K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 4.3.2004 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

 
   

Asia

 

Sivu

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

19.2.2004 pöydälle pantu asia
Kamppiparkin laajennuksen ja keskustan huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin länsiosan asemakaavan muutosehdotus (nro 11275)

7

5

Raportti toiminnan ja talousarvion toteutumisesta vuodelta 2003

37

6

Kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2004 tulosbudjetti

38

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

19.2.2004 pöydälle pantu asia
Lausunto Sipoonkorpi II-työryhmän mietinnöstä

40

2

Kalasataman osayleiskaavan suunnitteluohjelma

43

3

Kalasataman metrokortteleiden yleissuunnitelma

56

4

Kadunvarsiliikkeet Kalasatamassa

62

5

Lausunto Suvilahden sähköaseman kytkinlaitoksen uusimisen hankesuunnitelmasta

67

6

Roihuvuoren keskuksen kaupallinen selvitys

70

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

19.2.2004 pöydälle pantu asia
Vuosaaren Aurinkolahden korttelia 54288, tonttia 54291/1 ja katu- ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11269)

72

2

Roihuvuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön kehittäminen - kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen tarkastelu

83

3

Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohje ja värisuunnitelma

87

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilanne

91

2

Rautatiekatujen ja Arkadiankadun liikennesuunnitelman tarkistaminen välillä Fredrikinkatu Mannerheimintie

99

3

Helsingin toinen metrolinja

101

b-asiat

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

4

Torpparinmäen tonttia 35169/16 koskeva asemakaavan muutosehdotus

105

5

Malmin kahta tonttia sekä puisto- ja katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11282)

108

6

Tapaninvainion Kirkonkyläntien katualuetta, puistoaluetta ja suojaviheraluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11272)

117

7

Lausunto Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n tunnuksetonta hautausmaata koskevista kirjeistä

127

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

4

19.2.2004 pöydälle pantu asia
Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee pysäköintiä Merisataman alueella

131

5

12.2.2004 ja 19.2.2004 pöydälle pantu asia
Lausunto tiedelinjan alustavasta liikennöintisuunnitelmasta 2004 - 2007

135

6

Pitäjänmäentien - Kaupintien - Korsutien kiertoliittymän liikenteen ohjaussuunnitelma

139

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

141


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kslk

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginhallituksen, kiinteistölautakunnan sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä yleissuunnitteluosaston ja asemakaavaosaston ilmoitukset:

Kaupunginhallitus 16.2.2004 § 205

Kaupunginhallitus pidentänyt Munkkisaaren kortteleiden 20235 ja 20240-20243, tonttien 20181/3 ja 20236/6 sekä katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueiden rakennuskieltoaikaa 25.2.2006 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2004-106) Asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 16.2.2004

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 5.2.2004 tekemiä päätöksiä.
(2004-334)

Kaupunginhallitus 23.2.2004

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 12.2.2004 tekemiä päätöksiä.
(2004-379)

Kiinteistölautakunta 3.2.2004 § 51

Kiinteistölautakunta on merkinnyt tiedoksi Hex Integrated Markets Oy:n kirjeen, jossa yhtiö ilmoittaa luopuvansa hankkeesta rakentaa uusi pörssitalo Hakaniemeen.
(2002-1174 ja 2002-2187) Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 10.2.2004 § 14

Helsingin hallinto-oikeus on 6.3.2002 kumonnut kaupunginvaltuuston päätöksen, jolla valtuusto on 9.5.2001 hyväksynyt Vallilan tontin 534/9 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen 10867 (Sturenkatu 21, Teollisuuskatu 5)

.

Korkein hallinto-oikeus on 4.2.2004 hylännyt Helsingin kaupunginhallituksen valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä ja pysyttänyt Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen.
(99-395) Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 16.2.2004 § 17

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 13.2.2004 kuulutettu valtuuston 14.11.2001 hyväksymästä Länsisataman puistoalueen asemakaavasta sekä korttelin 20178 ja katu-, puisto-, pysäköinti- ja rautatiealueiden ja Eiran katu-, puisto-, pysäköinti-, rautatie- ja vesialueiden asemakaavan muutoksesta 10800. Asemakaavan muutoksella muodostuu 20. kaupunginosan (Länsisataman) korttelit nro 20030-20034 ja 20039 sekä katu-, puisto-, pysäköinti- ja vesialueita ja 6. kaupunginosan (Eiran) katu-, puisto- ja vesialueita sekä yleisiä pysäköintialueita. (Alue sijaitsee Merikadun, Hernesaarenkadun ja Hylkeenpyytäjänkadun välisellä alueella ja rajoittuu etelässä mereen.)

Helsingin hallinto-oikeus on 15.8.2002 hylännyt Asunto Oy Eteläkärjen, Munkkisaari-Hernesaari-seura ry:n ym. valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä ja korkein hallinto-oikeus 30.1.2004 Asunto Oy Eteläkärjen ym. valitukset hallinto-oikeuden päätöksestä.
(2000-1197) Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 16.2.2004 § 18

Apulaiskaupunginjohtaja on todennut, että kaupunginvaltuuston 22.10.2003 hyväksymästä Herttoniemen tontin 43234/4 ja korttelin 43237 sekä puisto- ja vesialueiden ja Vartiokylän katu-, puisto-, urheilu- ja vesialueiden asemakaavan muutoksesta 11157 on valitettu. (Alue rajoittuu mm. Tulisuontiehen, Kivalontiehen, Untuvaisentiehen ja Strömsinlahdenpolkuun.)

Kaupunginhallitus on 19.1.2004 päättänyt määrätä asemakaavan muutoksen voimaan tontin 43234/4 osalta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitukset eivät kohdistu em. tonttiin. Päätöksestä on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla 13.2.2004 kuulutettu.
(2002-647) Asemakaavaosasto

Yleissuunnitteluosaston ilmoitus

./.

Yleissuunnitteluosastolla on valmisteilla Kalasataman osayleiskaava. Osayleiskaavaa valmistellaan liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muuta valmisteluaineistoa on esillä 15.3.-30.4.2004:

- Pääkirjasto, Rautatieläisenkatu 8

- Kirjakaapeli, Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2. krs

- Kallion kirjasto, Viides linja 11

- Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5

- Arabianrannan kirjasto, Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A

- Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs

Osayleiskaavan valmistelusta vastaa yleiskaavapäällikkö Pertti Kare, puh. 169 3325.

Asemakaavaosaston ilmoitus

./.

Etelä-Myllypuroon suunniteltavasta pientaloalueesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu teemana Moderni puukaupunki. Kilpailu tulokset julkistetaan 18.3.2004 ja ne esitellään yleisötilaisuudessa tiistaina 23.3.2004 klo 17.30 alkaen kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.

Puukaupunkialuetta ja sen eteläpuolista liikuntapuistoa koskevaa asemakaavan muutosta valmistellaan liitteenä olevan, täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asiaa valmistelee arkkitehti Marja Piimies, puhelin 169 4386, sähköposti marja.piimies@ksv.hel.fi

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen, kiinteistölautakunnan sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä yleissuunnitteluosaston ja asemakaavaosaston ilmoitukset.

(Taru Koukkunen, puhelin 169 4452)

LIITTEET

Liite 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 424, Kalasatama

 

Liite 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 422, Etelä-Myllypuro

 

Liite 3

Kartta asemakaavan muutosalueesta, Etelä-Myllypuro


Alkuun

4

19.2.2004 pöydälle pantu asia

KAMPPIPARKIN LAAJENNUKSEN JA KESKUSTAN HUOLTO- JA PYSÄKÖINTILIIKENTEEN TUNNELIN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11275)

Kslk 2003-115, HKR VIO 8.10.2003, Kalevankatu N:o 3 Kiinteistö Oy 29.1.2004, Kampin kaupunginosayhdistys ry s-posti 1.2.2004, Khs 2003-82/523 22.1.2003, Kytömaa-Lindén Kirsti 2.2.2004, Opev 44 28.1.2004, Ruoholahti Asunto Oy Bostads Ab, Ruoholahti Asunto Oy Bostads Ab hallitus 17.6.2003, Sjögren Kristina ruotsinkielinen 2.2.2004, Ykstoista Kiinteistö Oy s-posti 2.2.2004, Eläke-Fennia Keskinäinen vakuutusyhtiö s-posti 17.6.2003, Fredrikinlinna As Oy s-posti 23.6.2003, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura-Stadsplaneringssällskapet 18.6.2003, Kalevankatu 3 Kiinteistö Oy 18.6.2003, Kampin kaupunginosayhdistys-Kampens stadsdelsförening rf s-posti 16.6.2003, Lapinrinne Asunto Oy 16.6.2003, LUNA Kiinteistö Oy 18.6.2003, Nurmi Jukka s-posti 11.6.2003, Ruoholahdenkatu 16 As Oy 17.6.2003, Ruoholahti Asunto Oy Bostads Ab hallitus 17.6.2003, Sjögren K. ruotsinkielinen 16.6.2003, Taimi-Kiinteistö As Oy 17.6.2003, Ymk 411/762-03 18.6.2003

Karttalehti G3/S1, S2, Hanke 24-155

 

4. kaupunginosan (Kamppi) katu- ja puistoalueita sekä maanalaista tilaa korttelin 66 osilla tonteista 3,10 ja 11, korttelin 67 osilla tonteista 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 9, korttelin 68 osilla tonteista 3 ja 5, korttelin 69 osilla tonteista 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13, korttelin 70 osilla tonteista 1, 3, 7, 9 ja 11, korttelin 74 osilla tonteista 2, 3, 8, 10, 11,13 ja 14, korttelin 153 osilla tonteista 2, 3, 6, 7 ja 8, korttelin 154 osilla tonteista 1, 3, 5, 6, 7 ja 8, korttelin 156 osila tonteista 1 ja 29, korttelin 162 osilla tonteista 3, 59, 61 ja 63, korttelin 4001 tonteilla 3, 4, 5,10,11 ja 13 sekä osilla tonteista 8, 9 ja 12 koskeva asemakaavan muutos.

Asemakaavan muutoksella muodostetaan Kamppiparkin laajennus sekä ajoyhteys siihen Lastenlehdon puiston eteläosasta. Ajoyhteys jatkuu Kalevankadun alaisena muodostaen keskustan yleisen huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin länsiosan.

Tiivistelmä

Keskustaa palveleva huolto- ja pysäköintiliikenne on tarkoitus johtaa maan alle Ruoholahdenkadun ja Kluuvintunnelin välisellä alueella Kalevankadun ja Aleksanterinkadun alaisena liikennetunnelina kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.12.2003 hyväksymän periaatesuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutos laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäinen, länsiosan asemakaava käsittää Kamppiparkin laajennuksen (500 autopaikkaa) sekä huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin osuuden Ruoholahdenkadun ja Yrjönkadun välillä.

Pysäköintilaitoksen autopaikat ovat Kampin keskuksen sekä Kampin kiinteistöjen asemakaavan mukaisia paikkoja sekä kävelyalueilta poistuvia paikkoja. Väestönsuoja palvelee Kampin keskusta.

Maanalaisten tilojen ajoyhteys sijoittuu Lastenlehdon puiston eteläosaan. Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun liittymäaluetta järjestellään uudelleen, ajoluiska katetaan pääosin ja sovitetaan kaupunkikuvallisesti puistoympäristöön siten, että puiston ilme ja käyttöarvo säilyvät mahdollisimman hyvinä.

Maanalaiset tilojen ilmanvaihtohormit ja poistumistiet sijoittuvat puisto- ja korttelialueille. Korttelialueella (Ressun lukio) poistoilma johdetaan viereisen rakennuksen kattotason yläpuolelle ja Lapinlahden puistikossa noin 3-4 metrin korkeuteen.

Maanalaiset tilat toteutetaan kalliotunnelina. Lastenlehdon puiston länsireunaan sijoittuvan tunnelin sisäänajorampin rakentaminen tapahtuu päältä avattuna Lapinlahdenkadulle asti. Puisto joudutaan rakentamaan osittain uudestaan. Puiston saattaminen kokonaisuudessaan leikkipuistokäyttöön valmistuu arviolta 2007. Kamppiparkin laajennus on tarkoitus saada käyttöön samaan aikaan Kampin keskuksen valmistumisen kanssa vuonna 2006.

Hakemukset ja aloitteet

 

Kamppiparkki Oy ja SRV Viitoset Oy ovat hakeneet 20.1.2003 yhdessä asemakaavan muuttamista Kampin keskuksen pysäköintipaikkojen sijoittamisesta laajennettavaan Forumin pysäköintilaitokseen ja ajoyhteyden järjestämisestä Ruoholahdenkadulle johtavasta rampista.

Asemakaavan valmistelun alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti tutkittiin keskustan huoltotunnelin länsipään sijoittamista Kamppiparkin ajoluiskan yhteyteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Keskustan maanalaisen huolto- ja pysäköintiliikenteen periaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi 4.12.2003. Päätöksen mukaisesti maanalainen asemakaava laaditaan kahdessa osassa.

Suunnittelun lähtökohdat

Seutukaava

 

Ympäristöministeriön 18.6.1996 vahvistamassa Helsingin seudun seutukaavassa, joka sisältää taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet, alue on taajama-aluetta.

Yleiskaava 2002

 

Helsingin yleiskaava 2002:n mukaan alue on keskustatoimintojen sekä kerrostalovaltaista asunto- ja toimitila-aluetta. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu lisäksi Helsingin toisen metrolinjan sijainti.

Kaupunginhallituksen keskustan liikennesuunnitelmapäätös

 

Kaupunginhallitus teki 12.4.1999 päätöksen koskien Keskustatunnelin sekä keskustan liikennesuunnitelman jatkosuunnittelua. Päätös sisälsi mm. Keskuskadun muuttamisen kävelykaduksi ja keskustan huoltoliikenteen järjestämisen maanalaisesti jatkamalla Kluuvin huoltotunnelia länteen.

Maanomistus

 

Alueen korttelit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Puistot Lastenlehto ja Lapinlahden puistikko, Kampintori, katualueet sekä korttelin 66 tontti 3 (Ressun lukio), korttelin 162 tontti 3 (kaupunkisuunnitteluvirasto) ja korttelin 4001 tontti 12 (Annantalo) ovat kaupungin omistuksessa.

Rakennettu ympäristö

 

Maanalaiset tilat sijoittuvat Helsingin kantakaupungin tiiviimmin rakennettujen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten alle. Rakennukset ovat pääosin 1900-luvun alkupuolella rakennettuja. Pysäköintijärjestelyt ovat kadunvarsipysäköintiä tai sijaitsevat osittain hankalasti käytettävissä pysäköintikellareissa. Uusimmissa rakennuksissa 1960- ja 1970-luvulta lähtien pysäköinti on riittävän tilavasti järjestetty kellareihin.

Lastenlehdon puisto

 

Puiston pohjoisosa on leikkipuistona. Puiston eteläosassa on pienehkö pallokenttä, joka talvisin palvelee luistelua jääkenttänä. Puiston eteläkulman ja siihen liittyvän risteysalueen kevyen liikenteen järjestelyt sekä kadunkalusteet ja kierrätysastiat ovat toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti huonosti järjestettyjä.

Nykyiset ja suunnitellut alueen vaikutuspiirissä olevat maanalaiset tilat

 

Kaava-alueen pohjoispuolella on Kamppiparkin pysäköintilaitos 950 autopaikkaa. Laitos on S6-luokan 10 000 hengen väestönsuoja ja sen tulee täyttää väestönsuojavaatimukset kaikilta osin myös rakentamisen jälkeen. Luolan alin lattiataso on länsipäässä - 6,9 ja katto tasolla + 1,8.

Kampintorin alla on maanalainen sähköasema, jonka ajoyhteys on Urho Kekkosen kadun alla. Kävely-yhteys uudesta luolan laajennuksesta Kampin keskukseen alittaa em. ajoyhteyden kalliossa. Sähköaseman lattia on tasolla - 3,0 ja katto tasolla +6,6.

Syvällä kalliossa kaava-alueen alla pohjois-eteläsuunnassa kulkee Munkkisaari-Mäntymäki jätevesitunneli, jonka katon korkeusasema on -21,8.

Lisäksi kaava-alueen alla Fredrikinkadun suuntaisena kulkee rakenteilla oleva Kamppi-Erottaja-Kruununhaka yhteiskäyttötunneli. Tunnelin katon korkeusasema laskee luoteesta -32:sta kaakkoon - 34:ään.

Lisäksi kalliossa on kaava-alueen poikki kulkeva pitkän tähtäyksen tilavaraus Helsingin toiselle metrolinjalle.

Lapinrinteen ja Lapinlahdenkadun vesihuollon ja energiahuollon johtoja joudutaan siirtämään tunnelin rampin kaivannon takia.

Maa- ja kallioperä

 

Kallioperän laatu on alueella hyvää eikä kaava-alueella ole havaittu heikkousvyöhykkeitä. Kallioperä koostuu graniitista ja kiillegneissistä. Kallion pinta on korkeimmillaan Fredrikinkadun ja Annankadun välissä noin tasolla + 20. Maakerrosten paksuus vaihtelee 2-4 metriin. Rakennukset on perustettu maa- ja kalliovaraisesti.

Laaditut hankesuunnitelmat ja selvitykset

 

SRV Viitoset Oy on teettänyt Kamppiparkin laajennuksen suunnitelman ajoyhteyksineen. Ratkaisusta on tutkittu useita eri vaihtoehtoja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ohjannut työn siltä osin kun asemakaavalliset ja liikennetekniset suunnittelukysymykset ja eri hankkeiden yhteensovittamistarpeet ovat vaatineet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt asemakaavoituksen pohjaksi keskustan huoltotunnelin asemakaavoituksen edellyttämät tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset. Ilmatieteenlaitos on laatinut päästöselvityksen asemakaava-alueesta. Maanalaisten tilojen riskiselvitys valmistuu huhtikuussa.

Asemakaavan muutoksen tavoitteet

 

Keskustan kaupunkirakenteen kehittämiseksi, kävelykeskustan ja jalankulkualueiden laajentamiseksi sekä kiinteistöjen kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi on tarkoitus johtaa keskustaan suuntautuva Kampin ja Kluuvin huoltoliikenne ja pysäköintiliikenne maanalaisiin tiloihin Ruoholahdenkadun ja Kluuvin tunnelin välillä kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.12.2003 hyväksymän periaatesuunnitelman mukaisesti.

Tavoitteena on huoltotunnelin liikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä maanalaisen käyttöympäristön korkea palo- ja pelastusturvallisuustaso, hyvä orientoitavuus ja maan päällä kaupunkikuvallisen laadun paraneminen.

Tavoitteena on linjata yleinen huolto- ja pysäköintiliikenteen tunneli Ruoholahdenkadun ja Kluuvintunnelin välillä Kalevankadun ja Aleksanterinkadun alaisesti siten, että sen varteen voidaan sijoittaa liikekortteleita palvelevia huoltoliikenteen tiloja sekä aluetta palvelevat pysäköintilaitokset.

Tavoitteena on myös pintaan ja korttelialueille tulevien ramppien, poistumisteiden ja hormien kaupunkikuvallinen korkea laatu. Tavoitteena on maanalaisten tilojen pysty-yhteyksien sijoittaminen korttelialueille ja myös tältä osin julkisen tilan ja kaupunkikuvan parantaminen.

Tavoitteena on sijoittaa Kampin keskuksen sekä Kampin muiden kiinteistöjen asemakaavan mukaiset pysäköintipaikat Kamppi-parkin laajennukseen.

Siirtämällä autoliikennettä pois keskustasta keskittämällä pysäköinti ja järjestämällä sisäänajo keskustan ulkopuolelle pyritään keskustan liikennekuormituksen ja päästöhaittojen vähenemiseen.

Tavoitteena on Lastenlehdon puiston eteläosaan tulevan ajoluiskan ja risteysalueen liikenneturvallisuus erityisesti kevyen liikenteen ja jalankulun kannalta. Tavoitteena on risteysalueen katuympäristön ja puistoympäristön sekä korttelialueille ja julkiseen tilaan sijoittuvien poistumisteiden ja hormien kaupunkikuvallinen korkea laatu.

Tunnelin länsiosan suuaukon sovittaminen kaupunkitilaan pyritään

ratkaisemaan kattamalla ajoluiskaa ja sovittamalla se kaupunkikuvallisesti osaksi puistoa maisemasuunnittelun ja ympäristötaiteen keinoin.

Asemakaavan muutosehdotus

 
 

Asemakaavalla muodostetaan Kamppi-parkin laajennukselle, sen ajoyhteydelle ja väestönsuojalle sekä pysty-yhteyksille tilavaraukset. Keskustan alaisen huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin länsiosalle osoitetaan tilavaraus ja se linjataan Ruoholahdenkadulta Lapinlahdenkadun ja Kalevankadun alaisena Yrjönkadulle saakka. Asemakaava sisältää myös huoltotunnelin edellyttämät pysty-yhteydet sekä Kampin aluetta palvelevan muuntamon ja maanalaisten tilojen edellyttämät tekniset tilat. Asemakaavassa on otettu huomioon nykyiset tilat ja tulevat maanalaiset varaukset.

Laajuustiedot

 

Huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin pituus kaava-alueella on 830 m ja vapaa poikkipinta-ala on 84 m2. Tilavuus on 70 000 m3. Pysäköintilaitoksen kokonaispinta-ala on 20 000 br-m2. Pysäköintihallin laajuus on 15 500 m2, ajotunnelin/väestönsuojan laajuus on 2 000 m2 ja teknisiä tiloja kulkutiloineen on 2 500 m2. Kamppiparkin tilavuus yht. on 80 000 m3.

Ajoyhteys Lastenlehdon puistossa

 

Ajoyhteys maanalaisiin liikennetiloihin on osoitettu kaksisuuntaisena ajoluiskana Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun liittymään. Ajoluiska sijoittuu Lapinrinteen katualueen ja Lastenlehdon puiston rajakohtaan.

Ajoluiska sovitetaan kattamalla osaksi puisto-aluetta. Asemakaavassa määritellään myös ajoluiskan suun liikenneturvallisuuden edellyttämä vapaan näkemän alue. Ajoluiskan sijoitus ja mitoitus perustuu Ruoholahdenkadun liikenteen sujuvuuteen, liittymän liikenneturvallisuuteen sekä kaupunkikuvan vaatimuksiin. Ajoluiskan leveys on 8 m.

Ajoluiskan sovittamista puistoon on selostettu tarkemmin kohdassa: Lastenlehdon puisto.

Huolto- ja pysäköintiliikenteen tunneli

 

Yleisen huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin linjaus ja korkeusasemat on määritelty siten, että huolto- ja pysäköintiliikenne tunnelissa on mahdollisimman turvallista, liittyminen pysäköintilaitokseen tapahtuu oikeassa tasossa ja siten, että väylä voidaan toteuttaa kalliotunnelina.

Pysäköintiliikenne käyttää tunneliosuutta lännestä Kamppiparkin pysäköintilaitokseen sekä toisessa vaiheessa tunnelin itäosan valmistuttua Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen.

Huoltoliikenne voi käyttää tunnelia toisessa vaiheessa lännestä käsin Keskuskadulle saakka. Tunneli linjataan Kalevankadun ja Aleksanterinkadun alaisena ja se liitetään Kluuvintunneliin.

 

Tunnelin korkeusasemat

Tunnelin suuaukossa Lastenlehdon puiston eteläpäässä väylän korkeusasema on +8.0. Tunnelin korkeusasema laskee itään päin. Liikenneturvallisuuden takia tunnelin pituuskaltevuus on asemakaavamääräyksen mukaan enintään 7%.

Korkeusasemaan vaikuttaa muiden maanalaisten tilojen ja tunneleiden sijainti. Tunnelin pohja on Kamppi-parkin ajoliittymän kohdalla Malminrinteen ja Lapinlahdenkadun risteyksen alla -8.5 ja Annankadun ja Kalevankadun risteyksen alla tasolla -16.0, josta se edelleen laskee kohti Yrjönkatua.

Tunnelin mitoitus

Tunneli on kaksisuuntainen ja sen leveys on 12.6 m sekä 13.7 m niiltä osin, missä on pelastusyhteyden vaatima sivukäytävä. Maanalaisen väylän liikennetilan korkeus on 4.0 m ja vapaan tilan korkeus 4.2 m. Tunnelin korkeus lattiasta kattoon on 7 m. Tunnelin yläpuolelle ja sivuille on varattu 12 metrin suojavyöhyke (ehjää kalliota). Alapuolella suojavyöhyke on 5 m.

Huoltotunnelin poistumistiet ja pystykuilut

Huoltotunneli edellyttää pintaan johtavia kuiluja ilmanvaihdon tuloilmaa ja poistoilmaa sekä savunpoistoa varten (merkintä mai). Poistoilmakuilu on Lapinlahden puistikossa, jossa on 15 m2 hormi noin 3-4 metrin korkeudelle. Maanpintaan tulevan osan korkeus on varmistettu päästöjen leviämisselvityksellä.

Raitisilmakuilut sijoittuvat Lastenlehdon puistoon Lapinlahdenkadun varrelle (pinta-ala 15 m2) ja Ressun koulun pihalle korkean poistoilmakuilun alaosaan (pinta-ala 15 m2).

Huoltotunnelia palvelevat poistumistiet tulevat Lastenlehdon puistoon, Lapinlahden puistikkoon ja Ressun koulun pihalle (map1).

Pysäköintilaitos (Kamppiparkin laajennus)

 

Pysäköintilaitos on toimintatavaltaan yleinen pysäköintilaitos, jonne on tarkoitus sijoittaa Kampin asemakaavavelvoitteiden mukaisia paikkoja ja joka palvelee asiointipysäköintiä. Toteutustavaltaan kyseessä on yksityinen hanke.

Nykyistä Kamppi-parkin pysäköintilaitosta (950 ap) laajennetaan eteläpuolelle kahdella samansuuntaisella pysäköintiluolalla. Laajennuksen 500 autopaikkaa sijoittuvat kahteen tasoon. Hallit ovat 17 m leveitä ja 200 m pitkiä. Alimman pysäköintitason n. - 8,0 vapaa korkeus on 2,7 m ja ylimmän tason n. - 4,5 vapaa korkeus on 4,5 m.

Pohjoisen luolan itäpää varustetaan Kampin keskuksen 2000 suojapaikan väestönsuojaksi. Suojan lattian korkeusasema on n. - 8,0 ja se on yksitasoinen. Luolan korkeus on 6,5 m ja se on 110 m pitkä.

Vaakatasoiset kävely-yhteydet leveydeltään 3,5m ja korkeudeltaan 4,5 m sitovat eri tunnelijärjestelmät yhteen (merkintä map3).

Pysäköintilaitoksen ajoyhteys

Pysäköintilaitoksen liittymä sijaitsee maan alla Malminrinteen kohdalla. Vapaa ajokorkeus on 3.7 m. Laitoksen yleistä sisäänajokohtaa saa käyttää väestönsuojatarkoituksiin (ma-lv). Laajennukseen on yhteys myös Simonkadun ja Jaakonkadun nykyisistä ajoluiskista. Pysäköintilaitoksen nykyisen ja uuden osan välille järjestetään ajoyhteys.

Henkilökäynnit

Uusi pysäköintilaitoksen sisäänkäynti tulee Kampin keskukseen. Lisäksi nykyinen Urho Kekkosen kadun sisäänkäynti uudistetaan ja sijoitetaan Kampin keskuksen hissitorniin. Kamppi-parkin nykyiset yleisön sisäänkäynnit säilyvät Forumissa ja Kampintorilla (Malminkatu 12).

Suoraan kiinteistöön johtavia sisäänkäyntejä on Vakuutusyhtiö Fennian toimitilarakennuksessa (Kansakoulukatu 10). Kamppi-parkin laajennuksen tarvitsemat poistumistiet sijoittuvat Ressun lukion pihalle, Annantalon pihalle, korttelin 67 tontille 6, korttelin 153 tontille 6, korttelin 4001 tontille 5, Lapinlahden puistikkoon sekä suunnittelualueen ulkopuolelle Kampin keskukseen.

Maanalaisten pysäköintitilojen henkilöliikenne hisseillä ja portailla katutasoon tapahtuu olemassa olevien rakennusten kautta katutasoon siten, että niistä on esteetön yhteys myös kadulle tai korttelialueelle tai kadun alla yleisen jalankulun väylälle. Rakennuksiin johtaville porras- ja hissikuiluille on määrätty rakennusalat.

Pystykuilut

Kamppi-parkin 10 m2 poistoilmahormi johdetaan Ressun lukion tontilla itäpuolen naapuritontin rakennuksen (Suomi-Yhtiöt) seinää pitkin kattotasojen yläpuolelle. Kamppi-parkin raitisilmakuilu on Annantalon tontin eteläkulmassa kaksi metriä katutason yläpuolelle (13 m2).

Muuntamo (ma-ss)

 

Kampin osa-aluetta palveleva muuntamo sijaitsee Lapinlahden puistikossa Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmassa. Se on vanhentunut ja on suunniteltu uusittavaksi. Koska samalle paikalle on tarkoituksenmukaista sijoittaa huoltotunnelin poistoilmakuilu, väestönsuojan ilmavaihtokuilu sekä pelastautumisporras on todettu, että muuntamon tilavaatimuksen kanssa tilantarve puistossa kasvaisi yli 100 m2. Tämän johdosta uudistettava muuntamo, joka ei tarvitse päivänvaloa osoitetaan sijoitettavaksi maan alle.

Tekniset tilat (ma-tek)

 

Pysäköintilaitos, väestönsuoja ja liikennetunneli tarvitsevat omia teknisiä tiloja ilmanvaihtokoneistoa, kunnallistekniikkaa ja muuta ohjaustekniikkaa varten. Pysäköintilaitoksen tekninen tila on eteläisimmän luolan

Itäpäässä, väestönsuojan tekninen tila korttelin 153 tontin 3 alla ja liikennetunnelin tekninen tila on Lapinlahden puistikon alla.

Lastenlehdon puisto (VK)

 

Lastenlehdon puistoon tuleva ajoluiska on tarkoitus kattaa ja maisemoida kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti osaksi puistokokonaisuutta siten, että puiston käyttöarvot ja kaupunkikuvallinen ilme säilyvät.

Ajoluiskan alueen korkeatasoisen ratkaisun löytäminen on vaativa suunnittelutehtävä. Puistoaluetta ei voi pienentää ilman että ratkaisun yhteydessä puistoa kehitetään ja kenttäalueiden käytettävyyttä parannetaan.

Asemakaavassa määrätään ajoluiskan ja tunnelityömaan alueet puistossa ja katutilassa palauttamaan ja suunnittelemaan osaksi yhtenäistä puisto- ja ympäristökokonaisuutta. Ajoaukon suun kohdalla tulee lisäksi olla liikenneturvallisuuden kannalta riittävät näkemäalueet, jotka voidaan istuttaa matalana kasvillisuutena.

Ajorampin ympäristötaiteellisessa käsittelyssä ramppia kattava rakenne sovitetaan puistokokonaisuuteen siten, että se käytännöllisellä tavalla palvelee puiston käyttöä (mm. kentän katsomona, näköalapaikkana, terassoituna istutusalustana, kierrätysastioiden suojana).

Kaupunkikuva

 

Maan päälle tulevien kuilujen ja poistumisteiden näkyvät osat tulee sovittaa erityisellä huolella ja korkeatasoisella tavalla kaupunkikuvaan.

Maanalaisen käyttöympäristön toiminnallinen ja esteettinen laatu

 

Maanalaisia tiloja käyttää asioiva yleisö sekä siellä työskentelee jakeluliikenteen henkilökunta. Tilat ovat laajoja ja sijaitsevat syvällä maanpintaan nähden. Tästä syystä maanalaisen ympäristön ratkaisujen tulee vastata orientoituvuudeltaan, mitoitukseltaan, toimivuudeltaan ja materiaaleiltaan julkisten tilojen laatuvaatimuksia. Samalla tavalla kuin ajoluiska-alueelle luodaan oma visuaalinen luonne, tulee orientoitavuuden takia tunnelin sisätilaa jäsentää siten, että se kuvastaa yllä olevan kaupunkitilan tunnistettavia paikkoja.

Liikenne

 

Keskustan liikenteen ja pysäköinnin järjestelyt

 

Huolto- ja pysäköintiliikenteen tunneli avaa keskustan suuntaan uuden yhteyden, jonne siirtyy osa ydinkeskustan maanpäällisen katuverkon pysäköinti- ja huoltoliikenteestä. Tunneli parantaa yhteyksiä pysäköintilaitoksiin etenkin lännestä.

Tunneli liitetään katuverkkoon nykyisten ja uusien ramppien kautta. Uudet liittymäpaikat on valittu niin, ettei tunnelin liikenne ruuhkauta katuverkon tärkeitä solmupisteitä.

Ajoyhteydet Kamppiparkkiin (liikenneopasteissa nimenä pysäköintilaitos Forum) ovat Ruoholahdenkadulta uuden huoltotunnelin kautta sekä Simonkadun ja Jaakonkadun nykyisistä ajoluiskista. Mannerheimintien alaiseen laitokseen on jatkossa pysäköintiliikenteen ajoyhteydet tunneleita pitkin Ruoholahdenkadulta sekä Kalevankadulta.

Keskustan pysäköintipaikkojen kehitys

 

Kampin keskuksen uudisrakentaminen ja nykyisten kiinteistöjen saneeraaminen ovat lisänneet viime vuosina jonkin verran keskustan pysäköintipaikkojen määrää. Autopaikkatarve on täytetty uusilla pysäköintilaitospaikoilla. Laitoksiin on siirtynyt myös paikkoja kadunvarsilta ja tonteilta, jotka saneerausten yhteydessä on muutettu muihin käyttötarkoituksiin.

Pysäköintipaikkojen tarve

 

Kampin keskuksen asemakaavan mukainen autopaikkamäärä on 650 autopaikkaa. Tästä määrästä Kampin keskuksen alueelle sijoittuu yhteensä 370 autopaikkaa. Loput 280 autopaikkaa sijoitetaan Kamppiparkin laajennukseen.

Kamppiparkin laajennuksen 500 autopaikkaa jakautuvat seuraaviin kohteisiin:

 

Kampin keskus

280

autopaikkaa

 

Sähkötalon muutokset

100

 
 

Metrokortteli

30

 
 

Lähikiinteistöjen saneeraukset

30

 
 

Kadun varsilta poistuvat paikat

60

 
 

Yhteensä

500

autopaikkaa

Liikennemäärät

 

Pysäköintiliikenne

Liikennemäärien arvioinnissa on käytetty nykyisten keskustan pysäköintilaitosten käyttöaste- ja aikavaihtelutietoja. Näiden perusteella arvioidaan, että Kamppiparkki laajennettuna (950 + 500 autopaikkaa) tuottaa liikennettä 7 600 ajoneuvoa/vrk ja Mannerheimintien alainen uusi pysäköintilaitos (600 autopaikkaa) 6 400 ajoneuvoa/vrk.

Pysäköintiliikenteen suuntajakautumista on tehty oletukset liikennelaskentojen ja kaupallisten tutkimusten pohjalta.

Huoltoliikenne

Huoltotunneliyhteyden valmistuttua Keskuskadun ja sen länsipuolisten kortteleiden huoltoliikenteen käyntimääräksi on arvioitu 700 huoltoautoa vuorokaudessa ja Keskuskadun itäpuolen käyntimääräksi 400 huoltoautoa vuorikaudessa. Koko tunneliin on arvioitu näin ollen tehtävän yhteensä noin 1 100 huoltokäyntiä vuorokaudessa.

Huoltoliikenteen määrän arviointi perustuu keskustassa suoritettuihin laskentatietoihin sekä lisärakentamisesta johtuvaan huoltotarpeen lisääntymiseen.

Vaikutukset keskustan liikennemääriin on selostettu kohdassa: Asemakaavan muutoksen vaikutukset.

Maanalainen huoltoliikenne ja pysäköinti

 

Liikennevirran on oltava tunnelissa mahdollisimman häiriötön ja sujuva. Henkilöliikennettä jalan tai pyörällä tms. ei huoltotunnelissa sallita hätätilanteita lukuun ottamatta. Vaarallisten aineiden kuljetus on myös kielletty.

Maanalaisesta huoltotunnelista on ajoyhteys pysäköintilaitos Forumiin. Liittymä on alustavasti suunniteltu kiertoliittymäksi. Kiertoliittymä toimii rakentamisen aikana tai vaiheittain rakennettaessa myös luontevana kääntöpaikkana. Tarkemmat selvitykset saadaan riskianalyysin valmistuttua huoltotunnelin itäpään asemakaavan laadinnan yhteydessä.

