimeistään rakentamisen tai kaivuuseen johtavan toimenpiteen yhteydessä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uusien toimitilarakennusten rakentamisen tonteille. Se mahdollistaa myös nykyisten rakennusten muuttamisen toimisto- ja liikekäyttöön.

Kaavamuutos ei aiheuta häiritseviä muutoksia viereisen asuinalueen olosuhteisiin, koska alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaisi ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä.

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ja vuorovaikutus

 

Asemakaavatyö on tullut vireille 30.12.2002. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Berner Oy. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä numero 190/2003.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin siinä luetelluille osallisille 16.6.2003. Huomautukset pyydettiin toimittamaan asemakaavaosastolle 16.8.2002 mennessä. Asemakaavan muutosluonnos lähetettiin osallisille 3.3.2004 ja on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.3.-29.3.2004.

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse yksi mielipide.

./.

Saapunut kirje on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy (tonteilla 43066/5 ja 6 olevien kiinteistöyhtiöiden omistaja) esitti 7.8.2003, että kaavan muutosalueella oleva pysäköintialue on osittain vuokrattu kyseisten tonttien pysäköintitarkoituksiin. Pysäköintialuetta ei tulisi tarkastella tonttien 7, 14 ja 15 yhteydessä, vaan osana tonttien 5 ja 6 toimintaa. Tavoitteena olisi, että pysäköintialue voitaisiin liittää tontteihin 5 ja 6, jotta tonteilla olevien yritysten toiminta voidaan pysyvästi turvata.

Asemakaavaosasto toteaa, että kaavamuutosratkaisu noudattaa nyt voimassa olevaa asemakaavaa eikä se aiheuta muutoksia pysäköintialueen nykyiseen vuokrauskäytäntöön. Aluetta ei ole liitetty tontteihin, koska kortteli on erittäin syvä ja tonttien huoltoliikenne voidaan näin tarvittaessa järjestää sisäisen LPA-alueen kautta.

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

ha tai m2

Kerrosala

k-m2

Kerrosalan lisäys k-m2

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

23 905

-

0

Pysäköintialue (LPA)

3 581

47 810

 

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Hakijalta (Berner Oy) perittäneen asemakaavan muutoksen laatimisesta 3 000 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11295 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle Berner Oy:lle ja Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy:lle.

(Siv Nordström, puhelin 169 4371)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11295

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Mielipidekirje


Alkuun

1

LIIKENNEINVESTOINTIEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODEKSI 2005 SEKÄ INVESTOINTIOHJELMAEHDOTUS VUOSIKSI 2005 - 2009

Kslk

Yleistä

Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee vuosittain kaupunginhallitukselle liikenneinvestointien talousarvioehdotuksen seuraavaksi vuodeksi ja viisivuotisen investointiohjelmaehdotuksen liikenneväylien, liikennejärjestelyjen, kevyen liikenteen väylien, Ratahallintokeskuksen (RHK) ratahankkeisiin liittyvien töiden, liikennevalojen ja meluesteiden osalta.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion laadintaohjeessa vuoden 2005 katu-, liikenneväylä- ja ratainvestointien raami on 42,55 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa vastaava määräraha oli 41,0 milj. euroa ja määrärahan ylitysoikeus 9,7 milj. euroa.

ESITTELIJÄ

 

Toteutettavien hankkeiden valintaperiaatteita

 

Liikennesuunnitteluosasto on valmistellut vuoden 2005 talousarvioehdotuksen ja investointiehdotuksen vuosille 2005 - 09 yhteistyössä rakennusviraston katuosaston kanssa. Ehdotuksissa toteutettaviksi esitettävien liikenneväylähankkeiden valinta on tehty seuraavin periaattein.

Varaudutaan toteuttamaan

 

-

hyväksytyn PLJ 2002 - kehittämisohjelman ja aiesopimuksen mukaisia hankkeita,

 

-

muita pääväylien liikenneolosuhteita parantavia ja ympäristöhaittoja vähentäviä yhteishankkeita Tiehallinnon kanssa,

 

-

itäisten alueiden katuyhteyksiä ja sujuvuutta parantavia hankkeita sekä

 

-

muuhun rakentamiseen liittyviä hankkeita.

 

Toteutettavien liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen kohteiden joukkoon on valittu hankkeita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta tai liittyvät muihin toteutuviin hankkeisiin tai täydentävät puuttuvia kevyen liikenteen yhteyksiä. Lisäksi esitetään, että kävelykeskustan laajentamista jatketaan katujen peruskorjaukseen varatuin määrärahoin.

Toteutettavia hankkeita

 

Vuonna 2004 tärkeimpiä rakenteilla olevia tai käynnistyviä kohteita, joiden rakentaminen jatkuu vuoden 2004 jälkeen, ovat (ohjelman kaikki rakentamishankkeet ilmenevät listan liitteenä jaetuista taulukoista):

 

-

Kehä I:n lähiajan parantamistoimenpiteet (vuoteen 2008). Vuosina 2004-2005 parannetaan väli Kantelettarentie - Pakilantie.

 

-

Rampit Itäväylältä Viilarintielle ja Varikkotielle valmistuvat 2005.

 

-

Kampin terminaalialue.

 

Varaudutaan Teollisuuskadun leventämisen jatkamiseen Sturenkadusta länteen vuosina 2005-2007.

Hakamäentien parantamistyöhön varataan kaupungin rahoitusosuus hyväksytyn PLJ 2002 -ohjelman mukaisesti. Rakentaminen on mahdollista aloittaa syksyllä 2005, mikäli valtion rahoitusosuus saadaan valtion lisäbudjettiin tämän vuoden lopulla.

Kehä III:n jatkaminen Vuosaaren satamaan erillisrahoituksella on alkanut tänä vuonna. Tieyhteydet valmistuvat vuonna 2006 ja rautatieyhteys vuonna 2008.

Meluesteitä varaudutaan vuonna 2005 rakentamaan Itäväylälle Kulosaareen sekä Suutarilantielle.

Investointiohjelmassa on varauduttu myös metron rakentamisen aloittamiseen Helsingin alueella Ruoholahdesta Matinkylän suuntaan vuonna 2008.

Investointiohjelmaehdotuksessa on perinteisesti esitetty myös sellaisia keskustan katujen ja torien perusparannuskohteita, joilla on erityistä kaupunkikuvallista ja liikenteellistä merkitystä. Vuonna 2005 varaudutaan rakentamaan Kasarmintorin pinta sekä Mikonkadun järjestelyt Rautatientorin kohdalla. Määrärahaesitykset perusparannuskohteisiin esittää varsinaisesti yleisten töiden lautakunta.

Pienempiä liikennejärjestelyjä ja kevyen liikenteen hankkeita, joiden rakentamiseen vuonna 2005 varaudutaan, ovat esimerkiksi:

 

-

Tallbergin puistotien ja Meripuistotien kiertoliittymä

 

-

Malminkartanontien ja Ojamäentien liittymän parantaminen

 

-

Heikinlaaksontien ja Vanhan Porvoontien kiertoliittymä

 

-

Lauttasaarentien länsipään pyörätie

 

-

Vanhan Hämeenkyläntien pyörätie

 

-

Haapaniemenkadun ja Viidennen linjan pyörätie

 

-

Longinojan raitti

 

-

Roihuvuorentien pohjoisosan pyörätie

 

-

Pitäjänmäentien ja Höyläämöntien liittymän liikennevalot

 

-

Pitäjänmäentien ja Henrikintien liittymän liikennevalot

 

-

Laajasalontien ja Willebrandtintien liittymän suojatievalot

 

-

Lauttasaarentien ja Särkiniementien liittymän suojatievalot

./.

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2005 ja investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2005-2009 on jaettu lautakunnan jäsenille esityslistan liitteenä. Lisäksi on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.5.2003 hyväksymä liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2004 ja investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2004-2008.

EHDOTUS

  • päättänee hyväksyä liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotukset lähetettäväksi kaupunginhallitukselle vuoden 2005 talousarvion ja vuosien 2005-2009 investointiohjelman laatimisen pohjaksi.
  • kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja liikennelaitokselle.