Tunnelin liikenteellinen mitoitus

 

Pysäköintilaitosten ja huoltoliikenteen tuottamat kokonaisliikennemäärät vastaavat kokoojakadun liikennemääriä. Liikenneturvallisuussyistä on tunnelille asetettu sellaiset suunnittelukriteerit, että liikenne huoltotunnelissa on mahdollisimman sujuvaa ja turvallista ja tunnelissa olevien liittymien välityskyky on riittävä.

Tilaratkaisuna on yksi tunneli, jota liikennöidään kaksisuuntaisesti. Kaistaleveydeksi on suunniteltu 4,5 m. Poikkeustilanteita varten tarvittavan kävelykaistan leveys on toisella puolella 1,2 m ja toisella 0,9 m. Ajoradat on erotettu toisistaan keskikorokkeella, jonka yli voidaan poikkeustapauksissa ajaa, esim. ohitettaessa rikkoutunut ajoneuvo. Liikennemäärät ja nopeudet tunnelissa eivät edellytä kaksoistunnelia.

Liikenneturvallisuuden vuoksi tunnelin suurin sallittu pituuskaltevuus on 7 %. Tunnelin nopeusrajoitus on 30 km/h. Vapaan tilan korkeus on 4.2 m (sallittu ajoneuvon korkeus 4 m). Ajoneuvon suurin sallittu pituus on 12 m.

Yhdyskuntatekniikka

Rakennettavuus

 

Kallion laadun ja pinnan selvittämiseksi on tehty kairauksia Lapinlahden puiston alueella.

Huoltokadun ja Kamppiparkin laajennuksen sijoituksessa on otettu huomioon yläpuolisten kiinteistöjen kellaritilat. Huoltokadulle on varattu sivuilla ja päällä suoja-aluetta 12 m ja Kamppiparkille 10 m.

Uuden pysäköintiluolan toteuttaminen tulee tehdä niin, että olemassa olevan Kamppiparkin väestönsuoja täyttää S6 luokan väestönsuojien tekniset määräysten vaatimukset.

Kampintorin sähköaseman ympäristössä on todettu rikkonaista kalliota ja vaakajännityksiä, jonka takia louhintatyössä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Metrolinjaus Kampista Töölöön sekä Laajasaloon on otettu huomioon suunnitteluratkaisuissa.

Ennen rakennusluvan myöntämistä luvan hakijan on esitettävä hyväksytyt suunnitelmat kallion sekä rakennusten liikkeiden ja tärinöiden seurannasta. Rakentaminen ei saa aiheuttaa pohjaveden pinnan alenemista. Kalliotilat ruiskubetonoidaan sekä injektoidaan vesivuotojen minimoimiseksi

Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa rakennuksille tai muille maanalaisille tiloille tai rakenteille eikä puistoille, kaduille ja katupuuistutuksille.

Asemakaava-alueella on olemassa olevia kalliotiloja ja rakenteita, joita joudutaan ottamaan huomioon tai muuttamaan rakentamisen aikana.

Maanalaisten tilojen yläpuolella olevilla korttelialueilla rakennettaessa tai louhittaessa on otettava huomioon maanalaisten tilojen sijainti ja rakenteiden suojaetäisyydet siten ettei aiheuteta haittaa maanalaisille tiloille tai rakenteille.

Maanalaisia tiloja ei saa sijoittaa siten, että kallion suojavyöhykkeet estävät rakenteet asemakaavan tavoitteen mukaisten tilojen tarkoituksenmukaista toteuttamista naapuritonteilla.

Helsingin energian kaukokylmäjohtoja saadaan sijoittaa huoltokadun pohjalle.

Palo- ja pelastusturvallisuus

 

Huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin sekä myös pysäköintilaitoksen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Pelastautuminen, pelastaminen taikka tiloissa orientoituminen ei ole ilman erityistoimenpiteitä samalla tasolla kuin maan päällä. Turvallisuustaso ei saa muodostua heikommaksi kuin maanpäällisissä tiloissa. Vastaavasta maanalaisesta järjestelmästä, mitä kokonaisuutta nyt ollaan suunnittelemassa, ei ole esimerkkiä muualla. Pelastuslaitos on ollut kiinteästi mukana ohjaamassa työtä koko kaavaprosessin ajan.

Huoltotunnelin pelastautumisyhteydet on sijoitettu viranomaisten määräämällä tavalla 90 metrin välein. Tämä on toteutettu suorina yhteyksinä pintaan sekä tunnelin rinnalla olevan poistumistiekäytävän kautta.

Pelastustiet ja poistumistiet tulee rakentaa siten, että poistuminen maan tasolla on suoraan kadulle tai puistoon.

Poistoilmaa ja raitisilmaa varten tarvitaan ilmanvaihtokuiluja, jotka toimivat myös savunpoistossa. Kaikkia ilmakuiluja käytetään savunpoistoon. Korvausilmaa voidaan ottaa kaikista kuiluista. Poistumistiekäytävissä toteutetaan ylipaine estämään savu- ja pakokaasujen pääsy käytävään.

Pelastuslaitoksen vaatimuksesta tunnelin varustukseen tulee kuulumaan mm. poistumisteiden turva- ja merkkivalaistus, VIRVE-verkko ja kenttäpuhelinjärjestelmävaravoimajärjestelmä ym. Tunnelin käyttöä varten toteutetaan valvomo, joka toimii mahdollisesti myös pelastustoiminnan johtokeskuksena.

Pysäköintilaitoksen pelastautumisyhteydet on sijoitettu viranomaisten määräämällä tavalla 90 m välein. Käyttäjien pääasiallinen yhteys pysäköintitiloista maanpinnalle toimii hisseillä. Porrasyhteydet on suunniteltu ensisijaisesti hätäpoistumistiekäyttöön. Laitos liitetään yleiseen sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Tila varustetaan myös viranomaisten kanssa sovittavilla turvallisuusjärjestelmillä kuten esim. alkusammutuskalustolla, paloilmoittimella ja sprinklerillä.

Riskiselvitys

 

Huoltotunnelista on tekeillä riskiselvitys, joka koskee tapahtumariskejä, kuten tunnelipalo, liikenneonnettomuudet, vesivuodot sekä käyttöhäiriöiden vaikutukset (kesto ja laajuus) koko tunnelijärjestelmälle ja pintakatuverkolle. Työ valmistuu huhtikuun aikana.

Analyysin tuloksena esitetään valvontajärjestelmät, varareitit ja liikenteen ohjauksen periaatteet poikkeustilanteissa. Riskianalyysin perusteella ratkaistaan liittymätyyppi. Pelastuslaitos ottaa kantaa tunnelin turvallisuuteen ja liittymätyyppiin riskianalyysin jälkeen.

Riskiselvitys on tehtävä ennen kuin maanalaiselle rakentamiselle annetaan rakennuslupa.

Ääneneristysmääräyksiä

 

Ilmanvaihtohormien aiheuttama melu asuntojen ulkopuolella saa olla enintään 45 dB(A).

Rakennuskustannukset

 

Huoltotunnelista on laadittu kustannusarvio, joka perustuu asemakaavoitusta varten tehtyihin hankesuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu pääkaupunkiseudun hintatasoon perustuen (marraskuu 2003).

Ruoholahdenkadun rampin ja huoltotunnelin rakennuskustannukset ovat 14 milj. euroa (alv 0 % ). Rampin osuus kustannuksista on 2,7 milj. euroa (alv 0 % ). Kustannuksissa eivät ole mukana hankkeen toteuttamisen edellyttämä Lapinlahden puiston alueella tapahtuva puiston uudelleen rakentaminen, eivätkä katuliittymän kustannukset.

Kamppi-parkin laajennuksen kustannukset ovat yksityisiä investointeja. Autopaikka kalliossa maksaa noin 30 000 euroa, jolloin koko laitoksen kustannukset ovat noin 75 milj. euroa. SRV Viitoset Oy osallistuu huoltotunnelin rakennuskustannuksiin kuten muutkin huoltotunneliin aikanaan liittyvät kiinteistöt.

Nimistö

Nimistötoimikunta on käsitellyt keskustan huoltotunnelin nimeä kokouksessaan 3.12.2003 ja päättänyt ehdottaa, että sen itäosan nimeksi tulee "Kluuvintunneli" ja länsiosan nimeksi "Kampintunneli".

Asemakaavaratkaisun vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, puistoympäristöön ja kaupunkikuvaan

 

Lastenlehdon puiston eteläreunaan tuleva ajoyhteys ja pohjoisreunan poistumistie sekä Lapinlahdenpuistikkoon tulevat pysty-yhteydet ovat suurimmat kaupunkikuvassa näkyvät järjestelyt. Ajoluiska on tarkoitus kattaa ja maisemoida osaksi puistoa siten, että puiston laajuus, ilme ja käytettävyys säilyvät mahdollisimman hyvin nykyisenkaltaisena siten, että se käytännöllisellä tavalla palvelee puiston käyttöä (mm. kentän katsomona, näköalapaikkana, terassoituna istutusalustana, kierrätysastioiden suojana). Risteysalueen järjestelyjä voidaan samalla kaupunkikuvallisesti kohentaa.

Kaikki pysty-yhteydet sovitetaan puisto- ja katuympäristöihin kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Puistossa tehtävän päältä avattavan osuuden sekä poistumistie- ja ilmastointikuilurakennuksen johdosta häviää osa istutetuista puista sekä leikkipuiston kalusteet ja maastonmuodot. Myös pallo- ja luistinkentän ala pienenee nykyisellä paikalla merkittävästi ajorampin sijoituksen ja vaadittavien näkymäsektorien seurauksena. Käytännössä puisto joudutaan rakentamaan suurelta osin uudestaan. Puiston toiminnallinen luonne ja käyttö (leikki-, palloi-lu-, luistelu- ja oleskelualueet sekä läpikulku) pyritään säilyttämään ja kentän koko mitoittamaan tarkennetulla sijainnilla siten, että se edelleen soveltuu pallopeleihin.

Työmaan aikainen päältä avattava osuus tekee puiston käytön leikkipuistona vaikeaksi tai mahdottomaksi rakennustyön aikana. Kaksi päiväkotiryhmää on riippuvaisia tästä ulkoleikkitilasta. Myös Ressun ala-asteen koulu (Lapinlahdenkatu 10) käyttää puiston pallokenttää, jota tunnelin rakennusaikana ei voi käyttää ollenkaan. Sosiaalivirasto, jonka valvonnassa päiväkotitoiminta on selvittää päiväkotiryhmien ulko-oleskelun vaihtoehdot. Työmiehenpuiston kapasiteetti ja varustelu on tässä mielessä otettu tarkastelun kohteeksi.

Vaikutukset keskustan liikenteeseen

 

Asemakaava ja Kamppiparkin laajennus lisää Ruoholahdenkadun rampin länsipuolella olevaa liikennettä noin 12 %. Ruoholahdenkadulla rampin itäpuolella liikenne vähenee noin 5 %.

Huoltotunneli kokonaisuudessaan avaa keskustan suuntaan uuden yhteyden, jonne siirtyy osa ydinkeskustan maanpäällisen katuverkon pysäköinti- ja huoltoliikenteestä. Tunneli parantaa savutettavuutta ja yhteyksiä pysäköintilaitoksiin etenkin lännestä.

Huoltotunneli yhdessä Kampin maanalaisen terminaalin toteuttamisen kanssa antaa mahdollisuuden vähentää ja jäsennellä Kampin alueen katuliikennettä uudelleen.

Katujen liikennemäärät muuttuvat hieman. Kamppiparkin uusi ajoyhteys Ruoholahdenkadulla vähentää liikennettä Kampin katuverkolla noin 500 ajoneuvoa/vrk. Vähentyminen on merkittävintä Ruoholahdenkadulla ja reitillä Malminrinne-Kansakoulukatu-Simonkatu. Pitkällä aikavälillä arvioidaan pysäköintilaitoksen laajennuksen lisäävän Ruoholahdenkadun ramppiin tulevaa liikennettä noin 2700 ajoneuvoa/vrk, kun pysäköintilaitos Forumin liikenteen oletetaan kasvavan vähitellen kaksinkertaiseksi nykyisestä.

Kun Mannerheimintien alainen laitos valmistuu, siirtyy Kampin katuverkolta maanalaiseen tunneliin Ruoholahdenkadun ja Kalevankadun ramppien kautta liikennettä arviolta noin 2000 ajoneuvoa/vrk. Siinä vaiheessa, kun ajoreitit laitoksiin ovat vakiintuneet ja laitosten käyttöaste on saavuttanut ennusteen mukaisen tason, on liikennemäärän kasvu noin 1800 ajoneuvoa/vrk Ruoholahdenkadulla ennen tunnelin ajoaukkoa lännen suunnassa. Mannerheimintien laitoksen käyttäjämäärä on ennustettu olevan noin 1,7 -kertainen verrattuna poistuvien City Centerin ja Stockmannin laitosten käyttäjämääriin yhteensä.

Pysäköintilaitosten uusien ajoreittien vaikutuksesta Kampin sekä keskustan katuverkon liikenteestä vähenee noin 2500 ajoneuvoa/vrk. Ruoholahdenkadulla lännen suunnassa ennen tunnelin ajoaukkoa automäärä sen sijaan lisääntyy noin 4500 ajoneuvoa/vrk Forumin ja Mannerheimintien pysäköintilaitosten vaikutuksesta.

Huoltoliikenteen ajoreitit suuntautuvat jatkossa Mannerheimintien reitiltä Mechelininkadun ja Länsiväylän suuntiin. Korvaavat reitit ovat hiukan nykyistä pidempiä, mutta matka-aikatarkastelujen perusteella jonkin verran sujuvampia. Huoltotunneli siirtää Kampin katuverkolta pois päivittäin noin 50 huoltoajoneuvoa. Ruoholahdenkadun ajoluiskaa siirtyy käyttämään lopputilanteessa noin 1400 huoltoajoneuvoa/vrk.

Ruoholahdenkadun, Abrahaminkadun ja Lapinrinteen liittymien toimivuustarkastelu on tehty simulointiohjelmistolla. Toimivuutta on arvioitu iltahuipputunnin aikana klo 16-17, jolloin katujen liikenne on vilkkaimmillaan. Ydinkeskustassa pysäköintilaitosten ulosajoliikenteen huipputunti ajoittuu hieman ennen liikkeiden sulkeutumisaikaa kello 19-20. Toimivuustarkasteluissa tämä on huomioitu. Lisäksi on otaksuttu, että huoltoliikennettä voidaan ohjailla ja ohjeistaa niin, että se ei kuormita katuverkkoa pahimman iltaruuhkan aikaan.

Tässä liittymäkokonaisuudessa on huomioitava sekä joukkoliikenteen että huolto- ja pysäköintiliikenteen joustava liittyminen katuverkon muuhun liikenteeseen. Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun liittymän kuormitusasteeksi iltahuipputunnin aikana on laskettu 0,80.


Kamppiparkin (Pysäköintilaitos Forumin) nykyiset ajoittaiset ulosajoruuhkat helpottuvat liikenteen jakautuessa tasaisemmin kolmannen ulosajomahdollisuuden avauduttua lännen suuntaan.

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen

 

Alueen liikenneturvallisuus paranee huomattavasti, kun huolto- ja pysäköintiliikenteen ajoreitit selkeytyvät ja liikenne johdetaan helposti saavutettavista ja hahmotettavista kohdista maan alle. Kävelyalueiden laajennusmahdollisuus ja niiden saaminen autottomiksi sekä asuntokatujen liikenteen väheneminen lisää liikenneturvallisuutta. Tulevaisuudessa huoltoliikennetunnelin ajoyhteys voidaan liittää suoraan Keskustatunneliin mikä parantaa edelleen keskustan liikenneturvallisuutta ja vähentää liikennemääriä.

Vaikutukset ympäristöön, ilman latuun ja meluun

 

Rakentaminen aiheuttaa työnaikaista haittaa ympäristölle. Merkittävimmät työnaikaiset häiriöt aiheutuvat kallion räjäytyksistä, louheen kuljetuksesta ja työnaikaisista rakennustarvikkeiden kuljetuksista. Louhintatöiden normaaleihin toimintatapoihin kuuluu mm. alku- ja loppukatselmus lähialueiden kiinteistöissä, tärinäherkkien atk- ym. laitteiden ja esineiden kartoitus, eristäminen ja valvonta koko louhintatyön ajan sekä töiden kulusta tiedottaminen.

Liikenteen johtaminen tunneliin vähentää melua Ruoholahdenkadun rampin kohtaa lukuun ottamatta. Arvioitu liikennemäärän lisääntyminen rampin kohdalla on 2700 ajoneuvoa/vrk, kun kadun nykyinen liikennemäärä on noin 26 000 ajoneuvoa/vrk. Melutaso nousee enimmillään katuverkon ruuhkatunnin aikana noin 1 dB(A) tai alle sen.

Jalankulkuympäristöjen ilma tulee uusien järjestelyjen myötä puhtaammaksi. Hiilimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuudet alenevat yleisen ilman laadun paranemisen myötä. Kun huolto- ja pysäköintiliikenne käyttää maanalaisia tiloja poistuu myös talviaikaisen kylmäkäynnistyksen haitallinen vaikutus katutasosta, kun autot voidaan käynnistää lämpimässä tilassa.

Ilmatieteenlaitos on arvioinut huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin länsipään ja Kamppiparkin laajennuksen ilmanlaatuvaikutuksia leviämismallilaskelmin. Selvityksessä arvioitiin ilmanvaihdon kautta ulkoilmaan johdettavien pakokaasujen aiheuttamia typpidioksidi- ja hiilimonoksidi pitoisuuksia poistoilmahormien lähiympäristössä sekä Ruoholahdenkadun rampin vaikutuspiirissä.

Mallilaskelmien tulosten mukaan sekä huoltotunnelin että Kamppiparkin poistoilmahormien kautta ulosjohdettujen pakokaasupäästöjen aiheuttamat pitoisuudet jäävät ilmanlaadun ohjearvoihin verrattuna pieniksi. Kamppiparkin ilmanvaihtohormin päästöt aiheuttavat lähirakennusten kattotasolla hiilimonoksidipitoisuuksia, jotka ovat alle 15 % terveysvaikutusperustaisista voimassa olevista ohjearvoista ja typpidioksidipitoisuuksia, jotka ovat alle 10 % ohjearvoista. Poistoilmahormin korkeudeksi riittää 2 m yli rakennuksen kattotason.

Lapinlahden puistikon huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin poistoilmahormin päästöt aiheuttavat korkeimmillaan maanpintatasossa ja lähirakennusten julkisivuilla typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksia, jotka ovat selvästi alle 10 % ohjearvoista. Tulosten mukaan ilman laadun kannalta riittävä poistoilmahormin korkeus on 3-4 metriä maan pinnasta.

Tehtyjen mallilaskelmien mukaan liikennetunnelin suuaukon ympäristön typpidioksidipitoisuudet ovat jo nykyisin suhteellisen lähellä ilmanlaadun ohjearvoja. Pitoisuudet ovat suurimmillaan Ruoholahdenkadun ja Lapinrinteen risteysalueella ja sen läheisyydessä, jossa typpidioksidipitoisuudet ovat nykyisin korkeimmillaan noin 97 % vuorokausiohjearvoista ja 72 % tuntiohjearvosta.

Liikennetunnelin suuaukon kautta ulkoilmaan vapautuvat päästöt ja huoltotunnelin seurauksena Ruoholahdenkadulla lisääntyvä liikenne kasvattavat hiukan typpidioksidipitoisuuksia. Pitoisuudet maan pintatasolla jäävät kuitenkin edelleen hienokseltaan alle ohjearvojen. Lastenlehdon leikkipuiston alueella pitoisuudet ovat sekä nykyisessä tilanteessa että tulevassa tilanteessa selvästi alle ohjearvojen. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa selvästi alle ohjearvojen.

Toteuttaminen

Kaupungin ja kiinteistönomistajien on tarkoitus perustaa yhtiö vastaamaan yleisen huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin toteuttamisesta. Kiinteistövirasto on neuvotellut tunnelin rakentamisen kustannusjaosta ja sopimuksista kaupungin ja yksityisten kesken. Pysäköintilaitos liittyy katuverkkoon Ruoholahdenkadulta kaupungin toteuttaman huoltokadun kautta. Liittymän jälkeinen ajotunneli/väestönsuoja pysäköintilaitokseen tulee yleiseen käyttöön. Kamppiparkin laajennuksen toteuttamisesta vastaa SRV Viitoset Oy.

Maanalaisten tilojen rakennustyöt käynnistetään työtunnelin louhinnalla Lastenlehdon puistossa. Koko tunnelin työ etenee vaiheittain. Kamppiparkin laajennus on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2006. Huoltokadun rakentaminen alkanee samassa aikataulussa ja valmistuminen riippuu tunnelin itäosan hankkeiden toteutumisesta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

 

Kamppiparkki Oy ja SRV Viitoset Oy ovat hakeneet 20.1.2003 yhdessä asemakaavan muutosta Kampin keskuksen pysäköintipaikkojen sijoittamiseksi laajennettavaan Forumin pysäköintilaitokseen ja ajoyhteyden järjestämisestä Ruoholahdenkadulle johtavasta rampista.

Viranomaisyhteistyö

 

Asemakaavan laatimiseen ja sen aikana tehtyihin selvityksiin sekä hakijoiden ja kiinteistönomistajien tekemiin hankesuunnitelmiin on liittynyt kattava ja laaja viranomaisyhteistyö.

Osallistuminen ja vuorovaikutustilaisuudet

 

Ilmoitus Kamppiparkin laajennuksen ja huoltotunnelin länsiosan asemakaavalaadinnan valmistelusta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 §) sekä tiedotustilaisuudesta lähetettiin osallisille 21.5.2003.

Kamppi-parkin laajennuksen ja Ruoholahdenkadun ajoyhteyden osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelma-aineistoa on ollut nähtävänä 30.5.-18.6.2003. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti tavoitteena oli selvittää tunnelin jatkamista Aleksanterinkadun suuntaan huolto- ja pysäköintiliikennettä varten.

Asukkaille ja muille osallisille järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 3.6.2003 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.

Asemakaavan muutosluonnos sekä suunnitteluaineistoa on ollut nähtävillä 19.1.-2.2.2004. Valmistelijat ovat esitelleet asemakaavan muutosta ja suunnitteluaineistoa yleisölle sopimuksen mukaan. Lisäksi 21.1.2004 klo 15-18 yleisölle on järjestetty esittelytilaisuus ja keskustelumahdollisuus asemakaavan valmistelijoiden kanssa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt kannanotot

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli palautetta 12.6.-7.8.2003 välisenä aikana kirjeitse, sähköpostitse ja puhelimitse. Palaute sekä myös yleisötilaisuudessa esitetyt puheenvuorot on kirjattu.

./.

Yleisötilaisuuden muistio on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Asiasta antoivat kannanottonsa seuraavat osalliset:

Jukka Nurmi esittää, että nykyinen Forumin parkkihallin henkilökulun sisäänkäynti Kampintorin etelälaidalla (Malminkatu 12) tulisi parkkihallin laajennuksen myötä tehdä viralliseksi.

K.Sjögren, Lapinlahdenkatu 7 vastustaa parkkiluolan sisäänajoaukkoa Abrahaminkadun ja Ruoholahdenkadun risteyksessä. Jatkuvasti lisääntyvä liikenne häiritsee jo nyt, louhinta yötä päivää lisäisi häiriötä. Tarpeellisia puistoja hävitetään. Parkkipaikkoja ja -luolia tulisi sijoittaa kaupungin ulkopuolelle ja kieltää yksityisautojen käyttö keskustassa.

As Oy Taimi-kiinteistö (Hietalahdenkatu 9/Ruoholahdenkatu 18) ja As Oy Ruoholahdenkatu 16 eivät hyväksy asemakaavan muutosta sisäänajon osalta. Ramppi Abrahaminkadun ja Ruoholahdenkadun risteyksessä aiheuttaa melu- ja saastehaittaa taloyhtiön asukkaille nykyistä enemmän, lisääntyvä liikenne ja erilaiset liikennejärjestelyt vaikeuttavat asukkaiden pääsyä kotiin. Ne ehdottavat vaihtoehtoisen ajoyhteyden järjestämistä Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksestä.

As Oy Lapinrinne ( Lapinrinne 2) vastustaa hanketta sillä perusteella, että sisäänajoaukko lisää autoliikennettä risteyksessä ja lisää ympäristöhaittoja, heikentää asukkaiden elämänlaatua ja alentaa kiinteistön arvoa. Sisääntuloaukko on sijoitettava muualle, esim. Porkkalankadun katusillan alle.

Kampin kaupunginosayhdistys esittää, että kun sisäänajo on Ruoholahden Villojen edestä, ajomatka muodostuu poikkeuksellisen pitkäksi.

Henkilökulkuyhteys Lapinlahden puistikosta on kaukana ja palvelee Albertinkadulla ja Eerikinkadulla asioivia eikä Kampin keskustassa kävijöitä. Kulkuyhteydet ovat kaukana toisistaan ja parkkihallin äärilaidoilla. Shoppailijoiden matkat tulevat pitkiksi eikä parkkihallin käyttö houkuttele. Sisäänajo on Lastenlehdon puistossa ja pilaa Kampin tärkeimpiä puistoja, kentän käyttö sisäänajokohdan yläpuolella kärsii, kun melu ja saaste häiritsevät. Parkkiluolan liikenne kuormittaa Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun jo ennestään raskasta liikennettä ja vaikuttaa negatiivisesti asumisen viihtyvyyteen ja terveellisyyteen. Kun Kamppiparkin laajennuksesta pääsee ajamaan vanhaan parkkiluolaan voi olettaa, että koko läntinen henkilöautoliikenne ohjautuu Lapinlehdon puiston alta parkkiluolaan, mikä olisi tuhoisaa asumisen viihtyvyydelle ja terveellisyydelle. Kamppiparkin laajennuksen sisäänajokohta tulee sijoittaa muualle paikkaan, jossa ei ole puistoa ja asutusta.


Kampin keskuksen rakentamisen edellytyksenä on ollut sellaisen asemakaavan hyväksyminen, jossa pysäköinnin velvoitepaikat on sijoitettu Urho Kekkosen kadun alle. Yhdistys ei hyväksy, että aikaisemmasta asemakaavasta poiketaan, sillä keskustassa asioivien asiointimukavuutta ja -sujuvuutta ja liikenteen sujuvuutta ei nyt esillä olevalla suunnitelmalla saavuteta.

Yhdistys pyytää kustannus- ja käyttövertailun Urho Kekkosen kadun alla olevan pysäköinnin ja uuden suunnitelman mukaisen ratkaisun välillä ja pyytää vaihtoehtoja Kamppiparkin laajennukselle. Sisäänajo tulisi tutkia hiljentymiskappelin paikalle (ja sijasta) ja ulostulo Fredrikinkadulle, jos katu suunnitellaan kaksisuuntaiseksi.

Pysäköintihallin vaihtoehdoksi esitetään Sähkötalon alaista kellaripysäköintitilaa sen perusteella, että Kampin keskuksessa on jo nyt riittävästi liiketiloja. Tulisi tutkia mahdollisuus käyttää linja-autojen ajoreittejä leventämällä ajokaistoja henkilöautoille tarkoitetuille ajokaistoille.

Eläke-Fennia Keskinäinen vakuutusyhtiö, Kansakoulukuja 1 painottaa, että pääkonttorikiinteistön (Fredrikink. 57) hissiyhteys Forumin pysäköintilaitoksen Fredrikinkadun nykyiseen henkilökulkuyhteystunneliin säilyy nykyisen tasoisena.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura ry huomauttaa, että kaupunki ei ole esittänyt kaupunkisuunnittelullisia perusteita maanalaisten pysäköintitilojen lisääntymiskehitykselle, pysäköintitilat lisäävät ajoneuvoliikennettä ydinkeskustan katuverkossa ja sinne johtavilla ydinkeskustan reuna-alueiden kaduilla. Sisäänajorampit aiheuttavat pysyvää vahinkoa kaupunkikuvaan. Maanalaisten pysäköintitilojen rakentamisen seurauksista maan päällä ja ajoramppien kaupunkikuvallisista ratkaisumalleista tulisi käydä julkinen keskustelu.

Kiinteistö Oy Luna, Mannerheimintie 12/Kalevankatu 2 ja Kiinteistö Oy Kalevankatu 3 toteaa, että Stockmannin uusi pysäköintilaitoshanke on aikaisemmin yhdistetty Aleksanterinkadun huoltotunneliin, jonka läntinen ajoyhteys oli esitetty Mannerheimintien ja Kalevankadun risteykseen. On ilmoitettu, että mikäli huoltotunneli voidaan yhdistää Kamppiparkin ajoyhteyteen yhteys Mannerheimintie/Kalevankatu poistuu. Huoltoliikenne Mannerheimintien kautta Kalevankadun rampille on keskustan liikenteen sujumiselle ja kaupunkikuvallisen laadun kannalta epätarkoituksenmukainen ratkaisu. On tärkeää vähentää raskasta liikennettä keskustassa, joten keskustan huoltoliikenteen läntisen ajoliittymän sijoittaminen Ruoholahdenkadulle on kannatettava.


As Oy Ruoholahti Bostads Ab
, (Lastenkodinkatu 2-10, Ruoholahden Villat) on huolissaan siitä, että keskustan rauhoittaminen liikenteeltä tarkoittaa ajoliikenteen ohjaamista keskustaa ympäröiville asuinalueille. Asukkaiden kannalta on tarkoituksenmukaisempaa ohjata läpiajo- ja pysäköintiliikenne maan alle jo ennen asuntoalueita hyödyntäen esim. olemassa olevaa ratalinjausta.

As Oy katsoo, että pysäköintilaitoksen tunnelin kytkeminen huoltotunneliin lisää läpiajoliikennettä ja vaikeuttaa maanalaisen julkisen raideliikenteen kehittämistä myöhemmin (kallioresurssien puute). Urho Kekkosen kadun alla olevien velvoitepaikkojen liike-elämälle halvempi sijoitus ei saa tarkoittaa heikentyviä asumisoloja muualla. Sähkötalon olemassa olevan kellaripysäköinnin poistaminen ei voi olla uuden pysäköintilaitoksen perusteluna.

Kiinteistön jalostuksen edistäminen ei saa ohittaa keskusta-asumisen ja julkisen liikenteen kehittämistä, keskustasuunnitelman yksi perustelu oli parantaa julkisen liikenteen edellytyksiä eikä lisätä keskustaan suuntautuvaa autoilua. Pysäköintilaitoksen yhdistäminen olemassa olevaan luolaan antaa aihetta pelätä, että koko pysäköinti laitoskompleksin läntinen liikenne ohjautuu asuinalueemme nurkille. On vahva epäily, että lisääntyvä liikenne Abrahaminkadun/Ruoholahden risteyksessä aiheuttaa lisääntyvää ruuhkaa, melutaso nousee, jalankulku vaikeutuu ja asuinympäristön laatu huononee.

Ajoaukon suunnittelulla Lastenlehdon puiston eteläosan laatu varmasti paranee. Ajoaukon suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kierrätysastioiden sijoitus hyvin kokonaisuuteen sopivasti. Kampin keskustan valmistuessa joukkoliikennekatu otetaan uudelleen käyttöön ja tarpeelliset kadunvarsiautopaikat poistuvat. Alueella tarvitaan autopaikkoja. Tavoitteiden mukaisesti Lastenlehdon alla voisi olla erillinen laitos omalla ajoaukolla, joka voisi jatkua pohjoiseen/koilliseen ja siten muodostaa yhteyden metroasemaan, keskustan julkisen liikenteeseen ja Kampin liikekortteleihin. Tällöin vältyttäisiin rakentamasta ylipitkiä yhdystunneleita maan alle. Kun tavoitteena on autoton keskusta, tulisi tutkia nykyisten parkkipaikkojen käytön limittämistä työpaikka- ja asukaspaikoituksessa, jolloin ehkä ei tarvitsisi rakentaa uusia laitoksia.

Tulisi tutkia Lapinrinteen tunneliaukon käyttö pysäköintitunnelin ajoaukkona. Ruoholahden villojen alue on suojelukohde ja tämä tulisi ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtana. Alueen edellytyksiä säilyä viihtyisänä ja ainutlaatuisena asuinalueena ei tulisi heikentää.

As Oy:n aluekokonaisuudessa on harvinaisen paljon lapsia Helsingin

keskimääräiseen lapsiosuuteen asukasmäärään nähden. Suuri liikennemäärä lisää vaaratilanteita. Lisääntynyt liikenne on vaara, vähentynyt liikenne on hyvä. Toivomme ratkaisuja, jotka vähentävät liikennettä

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toivoo selvityksen miten uusi pysäköintilaitos vaikuttaa keskustaan pysäköintipaikkojen kokonaismäärään ja miltä osin laitos vastaa velvoitepaikkatarpeeseen ja millä tavoin se korvaa ja vähentää nykyisiä maanpäällisiä pysäköintipaikkoja. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja liityntäpysäköinnin käyttö keskustaan suuntautuvilla matkoilla ei saa heiketä.

As Oy Fredrikinlinna, Albertinkatu 46 pitää Lapinlahden puistikon alueella järjestyshäiriöt ongelmana, järjestyksen valvonta ja ylläpito tulisi ottaa erityiseen huomioon suunnitelmia tehtäessä.

Tekniska Föreningen i Finland, Yrjönkatu 2, toivoo hissiyhteyttä luolaan tontilleen. Louhintatyössä on otettava huomioon kiinteistössä toimivan "Lilla Teatern" teatterin näytösten aikainen häiriötön toiminta.

ESITTELIJÄ

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saadut edellä olevat palautteet olivat samansuuntaisia kuin yleisötilaisuudessa esiin tulleet mielipiteet.

Asemakaavan muutoksessa on pyritty palaute ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Rakennusaikaisten haittojen pienentämiseksi ja välttämiseksi on palaute välitetty hakijoille tulevassa toteutuksessa huomioon otettavaksi. Mielipiteet koskien puiston rakentamisaikaisia käyttörajoituksia ja niiden vaikutuksia on välitetty opetus- ja sosiaalivirastoille toimenpiteitä varten. Pysäköintilaitoksesta kiinteistöihin johtavia pysty-yhteyksiä koskevat toiveet on välitetty hakijoille jatkoneuvotteluja varten.

Osa kirjeistä on kannanottoja suunnittelukysymyksiin, jotka käsittelevät samoja asioita kuin huomautusvaiheen kirjeet. Niihin on vastattu seuraavassa asiakohdassa.

Asemakaavan muutosluonnoksesta saadut mielipiteet ja huomautukset

 

Mielipiteen ja huomautuksen ovat jättäneet Asunto Oy Ruoholahti Bostads Ab (Lastenkodinkatu 2-10), Kiinteistö Oy Kalevankatu 3, Kiinteistö Oy Ykstoista (Kalevankatu 11), Kirsti Kytömaa-Lindén (Lapinlahdenkatu 7 A), Kristina Sjögren (Lapinlahdenkatu 7 B) ja Kampin kaupunginosayhdistys ry.

./.

Kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä.

Huomautukset sekä esittelijän vastine niihin:

 

Asunto Oy Ruoholahti Bostads Ab (Lastenkodinkatu 2-10) vastustaa pysäköintiliikenteen kytkemistä huoltoliikenteeseen ja haluaa varmistua siitä, että puisto myös jatkossa toimii nykyisen kaltaisena. Leikkialueen viereen (Lapinlahdenkadun varrella) tulevan ilmastointirakennuksen aiheuttamia pakokaasuja pelätään. Tunnelin suun suunnittelussa tulisi huomioida että muodonanto ja materiaalit vaikuttaisivat melua vaimennettavasti. Yhtiö pelkää, että räjäytystyöt siirtävät puurakennusten kiviperustoja historiallista rakennuskantaa vaarantaen. Kun keskustassa vähennetään liikennettä, se siirtyy asuntoalueelle.

Tunnelin länsiosaa ei tulisi kytkeä itäosan tunneliin, koska siitä seuraa läpiajoa. Yhtiö ei pidä oikeana, että keskustan yritykset pääsevät rakentamasta pysäköinnin velvoitepaikkoja tontilleen. Ajoyhteys olemassa olevan Forumin pysäköintilaitokseen voi johtaa kasvavaan läpiajoon. Yhtiö epäilee Ruoholahden/Abrahaminkadun risteyksen liikennevälityskapasiteettia ja ennakoi saaste-, melu- ja ruuhkavaikeuksia. Kierrätysastioiden sijoitukseen tulisi kiinnittää huomiota. Yhtiö katsoo, että jos rakennetaan pysäköintiluolaa se kuuluisi rakentaa Lastenlehdon alle, jolloin se palvelisi lähialuetta. Olemassa olevia pysäköintikellareita ja laitoksia tulisi yhdistettäisiin ja käyttää nykyisiä ajoaukkoja. Lapinrinteen tunneli voisi olla sisäänajokohta. Yhtiön laajalla tontilla on paljon lapsia. Liikenteen kasvattaminen on lapsille kasvava vaara.