(Seppo Jaakonaho, puhelin 169 3526)

LIITTEET

Liite 1

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2005 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2005 - 2009

 

Liite 2

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2004 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2004 - 2008


Alkuun

5

22.4.2004 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO METSÄLÄN TONTTIA 28296/5 KOSKEVASTA POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Kslk 2003-2011, Heinonen Marjo s-posti 5.2.2004, Helsingin Krämertintie 4 As Oy s-posti 18.2.2004, Henkivartijantie 11 Asunto Oy asukkaat 22.2.2004, Huoso-Väisänen Iris 23.2.2004, Huttunen Anu ym. faksi 19.2.2004, Immonen Juha ym. 20.2.2004, Jakovirta Maire, Jukkara Jaana-Maria ym. s-posti 22.2.2004, Karvonen Anu ja Tapio s-posti 20.2.2004, Kosola Matti 14.2.2004, Metsälä-Seura ry ym. 22.2.2004, Nikkanen Hannu s-posti 23.2.2004, Paperipalvelu ym. 10.2.2004, Pentikäinen Esa ja Eeva 19.2.2004, Rahijärvi Jaana p-kortti 18.2.2004, Rakvv 28-3977-03-S 27.11.2003, Ruha Pekka s-posti 17.2.2004, Sarco Oy faksi 4.2.2004, Sirén-Nikkanen Leena ym. s-posti 22.2.2004, Toivola Risto s-posti 5.2.2004, Väisänen Timo 23.2.2004

Hakija

Kiinteistö Oy Seitsenseppä (jättöpäivämäärä 17.11.2003)

Rakennuspaikka

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin 28296 tontti 5 (osoite Läkkisepänkuja 7)

Haettu toimenpide

Teollisuus- ja toimistorakennuksen (2 123 k-m2) määräaikainen (10 v) käyttötarkoituksen muuttaminen asuntolakäyttöön poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alue on teollisuusaluetta, jota käyttötarkoituksen muutos ei haittaa. Kaavoituksen nykyistä tai myöhempää toteutusta käyttötarkoituksen muutos ei vaikeuta. Hakemuksella pyritään olemassa olevan rakennuksen parempaan käyttöön ja hyödyntämiseen. Väliaikaisasunto- ja asuntolatarve on pääkaupunkiseudulla suuri. Hanke lievittää osaltaan tarvetta. Tarkemmat perustelut ovat hakemusasiakirjojen liitteenä.

Säännökset, joista poiketaan

 

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus

Helsingin yleiskaavan 1992 (kaupunginvaltuusto 9.12.1992) mukaan alue on tuotanto- ja varastotoimintojen aluetta (T). Yleiskaava 2002:n mukaan (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on työpaikka-aluetta (teollisuus/toimisto/satama).

Alueella on voimassa 29.5.1980 vahvistettu asemakaava nro 8016, jonka mukaan tontti on teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta (TT).

Läkkisepänkujan alue sijaitsee Metsälän teollisuusalueen pohjoisreunassa. Teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Asesepäntiehen, idässä Tuusulanväylään, etelässä Pohjois-Pasilan ratapiha-alueeseen ja lännessä Veturitiehen. Metsälän yritysalue on kokonaisuudessaan pienteollisuusvaltaista aluetta, yli 50 prosentissa yrityksistä on alle 10 työntekijää. Yrityksiä koko alueella on kaikkiaan noin 60.

Lähimmät asuntoalueet ovat Metsälän pientaloalue Asesepäntien pohjoispuolella meluaidan takana ja Maunula linnuntietä luoteeseen noin 700 metrin päässä Maunulanpuiston metsäalueen takana.

Alueelta on hyvät bussiyhteydet keskustaan Maunulan suunnasta Asesepäntieltä ja Tuusulanväylältä. Lähin lähiliikenteen rautatieasema on Käpylän asema, joka sijaitsee noin 800 metrin kävelyetäisyydellä Läkkisepänkujalta.

Tontille on vuonna 1958 rakennettu kaksikerroksinen, kivirakenteinen pienteollisuusrakennus (2 123 k-m2), joka sittemmin on muutettu oppilaitoskäyttöön. Rakennuksessa on viimeksi toiminut Marjatta-koulu, joka on perusopetusta antava hoitopedagoginen erityiskoulu kehitysvammaisille ja psyykkisesti häiriintyneille lapsille.

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen käyttötarkoituksen määräaikainen muuttaminen asuntolakäyttöön (10 vuodeksi).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen suhteen.

Asunnottomien asuntotarve

 

Valtioneuvosto ja pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia ovat tehneet
aiesopimuksen, jonka mukaan neljän vuoden aikana (2001-2004) pääkaupunkiseudun asunnottomille rakennetaan tai hankitaan 1 000 asuntoa vuodessa eli yhteensä 4 000 asuntoa sen lisäksi, mitä normaaliaikoina on rakennettu tai hankittu. Helsingin osuuden mainitusta tavoitteesta on ilmoitettu olevan 500 asuntoa vuodessa.

Käsiteltävänä oleva hanke pyrkii osaltaan ratkaisemaan asunnottomien erään erityisryhmän asumistarvetta. Teollisuusrakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asuntolaksi ei ole kuitenkaan yleiskaavan eikä asemakaavan mukaista.

Sosiaaliset vaikutukset

 

Erityyppisten asuntoloiden sijoittumisen sosiaalisista vaikutuksista ei ole olemassa tutkimuksia. Tiedon saamiseksi asiasta kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt ulkopuolisena konsulttityönä tutkimuksen asuntoloiden sosiaalisista vaikutuksista.

Tällä hetkellä arviot siitä, miten tällaiset asuntolat toimivat eri yhteyksissä ja millainen sosiaalinen vuorovaikutus syntyy asuntolan ja ympäröivän paikallisen yhteisön välille, perustuu yleensä asuntoloista saatuun käytännön kokemukseen. Aikaisempien tapausten perusteella on asuntoloiden toteuttamisen jälkeen yleensä esiintynyt huomattavasti vähemmän haittoja, kuin mitä asian käsittelyvaiheessa on pelätty ja vastustavissa mielipiteissä esitetty.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yritysten ja asukkaiden kokema epäluulo asuntolaa kohtaan osoittaa, että hanke koetaan uhkana ja että hankkeeseen liittyy pelkoja. Yrittäjät kokevat hankkeen vaarantavan yritystoiminnan jatkuvuutta, kun sen pelätään heikentävän alueen imagoa sekä aiheuttavan koko alueen käyttötarkoituksen asteittaista muuttumista. Toisaalta asumisen pelätään teollisuusalueella asettavan ympäröivälle toiminnalle kohtuuttomia vaatimuksia. Alueen yrittäjät ovat huolestuneita, paitsi oman toimintansa turvallisuudesta myös alueelle sijoitettavien asukkaiden turvallisuudesta ja siitä ettei asumisen vaatimuksia pystytä riittävästi teollisuusalueella toteuttamaan.

Kaupallisten, terveys-, sosiaali- ja virkistyspalvelujen sekä joukkoliikenneyhteyksien osalta teollisuusalue on kuitenkin samassa asemassa kuin ympärillä olevat asuntoalueetkin.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

 

Kaupunginhallitus päätti 5.3.2001 kehottaa kiinteistölautakuntaa yhteistyössä sosiaalilautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa tekemään kaupunginhallitukselle 31.5.2001 mennessä ehdotuksen Sahaajankadun asumisongelmien ratkaisemiseksi pitkällä tähtäimellä ja toimenpiteiksi, joiden avulla asukkaiden ohjaamisesta Hyttitien asuntolaan voitaisiin luopua.

Päihdeongelmaisten asumisongelmien ratkaisemiseksi koottiin työryhmä, jossa on edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, sosiaalivirastosta ja kaupunginkansliasta. Työryhmä on työskennellyt tammikuusta 2001 lähtien.


Työryhmä on tutkinut mahdollisuuksia päihdeongelmaisten ensisuojan ja asuntoloiden sijoittamiseksi kaupunkiin.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.2.2002 velvoittanut sosiaalivirastoa ryhtymään toimenpiteisiin asunnottomien asumispalvelujen tason parantamiseksi ja kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin Läkkisepänkuja 7:n kokonaan ja Mäkelänkatu 46:n osittain kaavoittamiseksi asuntolakäyttöön sosiaalilautakunnan myöhemmin osoittamalla tavalla. Kaupunginhallitus on niin ikään todennut mm., että Läkkisepänkuja 7 ei sovi ensisuojakäyttöön, mutta hyvätasoiseksi asuntolaksi kiinteistö olisi korjattavissa.

Kiinteistölautakunta on kokouksessaan 11.11.02 tehnyt päätöksen lisätä Kiinteistö Oy Seitsenseppä -nimisen yhtiön vuokraaman 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin nro 28296 tontin nro 7 vuokrasopimukseen ehdon, että tonttia ja sillä olevaa rakennusta saa käyttää asuntolatarkoituksiin kymmenen vuoden ajan siitä, kun käyttötarkoituksen muutokselle on saatu rakennuslupa, kuitenkin kauintaan 31.12.2015 saakka. Muut vuokraehdot ovat entiset. Hankkeelle haetaan poikkeamislupaa rakennusluvan hakemisen kanssa samanaikaisesti.

Sosiaalilautakunta on kokouksessaan 10.12.2002 käsitellyt asuntola-asiaa ja saanut mm. tiedon, että Läkkisepänkuja 7:n omistaja Kapiteeli Oy käy talon yrittäjän kanssa neuvotteluja kiinteistön myymisestä ja myynnin edellytyksenä on asemakaavan muutos.

Hakija on syksyllä 2003 esitellyt hankkeen Sosiaaliviraston erityispalvelukeskukselle, joka on suhtautunut siihen myönteisesti.

Rakennusvalvontaviraston 27.11.2003 antaman lausunnon mukaan hakemuksen liitteenä olevaa suunnitelmaa voi pitää vasta hyvin alustavana. Ympäristöministeriön asuntosuunnittelua ohjaava Rakentamismääräyskokoelman osa G1 koskee myös asuntolan kaltaisia hankkeita. Kun majoitushuoneet ovat pieniä, kasvaa yhteistilojen tarve. Kerroksiin esitetyt tilat ovat edelleen liian pieniä näin suurelle käyttäjämäärälle. Mahdollinen ratkaisu voisi olla erilliset TV-huoneet molempiin kerroksiin. Rakennuksesta puuttuu kokonaan kunnolliset pesu- ja saunatilat, vaikka kellarin tasolla on runsaasti tilaa niiden rakentamiseen. Eräs vaihtoehto voisi olla se, että huoneissa ei olisikaan suihkua, vaan pelkästään käsisuihku vessassa ja sitä kompensoitaisiin kunnon saunatiloilla. Tällöin saataisiin huoneet selkeästi paremmiksi. Luultavasti säästettäisiin myös kustannuksia. Piha-alueen suunnittelu on edelleen puutteellista. Oleskelualue on alimitoitettu. Muutoin rakennusvalvontavirasto puoltaa poikkeamisen myöntämistä ja pitää sijaintia erinomaisena.

 

Rakennusvalvontaviraston lausunto on hakemusasiakirjojen liitteenä.

Osallisten kuuleminen

Selvitys naapureiden kuulemisesta on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Hakija on kuullut lähimmät naapurikiinteistöt (Läkkisepänkuja 5, 6 ja 8).

Paperipalvelu Oy (Läkkisepänkuja 6) vastustaa hanketta todeten, että asuntolan tulo naapuriin ei vaikuta positiivisesti liiketoimintaan. Lisäksi yritys on allekirjoittanut teollisuusalueen 20 yrityksen yhteisen vastustavan kannanoton.

Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti 4.2.2004 maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n mukaisen kuulemistilaisuuden Läkkisepänkuja 7 kiinteistössä. Hakija tiedotti kuulemistilaisuudesta Metsälän teollisuusalueen kiinteistöille ja yrityksille suoralla postilaatikkojakelulla. Tilaisuudessa hakijan asiamies esitteli asuntolahankkeen suunnitelmat ja tuleva yrittäjä Ring-asunnot Oy:n edustaja esitteli asuntolan ja yhtiön toimintaa. Sosiaaliviraston asuntoasiamies valotti asunnottomien asuntolatilannetta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yleisemminkin ja alueen kaavoittaja selvitti hankkeen viranomaismenettelyä. Tilaisuudesta oli ilmoitettu virallisella ilmoituksella paikallisessa, joka talouteen jaettavassa sanomalehdessä (Helsingin Uutiset) sunnuntaina 1.2.2004. Kuulemistilaisuuden puheenvuorot kirjattiin tilaisuuden aikana.

Kirjalliset mielipiteet oli pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon 23.2.2004 mennessä. Mielipiteitä kirjattiin kaikkiaan 20, joista 18 oli asuntolahanketta vastustavaa ja kaksi myönteistä. Osa vastustavista kannanotoista oli useamman allekirjoittajan yhteisiä julkilausumia. Samat allekirjoittajat saattavat olla useammassa kannanotossa. Jätetyt mielipiteet ovat hakemusasiakirjojen liitteenä.

Myönteisiä kannanottoja jätettiin kaksi.

Matti Kosola kannattaa 18.2.2004 päivätyssä kannanotossaan asuntolan perustamista Metsälän teollisuusalueelle. Samalla pitäisi etsiä lisää vastaavia kohteita alueelta, esimerkiksi Niittyläntie 9 tai 10 kohdilta ja myös uudisrakennusmahdollisuuksia (Setlementti-kodit) Maunula-Metsälä alueelta. Olisi hyvä markkinoida Ring-ideaa, jotta ajattelevat asunnon vuokraajat antaisivat yhä enemmän vuokrauksen vastaavien säätiöiden hoidettavaksi ja voisivat olla mukana eettisesti toimivissa osakeyhtiöissä.


Jaana-Maria Jukkara ja Joe Davidow
pitävät 23.2.2004 päivätyssä kannanotossaan suunnitelmaa hyvänä ja kannattavat tyhjillään olevien teollisuuskiinteistöjen muuntamista asunto- tai esimerkiksi kulttuurikäyttöön. Tässä tapauksessa kohde sijaitsee rauhallisella alueella lähellä muuta asuinaluemiljöötä, mutta kuitenkin siitä selvästi erillään vilkkaan Asesepäntien takana palveluiden ja julkisten kulkuyhteyksien äärellä.

Vastustavina kannanottoina hankkeen johdosta on kirjallisina esitetty 18 mielipidekirjettä, joista seuraavassa on lainattu asukasyhdistyksen ja sen yhteydessä jätetyt asukkaiden yhteiskannanotot sekä teollisuusalueen yritysten jättämä yhteiskannanotto, jonka on allekirjoittanut 20 kaikkiaan 59 alueen yrityksestä. Muut mielipiteet on referoitu.

Metsälä-seura ry on jättänyt seuraavan sisältöisen, 23.2.2004 päivätyn mielipiteen:

"Metsälän teollisuusalueelle oppilaitosrakennukseen (Läkkisepänkuja 7) on tarkoitus sijoittaa 10 vuodeksi asunnottomien asuntola ja kohteeseen haetaan nyt lupaa poiketa asemakaavasta. Asuntolahankkeen takana on Ring-asunnot Oy.

Metsälä-seura on saanut aiheesta lukuisia yhteydenottoja. Alueen asukkaat ovat olleet huolissaan useista asioista, joihin hankeen esittelytilaisuudessa ei pystytty vastaamaan tai ratkaisut eivät olleet hyviä.

Asuntolan koko on mielestämme aivan liian suuri. Metsälä on noin 1000 asukkaan yhteisö Maunulan, Oulunkylän ja Käpylän välissä. 60-paikkainen asuntola näin pieneen kaupunginosaan on liian iso, etenkin kun alueelle on tulossa myös pakolaisten 100-paikkainen vastaanottokeskus. Alueella on ennestään jo mielenterveyspotilaiden asuntola (Niemikotisäätiö). Alue on mielestämme jo kantanut vastuunsa kaupungin asuntolapaikoista.