Kampin kaupunginosayhdistys ry. viittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä annettuun kommenttikirjeeseen ja painottaa puiston tärkeyttä Kampin kaupunginosan ainoana riittävän suurena käyttöpuistona. Lisäksi yhdistys vastustaa Sähkötalon pysäköintitilojen muuttamista liiketiloiksi.

ESITTELIJÄ

 

Kampin keskus on rakenteilla ja uusi kaupunkirakenne tarvitsee asemakaavan mukaan autopaikkoja ja aiheuttaa liikennettä. Samanaikaisesti selvitetään Kampin liikenne suunnittelun yhteydessä Kampin läpi johtavan liikenteen rauhoittamismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuuden parantamista. Autopaikkojen sijoittaminen keskitettyihin maanalaisiin laitoksiin antaa mahdollisuuden sisäänajo sijoittamiseen siten, että katuliikennettä keskustassa ja sen viereisillä asuntoalueilla voidaan rauhoittaa. Pysäköintiliikenteen kytkeminen huoltoajoon palvelee samaa tavoitetta.

Puisto rakennetaan uudestaan työmaaksi avattavan alueen osalta. Puisto palvelee eri käyttäjäryhmiä nykyisellä tavalla työmaan jälkeen. Lapinlahdenkadun varren ilmastointihormi on raittiin ilman ottoa varten, eikä tuo puistoon pakokaasuja.

Tunnelin suun suunnittelussa asetetaan suuret laatuvaatimukset. Myös suuaukon katumelun vaimennukseen voidaan suunnitteluratkaisuilla vaikuttaa.

Räjäytystöissä joudutaan ottaman huomioon olemassa olevan rakennuskannan varjelu sekä asuntoalueen ja päiväkotien lepoajat sekä esim. teattereiden näytäntöajat. Nämä osallisten toiveet on myös välitetty hankkeen toteuttajille.

Tunnelin länsiosa jatkuu toisessa vaiheessa Kluuvintunneliin Kaisaniemeen. Läpiajoa ei tulla sallimaan. Huoltoliikenne ohjautuu entistä paremmin reittiensä mukaisesti eri suunnilta huoltotiloihin. Kamppiparkin laajennus on yhteydessä nykyisiin pysäköintitiloihin. Tästä seuraa pysäköinnin sisäänajon tasaisempi jakautuminen lähestymissuunnan mukaan. Liikennelaskelmissa on otettu huomioon vähäinen eri pysäköintilaitososien välinen siirtymäliikenne.

Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun risteyksen kapasiteetti riittää arvioidulle liikenteelle ja seisovaa saastuttavaa ruuhkajonoa ei näin ollen synny.

Asemakaavan mukaan kierrätysastiat sijoitetaan nykyistä paremmin ja kaupunkikuvassa vähemmän näkyvästi ajoaukon maisemoinnin yhteyteen.

Kamppiparkin pysäköintilaitoksen rakentamisella ei lisätä pysäköintipaikkatarjontaa, vaan rakennetaan keskitetysti asemakaavojen mukaiset uusien kortteleiden edellyttämät autopaikkamäärät. Lisäpaikkojen rakentaminen esim. Lapinlahden puiston alle olisi tästä periaatteesta poikkeus. Kantakaupungin alueella on kysyntää asukaspysäköintipakoille kadunvarsilla. Tällä asemakaavalla ei aiheuteta muutoksia asukaspysäköintimahdollisuuksiin.

Autopaikat suunnitellaan sijoitetaan toimivalla tavalla Kampin alaiseen kalliotilaan. Niiden ajoyhteyskohtia on rajallinen määrä, mutta katutasoille on mahdollista tehdä jalankulkuyhteyksiä myöhemminkin tarpeen mukaan. Urho Kekkosen kadun alaisesta pitkästä kapeasta luolatilasta luovuttiin koska se oli liikenteellisesti ja teknisesti huono. Sekin tila oli Kamppiparkin yhteydessä. Kyseessä ei ole vaihtoehtoinen suunnitelma. Sisäänajokohtia ei ole mahdollista johtaa Lapinrinteen joukkoliikennetunneliin. Nykyisiä eri laitoksia ei ole myöskään mahdollistaa yhdistää verkoksi. Ei ole myöskään mahdollista löytää muita käyttökelpoisia sisäänajokohtia laitokselle.

Autopaikat on rakennettava Kampin keskuksen toteutumisen aikatauluun liittyen, jotta se on valmis kun keskuksen toiminta alkaa vuonna 2006 ja jotta Lapinrinne on joukkoliikennekatuna saadaan häiriöttömään käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Jalankulkijoiden turvallisuus on koko kaupunkialueella ensisijainen liikennesuunnittelun tavoite. Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun risteysalue on asemakaavan mukaisesti mahdollista järjestään jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen sekä muun liikenteen osalta turvalliseksi.

Lapinrinteen länsipuolista jalkakäytävää levennetään samalla merkittävästi ja siihen tehdään myös pyörätie.

Kiinteistö Oy Kalevankatu 3 ja Kiinteistö Oy Ykstoista (Kalevankatu 11) kiinnittävät huomiota Kalevakadun ramppikysymyksiin ja Mannerheimintien risteysjärjestelyihin. Kiinteistö Oy Ykstoista valittaa epäselkeyttä siitä, että SRV Viitoset Oy pyytää kannanottoa Kamppiparkin luolahankkeesta samanaikaisesti kun asemakaava-asia on nähtävillä. Muilta osin yhtiö suhtautuu myönteisesti huolto- ja pysäköintitunneli- sekä pysäköintiluolahankkeeseen.

ESITTELIJÄ

 

Kannanotot eivät koske tunnelin länsiosaa. Ne käsitellään huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin itäosan kaavan yhteydessä, joka käsittää Kalevankadun alueen. Itäosan asemakaava tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn huhti-, toukokuussa.

Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olo kuuluu maankäyttö- ja rakennuslainmukaiseen vireillä olevaan asemakaavan laatimisprosessiin. Kampin alueen asemakaavavelvoitteiden mukaiset paikat sijoitetaan alueelliseen pysäköintilaitokseen, joka palvelee myös yleisöä. Rakennushanke on toteutukseltaan SRV Viitoset Oy:n ja Kamppiparkki Oy:n yksityinen hanke, joka tarvitsee suostumuksen niiltä taloyhtiöiltä, joiden tonttien alle se sijoittuu. Kaupunkisuunnitteluvirasto on sopinut hakijoiden kanssa siitä, että virasto ensin otetaan yhteyttä osallisiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen edellyttämällä tavalla ilmoittaen asemakaavan laatimisesta. Tämän jälkeen hankkeen toteuttaja on yhteydessä ao. taloyhtiöihin.

Kirsti Kytömaa-Lindén (Lapinlahdenkatu 7 A) on huolissaan puiston tulevaisuudesta ja toteaa, että viihtyisyysarvoja menetetään ja että auto on asetettu ihmisen edelle. Muuten hän on sitä mieltä, että tiedottaminen on ollut puutteellista ja että suunnitelmat ovat muuttuneet aiemmin esillä olleista.

ESITTELIJÄ

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto viittaa asiasisällöstä As Oy Ruoholahti Bostads Ab:n vastineeseen. Tiedotuksen osalta esittelijä toteaa, että osallisille ja taloyhtiöille on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavan vireille tulosta ja luonnoksen nähtävillä olosta. Tämän lisäksi päivälehdissä on ollut ilmoitus siitä, missä asemakaava-aineisto on nähtävillä ja että asemakaavan valmistelijat ovat olleet tavattavissa tarvittaessa. Suunnitelmien muuttuminen ja täydentyminen johtuu asianosaisten ja muiden osallisten antamasta palautteesta, mikä on myös vuorovaikutuksen tarkoitus.

Kristina Sjögren (Lapinlahdenkatu 7 B) vastustaa tunnelin räjäytystä Lapinlahdenkadun alle viitaten siihen, miten vanhoille taloille saattaa käydä ja kysyy voiko rakennukseen jäädä asumaan. Sjögren piti tunnelilinjausta Lapinlahden puiston halki parempana ratkaisuna.

ESITTELIJÄ

 

Ennen rakennus- ja räjäytystöiden aloittamista tehdään jokaisesta rakennuksesta yksityiskohtainen selvitys nykytilanteesta, joka kirjataan. Rakennustöiden jälkeen rakennus tarkastetaan uudestaan samalla tarkkuudella ja todetaan mahdolliset vauriot, jotka rakentajan on kustannuksellaan korjattava. Myös asemakaavamääräys velvoittaa louhintatöissä noudatettavaan varovaisuuteen ja velvoittaa välttämään vahinkoja ympäröiville rakennuksille. Asuminen ei vaarannu louhintatöiden takia. Tunnelilinjaus on aikaisempiin suunnitelmiin nähden tarkentunut, kun ajoyhteys pysäköintiluolaan järjestetään huoltotunnelin kautta.

Lausunnot

 

Kahdelta hallintokunnalta on pyydetty lausunto:

Opetusviraston kiinteistöyksikkö kiinnittää huomiota siihen, että Ressun lukiolla on suunnitteilla maanalainen auditorio, jonka rakentamista maanalaiset rampit eivät saa estää. Koulutontille osoitetut ilmastointi- ja poistumistiekuilut on toteutettava siten, ettei koulupihan tarkoituksenmukainen käyttö vaikeudu ja että raitisilmanotossa otetaan huomioon, että koulupihalla on pysäköintiä.

ESITTELIJÄ

 

Asemakaavan muutos ei estä koulua toteuttamasta auditoriohanketta, koska asemakaavan mukainen liikennetunneli sijaitsee huomattavasti auditoriota alempana. Auditoriovaraus tullaan ottamaan huomioon myös itäosan asemakaavassa. Kalevankadun alainen ajoyhteys Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen sovitetaan koulun suunnitelmiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut opetusviraston ja Ressun lukion edustajien kanssa järjestelyistä.

Rakennusviraston viherosasto toteaa tunnelirakentamisen aiheuttavan suuria muutoksia Lastenlehdon puistossa, jotka käytännössä johtavat siihen, että koko puisto joudutaan rakentamaan uudestaan. Viherosasto korostaa ongelmia, joita seuraa leikkipuiston käyttörajoituksista tunneli- ja puistorakentamisaikana.

ESITTELIJÄ

 

Viherosaston edustaja on ollut mukana tunneliprojektin ohjausryhmässä. Asemakaavaa laadittaessa on yhteistyössä viherosaston kanssa etsitty ratkaisua, jossa asemakaavan muutos täyttää puistolle asetettavat vaatimukset. Päiväkotien lastenryhmien ulkoleikkimahdollisuuksien rajoituksista on neuvoteltu sosiaaliviraston kanssa vaihtoehtoisten ratkaisujen saamiseksi. Työmiehenpuiston varustaminen lisääntyvään leikkikäyttöön on alustavasti nähty osaratkaisuna.

Asemakaavan muutosehdotukseen esitettyjen mielipiteiden
johdosta tehdyt tarkistukset

 

Sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman palautteissa, että asema-kaavan muutosehdotuksesta annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota liikennemääriin, liikenteen aiheuttamaan meluun ja päästöihin, turvallisuuteen, puiston käytettävyyteen sekä katetun rampin vaikutukseen kaupunkikuvaan.

Ruoholahdenkadun ja Abrahaminkadun risteysalueen suunnittelua ja liikenneratkaisua on kehitetty sekä liikennetunnelin suuaukon kohtaa parannettu vastaamaan alueen jalankulun, kevyen liikenteen ja muun liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

Sisäänajoaukkoon kohdistuneiden kannanottojen johdosta asemakaavamääräyksiä täydennetty koskien erityisesti ajoluiskan kattamista, maisemointia ja alueen sovittamista puistoympäristöön ja kaupunkikuvaan. Korkeatasoisen ympäristöratkaisun saavuttamiseksi esitetään arkkitehtikilpailun järjestämistä ajoaukon ympäristön ilmeestä. Koska tämän kaltaisia ympäristösuunnittelukohteita on toteutettu Suomessa vain vähän tulisi kilpailuun saada myös ulkomaisia osallistujia.

Jatkotoimenpiteet

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Asiasta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11275 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, sekä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtyä toimenpiteisiin arkkitehtikilpailun järjestämiseksi Lastenlehdon puiston eteläosaan tulevan ajoramppirakenteen sovittamiseksi kaupunkikuvaan puistokokonaisuuden toiminnallisena osana ja ympäristötaiteellisena ratkaisuna.

Kirje kaupunginhallitukselle sekä pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä kannanoton jättäneille

 

(Bosse Österberg, puhelin 169 4215

Katariina Baarman, puhelin 169 3532

Ilpo Forssén, puhelin 169 4216

Anna-Maija From, puhelin 169 3514

Seija Narvi, puhelin 169 4280)

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavan muutosehdotuskartta nro 11275

 

Liite 2

Havainnekuva

 

Liite 3

Saapuneet kirjeet

 

Liite 4

Yleisötilaisuuden muistio

 

Liite 5

Ruoholahdenkadun liikennejärjestelyt


Alkuun

5

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2003

Kslk

./.

Toiminnan ja talousarvion toteutumisraportissa vuodelta 2003 esitetään taloussäännön määräysten mukainen tilien asema varsinaisista menoista ja tuloista 1.1.-31.12.2003, selvitys virastossa suoritetuista ylitöistä ajalla 1.1.-31.12.2003, selvitys toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä selvitys vuoden 2003 toiminnan seurantamittareiden toteutumisesta.

Raportti vuoden 2003 talousarvion toteutumisesta on jaettu listan liitteenä lautakunnan jäsenille.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä vuoden 2003 toiminnan ja talouden seurantaraportin tiedoksi.

Pöytäkirjanote ja raportti talous- ja suunnittelukeskuksen talousosastolle

(Outi Karsimus, puhelin 169 4431)

LIITE

Toteutumisraportti


Alkuun

6

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON VUODEN 2004 TULOSBUDJETTI

Kslk

 

Kaupunginvaltuusto vahvisti 12.11.2003 Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston talousarvion menojen loppusummaksi vahvistettiin 18 427 000 euroa.

Talousarvion käyttösuunnitelmassa (tulosbudjetissa), joka lähetetään rahatoimistolle, seurataan menoja ja tuloja. Tulosbudjetissa esitetään myös määrärahoihin ja tuloarvioihin liittyvät suoritteet, tunnusluvut ja toiminnalliset, mitattavat tavoitteet.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä lopullisessa talousarviossa vuodelle 2004 on kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotus hyväksytty sellaisenaan. Tarkistetun tulosbudjetin hyväksyy lautakunta. Lautakunnalle nyt esiteltävässä tulosbudjettiehdotuksessa on joitakin määrärahoja tarkistettu vastaamaan ennakoituja menoja.

KÄYTTÖTALOUS (euroa)

TAE 2004

TUBU 2004

Erotus

       

Myyntituotot

36 000

39 000

3 000

Maksutuotot

247 000

246 000

- 1 000

Tuet ja avustukset

4

4 000

0

Vuokratuotot

5 000

2 000

- 3 000

Muut tuotot

0

1 000

1 000

TULOT YHTEENSÄ

292 000

292 000

0

       

Palkat

9 594 000

9 594 000

0

Henkilösivukulut

3 199 000

3 199 000

0

Palvelujen ostot

2 513 500

253 100

22 600

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

602 500

617 500

15 000

Avustukset

9 000

11 000

2 000

Vuokrat

2 476 000

2 433 500

- 42 500

Muut kulut

33 000

35 000

2 900

MENOT YHTEENSÄ

18 427 000

18 427 000

0

       

TOIMINTAKATE

-18 135 000

-18 135 000

0

POISTOT

540 000

540 000

0

TULOS

18 675 000

18 675 000

0

       

IRTAIMEN OMAISUUDEN PERUSHANKINTA

TAE 2004

TUBU 2004

Erotus

       

Atk-laitteet

300 000

300 000

0

Autot

38 000

38 000

0

Muu kalusto

100 000

100 000

0

YHTEENSÄ

438 000

438 000

0

 

Viraston sitovien toiminnallisten tavoitteiden samoin kuin muiden tunnuslukujen ja suoritteiden lukumäärien arvioidaan olevan samat kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.5.2003 hyväksymässä viraston talousarvioehdotuksessa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä viraston vuoden 2004 tulosbudjetin yo. asetelman mukaisesti.

Pöytäkirjanote hallinto-osastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle

(Outi Karsimus, puhelin 169 4431)


Alkuun

1

19.2.2004 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SIPOONKORPI II-TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Kslk 2004-146, Khs 2002-442/022 23.1.2004

 

Itä-Uudenmaan liitto on pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa Sipoonkorpi II -työryhmän mietinnöstä.

Mietintö on postitettu kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille 20.2.2004.

Työryhmän tarkastelualueena on Sipoonkorven laaja metsäalue, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun itäreunalla. Lähes yhtenäinen, n. 5400 ha:n suuruinen metsäalue sijaitsee pääasiassa Sipoon kunnassa. Osa alueesta sijaitsee Vantaan kaupungin puolella. Tarkastelualueeksi on rajattu Porvoonväylä - Immersbyntie - Hindsbyntie - Brobölentie - Keravanväylä - Kuninkaantie - Jokivarrentie - Vanha Porvoontie - Sipoon kunnan raja. Vantaan kaupungin puolelta rajaus kulkee Sotungin kylän kautta Porvoonväylälle.

Sipoonkorpi-työryhmä on selvittänyt

a) Sipoonkorpeen kohdistuvat alueidenkäytölliset ja toiminnalliset paineet, tarpeet ja tavoitteet.

b) Toimenpiteet Sipoonkorven virkistyskäyttöedellytysten ja luonnonsuojeluarvojen turvaamiseksi (ekologiset käytävät, viheryhteydet) sekä niiden ajoitus.

c) Toimenpiteiden aiheuttamat julkistaloudelliset kustannukset.

d) Metsätalouden toiminnan puitteet Sipoonkorven alueella sekä metsätalouden ympäristötuen ja alueellisen metsäsuunnittelun mahdollisuudet.

e) Alueen tulevaisuuden kannalta tärkeimmät selvitystarpeet.

Työryhmän loppuraportti ei esitä sitovia maankäyttöratkaisuja, vaan toimii ennemminkin alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmana, sekä pohja-aineistona erilaisiin suunnitelmiin. Tarkastelun piiriin eivät kuulu mm. detaljikaavoilla asumiseen tai Sipoon kunnan haja-asutusalueiden osayleiskaavassa taajaan asumiseen osoitetut alueet.

   

ESITTELIJÄ

Yleissuunnitteluosasto katsoo, että työryhmän mietintö on varsin kattava ja perusteellinen selvitys alueen nykytilasta. Työryhmässä on ollut mukana eri organisaatioiden edustajia, mm. Helsingin kaupungin edustaja.

Mietinnössä esille tuotu Helsingin seutuvision näkemys, jonka mukaan tulevaisuudessa täydentyvä ja laajeneva kaupunkirakenne sisältää myös laajoja ja monipuolisia ulkoilu- ja virkistysalueita, on perusteltu. Sipoonkorpi on Nuuksion järviylängön jälkeen Helsingin seudun toiseksi merkittävin rakentamaton metsäalue, ja tärkeä osa pääkaupunkiseudun ekologista verkostoa. Virkistysalueiden tarve korostuu seudun väestönkasvun myötä ja asutuksen tiivistyessä Helsingin seudun itäosissa. Tämä edellyttää virkistyskäytön aktiivista kehittämistä, kuten virkistyskäytön tukikohtien sijoittamista, ulkoilupalvelujen tarjontaa ja yhteyksien kehittämistä. Sipoonkorvessa sijaitsevien Natura- ja suojelualueiden sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien ei tule heikentää Sipoonkorven ulkoilu- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Virkistyskäytön ja suojelun ohella on tarkasteltava seudun yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittämistä. Helsingin seudun rakenne on länsi- ja pohjoispainotteinen. Seuturakenteen kehittäminen myös idässä on varmistettava.

Yleissuunnitteluosasto toteaa, että Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien ympäristössä mm. Östersundomin ja Landbon alueilla on maankäyttöhankkeita ja alueelle kohdistuu myös maankäyttöpaineita. Useimmat lähistöllä sijaitsevat hankkeet ovat seudullisesti merkittäviä, rautatie, E 18-väylä ja satama jopa kansainvälisesti merkittäviä.

Kehitys- ja muutospaineet kohdistuvat E18-pääväylän molemmille puolille, ja ne on ratkaistava kaavoituksen keinoin. Lisäksi Heli-radan rakentaminen itään vaikuttaisi merkittävästi Sipoon eteläisten osien kehitykseen.

Seudun kehityksen ja joukkoliikenteen kannalta on tärkeää kehittää metroverkostoa. Metro on jatkettavissa Mellunmäestä itään. Sen varaan voidaan rakentaa uusia asuntoalueita, ensisijaisesti pientaloalueita, joista on kova kysyntä. Myös Itäsalmen kauppakeskus on otettava huomioon. Kauppakeskuksen ei tule sijaita irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta. Itäsalmen kauppakeskuksen rakentuminen lisää osaltaan tarvetta julkisen liikenteen kehittämiselle. Joukkoliikenteen kehittäminen parantaisi samalla Sipoonkorven ulkoilu- ja virkistysalueiden saavutettavuutta.

Yleissuunnitteluosasto pitää tärkeänä, että seudun kehityksen kannalta tärkeät hankkeet ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen otetaan huomioon Sipoonkorven jatkosuunnittelussa ja Sipoossa käynnistyvissä kaavahankkeissa.

Sipoonkorven alueen määrittely on tehtävä selkeästi. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta Sipoonkorpi tulee rajata alkavaksi selvästi Landbon alueen pohjoispuolelta, mietinnössä esitetyn alueen D (muutospainealue, jolle kohdistuu rakentamispaineita) pohjoispuolelta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta antanee edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

(Satu Tiitola, puhelin 169 4365)


Alkuun

2

KALASATAMAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUOHJELMA

Kslk

./.

Listan liitteenä on jaettu Kalasataman suunnitteluohjelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2004:2).

Osayleiskaava-alue

Osakaava-alue muodostuu Yleiskaava 2002:n suunnittelualueesta siten lisättynä, että osayleiskaava-alueeseen kuuluu myös Toukolan rantapuiston ja Kyläsaaren välillä oleva puroalue.

Osayleiskaava-alue rajautuu etelässä Sompasaaren ja Kruunuhaan välisellä vesialueella, länsiosiltaan Merihakaan, Sörnäisten rantatiehen, Lautatarhankatuun, Varastokatuun ja Hermannin rantatiehen ja pohjoisessa Arabianrantaan. Itäosiltaan osayleiskaavan raja kulkee Vanhankaupunginlahden vesialueella rajautuen Kulosaareen ja Korkeasaareen, Mustikkamaan länsiosa kuuluu osayleiskaava-alueeseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on n. 288 ha.

Satamatoimintojen siirron johdosta muuttuvan osayleiskaava-alueen nykyistä maankäyttöä luonnehtii teollisuus- ja satamaympäristö, joka antaa voimakkaan leimansa kaupunkikuvalle. Alueella toimii massiiviset voimalaitokset hiilikasoineen, satama varastoineen ja laivoineen. Liikenne käyttää Kulosaaren siltaa, Itäväylää ja metroa sekä seudullisia katuja Sörnäisten rantatietä, Varastokatua ja Hermannin rantatietä. Kyläsaaren kalanjalostusalue ja kalastuslaivasto, Kyläsaaren entinen jätteenpolttolaitos ja vihertyvä 80-luvulla tehty täyttöalue sekä meri, jonka rannat ovat alueella asukkailta vielä pääosin suljettuja, viestivät myös nykykäyttöä. Osayleiskaava-alueen maapinta-alue on n. 170 ha, josta rakennettua aluetta on n. 140 ha ja puistokäytössä n. 30 ha. Vesialuetta on n.118 ha.

Osayleiskaava-alue 287,9 ha

siitä

maa-aluetta 169,6 ha

vesialuetta 118,3 ha

Suunnittelun lähtökohdat

Kaupunkirakenteellinen sijainti

 

Kalasataman osayleiskaava-alue sijaitsee seudullisesti keskeisellä alueella. Osana kantakaupunkia alueen sijainti on seudullisesta näkökulmasta ihanteellinen. Alueelle on hyvät yhteydet idästä, lännestä, etelästä ja pohjoisesta sekä ajoneuvoliikenteellä että joukkoliikenteellä. Rajautuminen mereen nostaa alueen ominaisarvoa ja haluttavuutta sekä asuin- että yritysalueena.

Helsingin ja kantakaupungin näkökulmasta katsoen alue on ollut ja on vieläkin syrjäistä teollisuus-, varasto- ja satama-aluetta, jonka rannat ovat olleet asukkaiden virkistyskäytön kannalta toissijaisessa käytössä. Itäisen kantakaupungin laitakaupungin maine ja osayleiskaava-alueen nykykäyttö on ollut omiaan vaikuttamassa alueen luotaan työntävään imagoon. Alueella on kuitenkin sijaintinsa puolesta luontaiset edellytykset muodostua tulevaisuudessa houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi.

Osayleiskaava-alue on keskeinen osa keskustasta Malmille ulottuvaa tiede-taideteollisuus-vyöhykettä. Maankäytön muutoksen kautta alueen kaupunkirakenteellinen, kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ilme tulee muuttumaan merellisen asumisen ja korkean osaamisen asuin- ja työpaikkakaupunginosaksi.

Alueen ja ympäristön historiaa

 

Hakaniemi ja Sörnäisten rantavyöhyke oli 1870-luvulle asti huvila-aluetta. 1800-luvun puolivälin jälkeen Sörnäistenrannan huvila-alueen valtasivat uudentyyppiset tehtaat, mihin vaikutti merkittävästi myös 1860-luvulla rakennettu rautatieyhteys. Sörnäisten niemelle oli 1860-luvun alussa rakennettu Helsingin ulkosatama lähinnä puutavaran vientisatamaksi. Tehdashuviloille muodostettiin teollisuuskorttelit ja tontit myytiin yrityksille. 1800-luvun lopulla Sörnäistenrannan alueelle kasvoi raskaan konepaja- ja valimoteollisuuden vyöhyke.

1900-luvun alussa Sörnäisten ranta-alueita alettiin täyttää. Nykyinen Sörnäisten satama-alue on syntynyt maatäyttöjen tuloksena, kun aiemmin kaupunkilaisten ulkoilualueina toimineet Sompasaari ja Nihti yhdistettiin mantereeseen ylijäämämassoilla vuosina 1958-62. Satama toimi puutavaran ja hiilen tuontisatamana. Myös Helsingin öljyn tuonti ohjattiin sinne.

Erityisesti 1970-luvun alussa Sörnäisten satama kehittyi voimakkaasti. Täyttöjä laajennettiin, uusia rakennuksia ja lauttapaikkoja valmistui ja pistoraiteita lisättiin. Satama on vilkas lauttaliikennesatama, josta on säännölliset laivayhteydet useisiin Euroopan maihin. Se on irtoperävaunuliikenteen keskus ja myös hedelmä- ja vihannestuonnin keskus. Siellä on toiminut myös suuryksikköliikennettä palveleva konttiterminaali.

Kaasulaitos kunnallistettiin 1900-luvun alussa ja siirrettiin Sörnäisten Suvilahteen. Kaasulaitoksen alueelle sijoitettiin 14 rakennusta. Kaasulaitoksen toiminta loppui 1970-luvulla. Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön voimalaitosalueena Hanasaari on toiminut 1960-luvun alusta lähtien.

Kalasatama-alueen pohjoisosa, Vanhankaupungin selän rantavyöhyke, joka kuuluu sekä Hermannin että Toukolan kaupunginosiin, on täyttömaa-aluetta suurelta osin. Alueen edustalla olleet saaret, Kyläsaari ja Iso ja Pieni Verkkosaari liitetty maatäyttöjen kautta mantereeseen 1930-luvulla. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos valmistui vuonna 1961. Vuonna 1969 alueelle rakennettiin täyttömaalle Kyläsaaren laajempi jätevedenpuhdistamo 300 000 ihmisen tarpeisiin ja kymmenen vuotta myöhemmin lietteenkäsittelylaitos. Jätevedenpuhdistus siirrettiin Viikin puhdistamoon ja jätteenpoltto loppui vuonna 1983.

Kaavatilanne

Helsingin seudun seutukaava ja maakuntakaavaehdotus

 

Helsingin vahvistetussa seutukaavassa Kalasataman alue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi. Voimalaitoksen alue Hanasaaressa on erityisalue. Varastokadun varrella on työpaikka-aluemerkintä. Rantavyöhykkeellä on virkistysaluetta Itäväylän pohjoispuolella, sekä merkintä ohjeellisen ulkoilureitin liittymisestä nykyiseen kevyen liikenteen reitistöön.

Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa (22.9.2003) Kalasataman alue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Hanasaaressa on energiahuollon alue kohdemerkinnällä merkittynä. Itäväylän pohjoispuoliselle ranta-alueelle on merkitty virkistysaluevaraus, joka jatkuu yhtenäisenä vyöhykkeenä Arabian rantapuistoon liittyen.

Yleiskaava 2002

 

Yleiskaava 2002:ssa Kalasataman alue on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi alueeksi.Kalasataman metroaseman kohdalla on keskustatoimintojen aluetta.Hanasaaren alueella on teknisen huollon aluevaraus. Ranta-alue on varattu virkistysalueeksi, johon samalla rajautuu Helsinkipuisto.

Alue on rajattu suunnittelualuemerkinnällä. Yleiskaava esittää suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Asemakaavatilanne

 

Kalasataman osayleiskaava-alueella on voimassa 17 eri asemakaavaa. Hanasaaren alueella ja Kyläsaaressa ei ole asemakaavoja. Osayleiskaava-alueella on voimassa kaksi rakennuskieltoa, jotka koskevat Verkkosaaren ja Suvilahden alueita.

Alueen ja ympäristön nykytilanne

Pinnanmuodot, maaperä ja täytöt

 

Osayleiskaava-alue on alavaa, pinnanmuodoiltaan melko tasaiseksi rakennettua teollisuus-, satama-, liikenne- ja varastoaluetta. Ympäristöään korkeammalle nousee vain Englantilaiskalliot Kulosaaren sillan kupeessa.

Osayleiskaava-alueesta valtaosa on mereen tehtyä täyttöaluetta. Leveimmillään täyttövyöhyke on yli 500 metriä alkuperäisestä rannasta (esim. Kyläsaaren kohdalla.)

Vesialue ja pohjavedet

 

Osayleiskaava-alue sisältää meren rantaviivaa n. 7 km (mukana Mustikkamaan kärki). Lisäksi Toukolan rantapuiston halki virtaa Pasilasta tuleva puro. Kyläsaaren alueella on entisen jätteenpolttolaitoksen itäpuolella Vanhankaupunginlahteen laskeva puro. Vanhankaupunginlahden rantaviivan tuntumassa on noin 3500 m2 suuruinen lampi.

Osayleiskaava-alueeseen kuuluu laajan Vanhankaupunginlahden vesialueen läntiset osat. Veden laatu Vanhankaupunginlahdella on parantunut huomattavasti uuden jäteveden puhdistamon rakentamisen ja puhdistetun jäteveden johtamisen Katajaluodolle jälkeen. Verkkosaaren alueella on kalasatama ja Verkkosaaren venesatama.

Osayleiskaava-alueen sijainnista ja alueen alavuudesta johtuen pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maan pintaa.

 
 

Luonto ja ilmasto

 

Osayleiskaava-alue on pääosin rakennettua aluetta. Luonnontilaisia alueita on vähän.

Kalasataman alueen ilmasto noudattelee Helsingin ja eteläisen rannikkoalueen ilmastoa. Meren vaikutus on kuitenkin läsnä koko ajan alueen ilmastoon. Lisäksi alueen alavuus antaa omat ominaispiirteensä alueen ilmastolle. Alueen sijainti tiheimmin rakennetulla kaupunkialueella lyö leimansa alueen mikroilmastoon.

Maanomistus

 

Suunnittelualueen maapinta-ala on yhteensä 170 ha, joka on kaupungin omistuksessa.

Rakennuskanta

 

Kalasataman alueen nykyinen rakennuskanta on kerrosalaltaan lähes 240 000 kem2. Rakennuskanta muodostuu 120 rakennuksesta, jotka ovat eri tyyppisessä käytössä.

Lähes 200 000 kem2 eli n. 80% alueen rakennuskannasta on teollisuus- ja varastokäytössä. Noin 100 000 kem2 (41%) alueen kerrosalasta on teollisuusrakennuksia. Teollisuusrakennusten suuri osuus selittyy osaksi suurilla voimalaitosrakennuksilla, jotka kuuluvat rakennusten käyttötarkoitusluokituksen mukaan teollisuusrakennusten luokkaan. Liikenteen rakennuksiin (10 %:a kerrosalasta) alueella kuuluu lähinnä satamaterminaaleja sekä kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia.

Alueen rakennuskanta on kokonaan 1900-luvulta.

Kunnallistekniikka ja voimalaitokset

 

Hanasaaren ja Suvilahden alue on tällä hetkellä suuri energiantuotannon alue sekä teknisen huollon solmukohta. Alueen läpi kulkee kaasujohtoja, kaukolämpöjohtoja, keskijännitteisiä sähkömaakaapeleita ja -ilmajohtoja sekä tietoliikennekaapeleita.

Eteläisimpänä sijaitsee Hanasaari A-kivihiilivoimalaitos, jonka toiminta on lopetettu, mutta joka on vielä käyttökunnossa. Hanasaari B-voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. B-voimalaitoksen käyttöikää on nostettu, ja aikaisemmasta poiketen voimalaitos toimii ainakin 2020-luvun lopulle asti. Suvilahden entisen kaasulaitoksen tiloja käytetään pääosin varastotiloina.

Hanasaaren B-voimalaitoksesta johtaa maanalainen yhteys Mustikkamaan alle louhittuihin öljyluoliin, jossa aikaisemmin säilytettiin raskasta polttoöljyä voimalaitoksen varapolttoaineeksi. 500 000 m3 luolat ovat tällä hetkellä tyhjiä. Sompasaaresta on ajoyhteys luoliin.

Helsingin Energian käytössä on noin 25 ha maata.

Kadut ja liikennejärjestelmä

 

Alueen pääkatuverkon muodostavat Sörnäisten rantatie, Varastokatu, Hermannin rantatie, Junatie ja Itäväylä. Kulosaaren sillalla ajoneuvojen määrä on n. 62 400 (syyskuu 2001) vuorokaudessa, Varastokatu - Hermannin rantatiellä 19 400 ajoneuvoa, Sörnäisten rantatiellä 60 400 ajoneuvoa ja Junatiellä 22 800 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Metro kulkee suunnittelualueen läpi sen keskikohdalla. Metroaseman rakentamista Englantilaiskallioiden kohdalle on suunniteltu pitkään. Joukkoliikenneyhteydet osayleiskaava-alueelle hoituvat nyt busseilla Sörnäisten rantatien, Junatien ja Lautatarhankadun sekä Hermannin rantatien kautta.

Kevyen liikenteen yhteydet toimivat olemassa olevan katuverkon kautta. Alueen pohjoisosassa Arabianrannan puistoalueeseen liittyen on kevyen liikenteen väyliä.

Tavarasatamaan johtaa Pasilasta Kumpulan laakson kautta Hermannin rantatien itäpuolitse satamarata satama-alueelle. Sataman kumipyöräliikenne käyttää Varastokatua, Hermannin rantatietä ja Kyläsaarenkatua suuntautuessaan satamaan ja satamasta pois. Raskaiden kuljetusten ratkaiseva väheneminen ja rautatieliikenteen loppuminen synnyttävät uusia mahdollisuuksia koko kantakaupungin kehittämiselle.

Satama ja satamarakenteet

 

Sompasaaren ja Verkkosaaren alueet ovat pääosin Helsingin sataman käytössä. Sataman käytössä oleva maapinta-ala on liki 80 ha. Alueella toimii tavarasatama ja Verkkosaaressa on kalasatama. Kalastuslaivaston aluksia on laiturissa Kulosaaren sillan eteläpuolella Sompasaaressa. Verkkosaaren alueella on kalasatamaan liittyviä kalanjalostusyrityksiä kuten kalasavustamoita. Yritysalue on tukkutorin hallinnassa, alueeltaan n. 4 ha.