Alueen sijainti Maunulan naapurissa ei myöskään paranna tilannetta. Maunulassa on keskivertoa enemmän huumeongelmia ja tämä asunnottomien asuntola tulisi sijaitsemaan vain 15 minuutin kävelymatkan päässä Maunulasta. Pelkäämme kovasti tällaista keskittymää. Hajasijoitus olisi paras ratkaisu.

Sosiaaliviraston edustaja kertoi hankkeen esittelytilaisuudessa, että osalla asunnottomista on jonkinlaisia ongelmia huumeiden, alkoholin yms. kanssa. Asuntolan yrittäjä Ring-asunnot asuttaa sosiaaliviraston heille osoittamia asunnontarvitsijoita. Sosiaalivirasto ei kuitenkaan asukasvalintaa tee, ja kun sitä ei tee myöskään yrittäjä, saamme tälle alueelle suuren ongelmakasaantuman. 60:en henkilöön mahtuu paljon erilaisia. Asuntolan on tarkoitus olla ns. normaali asuintalo, joten mitään ympärivuorokautista valvontaa ei tule. Hyvän tarkoituksen voi pilata vain muutama ongelmatapaus.

Ring-asunnot on ilmoittanut siirtävänsä oman toimistonsa kiinteistöön. Kiinteistölle tulee muodostumaan parkkipaikkaongelma, koska tontilla ei paikkoja ole kaikille. Kaavamuutosta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon työntekijöiden ja asukkaiden autojen parkkeeraus. Kadunvarrella paikkoja ei ole.

Lupaa asemakaavasta poikkeamiseen haetaan kymmeneksi vuodeksi. Kiinteistöön suunnitellaan rakennettavaksi 60 asuntoa kylpyhuoneineen. Kylpyhuoneet vaativat ilmastoinnin ja viemäröinnin. Emme ymmärrä, miten tämän jälkeen kiinteistö voisi palata oppilaitoskäyttöön. Tosiasiat pitäisi tunnustaa ja hakea muutosta asemaakaavaan eikä vain määräaikaista poikkeamista.

Toivomme kaupunkisuunnitteluviraston ottavan huomioon nämä seikat hankkeesta päättäessään. Liian paljon asioita on ratkaisematta, jotta hanketta voisi kannattaa.

Metsälä-seura ry on alueen asukkaiden etuja valvova paikallinen kaupunginosayhdistys ja sen yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimia yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa käsiteltäessä aluettamme koskevia merkittäviä asioita."

Metsälän asukkaiden yhteiskannanotto, jossa oli 138 allekirjoitusta, jätettiin Metsälä-seuran mielipidekirjeen kanssa 23.2.2004. Osa allekirjoittajista oli lisäksi jättänyt erillisen mielipiteen.

Yksi samansisältöinen 4 allekirjoittajan mielipide jätettiin erikseen 23.2.2004 (Anu Huttunen ym):

"Metsälän teollisuusalueelle oppilaitosrakennukseen (Läkkisepänkuja 7) on tarkoitus sijoittaa 10 vuodeksi asunnottomien asuntola. Asuntolahankeen takana on Ring-asunnot Oy.

Me Metsälän alueella asuvat haluamme tuoda esille näkemyksemme asuntolahankkeesta.

Asuntola on poikkeuksellisen suuri - 60 asuntoa - Metsälän asukaslukuun verrattuna. Metsälän suunnitellaan myös 100-paikkaista pakolaisten vastaanottokeskusta ja alueelle on jo sijoitettu mielenterveysongelmaisten asuntolat, joten Metsälä mielestämme kantanut oman osuutensa Helsingin asuntolapaikoista

Aiheesta järjestettiin esittelytilaisuus, jossa Ring-asuntojen edustajat eivät pystyneet kertomaan mitään valintakriteerejä asukasvalinnalle. Joten mahdollista on, että sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden kanssa aiheuttaa ongelmia, Kiinteistössä ei myöskään ilmoitettu olevan ympärivuorokautista valvontaa. Alue, jolle se on suunniteltu, sijaitsee aivan asuntoalueen laidassa ja lasten koulumatkan varrella.

Mielestämme tämä asuntolahanke on liian suuri ja mahdollisiin ongelmiin on huonosti varauduttu, jotta hankkeelle voitaisiin poikkeamislupa myöntää."

Metsälän teollisuusalueen yrityksistä Paperipalvelu Koskimo & Rännäli, Neste Metsälä, Suojalaite Oy, Topmainos Oy, Sarco Oy, Rontu Oy, Maalarimestarien Oy, Ravintola Metsälätähti, Helsingin Ensihoito ja Sairaankuljetus Oy, Suomen Cobra Systems Oy, Kyriiri Oy, Helsingin Painesäiliö Oy, Wilma Consulting Oy, Learnpoint Oy, Tukkuliike Kauko Iskanius Oy, Lihakallio Oy, Radiopari Oy, Suomen Erillisverkot Oy, Tehovideo Oy, Esko Nurmisen Maalaamo Oy ovat jättäneet 12.2.2004 seuraavan sisältöisen yhteisen mielipiteen:

"Vastustamme Kiinteistö Oy Seitsensepän (tontti 282296/5 Läkkisepänkuja 7) hakemusta väliaikaisesta asemakaavamuutoksesta, jolla tontilla olevaa teollisuus- ja toimistorakennusta voisi käyttää asuntolarakennuksena. Perusteena ilmoitamme seuraavaa.

Mikäli tontille tulee asuntola, on seurauksena se, että osa asukkaista tulee olemaan epäsosiaalista ainesta. Asuntolan pitäjät eivät mitenkään voi kontrolloida sitä, minkälaisia asukkaita alueelle tultaisiin asuttamaan. Sosiaalivirastosta tullaan varmasti osoittamaan moniongelmaisia tulokkaita tähän asuntolaan. Näiden asukkaiden ympäristölleen aiheuttama haitta ja riski ei ole ainoastaan se, mitä he itse aiheuttavat, vaan myös heidän ystäväpiirinsä aiheuttamat mahdolliset riskit. Nämä näkyvät lymyilemisenä sekä osittain jopa häiriköintinä kiinteistön läheisyydessä. Myöskään rikollisen käyttäytymisen lisääntyminen alueella (huumeet, murrot, väkivalta...) ei ole poissuljettua.

Metsälän teollisuusalueella on tällä hetkellä erittäin monimuotoista ja edustavaa liiketoimintaa ja alue kehittyy hiljalleen edelleen parempaan suuntaan. Alueella sijaitsee esim. sairaankuljetusyritys sekä mm. maanpuolustuslaitoksen kanssa sopimussuhteessa olevia turva-alan yrityksiä. Myös moni maalausalaan liittyvä yritys pitää varastoissaan sellaisia tarvikkeita, jotka varmasti kiinnostavat osaa potentiaalisista asukkaista. Lisäksi on tarjolla vaara suuronnettomuudelle, mikäli asiattomat henkilöt aikaansaavat esimerkiksi tulipalon maalaustarvikeliikkeen tai maalausliikkeen herkästi syttyviä ja räjähdysmäisesti palavia maali- ja liuotinaineita sisältävissä varastotiloissa. Vieressä oleva Neste huoltamon kahvio varmasti menettää asiakkaita, mikäli naapurustosta virtaa epämääräisen näköistä ainesta kahvioon. Alueelle on myös suunnitteilla lisää toimistorakennuksia. Asunnottomien asuntola tulee jarruttamaan näitä suunnitelmia. Suunnittelun osalta voidaan yleisellä tasolla todeta, että Metsälän alue on kaikkien toiminnan ja elämisen osa-alueiden osalta suunniteltu teollisuus- ja toimistokäyttöön, mistä syystä alue ei ole soveltuva asuntolatoimintaan.

Mahdollinen asunnottomien asuntola tulee kaiken kaikkiaan laskemaan alueen arvostusta. Tämä ei koske pelkästään alueella toimivia yrityksiä, vaan myös alueella olevat kiinteistöjen omistajat tulevat tuntemaan arvostuksen laskun vuokrien laskupaineina ja jopa vaikeuksina täyttää tyhjiä tiloja sekä kiinteistöjen laskevina arvoina. Kvläsaarisyndrooma ei ole kaukaa haettu ajatus.

Uskomme, että Läkkisepänkuja 5:ssä toimiva ammattikoulukin haluaisi naapurikseen mieluummin oppilaitaan kannustavia kuin varoittavia esimerkkejä. Asesepäntien toisella puolella oleva rauhallinen pientaloasuinalue ei myöskään haluaisi asunnottomien asuntolaa naapurikseen.

Mitä tulee väliaikaiseen (10v) asemakaavamuutokseen, toteamme, että näin pitkä väliaikaisuus helposti muuttuu lopulta toistaiseksi voimassaolevaksi tai jopa IopuIliseksi muutokseksi.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaupunkisuunnitteluvirasto siirtää sinänsä tärkeän verovaroilla tuetun asunnottomien asuntolan liiketoiminnan sijainnin paremmin sille sopivaan ympäristöön senkin takia. että Metsälän aluetta on jo kuormitettu sosiaaliviraston toimesta. Lisäkuormituksella voidaan edellä mainitun perusteella aiheuttaa vielä lisähaittaa verotulojen siirtymisellä Helsingin ympäryskuntiin sekä mahdollisiin työvoiman vähentymisiin.

Uskomme, että ymmärrätte asiakokonaisuuden ja päädytte vaatimuksemme mukaiseen ratkaisuun."

Sarco Oy vastustaa 4.2.2004 jättämässään mielipiteessä Kiinteistö Oy Seitsensepän (tontti 28296/5 Läkkisepänkuja 7) hakemusta väliaikaisesta asemakaavan muutoksesta, jolta tontilla olevaa teollisuus- ja toimistorakennusta voisi käyttää asuntolarakennuksena. Yhtiö on allekirjoittanut myös yritysten yhteisen kannanoton.

Marjo Heinonen (5.2.2004) toteaa Metsälän olevan pienen asuntoalueen, jolle on jo sijoitettu sosiaalisesti tuettua asumista. Asuntola olisi ylimitoitettu alueen asukaslukuun nähden. Koulumatkalla lapset kokisivat pelkoa käyttäessään asuntolan vieressä sijaitsevaa bussipysäkkiä tai kulkiessaan teollisuusalueen halki asemalle. Asuntolan valvontaa ei voida pitää hyvin järjestettynä. Tuettua asumista ei tule keskittää järjetöntä määrää samalle alueelle.

Risto Toivolan (5.2.2004) mielestä asuntolalle löytyy vähemmän ongelmia aiheuttava paikka.

Maire Jakovirta (10.2.2004) puntaroi 60 hengen asuntolan vaikutusta pieneen alueeseen. Pelkää liikkua vapaasti nytkin ja bussipysäkiltä on jo kokemuksia. Asunnottomat tarvitsevat asuntoja, mutta täytyykö heidät sijoittaa keskelle Helsinkiä. Tyhjiä taloja puretaan ja maakunta voisi ottaa omansa.

Pekka Ruhan (17.2.2004) mielestä asuntolan suunnitellut 60 paikkaa tulevat lisäämään alueen rauhattomuutta. Asunnottomuus ja päihteiden liikakäyttö ovat sidoksissa toisiinsa. Lapset eivät voi kulkea rauhassa omassa lähiympäristössään tai koulumatkalla. Asuntolan käyttötarkoitusta tultaisiin kymmenestä vuodesta varmasti jatkamaan. Korjauskustannukset asuntolapaikkaa kohden laskettuina ovat suuret. Yrittäjällä ei ole kokemusta suurista asuntoloista. Rakennus on yksi teollisuusalueen lähimpiä asutukseen nähden. Näitä erottava Asesepäntie on vilkasliikenteinen vain ruuhka-aikaan. Meluaita on suojana vain talojen pihojen kohdalla, ei teillä tai kulkuväylillä. Metsälässä on jo Niemikotisäätiön asuntola mielenterveyspotilaille ja teollisuusalueelle on suunnitteilla vastaanottokeskus. Asuntolahankkeen myötä tämäntyyppisten palvelujen rasite Metsälälle on täysin kohtuuton. Yrittäjän tausta ja taloudellinen tilanne olisi hyvä selvittää. Asuntolan tyyppisiä palveluita tarvitaan, mutta niiden vaikutus ympäristöön on otettava huomioon.

Jaana Rahijärvi (20.2.2004) toteaa, että rakennuksen remontti on kallis ja 60 selliä tuntuu ahneudelta. Talo täyttää inva-vaatimukset. Olisiko palvelutalo noin 30 hengelle mahdollinen? Yrittäjä ei vakuuttanut. Olisi inhimillisempää pyrkiä pienyksiköihin, kyllä kaupungissa tyhjiä taloja on.

Asunto Oy Uunisepäntie 13 (Juha Immonen ym.) (20.2.2004) katsoo, että poikkeuslupahakemus on hylättävä, koska rakennuksen käyttötarkoituksen muutos aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle (Maankäyttö- ja rakennuslaki172 § 1. momentin 1-kohta). Poikkeusta ei saa myöntää, koska se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen sekä aiheuttaa muutoin merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia (Maankäyttö- ja rakennuslaki 172 § 2. momentti). Edellä mainitut seikat perustellaan seikkaperäisesti viitaten mielipidekirjeeseen liitettyihin väliaikaisasumista koskeviin selvityksin.

Esa ja Eeva Pentikäinen (20.2.2004) toteavat, että Metsälän kaupunginosassa asuu noin tuhat asukasta, suurelta osin alueella pitkään asuneita sekä uusia lapsiperheitä. Metsälän alueelle on jo sijoitettu kehitysvammaisten päiväkeskuksen asuntola ja mielenterveysongelmaisten asuntola. Turvapaikanhakijoiden säilöönottoyksikkö siirtyy Metsälään vuonna 2004. Mikäli 60 asunnottoman asuntolan sijoittaminen toteutetaan, Metsälän asukasmäärästä on 20 % erilaisia mielenterveys- tai muista sosiaalisista ongelmista kärsiviä. Pienessä kaupunginosassa suuresta sosiaaliongelmaisten ryhmästä muodostuu liian hallitseva alueen asukaslukuun verrattuna. Asuntojen arvonalennus tulee olemaan merkittävä. Lasten koulutie ja asukkaiden kulkuyhteys asemalle kulkee kyseisen kohteen ohitse. Samanaikaisesti kadun toiselle puolelle ollaan toteuttamassa vanhusten asuintalohanketta. Kaupungin toivotaan järjestävän asunnot asunnottomille alueelta, joka on kaavoitettu asumistarkoitukseen.

Anu ja Tapio Karvonen (24.2.2004) ovat huolissaan asuntolan aiheuttamista häiriöistä ja asuntolan ohi koulumatkallaan kulkeville lapsille aiheutuvasta pelosta, turvattomuudesta ja mahdollisesta käsiksi käymisestä. Asuntolan suuri koko suhteessa Metsälän asukaskantaan huolettaa. Alueella jo olevien mielenterveysongelmaisten asuntoloiden ja Metsälään suunnitellun pakolaisten vastaanottokeskuksen katsotaan kuormittavan jo tarpeeksi Metsälää.

Leena ja Laura Siren-Nikkanen (23.2.2004) toteavat, että Metsälä on pieni yhteisö ja erilaisia asuntoloita on väkilukuun nähden kohtuuttoman paljon. Asuntolan pelätään aiheuttavan alueella levottomuuksia - mahdollisesti jopa rikollisuutta. Lisäksi asuntola mitä todennäköisimmin laskisi asuntojen hintoja tällä alueella.

As. Oy Helsingin Krämertintie 4 (23.2.2004) toteaa, että Metsälän asuinalue on ollut turvallinen sekä vanhuksille että lapsille. Metsälässä on jo suhteessa asukasmäärään paljon erilaisia asuntoloita. Asuntolan asukkaat tuskin oleilevat teollisuusalueella, jossa rakennus on. Läpikulkua Maunulaan tulee väistämättä, sillä palveluita löytyy asuntolan pohjoispuolelta (Maunulasta). Asuntola, johon on kaavailtu 60 asukaspaikkaa, on varsin suuri. Maunulan läheisyys omine sosiaalisine ongelmineen olisi riskitekijä asuntolan asukkaille. Maunulassa on sosiaalisia ongelmia, jotka heijastuvat jo nyt Metsälään.