Helsingin Energialla on Hanasaaren alueella satamalaiturialuetta hiilen kuljetusta varten. Helsingin Energian voimalaitostoiminta tarvitsee jatkossakin hiilisataman.

Tavarasatamatoiminnot siirtyvät vuonna 2008 vaiheittain Vuosaaren uuteen tavarasatamaan. Tavarasatamatoiminnot lakkaavat tällöin Sörnäisten satamasta. Myös tavarasataman satamarata tulee tarpeettomaksi ja se voidaan purkaa.

Ympäristön häiriötekijät

 

Alueen teollinen menneisyys, polttoaineiden varastointi ja käyttötoiminta, Kyläsaaren polttolaitoksesta peräisin olevat kuonajätetäytöt ja Suvilahden vanhan kaasulaitoksen ympäristö sekä jätteen läjitys alueelle edellyttävät asteittain tarkentuvia pilaantuneisuustutkimuksia. Pilaantuneiden massojen määrä, sijainti ja laatu tarkentuvat osayleis- ja asemakaavojen laadinnan kuluessa.

Alueen tunnistettuja ympäristön häiriötekijöitä ovat lisäksi runsaan tieliikenteen, sataman laivatoiminnan ja voimalaitoksen aiheuttama melu ja päästöt ilmaan. Ympäröivien alueiden asukkaiden kannalta häiriötekijänä on nähtävä myös sataman ja voimalaitoksen vuoksi suljettu ranta-alue. Maankäytön muutoksen kautta satamatoimintojen haitat poistuvat pääosin.

Elinkeinotoiminnat ja työpaikat

 

Osayleiskaava-alueella on n. 500 toimipaikkaa, joissa työskentelee yhteensä noini 4500 henkilöä. Alueella olevien yritysten ja toimipaikkojen henkilöstömäärä vaihtelee suuresti. Pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä on kuitenkin suhteellisen runsaasti. Yli 50 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja on vain 18. Henkilöstömäärältään suuret yritykset ovat keskittyneet Itäväylän pohjoispuolelle Verkkosaareen tai Sörnäisten rantatien varteen. Työpaikat liittyvät mm. Helsingin Energian, Helsingin Sataman ja satamassa toimivien ahtausyritysten, tullin, kalanjalostusyritysten ja rakennustarvikeyritysten toimintaan. Osayleiskaava-alueella on työpaikkoja liike-elämän palvelujen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen, tukku- ja vähittäiskaupan ja teollisuuden toimialoilla.

Asuminen

 

Osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä asutus on tiivistä kantakaupungin tyyliin. Asuinalueet ovat kerrostalovaltaisia. Itärannan vyöhykkeellä - Siltasaaressa, Torkkelinmäessä, Sörnäisissä, Hermannissa, Toukolassa ja Vanhassa kaupungissa on yhteensä lähes 22 000 asukasta. Alueen pohjoispuolella Arabianranta rakentuu parhaillaan. Myös Hermannin alueella rakennuskanta tiivistyy eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtyessä Viikkiin.

Osayleiskaava-alueella ei ole varsinaisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia. Asukkaita alueella oli vuonna 2003 yhteensä 20.

Palvelut

 

Julkisia palveluita alueella ei ole. Kaupallisia palveluita alueella on toisaalta sataman työpaikkoihin liittyen kahvila-ravintolapalveluja sekä alueen pohjoisosassa Kyläsaarenkadun varrella rakennustarvikealan yrityksiä ja alaan liittyvää kauppaa.

Satama-alueella olevat palvelut poistuvat. Pohjoisosan rakennusalan yritykset säilynevät alueella pisimpään, siihen asti kunnes Kyläsaaren alueen käyttötarkoitusta muutetaan.

Virkistys

 

Osayleiskaava-alueella virkistysmahdollisuudet nykytilanteessa rajoittuvat alueen pohjoisosaan, Hermannin rantapuistoon ja Toukolan rantapuistoon. Arabianrantaan täytöille toteutunut ja toteutettava rantapuisto yhdistää alueen Vanhankaupunginlahden pohjukan ja Vantaanjokilaakson viheralueisiin ja Viikin virkistys- ja suojelualueisiin. Verkkosaaressa sijaitsee veneiden talvisäilytysalue. Hermannin rantatien toisella puolella on yhteys vankilaa ympäröiviin Hermannin puistoon ja Violanpuistoon. Satama-alueella rannat on pääosin suljettu.

Maisema ja kaupunkikuva

 

Osayleiskaava-alueen maisema- ja kaupunkikuvaa hallitsevat meri, teollisuus, satama laivoineen, kontteineen ja varastorakennuksineen sekä Hanasaaren A- ja B-voimalaitokset korkealle nousevine piippuineen. Ja niiden takana ylempänä ovat Kallion, Sörnäisten ja Hermannin asuinrakennukset. Varsin komea urbaani näky. Alueen pohjoisosassa avautuu maisemaan Vanhankaupunginlahden laaja vesialue, jota reunustaa idässä ja pohjoisessa lehtivihreä.

Maisema ja kaupunkikuva muuttuu oleellisesti määnkäytön vaihdoksen myötä.

.

Kalasataman alueen suunnittelu osana kantakaupungin itärantaprojektia

 

Osayleiskaava-alue kuuluu kantakaupungin itärantaprojektin alueeseen. Itärantaprojektin alue ulottuu Hakaniemestä Vanhankaupunginlahden pohjukkaan Vantaanjokisuu mukaan lukien.

Kantakaupungin itärantaa on suunniteltu kokonaisuutena 1990-luvun alkuvuosista lähtien ja alueen kehittämistä on ohjannut Yleiskaava 1992:n ohella alueelle laadittu yleissuunnitelma, joiden pohjalta on asemakaavoitettu mm. Arabianrannan uusi asunto- ja työpaikka-alue sekä eläinlääketieteellisen tiedekunnan tontin muuttaminen asuntoalueeksi ja Hermannin uudet asuntokohteet.

Suunnitteluohjelma

Suunnittelukilpailu

 

Kalasataman alueen tulevasta maankäytöstä ja yksityiskohtaisten ratkaisujen hahmottamiseksi järjestetään kansainvälinen ideakilpailu vuoden 2004 aikana niin, että kilpailu voidaan ratkaista vuonna 2005.

Osayleiskaavan valmistelu etenee yhdessä suunnittelukilpailun kanssa. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan kahdessa vaiheessa. Alustava luonnos tehdään rinnan suunnittelukilpailun kanssa. Varsinainen yleiskaavaluonnos valmistellaan tämän ja kilpailutulosten pohjalta.

Osallistuminen ja ympäristövaikutusten arviointi

 

Kalasataman osayleiskaavan suunnitteluun voi suunnitteluprosessin edetessä osallistua maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten mukaisesti.

Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Osayleiskaavan laadinta-aikataulu

 

Kalasataman osayleiskaavan lähtökohdat ja suunnitteluohjelma käsitellään maaliskuussa. Keväällä 2004 pidetään osallistumistilaisuus osallisille osayleiskaavaluonnoksen laadintaan liittyen.

Alustava maankäyttöluonnos on kaupunkisuunnittelulautakunnassa syyskuussa 2004. Alustavat arviot vaikutuksista tehdään valmisteltaessa ja varsinainen arviointityö luonnoksen pohjalta. Vuoden 2004 aikana pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Kansainvälinen kilpailu alueen maankäytöstä pidetään loppuvuodesta 2004. Sen tulokset vaikuttavat luonnokseen ja ehdotukseen. Yleiskaavaluonnos valmistellaan käsiteltäväksi vuoden 2005 syksyllä.

Osayleiskaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodenvaihteessa 2005/2006, jonka jälkeen nähtäville asettaminen muistutuksia varten ja lausunnot. Vastaukset kannanottoihin laaditaan niin, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi antaa niistä lausuntonsa vuoden 2006 lopulla.

Päätettävät jatkosuunnitteluperiaatteet

Kalasataman kaupunkirakenteellinen kokonaisuus

1. Alue liitetään kiinteästi seudun kaupunkikokonaisuuteen ja kantakaupunkiin.

2. Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva muodostetaan kantakaupunkimaiseksi; monipuoliseksi ja tiiviiksi.

3. Alue tuetaan ensisijaisesti tehokkaaseen joukkoliikenteeseen

4. Aluetta kehitetään asumisen ohella elinkeinotoimintojen alueena

5. Varaudutaan Hanasaari B -voimalaitoksen korvaamiseen suunnittelualueella. Energiantuotanto sopeutetaan muuttuvaan kaupunkirakenteeseen.

Asuminen

6. Laadukkailla asuntoalueilla taataan monipuolinen väestö- ja asuntorakenne.

7. Korttelirakenne on kantakaupunkimaisen tiivis. Asuntokortteleista muodostuu alueittain omaleimaisia kokonaisuuksia.

Työpaikkarakenne

8. Aluetta kehitetään työpaikkarakenteeltaan monipuolisena keskustan laajenemisalueena, jossa painotetaan Kalasataman sijaintia tiede-taideteollisuusakselilla. Korkeaan osaamiseen liittyvää työpaikkatoimintaa panostetaan.

Palvelut

9. Kalasataman kaupallista merkitystä ydinkeskustan laajennuksena painotetaan.

10. Ensisijaisesti alueelta varataan julkisten palvelujen tilat alueen sisäisen tarpeen mukaan, mutta myös sellaisille palveluille, jotka puuttuvat lähiympäristön kaupunkirakenteesta. Alueelle luodaan edellytyksiä seudun mittakaavassa toimivien palveluiden sijoittumiselle.

Liikenne

11. Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen keskustan Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntaan sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin.

12. Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan suuri pysäköintilaitos, joka tarjoaa tilat asiakaspysäköinnille, asukaspysäköinnille ja työpaikkapysäköinnille sekä park - and - ride -liikenteelle vuoroittaispysäköinnin periaatteen mukaisesti.

13. Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu laitospysäköintiin sekä perinteiseen kadunvarsipysäköintiin.

Virkistys

14. Kalasataman virkistysaluetarve tyydytetään korttelipuistoilla sekä mahdollisimman yhtenäisellä rantapromenadilla. Kaupunginosapuistoina toimivat Mustikkamaa ja Hermannin rantapuisto. Helsinki-puiston jatkuvuus turvataan.

Kaupunkikuva

15. Kaupunkikuvan muodostamisen lähtökohtana on alueen sijainti kantakaupungissa, sen näkyvä merellinen sijainti Vanhankaupungin selän länsirannalla ja Kruunuvuorenselän pohjoisosassa.

16. Osayleiskaava-alueen julkisesta kaupunkitilasta muodostetaan kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti monipuolinen ja rikas.

17. Alueella varataan tilat erityisesti merellisyyttä edellyttäville

toiminnoille.

Ympäristöterveys

18. Alue suunnitellaan terveelliseksi ja turvalliseksi. Osa-alueiden maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristöriskit.

Maaperän rakennettavuus

19. Rakennettavaksi suunniteltujen osa-alueiden sijoittamisessa otetaan huomioon alueellinen vakavuus vaakasuunnassa sekä erilaisten täyttöjen ja rantarakenteiden geotekniset ominaisuudet.

Yhdyskuntatalous

20. Alueen toteutettavuutta tarkastellaan kaupungille rakentamisesta aiheutuvien kustannusten kautta.

Mitoitus

21. Alueen kerrosalatavoitteena on vähintään yleiskaava 2002:n mukainen eli 500 000 k-m2 asuintiloja ja 340 000 k-m2 toimitiloja. Uusi maankäyttö sijoitetaan etupäässä olemassa olevalle maa-alueelle ja uusia täyttöjä vältetään. Rantaviiva voidaan tarvittaessa muotoilla.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä edellä olevat jatkosuunnitteluperiaatteet osayleiskaavatyölle ja merkinnee tiedoksi julkaisun Kalastaman suunnitteluohjelma (Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:2).

(Pertti Kare, puhelin 169 3325

Matti Kivelä, puhelin 169 3542

Sirpa Kolu, puhelin 169 4278

Markku Lahti, puhelin 169 2585

Mikael Sundman, puhelin 169 4262

Satu Tiitola, puhelin 169 4365)

LIITE

Kalasataman suunnitteluohjelma


Alkuun

3

KALASATAMAN METROKORTTELEIDEN YLEISSUUNNITELMA

Kslk

 

Kalasataman osayleiskaavoitukseen liittyen on Kantakaupungin itäranta-projekti teettänyt tulevan metroaseman lähiympäristön maankäyttösuunnitelman. Sen on laatinut arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen Oy, ja se on valmistunut joulukuussa 2003.

Suunnitelman tehtävänä on liittää Kalasataman metroaseman rakennussuunnittelu metrokortteleiden maankäytön ja kaupunkikuvan suunnitteluun. Metroaseman suunnittelu on käynnissä. Rakennuttajana toimii rakennusvirasto ja hankkeen toteuttamisaikataulu tähtää siihen, että aseman ensimmäinen vaihe on käytössä viimeistään 1.1.2007. Vasta satamatoiminnan loputtua asema voidaan rakentaa täyteen mittaansa.

Suunnitelman tarkoituksena on:

- Tarkentaa kortteleiden mitoitusta ja toiminnallista sisältöä.

- Määritellä tulevan aseman toiminnallinen ja arkkitehtoninen suhde korttelirakenteeseen.

- Määritellä tulevien kortteleiden ulkoiset rajat.

- Ottaa kantaa kortteleiden rakennusten toiminnalliseen sisältöön.

- Hahmottaa rakennusten massoja ja roolia Kalasataman ja Vanhan- kaupungin selän sekä laajemmin Kruunuvuoren selän kaupunkimaisemassa.

- Asettaa tavoitteet pohjakerroksen suhteelle julkiseen kaupunkitilaan.

Suunnitelman sisältö

Metrokortteleiden suhde tulevaan kaupunkirakenteeseen

 

Metrokorttelit tulevat muodostamaan Kalasataman toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen ytimen. Metroasema muodostaa alueen liikenteellisen perustan, joka täydentyy bussi-, raitiovaunu- ja henkilöautoliikenteellä.

Samalla metrokortteleihin rakennetaan alueen kaupallinen keskus, jossa myös julkiset palvelut tulevat näyttelemään keskeistä osaa.

Metrokorttelit, jotka sijoittuvat radan ja Itäväylän kummallekin puolelle, tulevat jakamaan asuntoalueet kahteen likipitäen yhtä suureen puolikkaaseen. Eteläisempi osa - "Sörnäistenranta" - rakentuu metrokortteleihin johtavan Junatien jatkeena olevan uuden katuyhteyden eteläpuolelle. Pohjoinen osa - "Hermanninranta" - rakentuu Työpajankadun jatkeena olevan kadun pohjoispuolelle. Tällä tavoin metrokorttelit erottavat tulevan kaupunkialueen osat toisistaan. Samalla ne yhdistävät niitä, kuten kaupungin keskellä olevat keskukset yleensä tekevät.

Kaupunkirakenteellisesti Kalasataman suunnittelussa on pidetty tärkeänä, että olemassa oleva kaupunkirakenne täydentyy mahdollisimman saumattomasti uudella rakenteella. Vastakohtana voidaan mainita mm. Merihaka, joka toimii erillisenä, osin eristettynä uutena korttelirakenteena Hakaniemen vieressä.

Uudet katulinjat tulevat yhdistämään Kalasataman eri osia toisiinsa. Uusi kokoojakatu, jota pitkin raitiovaunuliikenne johdetaan, kulkee katkeamattomasti pohjois-eteläsuunnassa koko alueen läpi Hämeentien tapaan. Poikittaiset kadut puolestaan ovat mahdollisimman pitkälti olemassa olevan katuverkon jatketta. Näin Kalasatama tulee näkymään alueen ulkopuolelta nykyisiä katulinjoja pitkin.

Tulevien metrokortteleiden pohjois- ja eteläpuolelle rakentuvat alueet toteutetaan yhtenäisenä kaupunkirakenteena, jota jäsentävät säästeliäät puistikot ja pienet aukiot. Tulevan kaupunginosan laajat virkistysalueet löytyvät Mustikkamaalta sekä Hermannin ja Arabianrannan puistoista. Metrokortteleihin ei ole suunniteltu puistoa. Sen sijaan kaikki tärkeimmät kadut ovat puurivein varustettuja.

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Toiminnallinen rakenne

Metrokortteleissa keskukselle ominaiset toiminnot nivoutuvat kiinteästi toisiinsa: Keskeiset liiketilat ovat suorassa sisäyhteydessä metroasemaan. Kulosaaren sillan alle varataan tilat noin 1 800 autopaikalle. Kadunvarsilla on perinteistä liiketilaa. Toimistotilat rakentuvat Kulosaaren sillan tasosta ylöspäin. Asuminen ja liiketoiminta integroidaan keskenään. Asumisen määrää voidaan vähentää tai lisätä riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa.

Liiketilojen luonne voi olla monenlainen. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa esitetään tilat basaarimaisesti toteutettuina, keskeisen jalankulkukadun molemmin puolin avautuvina.

Seuraavissa rakennusvaiheissa muodostetaan kadunvarsiliiketilat metroradan kummallekin puolelle. Radan pohjoispuolelle esitetään maantasoon noin 150 autopaikan pysäköintialuetta ja sen reunoille pienipiirteisempiä liiketiloja. Radan eteläpuolelle puolestaan on mahdollista varata tilat myös suurille kaupan yksiköille.

Metrokorttelit koostuvat kolmesta yksiköstä, joiden ympäri on suunniteltu perinteellinen katutila, joka mahdollistaa ajon kortteleiden ympäri. Täten orientointi helpottuu ja samalla kaupallisille toiminnoille luodaan toiminnalliset edellytykset laajalla alueella.

Laajat pysäköintitilat Kulosaaren siltatason alapuolella liittyvät luonnonvalolla valaistun jalankulkuakselin välityksellä suoraan metroasemaan. Suunnitelmassa sitä kutsutaan "ilmapuuksi ". Pysäköintilaitoksen luonnonvalon saantiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Tilaa kutsutaan suunnitelmassa "valoarkuksi".

Kortteleiden mitoitus on kaikkiaan 146 000 k-m2, mistä toimistotilaa on 91 200 k-m2, asuntoja 40 000 k-m2 ja liiketilaa 24 800 k-m2.

Joukkoliikenneterminaali

Raitiovaunuliikenne johdetaan alueen kokoojakatua pitkin, jolloin pysäkit sijoittuvat metroaseman läpi kulkevan lippuhallin toisen kulkuaukon kohdalle.

Bussiliikenteen tulo- ja lähtölaiturit ovat Hermannin rantatiellä, metroaseman lippuhallin toisen kulkuaukon kohdalla. Lisäksi Kulosaaren sillan bussipysäkiltä on suora yhteys metroasemalle.

Katuverkko ja huoltoliikenne

Katuverkko on kantakaupunkimainen, jalkakäytävät kadun kummallakin puolella. Kaduilla on perinteinen kadunvarsipysäköinti ja kaksikaistaiset ajoradat.

Ajo pysäköintilaitokseen tapahtuu kaikilta Kulosaaren sillan alittavilta kaduilta Hermannin rantatietä lukuun ottamatta ja lisäksi sen pohjoispuolella olevalta pysäköintialueelta. Näin varaudutaan siihen, että Kalasataman metrokortteleiden kaupallinen merkitys saattaa tulla suuremmaksi kuin mitä pelkkä paikallinen kysyntä edellyttäisi.

Liiketilojen huolto järjestyy kaduilta, huoltopihoilta ja tarvittaessa pysäköintitilojen yhteyteen rakennettavilta huoltoväyliltä.

Jalankulku ja pyöräily

Katutasossa on perinteiset jalkakäytävät. Bussiterminaalin kohdalla varaudutaan laajaan jalankulkualueeseen metroaseman sisäänkäynnin kohdalla. Kevyt liikenne lännestä metroasemalle suuntautuu Lautatarhankatua pitkin aseman länsipäässä olevalle porras- ja hissiyhteydelle. Näin vältetään kevyen liikenteen johtaminen tasossa Hermannin rantatien yli. Kulosaaren sillalta on johdettu kevyen liikenteen yhteys rantalaiturille metrosillan ja Kulosaaren sillan välisestä raosta. Kulosaaren sillalta on mahdollista järjestää jalankulkuyhteys sen kummallekin puolella oleviin liikekortteleihin sekä suoraan metroaseman laitureille.

Vaiheittainen rakentaminen

Ensimmäinen vaihe

Ennen Sörnäisten sataman lopettamista voidaan rakentaa vain metroaseman länsipuoliskon laiturijärjestelyt. Lopullisen lippuhallin rakentaminen ei ole mahdollista ennen kuin sataman tavaraliikenne loppuu. Ensimmäisessä vaiheessa ajoneuvoliikenne Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle hoidetaan nykyistä ramppia pitkin. Itäväylän eteläisen ajoradan ja Hermannin rantatien väliset rampit korvataan uudella Junatien suuntaisella kadulla.

Toinen vaihe

Metroaseman lippuhalli ja siihen kiinteästi liittyvät liike- ja toimistorakennukset muodostavat toisen vaiheen. Park-and-ride-tarvetta varten olisi jo tässä vaiheessa rakennettava Kulosaaren sillan jatkeen alle sijoitettava pysäköintilaitos (noin 1 000 autoa). Laitos voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa.

Toisessa vaiheessa mahdollisesti rakennetaan maanalainen ajoneuvoliikenteen yhteys Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välille.

Seuraavat vaiheet

Itäväylän etelä- ja pohjoispuolella olevat rakennukset voidaan toteuttaa kysynnän mukaan etenemällä rakennus rakennukselta kohti rantaa.

Kaupunkikuvalliset kytkennät

Metroaseman ympäristön korttelit tulevat myös visuaalisesti olemaan tulevan kaupunginosan ytimenä. Rakennusryhmä on selvästi ympäristöään korkeampi (7 - 11 kerrosta Kulosaaren sillan yläpuolella) viereisten asuinrakennusten räystäskorkeuden jäädessä useita kerroksia matalammalle tasolle.

Metroaseman laituritasolta pyritään säilyttämään mahdollisimman avarat näkymät sekä pohjoiseen, Vanhankaupungin selän suuntaan että myös kaupungin keskustan suuntaan. Metrosta avautuvat näkymät ovat jo tänä päivänä koko rataverkon komeimmat, joten niiden maksimaalinen säilyttäminen on perusteltua.

Liikekortteleiden kevyen liikenteen alueet johtavat visuaalisesti kohti Kuorekarinsalmen vesipeiliä. Eteläiset korttelit on avattu näyttävästi puiston ja Sompasaaren lahden suuntaan. Täältä tulee olemaan suora näköyhteys Helsingin keskustan tunnusomaiseen silhuettiin.

Jatkosuunnittelu

Metrokortteleiden yleissuunnitelma täsmentää Kalasataman yleissuunnitelmaa. Se tulee olemaan eräänä ei-sitovana lähtökohtana tulevassa arkkitehtikilpailussa. Kilpailussa on mahdollista tutkia myös toisenlaista kaupunkikuvallista konseptia. Tämän suunnitelman puitteissa voidaan kuitenkin pääosin kiinnittää kortteleiden ympäri kulkevien katujen linjaus, metroaseman sijainti ja laajuus sekä joukkoliikennejärjestelyt.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä Kalasataman metrokortteleiden yleissuunnitelman tiedoksi.

(Mikael Sundman, puhelin 169 4262)

LIITE

Havainnekuva ja leikkaus metrokorttelista


Alkuun

4

KADUNVARSILIIKKEET KALASATAMASSA

Kslk

 

Kantakaupungin itärantaprojekti on yhdessä yleissuunnitteluosaston tutkimusyksikön kanssa laatinut selvityksen kadunvarsiliikkeiden rakentamisesta.

./.

Julkaisu Kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Kalasataman osayleiskaavatyöhön liittyvässä selvityksessä tarkastellaan mitkä ongelmat tulisi ratkaista ja mitkä esteet poistaa, jotta luotaisiin pienyrityksille houkuttelevat liikkeen perustamisedellytykset rakennusten katukerroksessa, liikenteellisesti vilkkaimpien katujen varrella.

Kadunvarsiliikkeet tärkeitä urbaanissa ympäristössä

 

Kalasataman maankäytön suunnittelussa on keskeisenä tavoitteena luoda urbaani kaupunkiympäristö. Tuleva uusi kaupunginosa halutaan liittää kiinteästi Sörnäisten ja Kallion perinteiseen kaupunkiympäristöön, mutta korostetaan sen eroa Kulosaareen.

Kaupunkiympäristön urbaani luonne riippuu hyvin paljon siitä, miten se liittyy muuhun, olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Jos alue on kaupunkilaisten tiedossa, heidän "mentaalisen kaupunkikarttansa" osana, se on luonteeltaan urbaani. Toisaalta myös toiminnallinen monipuolisuus ja kaupunkikuvan vilkkaus ovat urbaanin ympäristön tunnusmerkkejä.

Kalasatamassa pyritään toiminnalliseen monipuolisuuteen ja elävään katukuvaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi rakennusten pohjakerrosten avautuminen katutilaan on olennaista. Palvelukäyttöön soveltuvia tiloja varataan sekä liike- että asuinrakennusten katutason kerrokseen, jotta saataisiin syntymään hyvälle kaupunkiympäristölle ominainen toiminnallinen kirjo.

Viimeaikainen rakentaminen Helsingissä on osoittanut kuinka tärkeätä olisi järjestää tilat "kivijalkaliikkeille", joista tässä selvityksessä käytetään nimitystä kadunvarsiliike. Liike- ja asuinrakennukset, joista nämä pienyksiköt puuttuvat, eivät osallistu yhteisen urbaanin tilan rakentumiseen. Tällaiset rakennukset ovat toiminnallisessa mielessä passiivisia, koska niiden koetaan linnoittautuneen ovikoodin, valvontakameran tai portinvartijan selän taakse.

Miksi Helsingin uudisrakennetuille alueille on niin vaikea saada toimivaa pienliikkeiden verkostoa? Näyttää ilmeiseltä, että monet tekijät vaikuttavat yhdessä samaan suuntaan, jolloin ongelmat kasautuvat ja tuloksena on yksipuolinen työ- ja asuinympäristö.

Ongelmatarkastelu

Kehitys vie kohti suurempia yksiköitä

 

Pikkuliikkeet joutuvat kilpailemaan suurempien ja tehokkaampien liikkeiden kanssa erityisesti päivittäistavaroiden tarjonnassa. Suurten liikkeiden houkutukset tarjousten ja kampanjoiden avulla antavat niille kilpailuedun, johon pienliikkeet eivät pysty vastaamaan. Pienliikkeen liikevaihto saattaa jäädä niin alhaiseksi, että toiminta kannattaa vain perheyrityksenä.

Liiketilojen kannattavuus aluksi heikko

 

Kalasataman rakentaminen on pitkäaikainen prosessi. Alue tulee olemaan täyteen mittaansa rakennettu vasta 2030-luvulla, kun Hanasaaren B-voimalaitoksen käyttö loppuu. Asuin- ja liikerakennukset rakennetaan vähitellen. Siksi paikallinen asiakaspohja ei aluksi tule olemaan erityisen vahva, mikä heikentää liiketilojen kannattavuutta ja siten myös niiden kysyntää. On oletettavissa, että liiketilojen rakentaminen on kannattavaa vasta, kun huomattava osa alueesta on valmiiksi rakennettu.

Liiketilojen rakentaminen usein taloyhtiön riskillä

 

Valtio ei lainoita liiketilojen rakentamista. Siksi ARA-hankkeiden on rahoitettava liiketilojen rakentamista ulkopuolisella rahoituksella, jolloin pääomakustannukset ovat suurempia kuin asuintilojen. Mikäli sopivaa ostajaa tai vuokralaista ei löydy jää taloudellinen vastuu omistajalle ja viime kädessä talon asukkaille. Hitas-kohteissa ja rajoittamattomissa omistushankkeissa osakkaat joutuvat kattamaan mahdolliset tappiot yhtiövastikkeiden kautta.

Toimistotaloissa liiketilojen rahoittaminen ja rakennuttaminen on yksinkertaisempaa kuin asuntoyhtiöissä. Tilojen markkinointi muistuttaa toimistotilojen markkinointia. Lisäksi käyttötarkoituksen määrittely on joustavaa. Liiketilat on yhdistettävissä talon pääkäyttötarkoitukseen, jos markkinointi osoittautuu ongelmalliseksi.

Pysäköintilaitoksissa taas liiketilojen rakentaminen saattaa onnistua vain sellaisissa tilanteissa, joissa tilat ovat helposti vuokrattavissa tuottoisasti. Pysäköintiyhtiön liikeideana saattaa olla leimallisesti vain pysäköintitoimintojen rakennuttaminen ja hallinta mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

Liiketilojen verotus on ankarampaa kuin asuntojen

 

Taloyhtiön verotus määräytyy yhtiöjärjestyksessä mainitun käyttötarkoituksen mukaan. Pääsääntöisesti liiketilojen verotusarvot ovat asuntoja korkeammat. Rakennuskustannukset ovat asuntoja korkeammat ja poistot tapahtuvat samojen sääntöjen puitteissa. Tästä seuraa, ettei liiketilojen rakentaminen asuintaloon ole erityisen houkuttelevaa.

Tekninen varustetaso vaihtelee toimintojen mukaan

 

Erityyppiset kaupalliset palvelut asettavat erilaisia vaatimuksia liiketilojen tekniselle varustukselle. Ravintolat ja laboratoriot edellyttävät tehokasta ilmanvaihtojärjestelmää, rasvanerottelukaivoja ja kaasua. Ravintoloiden on lisäksi järjestettävä erilliset wc-tilat sukupuolen mukaan. Näiden varusteiden rakentaminen jälkikäteen on teknisesti hankalaa ja ongelmallista rahoituksen osalta. Taloyhtiön halu rahoittaa kallista muutostyötä ei välttämättä ole kovin suuri. Pienyrittäjän taloudelliset voimavarat eivät useinkaan riitä suurien investointien tekemiseen. Lisäksi investoinnit jäävät pääosin taloyhtiön omistukseen vuokrasuhteen päätyttyä. Liiketilan omistaminen ei myöskään ole mielekästä sellaiselle yrittäjälle, jonka päämääränä on liiketoiminnan harjoittaminen eikä pääoman sijoittaminen.

Kaikki kaupalliset palvelut eivät edellytä tavanomaisesta poikkeavaa varustusta, jolloin mahdollinen tekninen erikoisvarustus on turha. Tällöin taloyhtiön investointi on mennyt hukkaan tai vuokralaisen vuokranmaksukyky on yliarvioitu.

Liiketoiminta haittaa asumista

 

Erityisesti normaalin työajan ulkopuolella toimivat palvelut saattavat haitata asumista. Melu sekä asiakasliikenne myöhään illalla tai yöllä ovat tavallisia valituksen aiheita kadunvarsiliiketiloista. Jopa ilmanvaihdon huippuimuri saattaa haitata talon asukkaiden yöunta.

Liiketilojen huolto, tavaroiden vastaanotto ja poiskuljetus sekä jätehuolto saattavat aiheuttaa epäsiisteyttä mikä edellyttää erityisjärjestelyjä. Lasten leikkiminen ja vanhusten tarvitsema rauhallisuus soveltuvat huonosti yhteen dynaamisen liiketoiminnan kanssa. Myös yrittäjien tiheä vaihtuminen voi aiheuttaa turvattomuutta ja ylimääräistä vaivaa taloyhtiön hallitukselle tai omistajalle.

Pysäköintipaikkojen tarve vaihtelee toimialoittain

 

Asemakaavassa määritellään pysäköintipaikkanormi toimialoittain. Julkinen lähipalvelu edellyttää vain vähän pysäköintipaikkoja kun taas asiakasintensiivinen toiminta edellyttää paljon asiakaspaikkoja. Toimintojen vaihtuminen voi siten tuottaa ongelmia pysäköintipaikkojen tarjonnassa, koska sitä ei asemakaavassa ole voitu ennakoida.

Suositukset

 

Ongelmatarkastelun perusteella raportissa analysoidaan niitä mahdollisuuksia, joita kaavoitusprosessi tarjoaa kivijalkaliikkeiden toteuttamiseksi.

Jatkosuunnittelu

 

Osayleiskaavan osaksi laaditaan palvelujen mitoitus- ja sijoitussuunnitelma. Asemakaavoituksen yhteydessä määritellään tonttikohtaisesti erikseen rakennusoikeus pääkäyttötarkoitukselle ja asuinrakennuksissa erikseen toimitiloille. Lisäksi merkitään erikseen ne toimitilamäärät ja kohteet, jotka tulee alueen toimivuuden kannalta toteuttaa. Asemakaavassa määrätään kadunvarsikerroksen kerroskorkeus niissä kohteissa, joihin toimitilat on sijoitettava. Toimitilojen lattiatason ja viereisen katutason korkeusero määritellään niin, ettei katualueelle tarvitse sijoittaa portaita tai ramppeja.

Lähiympäristösuunnitelmaan lisätään jätehuoltosuunnitelma sekä asiakas- ja vieraspysäköintisuunnitelma.

Tontinluovutusehdot

 

Niille tonteille, joille toimitilat on sijoitettava kadunvarsikerrokseen tontinluovutusehtoihin liitetään riittävän suuren poistoilmahormin rakentamisvelvoite ja tarvittaessa rasvan- ja öljynerottelukaivon sekä poistumateiden määrän ja leveyden rakentamisvelvoite.

Tontinvaraukset

 

Asumisoikeusyhtiöille ei varata sellaisia tontteja, joilla on toimitilojen rakentamisvelvoite.

Yhteiskunnallisesti tuetulle sosiaaliselle tuotannolle varataan harkitusti tontteja, joille on toimitilojen rakentamisvelvoite.

Rakennusvalvonta

 

Selvitetään mahdollisuuksia sellaiselle menettelylle, jonka avulla taloyhtiö ensimmäisessä vaiheessa rakentaa vain toimitilan kantavat rakenteet, LVIS -liittymät sekä erillisen, riittävän ison poistoilmahormin. Toisessa vaiheessa joko taloyhtiö tai toimitilan vuokraaja tai molemmat yhdessä huolehtivat tilan valmiiksi rakentamisesta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:1)

(Mikael Sundman, puhelin 169 4262

Timo Vuolanto, puhelin 169 3363)

LIITE

Kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa


Alkuun

5

LAUSUNTO SUVILAHDEN SÄHKÖASEMAN KYTKINLAITOKSEN UUSIMISEN HANKESUUNNITELMASTA

Kslk 2004-110, Khs 2004-77/617 19.1.2004

Karttaruutu H4, R1

 

Tekninen lautakunta on 13.1.2004 esittänyt kaupunginhallitukselle Suvilahden sähköaseman 110 kV kytkinlaitoksen uusimisen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverollinen kustannusarvio on (RI = 105,3) 18,9 miljoonaa euroa. Esitys perustuu siihen, että kytkinlaitos on teknisen ikänsä lopussa. Se valmistui vuonna 1973, eikä se täytä nykyisiä käyttövarmuuskriteereitä. Lisäksi se on tarpeellista uusia oikosulkukestoisuuden nostamiseksi ja laajennustarpeiden toteuttamiseksi.

Uusi kytkinlaitos rakennettaisiin esityksen mukaan olemassa olevan sähköaseman viereen Sörnäisten rantatien tuntumaan. Koska kytkinlaitoksen on oltava jatkuvassa toiminnassa uusi laitos rakennetaan vanhan viereen. Laitoksen valmistumisen jälkeen sähköaseman tilat muunnetaan esityksen mukaan kaukojäähdytyksen tuotannon tarpeisiin. Laajennusosa on noin 500 k-m2:n suuruinen ja sen rakentaminen ajoittuisi vuoteen 2005.

./.

Teknisen lautakunnan esitys on tämän esityslistan liitteenä.

Suunnittelutilanne

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa sähköaseman alue on varattu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Alue rajautuu teknisen huollon alueeseen. Yleiskaavan aluevaraus osoittaa tulevaisuuden tilannetta, jossa vuonna 1974 valmistunut Hanasaari B -laitos korvataan uudella Hanasaari C -laitoksella. Korvaaminen tulee ajankohtaiseksi noin vuosina 2025-2030.

Alueella on voimassa asemakaava nro 3635, joka on sisäasianministeriön vahvistama 3.2.1956. Siinä alue on määritelty tehdaskortteliksi. Alueen rakennusoikeus määräytyy tuolloin voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaan. Asemakaava on vanhentunut.

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee alueelle osayleiskaavaa, joka tarkentaa Yleiskaava 2002:ta ja tulee olemaan tulevan asemakaavanmuutoksen perustana. Osayleiskaavatyön ohjelma on tarkoitus viedä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2004.

Alue on rakennuskiellossa asemakaavan laatimiseksi 29.10.2004 saakka, joten rakentaminen edellyttää poikkeusluvan myöntämistä.

Kalasataman osayleiskaavan laadinta, yleissuunnitelma ja Sörnäisten
rantatien kaupunkikuvallinen kehittäminen

 

Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu Hanasaaren, Sörnäisten sataman ja Kyläsaaren alueelle maankäytön muutos, jossa pääosa alueesta muuttuu asunto-, työpaikka- ja virkistysalueeksi. Yleiskaava 2002:ta tarkentava Kalasataman osayleiskaavan valmistelu on käynnistynyt vuoden 2003 lopulla. Kalasataman suunnittelun apuvälineeksi on laadittu yleissuunnitelma.

Yleissuunnitelmassa sähköasema on tutkittu säilyväksi niin, että se voi myös tulevaisuudessa palvella kaupungin sähkö-, lämpö- ja kylmätuotantoa. Sähköaseman yhteyteen on hahmoteltu toimitilarakentamista Kampin nykyisen sähköaseman tapaan, missä Helsingin Energian pääkonttori on rakennettu kiinteästi sen yhteyteen.

Osayleiskaavan laadinta sekä alueen tulevan maakäytön ja rakentamisen järjestäminen edellyttävät, että Suvilahden sähköaseman lisärakennushankkeen yhteydessä tutkitaan, miten tulevaa maankäyttöä täällä voidaan ennakoida sijoittamalla noin 20 000 k-m2 toimitilaa sähköaseman lähiympäristöön. Näin voitaisiin varmistaa, ettei lisärakennus vaikeuta muuta maankäyttöä ja rakentamista alueella.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä on tärkeätä sovittaa rakennushanke tulevan maankäytön suunnitteluun. Helsingin Energian ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä tutkitaan alueen maankäytön tehostamista kytkinlaitoksen ympäristössä. Virasto puoltaa Suvilahden sähköaseman 110 kV kytkinlaitoksen uusimishanketta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa edellä olevan mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Kirje kaupunginhallitukselle.

(Pertti Kare, puhelin 169 3325

Mikael Sundman, puhelin 169 4262)

LIITE

Teknisen lautakunnan esitys 5.2.2004


Alkuun

6

ROIHUVUOREN KESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS

Kslk

 

Roihuvuoren ostoskeskuksen kaupallista kehittämistä on selvittänyt Tuomas Santasalo Ky.

./.

Selvitys on jaettu esityslistan liitteenä. Siinä tarkastellaan erilaisia ostoskeskuksen kehittämismalleja kaupallisen toimivuuden ja toimintaedellytysten kannalta.

Roihuvuoreen ostoskeskus on rakennettu vuonna 1957, ennen kuin lähiöostoskeskukselle oli Suomessa kehitetty tyyppimallia. Liiketilat sijaitsevat useassa erillisessä rakennuksessa, jotka reunustavat piha-aluetta.

Sijainti lähellä Itäkeskusta ja Herttoniemen paikalliskeskusta antaa Roihuvuoren keskukselle vaatimattoman lähikeskuksen roolin, joka perustuu päivittäistavarakauppaan. Roihuvuoressa on lähes 8000 asukasta, mikä on riittävän suuri väestöpohja lähipalveluiden ylläpitämiseksi.

Roihuvuoren ostoskeskuksen yleisilmettä heikentää rakennusten ja ulkotilojen huono kunto. Tämä on tyypillinen ongelma vanhoissa ostoskeskuksissa, joiden kaupallista toimivuutta heikentää yleensä myös palvelujen ja erikoiskaupan väheneminen sekä ostoskeskusyhtiöiden pirstoutunut omistuspohja, usein myös epätyydyttävät pysäköintijärjestelyt ja liian pieni pysäköintipaikkojen määrä. Ostoskeskusten kaupallinen kehittäminen ja palvelutarjonnan parantaminen edellyttävät tuekseen ympäristön kohentamista ja nykyaikaisia liikennejärjestelyjä: rakennusten ulkoisen ilmeen parantamista, istutuksia ja pinnoitteiden uusimista, turvallisuutta parantavia liikenteen järjestelyjä, pysäköintijärjestelyjen selkeyttämistä sekä joukkoliikenteen pysäkkien sopivaa sijoittamista.

Roihuvuoren ostoskeskuksessa on mahdollista hieman parantaa palvelutarjontaa, joskin kovin monipuoliseen tarjontaan ei ole realistisia mahdollisuuksia. Palvelutarjontaa tulee kehittää lähinnä laadullisesti, mikä päivittäistavarakaupan palveluiden osalta edellyttää laajentumismahdollisuuksien turvaamista nykyisille toimijoille. Ostoskeskuksessa toimivat päivittäistavaraliikkeet ovat myös olleet kiinnostuneita laajentumismahdollisuudesta.

Roihuvuoren ostoskeskuksen sijainti on hyvä alueen asutukseen nähden. Alueen kaupunkikuvallinen kehittäminen ja liikenneolosuhteiden parantaminen ovat tarpeen ostoskeskuksen kaupallisen houkuttelevuuden kannalta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi sekä jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi Roihuvuoren ostoskeskuksen kaupallista kehittämistä koskevan selvityksen

(Timo Vuolanto, puhelin 169 3363

Maria Lindblom, puhelin 169 3365)

LIITE

Roihuvuoren ostoskeskuksen kehittäminen


Alkuun

1

19.2.2004 pöydälle pantu asia

VUOSAAREN AURINKOLAHDEN KORTTELIA 54288, TONTTIA 54291/1 JA KATU- JA PUISTOALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11269)

Kslk 2003-1771, Larjavaara Risto 18.11.2003, Larjavaara Risto s-posti 24.2.2004, Opev 18.11.2003, Polvinen Uula s-posti 17.11.2003, Polvinen Uula s-posti 9.2.2004, Vuosaari-Seura ym. s-posti 26.11.2003, Ymk s-posti 24.11.2003

Karttalehti L4/S4, hankenumero 705

 

54. kaupunginosan (Vuosaari) Aurinkolahden korttelia 54288, korttelin 54291 tonttia 1 sekä katu- ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan muutoksella muodostuu uusi kortteli 54266 ja katualue (Viilipunkankuja).

Alueen sijainti

Alue sijaitsee Vuosaaren Aurinkolahdessa, Solvikin- ja Aurinkotuulenkadun kulmauksessa.

Tiivistelmä

Korttelin 54288 lähipalvelutontti poistetaan. Siihen liittynyt leikkipuisto siirretään naapurikortteliin rakennettavan päiväkotitontin yhteyteen. Pysäköimisalue siirretään alueen länsireunaan. Muu osa korttelialueesta kaavoitetaan kahdeksi kerrostalokortteliksi. Uutelan kanavan rannan tontin rakennusoikeutta nostetaan.

Aloite

Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

 

Yleiskaavat

 

Helsingin yleiskaava 1992:ssa alue on merkitty asumisen, virkistyksen ja palvelujen käyttöön. Kaavan liitekartassa alue on merkitty tiiviiksi esikaupunkimaiseksi kerrostaloalueeksi (A).

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK).

Kaavaehdotus on yleiskaavojen mukainen.

Asemakaava

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2001. Kaavan mukaan kortteliin 54288 saa rakentaa kolme kuusikerroksista asuinpistetaloa, korkeintaan kahden asunnon erillispientaloja, päiväkodin sekä puistoalueelle leikkipuiston siihen kuuluvine rakennuksineen. Solvikin- ja Svartvikinkujalle on osoitettu yhteensä noin 60 autopaikkaa yleistä pysäköintiä varten. Tontille 54291/1 saa rakentaa viisi- ja kuusikerroksisen asuinkerrostalon.

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Rakennusvirasto on teettänyt alueen katu- ja puistosuunnitelmat (LT-konsultit Oy).

Voimassa olevan asemakaavan mukaiset tontit kuuluvat Aurinkolahden suunnittelua ja rakentamista koskevan sopimuksen piiriin.

Päiväkotitontti 54288/6 on käynyt sosiaalivirastolle tarpeettomaksi, joten sosiaalilautakunta on esittänyt hankkeesta luopumista.

Maanomistus

 

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Nykytilanne

 

Muutosalue on sekametsää, johon on avattu katulinjaukset. Korttelissa 54288 on jälkiä paikalla aiemmin olleista pihapiireistä. Asuntorakentaminen on käynnissä alueen länsipuolella. Kunnallistekniset verkostot ovat rakenteilla.

Maaperä on kitkamaata, jossa maapeitteen paksuus on yli 3 metriä. Ylimpänä kerroksena on hiekka.

Alueen länsipuolella sijaitsee kahvipaahtimo. Voimassaolevan asemakaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty alueen hajufrekvenssiarvot (Ilmatieteen laitos/8.10.1997). Selvityksen perusteella paahtimon hajupäästöjen aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa ei ole pidetty merkittävänä.

Palvelut

Alueen pohjoispuolelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu tontit koululle, päiväkodille sekä lähimyymälälle. Muut palvelut on saatavissa Vuosaaren keskustasta noin 700 metrin päästä.

Tavoitteet

Kaavamuutoksen tavoitteena on päiväkotitontin muuttaminen asuintontiksi sekä leikkipuiston siirtäminen naapurikorttelin päiväkotitontin yhteyteen. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on muodostaa uusista lähtökohdista viihtyisä asuinkorttelikokonaisuus.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Päiväkotitontin paikalle muodostetaan uusi asuinkerrostalokortteli 54266. Kortteli 54288 pienenee asuinkerrostalokortteliksi Aurinkotuulenkadun varteen. Leikkipuisto siirtyy päiväkotitontin 54287/2 yhteyteen erillispientalojen tontin paikalle.

Tontille 54291/1 laadittujen viitesuunnitelmien perusteella tontin rakennusoikeus nostetaan vastaamaan muiden Uutelan kanavan rannan tonttien rakennusoikeutta.

Asuinkortteleiden viihtyisyyden lisäämiseksi ja Solvikinkadun kaupunkikuvan eheyttämiseksi korttelin 54288 sisällä olevat yleiset pysäköimispaikat siirretään korttelin länsipuolelle. Kortteleiden asukaspysäköinti on osoitettu pihakannen alle.

Mitoitus

Muutosalueen pinta-ala on noin 2,76 ha, josta asuinkorttelialuetta on

noin 1,3 ha, puistoaluetta noin 1,15 ha ja katualuetta noin 0,3 ha.

Alueen kokonaisrakennusoikeus on 19 600 k-m2. Kokonaiskerrosalan lisäys on 8 300 k-m2. Asuntokerrosalan lisäys on 9 250 k-m2. Asukkaita alueelle tulee yhteensä noin 440 (1 asukas/45 k-m2).

Kaava-alueen aluetehokkuus on noin 0,7. Keskimääräinen tonttitehokkuus AK-korttelialueilla on noin 1,48.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

 

Kortteli 54288 Aurinkotuulenkadun länsipuolella on muutettu pääosin viisikerroksiseksi taloriviksi, joka kääntyy Solvikinkadulle osin kuusikerroksisena. Kortteli rajaa puiston puolelle rauhallisen piha-alueen, jossa on nelikerroksinen pienkerrostalo. Korttelin uusi rakennusoikeus on noin 6 500 k-m2 ja tonttitehokkuus 1,65. (Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla, jotta tontti voidaan tarvittaessa jakaa kahteen osaan.) Kortteli 54266 muodostuu kolmesta nelikerroksisesta pienkerrostalosta sekä kolmesta pääosin viisikerroksisesta pistetalosta, joihin voi rakentaa kuusikerroksisen osan (esim. kaksikerroksisia asuntoja).

Korttelin rakennusoikeus on 8 400 k-m2 ja tonttitehokkuus keskimäärin e = 1,30. Kortteleiden autopaikat on osoitettu pihakannen alle.

Tontin 54291/1 uusi rakennusoikeus on korttelin muiden tonttien mukaisesti 4 500 k-m2 ja tonttitehokkuus e = 1,67. Rakennus on pääosin viisikerroksinen. Autopaikat on osoitettu kellariin ja pihakannen alle. Rakennus rajautuu kanavan Lohikallionrantaan siipiosastaan, jossa on kuusi asuinkerrosta ja maantasokerros pysäköintikellarin tasossa. Maantasokerrokseen on osoitettu noin 70 k-m2 liike- tai työtilaa, jonne voi rakentaa yhteyden yläkerran asunnosta.

Puisto (VP) ja leikkipuisto (VK)

 

Solvikinpuisto muuttuu muodoltaan ja sen pinta-ala kasvaa hieman. Leikkipuisto siirtyy lähemmäksi päiväkotia. Leikkipuistoon on varattu 200 k-m2 rakennusoikeus leikkipuistotoimintoja varten. Koulun liikuntapaikka kääntyy pohjois-eteläsuuntaiseksi.

Katualueet ja liikenne

 

Solvikinkujan yleiset pysäköimispaikat siirtyvät Solvikinpuiston reunaan. Näin muodostuu uusi katualue (Viilipunkankuja) osin puistoalueesta ja osin päiväkotitontista. Kujan molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen yhteys puistosta rantaan. Solvikinkuja muutetaan kevyen liikenteen raitiksi, joka johtaa Aurinkotuulen- ja Solvikinkujan kulmasta Solvikinpuistoon. Svartvikinkuja säilyy lähes ennallaan. Yleisistä autopaikoista poistuu muutoksesta johtuvan huoltoliikenteen ja tontille ajon seurauksena noin 10 kpl.

Palvelut

Muutosehdotuksen myötä päiväkotitontti poistuu. Ehdotus kuitenkin mahdollistaa sosiaalipalvelun tilojen väliaikaisen sijoittumisen asuinkerrostalojen ensimmäiseen kerrokseen erillisen päiväkotirakennuksen sijasta.

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Uudet rakennukset ovat liitettävissä rakenteilla oleviin teknisen huollon

verkostoihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Käytettävissä olevien maaperätietojen perusteella alue on rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata. Rakennukset voitaneen perustaa maanvaraisesti.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen raportin 5/2001 ("Kartoitus mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista Helsingissä") mukaan alueella ei ole ollut maaperää saastuttanutta toimintaa. Pilaantuneisuustutkimuksia ei ole tehty.

Nimistö

Nimistötoimikunta on kokouksessaan 3.12.2003 antanut uuden katualueen nimeksi Viilipunkankuja (Filbunksgränden).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Muutosehdotus eheyttää kaupunkitilaa Solvikin- ja Aurinkotuulenkadulla. Solvikinkujan yleisen pysäköimisalueen siirtäminen pois asutuksen keskeltä alueen länsireunaan ja laitospysäköinti tonteilla rauhoittavat korttelialueita ajoneuvoliikenteeltä.

Katualueen ja leikkipuiston siirroista aiheutuu muutoksia Solvikinkujan ja puistoalueiden suunnitelmiin. Solvikinkujan kohdalle jo rakennettu kaivanto vesihuoltoa varten muuttuu tarpeettomaksi.

Toteutus

Muutosalue kuuluu Aurinkolahden sopimusalueeseen. Tontit myydään ja toteutetaan sen periaatteiden mukaisesti.

Kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä. Solvikin- ja Aurinkotuulenkadun rakentaminen on käynnistynyt kesällä 2003. Aurinkotuulenkadun länsipuolen kortteleiden rakentaminen on mahdollista käynnistää heti kaavan tultua voimaan. Kadun itäpuoliset korttelit voidaan rakentaa aikaisintaan v. 2006 Uutelan kanavan rakentamisaikatulusta johtuen.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

sekä vuorovaikutus

 

Asemakaavatyö on tullut vireille 23.10.2003. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä numero 313 /2003 sekä ilmoituksella Vuosaari-lehdessä ja Itä-Helsingin Uutisissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 23.10.2003.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 3.11.-21.11.2003. Lisäksi kaavan valmisteluaineistoa on esitelty Vuosaaren asukastoimikunnalle sekä Aurinkolahden yhteistyöryhmässä alueen rakennuttajaosapuolille.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Asemakaavaosastolla on tutkittu ehdotuksen mukaisen suunnitteluratkaisun lisäksi kahta siitä poikkeavaa rakennevaihtoehtoa, jotka ovat olleet luonnoksen kanssa nähtävillä ja esitelty osallisille:

Vaihtoehdossa 2 Solvikinkadun pysäköimisalue on siirretty alueen länsipuolelle. Kortteli 54288 on pääpiirteiltään muutosehdotuksessa esitetyn kaltainen. Kortteli 54266 muodostuu kolmesta piste- ja rivitalotontista. Asukaspysäköinti on osoitettu pihakannen alle. Tontti 54291/1 on pääpiirteiltään muutosehdotuksen mukainen.

Vaihtoehdossa 3 Solvikinkujan pysäköimisalue ja korttelin 54288 pistetalot sekä niihin liittyvä maanpäällinen pysäköintitontti säilyvät. Kortteli 54266 muodostuu kolmesta piste- ja rivitalotontista, ollen kuitenkin ehdotuksessa ja vaihtoehto 2:ssa esitettyä tiiviimpi. Asukaspysäköinti on osoitettu pihakannen alle. Tontti 54291/1 on pääpiirteiltään muutosluonnoksen mukainen.

Päiväkodin poistuminen ja leikkipuiston siirtäminen AO-tontille muuttavat puistoalueen muotoa ja kaventavat korttelialueita. Tonteilla on aiemmin sijainnut vanhoja huvilarakennuksia ja voimassa olevaa kaavaa laadittaessa haluttiin säilyttää historiallinen mittakaava mm. matalalla rakentamisella. Rakentamista osoitettiin lisäksi siten, että osa vanhoista rakennuksista voisi säilyä. Rakennukset ovat kuitenkin jo tuhoutuneet.

Lähtökohtien muuttuminen on mahdollistanut korttelin 54288 tarkastelun kaupunkikuvallisesti ja asumisen kannalta viihtyisänä kokonaisuutena. Korttelialueiden kaventuminen ja sijainti katujen varressa kerrostaloympäristössä puoltavat kerrostaloihin perustuvaa ratkaisua ja tarkastelun seurauksena on päädytty ehdotettuun ratkaisuun.

Ehdotuksessa korttelin 54288 paikalle esitetty korttelikokonaisuus liittyy pääosin viisikerroksisilla kadunvarsirakennuksilla ympäröiviin viisi- ja kuusikerroksisiin rakennuksiin. Maantasopysäköinnin muututtua kokonaan laitospysäköinniksi ja vieraspysäköinnin siirryttyä alueen länsireunaan pihat ovat autottomia ja avautuvat edulliseen ilmansuuntaan ja puistoon. Kerrostaloihin sijoittuvista asunnoista saadaan väljemmät näkymät kuin pientalorakentamisessa, myös meren suuntaan.

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 6 mielipidettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 4 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty 3.

Saapuneet kirjeet (6 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä 19.2.2004.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus (24.11.2003) on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Opetusvirasto (18.11.2003) ilmoittaa kirjeessään, että koulun ja sen liikuntapaikan väliin sijoittuva kevyen liikenteen väylä Solvikinpuistossa on polkupyöräilyn ja rullaluistelun vuoksi vaarallinen oppilaiden ylittää. Opetusvirasto ehdottaa sen siirtämistä kentän eteläpuolelle.

Asemakaavaosasto toteaa, että kevyen liikenteen yhteys on voimassa olevan asemakaavan mukainen, ja että yhteys Solvikinpuistosta Aurinkotuulenkadulle palvelee esitetyssä paikassaan parhaiten Solvikinpuiston käyttäjiä. Asemakaavaosasto esittää, että esitetty vaaratekijä otettaan huomioon koulutonttia suunniteltaessa.

Vuosaaren asukastoimikunnan, Vuosaari-Seura ry:n ja Vuosaari-säätiön (26.11.2003) edustajat toteavat yhteisessä kirjeessään päiväkotitontin muuttamisen asuintontiksi perustelluksi, mutta toivovat alueelle varausta esim. ryhmäpäiväkodin vaatimille tiloille.Kirjeessä toivotaan vaihtoehtoa 3 toteutettavaksi; kadunvarteen pistetaloja ja puiston puolelle pientaloja, kuitenkin esitettyä väljemmin. Solvikinkujan toivotaan säilyvän ennallaan.

Asemakaavaosasto toteaa, että ehdotus mahdollistaa sosiaalipalvelun tilojen väliaikaisen sijoittumisen asuinkerrostalojen ensimmäiseen kerrokseen.

Vaihtoehdon 3 mukainen ratkaisu heikentäisi asuntokortteleiden viihtyisyyttä: päiväkotitontin muuttuessa asuntokäyttöön yleiset pysäköintipaikat jäisivät asuntokortteleiden keskelle ja hajauttaisivat Solvikinkadun kaupunkikuvaa. Lisäksi ero yleisen ja asukaspysäköinnin välillä hämärtyisi.

Kaupunkisuunnitteluviraston on luopunut pientalotyyppisistä ratkaisuista vaihtoehtojen tarkastelun perusteella: näkymiä asunnoista meren suuntaan sekä korttelipihojen väljyyttä ja luontevia yhteyksiä puistoon on pidetty tärkeänä. Pientalojen sijoittaminen samalle tontille kerrostalojen ja maanalaisen pysäköintiratkaisun kanssa on todettu ongelmalliseksi. Kortteleiden kapeus vaikeuttaa mielekkäiden yhdistelmätonttien muodostamista. Lisäksi kortteleiden sijainti katujen varressa kerrostaloympäristössä puoltaa kerrostaloihin perustuvaa ratkaisua.

Perhe Larjavaara-Luokkanen (Furumonkuja 4) ilmoittaa mielipiteenään (18.11.2003), että muutosluonnoksessa esitetyt Viilipunkankujan autopaikat huonontavat asumisviihtyvyyttä heidän Solvikinpuistoon rajautuvalla paritalotontillaan, joten he kannattavat vaihtoehtoa 3.

./.

Risto Larjavaara on lähettänyt 24.2.2004 kaupunkisuunnittelulautakunnalle kirjeen, joka on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Asemakaavaosasto viittaa edelliseen vastaukseensa Vuosaaren asukastoimikunnalle, Vuosaari-Seuralle ja -Säätiölle, ja toteaa, että Viilipunkankujan pysäköimisalueen etäisyys lähimpään paritaloon on noin 40 ja kerrostaloon noin 30 metriä. Ehdotuksessa autopaikkojen ja asuinkorttelin väliin jää kasvillisuutta ja kallioinen kumpare, jotka suojaavat asuinkorttelia Viilipunkankujaan päin.

Uula Polvinen (Solvikinkatu 13) toteaa kahdessa kirjeessään (17.11.2003 ja 9.2.2004), että muutosvaihtoehdot ovat huonoja ja valmisteltu liian kovalla kiireellä, mikä tulee johtamaan valituksiin. Polvinen toivoo, että rakentamisaluetta pienennettäisiin ja puistoa suurennettaisiin. Kaavamuutoksen nähtävilläoloajasta on Polvisen mukaan tiedotettu huonosti: taloyhtiö ei ole saanut tietoa, koska Asunto Oy Aurinkorannan hallinto on siirtynyt rakennuttajalta taloyhtiölle nähtävilläoloajan jälkeen.

Asemakaavaosasto toteaa, että osallisille on tiedotettu kaavamuutoksen vireilletulosta kirjeitse ja ilmoituksilla Vuosaari-lehdessä sekä Itä-Helsingin Uutisissa. Luonnos on ollut nähtävillä Vuotalossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä esitelty Vuosaaren asukastoimikunnalle. Luonnosvaihtoehdot on myös lähetetty kirjeitse osallisille. Ehdotettu rakentaminen noudattaa pääpiirteiltään ympäristön rakentamistapaa. Lisäksi puiston koko kasvaa hieman voimassa olevaan kaavaan verrattuna.

Suullisia mielipiteitä on tullut kolme. Niissä

- vastustettiin pysäköintialueen siirtämistä Solvikinpuiston reunaan,

- toivottiin kaavoitettavaksi lisää pientaloja,

- sekä toivottiin, ettei päiväkotitontille rakennettaisi ollenkaan.

Viranomaisyhteistyö muutosehdotusta

valmisteltaessa

 

Asemakaavaosasto on neuvotellut tai muuten ollut yhteydessä rakennusviraston katu- ja viherosaston ja Helsingin Veden kanssa:

Katuosasto pitää muutosluonnoksessa esitettyä huoltoajon sallimista Solvikinkujalla huonona ratkaisuna, koska se häiritsee risteysalueen ja bussipysäkin liikennettä. Lisäksi esitetty aukio katualueena on osaston mielestä liian suuri.

Asemakaavaosasto toteaa, että ehdotuksessa huoltoajo on poistettu Solvikinkujalta ja aukion katutilaa pienennetty.

Viherosasto pitää muutosluonnoksessa esitettyä Solvikinkujan pysäköimisalueen siirtoa alueen länsireunaan huonona ratkaisuna: yhteys Solvikinpuistosta rantaan huononee ja näkymä muuttuu olennaisesti suuren pysäköimisalueen vuoksi. Puistosuunnitelmissa esitetty yhteys puiston länsireunasta kadun yli Katinkullanpuistikkoon ei luonnoksessa toteudu. Lisäksi autopaikkojen ja tontin väliin jäävä raitti on kolkko ja edellyttää istutuksia. Viherosasto pitää siten vaihtoehtoa 3 parhaana.

Asemakaavaosasto viittaa aiempaan vastaukseensa Vuosaaren asukastoimikunnalle, Vuosaari-Seuralle ja -Säätiölle ja toteaa edelleen, että muutosehdotuksessa pysäköimisaluetta on pienennetty ja korttelia 54266 on tiivistetty siten, että puistosuunnitelmaa vastaava polku mahtuu kulkemaan pysäköimisalueen länsipuolella. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty kaavamääräys Viilipunkankujan jalankulkuraitin erottamisesta pysäköintipaikoista matalalla muurilla.

Hesingin Vesi toivoo, että Solvikinkuja jätettäisiin kaavamuutoksessa ennalleen, sillä sitä on aloitettu jo rakentamaan ja muutokset aiheuttaisivat lisäkustannuksia.

Asemakaavaosasto viittaa aiempaan vastaukseensa Vuosaaren asukastoimikunnalle, Vuosaari-Seuralle ja -Säätiölle Solvikinkujan siirtämisestä, ja pitää lisäkustannuksia kohtuullisina siirtämisellä saavutettaviin etuihin verrattuna.

Tilastotiedot

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala ha

Kerrosala k-m2

Tonttitehokkuus e

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

0,52

8 900

1,71

Erillispientalojen korttelialue (AO)

0,31

1 250

0,4

Lähipalvelurakennusten korttelialue (YL)

0,44

950

0,22

Autopaikkojen korttelialue (LPA) (54288/1-3)

0,16

-

 

Leikkipuisto (VK)

0,38

200

 

Puisto (VP)

0,70

-

 

Katualue

0,25

-

 

Yhteensä

2,76

11 300

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

ha

Kerrosala

k-m2

Tonttitehokkuus

e

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

1,31

19 400

1,40

Leikkipuisto (VK)

0,39

200

 

Puisto (VP)

0,76

-

 

Katualue

0,30

-

 

Yhteensä

2,76

19 600

 

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11269 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

(Ulla Jaakonaho, puhelin 169 2489

Risto Joensuu, puhelin 169 4276

Ilkka Laine, puhelin 169 2447

Hannu Pyykkö, puhelin 169 2472

Marianna Timperi, puhelin 169 4206)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11269

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Kaupunkirakennekuva

 

Liite 5

Mielipidekirje 24.2.2004


Alkuun

2

ROIHUVUOREN OSTOSKESKUKSEN JA SEN YMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN - KAUPUNKIKUVALLINEN JA ARKKITEHTONINEN TARKASTELU

Kslk

Tiivistelmä

Roihuvuoren ostoskeskuksen ja sen lähiympäristön alueesta on laadittu selvitys ja kehittämissuunnitelma. Alueen suurimmat ongelmat ovat ostoskeskuksen kuluneisuus ja epäviihtyisyys sekä liikenteen turvattomuus ja kaupunkikuvan epäselkeys. Ostoskeskuksessa toimivilla päivittäistavarakaupoilla on edellytykset säilyä ja keskuksessa on myös useita pieniä erikoisliikkeitä. Kuitenkin on myös tyhjiä liikehuoneistoja, ja palvelutarjonta on vuosien varrella köyhtynyt. Kehittämissuunnitemassa on yritetty löytää lähtökohtia alueen parantamiselle. Liikenteelle ja pysäköinnille esitetään parannuksia, lisärakentamista esitetään Tulisuontien eteläpuolelle. Itse ostoskeskustonteille esitetään hienovaraista korjaamista ja parantamista.

Tausta

Roihuvuoren vanha alkuperäinen alue, rakennettu vuosina 1950-1966, on yleiskaavassa 2002 merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Aluetta on talvella 2002-2003 inventoitu tarkoituksena selvittää, riittääkö rakentamistapaohje alueen säilyttämiseksi vai pitääkö laatia suojelukaava. Inventointiraportti ja rakentamistapaohjeet tulevat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi myöhemmin tänä keväänä.

Ostoskeskuksen ja sen ympäristön kehittämisestä on tehty kaksi selvitystä, toinen kaupallinen selvitys ostoskeskuksen edellytyksistä säilyä ja kehittyä ja toinen kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen selvitys alueesta sekä kehittämissuunnitelma. Kaupallisen selvitystyön on suorittanut Tuomas Santasalo Ky ja kaupunkikuvallisen selvityksen Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Konsulttityöt on tehty yhtaikaisesti ja aiheesta on pidetty useita yhteisiä neuvotteluja. Kaupallinen selvitys on tällä esityslistalla yleiskaavapäällikön asiana nro 6.

Kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen tarkastelu käsittää kaksi tasoa: varsinainen ostoskeskusalue, joka muodostuu kolmesta tontista ja kolmesta liikerakennuksesta Roihuvuorentien varrella sekä laajemmasta tarkastelualueesta, joka käsittää ostoskeskuksen lisäksi sen pohjoispuoleisen ns. yksiötalon, kirkon ja sen pohjoispuoleisen pysäköintialueen sekä Tulisuontien alkupään ja sen eteläpuolella olevan ns. Roihuvuoren palvelutalon tontin.

Ostoskeskuksen ja sen ympäröivän alueen ominaispiirteet

 

Varsinaisen ostoskeskuksen alue

Roihuvuoren ostoskeskus on yksi varhaisimpia ostoskeskuksia maassamme. Yksittäisten erillisten rakennusten muodostama asetelma on juuri Roihuvuoren ostoskeskukselle ominainen ja erityinen. Alueella sijaitsevat yksikerroksiset K-Marketin ja Valintatalon rakennukset sekä apteekin talo (tontit 43214/2, 3 ja 4). Aluetta täydentää maamerkkinä kahdeksankerroksinen ns. yksiötalo (tontti 43214/5), jonka pohjakerroksessa on useita pieniä liiketiloja.

Rakennukset ovat ulkoasultaan alun perin olleet raikkaat ja virtaviivaisen tyylikkäät. Arkkitehtoninen jäsentely perustuu rakenteellisuuteen, horisontaalisuuteen, umpinaisuuden ja lasisuuden määrätietoiseen vaihteluun sekä niukkoihin, mutta harkittuihin yksityiskohtiin.

Ostoskeskuksen luonne on monien toiminnallisten muutosten, korjausten ja laajennusten myötä muuttunut. Alkuperäisessä ostoskeskuksessa oli useita pieniä liikkeitä näyteikkunoineen ja harkittuine ulkomainoksineen. Nykyistä ostoskeskusta hallitsee kaksi isompaa päivittäistavarakauppaa umpiteipattuine mainosikkunoineen ja oman kauppaketjunsa ulkomainoksineen. Rakennusten arkkitehtuuri on muuttunut, kun rakennuksia on laajennettu ja rakennusten väritystä ja värijäsentelyä on muutettu. Monet tärkeät yksityiskohdat ovat vuosien varrella hävinneet. Lasiseinäinen "kahvilakuutio" on nykyään umpinainen, eikä enää elävöitä ostoskeskusta. Parhaiten on toistaiseksi säilynyt apteekin talo, mutta siitä on vastikään apteekki muuttanut pois, eikä sen tilalle ole vielä tullut uutta käyttäjää.

Ostoskeskusta ympäröivä alue

Roihuvuorentien katumaisema on keskustan kohdalla sekavan tuntuinen. Roihuvuorentie ja Tulisuontie jakavat alueen kolmeen osaan. Näillä kokoojakaduilla on liikenteen turvallisuudessa parantamisen varaa. Pysäköintipaikoista on puute ja olemassa olevat pysäköintialueet toimivat huonosti. Kirkon pohjoispuoleinen pysäköintialue mielletään epäviihtyisäksi ja turvattomaksi, eikä moni uskalla jättää autoaan sinne. Tulisuontien eteläpuolella sijaitseva liikerakennus (tontti 43233/1) on vajaakäyttöinen ja arkkitehtuuriltaan vaatimaton. Liikerakennuksen tontti rajoittuu etelässä Roihuvuoren Lämmön vajaasti rakennettuun liike- ja toimistorakennusten tonttiin (43233/2) ja kaupungin omistamaan julkisten rakennusten rakentamattomaan tonttiin (43233/3).

Ostoskeskuksen kehittäminen ja vaaliminen,

keskustan kehittäminen

 

Vanhan ostoskeskuksen kohentaminen tulee suorittaa nostamalla esiin sen alkuperäisiä vahvuuksia ja ominaisuuksia. Suunnitelma sisältää ideoita rakennusten ryhdin palauttamiseksi materiaalien, pintakäsittelyn ja detaljien suunnittelun avulla. Apteekin rakennuksen korjaamisessa tulee erityisesti huolehtia sen alkuperäisten detaljien säilymisestä. Valintatalon pohjoispäähän ehdotetaan rakennettavaksi uusi kevyt lasiseinäinen kahvilakuutio alkuperäisen tapaan rajaamaan toritilaa ja keventämään rakennusta. Torin alueen parantamiseksi ehdotetaan betonikiveyksen (50 x 50 cm) palauttamista, valaistuksen parantamista ja palautettavina, mutta uudenaikaisina aiheina valaistu informaatiovitriini ja vesiallas. Valaistuksella ja toripinnoitteella voidaan myös parantaa luontevaa yhteyttä yksiötalon suuntaan. Torialuetta tulee lisäksi pehmentää istutuksin.

Roihuvuoren keskusta-alueen parantamiseksi ehdotetaan useita ratkaisuja. Tulisuontien linjausta siirretään etelämmäksi kirkon kohdalla. Uusi Tulisuontien ja Roihuvuorentien risteysalue ehdotetaan korotettavaksi ja liikennevaloja poistettavaksi. Kirkon eteen muodostuu paikoitustori, joka jäsennellään puuryhmin ja istutuksin. Uuden paikoitustorin päällystykseen kiinnitetään huomiota. Tulisuontien varren matala myymälärakennus korvataan korkeammalla uudisrakennuksella. Siihen tulisi asuntoja ja pohjakerrokseen liiketiloja ja se tulisi muodostamaan parin ostoskeskuksen pohjoispuolella olevan yksiötalon kanssa. Keskustan painopistekohtaan ehdotetaan sijoitettavaksi ympäristötaideteos, informaatiokappale tai kellotorni kohottamaan alueen identiteettiä. Roihuvuorentie rajataan varsinaisen ostoskeskuksen kohdalla uudella istutettavalla puurivillä, kuten myös Tulisuontien eteläpuoli. Kirkon takana oleva laaja pysäköintialue jäsennellään terassein ja istutuksin.

Jatkosuunnittelun tavoitteet

 

Tehty tarkastelu on tuonut tärkeitä uusia näkökohtia Roihuvuoren keskustan suunnitteluun. Apteekin rakennuksen suojelua tulisi harkita ja Tulisuontien eteläpuoleisen liiketalon korvaamista asuintalolla. Tulisuontien linjauksen muutosta kannattaa tutkia, samoin kuin kirkon pohjoispuoleisen pysäköintialueen kehittelyä. Jatkosuunnittelussa tulisi myös tutkia mahdollisuutta liittää Tulisuontien eteläpuoleisen liikerakennustontin vajaasti rakennetut naapuritontit mahdolliseen asemakaavan muutosalueeseen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä Roihuvuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön kehittämissuunnitelman tiedoksi sekä hyväksyä jatkosuunnittelun tavoitteet.