Iris Huoso-Väisänen (23.2.2004) katsoo, että asuntolasuunnitelma vaarantaa ainutlaatuisen asumismiljöön. Kaupunki lienee suunnitellut alueelle myös pakolaiskeskusta. Onko tarkoitus "slummiuttaa" tämä nykyisin miltei keskustassa sijaitseva asumisalue?

Timo Väisänen (23.2.2004) Ilmoittaa vastustavansa kaavailuja muuttaa Metsälän pientaloalue alkoholistien, asunnottomien ja pakolaisten huvittelukentäksi. Tänne ei tarvita uutta Jakomäkeä tai "Mogadishu avenueta" (Rastila). Lienee tarpeeksi jo, että saamme kärsiä Maunulan huumeiden käyttäjistä ja työttömien vaellusreitistä Käpylän Alkoon.

Hannu Nikkanen (23.2.2004) toteaa, että Metsälä on pieni yhteisö, joka kantaa jo nyt enemmän kuin osansa Helsingin asunnottomien huollosta. Uusi asuntola nostaisi asuntoloihin sijoitettujen asunnottomien osuuden yhteisössämme noin kymmeneen prosenttiin, mikä ei voi olla vaikuttamatta elämään koko yhteisössä.

Asunto Oy Henkivartijantie 11:n asukkaat (23.2.2004) toteavat Metsälän teollisuusalueen olevan välittömästi asuntoalueen naapurina. Läkkisepänkujan kohdalla on bussipysäkki, jota monet metsäläläiset käyttävät keskustaan mennessään. Asuntola olisi lasten koulumatkan varrella. Suursuon sosiaalipalveluita hakiessaan asuntolan asukkaat käyttäisivät samoja kulkureittejä Suursuon bussipysäkeille kulkevien koululaisten kanssa. Metsälässä Niemikotisäätiön asuntoloissa asuville ja Ristola-yhteisön kehitysvammaisille koituisi pelkoa. Päivittäistavarakaupan alueesta saattaisi tulla asuntolalaisten ajanvietepaikka. Asuntolan asukkaiden pelätään olevan huumeiden käyttäjiä.

Lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei hakemuksessa esitetyn pienteollisuusrakennuksen muuttamiselle 60-paikkaiseksi asunnottomien asuntolaksi ole riittäviä maankäytöllisiä perusteita, vaikka asunnottomien asuntotarve on tällä hetkellä kasvamassa ja vaikka erityisryhmien kohdalla asian ratkaisumahdollisuudet ovat jatkuvasti vähäiset ja käytännössä aina erittäin vaikeasti toteutettavissa.

Metsälän teollisuusalueelle tyhjillään olleeseen teollisuuskiinteistöön (Nittylänpolku 9) on jo tulossa ulkomaalaisten vastaanottokeskus Katajanokan keskuksen lopettaessa toimintansa. Keskuksen paikkaluku vaihtelee 50-100. Keskus sai toimintansa aloittamiseksi määräaikaisen luvan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta poikkeamiseen. Hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginhallituksen poikkeamispäätöksestä tehdyt valitukset muuten, mutta lyhensi luvan voimassaoloaikaa päätöksen mukaisesta 10 vuodesta 5 vuoteen.


Metsälän pientaloalueella toimii kaksi Niemikotisäätiön mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköä, kehitysvammaisten päiväkeskus ja asuntola Ristola-yhteisö sekä ruotsinkielinen kehitysvammaisten päiväkeskus.

Asemakaavasta poikkeaminen voidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan myöntää erityisestä syystä. Erityisiä syitä ei ilmaista laissa, vaan niiden olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa erityisenä syynä voisivat olla esitetyn kaltaisten asuntolatilojen puute ja vaikeus löytää sopivia paikkoja niitä varten. Hankkeen perusteluna on esitetty sen yleishyödyllisyyttä ja toisaalta sitä, ettei suunniteltua hanketta ja sen sijaintipaikkaa voida pitää kohtuuttomana ympäristön kannalta. Olemassa oleva rakennus on teknisesti muunneltavissa asuntolakäyttöön.

Käyttötarkoituksen muutosta haetaan tilapäisenä kymmeneksi vuodeksi. Rakennuksen muuttaminen asuntolaksi vastaa kuitenkin kustannuksiltaan uudisrakentamista tai kenties jopa ylittää sen. Hankkeen vaatima kokonaisinvestointi on sitä luokkaa, että se saattaisi edellyttää käytön jatkumista, mikä tulisi vaatimaan asemakaavan muuttamisen. Esitettyä hanketta ei näin ollen voida varsinaisesti pitää tilapäisluontoisena.

Kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti on maankäytön suunnittelussa viime vuosina pitkään korostettu sekoittuvan rakenteen etuja, asuntojen ja työpaikkojen sijaintia lähekkäin. Metsälän teollisuusalue on voimassa olevassa yleiskaava 1992:ssa esitetty tuotanto- ja varastotoimintojen alueena. Uudessa yleiskaava 2002:ssa alue on esitetty työpaikka-alueena lisämääreellä teollisuus/toimisto/satama.

Uudessa yleiskaava 2002:ssa on toisaalla myös työpaikka-alueita, joiden merkintänä on "kerrostalovaltainen alue, asuminen/toimitilat", joilla siis toimintojen sekoittuminen olisi mahdollista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että asuntolat tulisi sijoittaa ensisijaisesti asuntoalueille, asumisen ehdoilla toimivan yhdyskuntarakenteen joukkoon ja kooltaan yhdyskuntarakenteeseen sulautuvana yksikkönä. Tämän vuoksi esitetyn keskitetyn asuntolan sijoittamiselle toimivalle pienteollisuus- ja yritysalueelle ei ole riittäviä perusteita.

Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon poikkeamishakemuksesta tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallinto-osastolle

(Markku Hietala, puhelin 169 4321

Jon Maury, puhelin 169 4222

Timo Vuolanto, puhelin 169 3363)


Alkuun

5

MUNKKINIEMEN TONTTIA 30024/22 SEKÄ KATUALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11299)

Kslk 2003-339, Helsingin Tiilimäki 22 As Oy 3.3.2003, Ymk s-posti 6.4.2004

Tiilimäki 22, karttalehti F4/S3

 

30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin 30024 tonttia 22 ja katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti

Alue sijaitsee Vanhan Munkkiniemen länsiosassa. Kaava-aluetta rajaavat Tiilimäen ja Nuottapolun katualueet sekä saman korttelin tontit 20 ja 21.

Tiivistelmä

Tiilimäen ja Nuottapolun kulmauksessa sijaitsevaa asuintonttia on laajennettu noin 120 m2 katualueelle. Asuinrakennuksen yhteyteen poikkeusmenettelyin rakennettu autotalli tulee näin sijaitsemaan tontilla. Nuottapolun levennyksen kohdalla aukio saa symmetrisen muodon, kun levennyksen molemmat sivut tulevat olemaan noin 12 m. Tontin rakennusoikeutta on korotettu nykytilanteen mukaiseksi.

Aloite

Tontin omistaja Asunto Oy Tiilimäki 22 on hakenut asemakaavan muuttamista tontillaan 30024/22 siten, että tonttia laajennetaan 120 m2 katualueelle. Rakennusta on laajennettu, joten rakennusoikeutta tulisi nostaa nykyisestä 60 k-m2. Rakennusoikeus tulisi olemaan 360 k-m2 ja tonttitehokkuus e = 0,22.

Asemakaava

Voimassa olevassa asemakaavassa asuintontin 30024/22 rakennusoikeus on 300 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,2 tontin pinta-alan ollessa 1 502 m2. Vanha rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2. Tontin ympäristö tulee säilyttää (A/s).