(Barbara Tallqvist, puhelin 169 4315

Leena Makkonen, puhelin 169 4289

Eeva Sutela, puhelin 169 3502

Timo Vuolanto, puhelin 169 3363)

LIITE

Roihuvuoren keskustan kehittämissuunnitelma


Alkuun

3

AURINKOLAHDEN ITÄOSAN RAKENTAMISTAPAOHJE JA VÄRISUUNNITELMA

Kslk

Karttaruutu L4/S4, ja L5/S1

Tiivistelmä

Vuosaaren Aurinkolahden itäosalle Pomeranssipuiston ja Solvikinpuiston itäpuoliselle, idässä Uutelan kanavaan ulottuvalle alueelle on laadittu rakentamistapaohje ja värisuunnitelma. Rakentamistapaohje ja värisuunnitelma koskevat asemakaavojen 10780 ja 11197 alueita. Niitä noudatetaan soveltuvin osin myös myöhemmin tehtävien asemakaavamuutosten kohdalla.

Ohje pohjautuu Aurinkolahden itäosan asemakaavaan. Se määrittelee tonttien ja rakennusten yleistä ilmettä alueen kokonaisuutta ajatellen. Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Värisuunnitelmassa annetaan ohjeelliset värit tonteittain.

Rakentamistapaohje ja värisuunnitelma käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja rakennuslautakunnassa. Raportin osa "1 Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohje" on tarkoitettu Helsingin rakennusjärjestyksen mukaiseksi rakentamistapaohjeeksi. Osa "2 Aurinkolahden itäosan värisuunnitelma" on tarkoitettu ohjeelliseksi.

./.

Raportti on jaettu esityslistan liitteenä.

Rakentamistapaohje

Ohje on tehty Aurinkolahden itäosan asemakaavan perusteella määrittelemään tonttien ja rakennusten yleistä ilmettä alueen kokonaisuutta ajatellen. Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Alue hahmottuu seitsemään kokonaisuuteen, joita kutakin luonnehditaan tarkemmin alueellisissa ohjekorteissa sanallisesti ja kuvina.

Ohjeet koskevat yleisen ja yksityisen tilan rajausta, rantakortteleiden läpinäkyvyyttä, alimpia lattiatasoja, julkisivumateriaaleja, väritysperiaatteita, kattomuotoja, maantasokerroksien käyttöä, pysäköintiä, pihamateriaaleja, istutuksia, pelastusreittejä, jätehuollon sijoitusta ja valaistusta.

Aurinkolahden itäosa jatkaa länsiosan kaupunkirakennetta, jolle tunnusomaisinta on rantavyöhykkeen ulapalle avautuva rakenne valkoisine taloineen. Ympäristö muuttuu idässä kuitenkin intiimiksi vesimaisemaksi, jolloin rakennusten ilme voi olla pehmeämpi ja vivahteikkaampi. Länsiosaan verrattuna kaupunkiympäristöön halutaan lisää väriä ja materiaalin tuntua.

Yksittäisen rakennuksen ilme vaikuttaa voimakkaasti kokoympäristöön. Tavoitteena on yhtenäinen kaupunkikuva, jossa toistuvien rakennusten perushahmojen variaatiot ovat maltillisia. Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on paikalla muuraus ja kuultorappaus. Parvekkeet lasitetaan ja kadunpuoleisissa oviin tulee puupinta.

Yksityisen ja yleisen rajaus osoitetaan selkeästi, mutta ilman korkeita näkymiä sulkevia aitoja tai muureja. Kasvillisuudella on merkittävä osa alueen luonteen muokkaajana. Pihojen autokansien vastapainona muu piha-alue on vihreää. Myös pihakansille on määrätty istutuksia. Puurivit on määritelty siten, että ne tukevat näkymiä kanavalle.

Värisuunnitelma

Aurinkolahden itäosan rakennusten julkisivujen pääasiallinen käsittelytapa on rappaus, jolle suunnitelmassa on tonteittain määritelty sävyt NCS-koodeina. Apu- ja tehostevärit, 1. kerroksen materiaali ja väri, detaljiväri ja kattoväri on määritelty kortteleittain. Värit on esitetty alkuperäisistä NCS-värimalleista kootuissa väriplansseissa, jotka on tarkoitettu kaupunkikuvaneuvottelukunnan käytettäväksi.

Värityksen suhteen alue jakautuu kolmeen vyöhykkeeseen:

"Bianco" -länsiosasta jatkuva merenrannan valkea vyöhyke

"Sole" -kanavanrannan keltasävyjen vyöhyke

"Terra" -sisämaakortteleiden maavärien vyöhyke

Korostuksina ovat valkeat saumakohdat Leikosaarentien ja Aurinkotuulenkadun risteyksessä, Hellekujan ja -aukion ympäristössä ja Leikosaarentien ja Inkiväärikujan risteyksessä sekä Inkiväärikujan ja Maustetehtaankadun liittymäkohdassa.

Leikosaarentien päätteen pistetalo on punatiilestä, joka toistuu myös myymälätontilla ja sisämaakortteleiden maantasokerroksessa. Punatiili liittää korttelit länsipuoliseen "Yrttitarhan" alueeseen, jossa värityksenä on punatiili ja valkoinen. Rannan ja kanavanvarren kortteleiden maantasokerros on tummaa luonnonkiveä. Inkiväärikujan matalat korttelit on esitetty toteutettavaksi vaaleana tiilenä.

Värien vyöhykejako ja alueellinen värien rakeisuus esitetään oheisissa kuvissa. On huomattava, että listan kuvien ja myös raportin värikuvien sävyt poikkeavat monistusteknisistä syistä NCS-malleista huomattavastikin.

Valmisteluyhteistyö

Rakentamistapaohjeen ovat laatineet Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy ja Molino Oy. Värisuunnitelman on laatinut Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy. Rakentamistapaohje valmistui 29.11.2002 ja värisuunnitelma 31.10.2003, minkä jälkeen ne on sovitettu yhteen ja tarkistettu saatujen kommenttien pohjalta. Tilaajina ovat olleet asemakaavaosasto rakentamistapaohjeen ja alueen rakennuttajat ja kiinteistövirasto värisuunnitelman osalta.

Asiantuntijoina on kuultu edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvalvontavirastosta, rakennusviraston katuosastolta sekä Helsingin Energiasta sekä rakennusviraston konsultteja LT-Konsultit Oy ja Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy. Yhteistyötä on tehty seuraavien rakennuttajien kanssa: Asuntosäätiö, Pro Paulig Oy, Sato-Rakennuttajat Oy, Skanska Oy ja YIT-Yhtymä Oy. Värisuunnitelman osalta mukana ovat olleet myös kiinteistövirasto ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto.

Rakentamistapaohjeen ja värisuunnitelman laatiminen on tapahtunut rinnan katu-, puisto- ja kanavasuunnittelun kanssa. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi Aurinkolahden itäosan katusuunnitelmat sekä Uutelan kanavan yleissuunnitelman 22.5.2003. Valaistuksessa noudatetaan Helsingin Energian Aurinkolahden länsiosalle laatimia periaatteita, eli läpinäkyvyyttä rantakortteleiden läpi merelle ja kanavalle.

Yleisten alueiden suunnittelun, tontteja koskevan rakentamistapaohjeen ja värisuunnitelman rajapintoja ja ideoita on hiottu yhteen. Erityisiä kohteita ovat olleet pihojen ja yleisten alueiden korkeusasemat, maantasokerrokset, tonttien reunamuurit ja katumateriaalit, kasvillisuuden istutusperiaatteet, valaistusperiaatteet ja paikoin tonttien ja yleisen alueen välisen rajan tarkistaminen (kaavamuutos 11197).

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on 1.10.2003 antanut lausuntonsa rakentamistapaohjeluonnoksesta. Neuvottelukunta on esittänyt katu-, puisto- ja valaistussuunnitelmien sisällyttämistä rakentamistapaohjeeseen. Neuvottelukunta katsoo, että kunkin kohteen pihavalaistus tulee ratkaista pihasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, mutta ohjeessa on osoitettava kanavan ja kujien valaistuksen määrä ja valaisutapa. Värityssuunnitelma on sidottava osaksi rakentamistapaohjetta, mutta se tulee jättää viitteellisemmäksi. Lähimiljöön viihtyisyyttä tulisi edistää edellyttämällä, että portaiden ulko-ovina käytetään puupintaisia ovia. Tiilisokkeleiden ei katsottu antavan alueelle riittävän laadukasta ilmettä. Koulurakennuksen ohjeistusta ei pidetty riittävänä. Kansien istutuksille toivottiin riittävää syvyyttä, kansien reunoille köynnöksiä ja istutuksille tarkkaa ohjausta. Pysäköintihalli toivottiin mahdollisimman alas, etteivät hallien seinät tule näkyville katujulkisivussa. Tonttien sisäänajot toivottiin erotettavan jalankulusta. Alueesta katsottiin tarpeelliseksi teettää pienoismalli mittakaavaan 1:400.

Lausunnon näkökohtia on pyritty toteuttamaan raporttia tarkistettaessa. Liiteosassa selostetaan katu-, puisto, ja kanavasuunnitelmien pääpiirteet, materiaalit, ja väritys sekä kaduilla käytettävät valaisimet ja valaistustehot. Näiden suunnitelmien laatiminen jatkuu osin edelleen, ja raportissa on eri suunnittelutahojen yhteystiedot ajankohtaisen tilanteen tarkistamiseksi. Värisuunnitelma on ohjeellisena osana samassa raportissa rakentamistapaohjeen kanssa. Vaatimus puupintaisista ovista on lisätty ohjeeseen. Sokkelimateriaalina luonnonkiven osuutta on lisätty. Vain maavärein toteutettavissa sisämaan kortteleissa sokkelimateriaalina on tiili. Koululle jätetään väljyyttä materiaalin osalta, mutta sille annetaan väriohje. Pihakansien istutuksille annetaan istutussyvyydet. Autohallien tasot määräytyvät pohjaveden ja meren tasoista. Pyrkimys näissä puitteissa mahdollisimman mataliin tasoihin näkyy ohjeesta. Kaavallisesta ratkaisusta johtuen tonttien sisäänajoja ja jalankulkua ei ole mahdollista erottaa toisistaan. Lausunnossa mainitun pienoismallin tilauksen valmistelu on meneillään.

./.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto on jaettu esityslistan liitteenä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjeen ja värisuunnitelman, ja esittää raportin kappaleen "1 Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohje" hyväksyttäväksi rakennusjärjestyksen mukaiseksi rakentamistapaohjeeksi.

Pöytäkirjanote ja "1 Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohje" rakennuslautakunnalle.

(Marianna Timperi, puhelin 169 4206)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Vuosaaren Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohje ja värisuunnitelma

 

Liite 3

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 1.10.2003


Alkuun

1

SÖRNÄISTEN JA HERMANNIN RANTATEIDEN LIITTYMÄN SUUNNITTELUTILANNE

Kslk

Liikennehankkeen taustaa

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 10.9.1984 Sörnäisten rantatien jatkeen liikennesuunnitelman (liikennesuunnitteluosaston piirustus 7-2501), jossa liikenne rantatieltä pohjoiseen suunnataan Varastokadun kautta. Tynnyrintekijänkadun jatkamisen ja Vanhan Talvitien kautta rakennettavan pääkadun vaihtoehdot hylättiin. Tuolloin todettiin, että "Varastokadun vaihtoehtoa voidaan pitkällä aikavälillä kehittää siten, että Sörnäisten rantatien liikenne ohjataan Varastokadulle tunnelissa Kulosaaresta tulevan ajoradan alitse. Ratkaisu parantaa liikenteen sujuvuutta sekä pääkatuyhteyksiä ja se maksaa n. 32,4 Mmk"; (5,45 milj. euroa).

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävä tunnelihanke parantaa keskustan saavutettavuutta. Kalasataman metroaseman ja ympäröivien uusien kortteleiden rakentamisen takia on tarpeellista siirtää asema-alueen "läpi" ajava pitkämatkainen liikenne tunneliin. Metroaseman ympäristössä ilman liikennejärjestelyjen kehittämistä ongelmana tulisivat olemaan kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämiset ja niistä aiheutuvat turvattomuus ja epäviihtyisyys sekä pitkämatkaisen liikenteen (Lahdenväylä - Helsingin keskusta) sekoittuminen alueen paikallisiin liikennevirtoihin.

Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtava nykyinen tiemäinen ramppi sijaitsee tulevan Kalasataman metroaseman suunnitellun läntisen laiturialueen alapuolella, kohdassa johon on luontevaa järjestää metroaseman kevyen liikenteen pääyhteys länsisuunnasta.

Kalasataman metroaseman ja sen ympäristön suunnittelu- ja päätöstilanne

 

Vuodesta 1995 alkaen tulevasta Kalasataman metroasemasta ja sen ympäristöstä on tehty mm. seuraavat suunnitelmat:

 

-

Kalasataman metroaseman esisuunnittelu, Ratatekninen ja liityntäliikenteen selvitys, 18.12.1995, HKR, Maa ja Vesi Oy

 

-

Kalasataman metroaseman hankesuunnitelma, 10.5.2000, HKR-Rakennuttaja, Arkkitehtitoimisto Hyvämäki - Karhunen - Parkkinen

 

-

Kalasatama kallioresurssiselvitys, 8.6.2000 Ksv, Maa ja Vesi Oy (Raportti pysäköintijärjestelyistä Englantilaiskallion kohdalla)

 

-

Kalasataman metroaseman ympäristön maankäyttö- ja liikenneselvitys 01/2001, Ksv, Arkkitehtuuritoimisto B & M, LT-Konsultit Oy

 

-

Kalasataman metroaseman ympäristö, kaupunkirakenteellinen suunnitelma, 14.3.2001 Ksv, IRA, MicS

 

-

Sörnäisten tunneli, rakennetekninen yleissuunnitelma, 3.1. 2002, Ksv:n yleissuunnitteluosaston teknistaloudellinen toimisto, Kalliosuunnittelu Oy

 

-

Kalasataman metrokorttelit, yleissuunnitelma 26.11.2003, Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen Oy

 

-

Kalasataman metroaseman hankesuunnitelman tarkistus, 29.1.2004, HMT Arkkitehdit Oy

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2000 Kalasataman metroaseman hankesuunnitelman. Suunnitelma on sivulaituriasema yhdellä aseman itäpäässä sijaitsevalla lippuhallilla. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi asiasta lausuntonsa 9.11.2000.

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi Kalasataman suunnittelutilanteen ja metroaseman lähiympäristön suuntaviivat 22.11.2001.

Kaupunginhallitus hyväksyi 21.1.2002 Kalasataman metroaseman aikaistamista koskevan rahoitussopimuksen. Kaupungin ja Sörnäisten kiinteistönomistajien välillä neuvotellun sopimuksen mukaan asema tulisi ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2007. Esityksessä todetaan, että aseman käyttöönotto voi tapahtua vaiheittain niin, että kulkuyhteys laitureille järjestetään ensimmäisessä vaiheessa vain laitureiden länsipäästä.

Vuosina 2002 ja 2003 Kalasataman metroasemasta suunniteltiin sekä sivulaitureihin että keskilaituriin perustuvia vaihtoehtoja. Joukkoliikennelautakunta päätti 30.10.2003, että metroaseman suunnittelua jatketaan sivulaituriratkaisuun perustuvalla suunnitelmalla (havainnekuva seuraavalla sivulla). Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 29.1.2004 Kalasataman metroaseman tarkistetun hankesuunnitelman ja rakentamisen vaiheistuksen periaatteet. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Junatien metrosillan peruskorjaus, katettu asemalaituri, läntinen sisäänkäynti ja portaat, aseman itäinen varapoistumistiejärjestely sekä radan muutostyöt. Toteutus suunnitellaan niin, että aseman liikenne on mahdollista aloittaa viimeistään 1.1.2007.

 

Toisen rakennusvaiheen ajoitus riippuu alueen asemakaavoituksen aikataulusta ja satamatoimintojen siirtymisestä pois alueelta. Rakennusvaihe käsittää mm. aseman itäisen sisäänkäynnin eli varsinaisen lippuhallin rakentamisen liikenneyhteyksineen. Tarkempi suunnittelu on mahdollista vasta asemakaavoituksen edettyä riittävän pitkälle.

Sörnäisten tunneli

 

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistämään suunniteltu tunneli parantaa rantateiden välisen pääkatuyhteyden liikenteen sujuvuutta sekä tulevan metroaseman alueen kevyen liikenteen turvallisuutta ja olosuhteita. Sörnäisten tunnelin eteläinen suuaukko on Itäväylän länsipäässä ja pohjoinen suuaukko Hermannin rantatiellä välillä Työpajankatu Verkkosaarenkatu.

 

Sörnäisten tunnelin rakentamisen mahdollistavassa liikennesuunnitelmaluonnoksessa on Kulosaaren suunnasta uusi yhteys Tynnyrintekijänkadulle. Näin ollen reitti Itäväylältä Hermannin rantatielle lyhenee.

Sörnäisten tunnelin rakennetekninen yleissuunnitelma

Sörnäisten tunnelin rakenneteknisen yleissuunnitelman tavoitteena oli sovittaa tunneli ja sen rakenteet tiiviiseen kantakaupunkiympäristöön maa-alaa säästäen. Yleissuunnitelmassa on selvitetty tunnelin liikenteellinen toimivuus, rakennettavuus, tarvittavat tilavaraukset sekä rakennuskustannukset.

Tunnelin geometria ja mitoitus

Tunnelin kokonaispituus on 615 metriä, josta katetun osan pituus on 385 metriä. Avo-osuuden pituus eteläpäässä on 105 metriä ja pohjoispäässä 125 metriä.

Tunnelin vapaa korkeus koko tunnelin matkalla on vähintään 4,6 metriä ja suurin leveys ramppien päissä 12 metriä ja tunnelin keskivaiheilla noin 18 metriä. Kaistaleveydet ovat 3,5 metriä ja piennarleveys 1,0 metri. Ajoradan kaarresäde on 134 metriä sekä pituuskaltevuus eteläpäässä 4,5 % ja pohjoispäässä 6 %. Tunnelin mitoitusnopeus on 50 km/h.

Liikenteellinen toimivuus

Sörnäisten tunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2020 on arvioitu 18 000 ajon./vrk (molemmat suunnat yhteensä). Tunneli on tilanpuutteen vuoksi suunniteltu yhtenä kaksisuuntaisena tunnelina (1 + 1 kaistaa). Tunnelin sujuva toimivuus taataan kuitenkin riittävän leveän poikkileikkauksen avulla siten, että ajoradan reunaan jostain syystä pysähtynyt ajoneuvo voidaan ohittaa tunnelin keskiosan kautta vastaan tulevasta liikenteestä huolimatta.

Liikennesuunnitteluosasto on simuloinnin avulla tutkinut Sörnäisten rantatien pohjoispään alueen liikenteellistä toimivuutta huipputuntien aikana. Itäväylän, Pääskylänkadun ja Sörnäisten rantatien liikennevalo-ohjatun liittymän aamuhuipputunnin liikennemäärä on jo nykyisin suurin piirtein sama kuin liittymän välityskyky. Tämä uusi suunnitelma ei tuo tähän kohtaan lisäkapasiteettia, mutta suunnitelma vähentää kaistanvaihtoja Itäväylällä ennen Sörnäisten rantatien liittymää ja Sörnäisten rantatiellä, koska Hermannin rantatieltä tulevan ja keskustaan menevän liikenteen ei tarvitse "ajaa ristiin" Itäväylältä tulevan liikenteen kanssa.

Aamuhuipputunnin liikennemäärä Itäväylältä Sörnäisten rantatielle ei ole viime vuosina lisääntynyt. Sen sijaan liikenne Itäväylältä Junatielle Teollisuuskadun suuntaan on lisääntynyt.

Suunnitelman pääasialliset hyödyt kohdistuvat Hermannin rantatien eteläpäähän tulevan metroaseman ympäristössä.

Tunnelin pohjoispään ramppi ulottuu Hermannin rantatiellä Verkkosaarenkadun pohjoispuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että Verkkosaarenkadulta voi kääntyä Hermannin rantatielle vain oikealle. Liikenteellisesti tällä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Vanhan talvitien pohjoispäästä voitaneen järjestää uusi yhteys Hermannin rantatielle.

Kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus

Tunneliratkaisu parantaa selvästi alueensa kevyen liikenteen turvallisuutta, koska Sörnäisten rantatieltä Hermannin rantatielle suuntautuva autoliikenne alittaa suunnitellun metroaseman alueen eikä siten risteä alueella kevyen liikenteen kanssa. Nykyinen vaaralliseksi koettu Kulosaaren sillan pohjoisreunan kevyen liikenteen käyttämä suojatie Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtavalla rampilla poistuu.

Panimokadun kohdalle suunniteltu Itäväylän alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä parantaa puolestaan selvästi alueen pohjois-etelä - suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.

Rakenteet, pohjasuhteet

Tunnelin alueella on pinnassa vaihtelevia täyttöjä, joista osa on louhetta. Paikoin täytön alla on 2 ... 5 m paksu savikerros. Kallionpinta vaihtelee alueella voimakkaasti ja on alimmillaan tasolla noin -15.

Tunnelin rakentamisen kannalta keskeinen ongelma on pohjavedenhallinta. Pohjavedenpinnan vaihtelu alueella noudattaa likimain merivedenpinnan vaihtelua. Painumaerojen estämiseksi tunneli perustetaan maanvaraisilla osilla lyöntipaaluilla. Nosteen vuoksi tunneli tulee ankkuroida tai tunnelin betonirakenteet suunnitella niin järeiksi, että noste kumotaan tunnelin painolla.

Varusteet ja laitteet

Ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten tunneli varustetaan impulssipuhaltimilla.

Paloilmoitinkeskus liitetään aluehälytyskeskukseen. Valaistuksella turvataan päivä- ja yöaikaan hyvät ajo-olosuhteet tunnelin liikenteelle. Tunnelin seinille asennetaan molemmin puolin turva- ja merkkivalaisimia.

Tunnelin suuaukoille asennetaan liikennevalot, joilla ohjataan tunnelin liikennettä. Tunneli varustetaan myös valvontakameroilla. Ohjaus ja valvonta tapahtuvat kaupungin liikenteenohjauskeskuksesta.

Tunnelin betonirakenteet ovat vesitiiviitä kehä- ja kaukalorakenteita. Ajoluiskista tunneliin tulevat sadevedet johdetaan tunnelin keskivaiheille rakennettavaan pumppaamoon, josta ne pumpataan kaupungin viemäriverkkoon. Kumpikin ajorata varustetaan kuivalla palopostilinjalla.

Rakennus- ja käyttökustannukset

Tunnelin rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat 15,7 milj. euroa ja arvonlisäverolliset kustannukset 19,1 milj. euroa. Tunnelin arvonlisäverollinen metrihinta on 31 000 euroa. Tunnelin vuosittaiset käyttökustannukset on arvioitu olevan 130 000 euroa, ALV 0 %. Käyttökustannuksiin sisältyvät teknisten järjestelmien ylläpitoon liittyvät kustannukset, kuten valaistus, ilmanvaihto, liikenteenohjaus, pumppaamo jne. sekä ajoradan päällysrakenteen uusimiset tietyin väliajoin sekä muut huolto- ja kunnossapitotyöt.

Vaihtoehtoisia tunnelisuunnitelmia

 

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävälle tunnelille on alustavasti suunniteltu myös vaihtoehto, jossa tunneli linjattiin Agroksenmäen alitse siten, että tunnelin (piirustus ohessa) eteläinen suuaukko on Sörnäisten rantatiellä välillä Vilhonvuorenkatu Pääskylänkatu ja pohjoinen suuaukko on Hermannin rantatiellä sen suuntaisena välillä Agroksenkuja Haukilahdenkatu. Tunnelin kokonaispituus on 1300 metriä ja siihen sisältyy 250 metriä avokaukaloa, 200 metriä betonitunnelia, 250 metriä betonikattoista kalliotunnelia ja 600 metriä kalliotunnelia.

Agroksen tunneli olisi Sörnäisten tunneliin verrattuna linjaukseltaan parempi ja kallio-osuudeltaan kaksiaukkoisena myös turvallisempi. Agroksen tunnelin alustavaan rakennettavuusselvitykseen perustuen tunnelivaihtoehto olisi kuitenkin noin nelinkertainen kustannuksiltaan verrattuna Sörnäisten tunneliin, joten tunnelin jatkosuunnittelu ei ole ainakaan tässä vaiheessa perusteltua.

Jatkosuunnittelu

 

Sörnäisten tunnelista on tarkoituksenmukaista tehdä päätökset noin kaksi vuotta ennen rakennustöiden aloittamista. Tunnelin rakentaminen ei liene rahoitusresurssien puolesta mahdollista ennen metroaseman valmistumista vuoden 2006 loppuun mennessä. Metroaseman suunnittelussa on otettu huomioon tunnelin sijainti.

Liikennesuunnitelmaluonnoksessa esitetyt liikennejärjestelyt Hermannin rantatien eteläpäässä on mahdollista toteuttaa vasta sen jälkeen kun Sörnäisten satamatoiminnot on vuoden 2008 paikkeilla siirretty Vuosaareen ja nykyinen rautatiealue voidaan ottaa katualueeksi.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän suunnittelutilanteen.

(Matti Kivelä, puhelin 169 3542

Risto Joensuu, puhelin 169 4276)


Alkuun

2

RAUTATIEKATUJEN JA ARKADIANKADUN LIIKENNESUUNNITELMAN TARKISTAMINEN VÄLILLÄ FREDRIKINKATU MANNERHEIMINTIE

Kslk

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.3.2003 Rautatiekatujen ja Arkadiankadun liikennesuunnitelman välillä Fredrikinkatu Mannerheimintie liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5154-1 mukaisesti.

Sittemmin rakennusvirastossa on laadittu alueen katu- ja siltasuunnitelmia. Suunnitelmaan sisältyvien raitiokiskojen siirron, uuden Annankadun sillan ja uuden Eteläisen Rautatiekadun tukimuurin rakentamiskustannusten suuruuden vuoksi haluttiin vielä tutkia, voitaisiinko suunnitelma keskeisiltä osiltaan toteuttaa pienemmin kustannuksin.

Nyt on päädytty esittämään, että suunnitelmasta toteutettaisiin Arkadiankatu lopputilanteen muutettuna ratkaisuna ja Rautatiekaduista toteutettaisiin 1. vaihe, jotta saadaan käyttöön Kampin keskuksen tarvitsemat liikennejärjestelyt.

Oleelliset eroavaisuudet aiemman ja uuden suunnitelman välillä ovat:

 

-

Arkadiankadun raitiokiskoja ei ole siirretty etelään päin, mistä johtuen Eduskunnan lisärakennuksen puolella ollut kaksisuuntainen pyörätie on muutettu yksisuuntaisiksi pyöräteiksi kadun molemmin puolin. Mannerheimintieltä syntyy siten yksisuuntaiset pyörätiet Arkadiankadun suuntaan.

 

-

Eteläisen Rautatiekadun tukimuuria on siirretty vain Annankadun ja Olavinkadun välillä. Tämä mahdollistaa kaukoliikenteen bussien kääntymisen Eteläiseltä Rautatiekadulta lännestä Annankadulle. Lisätilaa saa myös hotelli Ramada Presidentin saattoliikenne.

 

-

Eteläisen Rautatiekadun pyörätie jätetään tässä vaiheessa toteuttamatta. Salomonkadun uusi kävelykatu toimii myös pyöräilijöiden suorana itä-länsisuuntaisena reittinä Lapinrinteestä Mannerheimintielle.

 

-

Taksiliikenteen sisään- ja ulosajoa Annankadulle on selkeytetty.

 

-

Mannerheimintien alittava kevyen liikenteen tunneli jätetään tässä vaiheessa suunnitelmasta pois. Se toteuttamisesta päätetään myöhemmin erikseen.

 

Nyt esitetyn liikennesuunnitelman toteutuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat noin 1,8 milj. euroa, kun aiempi suunnitelma kokonaisuudessaan maksoi 3,0 milj. euroa.

Arkadiankadun pohjoinen jalkakäytävä toteutetaan Eduskunnan lisärakennuksen valmistuttua kesällä 2004. Annankadun uusi silta, uusi tukimuuri ja muut Rautatiekatujen muutokset toteutetaan siten, että ne ovat käytettävissä huhtikuussa 2005, kun Kampin keskuksen bussiterminaalit, tavara-asema ja pysäköintilaitos valmistuvat. Arkadiankadun eteläreuna ja Mannerheimintien varsi voidaan toteuttaa vasta kun kaukoliikenteen tilapäiset tulolaiturit poistuvat käytöstä kesällä 2005.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5241-1 mukaisen Rautatiekatujen ja Arkadiankadun tarkistetun liikennesuunnitelman välillä Fredrikinkatu Mannerheimintie, jonka kustannusennuste on 1,8 milj. euroa.

Pöytäkirjanote joukkoliikennelautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

(Leena Saransaari, puhelin 169 4207)

LIITE

Piirustus 5241-1


Alkuun

3

HELSINGIN TOINEN METROLINJA

Kslk

Helsingin toinen metrolinja yleiskaava 2002:ssa

 

Helsingin metro on osoittautunut erinomaiseksi liikenneinvestoinniksi. Metroliikenne tuottaa matkustajien mielestä parhaan palvelun. Matkustajamäärät ovat ylittäneet ennusteet ja joukkoliikenteen kuljetusosuus on voitu pitää metron ansiosta korkeana sen vaikutusalueella.

Yleiskaava 2002:ssa on varauduttu laajaan seudulliseen raideverkkoon. Laajassa verkossa kumuloituvat myös raideliikenteen hyödyt. Sen strateginen ykköshanke on länsimetro. Sen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnissä.

Toinen metrolinja on osa yleiskaavan seudullista raideverkkoa. Sen avulla voidaan vahvistaa keskustan ja kantakaupungin roolia seudun keskeisenä osana ja laajentaa kantakaupungin välitöntä vaikutusaluetta.

Toinen metrolinja voidaan toteuttaa monessa vaiheessa. Ensimmäiset vaiheet eivät vielä merkitse sitoutumista toiseen itsenäiseen metrolinjaan. Yleiskaava 2002:n selostukseen sisältyvä toteuttamissuunnitelma ottaa kantaa mm. maankäytön ja raideverkon ajoitukseen ja niiden keskinäiseen yhteensovittamiseen

Tömps- projekti

 

Toisen metrolinjan suunnittelulla on vuosikymmenien historia. Uuden elementin sen suunnitteluun toi yleiskaavan alueidenkäyttösuunnitelmassa vuonna 1999 esitetty Laajasalon suunnan maankäyttövisio.

Toisen metrolinjan suunnittelu on edennyt yleiskaavatyössä yhteistyössä sekä kaupunkisuunnitteluviraston sisällä että yhteistyössä muun muassa liikennelaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Viimeisin yhteistyöprojekti on ollut niin sanottu Tömps- projekti vuosina 2001-2003. Tavoitteena on ollut toisaalta parantaa Töölön metron suunnitteluvalmiutta, toisaalta turvata toisen metrolinjan tilanvaraukset kantakaupungissa jatkuvasti niukkenevien kallioresurssien puitteissa. Samalla projektissa on dokumentoitu toisen metrolinjan toiminnallinen suunnittelu ja perusteltu sen yhteydessä tehdyt valinnat.

Toista metrolinjaa koskevia selvityksiä on aiemmin julkaistu yleiskaava 2002:n vaikutuksia kuvaavissa raporteissa. Nyt esillä olevat, vuonna 2003 valmistuneet julkaisut ovat seuraavat:

 

1.

Metrolinja Katajanokka- Töölö- Pasila. Alustava yleissuunnitelma. Töölön metron puitesuunnitelma. Teknillinen raportti. Helsingin kaupunki. Liikennelaitos. Rakennusvirasto. Kiinteistövirasto

 

2.

Tömps- projekti. Helsingin toinen metrolinja. Toiminnallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä L 2003:1. Helsingin liikennelaitoksen suunnitteluyksikön julkaisuja S: 1/2003.

 

3.

Helsingin toinen metrolinja. Esite. Liikennelaitos S: 2/2003. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Rakennusvirasto.

 

Julkaisu 1 on nähtävillä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Julkaisut 2 ja 3 ovat listan liitteenä.

Jatkosuunnittelun tarve

 

Toisen metrolinjan alustavassa yleissuunnittelussa kantakaupungissa on tutkittu vaihtoehtoisia linjaus- ja asemavaihtoehtoja ja sovitettu ne myös yhteen Pisara- radan kanssa. Linjausta säätelee merkittävästi ratageometria ja olemassa olevat tai suunnitellut kalliotilat. Teknisessä raportissa suositeltu linjaus noudattelee yleispiirteisesti yleiskaava 2002:ssa esitettyä linjausta.

Asemille on sijainti- ja määrävaihtoehtoja. Teknisessä raportissa on suositeltu linjalle kantakaupungissa 7 asemaa (Pasila, Meilahti, Stadion, Töölö, Kamppi eteläinen, Esplanadi ja Katajanokka).

Raporttiin ei sisälly Laajasalon suunnan linjausten suunnittelua. Alustavien esisuunnitelmienkin tekemistä olisi rajoittanut puutteelliset pohjaolosuhdetiedot ja yleiskaava 2002:ta tarkempien kaupunkirakennemallien puuttuminen.

Metroasemat on suunniteltu nykyisten asemien tapaan kolmelle vaunuparille. Metron automatisointi on kuitenkin lähitulevaisuudessa selvitettävä asia. Automatisointi mahdollistaa tiheämmän vuorovälin ja täten lyhyemmät junat, mikä vaikuttaa asemien mitoitukseen.

Laaditut alustavat yleissuunnitelmat eivät vielä anna vastausta metrolinjan ja asemien "lopullisista" paikoista edes kantakaupungissa. Laaditut tekniset ja toiminnalliset selvitykset antavat kuitenkin hyvän pohjan keskustelulle toisen metrolinjan suunnitteluperiaatteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Tämän vuoksi suunnitelmat on tuotu samanaikaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan käsittelyyn.

Toimintasuunnitelman mukaan virasto laatii vuoden 2004 aikana maanalaisten toimintojen osayleiskaavaluonnoksen. Sen yhteydessä on tarkoituksenmukaista käsitellä tarkemmin toisen metrolinjan tilanvarauksia ja niihin jätettäviä vapausasteita. Vaihtoehtoja on syytä rajata siellä, missä se on välttämätöntä. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että toisen metrolinjan hyvät toiminnalliset ominaisuudet taataan.

Keski- Pasilan suunnittelutilanne ja osayleiskaavaluonnos tulevat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2004 aikana. Pasilan aseman jatkosuunnittelua on tarkoituksenmukaista tehdä tämän projektin suunnitteluun liittyen siltä osin kuin metron ja maankäytön yhteensovittaminen vaatii.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatiminen on alkuvaiheessa. Ohjelma tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2004 loppupuolella ja yleiskaavaluonnos syksyllä 2005. Alueen suunnittelussa on erityisen tärkeää sovittaa yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu yleiskaava 2002:n viitoittamalta pohjalta. Täten myös metron linjausten ja vaiheiden suunnittelu on syytä nivoa osaksi tätä prosessia.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi toista metrolinjaa koskevan selonteon ja siitä tehdyt selvitykset.

(Paavo Vuonokari, puhelin 169 3508)

LIITTEET

Liite 1

(Nähtävänä kokouksessa)Metrolinja Katajanokka - Töölö - Pasila. Alustava yleissuunnitelma. Töölön metron puitesuunnitelma. Teknillinen raportti. Helsingin kaupunki, liikennelaitos, rakennusvirasto, kiinteistövirasto

 

Liite 2

Tömps-projekti. Helsingin toinen metrolinja. Toiminnallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä L 2003:1. Helsingin liikennelaitoksen suunnitteluyksikön julkaisuja S: 1/2003

 

Liite 3

Helsingin toinen metrolinja. Esite. Liikennelaitos S: 2/2003. Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto


Alkuun

4

TORPPARINMÄEN TONTTIA 35169/16 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS

Kslk 2003-88, Korpelainen Helena 16.1.2003

Torpparinmäentie 3, karttaruutu G7/T3

 

35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) korttelin 35169 tonttia 16 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti

Tontti sijaitsee Tuomarinkylässä Torpparinpuiston luoteispuolella Torpparinmäentien varrella.

Aloite

Helena Korpelainen ja Herbert Tankersley (tontin 35169/16 omistajat) ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että rakennusoikeus nostetaan e = 0,18 e = 0,25:een tarkoituksena rakentaa lisäsiipi olemassa olevaan rakennukseen.