Nykytilanne

Tontilla sijaitsee vuonna 1950 rakennettu romanttista tyyliä edustava asuinrakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Ilmari Niemeläinen. Rakennusta on laajennettu kahteen otteeseen vuosina 2001 ja 2002 siten, että osa autotallia sijaitsee katualueella. Pihalla kasvaa vanhoja arvokkaita puita ja muuta kasvillisuutta. Tontin tehokkuus voimassa olevassa asemakaavassa on huomattavasti alhaisempi e = 0,2 kuin ympäristön yleinen tonttitehokkuus e = 0,4.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin laajentaminen katualueelle ja rakennusoikeuden vähäinen korottaminen. Asuinrakennuksen yhteyteen vuonna 2002 rakennettu autotalli tulee näin sijaitsemaan tontilla. Nuottapolun levennyksen kohdalla oleva katuaukio saa symmetrisen muodon. Katualueen osa (noin 120 m2) on vuokrattu hakijalle.

Asemakaavan muutosehdotus

 

Uusi tontti 30024/23 on asuinrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Tontille saa sijoittaa myös lähetystö- tai vastaavia edustustiloja. Rakennuksen enimmäiskerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus 360 k-m2. Vanha rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: Kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai katon kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan.

Uudisrakennuksessa on käytettävä harja-, pulpetti- tai aumakattoa. Katemateriaalin tulee olla peltiä tai tiiltä. Julkisivupintojen tulee olla rapattuja tai rappauksenomaisesti käsiteltyjä. Mikäli uudisrakennus liittyy vanhaan rakennukseen, julkisivujen tulee olla samaa materiaalia.

Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- ja oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava.

Tonttia varten on järjestettävä seuraavat autopaikkamäärät: 1 ap/140 k-m2.

Suunnittelun vaiheet

Kaavoitustyö on tullut vireille tontin 30024/22 omistajan hakemuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty siinä luetelluille osallisille ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 22.3.-2.4.2004. Mielipiteitä ei ole esitetty.

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

pinta-ala

m2

kerrosala

k-m2

k.alan lisäys k-m2

tehokkuus

e

Asuinrakennusten korttelialue (A/s)

1 622

360

60

0,22

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Hakijalta (Asunto Oy Tiilimäki 22) perittäneen asemakaavan muutoksen laatimisesta 1 600 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 29.4.2004 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11299 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle.

(Elina Virtala, puhelin 169 4318)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus 11299


Alkuun

6

MALMIN KORTTELIA 38260 JA KATUALUETTA SEKÄ PUKINMÄEN KATUALUETTA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHDYT MUISTUTUKSET JA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11225)

Kslk 1998-621, Khs 2003-2122/523 19.2.2004

Ratavallintie 1, karttaruutu H6/T3

 

38. kaupunginosan (Malmi) korttelia 38260 ja katualuetta ja 37. kaupunginosan (Pukinmäki) katualuetta sekä kaupunginosan rajaa koskevaan asemakaavan muutosehdotukseen esitetyt muistutukset ja annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 2.10.2003 alueen asemakaavan muuttamista siten, että liikerakennusten korttelialuetta (KL) oleva tontti 38260/1 muutetaan huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Katualuetta levennetään alueen länsipäässä ja tonttia levennetään Kehä I:lle päin.

Ehdotus on ollut nähtävillä 21.11.-22.12.2003. Siitä on esitetty kolme muistutusta. Lausunnon ehdotuksesta ovat antaneet Uudenmaan tiepiiri, ympäristölautakunta ja kiinteistölautakunta.

./.

Muistutukset ja lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.

Tiivistelmä

Muistutusten ja lausuntojen perusteella muutosehdotusta on muutettu siten, että ajoneuvoliittymän kielto -merkintä on poistettu korttelin LT-alueen puoleiselta rajalta sekä tarkistettu tontin korottamista ja rakennusten perustamista koskevaan määräystä.

Asemakaavan muutoksen selostukseen on lisätty liitekuvat päätepysäkin liikennejärjestelyistä ja bussilinja reittimuutoksesta. Asemakaavan selostuksen tilastolomaketta on korjattu siten, että LT-alueet on laskettu erillään muista katualueista.

Muistutukset

Asunto Oy Savelantie 3 (4.12.2003) ilmoittaa vastustavansa huoltoaseman sijoittamista tontille sen aiheuttamien liikenne- ja turvallisuus asioiden johdosta ja katsoo, että muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 54 § ja 58 § mukaan laiton. Yhtiö ei vastusta päätepysäkin siirtämistä, mutta katsoo, että bussiin nousuun tarkoitettu laituri tulisi sijoittaa kääntöpaikalle eikä katualueelle.

Savela-Seura ry (19.12.2003) huomauttaa, että sen vakaan käsityksen mukaan valmisteilla oleva asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 54 ja 58 pykälien vastainen. Seura katsoo, ettei sen aikaisemmin kaavan valmistelun yhteydessä esittämiä näkökantoja ole otettu lainkaan huomioon ja toistaa aiemman kirjeensä oleellisen sisällön:

MRL 54 § 2 mom:

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Seura katsoo huoltoaseman aiheuttavan ympäristöön kohtuutonta lisäpysäköintiä, liikenneturvallisuuden huononemista, kohtuutonta ilta- ja yöhaittaa, lisääntyviä ilma-, melu-, valo- ja roskasaasteita sekä turvallisuushaittoja. Seura katsoo edellä olevien aiheuttavan lain tarkoittamaa elinympäristön laadun perusteetonta heikkenemistä.

MRL 58 § 2 mom:

Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle.

Seura huomauttaa, että suunnittelualueen ympärillä olevat toiminnat ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia ja edellä kuvatut haitat ovat tämän lainkohdan tarkoittamia. Seura pyytää kaupunginhallitusta pysäyttämään kaavamuutoksen valmistelun.

Savelan palstaviljelijät ry (21.12.2003) huomauttaa, että kaavamuutos asettaan kaupungin hyvän imagon kyseenalaiseksi ja sisältää riskin, että asukkaat tulevat hakemaan vahingonkorvausta asuinympäristön ennakoimattomasta ja jopa jatkuvasta suunnitelmallisesta huonontamisesta. Lisäksi yhdistys huomauttaa liikenneonnettomuuksien riskin lisääntymisestä. Palstaviljelijät ry katsoo, että muutos huonontaisi yhdistyksen toimintaedellytyksiä, koska yhdistykselle saasteeton ilma ja muutoinkin roska- ym. saasteeton ympäristö on tärkeää.

Yhdistys huomauttaa Savela-seuran muistutukseen viitaten, että muutosehdotus on tuskin maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tarkoitusten ja erityisesti 54 ja 58 pykälän mukainen ja pyytää kaupunginhallitusta pysäyttämään asemakaavan muutoksen valmistelun.

Asemakaavaosasto katsoo, ettei asemakaavan muutos ole maankäyttö- ja rakennuslain yleisen tarkoituksen eikä myöskään pykälien 54 ja 58 vastainen. Moderni huoltoasema ei ole niin merkittävästi voimassa olevassa asemakaavassa määriteltyä liikerakentamista enemmän ympäristölle häiriötä aiheuttavaa, että käyttötarkoituksen muuttaminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai haittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle. Asemakaavaosasto on valmistelun yhteydessä tutkinut ja harkinnut aikaisemmin mielipiteissä ja nyt muistutuksissa mainittuja näkökohtia, eikä ole löytänyt perusteltua syytä mikä estäisi alueen käyttötarkoituksen muuttamisen. Asemakaavaosaston katsoo, ettei muutos aiheuta asuinympäristön laadun huononemista, liikenneonnettomuuksien riskin merkittävää lisääntymistä tai palstaviljelyn toimintaedellytysten huononemista. Myös ympäristölautakunta katsoo mielipiteessään alueen soveltuvan huoltoasemakäyttöön.