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1981. Kaavan mukaan tontti on merkitty erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO), jolla suurin sallittu kerrosluku on I 3/4. Tonttitehokkuus on e = 0,18. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan alkavaa 700 m2 kohti. Talous- ja autosuojatiloja saa rakentaa tontin kerrosalan lisäksi 35 m2/ asunto. Asemakaavassa on lisäksi rakentamiseen ja tontin piha-alueeseen kohdistuvia määräyksiä.

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 25.3.1999 "Torpparinmäen rakennusoikeusselvityksen", jonka mukaan tonttitehokkuutta voidaan nostaa muutosalueilla hakemuksesta e = 0,18:sta e = 0,25:een.

Nykytilanne

 

Tontti sijaitsee pientaloalueella rajautuen pohjoisessa uudempiin tiiviimpiin asuinalueisiin, joilla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa, sekä etelässä jälleenrakennuskauden pientaloalueeseen, joka on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Tontilla on 80-luvulla rakennettu yhden perheen asuinrakennus sekä talous- ja autosuojatila 90-luvulla.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku e on nostettu 0,25:een. Rakennusalaa on hieman suurennettu. Suurin sallittu kerrosluku on I u3/4. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Talous- ja autosuojatiloja saa rakentaa tontin kerrosalan lisäksi 25 m2/asunto. Muilta osin määräykset ovat voimassa olevan asemakaavan mukaiset.

Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0,25:een.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisen. Sen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

 

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta.

Kiinteistönomistaja Ernst Arvo Louhisola on 28.1.2004 ilmoittanut suullisena mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta, että rakennusalan raja tulisi viistää koillisnurkasta putkirasitteen kohdalta.

Asemakaavaosasto toteaa, että rakennusalan raja on muutettu.

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

m2

Kerrosala

k-m2

Kerrosalan lisäys

k-m2

(luku korjattu 1.3.2004/
tkk)

Erillispientalojen korttelialue (AO)

805

201

56,25

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen hakijoilta 500 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11283 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille.

(Kajsa Lybeck, puhelin 169 4312)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11283


Alkuun

5

MALMIN KAHTA TONTTIA SEKÄ PUISTO- JA KATUALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11282)

Kslk 2003-4, Heikkilä Sinikka ym., Johansson Hanna s-posti 26.9.2003, Malmi-Seura ry s-posti 26.9.2003, Mekkonen Jorma 24.9.2003, Mekkonen Jorma ym. (+32) 20.8.2003, Notkotie 23 Asunto OY 31.12.2002, Ollas Alf ym. faksi 7.8.2003, Ollas Alf ym. faksi 8.9.2003, Ollas Alf ym. (+20) 7.8.2003, Peltomaa Kristiina faksi 25.9.2003, Peltomaa Pentti faksi 25.9.2003, Tuutti Alvi ym. 12.9.2003, Utriainen Marja s-posti 18.9.2003

Karttalehdet H7, T2

 

38. kaupunginosan (Malmi) tontteja 38113/3 ja 4 sekä puisto- ja katualueita koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti

Puistoalueet sijaitsevat Tukkisillantien ja Tukkisillanpolun varrella, tontit Lyylinkujan päässä.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden pienen puistoalueen muuttamisen omakotitonteiksi (AO), Tukkisillanpolun muuttamisen katualueesta lähivirkistysalueeksi (VL) sekä pienten puistokaistaleiden liittämisen tontteihin 38113/3 ja 4. Lisäksi Tukkisillantiellä olevaa kevyen liikenteen katuosuutta on lyhennetty ja siltä osalta on poistettu huoltoajomahdollisuus tarpeettomana.

Aloite

Asunto Oy Notkotie 3 on 31.12.2002 hakenut asemakaavan muuttamista niin, että sen omistama puisto Tukkisillantien varressa muutettaisiin asuinkäyttöön.

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella voimassa olevat asemakaavat nro 7485 ja 8275 on vahvistettu vuosina 1977 ja 1981. Kaavassa tontit 38113/3 ja 4 on merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi. Määräysten mukaan enintään 60 % kerrosalasta saa rakentaa ensimmäiseen kerrokseen. Lisäksi kaavassa määrätään autokatoksista, kattokulmasta, materiaalista, julkisivuaukotuksista ja istutuksista. Muut muutosalueet on merkitty puistoiksi, jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi (Tukkisillanpolku) sekä kevyen liikenteen reitiksi, jolla huoltoajo on sallittu (osa Tukkislilantietä).

Maanomistus

 

Tukkisillantien varren puisto ja tontit 38113/3 ja 4 ovat yksityisessä ja Tukkisillanpolun varren puisto ja katualueet kaupungin omistuksessa.

Rakennettu ympäristö

 

Muutosalue kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Kotitien alueeseen. Suuri osa korttelin 38113 rakennuksista on komeita vanhoja omakotitaloja eri vuosikymmeniltä. Kortteli on vehreää ja maasto hyvin vaihtelevaa - paikoin jyrkkääkin. Puistoalueet ovat rakentamattomia ja hoitamattomia. Tukkisillanpolun varren puiston kasvillisuus on pensasmaista; joukossa kasvaa myös omenapuita. Tukkisillantien puistoalue on metsäinen. Tukkisillanpolkua ei ole rakennettu kevyen liikenteen kaduksi vaan se on mutkitteleva polku kasvillisuuden lomassa.

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Maaperä on savea. Savikerroksen paksuus on 1-3 metriä.

Tavoitteet

Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on kahden rakentamattoman ja hoitamattoman pienen puiston muuttaminen pientalotonteiksi.

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Muutosehdotuksessa Tukkisillantien varren pieni puistikko on muutettu omistajan hakemuksesta erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja pienet kaupungin omistamat puistokaistaleet on liitetty tontteihin 38113/3 ja 4. Kaavamuutokseen on otettu mukaan myös Tukkisillanpolku ja sen varren pieni puistoalue, joka niin ikään on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO).

Mitoitus

Uutta asuntokerrosalaa tulee muutosalueelle yhteensä 589 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,25.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

 

Tontteihin 38113/3 ja 4 on liitetty kaupungin omistamat puistokaistaleet. Tonttien uudet numerot ovat 61 ja 62.

Kummallekin uudelle asuintontille 38113/59 ja 60 on merkitty tehokkuudeksi e = 0,25. Rakennusoikeutta tonteilla on tällöin 983 k-m2 (tontti 59) ja 1 057 k-m2 (tontti 60). Kummallekin tontille on merkitty kaksi asuinrakennuksen rakennusalaa ja enimmäiskerrosluku kaksi.

Asemakaavassa sallitun kerrosalan lisäksi saa rakentaa 5 k-m2:n varastotilan ja kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Tilat saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Lisäksi sallitusta kerrosalasta saa enintään 60 % rakentaa yhteen tasoon. Uudisrakennuksista tulee 1 1/2-2-kerroksisia, jolloin ne sopivat muodoltaan korttelin rakennusten joukkoon - toisaalta istutuksille jää enemmän tilaa. Asuinrakennuksen enimmäiskorkeudeksi on merkitty 7 m.

Jotta uudet rakennukset sopisivat kattomuodoltaan ja materiaaliltaan alueelle, on asuinrakennusten kattomuodoksi määrätty harjakatto, jonka kaltevuus on 1:1,5-2,5 sekä verhousmateriaaliksi peittomaalattu, höylätty lauta. Rakennuksissa on oltava avoräystäät.

Autokatoksien enimmäiskoko on 20 k-m2, ettei tonteille rakenneta alueelle kooltaan sopimattomia useiden autojen katoksia.

Tontit on rajattava kadusta pensasaidalla tai säleaidalla, johon liittyy pensasaita, jotta katutilasta tulisi rajattu ja miellyttävä.

Lähivirkistysalue (VL)

 

Tukkisillanpolun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon nykyinen omenapuiden lomassa mutkitteleva viehättävä polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi. Alueen eteläreunaan on merkitty ajoyhteys uudelle tontille.

Katualueet

 

Tukkisillantien uuden tontin kohdalla olevalta kevyen liikenteen kadulta on poistettu tontilleajomahdollisuus ja sitä on lyhennetty, jotta tontilleajo tapahtuisi ajoradalta eikä kevyen liikenteen kadunosalta.

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue on liitettävissä rakennettuihin teknisen huollon verkostoihin. Tonteilla 38113/59 ja 60 sijaitsee sekä yleisiä että yksityisiä vesi- ja viemärijohtoja, joiden vuoksi kaavaan on ko. tonteille merkitty johtokujat.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Olemassa olevien maaperätietojen mukaan rakennukset perustetaan maanvaraisesti massanvaihdon avulla. Lopulliset perustamistavat ratkaistaan tonttikohtaisten maaperätutkimusten perusteella rakennussuunnitteluvaiheessa.

Muutosalueella ei ole tiedossa pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttavaa toimintaa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutoksen seurauksena Tukkisillantien ja Tukkisillanpolun varren tonteille rakennetaan kummallekin kaksi omakotitaloa. Tukkisillanpolku kulkee parannettuna, mutta edelleen kapeana polkuna puistokaistaleella. Tontteihin 38113/61 ja 62 on liitetty puistoalueeseen kuuluneet pienet kaistaleet. Tukkisillantien uusien tonttien kohdalla on pala katua, jolla ei ole ajoneuvoliikennettä.

Tukkisillanpolun parantamisesta aiheutuu kaupungille noin 40 000 euron kustannukset (ALV 0 %).

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ja vuorovaikutus

 

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.7.2003 sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Malmitalolla 1.-12.9.2003.

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 13 mielipidettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 9 asemakaavan muutosluonnosta. Kaksi kirjeistä oli useiden henkilöiden allekirjoittamia. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin Malmitalolla (esittelijä oli paikalla 4.9.2003) ja puhelimitse.

./.

Saapuneet kirjeet (13 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Anja ja Alf Ollas, Jorma Mekkonen ja 35 allekirjoittanutta sekä 22 alueen asukasta ovat jättäneet mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. He ovat huolissaan korttelin puiston ja ainoan metsän muuttamisesta asuinkäyttöön, muutoksenhakijan hakemasta korkeasta tonttitehokkuudesta sekä Tukkisillantien varren puistoalueella olevista runkojohdoista. Lisäksi Mekkonen ja allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että kaavamuutos alentaa viereisten tonttien arvoa ja heikentää asuttavuutta. Tukkisillanpolkua ei heidän mielestään saa tukkia.

Mekkonen ja allekirjoittaneet viittaavat mielipiteessään myös maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Heidän mielestään kaavamuutos ei täytä tätä lain kohtaa.

Asemakaavaosasto toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitettiin hakijan toivoma tonttitehokkuus e = 0,35. Kaavamuutokseen on merkitty tehokkuudeksi e = 0,25, joka on sama kuin korttelin 38113 muillakin tonteilla. Tonttitehokkuus (e = 0,25) on sellainen, että kortteli voi olla vehreä täydennysrakentamisesta huolimatta.

Tukkisillantien puisto ei ole alueen ainoa metsikkö. Malmin Raitin varrella, noin 300 m Tukkisillantien puistosta, sijaitsee Taimipuisto, joka on myös metsäinen ja kooltaan paljon suurempi puisto.

Tukkisillantien puistossa oleva runkojohto voi jäädä nykyiselle paikalleen kaavamuutoksen jälkeenkin. Puiston omistajan ja ympäröivien tonttien omistajien kanssa on tehty tarvittavat rasitesopimukset.

Uusien rakennusten rakennusalat on merkitty tonteille niin, että riittävä etäisyys ympäröiviin rakennuksiin säilyy (vähintään 8m), jolloin viereisten tonttien arvo ja asuttavuus eivät oleellisesti heikkene.

Tukkisillanpolkua ei kaavamuutoksessa ole katkaistu. Tukkisillanpolun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon nykyinen polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi.

Kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaavamuutosalueelle tulevat neljä noin 130 k-m2:n suuruista omakotitaloa eivät heikentäne aluetta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti tai muullakaan tavoin.

Sinikka ja Matti Heikkilän mielestä on ikävää, että etenkin lasten suosima Tukkisillantien metsikkö häviää. He eivät kuitenkaan vastusta kaavamuutosta, jos uudet rakennukset sopivat materiaaliltaan ja tyyliltään kulttuurihistoriallisesti merkittävään Kotitien ympäristöön. Lisäksi he toivovat Tukkisillan polun säilyvän.

Asemakaavaosasto toteaa, että uutta rakentamista ohjataan kaavamääräyksin, jotta ne sopivat kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön.

Tukkisillanpolku on kaavamuutoksen jälkeenkin omenapuiden lomassa mutkitteleva polku.

Alvi Tuutti, Raimo Laitinen ja kolme allekirjoittanutta toivovat kaavamuutoksen toteutuvan, koska pitävät Tukkisillantien puistoa epäsiistinä. Heidän mielestään harjakattoiset puutalot muodostaisivat nykyisten rakennusten kanssa kauniin kokonaisuuden.

Asemakaavaosasto toteaa, että tulevat omakotitalot ovat mielipiteen mukaisia.

Anja ja Alf Ollas ilmoittavat olevansa halukkaita lunastamaan entisen tonttiosuutensa nykyisestä puistoalueesta takaisin.

Asemakaavaosasto toteaa, että tällä hetkellä kaupungin omistama puistokaistale on kaavamuutoksessa merkitty liitettäväksi kirjoittajien tonttiin.

Jorma Mekkonen epäilee kaupungin tavoittelevan kaavamuutoksella vain taloudellista voittoa. Mekkosen mielestä ehdotus on tavoitteiltaan ristiriitainen. Hän ihmettelee, miksi Tukkisillanpolku on muutettu lähivirkistysalueeksi ja ajo uudelle tontille järjestetään sitä kautta. Hänen mielestään tonttien rakennusoikeus on niin pieni, ettei alueen rauhaa, viihtyisyyttä ja (ympäröivien tonttien) taloudellista arvoa kannata sen takia uhrata. Mekkosen mukaan kaavamuutos ei huomioi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä lähivirkistystarpeita. Lisäksi hän epäilee, onko kaavamuutostyö tehty lain mukaisesti, koska kaavaselostus ei nähtävänäoloaikana ollut esillä.

Asemakaavaosasto toteaa, että kaupungin tavoitteena on täydentää ja tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta, koska kaupungissa tarvitaan pientalotontteja. Kun kaupunki on aikoinaan lunastanut maan puistoksi, ei tällaista tiivistämistarvetta ole ollut.

Tukkisillanpolun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon nykyinen polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi. Koska polku on viehättävä omenapuiden ja muun kasvillisuuden lomassa kulkeva reitti, on sen linjauksen säilyttäminen ja pinnan kunnostaminen kevyen liikenteen kadun rakentamisen sijaan perusteltua. Tontilleajo on kaavan mukaan järjestettävä puiston Tukkisillantien puoleisesta päästä. Ajoyhteys kulkee noin 15 metriä puistossa, jonka kokonaispituus on noin 100 metriä.

Koska rakennuksia tulee uusille tonteille yhteensä vain neljä ja riittävä etäisyys naapuritontteihin säilyy, ei alueen rauha, viihtyisyys tai taloudellinen arvo ole uhattuna.

Pientaloalueilla tiheä virkistysalueverkosto ei ole tarpeen, koska tontit ovat vehreitä. Muutosalueen puistot eivät ole alueen ainoita puistoja. Mm. Malmin Raitin varrella, noin 300m Tukkisillantien puistosta, on Taimipuisto, joka on metsäinen ja kooltaan paljon suurempi kuin muutosalueen puistot yhteensä.

Asemakaavan muutos on valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähtötietoineen ja tavoitteineen on lähetetty naapureille. Myös valmisteluaineisto on ollut asianmukaisesti nähtävänä ja siitä on voinut ilmaista mielipiteensä.

Hanna Johanssonin, Marja Utriaisen, Kristiina Peltomaan ja Malmi-Seuran mielestä puistoja ei pitäisi muuttaa asuinkäyttöön, koska ne ovat alueen ainoat luonnontilaiset alueet. Tukkisillanpolun puistoalue mutkittelevine polkuineen on muistutus Malmin historiallisesta maisemasta ja Tukkisillantien metsäinen puisto taas lasten suosima seikkailupaikka. Lisäksi Tukkisillantie ja Tukkisillanpolku sekä niihin liittyvät puistoalueet ovat osa 1970-luvulla suunniteltua Malmin kevyen liikenteen verkostoa, joka pitäisi säilyttää. Utriainen ja Peltomaa ovat myös huolissaan Tukkisillantien puistossa olevista johdoista ja niiden mahdollisista siirtokustannuksista. Malmi-Seura ilmoittaa suhtautuvansa täydennysrakentamiseen myönteisesti, jos rakentamisen tehokkuus ei ylitä arvoa e = 0,25, tonteille rakennetaan pientaloja, puistomainen ilme säilytetään ja alueen omakotiasumisen perusilmettä kunnioitetaan.

Asemakaavaosasto toteaa, että kaupunkirakennetta täydennetään ja tiivistetään, jotta kasvavaan pientalotonttien tarpeeseen voidaan vastata. 30 vuodessa kaupungin asukasmäärä on lisääntynyt huomattavasti ja 70-luvulla asetettuja Malmin kevyen liikenteen reittiin liittyviä puistotavoitteita on tarkistettava.

Tukkisillanpolku on oleellinen osa 1970-luvulla vahvistettuun asemakaavaan merkittyä kevyen liikenteen reittiä. Tätä reittiä ei kaavamuutosehdotuksessa ole katkaistu. Tukkisillanpolun alue on muutettu lähivirkistysalueeksi, johon nykyinen polku on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi.

Tukkisillantien puistossa oleva runkojohto voi jäädä nykyiselle paikalleen kaavamuutoksen jälkeenkin. Puiston omistajan ja ympäröivien tonttien omistajien kanssa on tehty tarvittavat rasitesopimukset.

Tonteille on merkitty rakennusalat, tehokkuus e = 0,25 ja tarkat asemakaavamääräykset, jotta uudet pientalot sopisivat kokonsa ja materiaalinsa puolesta alueelle ja korttelin vehreä ilme voisi säilyä.

Pentti Peltomaa on huolissaan Tukkisillantien puiston muuttumisesta asuintontiksi, koska puiston maanpintaa joudutaan puiden kustannuksella nostamaan. Lisäksi hänen mielestään puistossa oleviin johtoihin liittyy riskejä niin rakentajan kuin ympäröivien tontinomistajienkin kannalta.

Asemakaavaosasto toteaa, että Tukkisillantien tonttia aikanaan rakennettaessa puustoa joudutaan joka tapauksessa kaatamaan. Rakennusvalvontavirasto huolehtii siitä, ettei puita kaadeta tarpeettomasti. Kaadettavan puun tilalle on kaavamääräysten mukaan istutettava uusi.

Tukkisillantien puistossa oleva runkojohto voi jäädä nykyiselle paikalleen. Rakennusvalvontavirasto valvoo, että rakennustyöt tehdään asianmukaisesti. Puiston omistajan ja ympäröivien tonttien omistajien kanssa on tehty tarvittavat rasitesopimukset.

Malmitalolla esitettiin samansuuntaisia mielipiteitä kuin em. kirjallisissa mielipiteissä. Osa paikalla olleista piti myös tärkeänä, että Malmille tulee lisää pieniä omakotitontteja.

Malmin omakotiyhdistys ilmoitti suullisesti, ettei se varsinaisesti kannata puistojen muuttamista rakennusmaaksi, mutta hyväksyy sen, jos uudet rakennukset sopeutuvat ympäristöön.

Tilastotiedot

 

Voimassa oleva asemakaava

 

Käyttötarkoitus

ha

Pinta-ala

m2

Kerrosala

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO)

2 609

652

Puistoalueet

2 356

 

Katualueet

1 704

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

ha

Pinta-ala

m2

Kerrosala

k-m2

Kerrosalan lisäys k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO)

4 965

1 162

589

Puistoalueet

884

   

Katualueet

820

   

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen hakijalta 1 600 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11282 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

(Sari Ruotsalainen, puhelin 169 4441)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11282

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Mielipidekirjeet


Alkuun

6

TAPANINVAINION KIRKONKYLÄNTIEN KATUALUETTA, PUISTOALUETTA JA SUOJAVIHERALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11272)

Kslk 2002-2166, Bergman Seija ym. faksi 16.12.2002, Ikäheimo Jaana ym. (+ 8) faksi 16.12.2002, Jokiluhta Jari ym. s-posti 15.12.2002, Kainula Kai ym. 2.12.2002, Koskimäki Päivi ym. (+ 8) faksi 17.12.2002, Liimatainen Seppo 17.12.2002, Liusvaara Reija s-posti 30.12.2002, Markkanen Tuija ym. 16.12.2002, Marttinen Reijo s-posti 17.12.2002, Nieminen Timo s-posti 2.12.2002, Rintamäki Johanna ym. (+ 5) faksi 17.12.2002, Rintamäki Kimmo faksi 9.12.2002, Römer Jürgen s-posti 21.11.2002, Saari Irja faksi 17.12.2002, Saari Maarit 16.12.2002, Saari Maarit s-posti 16.12.2002, Saari Maarit ym. (+51) 8.4.2003

Kirkonkyläntie, karttaruutu H7/S3

 

39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) Kirkonkyläntien katualuetta, puistoaluetta ja suojaviheraluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Tiivistelmä

Kirkonkyläntien katualueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus kadun avaamiseksi joukkoliikenteen lisäksi yleiselle liikenteelle. Liikenteellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin sekä asukasmielipiteiden johdosta Kirkonkyläntien katualue merkitään hidaskaduksi Tapaninvainiontien ja Tapaninkyläntien välillä. Katualuetta sivuavia puisto- ja suojaviheralueita on muutettu katualueiksi.

Asiaa koskevat päätökset

 

Kirkonkyläntien liikennejärjestelyistä tehtyjen valtuustoaloitteiden pohjalta kaupunginvaltuusto edellytti syksyllä 1999, että Kirkonkyläntien Santerlantien ja Tapaninkyläntien välisen osuuden ajokiellon voimassa pysyttämisestä tai purkamisesta järjestetään kysely Tapaninvainion alueen asukkaille ja yrityksille. Mielipidekyselyn aluerajaukseksi kaupunginvaltuusto määritteli Tapaninkyläntiehen, Tapaninvainiontiehen, Uimarannantiehen ja Vantaanjokeen rajoittuvan alueen. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston keväällä 2001 järjestämän kyselyn mukaan 81 % vastaajista kannatti tien avaamista henkilöliikenteelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti 23.8.2001 kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään toimiin asemakaavan ja liikennejärjestelyiden muuttamiseksi Kirkonkyläntiellä siten, että liikenne nykyisin joukkoliikenteelle tarkoitetulla katuosuudella voidaan sallia.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 1992:ssa ja yleiskaava 2002:ssa Tapaninvainion alue on merkitty asuntoalueeksi (A). Tapanilantie ja Tapaninkyläntie, joiden kautta Kirkonkyläntieltä nyt kielletty läpiajoliikenne on ohjattu, on niissä merkitty pääkaduiksi.

Asemakaava

 

Kirkonkyläntien Santerlantien ja Tapaninkyläntien välinen osuus on merkitty joukkoliikennekaduksi asemakaavaan nro 9232, joka on vahvistettu 21.5.1987. Pääosalla katualuetta on voimassa asemakaava nro 3333 (vahvistettu 20.8.1953). Nykyisen joukkoliikennekadun länsipuolella olevalla suojaviheralueella on voimassa asemakaava nro 8679 (vahvistettu 16.3.1983).

Maanomistus

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Kaavamuutosalue on Tapaninvainion asuntoalueella. Aluetta lähimpinä olevissa kortteleissa on pientaloja ja 2-kerroksisia pienkerrostaloja. Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia lukuun ottamatta pientä kioskia Karhusuontien ja Kirkonkyläntien kulmauksessa.

Kirkonkyläntie suljettiin Tapaninkyläntien eteläpuolella Santerlantiehen saakka ajoneuvoliikenteeltä joukkoliikennettä lukuun ottamatta vuonna 1990 Tapaninkyläntien valmistuttua. Järjestelyn lähtökohtana oli läpikulkuliikenteen poistaminen ja kadun jääminen paikalliseen käyttöön. Katkaisun vaikutusta tehostettiin rakenteellisesti puomilla, joka myöhemmin jatkuvan ilkivallan vuoksi on ollut pois käytöstä. Vuonna 1998 osuudella sallittiin ajo tilapäisesti työmaan vuoksi. Nykyisellään läpiajo on kielletty liikennemerkein. Läpiajokieltoa rikkoi vuonna 2000 noin 1 000 ajoneuvoa päivässä, eikä poliisilla ole ollut riittävästi resursseja kiellon valvomiseen.

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tarkoituksena on mahdollistaa Kirkonkyläntien läpiajokiellon purkaminen. Joukkoliikennekatua tarkoittava merkintä on poistettu asemakaavasta. Liikenteellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin sekä asukasmielipiteiden johdosta Kirkonkyläntien katualue on merkitty hidaskaduksi Tapaninvainiontien ja Tapaninkyläntien välillä. Katualueelle Karhusuontien ja Kirkonkyläntien kulmaukseen on merkitty rakennusala pienelle kioskille. Suojaviheralue Tapaninkyläntien risteysalueen tuntumassa on kaavateknisistä syistä liitetty mukaan kaavamuutosalueeseen, vaikka sille ei ole suunnitteilla muutoksia.

Liikennesuunnitelmaluonnos

 

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on laadittu luonnos Kirkonkyläntien liikennejärjestelyistä Tapaninkyläntien ja Tapaninvainiontien välillä. Luonnoksessa on esitetty ne rakenteelliset toimenpiteet, joilla katuosuudesta muodostetaan asemakaavan muutosehdotuksen mukainen hidaskatu. Suunnitelman lähtökohtana on ollut se, että lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pieniä.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Liikenne

Kadun avaaminen yleiselle liikenteelle edellyttää ajonopeuksia rajoittavia rakenteellisia toimenpiteitä. Nykytilanteessa liikennemäärät Tapaninvainiontien ja Valakkatien välillä ovat noin 2 700 ajon./vrk ja katkaisukohdassa noin 1 200 ajon./vrk, joista läpiajoa rikkovia n. 1 000. Liikenteen sallimisen myötä liikennemäärä katuosuudella tulisi olemaan vastaavasti 5 200 ja 4 000 ajon./vrk. Alueen ulkopuolisen läpiajoliikenteen osuus tästä olisi noin 1 500 ajon./vrk. Läpiajava liikenne olisi pääsääntöisesti lähialueen liikennettä Malmin, Pukinmäen ja Tapaninvainion suunnasta. Tammiston suuntaan on viimevuosina toteutettu runsaasti myymäläkerrosalaa, joka lisää henkilöautomatkoja kyseiseen suuntaan. Kirkonkyläntie, Latokartanontie ja Pihlajamäentie muodostavat katuverkossa diagonaalisen katuyhteyden, joka saattaa pidemmällä aikavälillä muodostaa houkuttelevan läpiajoyhteyden Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välillä mikäli yhteyden hidastusvaikutus, kuten esimerkiksi katkaisukohdan aiheuttama kiertomatka, vähenee. Pitkämatkaiseen läpiajoon pääkadut ja pääväylät muodostavat nykyisellään kuitenkin sujuvan reitin.

Liikenteen lisääntymisen myötä ympäristöhaitat (liikennemelu, päästöt ja tärinä) lisääntyvät ja liikenneturvallisuus heikkenee. Katuosuuden rakentaminen hidaskaduksi vähentää oleellisesti muutoksen kielteisiä vaikutuksia ajonopeuksien pysyessä hallittavalla tasolla.

Asemakaavan muuttaminen vaikuttaa keskustan, Malmin ja Tammiston suuntaan suuntautuviin matkoihin. Näitä matkoja tehdään vuorokaudessa n. 600 kpl. Yhteys täydentäisi kokoojakatuverkkoa ja sen merkitys olisi alueellinen.

 

Melu

Kaavamuutoksen vaikutukset liikennemeluun riippuvat oleellisesti siitä verrataanko tilannetta nykyisen asemakaavan mukaiseen liikennetilanteeseen vai todelliseen nykytilanteeseen. Meluhaitat lisääntyvät joidenkin tonttien osalta. Tilannetta voidaan parantaa nykyisissä asemakaavoissa esitettyjen velvoitteiden toteuttamisen (meluaidan rakentamisvelvoite asemakaavassa tontilla 39056/ 5) lisäksi sijoittamalla melua sietäviä ja pihaa rajaavia rakennuksia ja rakennelmia tonteille. Meluesteitä ei ole asemakaavassa esitetty rakennettaviksi, sillä kadun ja ympäröivän maaston korkeusolosuhteet ovat sellaiset, että meluesteistä tulisi suhteettoman korkeat eikä niillä saavutettu hyöty vastaisi niiden aiheuttamaa haittaa kaupunkikuvalle. Valtaosalle tonteista on rakennettu raja-aitoja ja suojaistutuksia. Nykyiset rakenteet ja suojaistutukset toimivat tehokkaana näkösuojana. Lisäksi niillä on pientä vaikutusta meluntorjuntarakenteena.

Helsingin kaupunki on laatinut katuverkon meluselvityksen. Kyseinen kohta ei ole selvityskohteiden joukossa. Käytännön toimenpiteitä katumelun haittojen torjunnassa voidaan kuitenkin tehdä myöhemmin osoitettavien määrärahojen puitteissa selvitysalueen ulkopuolisiinkin kohteisiin.

Hiukkaspäästöt

Kirkonkyläntien arvioitu liikennemäärä kadun yleiselle liikenteelle avaamisen jälkeen on noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen hiukkaspäästöjen suoja-alueille ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä etäisyysnormeja. Liikennemäärät eivät ole niin suuria, että hiukkaspäästöistä voitaisiin katsoa olevan terveydellistä haittaa.

Tärinä

Katuosuus sijaitsee osittain koheesiomaalla, jolloin liikenteen aiheuttama tärinä tulee hieman lisääntymään. Tärinälle ei ole asetettu ohjearvoja. Sen lisääntymisellä ei nykyisen tietämyksen mukaan kuitenkaan uskota tässä tapauksessa olevan haittaa terveydelle, eikä sen voida katsoa aiheuttavan rakenteellisia vaurioita rakennuksille

Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa

 

Osallisille on lähetetty 18.11.2002 maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ilmoitus nähtävänäolosta. Asiasta ilmoitettiin myös MaTaPuPu-lehdessä. Kaavaluonnos ja liikennesuunnitelmaluonnos ovat olleet nähtävänä 26.11.-10.12.2002 kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä Malmitalossa. Lisäksi asemakaavan kaavamuutoshankkeesta ja liikennesuunnittelusta järjestettiin Malmitalossa asukasilta 2.12.2002.

./.

Muistio asukastilaisuudesta jaettu listan liitteenä.

 

Nähtävänäollessa asemakaavan muutosluonnoksessa kaava-alueeksi oli rajattu katualueesta vain aiemmin joukkoliikennekaduksi merkitty osuus Santerlantien ja Tapaninkyläntien välillä, josta joukkoliikennekatua koskeva merkintä oli esitetty poistettavaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli lähetetty kuitenkin kaikille Kirkonkyläntien varren tontinomistajille nyt käsittelyssä olevan kaavamuutosehdotuksen rajauksen mukaisesti. Kaavaluonnoksen yhteydessä asukkaille esiteltiin myös luonnos liikennesuunnitelmasta. Koska liikennesuunnitelmaluonnos oli laadittu hidaskatuperiaatteiden mukaisena ja se sai selkeää kannatusta osallisilta, on ehdotusta valmisteltaessa katsottu tarpeelliseksi muuttaa asemakaavan sisältöä siten, että Kirkonkyläntien katualue Tapaninkyläntien ja Tapaninvainiontien välillä merkitään hidaskaduksi. Muutos on luonteeltaan tekninen ja sisällöltään mielipiteissä esitettyjen tavoitteiden mukainen, joten luonnosta ei asetettu uudelleen nähtäväksi.

Maarit Saari on 5.3.2003 tehnyt Uudenmaan ympäristökeskukselle esityksen maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaisen neuvottelun järjestämiseksi Tapaninkylässä sijaitsevan Kirkonkyläntien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

./.

Esitys ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta 15.5.2003 antama lausunto on jaettu esityslistan liitteenä. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan aihetta jatkotoimenpiteille ei ollut.

Luonnoksesta esitetyt mielipiteet

 

Asukastilaisuutta varten laadittiin palautelomake, joita palautettiin 17 kpl. Niistä 9:ssä kannatettiin ja 8:ssa vastustettiin Kirkonkyläntien avaamista.

./.

Esityslistan liitteenä on malli palautelomakkeesta ja tiivistelmä lomakkeissa esitetyistä mielipiteistä.

./.

Asiasta on lähetetty 13 kirjallista mielipidettä. Kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä. Lisäksi on saatu mielipiteitä puhelimitse. Kaavamuutoshankkeesta on jätetty nähtävänäolon ja mielipidekirjeiden jättöajan jälkeen yksi aloite.

 

Seppo Liimatainen pitää nähtävänä ollutta suunnitelmaa toimivana. Liimatainen ehdottaa väliaikaiseksi järjestelyksi ennen kaavan vahvistumista ajokiellon muuttamista läpiajokielloksi tai alueen asukkaille myönnettävää erillistä ajolupaa.

Kai Kainula pyytää kiirehtimään kaavan ja liikennesuunnitelman toteutusta. Kainula tosin toteaa kantanaan, että pelkkä tontille ajon salliminen olisi riittävä muutos.

Asemakaavaosasto

Jollekin asukasryhmälle tarkoitettu ajo-oikeus ja läpiajokielto on valvonnan kannalta mahdoton toteuttaa. Läpiajoliikenteen aiheuttamat haitat Santerlantien alueella muodostuisivat tuolloin ongelmallisiksi. Lisäksi tämäkin järjestely vaatisi asemakaavan muutoksen.

Kimmo Rintamäki vastustaa kaavamuutosta ja vetoaa maankäyttö- ja rakennuslakiin ja -asetukseen sekä hyvän suunnittelun mukaisiin perusteisiin. Rintamäki tuo esiin mm. liikennesuunnittelun keinoja meluntorjunnassa, liikenneturvallisuuteen sekä liikenteen aiheuttamiin melu- ja pakokaasupäästöihin ja näitä koskeviin tutkimuksiin ja lainsäädäntöön liittyviä näkökohtia. Ympäristövaikutusten arviointi vaihtoehtoisella ja ns. nollaratkaisulla olisi tarpeen kaavamuutoksesta aiheutuvien haittojen selvittämiseksi.

Asemakaavaosasto

Asemakaavaa laadittaessa ei sovelleta Kimmo Rintamäen mielipiteen liitteenä olevaa lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutettu 267/1999), vaan maankäyttö- ja rakennuslakia (132/1999). Kirkonkyläntien katualuetta ja suojaviheraluetta koskevaa asemakaavaa laadittaessa on riittävästi laadittu selvityksiä ja arvioitu kaavan toteuttamisen ympäristövaikutuksia. Liikenteen melun ja pakokaasujen vaikutusten hyväksyttävyyden arvioinnissa on käytetty valtioneuvoston päätösten (993/1992 ja 480/1996) ohjearvoja kyseisistä asioista. Katuosuus rakennetaan asemakaava muutoksen mukaisesti hidaskaduksi. Liikennesuunnitelmaluonnoksen mukaiset turvallisuustoimenpiteet vähentävät turvallisuusriskejä oleellisesti. Mahdollisien erillisten meluntorjuntarakenteiden toteuttamista tutkitaan tarkemmin katusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Maarit Saari vastustaa kirjeessään kadun avaamista yleiselle liikenteelle ja haluaa tutkittavaksi vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pelkona on liikenteen määrän merkittävä kasvu läpiajon houkuttelevuuden vuoksi. Saaren esittämissä vaihtoehdoissa olisi tutkittava myös nykytilanteen säilyttäminen teknisiä ratkaisuja kehittäen sekä läpiajon katkaisu kokonaan. Perusteluina hän esittää mm. alueen rakentamistavan, Tapaninkyläntien varressa jo olevat meluesteet ja liikenteellisiä syitä. Alueen rakentamisessa on tukeuduttu nykyisen asemakaavan mukaiseen tilanteeseen ja alueelle on rakennettu mm. uusia pientaloja ja kaupungin päiväkoti. Selvitettävä olisi mm. verkolliset vaikutukset, liikenneturvallisuus, liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset, ympäristöhaitat sekä eri vaihtoehtojen kustannukset. Saari ottaa esiin myös Kirkonkyläntien lähiympäristöön Kapteenskanmäen alueelle vireillä olevan asemakaavan vaikutukset liikenteeseen.