Päätepysäkin siirtäminen

Asunto Oy Savelantie 3:n muistutuksessa esitetään nousulaiturin sijoittamista kääntöpaikalle. Linja-autopysäkin tulee olla suoralla reunakiviosuudella, jotta kuljettajan näkyvyys peileistä turvataan ja jotta auton kaikki ovet saadaan reunakiven viereen. Näin taataan turvallinen ja sujuva nousu ja poistuminen. Käytettävissä olevan tilan puitteissa tällainen kohta voidaan kääntöpaikalla rakentaa ainoastaan tulohaaralle. Päätepysäkki toimii myös ajantasaus pysäkkinä ja se on mitoitettu 2:lle linjalle. Tästä syystä ainakin nousulaituri tulee pitää vapaana. Lisäksi matkustajan kannalta on tärkeää tietää mistä kohdasta linja-auto tarkalleen lähtee. Mikäli suunniteltu poistumislaituri toimisi myös nousulaiturina, tulisi sille voida kääntää linja-auto suoraksi reunakiven viereen kääntöpaikan pysäköintipaikalta. Pysäkkiä ei ole mahdollista muotoilla siten, että tämä toteutuisi. Nousupysäkin ainoa mahdollinen sijoituspaikka on Ratavallintien varressa.

Liikennemelu ja -määrät

Alueella on Kehä I:n aiheuttamaa liikennemelua. Melu ei kuitenkaan ole suunnitellun käytön kannalta ongelmallinen. Kehä I:n liikennemäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja syksyllä 2003 se oli noin 79 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisellä liikennemäärän kasvulla saavutetaan 100 000 ajoneuvon raja 10 vuodessa ja väylällä on odotettavissa ruuhkahaittoja. Alueen kohdalla on eritasoliittymän ramppi ja matala meluaita. Nykyisen ajoneuvoliikenteen ilmanpäästöjen epäpuhtauksien kannalta noin 55-60 m kaistale ajoradan vieressä ei sovellu käytettäväksi asumiseen. Huoltamo sijaitsee noin 60 m päässä ajoradasta. Ratavallintien liikennemäärä on nykyään noin 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennustettujen kassatapahtumien ja nykyisten linja-autovuoromäärien mukaan liikenne lisääntyisi noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Bussi- tai huoltamoliikenne ei aiheuta merkittävää haittaa Ratavallintien liikennöinnille eikä aiheuta haitallisessa määrin melu- tai ilmanpäästöjä.

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisin paikka on Ratavallintien, Rapakivenkaaren ja Malminkaaren liittymä. Nykyisellään merkittävän taustariskin muodostaa se, että liikenteellinen pääsuunta kulkee Malminkaaren ja Rapakivenkaaren suuntaisesti. Malminkaaren suunnalle asetettua kärkikolmiota ei usein noudateta. Liikennesuuntien tasoittuminen jatkossa parantaa merkityn väistämisvelvollisuuden toimivuutta.

Pysäköinti

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 1994 hyväksymissä ohjeissa huoltoasematonttien autopaikkamääräksi suositellaan 1 ap/50 k-m2. Pysäköintiongelmien välttämiseksi asemakaavan muutosehdotuksessa on määrätty autopaikkamääräksi 1 ap/40 k-m2. Tontin käytöstä esittämissään luonnoksissa Shell-huoltamot esitti vielä tätäkin enemmän autopaikkoja. Huoltamon ei voida katsoa aiheuttavan ympäristöön kohtuutonta lisäpysäköintiä.

Muut ympäristöhaitat

Savela-seura huomauttaa muistutuksessaan ympärivuorokautisen toiminnan mukanaan tuomien jengien aiheuttavan turvallisuusriskin alueelle. Asemakaavaosasto ei näe estettä muutokselle edellä mainitusta syystä, koska jengien kokoontuminen on muilla kuin asemakaavalla määrättävillä toimenpiteillä vältettävissä. Shell-huoltamoista kerrottiin, että heillä on ympäri vuorokauden auki olevia huoltoasemia mm. Itäkeskuksessa, Herttoniemessä ja Vallikalliossa eikä näillä huoltoasemilla ole ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä. Shell-huoltamoiden mukaan järjestyshäiriöt on pystytty välttämään puuttumalla häiriköintiin heti alussa, riittävällä valaistuksella ja kamerakontrollilla.

Aseman ilta- ja yökäytön sekä valojen ei pitäisi häiritä alueen asukkaita sillä lähimmät asuintalot sijaitsevat yli 100 metrin päässä huoltoasemasta. Aseman ja asuintalojen välissä on mm. asuintalojen 80 metriä leveä pysäköintialue. Ympäristön pitäminen roskattomana ja siistinä tulee olemaan myös aseman yrittäjän etu.

Asemakaavan muuttaminen mahdollistaa savelalaisten julkisen liikenteen palvelujen parantamisen. Tätä on kaikissa mielipiteissä pidetty positiivisena muutoksena.

Lausunnot

Kiinteistölautakunta (9.12.2003) mainitsee lausunnossaan, että se on jatkanut muutosalueen tontin varaamista Oy Shell Ab:lle vuoden 2004 loppuun saakka ja ilmoittaa puoltavansa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristölautakunta (9.12.2003) toteaa lausunnossaan, että sen mielestä Kehä I:n varressa sijaitseva liittymäalue soveltuu suunniteltuun huoltoasemakäyttöön. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä pysäköintialueiden ja toimistotalon takana, eikä huoltoaseman kävijämäärä tule merkittävästi lisäämään alueen liikennettä ja päästökuormitusta.

Ympäristölautakunnan mielestä asemakaavan selostusta tulisi täydentää esittämällä tiedot tonttia reunustavien katujen liikennemääristä ja niiden ennusteista sekä esittämällä arvio huoltoaseman ja Kehä I:n liikenteen ympäristövaikutuksista ja huoltoasemaliikenteen merkityksestä alueen kokonaistilanteeseen.

Asemakaavaosasto toteaa, että ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät selvitykset on lisätty asemakaavan muutoksen selostukseen.

Uudenmaan tiepiiri (3.2.2004) esittää lausunnossaan kaavamääräyksen tarkistamista siten, että LH-korttelialuetta koskeva kaavamääräys muutetaan muodosta "ei maanpintaa saa korottaa ilman luotettavaa geoteknistä selvitystä tai suunnitelmaan" muotoon "ei maanpintaa saa korottaa, rakennuksia perustaa tai rampin penkereitä ja kuivatuksia muuttaa ilman luotettavaa geoteknistä selvitystä ja suunnitelmaa". Tiepiiri huomauttaa, että ajoneuvoliittymän kieltoa koskevaa kaavamääräystä käytetään vain katualueella ja se tulisi poistaa LT-alueen puoleiselta reunalta. Asemakaavan muutos supistaa hieman LT-aluetta. Tiepiiri huomauttaa, että asemakaavaselostuksen liitteenä oleva tilastolomake on näiltä osin puutteellinen ja ehdottaa sen korjaamista. Uudenmaan tiepiiri pyytää käyttöönsä kaava-asiakirjat ja päätökset liitteineen, perusteluineen ja valitusosoituksineen.

Asemakaavaosasto toteaa, että tiepiirin lausunnossaan esittämät asiat on korjattu asemakaavan muutosehdotukseen ja sen selostukseen tiepiirin toiveiden mukaisesti.

Tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotusta on lausuntojen ja muistutusten johdosta täydennetty seuraavasti:

kaavakartasta poistettiin ajoneuvoliittymäkielto korttelin LT-alueeseen rajoittuvalta osalta.

maarakentamista ohjaavaa kaavamääräystä täydennettiin muotoon: "ei maanpintaa saa korottaa, rakennuksia perustaa tai rampin penkereitä ja kuivatuksia muuttaa ilman luotettavaa geoteknistä selvitystä ja suunnitelmaa".

Lisäksi asemakaavan muutoksen selostukseen liitettiin kaaviokuvat päätepysäkin liikennejärjestelyistä ja bussilinjan muutoksista. Asemakaavan selostuksen tilastolomaketta korjattiin siten, että LT-alueet on laskettu erillään muista katualueista.

Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavaosaston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 2.10.2003 päivätyn ja 29.4.2004 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11225 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää ettei tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä muistuttajille sekä Uudenmaan tiepiirille, jolle myös kaava-asiakirjat.

(Anu Kuutti, puhelin 169 4412

Markus Ahtiainen, puhelin 169 3466

Jukka Tarkkala, puhelin 169 4338)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11225

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Muistukset asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11225

 

Liite 5

Lausunnot asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11225


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Kslk

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

(Taru Koukkunen, puhelin 169 4452)


Alkuun