Päivi Koskimäki ja 22 muuta allekirjoittanutta (osittain samoja henkilöitä kuin muiden mielipidekirjeiden lähettäjät) vastustavat asemakaavan muutosta ja pitävät kadun avauksen liikenneturvallisuuteen, meluun ja ympäristöön aiheuttamia haittoja huomattavasti hyötyjä suurempina. Allekirjoittaneet korostavat erityisesti liikennemelun lisääntymistä ja sen vaikutusta asumisviihtyvyyteen.

Seija ja Markus Bergman pitävät kohtuuttomina Kirkonkyläntien mahdollisesta avaamisesta koituvia haittoja ja esittävät kadun sulkemista kokonaan. Bergmanit vastustavat myös suunniteltua uutta jalkakäytävää Kirkonkyläntien itäpuolelle.

Irja Saari vastustaa ehdottomasti kadun avaamista yleiselle liikenteelle. Irja Saari haluaa tutkittavaksi vaihtoehdot, jossa nykyinen kaava säilytetään voimassa ja joukkoliikenteen läpiajo hoidetaan nykytekniikan keinoin ja jossa yhteys Tapaninkyläntieltä suljetaan täydellisesti ajoneuvoliikenteeltä. Perusteluina hän esittää mm. liikenneturvallisuuden huononemisen, rakennettavien hidasteiden aiheuttaman tärinän ja siitä johtuvat mahdolliset rakennevauriot.

Reijo Marttinen kannattaa kadun avaamista ja toivoo hidasteiden rakentamista sekä kevytrakenteista aitaa liikennemelua vastaan.

Jari Jokiluhta ja Kristiina Raja-Aho vastustavat läpiajokiellon purkua ja haluavat, että jos katu avataan läpiajoliikenteelle, sille myös rakennetaan asianmukaiset hidasteet sekä melu-, saaste- ja näkösuojat.

Reija Liusvaara vastustaa sähköpostiviestissään läpiajoliikenteen sallimista ja jalkakäytävän rakentamista. Liusvaara haluaa rakennettavaksi hidasteita.

Asemakaavaosasto

Kirkonkyläntien liikennejärjestelyiksi Tapaninkyläntien ja Tapaninvainiontien välillä laadittiin suunnitelmaluonnos vuonna 2001 tehdyn asukaskyselyn pohjaksi. Luonnoksessa on esitetty ne rakenteelliset toimenpiteet, joilla katuosuudesta muodostetaan asemakaavan muutosehdotuksen mukainen hidaskatu. Tavoitteena on ollut lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvien haittojen jääminen mahdollisimman pieniksi. Perustelut luonnoksessa esitetyille toimenpiteille on esitetty edellä asemakaavan muutoksen vaikutuksista kertovassa osiossa. Asukaskyselyn yhteydessä selvitettiin katkaisun toteuttamista nykyisin käytettävien teknisten ratkaisujen pohjalta. Nykyisen asemakaavan mukaisen joukkoliikennekatkaisun tehostamiseen olisi nykytekniikkaa hyödyntäen käytettävissä toimivia keinoja, mutta suunnitelmia ei pidetty tarkoituksenmukaisena jatkaa, koska asia on ristiriidassa asukaskyselyn tuloksen kanssa ja järjestelmästä olisi aiheutunut huomattavat toteutuskustannukset. Kadun katkaisemista kokonaan läpiajoliikenteeltä ei voida tehdä haittaamatta merkittävästi joukkoliikenteen yhteyksiä. Maarit Saari viittaa kirjeessään Kirkonkyläntien katkaisua koskevan asukaskyselyn aineistoon sekä esityslistatekstiin (Kslk 16.8.2001 asia Lsp/1). Asukaskyselyn vaihtoehtoja laadittaessa lähtökohtana oli muodostaa liikenneyhteys, joka ei ole läpiajon kannalta houkutteleva ja tästä syystä katu on kaavaan merkitty hidaskaduksi. Matka-ajan säästö ei muodostu merkittäväksi pitkämatkaisille läpiajajille nykyiseen ajoyhteyteen verrattuna, vaan hyöty on pyritty kohdentamaan lähialueen asukkaille. Tiedossa oleva lisärakentaminen on huomioitu liikennemäärän ennusteessa. Lähialueilla tapahtuva lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää paikallista liikenteen lisäystä Kirkonkyläntielle, vaan jakautuu tasaisesti kaduille. Kirkonkyläntien varressa oleva päiväkoti on ns. parakkipäiväkoti ja rakennettu määräaikaisella rakennusluvalla. Nykyinen lupa on voimassa vuoteen 2008 saakka.

Tuija Markkanen ja Eero Eskelinen vastustavat kirjeessään Kirkonkyläntien ajokiellon poistamista siitä aiheutuvan liikenne- ja meluhaitan vuoksi. Hidasteiden lisäksi he haluaisivat myös liikennevalot Valakkatien ja Kirkonkyläntien risteykseen.

Jürgen Römer epäilee, että tien avaaminen houkuttelee ylinopeuksiin ja haluaa liikennevalojen tai hidasteiden avulla varmistaa liikenneturvallisuuden Valakkatien ja Kirkonkyläntien risteyksessä.

Timo Nieminen arvelee sähköpostiviestissään, että Kirkonkyläntielle suunnitellut hidasteet ja linja-autopysäkit siirtävät merkittävän osan liikenteestä käyttämään sivukatuja kiertotienä ja ehdottaa hidasteiden rakentamista myös Immolantielle ja Santerlantielle.

Asemakaavaosasto

Liikennevalojen rakentaminen Valakkatien ja Kirkonkyläntien risteykseen ei ole tarkoituksenmukaista. Liittymään ei ole odotettavissa valo-ohjausta edellyttäviä liikennemääriä. Ajonopeuksien alentaminen liittymässä toimii tehokkaammin ja joustavammin ongelmien vähentämiseksi. Immolantien ja Santerlantien suunnalla on mahdollista tehdä esimerkiksi hidastinrakenteita katujen autoliikenteen hillitsemiseksi ja sitä kautta mahdollisen läpiajon vähentämiseksi. Santerlantielle ja Immolantielle ei ole kuitenkaan odotettavissa huomattavia liikennemäärien lisäyksiä, kun Kirkonkyläntien katkaisusta luovutaan. Mahdollisista hidasteista päätettäessä on otettava huomioon erityisesti Kirkonkyläntien itäpuolisen asuntoalueen sijainti rakennusteknisesti hankalalla savikkoalueella, jolloin tienpinnan epätasaisuudet saattavat aiheuttaa vaikeasti hallittavia tärinähaittoja lähikiinteistöissä. Santerlantien suojatie Kirkonkyläntien liittymässä on tarkoituksenmukaista korottaa katkaisusta mahdollisesti luovuttaessa. Korotuksella on todettu olevan liikennettä rauhoittava vaikutus myös ajettaessa pidemmälle tonttikatuverkkoon.

Liikenteellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin sekä asukasmielipiteiden johdosta asemakaavaehdotusta on tarkistettu siten, että Kirkonkyläntien katualue merkitään hidaskaduksi Tapaninvainiontien ja Tapaninkyläntien välillä.

Aloite

Asemakaavan muutoksesta annettujen mielipidekirjeiden jälkeen ovat Maarit Saari ja 51 muuta allekirjoittanutta toimittaneet 10.4.2003 kaupunkisuunnittelulautakunnalle aloitteen Kirkonkyläntien läpiajokiellon purkamista koskevan asemakaavamuutoshankkeen keskeyttämisestä. Aloitteessa kehotetaan virastoa aloittamaan kiireellisesti nykyisen läpiajorajoituksen tehostamiseksi sopivien keinovaihtoehtojen suunnittelu.

Asemakaavaosasto

Kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti 23.8.2001 kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään toimiin asemakaavan ja liikennejärjestelyiden muuttamiseksi Kirkonkyläntiellä siten, että liikenne nykyisin joukkoliikenteelle tarkoitetulla katuosuudella voidaan sallia ja kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut asemakaavan muutosehdotuksen tämän päätöksen mukaisena. Esim. telematiikan tai muiden teknisten ratkaisujen suomat mahdollisuudet läpiajoliikenteen rajoittamiseksi pelkästään joukkoliikennettä varten ovat kaupunkisuunnitteluviraston tiedossa, mutta näiden käytöstä ehdotetussa muodossa ei Helsingissä toistaiseksi ole kokemuksia.

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11272 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

(Johanna Mutanen, puhelin 169 4333

Markus Ahtiainen, puhelin 169 3466

Jouni Kilpinen, puhelin 169 4275)

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11272

 

Liite 3

Kirkonkyläntien liikennejärjestelyt

 

Liite 4

Asukastilaisuuden muistio 2.12.2002

 

Liite 5

Maarit Saaren esitys Uudenmaan ympäristökeskukselle 5.3.2003

 

Liite 6

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 15.5.2003

 

Liite 7

Malli palautelomakkeesta

 

Liite 8

Tiivistelmä palautelomakkeissa esitetyistä mielipiteistä

 

Liite 9

Mielipidekirjeet


Alkuun

7

LAUSUNTO HELSINGIN VAPAA-AJATTELIJAT RY:N TUNNUKSETONTA HAUTAUSMAATA KOSKEVISTA KIRJEISTÄ

Kslk 1999-179, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry 23.8.2002, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry 6.8.2003, Khs 2000-1259/523 12.9.2002, Kv to 29 26.1.1999

 

Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausuntoa Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirjeistä 23.8.2002 ja 6.8.2003 koskien tunnustuksettoman hautausmaan perustamista Helsinkiin.

Kirjeissä todetaan muun muassa seuraavaa:

Yhdistys on vuodesta 1937 lähtien pyrkinyt siihen että Helsinkiin saataisiin kaikille helsinkiläisille avoin hautausmaa, joka kohtelisi tasavertaisesti kaikkia hautausmaan palveluja tarvitsevia. Yhdistyksen aloitteesta Helsingin kaupunki on tehnyt tunnustuksettoman hautausmaan perustamispäätöksen, mutta päätöstä ei ole vieläkään pantu täytäntöön. Uurnahautausmaa on suunniteltu perustettavaksi Viikkiin.

Koska tunnustuksettoman hautausmaan perustaminen on viipynyt, yhdistys esitti kaksi vuotta sitten, että kaupunki vuokraisi yhdistykselle tontin hautausmaata varten Hietaniemestä. Noin kolmen kuukauden kuluttua yhdistyksen aloitteesta kaupunki rakensi alueelle koirapuiston. Yhdistyksen saamien tietojen mukaan kaupungin oman hautausmaan valmistelu ei ole edennyt.

Yhdistys esittää, että kaupunki vuokraisi sille tontin hautausmaata varten. Yhdistys haluaa itse toteuttaa kaikille helsinkiläisille avoimen, tunnustuksettoman hautausmaan. Kirjeessä todetaan lisäksi, että helsinkiläisistä noin 25 % ei kuulu mihinkään uskontokuntaan ja useilla pienilläkin uskontokunnilla on oma hautausmaa Helsingissä.

Yhdistys on ilmoittanut että se voi olla joko kaupungin omistaman hautausmaan ylläpitäjä tai oman hautausmaan perustaja.

./.

Kirjeet on jaettu esityslistan liitteenä.

Asemakaavaosasto

 

Päätökset ja suunnitelmat

 

Kaupunginhallitus päätti 26.10.1992 kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa laatimaan perustamissuunnitelman Viikin tiedepuiston yhteyteen sijoitettavasta tuhkansirottelu- ja uurnahautausmaasta ja tekemään kaupunginhallitukselle tarpeelliset esitykset myös alueiden hallintamuodon sekä toiminnan ylläpitäjän osalta. Samalla kaupunginhallitus kehotti selvittämään mahdollisuudet tuhkansirotteluhautausmaan perustamisesta Lonnan saarelle. Kaupunginhallitus edellytti, että hautausmaan perustamiskustannukset ja käyttökustannukset katetaan palvelujen käyttäjiltä perittävinä maksuina.

Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto ja rakennusvirasto perustivat yhteisen hautausmaatyöryhmän, jonka työn tuloksena syntyi Viikin tuhkansirottelu- ja uurnahautausmaan perustamissuunnitelma ja Lonnan käyttösuunnitelma.

Kaupunginhallitus päätti 5.9.1994, että Viikkiin perustetaan tuhkansirottelu- ja uurnahautausmaa sekä Lonnan saarelle ja sen lähivesialueelle muistolehto mereen tapahtuvaa tuhkansirottelua varten. Samalla kaupunginhallitus kehotti kiinteistövirastoa ja rakennusvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin siten, että hankkeet toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja että ne toimivat omakustannusperiaatteella.

Viikki

Kaupunginhallituksen perustamispäätöksen jälkeen rakennusviraston viherosasto teetti Viikin tuhkansirottelu- ja uurnahautausmaan yleissuunnitelman vuonna 1995. Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt 25.4.1996 Viikin hautausmaan luonnokset toteutuksen pohjaksi.

Viikin muistolehdon ja uurnahautausmaan asemakaavan nro 10460 on Ympäristöministeriö vahvistanut 8.7.1999 ja se on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä siitä tehdyn valituksen 4.5.2001.

Viikin hautausmaa-alue on noin 2 ha. Alue jakaantuu uurnahautausmaahan, jossa on noin 4 700 hautaa ja niissä noin 20 000 uurnapaikkaa, sekä muistolehtoon, jossa on noin 11 000 hautapaikkaa ja tuhkansirottelualue. Alue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltomaiseman keskellä luonnonkauniissa metsäsaarekkeessa. Asemakaava perustuu rakennusviraston teettämiin maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin laatimiin suunnitelmiin. Hautausmaa-alue on valtion omistuksessa.

Lonna

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.4.1997, on Lonnaan osoitettu hautausmaa-alue. Saari vapautui puolustusvoimilta ja siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan. Alueelle oli tarkoitus tehdä asemakaava, jonka yhteydessä selvitettäisiin myös tuhkansirottelupaikan ja muistolehdon tarkempi sijoittaminen. Asemakaavan laatiminen on viivästynyt, koska saaren tulevaa käyttötarkoitusta ei ole päätetty. Saaren rakennusten kunnostus on asemakaavoituksen viivästymisestä huolimatta aloitettu.

Hietaniemi

Alue, jonka Helsingin Vapaa-ajattelijat ry olisi halunnut vuokrata tunnustuksettomaksi hautausmaaksi ja johon rakennettiin koirapuisto, on voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1983 hautausmaa-aluetta, jota koskaan ei ole otettu hautausmaakäyttöön.

Aluetta ei voida vuokrata hautausmaaksi, koska se on suunnitteilla olevan keskustatunnelin länsiväylälle johtavan rampin kohdalla. Koirapuisto on tällä alueella väliaikainen toiminta joka voidaan tarvittaessa siirtää muualle.

Hautaustoimilaki

 

Tunnustuksettoman hautausmaan toteuttamista kaupungin toimesta on viivästyttänyt uuden hautaamista koskevan lain valmistelu. Hautaustoimilaki tuli voimaan 1.1.2004 ja siinä annetaan ohjeita muun muassa hautaamisesta ja tuhkaamisesta sekä hautausmaiden perustamisesta, ylläpidosta ja hoitamisesta.

Lain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat tai seurakuntayhtymät ylläpitävät yleisiä hautausmaita. Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä on velvollinen vaadittaessa osoittamaan hautasijan vainajalle. Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa.

Hautaustoimessa perittävien maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle.

Myös ortodoksinen seurakunta, valtio, kunta tai kuntayhtymä voi ylläpitää hautausmaata. Lisäksi lääninhallitus voi myöntää rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle tai muulle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perustaa hautausmaa.

Tunnustuksetonta hautausmaata varten on olemassa asemakaavoitettu alue Viikissä. Asemakaavaosastolla ei ole ainakaan toistaiseksi muuta aluetta osoittaa tähän käyttöön. Mikäli seurakuntayhtymä, vapaa-ajattelijat tai jokin muu yhteisö tai säätö on halukas perustamaan tunnustuksettoman hautausmaan Viikkiin, ei asemakaavaosaston mielestä ole estettä käynnistää neuvottelut maanomistajan (valtio) kanssa alueen vuokraamisesta ja toteutuksesta voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Viikin hautausmaa-alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen johdosta asemakaavaosasto pitää tärkeänä, että hautausmaa suunnitellaan ja toteutetaan asemakaavan lähtökohtana olleiden ja yleisten töiden lautakunnan hyväksymien luonnossuunnitelmien pohjalta.

Myös Lonnan osalta hautaustoimintaa suunnittelevan yhteisön tulisi kääntyä maanomistajan (valtio/Suomenlinnan hoitokunta) puoleen. Jos saaren tuleva käyttö saadaan ratkaistua, voidaan myös asemakaavan laatiminen käynnistää. Hoitokunnan taholta on alustavasti ilmoitettu, että hautaus tai tuhkansirottelu ei sen mielestä sovellu saareen. Päätöksiä asiasta ei ole kuitenkaan tehty.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Helsingin Vapaa-ajattelija ry:lle.

(Marjut Kivelä, puhelin 169 4226

Ritva Luoto, puhelin 169 4328

Anu Mansikka, puhelin 169 4368)

LIITTEET

Liite 1

Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje 23.8.2002

 

Liite 2

Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje 6.8.2003


Alkuun

4

19.2.2004 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PYSÄKÖINTIÄ MERISATAMAN ALUEELLA

Kslk 2003-2027, Khs 2003-2292/636 1.12.2003

 

Matti Enroth ja 31 muuta valtuutettua ovat 26.11.2003 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen:

"Viimeisten muutaman vuoden aikana Merisataman alueella pysäköinti on levinnyt Merikadun ja Merisatamanrannan väliselle nurmikkoalueelle. Alueelle paikoittuu päivittäin toista sataa autoa vaikka alue ei ole parkkialueeksi tarkoitettu. Alueelle ei johda ajoväyliä, vaan päästäkseen alueelle autot ylittävät jalkakäytävän suojateiden kohdalla. Tämä aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita jalankulkijoiden, pyöräilijöiden sekä muiden autoilijoiden kanssa.

Tilanne alueella heikkeni kesällä 2002, kun kaupunki jätti laittamatta pysäköinnin estävät reunakivet paikoilleen veneiden laskujen jälkeen. Pysäköityjen autojen määrä moninkertaistui kesän ajaksi, kun autot parkkeerasivat myös veneiden talvisäilytykseen tarkoitetulle alueelle. Viime kesänä parkkeeraus on alkanut levitä myös Kaivopuiston suuntaan, aina Kapteeninkadulle asti. Lisäksi pysäköinti Eiran edustalla olevalla ranta-alueella on laajentunut penkereille, vaikka rannassa on merkittyjä parkkipaikkoja.

Näille alueille on hylätty lukuisia autoja sekä sinne on parkkeerattu asuntovaunuja ja -autoja, jossa asutaan pysyvästi ja joiden asukkaat ulostavat vaunun takana olevaan pusikkoon. Alue on täynnä roskaa, kun metalliromua, akkuja, pulloja ja sitä ympäröivät pensaat ovat hoitamatta.

Alue on erittäin epäsiisti muuten kauniissa ja huolitellussa ympäristössä, joka on yksi suosituimmista helsinkiläisten ja turistien virkistysalueista. Alueella käy viikonloppuisin tuhansia ihmisiä ulkoilemassa. On järjetöntä tuhlata näin upean alueen käyttömahdollisuuksia yleisenä "parkkialueena" ja hylättyjen autojen säilytyspaikkana, kun alue voisi tarjota tuhansille virkistysmahdollisuuksia aivan meren rannassa. Myös Helsingin Sanomat on pääkirjoituksessaan 24.11.2003 kiinnittänyt huomiota alueen surkeaan tilaan: Merisataman ranta Helsingin häpeä.

Edellä olevan johdosta esitän, että Helsingin kaupunki ryhtyy pikaisesti käytännön toimenpiteisiin alueen puhdistamiseksi ja kunnostamiseksi, pysäköinnin järjestämiseksi, luvattoman asumisen lopettamiseksi sekä romujen poistamiseksi."

Kaupunginkanslia on pyytänyt valtuustoaloitteesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 26.2.2004 mennessä.

ESITTELIJÄ

Aloitteessa esitettyjen ongelmien poistaminen edellyttää alueelle kaavoitettujen puistoalueiden toteuttamista. Alueen siistiminen tai liikennemerkkien asentaminen ei asiaa auta. Koska alue näyttää keskeneräiseltä, autoilijat pysäköivät minne mahtuvat.

Alueella on jo 1990- luvulla tehty väliaikainen viherrytys Hernesaarenrannan edustalle ja rantaan isoilla luonnonkivillä rajattu kävelyreitti Ursininkallio- puistosta länteen, jotta autot eivät tukkisi jokaista vapaata koloa. Pahin tilanne on Munkkisaaren entisen jätevedenpuhdistamon ja Eiran edustalla olevan ranta-alueen kohdalla, koska siellä keskeneräisyyden leima on kaikkein pahin.

Eiranrannan alueen kunnostukselta on toistaiseksi puuttunut edellytykset, koska kaupunginvaltuuston 14.11.2001 hyväksymästä asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro 10800 valitettiin ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valitusten hylkäämisestä saatiin 30.1.2004, joten asemakaava on nyt vasta lainvoimainen.

Edellä mainittuun asemakaavaan sisältyy ranta-alueiden muuttaminen läntisiltä osiltaan puistoalueeksi. Tähän kaavaan sisältyvät myös alueelle suunnitellut veneiden talvisäilytysalueet. Kaavaa on valmisteltu yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 alkaen, mutta laajan vastustuksen vuoksi sen eteneminen on ollut varsin hidasta. Ennen asemakaavan lainvoimaisuutta ranta-aluetta ei ole voitu kunnostaa puistoksi.

Muilta osin Merisataman puistokaavat (nro 9460, 19.11.1990 ja 10415, 2.4.1997) on ympäristöministeriö vahvistanut 1990-luvulla. Koska suuri osa Kapteeninkadun ja Laivurinkadun välisestä puistoalueesta on ollut veneiden talvisäilytysalueena, ei yhtenäistä puistosuunnitelmaa ole näillekään alueille voitu toteuttaa ennen kuin veneiden talvisäilytys on saatu siirrettyä uusien suunnitelmien mukaiselle paikalle nyt juuri lainvoiman saaneelle asemakaava-alueelle.

Tarkoituksena on ollut, että talvisäilytystä ei olisi jatkossa Laivurinkadun, Merisatamanrannan ja Kapteeninkadun jatkeen välisellä nurmikentällä, vaikka asemakaava talvisäilytyksen noin 1/4:lla (2700 m2) avoimesta kentästä salliikin. Asia on kaupungin harkinnassa. Pysäköintiä tällä alueella ei sallita, koska se on asemakaavassa puistoaluetta. Periaatteena suunnittelussa on ollut, että veneiden talvisäilytystä on tulevaisuudessa Merisataman alueella suunnilleen sama määrä kuin nykyisinkin.

Eiranrannan puistoalueiden yleissuunnitelma Merisataman länsipuolella on parhaillaan käsiteltävänä yleisten töiden lautakunnassa. Esittely oli 5.2.2004, jolloin suunnitelma jäi pöydälle 19.2 asti. Suunnitelma esiteltiin tiedoksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Vasta tämän suunnitelman toteuttaminen lopettaa villin pysäköinnin alueen länsiosassa. Suunnitelmaan sisältyviä veneiden talvisäilytysalueita voidaan erikseen harkittavassa laajuudessa käyttää kesäisin pysäköintiin. Alueiden päällystys ja istutusten laajuus ovat myös toteutussuunnittelussa harkittavia seikkoja. Nyt esillä olevan suunnitelman tarkoitus on toimia jatkosuunnittelun pohjana ja jokainen osa-alue esitellään vielä erikseen yleisten töiden lautakunnalle ennen toteutusta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä pysäköintipaikkojen määrää harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että Merisataman saaret mukaan lukien alueella on noin 1 000 venepaikkaa. Alueella on lisäksi 2 rantakahvilaa, vesibussiyhteydet uimarannoille Uunisaaressa ja Pihlajasaaressa sekä vesibussiyhteys Harakan saareen. Meripuistossa järjestetään kesätapahtumia ja alueella on myös minigolfyrittäjä, rullaluisteluvuokraamo jne. Keskusta-alueella venesatamiin tulisi varata 1 autopaikka/ 3 venepaikkaa. Merisatamaan liittyvillä rantakaduilla on yhteensä noin 430 kadunvarsipaikkaa. Koska näillä alueilla pysäköivät muutkin kuin veneilijät, on erityisesti kesäisin tarpeen osoittaa osa talvisäilytysalueiksi varatuista alueista pysäköintikäyttöön, koska alueet on joka tapauksessa pidettävä pääosin avoimina.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä myös Merisataman itäosaan tulee pikaisesti laatia puistoalueen toteutussuunnitelma ja purkaa keskeneräisyyden leimaa antava käyttämätön teollisuusraide. Tarvittaessa pysäköinti puistoalueilla tulee estää rakenteellisin keinoin.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle esityslistatekstin mukaisen lausunnon.

(Jari Tikkanen, puhelin 169 3467

Marjut Kivelä, puhelin 169 4226

Kaisa Lahti, puhelin 169 3529)


Alkuun

5

12.2.2004 ja 19.2.2004 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO TIEDELINJAN ALUSTAVASTA LIIKENNÖINTISUUNNITELMASTA 2004 - 2007

Kslk 2002-1192, Khs 2003-2456/662 23.12.2003

 

Kaupunkisuunnittelulautakuntaa on pyydetty antamaan lausunto kaupunginhallitukselle 13.2.2004 mennessä asiassa, joka koskee joukkoliikenteen tiedelinjan alustavaa liikennöintisuunnitelmaa 2004- 2007.

Tiedelinjan tavoitteena on parantaa osaamiskeskittymien (Otaniemi- Meilahti-Kumpula- Arabianranta- Viikki) välisiä joukkoliikenneyhteyksiä. YTV:n lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa tiedelinjan toteuttamisaikatauluun, toteutusmuotoon (vaihtoehdot A, B ja C) ja rahoitukseen.

Asiaa koskeva raportti on jaettu listan liitteenä.

Aikaisemmat vaiheet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 29.8.2002 lausunnon kaupunginhallitukselle tiedelinjan toteuttamissuunnitelmasta. Suunnitelman tarkoitus oli käynnistää 5-vuotinen tiedelinjakokeilu. Lautakunta totesi muun muassa, että osaamiskeskusten välistä liikennetarvetta tulisi ennen jatkopäätöksiä selvittää yksityiskohtaisemmin. Lausunnossa ei täten myöskään otettu yksiselitteistä kantaa siihen, liikennöitäisiinkö linjaa normaalilla bussikalustolla vai muodostettaisiinko linjasta nopea, erikoiskalustolla tiheästi liikennöity linja.

Lausunnossa todettiin, että tiedelinjan reittiä voitaisiin oikaista tarvittaessa joko rakentamalla Kumpulaan Pietari Kalmin katu tai Sompasaaren satamaliikenteen loputtua yhteys Mäkelänkadulta satamaradan linjausta pitkin Hämeentielle. Molempiin liittyy Radanrakentajantien muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Katua käyttää nykyään vain raitiolinja 7.

Kaupunginhallitus antoi asiasta lausunnon YTV:lle 11.11.2002. Kaupunginhallitus suhtautui kokeiluun myönteisesti. Kokonaan uuden linjan perustamiselle ei katsottu olevan liikennetaloudellisia perusteita. Parempana pidettiin asian hoitamista järjestelemällä nykyisiä linjayhteyksiä uudella tavalla.

Kaupunginhallituksen mukaan kokeilua varten ei kuitenkaan tule hankkia uutta erikoiskalustoa. Todettiin, että osaamiskeskusten välistä liikennetarvetta tulisi ennen jatkopäätöksiä selvittää yksityiskohtaisemmin.

Tutkitut vaihtoehdot

 

Lähtökohtana on ollut etsiä nykyisen taloudellisen tilanteen edellyttämää ratkaisua, jossa tiedelinjayhteys voitaisiin järjestää ilman merkittäviä joukkoliikenteen lisäkustannuksia. Vaihtoehdot A, B ja C on kuvattu lyhyesti liitteenä jaetun raportin sivuilla 8-9 sekä 13, 15, 17 ja 19 ja vertailtu raportissa. Vaihtoehtoihin liittyy linjastojärjestelyjä sekä Espoossa että Helsingissä. Vaihtoehtoja voidaan luonnehtia lyhyesti seuraavasti:

Tiedelinja 2004

Linjan 503 vuoroja jatketaan Latokartanoon (30- 40 000 €/vuosi)

Tiedelinja 2005/A

Uusi seutulinja (220 000 €/vuosi)

Tiedelinja 2005/B

Linjojen 502 ja 503 uudelleen järjestely (90 000 €/vuosi)

Tiedelinja 2005/C

Linjan 503 reitin uudistaminen (155 000 €/vuosi)

Tavoitetilanteen (2007) tiedelinja (400 000 €/vuosi)

Tavoitetilanteen tiedelinjaan liittyy raportissa esitys, että "Helsingin kaupunki rakentaa Pasilan ja Kumpulan kampuksen välille suunnitellun Pietari Kalmin kadun sekä Radanrakentajantien raitiovaunuväylälle tarvittavat bussiliikenteen mahdollistavat liikennejärjestelyt tai kaavaillun Kumpulanlaakson joukkoliikennekadun".

ESITTELIJÄ

Jokeria edeltävä linja 550 alkoi liikennöidä Itäkeskuksen ja Westendin välillä syksyllä 2003. Se on nopea runkolinja, jonka on tarkoitus liikennöidä varsinaisen Jokerin statuksella ja ominaisuuksin syksystä 2005 alkaen. Se on pääyhteys tiedeakselin alueiden Innopoli/Otaniemi ja Viikki välillä pidemmästä reitistään huolimatta.

Tiedelinja 2004 olisi symbolinen askel varsinaisen tiedelinjan suuntaan. Uusia suoria, joskin mutkikkaita, yhteyksiä syntyisi Viikin ja Meilahden välillä olevien osaamiskeskusten välillä. Linja ei mene Otaniemeen.

Tiedelinja 2005:n vaihtoehdot A-C tarjoaisivat jo kaikki tavoitellut yhteydet. Raportissa esitetty aineisto ei ole kuitenkaan vielä riittävä uuden linjan toteuttamispäätöksen perusteluiksi. Selvitystyötä tulisi jatkaa muun muassa linjan potentiaalisten matkustajamäärien selvittämiseksi. Ottaen huomioon taloudelliset edellytykset, vaihtoehto B- tyyppistä ratkaisua voidaan pitää realistisimpana.

 

Pietari Kalmin katu on olemassa oleva yhteys Kustaa Vaasan tieltä Kumpulan kampusalueelle. Asemakaavassa on varaus sen jatkeesta Isonniitynkadulle. Jatkeen rakentaminen joukkoliikennekaduksi antaisi mahdollisuuden tuoda tiedelinja Isonniitynkadun kautta Kampusalueelle.

Erikseen on harkittava, onko yleensä tarkoituksenmukaista viedä tiedelinja Kumpulan mäelle. Se voi tehdä linjasta liian hitaan. Toinen mahdollisuus on, että tiedelinja pidetään pääkatuverkossa. Kustaa Vaasan tien pysäkeiltä on lyhyehkö mutta osin mäkinen kävelyreitti Kampusalueelle. Jos linja halutaan viedä Kumpulan mäelle, se on mahdollista myös Vallilan laaksoon, poistuvan satamaradan kohdalle, suunnitellun joukkoliikennekadun kautta. Sen toteuttamismahdollisuus on sidottu Sompasaaren sataman raideyhteyden poistumiseen 2008, muttei liene aikataulullisesti käytännössä ongelma.

Vallilan laakson joukkoliikennekadulla on laajempaa merkitystä kuin Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekatuosuudella. Vallilan laakson joukkoliikennekatu on esitetty jo vuonna 1997 ns. Kanjo - projektin loppuraportissa osana raitioverkon kehittämistä. Se voisi olla osa raitiotieyhteyttä Kalasatamasta tai Arabianrannasta Pasilaan. Samoin sitä voisi käyttää jokin bussilinja yhteytenä Lahdenväylän suunnasta Töölön sektorille, mikä yhteys joukkoliikenneverkosta puuttuu. Se voisi samalla toimia vaihtoyhteytenä muilta linjoilta sektorien välissä uusien raitiotielinjojen lisäksi.

Tiedelinja voidaan viedä Vallilan laakson joukkoliikennekadun jälkeen Kumpulan mäelle tarvittaessa nykyistä katuverkkoa pitkin Kustaa Vaasan tien ja nykyisen Pietari Kalmin kadun liittymän kautta. Tällöin tarvitaan Pietari Kalmin kadun jyrkällä osuudella luultavasti katulämmitys 50 metrin matkalla.

Toinen mahdollisuus on viedä linja nykyisen Jyrängöntien kautta Kasvitieteellisen puutarhan portin läheltä nykyisen Pietari Kalmin kadun osuuden länsipäähän. Näitä yhdistämään riittäisi alle 200 metriä pitkä joukkoliikennekatuosuus. Mikäli linja palaisi Kustaa Vaasan tielle nykyisen Pietari Kalmin kadun itäpään kautta, tarvittaisiin tällöinkin edellä mainittu katulämmitys.

Reittikatujen keskinäinen vertailu on tehtävissä, kun riittävät suunnitelmat vaihtoehtoisista reittikaduista ja kokonaislinjastoratkaisuista on tehty. Suunnitelmat ovat ajankohtaisia lähivuosina.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn mukaisen lausunnon.

(Paavo Vuonokari, puhelin 169 3508)

LIITE

Tiedelinjaraportti YTV B 2003:15


Alkuun

6

PITÄJÄNMÄENTIEN - KAUPINTIEN - KORSUTIEN KIERTOLIITTYMÄN LIIKENTEEN OHJAUSSUUNNITELMA

Kslk

Karttaruutu F5

Yleistä

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.5.2003 Pitäjänmäentien - Kaupintien - Korsutien kiertoliittymäsuunnitelman. Kiertoliittymän rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja katusuunnitelmat valmistuvat maaliskuun aikana. Katusuunnitelman laatimisprosessin yhteydessä esitettiin toivomus parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta hidastein kiertoliittymän ohittaville kaistoille.

Suunnitelma

 

Liikennesuunnitteluosasto on laatinut Pitäjänmäentien-Kaupintien-Korsutien kiertoliittymään liikenteen ohjaus- ja hidastesuunnitelman (piirustus nro 5251-7).

Suunnitelman sisältö on seuraava:

 

-

Kiertoliittymän ohittaville kaistoille esitetään tyynyhidasteiden rakentamista 5 metriä ennen suojatietä parantamaan vapaan oikean suunnan ylittävän suojatien liikenneturvallisuutta

 

-

Kiertoliittymän ohittaville kaistoille merkitään autoilijoille väistämisvelvollisuus pyöräilijöihin nähden

 

-

Pitäjänmäentien nopeusrajoitus Konalantien ja Pajamäentien liittymän välillä muutetaan kaupunginhallituksen 23.2.2004 hyväksymän päätöksen mukaisesti 50 km/h:sta 40 km/h:iin. Myös tyynyhidasteiden rakentaminen edellyttää nopeusrajoituksen alentamista.

 

-

Auto- ja kevyen liikenteen viitoitusta ajantasaistetaan ja täydennetään.

 

-

Kaupintien pohjoisreunan jalkakäytävä merkitään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi. Suunnitelma-alueen ulkopuolelle jää ilman pyörätietä vielä noin 100 metrin osuus, jolle laaditaan suunnitelma myöhemmin.

 

-

Muilta osin suunnitelma noudattelee aiemmin rakennettujen kiertoliittymien liikenteen ohjauksen periaatteita.

Kustannukset

 

Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusennuste on tyynyhidasteiden osalta 17 000 euroa ja liikenteen ohjauksen osalta 25 000 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Pitäjänmäentien-Kaupintien-Korsutien liittymään liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5251-7 mukaiset hidaste- ja liikenteen ohjausjärjestelyt, joiden kustannusennuste on 42 000 euroa.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

(Pirjo Koivunen, puhelin 169 3521)

LIITTEET

Liite 1

Piirustus 5251-7

 

Liite 2

Havainnekuva


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Kslk

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

(Taru Koukkunen, puhelin 169 4452)


Alkuun